Liitto: Pikakoulutetut rokottajat voivat olla riski potilasturvallisuudelle

Lähes 90 prosenttia verisuonikirurgian potilasvahingoista olisi estettävissä, jos potilasta hoidettaessa olisi toimittu toisin, kertoo tuore väitöstutkimus.
Kirurgiaan liittyy terveydenhuollossa korostunut potilasturvallisuusriski. Potilasvahingot aiheuttavat potilaille huomattavaa kärsimystä ja terveydenhuollolle merkittäviä kuluja.
Minna Laukkavirta analysoi Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöstutkimuksessaan Potilasvakuutuskeskuksen vuosina 1997–2017 korvaamat verisuonikirurgian erikoisalan potilasvahingot. Kyseisenä ajanjaksona korvattiin 142 potilasvahinkoa, joista valtaosa liittyi potilaan leikkaushoitoon.
– Potilaat olivat useimmiten iäkkäitä ja monisairaita. Tyypillisimmät potilasvahingot liittyivät leikkaustekniikan virheisiin, kuten hermovammoihin, viereisten kudosten tai elinten vaurioitumiseen ja leikkauksen aikaisiin palovammoihin. Myös diagnoosin tai hoidon viivästymiseen ja lääkitysvirheisiin liittyviä vahinkoja korvattiin, Laukkavirta kertoo.
Vaikka verisuonikirurgiaan liittyvät potilasvahingot olivat tarkasteltuna ajanjaksona harvinaisia, niiden seuraukset olivat vakavia. Vahingon kärsineistä potilaista viisi kuoli ja kymmenelle tehtiin osittainen tai täydellinen amputaatio ylä- tai alaraajaan. Lisäksi 21 potilasta sai vahingon seurauksena pysyvän hermovamman ja kolme merkittävän aivohalvauksen. Yli puolet potilaista joutui vahingon seurauksena ylimääräiseen leikkaukseen. Valtaosa potilaista sai vahingon seurauksena pysyviä vaurioita.
– Potilasvahinkoja tapahtui kaikissa verisuonikirurgisen potilaan hoidon vaiheissa ja useat potilasta hoitaneet ammattiryhmät olivat niihin osallisia. Lähes 90 prosentissa tapauksista arvioitiin, että vamma olisi ollut mahdollista estää toimimalla toisin. Pelkästään jo tällä hetkellä käytössä olevilla apuvälineillä, kuten leikkaustiimin tarkistuslistan käytöllä, yli kymmenes vammoista olisi saatu estettyä, Laukkavirta avaa.
Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt kirurgisen potilasturvallisuuden parantamisen yhdeksi tärkeäksi kehityskohteekseen. Sitä varten on kehitetty leikkaustiimin tarkistuslista, joka on otettu Suomessa käyttöön 2009. Tarkistuslista on kehitetty parantamaan potilasturvallisuutta leikkaussalissa. 
Laukkavirran mukaan myös kansallinen verisuonikirurginen laaturekisteri voisi tarjota mahdollisuuksia potilasturvallisuuden kehittämiseen ja parempiin tilastoihin verisuonitoimenpiteistä.
– Potilasvahinkojen ehkäisyyn tulee kiinnittää terveydenhuollossa erityistä huomiota ja kirurgiseen toimintaan liittyvä korostunut riski on tiedostettava. Potilasvahingoista saatavaa tietoa voidaan käyttää hyödyksi terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa uusien vammojen ehkäisemiseksi, Laukkavirta päättää.

Asumis- ja hoivapalvelualan yritys Hoivamme tarjoaa vuoden työssäolon jälkeen jokaiselle hoitajalle vastikkeetta mahdollisuuden yrityksen osakkeisiin. Järjestelyllä halutaan lisätä etenkin hoitajien hyvinvointia ja sitoutumista työhön, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Hoivamme Palvelukodit Oy:n osakkeista 49 % tulee omistamaan työntekijät.
Ensimmäinen Hoivamme-hoivakoti aukeaa syyskuussa Mäntsälään, ja seuraavat kohteet ovat rakenteilla Kuopioon ja Nurmijärvelle. Tavoitteena on laajentua nopeasti valtakunnalliseksi toimijaksi.
Moni hoiva-alan osaaja suunnittelee alanvaihtoa, mikä kertoo alalla vallitsevasta muutostarpeesta. Uusi kotimainen asumis- ja hoivapalvelualan yritys Hoivamme tuo alalle uutta näkökulmaa.
– Ala tarvitsee muutosta. Haluamme sitouttaa hoitajat työhön ja näyttää, että arvostamme heidän työpanostaan. Laadukas hoiva syntyy yhdessä tekemisestä, mistä osoituksena tarjoamme hoitajillemme myös merkittävän osan yhtiön menestyksestä. Arjessa kannustamme yhteen hiileen puhaltamiseen, sillä uskomme sen luovan parempaa työyhteisöä ja lisäävän motivaatiota työhön. Näistä lähtökohdista Hoivamme-hoivakodit rakennetaan, Hoivamme-yhtiön perustajaosakas Amos Janhunen sanoo. 
Osakkuus on työntekijöille vapaaehtoista eikä sitä varten tarvita pääomaa tai pankkilainaa. Mukaan osakkuusohjelmaan pääsee vuoden kestäneen työsuhteen jälkeen. Osakkuus edellyttää osallistumista työntekoon ja osakkuus päättyy viimeistään työsuhteen päättyessä.
Uudet Hoivamme-kodit tarjoavat tehostettua palveluasumista ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville sekä kevyempää palveluasumista säännölliseen avuntarpeeseen. Myöhemmässä vaiheessa yritys tulee tarjoamaan myös tuettua palveluasumista omissa asunnoissa. 

Nuorten ammattitaidon suomenmestaruusmitalit jaettiin torstaina. Koko kilpailun parhaaksi Taitajien Taitajaksi valittiin lähihoitajalajin voittanut Inka Myyryläinen.
Taitajien Taitaja on oman lajinsa kultamitalisti, joka toimii ammatillisen koulutuksen edustajana vuoden ajan. Hän sai vuodeksi käyttöönsä Nissan Leaf -täyssähköauton.
Lähihoitajien mitalikolmikko
1. Inka Myyryläinen, Koulutuskeskus Salpaus
2. Elina Tapio, Novida ammattiopisto ja lukio
3. Iida Mustonen, Savon ammattiopisto
Lähihoitajalaji on yksilökilpailu. Kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammattitaitovaatimusten kiitettävän tason kriteereihin.
Kilpailijoilta vaaditaan osaamista eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Lajin osaamisvaatimukset perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteisiin.
Kilpailutehtävät ovat pakollisten tutkinnon osien: kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen ammattitaitovaatimusten kriteerien mukaisia. Perustason ensihoitajaksi valmistavalla perustason ensihoidon osaamisalalla vastaavat tutkinnon osat ovat terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.
Tutustu lajin aiempien vuosien tehtäviin Skillsin tehtäväpankissa.

Koronavirusinfektioiden (COVID-19) kumulatiivinen ilmaantuvuus lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla oli korkeampi kuin muissa sote-alan ammattiryhmissä. Heillä ilmaantuvuus oli myös korkeampi kuin ilmaantuvuus koko Suomen väestössä tutkimusjakson aikana, tiedottaa THL.
Tiedot käyvät ilmi THL:n tekemästä rekisteritutkimuksesta, jossa selvitettiin koronainfektioiden ilmaantuvuutta, vakavuutta ja riskitekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmissä Suomessa.
Tutkimusaikana sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä todettiin yhteensä 8 009 varmistettua koronavirustartuntaa. Kumulatiivinen ilmaantuvuus oli 1,79 prosenttia (95 % luottamusväli 1,75–1,83 %). Tapauksista 83 prosenttia todettiin naisilla ja tapausten iän mediaani oli 40,9 vuotta.
Rekisteritietojen perusteella ei voitu määrittää, oliko tartunnat saatu työssä vai työn ulkopuolella. Vakavat taudinkuvat olivat harvinaisia. Neljä prosenttia tartunnan saaneista oli ollut sairaalahoidossa ja 0,6 prosenttia tehohoidossa. Menehtyneitä oli tutkittuna ajanjaksona yhteensä yhdeksän. 
Koronavirusinfektion riskitekijöitä olivat miessukupuoli, jos henkilö oli syntynyt muualla kuin Suomessa tai puhui äidinkielenään muuta kuin virallisia kieliä. Myös asuminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli riskitekijä.
– Jatkossa lähihoitajien ja sairaanhoitajien suurempi riski koronavirusinfektioon tulisi huomioida torjuntatoimien suunnittelussa ja henkilökunnan koulutuksessa. Myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tarpeet tulisi huomioida entistä paremmin, THL:n ylilääkäri Sohvi Kääriäinen sanoo.
Tutkimus tehtiin yhdistämällä terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterin (Terhikki) tiedot THL:n tartuntatautirekisterin tietoihin 1.2.2020–30.6.2021 välisenä aikana.

Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-/ensihoitajaopiskelija Markus Suomiselle on myönnetty Queen Silvia Nursing Awards-palkinto. Palkintoseremonia järjestetään Ruotsin suurlähetystöllä Helsingissä torstaina 19. toukokuuta. Suominen palkitaan hänen keksimästään raportointiportaalista, jonka kautta sairaanhoitajat voivat välittää havaitsemansa ongelmat suoraan johdolle. Tämä mahdollistaa paremman läpinäkyvyyden hoitotyön työympäristön hyvinvoinnin suhteen. Queen Silvia Nursing Award -palkinnon saaja palkitaan ideastaan 6000 euron stipendillä sekä yksilöllisesti räätälöidyllä harjoitteluohjelmalla. 
Palkinnon tukijana toimii hänen majesteettinsa kuningatar Silvia. Onnittelupuheessaan hänen majesteettinsa kuningatar Silvia ylisti Suomista ja muita Queen Silvia Nursing Award -palkinnonsaajia Suomessa, Puolassa, Saksassa, Liettuassa, Yhdysvalloisssa ja Brasiliassa. ”On sydäntä lämmittävää nähdä niin monien lahjakkaiden sairaanhoitajien sitoumus ja päättäväisyys näiden ajaessa positiivista muutosta vanhusten ja muistisairaiden hoidossa ympäri maailman.”
Vuosittain myönnettävän Queen Silvia Nursing Award -palkinnon perustivat vuonna 2012 Swedish Care International sekä Forum for Elderly Care juhlistamaan kuningattaren pitkäaikaista sitoumusta sekä tukea muistisairaudesta kärsivien vanhusten laadukkaan hoidon hyväksi. Ruotsin kuningatar on puhunut avoimesti kokemuksestaan äitinsä omaishoitajana olosta tämän eläessä dementiadiagnoosin kanssa. Palkintoa alettiin jakaa Suomessa vuonna 2014 ja tähän mennessä kahdeksan suomalaisvoittajaa on vastaanottanut palkinnon.
Palkintoa myöntävä taho ilmoitti kansainvälisenä sairaanhoitajapäivänä 12. toukokuuta 2022 että se alkaa vastaanottaa hakemuksia myös Suomessa toimivilta lähihoitajilta ja lähihoitajaopiskelijoilta. Queen Silvia Nursing Award on perinteisesti vastaanottanut hakemuksia vain sairaanhoitajilta ja sairaanhoitajaopiskelijoilta, jotka ovat voineet tuoda kisassa esiin ideat ja innovaationsa vanhusten ja muistisairaiden hoidon kehittämiseksi.

Queen Silvia Nursing Awardin visiona on edistää uusia ratkaisuja ja innovaatioita vanhusten ja muistisairaiden hoidossa, kannustaa useampia nuoria ympäri maailmaa harkitsemaan uraa terveydenhuollossa sekä lisätä tietoisuutta sairaanhoitajan ammatista ja sen keskeisestä roolista yhteiskunnassa. Se auttaa myös vastaamaan tehokkaasti yhteen nykypäivän suurista maailmanlaajuisista terveydenhuollon haasteista – nopeaan globaaliin ikääntymiseen – samalla lisäten sairaanhoitajan ammatin arvovaltaa.