Jump to content
MAINOS

Sairaanhoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Koronakysely paljastaa karun arjen


Hoitajat.net
 Jaa

Sairaanhoitajat voivat vastata liiton kyselyyn nimettömästi ja kertoa kokemuksistaan koronaepidemian aikana. Kuvituskuva: Envato

Pula suojavarusteista on johtanut hoitotyössä äärimmäisiin tilanteisiin. Työnantajat ovat tarjonneet sairaanhoitajille koronasuojaksi muun muassa sadetakkeja. Työntekijöitä on kannustettu rakentamaan suu-nenäsuojaimia talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista. Samaa nenä-suusuojusta on kehotettu käyttämään peräti kahden viikon ajan tai kunnes se hajoaa. Tiedot käyvät ilmi Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä viimeisen kahden viikon ajalta.

Kyselyyn on tullut tähän mennessä noin 740 vastausta. Suurin osa vastaajista on julkisella sektorilla työskenteleviä sairaanhoitajia. Vajaa puolet vastaajista työskentelee sairaalassa. Vastauksissa puhutaan muun muassa työ- ja potilasturvallisuudesta, hygieniasta ja alanvaihdosta.

Työsuojelu ja potilasturvallisuus huolestuttavat – ”Onko Suomella varaa tapattaa sairaanhoitajat?”

Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat ovat hyvin huolissaan työ- ja potilasturvallisuudesta. Moni kokee, ettei kukaan välitä eikä vastaa työsuojelusta eikä työntekijöiden turvallisuudesta. Suojaimista on monissa paikoissa huutava pula.

– Suojavarusteita ei ole ollut saatavilla, joten tilalle on tarjottu muun muassa sadetakkeja.

– Johtavalta lääkäriltä tuli viesti: Henkilösuojusten riittävyys palveluasumisen yksiköissä pyritään turvaamaan. Valmistautukaa kuitenkin improvisoimaan. Suu-nenäsuojusmaski syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.

– Tänään saimme uuden ohjeistuksen, jonka mukaan laitoshuoltajat voivat käydä "pikaisesti" koronaepäiltyjen ja -positiivisten potilashuoneissa ilman mitään suojaimia. Ei oikein mene järkeen.

– Pelottaa. Pahinta on se, että esimiesasemassa minun pitäisi pystyä huolehtimaan työntekijöiden suojavaatetuksesta, eivätkä suusuojaimet ja desinfiointiaineet riitä.

Suojavarusteiden puutteellisuus voi maksaa ihmishenkiä myös elvytystilanteissa.

– Meille painotetaan, ettei koronapotilasta saa alkaa elvyttämään ilman oikeanlaisia suojauksia, joita ei käytännössä löydy sairaalasta. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kun suojavälineitä ei ole, ei elvytetä. Kerro tämä sitten omaiselle.

Hygienia huolettaa – ”Hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa”

Moni kyselyyn vastannut sairaanhoitaja on huolissaan hygieniasta. Vastauksista käy ilmi, että joissakin työpaikoissa suojainten käyttöä on ohjeistettu hygieniasääntöjen ja virallisen ohjeistuksen vastaisesti.

– Tuntuu että normaaliolojen tarkat hygieniaohjeet voidaan nyt unohtaa eikä saa kyseenalaistaa epämääräisiä ja puutteellisia ohjeita.

– FFP3-maskeja ei ole käytettävissä lainkaan, vaikka potilaille joudutaan tekemään toimenpiteitä, joissa ehdottomasti pitäisi olla 3-luokan maski, esimerkiksi imemään hengitysteitä.

– Suojavarusteet ja käsidesi ovat vähissä jo tässä vaiheessa epidemiaa. Olen jopa ostanut omaa käsidesiä työhöni, koska en saa sitä työnantajan puolesta. Sama koskee maskeja. Työpaikassani hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa, että pystyvät pesemään käsiään.

– Kukaan ei osaa vastata kysymyksiin ja tarvikkeet hupenevat pelottavan nopeasti. Saimme määräyksen, että työvuoron ajaksi on käytettävissä vain kaksi kirurgista suu-nenäsuojusta. Syynä määräykselle on suojusten loppuminen.

– Huoli suojavarusteiden riittävyydestä on koko ajan läsnä. Esimerkiksi kirurgisia maskeja käsketään käyttää väärin, vain kaksi maskia saa käyttää yhden päivän aikana.

– Yhdessäkään työvuorossa henkilökunnan wc-tiloissa ei ole ollut riittävästi käsisaippuaa tai käsipaperia, johon kuivata kädet pesun jälkeen. Joissakin wc-tiloissa kädet kuivataan pyyhkeeseen, joka ei ole millään tavalla hygieenistä edes normaalioloissa.

– Työnantaja on alkanut säästämään desinfektioaineita, ja pitää niitä tätä nykyä lukkojen takana. Koska esihenkilöt ovat etätöissä, emme pääse ottamaan aineita lisää lukituista kaapeista. Meillä rivihoitajilla ei ole niihin avaimia.

Moni aikoo vaihtaa alaa – ”Oma terveys on viimeinen hinta, jonka valtio saa minusta irti”

Sairaanhoitajat kertovat uupumuksesta ja arvostuksen puutteesta. Osa vertaa sairaanhoitajia orjiin. Osa taas miettii, että työstä kuuluisi saada vaarallisen työn lisää. Kymmenet sairaanhoitajat kertovat vaihtavansa alaa koronakriisin jälkeen.

– Eikö tästä, jos mistä, pitäisi koronapotilaita hoitaville maksaa vaarallisen työn lisää? Miesvaltaisilla aloilla maksetaan vähemmästäkin.

– Hoitajia tunnutaan pitävän eräänlaisina orjina, joiden tehtävä on nöyrästi palvella muuta kansaa unohtaen samalla muut velvoitteensa ja elämänsä. Hoitajat voidaan velvoittaa nykyoloissa mihin tahansa työtehtäviin milloin tahansa ja miten tahansa.

– Hyvin moni suunnittelee alanvaihtoa heti kun tämä tilanne ohi. Hoitaja on kuin jalkapallo, jota voi potkia mihin tahansa suuntaan: siirtää töihin paikasta toiseen, vaihtaa tehtävät, peruuttaa lomat. Meillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia vaan pelkkiä velvoitteita. Olemme kuin orjat.

– Olen ylpeä omasta ammatistani. Mutta jos koronan aiheuttama poikkeustilanne, jonka sairaanhoitajat oman terveytensä uhalla pelastavat, ei vieläkään tuo ammatille lisää arvostusta eli palkkaa, aion varmasti vaihtaa alaa.

– Ala on useampaa erilaista työtä tehneenä ja nähneenä aivan uskomaton. Kun tai pikemminkin jos tästä selvitään, lopetan työni hoitajana. Nämä palvelusvuodet saavat riittää. Oma terveys on viimeinen hinta, jonka valtio saa minusta irti. Jos sen saan pitää, olen kiitollinen, ja kuittaan ulos viimeisen kerran.

– Arvostuksen puute, pieni palkka, vähättely, pakottaminen työhön ja oikeuksien polkeminen ovat liian paljon. Rakastan työtäni, mutta en ole todellakaan valmis sen puolesta kuolemaan, mikä minulle voi olla todellisuutta.

– Jos koronan aiheuttama poikkeustilanne, jonka sairaanhoitajat oman terveytensä uhalla pelastavat, ei vieläkään tuo ammatille lisää arvostusta eli palkkaa, aion varmasti vaihtaa alaa.

– Ihmisten puheissa arvostetaan hoitajia, mutta muutoin arvostus ei näy. Tällä palkalla en ole enää valmis vaarantamaan itseäni ja läheisiäni. Näistä asioista on puhuttu jo vuosia, eikä mikään tule muuttumaan.  Uskon, että jatkossa Suomessa tulee olemaan vielä suurempi hoitajapula. Omalta osaltani tämä kutsumusammatti on ainakin nyt nähty.

Sairaanhoitajat voivat vastata kyselyyn nimettömästi täällä

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Miksi tämä kysely on osoitettu sairaanhoitajille?  Eikös hoivakodeissa työskentelevät lähihoitajat riskeeraa itseään enemmän, siellä kun sairaanhoitajia voi olla vain pari-kolme koko talossa ja muut lähihoitajia? Hoivakodeissahan tuo  ISO-K vasta jyllääkin ja tuhojaan tekee..

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kyllä hoitajat olivat he sairaalassa töisssä tai hoivakodissa tekevät yhtä arvokasta työtä.En ihmettele yhtään jos jotkut vaihtavat alaa niin minäkin tekisin tuossa tilanteessa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

6 tuntia sitten, Vieras: Lähihoitaja kirjoitti:

Miksi tämä kysely on osoitettu sairaanhoitajille?  Eikös hoivakodeissa työskentelevät lähihoitajat riskeeraa itseään enemmän

Siksi, koska se on Sairaanhoitajaliiton kysely, jossa se kysyy asiaa jäseniltään. Sairaanhoitajilta. 

  • Tykkää 3
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Pitkään töissä ollut sair

Lähetetty

Järkyttyneenä ja surullisena seuraan tätä koko ajan yhä irvokkaammin ilmitulevaa, kylläkin jo tiedossa ollutta,  hoitajien epäarvostusta. Koronakriisi on tuonut sen nyt karmealla tavalla esiin. Olen miettinyt, mistä tämä johtuu. Hoitaja on ihmisen auttaja, se on hänen tehtävänsä. Ilmeisesti tehtävästä hoitaa hoidon tarpeessa olevat on tullut sellainen yhteiskunnallinen itsestäänselvyys, jonka toteuttajilta voidaan koko ajan vaatia lisää ja jonka toimintaa voidaan oman mielen mukaan arvostella sekä pidäkkeettömästi ilmaista tyytymättömyyttä heitä kohtaan. Ovatko siis kaikki itsestäänselvyydet aiheuttaneet kaiken tämän epäarvostuksen, joka nyt ilmenee erilaisena hoitajien työsuojelun ja muun hoitajien työoloista ja työkyvystä huolen pitämisen? Olemme kaikki hoitajatkin rauhan ajan ihmisiä, joihin valmiuslaki työvelvotteineen iskee todella kovaa. Työnteko on sen lisäksi nyt epidemiatilanteessa hyvin riskialtista, varsinkin kun suojaus lukemamme perusteella on surkealla tolalla. Tämä kaikki on häpeällistä ja ajaa varmasti paljon erinomaista työvoimaa pois alalta. 

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olin todella järkyttynyt lukiessani siitä, miten edes käsidesejä ei ole riittävästi. Olen itse eri alalla nykyään ja voin sanoa, että käsidesejä on riittänyt ja huolehdittu siitä, että niitä myös on eri työpisteillä.  Niitä on jatkuvasti ostettu isompiakin määriä eri yrityksiltä. Hinnat ovat kyllä. vaihdelleet, mutta aikaa käyttämällä niitä on saatu. Voimia teille kaikille. Viestiä nyt johdolle ja esimiehille, että desiä ja heti ja puhelun käteen muiden tarvikkeiden ostamiseen. Aikaa se vie, mut kyllä tavaraa löytyy markkinoilta.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Siellä on muutakin henkilökuntaa jota ei huomioida tämänkään vertaa. Esimerkiksi ilman hoitoalan koulutusta toimivat potilaskuljettajat, jotka siis hoitavat talon sisäiset potilaskuljetukset niin tutkimuksiin kuin osastoillekkin. Kun muilla perustellaan suojautumisen tarvetta mm. turva etäisyyden perusteella, niin potilaskuljettajilla ei ohjeistuksen mukaan tarvita suojaimia lainkaan, koska he eivät koske potilaaseen fyysisesti.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Niin tai roskakuskit. Nehän hakee sairaalasta ja hoitokodeista roskia. Siellä koronat vaan pölisee. Koronaa voi olla nykyään ihan missä vaan hoitopaikkojen läheisyydessä. Monet vielä rahtareista polttaa, sekä ovat ylipainoisia. Sama kyllä pätee hoitajiin myös. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...