Tehy: Ilman palkankorotuksia pako hoitoalalta kiihtyy

Pelkällä palkan nostolla alaa ei houkuttelevammaksi saa ainakaan lähihoitajien kannalta vaan yhtä tärkeä ellei tärkeämpi on tällä hetkellä hoitajamitoitus, siihen huomioitava työ sekä henkilökunta. Useissa paikoissa mitoitus 0,5-0,6 mutta lähihoitajille siirretty pyykkihuolto, keittiötyöt, apteekkikäynnit , siivousta, apuvälineiden pesu, roskasäkkien  vientiä ulos jne. Näihin tehtäviin menevä aika on pois siitä varsinaisesta hoitotyössä mutta  se ei tunnu oikeasti kiinnostavan mitään tahoa. 

Katotaan nyt tämä taisto. Jos tulos on paska niin yli 20v sh ura saa jäädä taa. Vastuu iso ja saman palkan saa lyhyellä koulutuksekla muualtakin.

Kun ne palkat ei nouse tarpeeksi, samaa paskaa jauhetaan vuodesta toiseen. Aion hakeutua muulle alalle, joudun tekemään sen eteen töitä, opiskelut työn ohessa, mutta jaksan, koska haluan pois tältä riistoalalta, nyt riittää!!

Täällä myös reilu 20 vuotta näitä parannuksia odoteltu. Työni olen pyrkinyt hoitamaan mahdollisimman hyvin kehitysvammaisten asumisyksikössä, ja tästä kiitos on ollut jatkuvat kiristykset, tehtävien ja vastuualueiden lisäykset sekä säästö painostus  kunnan taholta koska rahaa ei ole. Alkaa olla oikeasti ihan mahdotonta tehdä työtä inhimillisesti ja itsemääräämis oikeutta ja yleensäkin hyvän hoidon ja ohjauksen oikeutta näillekin ihmisille toteuttaen näillä hoitaja mitoituksilla. Vaarantuu niin asukkaan että henkilökunnan terveys ja hyvinvointi ainakin meidän alalla ihan liian tiuhaan. Nipistetään hoitajista, kyllä kahdella pitää pärjätä. Silloinkin kun yksi aikuinen mies autisti vaatisi kolme kiinni pitäjää raivokohtauksen tullessa. Näissä tilanteissa kestää aikansa ja samaan aikaan loput 13 asukasta(osa pyörätuolissa, osa vuoteissa, osa vaeltelemassa ympäriinsä) odottaa ruokaa,vaipanvaihtoa, lääkkeitä tai hyvinkin usein sitä kiinnipitäjää ja rauhoittajaa ettei lyö päätään halki betoni seinään huomion, ruuan tms. puutteessa... tätä on kehitysvammaisten asumisyksikön arki. niitä haiprojakin pitäisi tehdä, mutta ylitöitä ei saa syntyä!  HUH HUH!  Vielä tämän kauden tuloksia odotan ja ellei niitä synny on alan vaihto väistämätön. Ei anna enää sydän ja luonto periksi tehdä työtä "puoli hyvin"  ja jatkuvasti kamppailla oman perheen ja asiakkaidemme hyvinvoinnin kustannuksella. 

TERVETULOA PÄÄTTÄJÄT JA RAHAKIRSTUN VARTIJAT TUTUSTUMAAN YHDEKSI KOLMEN VIIKON LISTAN AJAKSI SIIHEN ALAAN JONKA LUULETTE PYÖRIVÄN "TEETTE ARVOKASTA TYÖTÄ" YM LIIBALAABA JUTUILLA.

Olen ehdottomasti palkankorotusten kannalla, mutta pakko todeta, että en näe mitään vikaa siinä, että esim. lähihoitajille kuuluu monissa paikoissa mm. pyykkihuolto, keittiötyöt, apteekkikäynnit , siivousta, apuvälineiden pesu, roskasäkkien  vientiä ulos jne. Ihan normihommia myös kotioloissa ja siten sujuvat muun työn ohella. Kone pesee pyykit ja vaatteet voi viikata asiakkaiden kanssa/seurassa. Keittiötyöt? Joku muu hoitaa yleensä varsinaisen ruoanlaiton ja oma työ on ruoan tarjoaminen ja ruokailussa avustaminen -me olemme töissä auttaaksemme niitä, jotka eivät selviä tästä itse. Asiakas kävisi varmasti itse apteekissa, jos pystyisi. Kun ei pysty, niin me autamme. Perussiivous ei ole koskaan kuulunut työhöni, mutta toki pyyhin pinnat ja korjaan näkemäni muut sotkut. Käytettyäni apuvälineitä/huomatessani niissä sotkua puhdistan ne, koska niiden tulee olla puhtaita. Joskus teen tämän asiakkaiden kanssa samalla jutellen, mutta esim. suihkulaverin puhdistus vie pari minuuttia ja asiakas ymmärtää, että olen hetken poissa. Roskasäkkien vienti sujuu samalla, kun lähden työvuorosta eikä minun tarvitse viedä valtavaa määrää jätesäkkejä joka päivä. Jokainen hoitaja ottaa lähtiessään osan ja roskalaatikot sattuvat löytymään pukuhuoneiden läheisyydestä. Ei siis tunnu missään, mutta aina joku jaksaa pahoittaa mielensä näistä perushommista. Sorry, en tajua!

11 tuntia sitten, Vieras: Mieshoitaja-73 kirjoitti:

Katotaan nyt tämä taisto. Jos tulos on paska niin yli 20v sh ura saa jäädä taa. Vastuu iso ja saman palkan saa lyhyellä koulutuksekla muualtakin.

Taistoon on sitten (lähes) jokaisen oltava valmis, sitä ei muutama palkkasoturi voi parinsadan tuhannen puolesta (vai paljonko meitä hoitoalan ammattilaisia nyt onkaan). Eli ei riitä että neuvottelijat ja liiton toimisto tekevät kaikkensa. Millaisiin riskinottoihin, panostuksiin ja uhrauksiin olemme valmiit kolleegoiden ja itsemme puolesta?

No omassa paikassa saan tehdä kyllä ihan kokkihommia ja siivoukset välillä että nimim. hoitsu, sinullahan on hyvin asiat. Tarkoitus ei varmasti ole ollut nuo perusasiat vaan juurikin enemmän. En minäkään noista töistä valita mutta nämä koko talon ja joka kämpän siivoukset ja koko talolle kokkailut ja yksin selviäminen samalla lääkehoidosta sekä iltatoimista pistää jo koville. 

Työtaistelun eväät on aika heikot koska työnantaja vetoaa hätä työhön silloinkin kun kyse ei oikeasti siitä ole. Jos siitä kieltäydyt niinkuin  todellakin pitäisi niin kyllä se tulee näkymään jatkossa.  Pitkään hoitotyötä tehneenä tuntuu ettei enää jaksa tätä jatkuvaa muutosta ja vaatimusten lisääntymistä. Se ei näy palkassa mitenkään sen enempää kuin  lisäkoulutus tai kokemus. 

Lapsen lapset kuulevat päivästä toisen selityksiä:Raha ei ole eikä tulee....ei ne enää hae tämmöisiin hommiin..

Alalle ei kannata jäädä, jos palkat ei nouse. Sairaanhoitajilla opistotason palkat, vaikka koulutus vaativa. Luen illat ja aamut, että pääsen kevyempiin töihin paremmalla palkalla. Suunta ylöspäin. Sellaista kutsumusta ei ole, mikä tällä hinnalla tehdään. Lapset huutaa kuorossa,  ettei tämän alan töitä kannata tehdä kenenkään. 

 .