Jump to content
MAINOS

Pandemia kuormitti terveydenhuoltoa myös henkisesti – koronapotilaita hoitaneilla eniten psyykkisiä oireita


Hoitajat.net
 Share

Terveydenhuollon henkilöstön keskimääräinen mielenterveys laski koronan yleistyessä ja koronatilanteen helpottaessa se koheni. Kuva: Ari Aalto

Koronapandemia koetteli terveydenhuollon henkilöstön mielenterveyttä muuta väestöä enemmän, vahvistaa tutkimus. Erityisesti koronapotilaita hoitaneilla esiintyi psyykkistä oireilua, ja osa oireili vasta viiveellä.

Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin terveydenhuollon ammattihenkilöstön psyykkistä kuormittuneisuutta, uniongelmia ja traumaoireita sekä niiden kehitystä koronapandemian aikana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Tulosten mukaan alueellinen koronatartuntojen määrä, suorat hoitokontaktit koronapotilaiden kanssa sekä erityisesti koronatartunnan saaneiden potilaiden hoitoon liittyneet traumatisoivat tapahtumat ja voimakas tartunnan pelko olivat yhteydessä henkilöstön psyykkisen ahdinkoon ja uniongelmiin.

– Korona-aikaan liittyviä traumaattisia tapahtumia kokeneilla oli muihin verrattuna moninkertainen riski kokea psyykkistä ahdinkoa, ja näitä traumaattisia tapahtumia oli kaksinkertainen määrä koronapotilaita hoitaneilla verrattuna muuhun henkilöstöön, sanoo akatemiatutkija Tom Rosenström Helsingin yliopistosta.

Pitkä poikkeusaika verotti voimia

Hoitohenkilöstön psyykkiseen hyvinvointiin vaikutti myös poikkeusaika rajoituksineen.

– Tuloksista näkyy, kuinka terveydenhuollon henkilöstön mielenterveyttä ja unen laatua heikensi paitsi koronapandemian hetkittäinen kuormittavuus myös pandemian pitkittymiseen liittyvät epäsuorat vaikutukset. Esimerkiksi yksinasujilla sosiaalinen elämä saattoi kaventua muita enemmän, Rosenström kertoo.

Tutkimuksessa analysoitiin henkilöstön vastauksia kuukausittain lähetettyihin sähköisiin kyselyihin. Valtaosalla lähes 5000 osallistujasta itseraportoitu mielenterveys pysyi vakaana ensimmäisen koronavuoden ajan kesäkuusta 2020 toukokuuhun 2021. Joka kuudennella esiintyi alkuun heikentynyttä henkistä hyvinvointia, joka kuitenkin pian koheni. Joka neljännellä alun hyvä mielenterveys kääntyi laskusuuntaiseksi.

– Koronan yleistyessä terveydenhuollon henkilöstön keskimääräinen mielenterveys laski ja koronatilanteen helpottaessa se koheni, Rosenström summaa.

Samalla on hänen mukaansa todennäköistä, että osa terveydenhuollon henkilöstöstä ei ole vielä palautunut vuoden 2020 koettelemuksista.

Seurannasta tukea ja välineitä varautumiseen

Pandemian henkisten vaikutusten lähes reaaliaikaista seurantaa ei ole tehty aiemmissa pandemioissa. Tutkimuksessa saatiin tietoa terveydenhuollon henkilöstön psyykkisen kuormituksen vaihtelusta pandemian eri vaiheiden aikana.

– Tulokset osoittavat tiheän seurannan hyödyllisyyden muuttuvassa ja pitkittyvässä poikkeustilanteessa, vs. ylilääkäri Tanja Laukkala HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta vahvistaa.

Tutkijoiden mukaan alan organisaatioiden pitäisi pystyä tasoittamaan terveydenhuollon henkilöstön kuormituspiikkejä. Työnantajien pitäisi myös ottaa huomioon työtekijöiden erilaiset tarpeet pitkittyvän pandemian aikana, ja psykososiaalisia tukitoimia tulisi tarvittaessa jatkaa riittävän pitkään.

– Yksilöllisten tarpeiden mukaisesti tarjotut tukitoimet osana valmiussuunnittelua ovat myös varautumista tuleviin pandemioihin ja tukevat näin kansalaisten kokonaisturvallisuutta, Laukkala ja Rosenström huomauttavat.

Alkuperäinen avoimesti saatavilla oleva artikkeli: Rosenström, T., Tuisku, K., Suvisaari, J., Pukkala, E., Junttila, K., Haravuori, H., Elovainio, M., Haapa, T., Jylhä, P., & Laukkala, T. (2022). Healthcare workers’ heterogeneous mental-health responses to prolonging COVID-19 pandemic: A full year of monthly follow up in Finland. BMC Psychiatry, 22(1), 724. DOI: doi.org/10.1186/s12888-022-04389-x

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Nuorten ammattitaidon suomenmestaruusmitalit on taas ratkottu. Lähihoitaja-lajin voittaja on Maja Fältros Yrkesakademin i Österbottenista. Hyvinvointiteknologia-lajin voitti Tinjamilla Kavasto Turun ammatti-instituutista.
      Taitaja2024-tapahtuma järjestettiin Kuopiossa 20.−23.5.2024. Suomenmestaruusmitaleista kamppaili yli 400 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa nuorta. Mitalit jaettiin 49 lajissa, joista viisi oli erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tarkoitettuja TaitajaPLUS-lajeja. Kahdessa lajissa kilpailia hoitajia.
      Lähihoitaja-lajin mitalistit

      Kuva: Katri Bäck Savon ammattiopisto/Skills Finland

      1. Maja Fältros, Yrkesakademin i Österbotten
      2. Neea Salonen, Koulutuskeskus Salpaus,
      3. Felicia Kantola, Luksia
      Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja työskentelee ihmisten kanssa ja heitä varten. Lähihoitaja osaa kohdata eri elämänkulun vaiheissa olevia asiakkaita yksilöinä ja edistää toiminnallaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Lähihoitaja työskentelee sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä.
      Lajin kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammattitaitovaatimusten kiitettävän tason kriteereihin. Kilpailu on yksilökilpailu.
      Hyvinvointiteknologia-lajin mitalistit

      Kuva: Katri Bäck Savon ammattiopisto/Skills Finland

      1. Tinjamilla Kavasto, Turun ammatti-instituutti
      2. Juho Niiles, Turun ammatti-instituutti
      3. Tarja Hautanen ,Turun ammatti-instituutti
      Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut hyvinvointiteknologian osaaja työskentelee ihmisten kanssa toimintakykyä edistäen. Hän hyödyntää monipuolisesti hyvinvointiteknologian ratkaisuja asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa, sairauksien hoidossa ja terveyden edistämisessä kaikissa elämänkaaren vaiheissa.
      Lajin kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pakollisten tutkinnonosien ja hyvinvointiteknologian valinnaisen tutkinnonosan ammattitaitovaatimusten kriteerien mukaiseen kiitettävään osaamiseen. Hyvinvointiteknologia on ikärajaton laji. Kilpailu on yksilökilpailu.
      Lue lisää...
    • Lounais-Suomen poliisi sai torstai-iltana hälytystehtävän Porissa, kun uhkaavasti käyttäytynyt henkilö aiheutti vaaratilanteen. Ensihoitajan henkeä uhannut tilanne pakotti poliisin käyttämään ampuma-asetta.
      Poliisi hälytettiin Pihlavan kaupunginosassa sijaitsevaan osoitteeseen puoli yhdentoista aikaan. Paikalle saapuessaan poliisi näki ensihoitajia kohtaan uhkaavasti käyttäytyvän henkilön, joka jatkoi vaarallista toimintaansa astalon kanssa poliisin läsnäolosta huolimatta.
      Kerrostalon pihamaalla tapahtunut tilanne eskaloitui siihen pisteeseen, että poliisi joutui turvautumaan ampuma-aseeseen. Uhkaavasti käyttäytynyt henkilö loukkaantui ja sai välitöntä ensiapua paikan päällä. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa sivullisille.
      Loukkaantunut henkilö otettiin kiinni ja kuljetettiin sairaalaan jatkohoitoa varten. Vammojen lievyyden vuoksi hänet siirrettiin myöhemmin poliisivankilaan. Tapausta tutkitaan virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena ja laittomana uhkauksena.
      Lue lisää...
    • Aikuiskoulutustuen hakijoiden määrä kasvoi alkuvuonna 2024 noin puolitoistakertaiseksi verrattuna edellisvuoteen. Työllisyysrahaston mukaan suurin kasvu näkyy sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnoissa, joissa hakijamäärä kasvoi 48 %.
      Kasvun taustalla on Petteri Orpon hallituksen suunnitelma lakkauttaa aikuiskoulutustuki elokuussa 2024. Tämä on saanut monet hakemaan tukea vielä kun se on mahdollista. Tukea kesäopinnoille on myönnetty kesäkuulle 54 % ja heinäkuulle 80 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
      Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin.
      – Sote-alan hakijamäärien kasvu on ymmärrettävää, koska alalla on jo pitkään hyödynnetty aikuiskoulutustukea ylivoimaisesti eniten. Sote-alalla ei voi työskennellä ilman tutkintoa ja aikuiskoulutustukea hyödyntävät eniten nimenomaan tutkinto-opiskelijat. Lyhytkestoisia opintoja tehdään useimmiten työn ohessa, kun taas tutkinto-opiskelu edelleen edellyttää vähintään hetkellistä opintovapaata ja täysiaikaista opiskelua, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo. 
      Lue lisää...
    • Lääkäriliiton valtuuskunta päätti pitää liiton kannan eutanasiaan ennallaan. Lääkäriliitto vastustaa edelleen eutanasian laillistamista sekä sitä, että lääkärit velvoitettaisiin toteuttamaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa.
      Lääkäriliiton mukaan eutanasian salliminen merkitsisi merkittävää arvomuutosta ja toisi mukanaan ennakoimattomia seurauksia. Liiton näkemyksen mukaan lääkäreiden tehtävä on suojella elämää ja hoitaa kärsimystä nykyisen lääketieteen keinoin. Lääkäriliiton kanta pohjautuu laajaan tiedonkeruuseen ja keskusteluun, mukaan lukien yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi noin 9000 lääkäriä.
      Tutkimus osoitti, että vaikka eutanasiaa kannattavien lääkäreiden määrä on kasvanut, enemmistö ei ole valmis toteuttamaan eutanasiaa itse. Palliatiivisen hoidon erityispätevyyden omaavat lääkärit suhtautuvat eutanasiaan kriittisemmin kuin muut.
      Lääkäriliitto katsoo, ettei Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ole valmis eutanasian laillistamiseen, ja korostaa, että keskustelun tulee perustua yhteisesti ymmärrettyyn terminologiaan ja riittävään tietoon elämän loppuvaiheen hoitomahdollisuuksista.
      Lue lisää...
    • Diakonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sairaanhoitajien tutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista kansalaisista ja sairaanhoitajista kannattaa eutanasian laillistamista. Kyselyssä ilmeni, että 76 % kansalaisista ja 62 % sairaanhoitajista tukee eutanasian laillistamista.
      Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleistä mielipidettä ja erityisesti sairaanhoitajien näkemyksiä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa. Sairaanhoitajien suhtautuminen eutanasiaan on tärkeä huomioida, sillä he ovat keskeisessä asemassa potilaiden hoidossa ja saattohoidossa.
      Tutkimuksessa korostettiin tarvetta laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle, joka huomioi eri näkökulmat ja ammattiryhmät. Vaikka eutanasian laillistamiselle löytyy laajaa kannatusta, aihe herättää myös eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, jotka vaativat perusteellista pohdintaa.
      Lopulliset tulokset julkaistaan vuosina 2024–2025, ja niiden odotetaan tuovan lisää tietoa ja näkökulmia tärkeään aiheeseen.
      Lisätietoja löytyy täältä.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...