Jump to content
MAINOS

Monikulttuurisuus jalostaa hoitotyötä, sen koulutusta, tutkimusta ja johtamista


Kristina Mikkonen toimii tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Kuva: Lapin AMK

Lähes 200 hoitoalan asiantuntijaa kokoontui ammattikorkeakoululle Kemiin Pohjois-Suomen Hoitotiedepäiville 28.-29.3.2019. Päiville osallistui noin 200 hoitotyön ammattilaista eri puolilta maata. Mukana oli käytännön hoitotyötä tekeviä, hyvinvointisektorin esimiehiä ja johtajia, opettajia, opiskelijoita, tutkijoita, muissa alan kehittämistehtävissä toimivia ja kehittämisestä kiinnostuneita.

Päivien teemaksi valittiin tänä vuonna monikulttuurisuus, jota käsiteltiin neljästä eri näkökulmasta: monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa, johtamisessa, tutkimuksessa ja käytännön hoitotyössä. Haasteen sijaan monikulttuurisuus halutaan nähdä voimavarana.

Monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa ja tutkimuksessa

Omaltakin taustaltaan monikulttuurinen ja -kielinen Kristina Mikkonen on tutkinut väitöskirjassaan suomen kielen merkitystä kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden ammatilliselle kehittymiselle erityisesti kliinisessä harjoittelussa.

Hänen tutkimuksensa mukaan ulkomaalaistaustaiset hoitotyön opiskelijat arvioivat suomalaisten ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöt ja –ilmapiirin paremmaksi kuin suomalaistaustaiset. Toisaalta kansainväliset opiskelijat ovat kokeneet kielteistä suhtautumista työharjoittelupaikoillaan.

Suomen kielen taidoiltaan heikommat opiskelijat kokevat harjoittelupaikan ilmapiirin huonompana ja arvioivat, että heillä oli vähemmän mahdollisuuksia oppimiseen.

– Kieli on portti kulttuuriin, ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka parantaa kummankin omaksumista. Jos kansainvälinen opiskelija lähetetään harjoittelemaan ilman minkäänlaista suomen kielen taitoa, lähetetään hänet epäonnistumaan.

Ongelma on tiedostettu muun muassa Lapin ammattikorkeakoulussa, jossa muun kielisten opiskelijoiden suomen kielen opiskelu alkaa heti ensimmäisenä vuotena, ja ensimmäinen työharjoittelu käynnistyy myöhemmin kuin suomalaisopiskelijoilla.

Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurisesti turvattu

YTT Lydia Heikkilä on tutkinut saamelaisasiakkaiden kokemuksia hoitotyöstä. Saamelaiset ovat aina eläneet melko kosmopoliittisessa ympäristössä ja kulttuurin taju on siksi hyvin kehittynyt.

– Me valtakulttuurin edustajat kasvamme helposti yksikulttuuriseen ajatteluun, vähemmistöt kasvavat jo lähtökohtaisesti monikulttuurisuuteen. 

Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteet ovat tärkeitä itsessään. Reflektointia voi opetella ja kokemuksiaan työstää.

– Kulttuurisensitiivisyyteen kuulu myös toisen kuuleminen ja ymmärtäminen, monikulttuurisuuden käsitteessä se ei vielä ole mukana, Heikkilä havainnollistaa.

Kulttuurinen kompetenssi hoitotyössä tarkoittaa, että ammattihenkilöstö tuntee ja ymmärtää asiakkaan kulttuurisen taustan. Kyseessä on jatkuva prosessi, joka perustuu sosiaaliseen oikeuteen ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Kulttuurista hoitotyötä varten on luotu omia kehitysmalleja.

TtT Soili Vesterinen on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja. Alustuksen aiheena hänellä oli erilaisten kulttuurien kirjo terveydenhuollossa.

–Jokainen osa kulttuuriaan, jonka ilmentymiä toistetaan tiedostamatta. Kulttuurit myös muuttuvat, ja alakulttuureja syntyy.

Vesterisen mukaan muutos näkyy myös työ- ja organisaatiokulttuureissa. Vuosikymmenet ovat muokanneet muun muassa käsitystämme työstä.

Organisaatiokulttuuri tuottaa kontekstin, jossa organisaation identiteetti todentuu. Nuoren sairaanhoitajan työidentiteettiin puolestaan vaikuttavat tarjolla olevat roolimallit.

–Aito vuorovaikutus ja aito kohtaaminen tulevat haastamaan koulutuksen kehittämisen ja käytännön, Soili Vesterinen päättää.

Lisämateriaaleja ja -sisältöjä

Hoitotiedepäivien sisällöistä on koottu tiivistelmäkirja, joka on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: https://issuu.com/lapinamk/docs/d_1_2019_paloste_saarnio

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
    • Tehy on täydentänyt rikosilmoitustaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten epäillyistä virkarikoksista liittyen suojelutyön lainvalmisteluun. Mukaan on liittynyt 10 564 tehyläistä, jotka vaativat tutkintaa ns. pakkotyölain valmistelun virheistä.
      – Tehyläiset ovat sankoin joukoin todenneet, että lainvalmistelu ei ole edennyt normaalisti ja sen virheistä vastuussa olevat on selvitettävä, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen liiton tiedotteessa.
      Tehyn mukaan TEMin lainvalmistelu on sisältänyt vakavia puutteita, kuten hätätyötä koskevien säännösehdotusten lisäämisen lausuntokierroksen jälkeen ilman asianmukaista kuulemista. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on nostanut esiin vastaavia ongelmia.
      TEM julkaisi 8. huhtikuuta tiedotteen, jossa se väitti lainvalmistelun edenneen normaalisti. Tehyn mukaan tiedote on täynnä asiavirheitä ja harhaanjohtavia väitteitä. Poliisi on ilmoittanut aloittaneensa asiassa esiselvityksen.
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksiin sisältyvän harjoittelun palkallisuutta ryhdytään selvittämään osana uuden työryhmän tehtävää. Asiasta kertoo Tehy verkkosivuillaan.
      Työryhmä tarkastelee harjoitteluun liittyviä nykyisiä korvauskäytäntöjä, erityisesti tilanteissa, joissa opiskelijat eivät ole työsuhteessa harjoittelunsa aikana.
      Selvityksessä pureudutaan myös pakollisten harjoittelujaksojen määrään ja sisältöön eri tutkintojen osalta. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi mahdolliset meneillään olevat tutkinto- ja koulutusuudistukset, jotka voivat vaikuttaa harjoittelun rakenteeseen ja toteutukseen.
      Työryhmässä selvitetään myös, kuinka suuri osa harjoittelusta suoritetaan työsuhteisena eli opinnollistettuna työnä.
      Työn tuloksena syntyvä muistio valmistuu 31.5.2026 mennessä, ja se toimii taustamateriaalina sote-alan palkkaustyöryhmän työskentelylle.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
    • Helsingin poliisilaitos on aloittanut esiselvityksen ammattiliitto Tehyn tekemän tutkintapyynnön johdosta. Poliisi selvittää, onko työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten toiminnassa syytä epäillä virkavelvollisuuksien rikkomista työlainsäädännön valmistelussa.
      Tehy jätti tutkintapyynnön, koska ministeriön virkamiesten toiminta suojelutyölainsäädännön valmistelussa oli järjestön mukaan poikkeuksellisen vakavaa ja harhaanjohtavaa.
      – Virheet ovat vakavia ja vaikuttavat paitsi kaikkiin Tehyn jäseniin, aivan kaikkiin kansalaisiin. Ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet räikeästi harhaanjohtivat eduskuntaa, joka ei sen takia tiedä, mistä se edes on säätämässä. Tällainen toiminta ei kuulu suomalaiseen oikeusvaltioon, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran, kun päätös esitutkinnan aloittamisesta on tehty.
       Jokainen tehyläinen voi halutessaan ilmoittautua mukaan rikosilmoitukseen osoitteessa tehy.fi/rikosilmoitus
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...