Ministeriö lykkää hoitohenkilöstön rokotuksia koskevan säännöksen muutosta

Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole antamassa hallituksen esitystä tartuntatautilain 3 §:n ja 48 §:n muuttamisesta eduskunnalle ennen joulua. Valmistelun kuluessa on ilmennyt, että hallituksen esityksen valmistelu vaatii vielä lisää aikaa.

Ministeriö aikoo odottaa myös eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja kolmesta vireillä olevasta kantelusta ennen pykälän muuttamista. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja odotetaan joulukuussa. Myös oikeuskanslerilta pyydetyn alustavan kannan mukaan ennen hallituksen esityksen antamista pitäisi pykälän muutoksesta tehdä nykyistä tarkempi perustuslaillinen arviointi.

Lausuntokierros tuotti ristiriitaisen palautteen

Ministeriö pyysi lakimuutoksesta lausuntoja eri tahoilta loka-marraskuussa. Saatuja lausuntoja on yli 50, ja ne ovat keskenään melko ristiriitaisia. Moni lausunnonantaja kannatti pykälän täsmentämistä, toisaalta jotkut tahot ehdottivat myös koko pykälän kumoamista. 

Lausunnolle lähteneessä lakiesityksessä ehdotettiin tarkennuksia työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksiin sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita.

Tartuntatautilain 48§ tuli voimaan 1.3.2018, eli vuotta muuta lakia myöhemmin. Lain voimaantulon jälkeen hoitohenkilöstöltä tuli sosiaali- ja terveysministeriöön paljon palautetta, jonka mukaan rokottamattomat työntekijät saivat työpaikoilla varoituksia ja joitakuita uhkailtiin irtisanomisella. 

Pykälän taustalla on potilasturvallisuus

Alun perin säännös otettiin tartuntatautilakiin infektiolääkäreiden aloitteesta potilaiden ja asiakkaiden suojelemiseksi sekä heitä hoitavan henkilöstön rokotuskattavuuden parantamiseksi. Hoitohenkilöstön rokotukset lisäävät tutkimusten mukaan potilasturvallisuutta. Samalla suojataan myös työntekijöitä ja työharjoittelussa olevia opiskelijoita. 

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskus (ECDC) suosittelevat terveydenhuoltohenkilöstön jokavuotista rokottamista kausi-influenssarokotteella potilaiden suojaamiseksi ja influenssan leviämisen ehkäisemiseksi. Euroopassa rokotussuositus on annettu 29 EU- ja ETA-maassa. Tiedot on saatu 30 maasta.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mikrobilääkeresistenssin toimintaohjelman ja Suomen oman mikrobilääkeresistenssin toimintaohjelman mukaan infektioiden ehkäisy ja siinä rokottaminen on yksi parhaita tapoja torjua tarttuvia tauteja. Näin torjutaan myös mikrobilääkeresistenssiä. Rokottaminen on sekä kansainvälisten että kotimaisten tutkimusten mukaan yksi terveydenhuollon kustannusvaikuttavimmista keinoista kohentaa väestön terveydentilaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilla on ohjeistusta hoitohenkilöstön ja opiskelijoiden rokotussuojasta.