Jump to content
MAINOS

  • Pandemia kuormitti terveydenhuoltoa myös henkisesti – koronapotilaita hoitaneilla eniten psyykkisiä oireita

    Hoitajat.net

    By Hoitajat.net

     Share
    Terveydenhuollon henkilöstön keskimääräinen mielenterveys laski koronan yleistyessä ja koronatilanteen helpottaessa se koheni. Kuva: Ari Aalto

    Koronapandemia koetteli terveydenhuollon henkilöstön mielenterveyttä muuta väestöä enemmän, vahvistaa tutkimus. Erityisesti koronapotilaita hoitaneilla esiintyi psyykkistä oireilua, ja osa oireili vasta viiveellä.

    Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin terveydenhuollon ammattihenkilöstön psyykkistä kuormittuneisuutta, uniongelmia ja traumaoireita sekä niiden kehitystä koronapandemian aikana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

    Tulosten mukaan alueellinen koronatartuntojen määrä, suorat hoitokontaktit koronapotilaiden kanssa sekä erityisesti koronatartunnan saaneiden potilaiden hoitoon liittyneet traumatisoivat tapahtumat ja voimakas tartunnan pelko olivat yhteydessä henkilöstön psyykkisen ahdinkoon ja uniongelmiin.

    – Korona-aikaan liittyviä traumaattisia tapahtumia kokeneilla oli muihin verrattuna moninkertainen riski kokea psyykkistä ahdinkoa, ja näitä traumaattisia tapahtumia oli kaksinkertainen määrä koronapotilaita hoitaneilla verrattuna muuhun henkilöstöön, sanoo akatemiatutkija Tom Rosenström Helsingin yliopistosta.

    Pitkä poikkeusaika verotti voimia

    Hoitohenkilöstön psyykkiseen hyvinvointiin vaikutti myös poikkeusaika rajoituksineen.

    – Tuloksista näkyy, kuinka terveydenhuollon henkilöstön mielenterveyttä ja unen laatua heikensi paitsi koronapandemian hetkittäinen kuormittavuus myös pandemian pitkittymiseen liittyvät epäsuorat vaikutukset. Esimerkiksi yksinasujilla sosiaalinen elämä saattoi kaventua muita enemmän, Rosenström kertoo.

    Tutkimuksessa analysoitiin henkilöstön vastauksia kuukausittain lähetettyihin sähköisiin kyselyihin. Valtaosalla lähes 5000 osallistujasta itseraportoitu mielenterveys pysyi vakaana ensimmäisen koronavuoden ajan kesäkuusta 2020 toukokuuhun 2021. Joka kuudennella esiintyi alkuun heikentynyttä henkistä hyvinvointia, joka kuitenkin pian koheni. Joka neljännellä alun hyvä mielenterveys kääntyi laskusuuntaiseksi.

    – Koronan yleistyessä terveydenhuollon henkilöstön keskimääräinen mielenterveys laski ja koronatilanteen helpottaessa se koheni, Rosenström summaa.

    Samalla on hänen mukaansa todennäköistä, että osa terveydenhuollon henkilöstöstä ei ole vielä palautunut vuoden 2020 koettelemuksista.

    Seurannasta tukea ja välineitä varautumiseen

    Pandemian henkisten vaikutusten lähes reaaliaikaista seurantaa ei ole tehty aiemmissa pandemioissa. Tutkimuksessa saatiin tietoa terveydenhuollon henkilöstön psyykkisen kuormituksen vaihtelusta pandemian eri vaiheiden aikana.

    – Tulokset osoittavat tiheän seurannan hyödyllisyyden muuttuvassa ja pitkittyvässä poikkeustilanteessa, vs. ylilääkäri Tanja Laukkala HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta vahvistaa.

    Tutkijoiden mukaan alan organisaatioiden pitäisi pystyä tasoittamaan terveydenhuollon henkilöstön kuormituspiikkejä. Työnantajien pitäisi myös ottaa huomioon työtekijöiden erilaiset tarpeet pitkittyvän pandemian aikana, ja psykososiaalisia tukitoimia tulisi tarvittaessa jatkaa riittävän pitkään.

    – Yksilöllisten tarpeiden mukaisesti tarjotut tukitoimet osana valmiussuunnittelua ovat myös varautumista tuleviin pandemioihin ja tukevat näin kansalaisten kokonaisturvallisuutta, Laukkala ja Rosenström huomauttavat.

    Alkuperäinen avoimesti saatavilla oleva artikkeli: Rosenström, T., Tuisku, K., Suvisaari, J., Pukkala, E., Junttila, K., Haravuori, H., Elovainio, M., Haapa, T., Jylhä, P., & Laukkala, T. (2022). Healthcare workers’ heterogeneous mental-health responses to prolonging COVID-19 pandemic: A full year of monthly follow up in Finland. BMC Psychiatry, 22(1), 724. DOI: doi.org/10.1186/s12888-022-04389-x

     Share
    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Selvitys: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa – "täysin alalle kouluttautumaton suorittanut lääkeluvat"
      SuPer selvitti jäseniltään, kuinka hoiva-avustajanimikkeellä toimivat osallistuvat lääkehoidon toteuttamiseen. Yli 30 prosenttia vastaajista kertoi, että lääkehoito kuului hoiva-avustajille. Osalla hoiva-avustajista on suoritettuna suppeampi lääkelupa, osalla oli lähes täysi lääkehoitolupa ja osa suoritti lääkehoitoa ilman lääkelupaa. 
      Hoiva-avustaja ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Kyselyssä nousi esiin, että suurin osa hoiva-avustajista sai silti antaa asiakkaalle valmiiksi jaettuja lääkkeitä, mutta osa sai myös pistää esim. insuliinit, antaa silmätippoja ja inhaloitavia lääkkeitä, jakaa lääkkeitä ja vaihtaa muistilääkitys- ja kipulaastareita. Monessa vastauksessa mainittiin erikseen, että huumausaineiksi luokiteltavia, ns. N-lääkkeitä hoiva-avustajat eivät saaneet käsitellä.
      Avoimissa vastauksissa tuli esiin, ettei hoitajilla ole aina tietoa onko hoiva-avustajalla lääkelupaa. Kyselyssä nousi esiin myös, että täysin alalle kouluttautumaton on suorittanut lääkeluvat esihenkilön pyynnöstä.
      Kyselyyn vastasi 4275 superilaista.
      Lue lisää...
    • Kotihoito valvonnan kohteeksi – "Tilanne on huolestuttava"
      Valvira ja aluehallintovirasto valvovat ikäihmisten kotihoidon henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä kotihoidon laatua tehostetusti tänä vuonna.
      Valvontahavaintojen mukaan kotihoidon palveluissa on useita kehittämistarpeita. Parannettavaa on muun muassa lääkitysturvallisuudessa, henkilöstön riittävyydessä ja palvelujen oikea-aikaisuudessa, omavalvontasuunnitelmissa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisessa käytännössä.

      Valvonnan tarvetta vahvistavat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreet seurantatiedot, joiden mukaan ikäihmisten kotihoidon käyntimäärät ovat merkittävästi laskeneet vuonna 2022 verrattuna aiempiin vuosiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnit kotihoitoon ovat puolessa vuodessa vähentyneet lähes viidenneksellä.

      – Tilanne on huolestuttava, sillä ikäihmisten palvelujen tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy. Kotiin annettavissa palveluissa palvelutarve kasvaa useimmiten ensimmäisenä, toteaa ryhmäpäällikkö Kirsti Tolonen Valvirasta.

      Kotihoidon palvelujen laatu ja turvallisuus edellyttävät henkilöstön riittävän koulutettua sekä määrällisesti riittävää ja ammatillisesti osaavaa henkilöstöä. Määrältään riittämätön ja kuormittunut henkilöstö lisää työssä tapahtuvien virheiden ja vaaratilanteiden riskiä.
      Lue lisää...
    • Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti lääkkeitä – "Kuka toimintaa valvoo ja kantaa vastuun"
      Työnantajat haluavat kiihkeästi lisää hoiva-avustajia omien sanojensa mukaan erityisesti avustaviin tehtäviin. Tehyn mukaan hoiva-avustajia käytetään kuitenkin yllättävän paljon myös selvästi sairaanhoitajille ja lähihoitajille kuuluviin tehtäviin kuten lääkehoitoon, missä on ilmennyt nyt vakavia ongelmia.
      Tehyn kyselyssä ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa työskennelleistä vastaajista 24 % kertoi, että hoiva-avustajat osallistuvat lääkehoitoon viikoittain tai useammin. Kuitenkin vain pienellä osalla hoiva-avustajista oli kirjallinen lääkelupa ja koulutus lääkehoitoon. 
      Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä lääkehoidon toteuttaminen on määritelty ensisijaisesti koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi. Hoiva-avustajat eivät ole em. ammattihenkilöitä eivätkä osallistu lääkehoitoon. Tästä voidaan tietyin edellytyksin poiketa, jos työnantaja arvioi sen toiminnan kannalta perustelluksi. Tällöin hoiva-avustaja tulee kouluttaa lääkehoidon tehtäviin, osaaminen tulee varmistaa ja on oltava lääkehoitolupa. Vanhuspalvelulain mukaan puolestaan lääkehoitoa saa tehostetussa palveluasumisessa toteuttaa vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. 
      - Hoiva-avustajien käyttö lääkehoidossa näyttää karanneen käsistä. Vallalla on tältä osin lääkehoidon villi länsi, jossa paitsi rikotaan lakia myös vaarannetaan vakavasti potilasturvallisuus, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  
      Tehy vaatii tiukempaa valvontaa ja sanktioita nyt ilmenneisiin lääkehoidon puutteisiin ja laiminlyönteihin.
      – Kuka toimintaa valvoo ja kantaa vastuun lääkehoidosta, kun hoiva-avustajat eivät esimerkiksi ole Valviran valvonnan piirissä. Myös vastuukysymyksissä on isoja aukkoja, Rytkönen sanoo.
      Työnantajat pelaavat Rytkösen mukaan kaksilla korteilla.

      – Viesti päättäjille ja julkisuuteen on, että sote-alalle tarvitaan lisää väkeä nimenomaan avustavaan työhön, mikä olisikin ihan perusteltua. Mutta todellinen syy näyttääkin olevan tarve halvempaan ja vähemmän koulutettuun työvoimaan. Asioista on hyvä puhua niiden oikeilla nimillä, sanoo Rytkönen.
      Rytkösen mukaan työnantajien jatkuva valitus mm. vanhuspalveluiden mitoituksesta, hoitajapulasta ja hoiva-avustajien tarpeesta on ristiriitaista ja saanut outoja sävyjä.
      – Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 25.1.2023 pari keskeistä työantajan edustajaa käytti todella halventavaa puheenvuoroja sote-alan työstä. Kuka haluaa työhön alalle, josta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn toteaa, että omaishoitajakin pystyy hoitamaan ilman koulutusta? Tai tehtäviin, joista työnantajaliiton johtaja Arja Laitinen sanoo, että ei edellytä ammattilaisia, koska työ on vanhusten kanssa keskustelua ja kahvin juontia, hän kysyy.
      Rytkönen suosittelee, että työnantajat kokeilisivat mollaamisen sijaan maksaa kunnollista palkkaa ja parantaa työoloja.
      – Jos se vetovoimakin siitä kohenisi ja hoitajapula helpottaisi.
      Lue lisää...
    • Rikosilmoitus: Työnantaja teetti hoitajilla laittomasti hätätyötä
      Hätätyön turha teettäminen on rikos. Tehy-lehden uutisen mukaan Kymsote teetti työtaistelun aikana hätätyötä, joka ei täyttänyt hätätyön kriteerejä. Tehy teki asiasta rikosilmoituksen.
      Rikosilmoitus koskee 26 tapausta, joissa hätätyön teettämisen edellytykset Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätösten mukaan eivät ole täyttyneet.
      ”Poliisin on suoritettava asiasta esitutkinta ja saatettava rikoksesta epäillyt kuusi viranhaltijaa vastuuseen tekemisistään”, sanoo Tehyn oikeuspalvelun päällikkö Kari Tiainen Tehy-lehdelle.
      Työaikalain mukaan hätätyötä voidaan teettää muun muassa silloin, jos ennalta arvaamaton tapahtuma uhkaa johtaa hengen tai terveyden vaarantumiseen.
      AVI on arvioinut jokaisen 26 tapauksen osalta erikseen ja todennut, että hätätyön teettämisen kriteerit eivät yhdenkään tapauksen osalta täyty. Avin päätöksistä ilmenee Tiaisen mukaan selvästi, että rikoksesta epäiltyjen työnantajan edustajien perusteeton toiminta on ollut järjestelmällistä ja toistuvaa.
      Lue lisää...
    • Kysely: Suurin osa lähihoitajista ei voi hyvin töissä – "Asiakkaat joutuvat odottamaan jopa päivittäin aamupesuja, lääkehoitoa, aamupalaa ja kohtuuttoman pitkään wc:hen pääsyä"
      Hoidon laatu ja potilasturvallisuus on heikkoa useassa tehostetun palveluasumisen, kotihoidon, vammaispalveluiden ja mielenterveys- sekä päihdetyön palveluasumisen yksikössä. Suurin syy ongelmiin on pula etenkin lähihoitajista, kertoo Tehy tiedotteessaan.
      Tehyn lähihoitajille tekemän kyselyn mukaan asiakkaat joutuvat odottamaan viikoittain tai jopa päivittäin aamupesuja, lääkehoitoa, aamupalaa, ulkoilua, toimintakykyä ylläpitäviä harjoituksia ja kohtuuttoman pitkään wc:hen pääsyä. Lisäksi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen jäi vähäiselle huomiolle.
      Potilasturvallisuus (esimerkiksi kaatumiset, lääkepoikkeamat) vaarantui vastaajien mukaan viikoittain tai useammin, koska henkilöstövahvuudessa ei ollut riittävä määrä koulutettuja ammattihenkilöitä ja henkilöstövajetta oli täydennetty esimerkiksi hoiva-avustajilla.
      Kolmannes (32 %) vastanneista lähihoitajista totesi, että joutui selviytymään usein työtehtävistään ilman työtovereiden apua. Lähihoitajat (20 %) arvioivat, että toimivat sairaanhoitajan sijaisena viikoittain tai useammin. Vastaavasti hoiva-avustajat sijaistivat lähihoitajia viikoittain tai useammin vastaajien (24 %) mukaan.
      Vastaajista vain 27 % ilmoitti työhyvinvointinsa hyväksi.
      Fyysisen kuormituksen lisäksi hoitajat kokevat eettistä kuormitusta, joka johtuu siitä, että hoitaja joutuu toimimaan eettisten periaatteidesi vastaisesti ja kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kognitiivista kuormitusta aiheutuu tilanteista, joissa hoitaja joutuu keskeyttämään usein työtehtävänsä, suorittamaan useaa työtehtävää yhtäaikaisesti, esimerkiksi samanaikaisesti kirjaamaan, seuraamaan sähköpostia, vastaamaan puhelimeen ja keskustelemaan asiakkaiden tai työtoverin kanssa.
      Kognitiivisesti (59 %), eettisesti (57 %) ja fyysisesti (52 %) kuormittuneista vastaajista yli puolet koki olevansa haitallisesti tai vakavasti kuormittunut. Kuormitusta aiheutti kiire, huono johtaminen ja ergonomiaan liittyvät puutteet. Työvuoroista oli puuttunut edellisen kuukauden aikana (75 %) useimmiten juuri lähihoitajia.
      Kyselyyn vastasi 1399 lähihoitajaa, jotka työskentelivät mm. ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa, kotihoidossa, vammaispalveluiden ja mielenterveys- ja päihdetyön palveluasumisen yksiköissä.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...