Jump to content
MAINOS

Sairaanhoitajan palkka on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin


iStock.

Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa sekä vastavalmistuneena että myöhemmin pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna.

Suomessa sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on keskimäärin 2445e/kk. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien palkan tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Elinkustannusten vaikutus huomioituna suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita pohjoismaita alhaisemmalle tasolle.

Suomenkin tasolla sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio (3035e/kk) jää suomalaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvon (3368 e/kk) alapuolelle. Sairaanhoitajan palkka ei suuresti vaihtele työnantajasektorin mukaan. Kuntasektorilla sairaanhoitajien kokonaisansioiden keskiarvo on 3045e/kk ja yksityissektorilla 2951e/kk. Valtion palveluksessa olevilla sairaanhoitajilla on korkein keskimääräinen kokonaisansio 3427e/kk. Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta suuri siivu koostuu vuorotyölisistä. Kokonaisansio sisältää muun muassa kokemus-, vuorotyö- ja erillislisät sekä ylityökorvaukset.

Sairaanhoitajaliitto on huolissaan sairaanhoitajien palkan jälkeenjääneisyydestä Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Sairaanhoitajaliiton teettämän työolobarometrin mukaan yhä useampi sairaanhoitaja harkitsee alan vaihtoa muun muassa huonon palkkauksen takia. Sairaanhoitajat ovat sitä mieltä, että työnmielekkyyttä syö eniten se, ettei palkka vastaa työn vaativuutta.

– Suomalaiset osaavat ja kielitaitoiset sairaanhoitajat ovat haluttua työvoimaa muissa Pohjoismaissa. Myös korkeampi palkkataso houkuttaa lähtemään ulkomaille, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Sairaanhoitajapulan vuoksi Ruotsin vastavalmistuneiden palkkataso on noussut. Nyt siellä on myös herätty ajamaan kokeneiden sairaanhoitajien palkankorotuksia, kun sairaanhoitajapula on räjähtänyt käsiin.

– Myös Suomessa sairaanhoitajapula on todellisuutta jo monin paikoin.  Nyt on enemmän kuin viisasta ryhtyä toimenpiteisiin sairaanhoitajien palkan korjaamiseksi työn vaativuutta vastaavaksi ja työn mielekkyyttä ja houkuttelevuutta lisääväksi. Suomen terveydenhuolto ei toimi ilman kokeneita sairaanhoitajia, sanoo Hahtela.

kuva1_palkka.png

 

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Guest perseestä

Posted

mistä lie revitty toi 3000e keskiansio? hoitotyötä yli 30 vuotta tehneenä ja melkeen 30vuotta sairaanhoitajana, ulkomailla lisäkouluttautunut yliopistotasoisestikin ja toistakymmentä vuotta parilla eri mantereella työskennelleenä voin kertoa että täällä suomessa on surkeista surkein palkkaus ja arvostus hoitajia kohtaan. palkkanauha bruttonakaan ei ala koskaan kolmosella.ei paljoo motivoi.alan vaihto edessä

Guest eisiltipäätähuimaa

Posted

Tuo kokonaisarvio n 3000€/kk tulee kun jaetaan koko vuosi sisältäen lisien lisäksi lomarahat...

Guest Sairaanhoitaja

Posted

Ei ole peruspalkka edes tuota keskimääräistä palkkaa nähnyt, alle 2400 euron jää kovastikkin että mistähän nämäkin luvut nyt otettu? 

Guest Pete

Posted

Ompas meillä hyvä palkka! 

Guest Lissu

Posted

Kyllä voitte olla ihan tyytyväisiä hyvään palkkaanne! Minun peruspalkkani 22 työvuoden jälkeen on vähän yli 1200 euroa täällä Israelissa!!!!

Guest Martti

Posted

Oysissa 1.4.2019 alk. sairaanhoitajan alin palkkataso on yli 2400e (taso1). Tasolla 4 peruspalkka on 2575e/kk. Tasoille 5-7 pitää olla lisäkoulutusta/vastuutehtäviä. Eli joo, tuo 3000e keskiansio pitää hyvinkin paikkansa, kun otetaan huomioon vuorolisät, kokemuslisät ym. 

Guest sair hoitaja

Posted

pohjanmaalla on 15 -16 euro / tunti sair hoitajan palkka, niin onko työ löytöpalkkio?

 

Guest ika

Posted

Tilastossa on kokonaisansio bruttona. Lisät siis mukana, lomarahat samoin. Nettopalkkahan sitten riippuu osaltaan mm. vähennyksistä. 

hyvähoitaja

Posted

Sairaanhoitajapulan vuoksi Ruotsin vastavalmistuneiden palkkataso on noussut. Nyt siellä on myös herätty ajamaan kokeneiden sairaanhoitajien palkankorotuksia, kun sairaanhoitajapula on räjähtänyt käsiin. "

Ottakaa huomioon että ainakaan Ruotsissa ei ole ikälisiä. Vastavalmistuneet  hoitajat tulevat töihin paremmalla palkalla kun kokeneemmat vanhat hoitajat 20 vuoden kokemuksella.

Palkkaus on tärkeää, ja niin tärkeälle työlle kuin hoitoala tekee olisi saattava jonkinlainen etu. Maamme päättäjien on viimeistään nyt herättävä. Verohelpotuksia? Lisää lomapäiviä? Lastenhoitoapua, vaikkapa pienempi hoitomaksu? 

Kyllä Suomi on hyvä maa asua, ajatelkaamme hyviä puolia jotta voimme olla kiitollisia. Meillä on rauha, luonnonkatastrofit puuttuu, puhdas luonto ilman suurempia vaaroja, ja töitäkin riittää. Varsinkin hoitoalalla. 

Ainakin minun työpaikalla on helppo toivoa työvuoroja ja joustetaan lomien suhteen, mikä helpottaa elämää työn ulkopuolella. Pieni yksityinen, ei voittoa tavoitteleva hoitokoti.

Guest Ruoho on vihreämpää......

Posted

4.4.2019 klo 15.58, Vieras: perseestä kirjoitti:

mistä lie revitty toi 3000e keskiansio? hoitotyötä yli 30 vuotta tehneenä ja melkeen 30vuotta sairaanhoitajana, ulkomailla lisäkouluttautunut yliopistotasoisestikin ja toistakymmentä vuotta parilla eri mantereella työskennelleenä voin kertoa että täällä suomessa on surkeista surkein palkkaus ja arvostus hoitajia kohtaan. palkkanauha bruttonakaan ei ala koskaan kolmosella.ei paljoo motivoi.alan vaihto edessä

Mihin ajattelit vaihtaa?? Monilla muilla aloilla työn jatkuvuus on epävarmaa ja ilmeisesti ikääkin on jo sen verran, että menee nuoremmat ohi työhaussa(yli 30 vuotta hoitotyötä) Miksi et muuten jäänyt asumaan ja työskentelemään paremmalle mantereelle.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toteuttama tutkimus paljastaa suomalaisten hoitajien aikeet koronavirusrokotteen ottamista kohtaan. Tutkimuksen otoksesta (N=1001) seitsemän prosenttia oli hoitajia, sairaanhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia. Yli puolet heistä (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 % aikoo kieltäytyä, epävarmoja on 17 %. Loput 12 % on rokotteen jo saanut. Tutkimus toteutettiin tammikuussa.
      Covid-19-rokotuksen herättämät tunteet jakautuvat terveydenhuollossa: positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä yleisiä (molempia 44 %). Yli joka kymmenes (11 %) ei koe tunteita lainkaan – tulos tarkoittaa merkityksettömyyttä.
      Yleisimmät tunteet rokotteen ottamista kohtaan terveydenhuollossa ovat pelko (33 %) ja helpotus (33 %). Suoran kysymyksen perusteella selvästi yli puolet (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 prosenttia aikoo kieltäytyä, 12 prosenttia on jo ottanut rokotteen, ja 17 prosenttia ei osaa sanoa, miten aikoo toimia.

      Negatiivisia tunteita kokevista terveydenhuollon työntekijöistä noin joka kolmas ilmoittaa ottavansa rokotteen. Lähes kaksi kolmannesta heistä aikoo kieltäytyä tai ei tiedä, mitä aikoo tehdä.
      –  Pandemian hoitamisen kannalta on keskeistä, miten terveydenhuollon henkilöstö suhtautuu koronarokotteen ottamiseen. Negatiiviset tunteet, etenkin pelko, ovat tutkimuksemme mukaan yleisimpiä terveydenhuollossa kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon, että terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat ottamaan nopeasti kehitetyn rokotteen ensimmäisinä. Myös ulkopuolinen paine ja omien vaikutusmahdollisuuksien puute voivat lisätä pelkoa, NayaDayan Timo Salomäki analysoi.
      Muiden kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa selvästi yli puolet (57 %) kokee koronavirusrokotteen ottamista kohtaan positiivisia tunteita. Yli neljänneksellä (27 %) rokotteen ottaminen herättää negatiivisia tunteita.
      Pelkoa rokotetta kohtaan voidaan torjua luottamuksella
      Tutkimusyhtiö korostaa, että vaikka suomalaisten keskuudessa rokotteen herättämät myönteiset tunteet ovat tällä hetkellä kielteisiä selvästi yleisempiä, negatiivisia kokemuksia ei pidä sivuuttaa. Jos koronavirusepidemia aiotaan taltuttaa rokotteiden avulla, ihmisten huoli on syytä kohdata, hyväksyä ja käsitellä. Pelosta ei päästä eroon sanomalla, ettei rokotetta tarvitse pelätä.
      – Kansalaiset tarvitsevat ristiriitaisten mielipiteiden keskellä tosiasioita. Se ei ole ongelma, tiedottaminen hoidetaan mielestäni Suomessa hyvin. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, tieteelliset tai tilastolliset faktat eivät pure rittävän hyvin ihmisten tunteisiin ja käyttäytymisee, NayaDayan Timo Järvinen painottaa.
      Kyse on viime kädessä luottamuksesta.
      – Kansalaiset eivät voi itse vaikuttaa rokotteen turvallisuuteen, joten piikin ottaminen edellyttää luottamusta viranomaisiin. Jos luottamusta löytyy, koemme helpotusta ja otamme rokotteen mielellämme – jos ei, koemme pelkoa ja kieltäydymme tai otamme rokotteen vastentahtoisesti.
      Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien suomalaisten suhtautumista rokotteeseen. Data kerättiin 20.-22.1.2021. Kokonaistuloksissa (otos/N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä. Lue lisää tästä.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
    • Helsingin poliisilaitos on aloittanut esiselvityksen ammattiliitto Tehyn tekemän tutkintapyynnön johdosta. Poliisi selvittää, onko työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten toiminnassa syytä epäillä virkavelvollisuuksien rikkomista työlainsäädännön valmistelussa.
      Tehy jätti tutkintapyynnön, koska ministeriön virkamiesten toiminta suojelutyölainsäädännön valmistelussa oli järjestön mukaan poikkeuksellisen vakavaa ja harhaanjohtavaa.
      – Virheet ovat vakavia ja vaikuttavat paitsi kaikkiin Tehyn jäseniin, aivan kaikkiin kansalaisiin. Ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet räikeästi harhaanjohtivat eduskuntaa, joka ei sen takia tiedä, mistä se edes on säätämässä. Tällainen toiminta ei kuulu suomalaiseen oikeusvaltioon, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran, kun päätös esitutkinnan aloittamisesta on tehty.
       Jokainen tehyläinen voi halutessaan ilmoittautua mukaan rikosilmoitukseen osoitteessa tehy.fi/rikosilmoitus
      Lue lisää...
    • Tehy tavoittelee parhaillaan käynnissä olevalla julkisen sektorin neuvottelukierroksella palkallisen imetysvapaan kirjaamista työehtosopimukseen sekä lyhyempää työaikaa yötyötä tekeville hoitajille.
      Tehyn mukaan kaikille synnyttäneille on turvattava oikeus imettää lastaan työajalla.
      – Monet työnantajat antavat jo nyt työntekijöille palkallisen imetystauon, mutta sen ei pidä olla vain työnantajan hyvän tahdon varassa. Imetysoikeudesta pitää saada kirjaus työehtosopimukseen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Suomessa ei toisin kuin Norjassa ole vielä ratifioitu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n imetysoikeuden turvaavaa sopimusta. Tehy vaatii Suomelle Norjan mallin mukaista, vähintään tunnin palkallista imetystaukoa työpäivän aikana.
      Lyhyempi työaika yötyötä tekeville
      Tehy ja SuPer ovat lisäksi esittäneet työaikamääräysten uudistamista siten, että yötyötä tekevien hoitajien työaika lyhenee.
      – Kaikilla hoitajilla pitää olla oikeus vapaa-aikaan ja elämään. Lisäksi yötyön haitalliset vaikutukset terveydelle tulee huomioida työaikamääräyksissä. Lyhyempi työaika yötyötä tekeville on terveyden kannalta perusteltua ja jopa välttämätöntä. Näin on toimittu muissakin Pohjoismaissa ja tarvitsemme saman mallin Suomeen, toteaa Millariikka Rytkönen. 
      SOTE-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 asti, jonka jälkeen mahdollinen sopimukseton tila voisi johtaa myös työtaistelutoimiin.
      Lue lisää...
    • SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan lähihoitajien työttömyydestä. Väestön ikääntyminen on lisännyt kansalaisten hoidon tarvetta, mutta samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia karsitaan merkittävästi, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua.
      SuPer ei hyväksy säästötoimia, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. MTV Uutisten mukaan (12.2.) HUS Labissa ei jatketa 500 työntekijän määräaikaisia työsuhteita, ja nämä toimet kohdistuvat suoraan potilastyötä tekeviin.
      SuPerin mukaan sote-palveluiden säästötoimet heikentävät hoidon saatavuutta ja laatua, lisäävät työntekijöiden kuormitusta ja pahentavat hoitajapulaa tulevaisuudessa, kun hoitajat hakeutuvat muille aloille.
      Vaikka hoitajien työllisyys saattaisi parantua muutaman vuoden kuluttua, alan jo menettämät osaajat ovat siirtyneet muille sektoreille. Jo nyt kymmenet tuhannet sote-ammattilaiset ovat jättäneet alan, ja nykyiset toimet pahentavat tilannetta entisestään.
      Kasvavat työttömyysluvut eivät myöskään houkuttele uusia osaajia alalle.
      – Hoitoala on turvannut lähes varman työpaikan tähän asti, ja nyt moni pohtii uudelleen tulevaisuuden suunnitelmiaan, Inberg toteaa järjestön tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...