Jump to content

Lakia hoitohenkilöstön rokotuksista halutaan selkiyttää – rokotukseen osallistuminen vapaaehtoista


Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Kuva: Envato

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja tartuntatautilain muuttamista koskevasta lakiesityksestä. Lakiesityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännökseen, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita.

Esityksen mukaan näissä toimintayksiköissä työskentelyyn olisi ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on oman ilmoituksensa mukaan sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset sekä tarvittavat muut rokotukset. Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytettäisiin rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavan olisi otettava rokotus myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana olisi otettava rokotus influenssaa vastaan vuosittain.

Rokotukseen osallistuminen olisi vapaaehtoista

Lakiesityksen mukaan rokotuksen ottaminen tulisi olla vapaaehtoista. Lisäksi työntekijän oman ilmoituksen tulisi olla riittävä todistus rokotesuojasta. Tätä terveystietoa työnantajalla ei ole oikeutta saada ilman työntekijän suostumusta.

Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Työnantaja voisi jatkossakin käyttää potilaiden ja asiakkaiden hoitoon henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa ja vesirokkoa tai saaneet tarvittavia rokotuksia. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi työntekijän terveydentilaan liittyvä syy tai muu ominaisuus, joka estää rokotteen ottamisen tai se, että palvelussuhteessa ei jo ole rokotettua ammattitaitoista henkilökuntaa riittävästi käytettävissä tai että uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin.

Työnantajan tulisi arvioida tapauskohtaisesti, missä määrin henkilöstön puutteet rokotuksissa voisivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Jos potilasturvallisuus ei vaarantuisi merkittävästi, työntekijä voisi jatkaa omassa työpisteessään ja tehtävässään. Tarvittaessa työnantaja voi neuvotella yhdessä työntekijän ja tartuntatautien torjunnasta vastaavan lääkärin kanssa työntekijän sijoittumisesta tehtävään, jossa tartuntatautien leviämiseen liittyvien vakavien seurauksien riski olisi pienempi.

Säännöksellä ei pyritä työntekijöiden täydelliseen rokotuskattavuuteen, vaan potilasturvallisuuden ja henkilöstön merkittävään rokotuskattavuuden nousuun. 

Työntekijä voisi käydä rokotuksissa työaikana 

Ehdotuksen mukaan työntekijällä olisi oikeus käydä rokotuksissa työaikana, jollei se olisi vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytettäisiin mainittuun tarkoitukseen, luettaisiin työssäoloajaksi. Kaikki pykälässä tarkoitetut rokotukset sisältyvät kansalliseen rokotusohjelmaan, ja vakiintuneen käytännön mukaan työntekijät ovat saaneet käydä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvissa rokotuksissa työaikana. 

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Guest Miksi

Posted

Tämähän tästä laista vasta sekavemman tekeekin. En voi ymmärtää, miksi vakaville sairauksille alttiita potilaita saisi hoitaa ihminen, joka ei itseään halua rokottaa. Ilmeisesti laki koskee kaikkia rokotuksia eikä vain infulenssaa. Jokainen voi kuitenkin itse valita ammattinsa ja kenenkään ei ole pakko hoitaa vakavasti sairaita.

 

Tämä varmaan entisestään lietsoo rokotusvastaisuutta ja luulen, ettei omalla työpaikallani ottaisi enää kuin muutama infulenssarokotuksen. Rokotuskattavuus tulee merkittävästi laskemaan tämän jälkeen.

 

Guest Rokotukset

Posted

Mielestäni on väärin pakottaa työntekijä ottamaan rokotteet, jotta saisi työtehtävässään toimia. Toki on työtehtäviä joissa on välttämätöntä olla täysin rokotettu (vastasyntyneet, teho). Jokaisella on itsemääräämisoikeus, oikeus omaan kehoonsa mitä siihen pistetään. En näe influenssarokotetta tarpeelliseksi esim. pitkäaikaishoitolsitoksissa joissa asiakkaat/potilaat ovat jo rokotettuja influenssaa vastaan. 

Guest Kätilö

Posted

Edellisessä kommentissa taas päästään siihen että muiden hoitajien kroppa on heidän päätännässä rokotusten osalta paitsi teho/vastasyntyneiden kanssa työskentelevien. Kyllä näissä hommissakin hoitajien täytyy saada valita rokottamisesta koska ei todella ole näyttöä että KUKAAN potilas olisi saanut hoitajalta tartunnan hoitojaksonsa aikana. 

Guest Kätilö

Posted

Ja lisäksi vielä,vastasyntyneitä käy katsomassa vaikka kuinka moni rokottamaton omainen/ystävä ja vanhempien ei tarvitse ottaa rokotetta jos ei halua,miksi siis vastineeksi hoitaja on tähän velvoitettu rokotteiden haitoista välittämättä? Kyllä jokaisen on oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta.

Guest sshh

Posted

Itsemääräämisoikeus ei lienee kosketa vapaaehtoista alavalintaa. Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. Näinollen pakkorokotuksetkaan eivät nyt ainakaan itsemääräämisoikeutta riko, jokaisella kun on mahdollisuus irtisanoutua ja vaihtaa alaa. Asia olisi eri jos aseella uhaten pakotettaisiin ottamaan. Näinollen myös "oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta" toteutuu parhaiten alanvaihdolla.

Keep the faith

Posted

6 tuntia sitten, Vieras: sshh kirjoitti:

Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. 

Se tautiko erottaa, kenessä se jyllää, kehen tarttuu jne.? Kun täällä ei kukaan asu ja elä kuplassa niin ammatin ja terveyden edistämisen vastuu on hiukan vaikea määritelmä tässä kohtaa.

Olen omat todistukseni työpaikalle kantanut, tulen ottamaan rokotuksen mutten usko pätkääkään siihen, että sen jälkeen voimme olla autuaita ja hyviä sekä ammatillisia hoitajia. Huoh.

Guest Joni Kalkki

Posted

23.10.2018 klo 22.06, Vieras: sshh kirjoitti:

Itsemääräämisoikeus ei lienee kosketa vapaaehtoista alavalintaa. Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. Näinollen pakkorokotuksetkaan eivät nyt ainakaan itsemääräämisoikeutta riko, jokaisella kun on mahdollisuus irtisanoutua ja vaihtaa alaa. Asia olisi eri jos aseella uhaten pakotettaisiin ottamaan. Näinollen myös "oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta" toteutuu parhaiten alanvaihdolla.

Miten voi joku olla niin tyhmä ettei näe tuossa mitään ongelmaa? Koulutukseen kuluu vuosia ja työkokemuksen hankkimiseen taas vuosia. Alan vaihtamiseen ei monilla ole taloudellisia mahdollisuuksia. Pakkorokotukset eivät olleet tiedossa vielä muutama vuosi sitten.

Guest vieras

Posted

2.11.2018 klo 20.43, Vieras: Joni Kalkki kirjoitti:

Miten voi joku olla niin tyhmä ettei näe tuossa mitään ongelmaa? Koulutukseen kuluu vuosia ja työkokemuksen hankkimiseen taas vuosia. Alan vaihtamiseen ei monilla ole taloudellisia mahdollisuuksia. Pakkorokotukset eivät olleet tiedossa vielä muutama vuosi sitten.

Samaa mieltä. Ei ole ihan mikään pikkuhomma ruveta alaa vaihtamaan ja lähteä opiskelemaan. Kuitenkin monella se taloudellinen tilanne vaatii sen, että töissä käydään. Tietenkin jos sitten lähetään sille linjalle, että alan vaihto jos et ota rokotetta niin mikäs siinä jos työnantaja turvaa taloudellisen tilanteen koulutuksen ajaksi niin no problem. 

Alalla kohta 10 vuotta työskennelleenä olen seurannut rokottamisen tilaa 2009 valmistumisesta lähtien. Silloin tuli H1N1 epidemia ja kauhea painostus oli rokotteet ottaa työpaikoilla. Itse en ottanut.  Pientä maalaisjärkeä tähän hommaan pitäisi nyt löytyä ja toivottavasti tuo lakimuutos josta lokakuussa puhuttiin tulee voimaan. 



Please sign in to comment

You will be able to leave a comment after signing in



Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Tehy vaatii päättäjiltä kiireellisiä toimia sote-alan henkilöstön turvallisuuden takaamiseksi. Ammattijärjestön puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistuttaa, että potilaita auttaviin hoitajiin kohdistetaan väkivaltaa joka päivä.
      Ruotsissa ensihoitaja surmattiin viikonloppuna väkivaltaisen hyökkäyksen seurauksena työtehtävissään.
      – Väkivalta ei ole ikinä hyväksyttävää. Yhdenkään hoitajan ei pitäisi kuolla työssään. Otan syvästi osaa menehtyneen hoitajan omaisten suruun, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Myös Suomessa on koettu järkyttäviä väkivallantekoja, kuten vuonna 2012 Lappeenrannassa, kun kotikäynnillä ollut neuvolan terveydenhoitaja surmattiin brutaalisti asiakkaan asunnossa.
      Tilastot puhuvat karua kieltä: Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan väkivalta on sote-alan yleisin työtapaturman syy, ja työtapaturmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Myös Tilastokeskuksen tilastot kertovat, että väkivalta sote-alalla on yleistynyt huomattavasti.
      – Päättäjät eivät saa enää sulkea silmiään siltä todellisuudelta, jossa Suomen sote-alan henkilökunta joutuu työskentelemään. Tehyn oikeuspalveluissa autamme koko ajan enenevissä määrin jäseniä, joita on työssään pahoinpidelty. Sen pitää loppua, ja päättäjien on kannettava vastuunsa hoitajien työturvallisuudesta, Millariikka Rytkönen sanoo., Rytkönen painottaa.
      Tehy vaatii, että koko sote-alan henkilöstö suojataan väkivallalta yhtä hyvin kuin virkamiehet, jotka kokevat työssään väkivaltaa. Samalla järjestö peräänkuuluttaa työnantajien velvollisuutta: työntekijöiden turvallisuus on varmistettava kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.
      Rytkönen huomauttaa, että hallituksen sote-leikkaukset heijastuvat suoraan työn arkeen. Kun ihmisten hyvinvointi heikkenee, kasvaa myös riski väkivaltaisesta ja häiriökäyttäytyvästä käytöksestä hoito- ja sosiaalipalveluissa.
      Lue lisää...
    • Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuoteen 2030 mennessä hoitajapula pahenee jopa 4,8 miljoonan hoitajan verran. Taiwanissa testataan nyt uutta ratkaisua, Nurabot-robottia. Se pystyy muun muassa kuljettamaan lääkkeitä ja näytteitä, ohjaamaan potilaita sekä hoitamaan toistuvia, fyysisesti kuormittavia tehtäviä. Tavoitteena on, että robotti voisi keventää hoitajien työtaakkaa jopa 30 prosentilla.
      Valmistajan mukaan Nurabot ei ole hoitajan korvaaja, vaan apuri, joka vapauttaa aikaa potilastyöhön ja vaativampiin tehtäviin.
      – Nurabot ei ole hoitajan korvaaja, vaan työpari, jonka kanssa tehtäviä suoritetaan yhdessä, Foxconnin suunnittelusta vastaava johtaja Alice Lin toteaa.
      Robottia testataan Taichung Veteran General Hospital -sairaalassa Taiwanissa. Ensimmäisten kokemusten perusteella hoitajien arki on helpottunut. Kaupallinen käyttöönotto on suunnitteilla vuodelle 2026.
      Haasteet robottikollegan kanssa
      Vaikka Nurabot tuo helpotusta hoitajien työhön, sen käyttöönottoon liittyy myös haasteita. Monien sairaaloiden tilat eivät välttämättä sovellu roboteille, lisäksi potilaat arvostavat inhimillistä vuorovaikutusta, jota mikään kone ei voi täysin korvata.
      Hongkongilainen hoitotyön ja kansanterveyden professori Rick Kwan korostaa myös turvallisuutta:
      – Turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää, ei vain fyysisten riskien vähentämisen osalta, vaan myös eettisten ja tietosuojaan liittyvien käytäntöjen kannalta. Siksi on tärkeää edetä hitaasti ja varovasti.
      Miten Suomessa?
      Suomessa hoitajapula on jo todellisuutta, ja väestön ikääntyminen lisää painetta entisestään. Vaikka Nurabot on vielä kaukana suomalaisista sairaaloista, se kertoo suunnasta: teknologiaa kehitetään yhä enemmän hoitajien tueksi. Kysymys kuuluu: haluammeko tulevaisuudessa robottikollegan helpottamaan arkea, vai onko tärkeämpää panostaa riittävään henkilöstöön?
       
       
      Lue lisää...
    • Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on saanut takaisin aiemmin menettämänsä ammattioikeudet. Valviran valvontalautakunta hyväksyi vuoden 2025 tammi–kesäkuussa 25 hakemusta, joissa haettiin oikeutta palata ammattiin. Vuonna 2024 vastaavana aikana hyväksyttiin 12 hakemusta.
      Hyväksymisprosentti nousi viime vuoden 30 prosentista tämän vuoden 51 prosenttiin.
      Valvontalautakunnan päätösten kokonaismäärä jatkaa kasvua: alkuvuoden aikana lautakunta teki 232 päätöstä, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 215.
      Samalla myös ammattioikeuden menettämispäätösten määrä on noussut. Tammi–kesäkuussa 2025 oikeuden menetti 92 henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 78. Lääkäreitä koskevia menetyksiä oli 14, kun vuoden 2024 vastaava määrä oli 7. Ammattioikeuksien rajoittamista koskevia päätöksiä tehtiin 29, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 21.
      Yleisimmät syyt ammattioikeuden poistamiseen tai rajoittamiseen liittyvät päihdeongelmiin ja muihin terveydentilaan liittyviin syihin.
      Lähde: Valvira, tiedote 9.7.2025
      Lue lisää...
    • Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...