Jump to content
MAINOS
  • PHSOTEY:n laatu- ja kehittämispalkinto yhden ensihoitajan ensihoitoyksikölle


    Hoitajat.net
     Share

    Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän vuosittaisen laatu- ja kehittämispalkinnon saa tällä kertaa ensihoitokeskuksen kehittämä niin kutsuttu ensivastetoiminta, jossa yhden ensihoitajan miehittämä ensihoitoyksikkö auttaa potilaita eri puolilla Päijät-Hämettä farmarimallisella hälytysajoneuvolla liikkuen. 

    Päijät-Hämeen ensihoito- ja päivystyskeskus hyödyntää jokaisen osaavan hoitohenkilön mahdollisimman hyvin potilaiden auttamiseksi. Laatu- ja kehittämispalkinnot pokanneessa mallissa yksi kokenut vaativan hoitotason ensihoitaja voi tarvittaessa hoitaa potilastehtäviä farmarimallisella hälytysajoneuvolla koko Päijät-Hämeen alueella. 

    Niin kutsuttu nopean vasteen ensihoitoyksikkö on yksi keino palvella alueen asukkaita mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla säästöpaineiden keskellä. Yhden hengen yksikkö voi vaikkapa auttaa potilasta, joka tarvitsee tehostettua kotisairaanhoitoa.

     Monipuoliset hoitotarvikkeet aina mukana

    Jos joku ensihoidon vahvuudesta puuttuu äkillisen sairastapauksen vuoksi, voi kenttäjohtaja lähettää ”parittoman” ensihoitajan sille alueelle, jossa eniten juuri tuolloin on tarvetta potilaiden auttamiseksi. Yhden ensihoitajan hälytysajoneuvo on varsin hyvin varustettu monipuolisilla hoitotarvikkeilla ja -välineillä. Jo matkalla kohteeseen yksikön työntekijä tekee yhteistyötä päivystävän kenttäjohtajan kanssa toimintaan vaikuttavien päätösten osalta.

    - Perillä potilaan luona hän voi tehdä esimerkiksi terveydentilan arvioinnin ja ratkaista, tarvitaanko kipulääkitystä tai toinen yksikkö potilaan kuljetusta varten, kertoo kenttäjohtaja Markku Haiko.

    Ensihoitaja voi myös aloittaa elvytyksen, jos hän saapuu muuta hoitohenkilöstöä aiemmin tapahtumapaikalle.

    Reilu puoli vuotta nyt takana

    - Kustannustehokkuuteen tähtäävä toiminta käynnistyi meillä maaliskuussa. Henkilöstö on ottanut uuden asian innolla omakseen, Haiko jatkaa.

    Yksiköllä on tehty yhtymän ensihoidon tilannekeskuksen ja hätäkeskuksen välittämiä ensihoitotehtäviä. Tilannekeskuksen välittämiä tehtäviä ovat olleet esimerkiksi suonensisäisen antibiootin antaminen potilaan kotona. Hätäkeskuksen välittämiä tehtäviä ovat olleet muun muassa nenäverenvuoto-, aivohalvaus- ja yleistilanlaskutehtävät. Lisäksi päivystysvuorossa olevat kenttäjohtajat ovat osoittaneet yksikölle niin sanottuja valmiussiirtotehtäviä.

    - Niillä on voitu paikata tyhjiötilanteita, joissa vapaana oleva ensihoitoyksikkö on sijainnut hieman kauempana, kertoo Haiko.

    Kuva: Phsotey, Petteri Paju

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Miten on turvallisuuden laita, kun illan hämärässä potilas huomaakin hoitajan olevan yksin... kuhan hoitajasta ei vain tulisi hoidettava!

    Link to comment
    Share on other sites

    Miten on turvallisuuden laita, kun illan hämärässä potilas huomaakin hoitajan olevan yksin... kuhan hoitajasta ei vain tulisi hoidettava!

    Tuolla logiikalla ei vois kotihoito toimia lainkaan eikä me voitais mennä kahdestaan kohteeseen missä miesylivoima.

    Yhden miehen "äksäys-yksikkö" on hyvä idea. Sitähän pyöriteltiin jo 90-luvulla ajatuksissa, hyvä että joku on sen nyt toteuttanut. 

    Link to comment
    Share on other sites

    idea on hyvä, mutta miten on..... jos tuo toimii hyvin, jolloin yksi ensihoitaja voi tehdä potilaan tilanarvion ja tarvittaessa kutsuu toisen yksikön kuljettamaan niin missä vaiheessa voidaan pienentää ns. kuljettavien yksiköiden määrää, koska ei tarvita kuin ambulanssi, joka kuljettaa jo tutkitun ja hoidon saavan potilaan... eikö tällöin voida tiputtaa hoitotason yksiköitä pois, koska kuljettamiseen riittää perustason yksikkö. Tämä tulee sairaanhoitopiirille halvemmaksi, koska palkkakustannukset pienenevät... taloudellista ajattelua. mutta lisääkö tuo ensihoitajien motivaatiota työntekemiseen ja kouluttautumiseen, kun jatkossa ei tarvita kuin kuljetus.. jos potilas sattuu tarvitsemaan hoitoa, niin tämä yhden miehen yksikkö hoitaa tämän lääkepuolen,.,,,,

    Link to comment
    Share on other sites

    8.1.2016 klo 02.50, Japi kirjoitti:

    idea on hyvä, mutta miten on..... jos tuo toimii hyvin, jolloin yksi ensihoitaja voi tehdä potilaan tilanarvion ja tarvittaessa kutsuu toisen yksikön kuljettamaan niin missä vaiheessa voidaan pienentää ns. kuljettavien yksiköiden määrää, koska ei tarvita kuin ambulanssi, joka kuljettaa jo tutkitun ja hoidon saavan potilaan... eikö tällöin voida tiputtaa hoitotason yksiköitä pois, koska kuljettamiseen riittää perustason yksikkö. Tämä tulee sairaanhoitopiirille halvemmaksi, koska palkkakustannukset pienenevät... taloudellista ajattelua. mutta lisääkö tuo ensihoitajien motivaatiota työntekemiseen ja kouluttautumiseen, kun jatkossa ei tarvita kuin kuljetus.. jos potilas sattuu tarvitsemaan hoitoa, niin tämä yhden miehen yksikkö hoitaa tämän lääkepuolen,.,,,,

    Palokunnan hommissa ehkä ei lisäisi, mutta onneksi siitä toiminta- ja asennekulttuurista ollaan pääsemässä eroon.

    Link to comment
    Share on other sites

    Palokunnan hommissa ehkä ei nostaisi, mutta onneksi siitä toiminta- ja asennekulttuurista päästään hyvää vauhtia eroon.

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Tehy ja SuPer ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hoitajajärjestöjen ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien työriitaan. Sovintoehdotuksen mukaan sote-alalla tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee keskimäärin vähintään 17,3 % viiden vuoden aikana etupainotteisesti siten, että kolmena ensimmäisenä vuonna nousu on 15,3 %. Ratkaisu koostuu sote-sopimuksen omasta kolmivuotisesta palkkaohjelmasta, aiemmin neuvotellusta kunta-alan palkkaohjelmasta sekä ns. normaaleista sopimuskorotuksista. Lisäksi ratkaisu sisältää koronapotilaiden hoitoon osallistuneille erillisen 600 euron kertapalkkion ja useita parannuksia työoloihin.
      – Hoitajien taistelu toi sote-alalle muuta kunta-alaa tuplasti paremman palkkaohjelman, jolla alan palkkausta ja sen epäkohtia päästään korjaamaan. Lisäksi työaikoja ja työoloja koskevat tavoitteet etenivät, ja vihdoin korona-ajan venymisestä korvattiin konkreettisesti. Myös palkkatasa-arvo nytkähtää eteenpäin. Pakkotyölain varjossa tulosta voi pitää hyvänä, toteavat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
      Ratkaisun tuloksena esimerkiksi lähihoitajan tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo nousee nykyisestä 2 255  eurosta yli 2 600 euroon ja sairaanhoitajan vastaavasti 2 625 eurosta yli 3 000 euroon.

      – On hyvä, että pitkän ja vaikean rupeaman jälkeen sopimus viimein syntyi. Ratkaisua voi kuvailla pelastusrenkaaksi sote-alan kriisiin, mutta kuivalle maalle pääseminen edellyttää tulevina vuosina edelleen merkittäviä valtiovallan ja työantajan lisäpanostuksia sote-sektorille, toteavat puheenjohtajat.
      Ratkaisu sisältää useita työhyvinvointia ja palautumista edistäviä parannuksia kuten arkipyhä kokonaisena vapaapäivänä, vuosilomaoikeus myös arkipyhinä sekä ns. joutuisan ruokailun käytäntö yleistyöaikamuodossa kuten lääkäreillä. Lisäksi sovittiin ensimmäistä kertaa erityisesti sote-alalle alakohtainen työryhmä kehittämään työhyvinvointia, työolojen parannuksia ja johtamista.
      Ratkaisulla myös poistetaan työantajilta mahdollisuus asettaa rekrytointikieltoja, jotka ovat viime aikoina estäneet yksittäisten hoitajien palkkakehitystä ja vapaata liikkumista työsuhteesta toiseen.
      – Kierros oli hankala ja raskas monella tavoin. Työnantajien ja päättäjien suhtautuminen hoitajiin ja pakkotyölaki eivät varmaan unohdu kovin helposti, arvelevat Rytkönen ja Paavola.
      Sovintoehdotuksen hyväksymisen myötä kaikki Tehyn ja SuPerin työtaistelutoimet kuntasektorilla päättyvät välittömästi.
      Lisätietoa ratkaisusta ja sopimuskorotuksista
      Lue lisää...
    • Valtakunnansovittelija on antanut tänään sovintoehdotuksen Tehyn, SuPerin ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n työriitaan. Järjestöjen hallinnot käsittelevät ehdotusta. Sovintoehdotuksen sisällöstä ei kerrota julkisuuteen ennen kuin osapuolet ovat antaneet vastauksensa valtakunnansovittelijalle. Vastaukset tulee antaa maanantaina 3.10. klo 18.00. 
       
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei toistaiseksi suosittele perusterveille sote-ammattilaisille syystalven koronarokotusten tehosteannoksia. Perusterveiden rokotettujen työikäisten aikuisten riski parhaillaan kiertävien omikronvarianttien aiheuttamalle vakavalle koronataudille on erittäin pieni.
      Tällä hetkellä ei ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi sote-ammattilaisten tehosteannoksia.
      – Tehosteannoksiksi suositellaan varianttiräätälöityjä rokotteita, jotta suojan immunologinen pohja laajenee. Emme kuitenkaan tiedä vielä, millainen niiden suoja tartuntoja vastaan on verrattuna alkuperäisiin rokotevalmisteisiin, ja millainen vaikutus tällä olisi mahdollisesti sairauspoissaoloihin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.
      Sote-ammattilaisten saama suoja tartuntoja ja tartuttavuutta vastaan voisi myös parhaimmillaan suojata epäsuorasti potilaita ja pitkäaikaishoitolaitosten asukkaita. Alkuperäisten koronarokotevalmisteiden suoja tartuntoja vastaan on kuitenkin vain kohtalainen ja lyhytaikainen eli pari kuukautta.
      Monella on jo hybridi-immuniteetti
      THL:n tutkimuksissa on havaittu, että suurella osalla väestöstä on koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita. Tartunnan saaneiden osuus kasvoi keväällä ja kesällä 2022.
      Vasta-aineiden esiintymistä on tutkittu THL:ssä seeruminäytteistä, jotka otettiin 1–17-vuotiailta muita kuin koronatautiin liittyviä laboratoriotutkimuksia varten HUSLABissa. Toukokuussa otetuista näytteistä 73 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita.
      Tartunnan saaneiden aikuisten osuutta on arvioitu satunnaisotantana toteutetussa väestötutkimuksessa. Tutkimukseen HUSin alueelta osallistuneiden 18–84-vuotiaiden näytteistä 27 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita maaliskuussa. Touko-kesäkuussa HUSin ja neljän muun sairaanhoitopiirin alueelta tutkimukseen osallistuneista vasta-aineita löytyi 35 prosentilta. Nuoremmissa ikäryhmissä tartunnasta kertovia vasta-aineita löytyi suuremmalta osalta. 
      Vasta-aineita esiintyi eri ikäryhmillä touko-kesäkuussa seuraavasti:
      18–29-vuotiaat 55 % (n=66) 30–44-vuotiaat 46 % (n=196) 45–64-vuotiaat 36 % (n=519) 65–85-vuotiaat 28 % (n=464) Koska tartunnan saaneiden osuus on vuoden 2022 kevään omikronaallon aikana kasvanut suureksi etenkin nuorimmissa ikäryhmissä, hyvin suurella osalla 12 vuotta täyttäneistä on koronavirustartunnan ja rokottamisen yhteisvaikutuksena muodostunutta hybridi-immuniteettia. Hybridi-immuniteetti on voimakkaampi ja tunnistaa laajemmin erilaisia virusmuunnoksia kuin yksin tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja”, Melin selvittää.
      Varianttivalmisteiden paremmasta tehosta ei ole vielä tutkimusnäyttöä
      Osa Euroopan maista suosittelee sote-ammattilaisille tehosteannoksia tänä syksynä.
      – Päätösten tukena ei ole tutkimusnäyttöä varianttivalmisteiden paremmasta tehosta alkuperäisvalmisteisiin verrattuna. Suositukset perustuvat toiveeseen, että varianttivalmisteet olisivat tehokkaampia ehkäisemään tartuntoja, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
      – THL tekee suosituksensa tehosterokottamisesta lääketieteellisin perusteluin, Nohynek korostaa.
      Jos sote-ammattilainen kuuluu ikänsä tai perussairautensa vuoksi syystalven 2022 tehosteannoksien kohderyhmään, hänelle suositellaan tehosterokotetta samalla tavalla kuin muillekin kohderyhmään kuuluville.
      Lue lisää...
    • Hoitajien riittävyyden ja jaksamisen kanssa kamppailevassa vanhusten hoivassa haetaan lisää tuottavuutta digitalisaatiolta. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että hoitajien työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä heidän mahdollisuutensa kokea empatiaa. Teknologia ei sulaudu hoivatyöhön automaattisesti, vaan sille tulee varata aikaa ja resursseja.
      Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi -tutkimushanke tarkasteli, millaisia vaikutuksia teknologian käytöllä on hoivatyön ytimeen: mahdollisuuteen tuntea empatiaa. Tutkimushankkeessa kysyttiin, miten teknologian käyttö istuu hoitajien työhön vanhusten hoivan arjessa. Tuoko se lisää aikaa kiireiseen vuorotyöhön vai viekö se hoitajalta mahdollisuuksia kokea empatiaa?  
      – Vanhusten hoivassa tehdään jatkuvasti ratkaisuja, joissa otetaan käyttöön teknologiaa tarkoituksena tehostaa hoivatyötä. Silti ei oikein tiedetä, miten erilaiset teknologiat muuttavat hoivan laatua, kertoo johtava tutkija Eveliina Saari Työterveyslaitoksesta.  
      Tutkimuksen mukaan teknologian ylläpitotehtävät ja hyvän hoivan tuottaminen arjessa samanaikaisesti voivat aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta hoitajien työhön. 
      – Päähavainto on, että teknologian käyttö vie hoitajalta aikaa hoivasta. Toisaalta hyvin suunniteltu ja hyödyllinen teknologiaratkaisu tuo hoitajille myös lisää aikaa keskittyä hyvään ja laadukkaaseen hoivaan, Saari toteaa.  
      Uudet ratkaisut eivät kuitenkaan takaa tuloksia. Teknologiset ratkaisut vaativat huolellista suunnittelua ja ymmärrystä hoitajan työstä, koska hoivapalvelut ja käytössä olevat teknologiat vaihtelevat.Olennaista olisi tunnistaa teknologian käyttö osana hoitajan työtä aikaa vaativana tehtävänä. 
      Työhyvinvointi syntyy asiakkaan kanssa 
      Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhusten hoivan arkea sekä kotihoidossaettä tehostetussa palveluasumisessa. Arkeen päästiin käsiksi haastatteluiden, havainnointien sekä yhteisen pohdinnan kautta.  
      Hoitajat arvioivat, etteivät he itse voi vaikuttaa hoivatyön teknologisoitumiseen. Esihenkilöiden ja johdon tulisi sen vuoksi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että työolot säilyvät hoivatyössä mielekkäinä, kuntueksi otetaan erilaisia teknologioita. Työhyvinvointi syntyyammattilaisen ja asiakkaan kanssakäymisessä.  
      – Kaikki tutkimukseemme osallistuneet hoitajat näkivät, että empatian merkitys on hoivatyössä keskeinen, vaikkei sitä mitata tai arvioida. Empatian kokemusta kannattaisi arvioida osana työhyvinvointitutkimuksia ja seurata sen muuttumista pitkällä tähtäimellä, Saari summaa.  
      Esihenkilöiden merkitys korostui, kun puhuttiin hyvästä hoivasta ja hetkellisestä kuormituksen sietämisestä. Esihenkilöt ja johto ovat myös avainasemassa nostamaan esiin empaattisen asiakasvuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä ja merkitystä. 
      – Työyhteisössä on tärkeää arvostaa yksilöllisiä hyviä asiakasvuorovaikutuksen tapoja ja edistää kollegoiden oppimista toinen toisiltaan. Empaattiset kohtaamiset tuottavat hyvinvointia sekä ikääntyneille asiakkaille että hoitajille, huomauttaa Saari. 
      Empatia vaatii aikaa
      Hyvään hoivaan liittyvä empatia ei ole kadonnut hoivan teknologisoitumisen myötä, mutta siitä on tullut entistäkin ”hiljaisempaa tietoa”. Empatian arvostus on vaarassa jäädä varjoon.  
      – Hyvän hoivan, laadukkaiden asiakaskontaktien ja hyvän elämän turvaaminen tulisi nostaa entistä painokkaammin esiin osana hyvää hoivatyötä ja vanhushoivatyön kunniatehtävänä, painottaa Saari. 
      Yhteiskunnallisella tasolla olisi käytävä arvokeskustelua siitä, miten voidaan turvata hoivan riittävyys ja samalla hoivan laatu ikääntyvässä väestörakenteessa.  
      – Voisiko vanhushoivatyön keskiöön nostaa enemmän asiakkaiden hyvän elämän tukemista, eikä lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä? Tutkimuksen analyysit viittaavat siihen, että nyt hoitajat tuottavat hyvää hoivaa ja pyrkivät empatiaan, vaikka se tuottaisi kuormitusta työhön. Empatia ei viihdy kiireessä, eikä vaihtuvissa asiakassuhteissa, Saari muistuttaa. 
      Lue lisää...
    • Kun Valvira on poistanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuden hänen omasta pyynnöstään, henkilöllä ei enää ole oikeutta toimia ammatissaan eikä oikeutta käyttää ammattinimikettään, muistuttaa Valvira tiedotteessaan. Ammattioikeuksien poistaminen ei siis tarkoita ainoastaan tietojen poistamista ammattihenkilörekisteristä.
      Esimerkiksi omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettänyt sairaanhoitaja ei enää ole sairaanhoitaja eikä hänellä ole oikeutta tehdä sairaanhoitajan tehtäviä. Valviraan tulleiden yhteydenottojen perusteella osalle omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettäneistä tämä seikka on jäänyt epäselväksi.
      Ammattioikeuksien poistaminen tai rajoittaminen omasta pyynnöstä
      Valvira voi terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä poistaa ammatinharjoittamisoikeuden tai rajoittaa sitä tai poistaa oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.  Ammattihenkilön on toimitettava pyyntö Valviraan kirjallisesti. Valvira antaa poistamisesta erillisen päätöksen ja tekee siitä merkinnän ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Päätös myös julkaistaan kuulutuksena Virallisessa lehdessä (virallinenlehti.fi). Käsittelyprosessi kestää useita kuukausia.
      Palauttamista voi anoa
      Ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden palauttamista on mahdollista anoa Valviralta takaisin. Palauttaminen käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa. Käsittelyaika on vähintään kuusi kuukautta.
      Lisätietoa ammattioikeuksien poistamisesta Valviran verkkosivuilla
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...