Jump to content
MAINOS
  • Monikulttuurisuus jalostaa hoitotyötä, sen koulutusta, tutkimusta ja johtamista


    Hoitajat.net
     Share

    Kristina Mikkonen toimii tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Kuva: Lapin AMK

    Lähes 200 hoitoalan asiantuntijaa kokoontui ammattikorkeakoululle Kemiin Pohjois-Suomen Hoitotiedepäiville 28.-29.3.2019. Päiville osallistui noin 200 hoitotyön ammattilaista eri puolilta maata. Mukana oli käytännön hoitotyötä tekeviä, hyvinvointisektorin esimiehiä ja johtajia, opettajia, opiskelijoita, tutkijoita, muissa alan kehittämistehtävissä toimivia ja kehittämisestä kiinnostuneita.

    Päivien teemaksi valittiin tänä vuonna monikulttuurisuus, jota käsiteltiin neljästä eri näkökulmasta: monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa, johtamisessa, tutkimuksessa ja käytännön hoitotyössä. Haasteen sijaan monikulttuurisuus halutaan nähdä voimavarana.

    Monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa ja tutkimuksessa

    Omaltakin taustaltaan monikulttuurinen ja -kielinen Kristina Mikkonen on tutkinut väitöskirjassaan suomen kielen merkitystä kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden ammatilliselle kehittymiselle erityisesti kliinisessä harjoittelussa.

    Hänen tutkimuksensa mukaan ulkomaalaistaustaiset hoitotyön opiskelijat arvioivat suomalaisten ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöt ja –ilmapiirin paremmaksi kuin suomalaistaustaiset. Toisaalta kansainväliset opiskelijat ovat kokeneet kielteistä suhtautumista työharjoittelupaikoillaan.

    Suomen kielen taidoiltaan heikommat opiskelijat kokevat harjoittelupaikan ilmapiirin huonompana ja arvioivat, että heillä oli vähemmän mahdollisuuksia oppimiseen.

    – Kieli on portti kulttuuriin, ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka parantaa kummankin omaksumista. Jos kansainvälinen opiskelija lähetetään harjoittelemaan ilman minkäänlaista suomen kielen taitoa, lähetetään hänet epäonnistumaan.

    Ongelma on tiedostettu muun muassa Lapin ammattikorkeakoulussa, jossa muun kielisten opiskelijoiden suomen kielen opiskelu alkaa heti ensimmäisenä vuotena, ja ensimmäinen työharjoittelu käynnistyy myöhemmin kuin suomalaisopiskelijoilla.

    Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurisesti turvattu

    YTT Lydia Heikkilä on tutkinut saamelaisasiakkaiden kokemuksia hoitotyöstä. Saamelaiset ovat aina eläneet melko kosmopoliittisessa ympäristössä ja kulttuurin taju on siksi hyvin kehittynyt.

    – Me valtakulttuurin edustajat kasvamme helposti yksikulttuuriseen ajatteluun, vähemmistöt kasvavat jo lähtökohtaisesti monikulttuurisuuteen. 

    Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteet ovat tärkeitä itsessään. Reflektointia voi opetella ja kokemuksiaan työstää.

    – Kulttuurisensitiivisyyteen kuulu myös toisen kuuleminen ja ymmärtäminen, monikulttuurisuuden käsitteessä se ei vielä ole mukana, Heikkilä havainnollistaa.

    Kulttuurinen kompetenssi hoitotyössä tarkoittaa, että ammattihenkilöstö tuntee ja ymmärtää asiakkaan kulttuurisen taustan. Kyseessä on jatkuva prosessi, joka perustuu sosiaaliseen oikeuteen ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Kulttuurista hoitotyötä varten on luotu omia kehitysmalleja.

    TtT Soili Vesterinen on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja. Alustuksen aiheena hänellä oli erilaisten kulttuurien kirjo terveydenhuollossa.

    –Jokainen osa kulttuuriaan, jonka ilmentymiä toistetaan tiedostamatta. Kulttuurit myös muuttuvat, ja alakulttuureja syntyy.

    Vesterisen mukaan muutos näkyy myös työ- ja organisaatiokulttuureissa. Vuosikymmenet ovat muokanneet muun muassa käsitystämme työstä.

    Organisaatiokulttuuri tuottaa kontekstin, jossa organisaation identiteetti todentuu. Nuoren sairaanhoitajan työidentiteettiin puolestaan vaikuttavat tarjolla olevat roolimallit.

    –Aito vuorovaikutus ja aito kohtaaminen tulevat haastamaan koulutuksen kehittämisen ja käytännön, Soili Vesterinen päättää.

    Lisämateriaaleja ja -sisältöjä

    Hoitotiedepäivien sisällöistä on koottu tiivistelmäkirja, joka on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: https://issuu.com/lapinamk/docs/d_1_2019_paloste_saarnio

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Vantaan ammattiopisto Varia ja palveluyhtiö Barona ovat solmineet yhteistyösopimuksen kansainvälisen hoivahenkilöstön koulutuksista. Varia kouluttaa Baronan Filippiineiltä rekrytoimat sairaanhoitajat lähihoitajiksi.
      Koulutus kestää noin yhdeksän kuukautta opiskelijan oman henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen yhteistyössä toteutettu koulutus käynnistyy verkko-opetuksena tammikuussa 2022. Barona rekrytoi lähivuosina ulkomailta useita satoja hoitajia sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.
      Lue lisää...
    • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Siun sote -kuntayhtymä houkuttelee uusia hoitotyön osaajia maakuntaan tarjoamalla määräaikaista rekrytointilisää organisaation ulkopuolelta tuleville hoitajille.
      YLEn mukaan sairaanhoitajille lisä on reilut 500 euroa ja lähihoitajille yli 450 euroa kuukaudessa. Lisää maksetaan tehtävästä riippuen joko kolmen kuukauden tai puolen vuoden ajalta.
      Rekrytointilisä otetaan ensivaiheessa käyttöön ikäihmisten toimialueella asumispalvelujen, terveyskeskussairaaloiden sekä 24/7-palvelualueen eli muun muassa yhteispäivystyksen rekrytoinneissa. Tavoitteena on helpottaa osastojen ruuhkautumista ja saada hoitoketjut rullaamaan. Palkanlisän toivotaan saavan myös hoitotyöstä muihin tehtäviin siirtyneet henkilöt harkitsemaan alalle palaamista.
      Lue lisää...
    • THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. 
      THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky.
      Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta.
      Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
      Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen
      THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. 
      THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. 
      Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä
      Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen.
      Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille
      Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella.
      Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan:
      erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa.
      Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää.
      Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle.
      Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
      Lue lisää...
    • Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa.
      Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat
      – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen.
      Toisen auttaminen avainasemassa
      Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin.
      Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan.
      'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa.
      Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...