Jump to content
MAINOS

Monikulttuurisuus jalostaa hoitotyötä, sen koulutusta, tutkimusta ja johtamista


Hoitajat.net
 Share

Kristina Mikkonen toimii tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Kuva: Lapin AMK

Lähes 200 hoitoalan asiantuntijaa kokoontui ammattikorkeakoululle Kemiin Pohjois-Suomen Hoitotiedepäiville 28.-29.3.2019. Päiville osallistui noin 200 hoitotyön ammattilaista eri puolilta maata. Mukana oli käytännön hoitotyötä tekeviä, hyvinvointisektorin esimiehiä ja johtajia, opettajia, opiskelijoita, tutkijoita, muissa alan kehittämistehtävissä toimivia ja kehittämisestä kiinnostuneita.

Päivien teemaksi valittiin tänä vuonna monikulttuurisuus, jota käsiteltiin neljästä eri näkökulmasta: monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa, johtamisessa, tutkimuksessa ja käytännön hoitotyössä. Haasteen sijaan monikulttuurisuus halutaan nähdä voimavarana.

Monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa ja tutkimuksessa

Omaltakin taustaltaan monikulttuurinen ja -kielinen Kristina Mikkonen on tutkinut väitöskirjassaan suomen kielen merkitystä kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden ammatilliselle kehittymiselle erityisesti kliinisessä harjoittelussa.

Hänen tutkimuksensa mukaan ulkomaalaistaustaiset hoitotyön opiskelijat arvioivat suomalaisten ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöt ja –ilmapiirin paremmaksi kuin suomalaistaustaiset. Toisaalta kansainväliset opiskelijat ovat kokeneet kielteistä suhtautumista työharjoittelupaikoillaan.

Suomen kielen taidoiltaan heikommat opiskelijat kokevat harjoittelupaikan ilmapiirin huonompana ja arvioivat, että heillä oli vähemmän mahdollisuuksia oppimiseen.

– Kieli on portti kulttuuriin, ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka parantaa kummankin omaksumista. Jos kansainvälinen opiskelija lähetetään harjoittelemaan ilman minkäänlaista suomen kielen taitoa, lähetetään hänet epäonnistumaan.

Ongelma on tiedostettu muun muassa Lapin ammattikorkeakoulussa, jossa muun kielisten opiskelijoiden suomen kielen opiskelu alkaa heti ensimmäisenä vuotena, ja ensimmäinen työharjoittelu käynnistyy myöhemmin kuin suomalaisopiskelijoilla.

Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurisesti turvattu

YTT Lydia Heikkilä on tutkinut saamelaisasiakkaiden kokemuksia hoitotyöstä. Saamelaiset ovat aina eläneet melko kosmopoliittisessa ympäristössä ja kulttuurin taju on siksi hyvin kehittynyt.

– Me valtakulttuurin edustajat kasvamme helposti yksikulttuuriseen ajatteluun, vähemmistöt kasvavat jo lähtökohtaisesti monikulttuurisuuteen. 

Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteet ovat tärkeitä itsessään. Reflektointia voi opetella ja kokemuksiaan työstää.

– Kulttuurisensitiivisyyteen kuulu myös toisen kuuleminen ja ymmärtäminen, monikulttuurisuuden käsitteessä se ei vielä ole mukana, Heikkilä havainnollistaa.

Kulttuurinen kompetenssi hoitotyössä tarkoittaa, että ammattihenkilöstö tuntee ja ymmärtää asiakkaan kulttuurisen taustan. Kyseessä on jatkuva prosessi, joka perustuu sosiaaliseen oikeuteen ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Kulttuurista hoitotyötä varten on luotu omia kehitysmalleja.

TtT Soili Vesterinen on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja. Alustuksen aiheena hänellä oli erilaisten kulttuurien kirjo terveydenhuollossa.

–Jokainen osa kulttuuriaan, jonka ilmentymiä toistetaan tiedostamatta. Kulttuurit myös muuttuvat, ja alakulttuureja syntyy.

Vesterisen mukaan muutos näkyy myös työ- ja organisaatiokulttuureissa. Vuosikymmenet ovat muokanneet muun muassa käsitystämme työstä.

Organisaatiokulttuuri tuottaa kontekstin, jossa organisaation identiteetti todentuu. Nuoren sairaanhoitajan työidentiteettiin puolestaan vaikuttavat tarjolla olevat roolimallit.

–Aito vuorovaikutus ja aito kohtaaminen tulevat haastamaan koulutuksen kehittämisen ja käytännön, Soili Vesterinen päättää.

Lisämateriaaleja ja -sisältöjä

Hoitotiedepäivien sisällöistä on koottu tiivistelmäkirja, joka on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: https://issuu.com/lapinamk/docs/d_1_2019_paloste_saarnio

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
    • Tehy, SuPer ja Erto ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen yksityisen terveyspalvelualan työriitaan. Lakot kuvantamisessa ja laboratoriossa peruuntuvat.
      Kaksivuotisessa sopimuksessa palkat nousevat syyskuussa 2,4 % yleiskorotuksella ja palkkataulukoita korotetaan 0,51 %. Joulukuussa maksetaan 500 euron kertaerä ja jaetaan 0,4 % suuruinen paikallinen erä.
      Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa oli tavoitteena kuroa umpeen palkkaeroa julkisen sektorin palkkoihin. Järjestöjen mukaan neuvotteluasetelma oli nyt huomattavasti vaikeampi kuin vuonna 2022 julkisen sektorin SOTE-sopimuksen palkkaratkaisun neuvotteluissa.
      – Suomen hallituksen sovittelutoimintaa rajoittavan lainsäädäntöhankkeen vaikutus näkyy jo sekä neuvottelujen hengessä että lopputuloksessa. Myös EK:n tiukka koordinaatio suhteessa jäsenliittoihinsa näkyi vahvasti neuvottelupöydässä, toteaa SuPerin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens.
      Valtakunnansovittelija soveltaa järjestöjen mukaan jo nyt etupainotteisesti hallituksen ajamaa lainsäädännön heikennystä, joka estää sovittelijaa esittämästä yleistä linjaa korkeampia palkkaratkaisuja missään tilanteessa ja varmistaa hoitajille ikuisen palkkakuopan.
      – Valtakunnansovittelija on ilmaissut sovittelussa hyvin selkeästi osapuolille, että yleistä linjaa ei aiota ylittää. Sovittelija on siis sitonut kätensä jo valmiiksi ja noudattaa hallituksen tahtoa kirjaimellisesti, vaikka uusi lainsäädäntö ei ole edes voimassa, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri.
      Tehy, SuPer ja Erto ovat vastustaneet jyrkästi hallituksen suunnitelmia rajoittaa sovittelijan toimintaa. Hallituksen muutosesitykset lakiin työriitojen sovittelusta eivät esimerkiksi ota riittävästi huomioon valtiovallan velvollisuutta edistää sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ja palkkatasa-arvoa.
      – Palkkatasa-arvon edistäminen vaatii rahaa. Konkreettinen osoitus on vuoden 2022 hyvinvointialueiden ja kuntien palkkaratkaisu, joka KT:n laskelman mukaan kuroo miesten ja naisten välistä palkkaeroa pienemmäksi kaikkiaan 1,77 prosenttiyksiköllä. Vastaavaa kehitystä ei ole nähty, vaikka erilaisia samapalkkaisuusohjelmia on pyöritetty vuosia. Onkin erittäin ikävää, että sovittelija ei nyt ottanut mitenkään huomioon tätä tavoitetta ja velvollisuutta, sanoo Okkeri.
      – Työtä jää paljon seuraaville neuvottelukierroksille, toteaa Erton järjestöpäällikkö Soile Lindstedt.

      Lue lisää sopimuksen yksityiskohdista
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore selvitys paljastaa synkän tilanteen: krooninen hoitajapula ja jatkuvat säästötoimet heikentävät kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen laatua merkittävästi.
      Kesäaikaan hyvinvointialueilla toimintaa suljetaan tai supistetaan, yleisimmät syyt ovat vuosilomat ja pula hoitajista. 
      – Rekrytointiongelmien yleisin syy oli pula koulutetuista sijaisista. Myös hyvinvointialueiden säästöt ja käynnissä olevat yt-neuvottelut stressaavat henkilöstöä. Epävarmuus on entisestään lisääntynyt, kun työpaikoilla on jatkuva huoli työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehyn tiedotteessa.
      Yleisimmin sijaisiksi palkataan opiskelijoita, aiemmin keikkatöitä tai lyhytaikaisia sijaisuuksia tehneitä ja vastavalmistuneita.
      Rytkösellä on selkeä resepti hoitajapulaan ja rekrytointiongelmiin.
      – Hoitajapula maksaa sosiaali- ja terveydenhuollossa eniten ja tuottaa lisäkustannuksia. Yhteiskunnalle kustannustehokkain keino on tehdä sote-alan työpaikoista vetovoimaisia tarjoamalla hoitajille riittävästi palkkaa ja hyviä työoloja.
      Rahallisia kannustimia vähennetty
      Työnantajat ovat vähentäneet rahallisia kannustimia lisä- tai ylitöihin. Viime kesänä 59 % työnantajista oli sopinut rahallisten kannustimien käytöstä, tänä kesänä vain noin kolmasosa (32 %) on sopinut vastaavista kannustimista. Yleisin korvaus on korotettu hälytysrahakorvaus.
      Tehyn kyselyyn vastasi yhteensä 233 tehyläistä luottamusmiestä. Heistä 85 edusti julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, 103 yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa ja 45 varhaiskasvatusta. Vastausaika oli 11.4-10.5.2024.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...