Jump to content
MAINOS

Lakia hoitohenkilöstön rokotuksista halutaan selkiyttää – rokotukseen osallistuminen vapaaehtoista


Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Kuva: Envato

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja tartuntatautilain muuttamista koskevasta lakiesityksestä. Lakiesityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännökseen, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita.

Esityksen mukaan näissä toimintayksiköissä työskentelyyn olisi ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on oman ilmoituksensa mukaan sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset sekä tarvittavat muut rokotukset. Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytettäisiin rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavan olisi otettava rokotus myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana olisi otettava rokotus influenssaa vastaan vuosittain.

Rokotukseen osallistuminen olisi vapaaehtoista

Lakiesityksen mukaan rokotuksen ottaminen tulisi olla vapaaehtoista. Lisäksi työntekijän oman ilmoituksen tulisi olla riittävä todistus rokotesuojasta. Tätä terveystietoa työnantajalla ei ole oikeutta saada ilman työntekijän suostumusta.

Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Työnantaja voisi jatkossakin käyttää potilaiden ja asiakkaiden hoitoon henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa ja vesirokkoa tai saaneet tarvittavia rokotuksia. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi työntekijän terveydentilaan liittyvä syy tai muu ominaisuus, joka estää rokotteen ottamisen tai se, että palvelussuhteessa ei jo ole rokotettua ammattitaitoista henkilökuntaa riittävästi käytettävissä tai että uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin.

Työnantajan tulisi arvioida tapauskohtaisesti, missä määrin henkilöstön puutteet rokotuksissa voisivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Jos potilasturvallisuus ei vaarantuisi merkittävästi, työntekijä voisi jatkaa omassa työpisteessään ja tehtävässään. Tarvittaessa työnantaja voi neuvotella yhdessä työntekijän ja tartuntatautien torjunnasta vastaavan lääkärin kanssa työntekijän sijoittumisesta tehtävään, jossa tartuntatautien leviämiseen liittyvien vakavien seurauksien riski olisi pienempi.

Säännöksellä ei pyritä työntekijöiden täydelliseen rokotuskattavuuteen, vaan potilasturvallisuuden ja henkilöstön merkittävään rokotuskattavuuden nousuun. 

Työntekijä voisi käydä rokotuksissa työaikana 

Ehdotuksen mukaan työntekijällä olisi oikeus käydä rokotuksissa työaikana, jollei se olisi vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytettäisiin mainittuun tarkoitukseen, luettaisiin työssäoloajaksi. Kaikki pykälässä tarkoitetut rokotukset sisältyvät kansalliseen rokotusohjelmaan, ja vakiintuneen käytännön mukaan työntekijät ovat saaneet käydä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvissa rokotuksissa työaikana. 

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Guest Miksi

Posted

Tämähän tästä laista vasta sekavemman tekeekin. En voi ymmärtää, miksi vakaville sairauksille alttiita potilaita saisi hoitaa ihminen, joka ei itseään halua rokottaa. Ilmeisesti laki koskee kaikkia rokotuksia eikä vain infulenssaa. Jokainen voi kuitenkin itse valita ammattinsa ja kenenkään ei ole pakko hoitaa vakavasti sairaita.

 

Tämä varmaan entisestään lietsoo rokotusvastaisuutta ja luulen, ettei omalla työpaikallani ottaisi enää kuin muutama infulenssarokotuksen. Rokotuskattavuus tulee merkittävästi laskemaan tämän jälkeen.

 

Guest Rokotukset

Posted

Mielestäni on väärin pakottaa työntekijä ottamaan rokotteet, jotta saisi työtehtävässään toimia. Toki on työtehtäviä joissa on välttämätöntä olla täysin rokotettu (vastasyntyneet, teho). Jokaisella on itsemääräämisoikeus, oikeus omaan kehoonsa mitä siihen pistetään. En näe influenssarokotetta tarpeelliseksi esim. pitkäaikaishoitolsitoksissa joissa asiakkaat/potilaat ovat jo rokotettuja influenssaa vastaan. 

Guest Kätilö

Posted

Edellisessä kommentissa taas päästään siihen että muiden hoitajien kroppa on heidän päätännässä rokotusten osalta paitsi teho/vastasyntyneiden kanssa työskentelevien. Kyllä näissä hommissakin hoitajien täytyy saada valita rokottamisesta koska ei todella ole näyttöä että KUKAAN potilas olisi saanut hoitajalta tartunnan hoitojaksonsa aikana. 

Guest Kätilö

Posted

Ja lisäksi vielä,vastasyntyneitä käy katsomassa vaikka kuinka moni rokottamaton omainen/ystävä ja vanhempien ei tarvitse ottaa rokotetta jos ei halua,miksi siis vastineeksi hoitaja on tähän velvoitettu rokotteiden haitoista välittämättä? Kyllä jokaisen on oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta.

Guest sshh

Posted

Itsemääräämisoikeus ei lienee kosketa vapaaehtoista alavalintaa. Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. Näinollen pakkorokotuksetkaan eivät nyt ainakaan itsemääräämisoikeutta riko, jokaisella kun on mahdollisuus irtisanoutua ja vaihtaa alaa. Asia olisi eri jos aseella uhaten pakotettaisiin ottamaan. Näinollen myös "oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta" toteutuu parhaiten alanvaihdolla.

Keep the faith

Posted

6 tuntia sitten, Vieras: sshh kirjoitti:

Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. 

Se tautiko erottaa, kenessä se jyllää, kehen tarttuu jne.? Kun täällä ei kukaan asu ja elä kuplassa niin ammatin ja terveyden edistämisen vastuu on hiukan vaikea määritelmä tässä kohtaa.

Olen omat todistukseni työpaikalle kantanut, tulen ottamaan rokotuksen mutten usko pätkääkään siihen, että sen jälkeen voimme olla autuaita ja hyviä sekä ammatillisia hoitajia. Huoh.

Guest Joni Kalkki

Posted

23.10.2018 klo 22.06, Vieras: sshh kirjoitti:

Itsemääräämisoikeus ei lienee kosketa vapaaehtoista alavalintaa. Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. Näinollen pakkorokotuksetkaan eivät nyt ainakaan itsemääräämisoikeutta riko, jokaisella kun on mahdollisuus irtisanoutua ja vaihtaa alaa. Asia olisi eri jos aseella uhaten pakotettaisiin ottamaan. Näinollen myös "oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta" toteutuu parhaiten alanvaihdolla.

Miten voi joku olla niin tyhmä ettei näe tuossa mitään ongelmaa? Koulutukseen kuluu vuosia ja työkokemuksen hankkimiseen taas vuosia. Alan vaihtamiseen ei monilla ole taloudellisia mahdollisuuksia. Pakkorokotukset eivät olleet tiedossa vielä muutama vuosi sitten.

Guest vieras

Posted

2.11.2018 klo 20.43, Vieras: Joni Kalkki kirjoitti:

Miten voi joku olla niin tyhmä ettei näe tuossa mitään ongelmaa? Koulutukseen kuluu vuosia ja työkokemuksen hankkimiseen taas vuosia. Alan vaihtamiseen ei monilla ole taloudellisia mahdollisuuksia. Pakkorokotukset eivät olleet tiedossa vielä muutama vuosi sitten.

Samaa mieltä. Ei ole ihan mikään pikkuhomma ruveta alaa vaihtamaan ja lähteä opiskelemaan. Kuitenkin monella se taloudellinen tilanne vaatii sen, että töissä käydään. Tietenkin jos sitten lähetään sille linjalle, että alan vaihto jos et ota rokotetta niin mikäs siinä jos työnantaja turvaa taloudellisen tilanteen koulutuksen ajaksi niin no problem. 

Alalla kohta 10 vuotta työskennelleenä olen seurannut rokottamisen tilaa 2009 valmistumisesta lähtien. Silloin tuli H1N1 epidemia ja kauhea painostus oli rokotteet ottaa työpaikoilla. Itse en ottanut.  Pientä maalaisjärkeä tähän hommaan pitäisi nyt löytyä ja toivottavasti tuo lakimuutos josta lokakuussa puhuttiin tulee voimaan. 



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toteuttama tutkimus paljastaa suomalaisten hoitajien aikeet koronavirusrokotteen ottamista kohtaan. Tutkimuksen otoksesta (N=1001) seitsemän prosenttia oli hoitajia, sairaanhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia. Yli puolet heistä (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 % aikoo kieltäytyä, epävarmoja on 17 %. Loput 12 % on rokotteen jo saanut. Tutkimus toteutettiin tammikuussa.
      Covid-19-rokotuksen herättämät tunteet jakautuvat terveydenhuollossa: positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä yleisiä (molempia 44 %). Yli joka kymmenes (11 %) ei koe tunteita lainkaan – tulos tarkoittaa merkityksettömyyttä.
      Yleisimmät tunteet rokotteen ottamista kohtaan terveydenhuollossa ovat pelko (33 %) ja helpotus (33 %). Suoran kysymyksen perusteella selvästi yli puolet (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 prosenttia aikoo kieltäytyä, 12 prosenttia on jo ottanut rokotteen, ja 17 prosenttia ei osaa sanoa, miten aikoo toimia.

      Negatiivisia tunteita kokevista terveydenhuollon työntekijöistä noin joka kolmas ilmoittaa ottavansa rokotteen. Lähes kaksi kolmannesta heistä aikoo kieltäytyä tai ei tiedä, mitä aikoo tehdä.
      –  Pandemian hoitamisen kannalta on keskeistä, miten terveydenhuollon henkilöstö suhtautuu koronarokotteen ottamiseen. Negatiiviset tunteet, etenkin pelko, ovat tutkimuksemme mukaan yleisimpiä terveydenhuollossa kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon, että terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat ottamaan nopeasti kehitetyn rokotteen ensimmäisinä. Myös ulkopuolinen paine ja omien vaikutusmahdollisuuksien puute voivat lisätä pelkoa, NayaDayan Timo Salomäki analysoi.
      Muiden kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa selvästi yli puolet (57 %) kokee koronavirusrokotteen ottamista kohtaan positiivisia tunteita. Yli neljänneksellä (27 %) rokotteen ottaminen herättää negatiivisia tunteita.
      Pelkoa rokotetta kohtaan voidaan torjua luottamuksella
      Tutkimusyhtiö korostaa, että vaikka suomalaisten keskuudessa rokotteen herättämät myönteiset tunteet ovat tällä hetkellä kielteisiä selvästi yleisempiä, negatiivisia kokemuksia ei pidä sivuuttaa. Jos koronavirusepidemia aiotaan taltuttaa rokotteiden avulla, ihmisten huoli on syytä kohdata, hyväksyä ja käsitellä. Pelosta ei päästä eroon sanomalla, ettei rokotetta tarvitse pelätä.
      – Kansalaiset tarvitsevat ristiriitaisten mielipiteiden keskellä tosiasioita. Se ei ole ongelma, tiedottaminen hoidetaan mielestäni Suomessa hyvin. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, tieteelliset tai tilastolliset faktat eivät pure rittävän hyvin ihmisten tunteisiin ja käyttäytymisee, NayaDayan Timo Järvinen painottaa.
      Kyse on viime kädessä luottamuksesta.
      – Kansalaiset eivät voi itse vaikuttaa rokotteen turvallisuuteen, joten piikin ottaminen edellyttää luottamusta viranomaisiin. Jos luottamusta löytyy, koemme helpotusta ja otamme rokotteen mielellämme – jos ei, koemme pelkoa ja kieltäydymme tai otamme rokotteen vastentahtoisesti.
      Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien suomalaisten suhtautumista rokotteeseen. Data kerättiin 20.-22.1.2021. Kokonaistuloksissa (otos/N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä. Lue lisää tästä.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
    • Helsingin poliisilaitos on aloittanut esiselvityksen ammattiliitto Tehyn tekemän tutkintapyynnön johdosta. Poliisi selvittää, onko työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten toiminnassa syytä epäillä virkavelvollisuuksien rikkomista työlainsäädännön valmistelussa.
      Tehy jätti tutkintapyynnön, koska ministeriön virkamiesten toiminta suojelutyölainsäädännön valmistelussa oli järjestön mukaan poikkeuksellisen vakavaa ja harhaanjohtavaa.
      – Virheet ovat vakavia ja vaikuttavat paitsi kaikkiin Tehyn jäseniin, aivan kaikkiin kansalaisiin. Ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet räikeästi harhaanjohtivat eduskuntaa, joka ei sen takia tiedä, mistä se edes on säätämässä. Tällainen toiminta ei kuulu suomalaiseen oikeusvaltioon, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran, kun päätös esitutkinnan aloittamisesta on tehty.
       Jokainen tehyläinen voi halutessaan ilmoittautua mukaan rikosilmoitukseen osoitteessa tehy.fi/rikosilmoitus
      Lue lisää...
    • Tehy tavoittelee parhaillaan käynnissä olevalla julkisen sektorin neuvottelukierroksella palkallisen imetysvapaan kirjaamista työehtosopimukseen sekä lyhyempää työaikaa yötyötä tekeville hoitajille.
      Tehyn mukaan kaikille synnyttäneille on turvattava oikeus imettää lastaan työajalla.
      – Monet työnantajat antavat jo nyt työntekijöille palkallisen imetystauon, mutta sen ei pidä olla vain työnantajan hyvän tahdon varassa. Imetysoikeudesta pitää saada kirjaus työehtosopimukseen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Suomessa ei toisin kuin Norjassa ole vielä ratifioitu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n imetysoikeuden turvaavaa sopimusta. Tehy vaatii Suomelle Norjan mallin mukaista, vähintään tunnin palkallista imetystaukoa työpäivän aikana.
      Lyhyempi työaika yötyötä tekeville
      Tehy ja SuPer ovat lisäksi esittäneet työaikamääräysten uudistamista siten, että yötyötä tekevien hoitajien työaika lyhenee.
      – Kaikilla hoitajilla pitää olla oikeus vapaa-aikaan ja elämään. Lisäksi yötyön haitalliset vaikutukset terveydelle tulee huomioida työaikamääräyksissä. Lyhyempi työaika yötyötä tekeville on terveyden kannalta perusteltua ja jopa välttämätöntä. Näin on toimittu muissakin Pohjoismaissa ja tarvitsemme saman mallin Suomeen, toteaa Millariikka Rytkönen. 
      SOTE-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 asti, jonka jälkeen mahdollinen sopimukseton tila voisi johtaa myös työtaistelutoimiin.
      Lue lisää...
    • SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan lähihoitajien työttömyydestä. Väestön ikääntyminen on lisännyt kansalaisten hoidon tarvetta, mutta samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia karsitaan merkittävästi, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua.
      SuPer ei hyväksy säästötoimia, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. MTV Uutisten mukaan (12.2.) HUS Labissa ei jatketa 500 työntekijän määräaikaisia työsuhteita, ja nämä toimet kohdistuvat suoraan potilastyötä tekeviin.
      SuPerin mukaan sote-palveluiden säästötoimet heikentävät hoidon saatavuutta ja laatua, lisäävät työntekijöiden kuormitusta ja pahentavat hoitajapulaa tulevaisuudessa, kun hoitajat hakeutuvat muille aloille.
      Vaikka hoitajien työllisyys saattaisi parantua muutaman vuoden kuluttua, alan jo menettämät osaajat ovat siirtyneet muille sektoreille. Jo nyt kymmenet tuhannet sote-ammattilaiset ovat jättäneet alan, ja nykyiset toimet pahentavat tilannetta entisestään.
      Kasvavat työttömyysluvut eivät myöskään houkuttele uusia osaajia alalle.
      – Hoitoala on turvannut lähes varman työpaikan tähän asti, ja nyt moni pohtii uudelleen tulevaisuuden suunnitelmiaan, Inberg toteaa järjestön tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...