Jump to content
MAINOS
  • Lakia hoitohenkilöstön rokotuksista halutaan selkiyttää – rokotukseen osallistuminen vapaaehtoista


    Hoitajat.net
     Share

    Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Kuva: Envato

    Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja tartuntatautilain muuttamista koskevasta lakiesityksestä. Lakiesityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännökseen, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita.

    Esityksen mukaan näissä toimintayksiköissä työskentelyyn olisi ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on oman ilmoituksensa mukaan sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset sekä tarvittavat muut rokotukset. Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytettäisiin rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavan olisi otettava rokotus myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana olisi otettava rokotus influenssaa vastaan vuosittain.

    Rokotukseen osallistuminen olisi vapaaehtoista

    Lakiesityksen mukaan rokotuksen ottaminen tulisi olla vapaaehtoista. Lisäksi työntekijän oman ilmoituksen tulisi olla riittävä todistus rokotesuojasta. Tätä terveystietoa työnantajalla ei ole oikeutta saada ilman työntekijän suostumusta.

    Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Työnantaja voisi jatkossakin käyttää potilaiden ja asiakkaiden hoitoon henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa ja vesirokkoa tai saaneet tarvittavia rokotuksia. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi työntekijän terveydentilaan liittyvä syy tai muu ominaisuus, joka estää rokotteen ottamisen tai se, että palvelussuhteessa ei jo ole rokotettua ammattitaitoista henkilökuntaa riittävästi käytettävissä tai että uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin.

    Työnantajan tulisi arvioida tapauskohtaisesti, missä määrin henkilöstön puutteet rokotuksissa voisivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Jos potilasturvallisuus ei vaarantuisi merkittävästi, työntekijä voisi jatkaa omassa työpisteessään ja tehtävässään. Tarvittaessa työnantaja voi neuvotella yhdessä työntekijän ja tartuntatautien torjunnasta vastaavan lääkärin kanssa työntekijän sijoittumisesta tehtävään, jossa tartuntatautien leviämiseen liittyvien vakavien seurauksien riski olisi pienempi.

    Säännöksellä ei pyritä työntekijöiden täydelliseen rokotuskattavuuteen, vaan potilasturvallisuuden ja henkilöstön merkittävään rokotuskattavuuden nousuun. 

    Työntekijä voisi käydä rokotuksissa työaikana 

    Ehdotuksen mukaan työntekijällä olisi oikeus käydä rokotuksissa työaikana, jollei se olisi vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytettäisiin mainittuun tarkoitukseen, luettaisiin työssäoloajaksi. Kaikki pykälässä tarkoitetut rokotukset sisältyvät kansalliseen rokotusohjelmaan, ja vakiintuneen käytännön mukaan työntekijät ovat saaneet käydä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvissa rokotuksissa työaikana. 

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Tämähän tästä laista vasta sekavemman tekeekin. En voi ymmärtää, miksi vakaville sairauksille alttiita potilaita saisi hoitaa ihminen, joka ei itseään halua rokottaa. Ilmeisesti laki koskee kaikkia rokotuksia eikä vain infulenssaa. Jokainen voi kuitenkin itse valita ammattinsa ja kenenkään ei ole pakko hoitaa vakavasti sairaita.

     

    Tämä varmaan entisestään lietsoo rokotusvastaisuutta ja luulen, ettei omalla työpaikallani ottaisi enää kuin muutama infulenssarokotuksen. Rokotuskattavuus tulee merkittävästi laskemaan tämän jälkeen.

     

    Link to comment
    Share on other sites

    Mielestäni on väärin pakottaa työntekijä ottamaan rokotteet, jotta saisi työtehtävässään toimia. Toki on työtehtäviä joissa on välttämätöntä olla täysin rokotettu (vastasyntyneet, teho). Jokaisella on itsemääräämisoikeus, oikeus omaan kehoonsa mitä siihen pistetään. En näe influenssarokotetta tarpeelliseksi esim. pitkäaikaishoitolsitoksissa joissa asiakkaat/potilaat ovat jo rokotettuja influenssaa vastaan. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Edellisessä kommentissa taas päästään siihen että muiden hoitajien kroppa on heidän päätännässä rokotusten osalta paitsi teho/vastasyntyneiden kanssa työskentelevien. Kyllä näissä hommissakin hoitajien täytyy saada valita rokottamisesta koska ei todella ole näyttöä että KUKAAN potilas olisi saanut hoitajalta tartunnan hoitojaksonsa aikana. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Ja lisäksi vielä,vastasyntyneitä käy katsomassa vaikka kuinka moni rokottamaton omainen/ystävä ja vanhempien ei tarvitse ottaa rokotetta jos ei halua,miksi siis vastineeksi hoitaja on tähän velvoitettu rokotteiden haitoista välittämättä? Kyllä jokaisen on oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta.

    Link to comment
    Share on other sites

    Itsemääräämisoikeus ei lienee kosketa vapaaehtoista alavalintaa. Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. Näinollen pakkorokotuksetkaan eivät nyt ainakaan itsemääräämisoikeutta riko, jokaisella kun on mahdollisuus irtisanoutua ja vaihtaa alaa. Asia olisi eri jos aseella uhaten pakotettaisiin ottamaan. Näinollen myös "oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta" toteutuu parhaiten alanvaihdolla.

    Link to comment
    Share on other sites

    6 tuntia sitten, Vieras: sshh kirjoitti:

    Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. 

    Se tautiko erottaa, kenessä se jyllää, kehen tarttuu jne.? Kun täällä ei kukaan asu ja elä kuplassa niin ammatin ja terveyden edistämisen vastuu on hiukan vaikea määritelmä tässä kohtaa.

    Olen omat todistukseni työpaikalle kantanut, tulen ottamaan rokotuksen mutten usko pätkääkään siihen, että sen jälkeen voimme olla autuaita ja hyviä sekä ammatillisia hoitajia. Huoh.

    Link to comment
    Share on other sites

    23.10.2018 klo 22.06, Vieras: sshh kirjoitti:

    Itsemääräämisoikeus ei lienee kosketa vapaaehtoista alavalintaa. Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. Näinollen pakkorokotuksetkaan eivät nyt ainakaan itsemääräämisoikeutta riko, jokaisella kun on mahdollisuus irtisanoutua ja vaihtaa alaa. Asia olisi eri jos aseella uhaten pakotettaisiin ottamaan. Näinollen myös "oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta" toteutuu parhaiten alanvaihdolla.

    Miten voi joku olla niin tyhmä ettei näe tuossa mitään ongelmaa? Koulutukseen kuluu vuosia ja työkokemuksen hankkimiseen taas vuosia. Alan vaihtamiseen ei monilla ole taloudellisia mahdollisuuksia. Pakkorokotukset eivät olleet tiedossa vielä muutama vuosi sitten.

    Link to comment
    Share on other sites

    2.11.2018 klo 20.43, Vieras: Joni Kalkki kirjoitti:

    Miten voi joku olla niin tyhmä ettei näe tuossa mitään ongelmaa? Koulutukseen kuluu vuosia ja työkokemuksen hankkimiseen taas vuosia. Alan vaihtamiseen ei monilla ole taloudellisia mahdollisuuksia. Pakkorokotukset eivät olleet tiedossa vielä muutama vuosi sitten.

    Samaa mieltä. Ei ole ihan mikään pikkuhomma ruveta alaa vaihtamaan ja lähteä opiskelemaan. Kuitenkin monella se taloudellinen tilanne vaatii sen, että töissä käydään. Tietenkin jos sitten lähetään sille linjalle, että alan vaihto jos et ota rokotetta niin mikäs siinä jos työnantaja turvaa taloudellisen tilanteen koulutuksen ajaksi niin no problem. 

    Alalla kohta 10 vuotta työskennelleenä olen seurannut rokottamisen tilaa 2009 valmistumisesta lähtien. Silloin tuli H1N1 epidemia ja kauhea painostus oli rokotteet ottaa työpaikoilla. Itse en ottanut.  Pientä maalaisjärkeä tähän hommaan pitäisi nyt löytyä ja toivottavasti tuo lakimuutos josta lokakuussa puhuttiin tulee voimaan. 

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Vantaan ammattiopisto Varia ja palveluyhtiö Barona ovat solmineet yhteistyösopimuksen kansainvälisen hoivahenkilöstön koulutuksista. Varia kouluttaa Baronan Filippiineiltä rekrytoimat sairaanhoitajat lähihoitajiksi.
      Koulutus kestää noin yhdeksän kuukautta opiskelijan oman henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen yhteistyössä toteutettu koulutus käynnistyy verkko-opetuksena tammikuussa 2022. Barona rekrytoi lähivuosina ulkomailta useita satoja hoitajia sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.
      Lue lisää...
    • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Siun sote -kuntayhtymä houkuttelee uusia hoitotyön osaajia maakuntaan tarjoamalla määräaikaista rekrytointilisää organisaation ulkopuolelta tuleville hoitajille.
      YLEn mukaan sairaanhoitajille lisä on reilut 500 euroa ja lähihoitajille yli 450 euroa kuukaudessa. Lisää maksetaan tehtävästä riippuen joko kolmen kuukauden tai puolen vuoden ajalta.
      Rekrytointilisä otetaan ensivaiheessa käyttöön ikäihmisten toimialueella asumispalvelujen, terveyskeskussairaaloiden sekä 24/7-palvelualueen eli muun muassa yhteispäivystyksen rekrytoinneissa. Tavoitteena on helpottaa osastojen ruuhkautumista ja saada hoitoketjut rullaamaan. Palkanlisän toivotaan saavan myös hoitotyöstä muihin tehtäviin siirtyneet henkilöt harkitsemaan alalle palaamista.
      Lue lisää...
    • THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. 
      THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky.
      Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta.
      Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
      Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen
      THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. 
      THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. 
      Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä
      Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen.
      Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille
      Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella.
      Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan:
      erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa.
      Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää.
      Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle.
      Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
      Lue lisää...
    • Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa.
      Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat
      – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen.
      Toisen auttaminen avainasemassa
      Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin.
      Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan.
      'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa.
      Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...