Jump to content
MAINOS

Lakia hoitohenkilöstön rokotuksista halutaan selkiyttää – rokotukseen osallistuminen vapaaehtoista


Hoitajat.net
 Share

Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Kuva: Envato

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja tartuntatautilain muuttamista koskevasta lakiesityksestä. Lakiesityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännökseen, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita.

Esityksen mukaan näissä toimintayksiköissä työskentelyyn olisi ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on oman ilmoituksensa mukaan sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset sekä tarvittavat muut rokotukset. Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytettäisiin rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavan olisi otettava rokotus myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana olisi otettava rokotus influenssaa vastaan vuosittain.

Rokotukseen osallistuminen olisi vapaaehtoista

Lakiesityksen mukaan rokotuksen ottaminen tulisi olla vapaaehtoista. Lisäksi työntekijän oman ilmoituksen tulisi olla riittävä todistus rokotesuojasta. Tätä terveystietoa työnantajalla ei ole oikeutta saada ilman työntekijän suostumusta.

Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Työnantaja voisi jatkossakin käyttää potilaiden ja asiakkaiden hoitoon henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa ja vesirokkoa tai saaneet tarvittavia rokotuksia. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi työntekijän terveydentilaan liittyvä syy tai muu ominaisuus, joka estää rokotteen ottamisen tai se, että palvelussuhteessa ei jo ole rokotettua ammattitaitoista henkilökuntaa riittävästi käytettävissä tai että uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin.

Työnantajan tulisi arvioida tapauskohtaisesti, missä määrin henkilöstön puutteet rokotuksissa voisivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Jos potilasturvallisuus ei vaarantuisi merkittävästi, työntekijä voisi jatkaa omassa työpisteessään ja tehtävässään. Tarvittaessa työnantaja voi neuvotella yhdessä työntekijän ja tartuntatautien torjunnasta vastaavan lääkärin kanssa työntekijän sijoittumisesta tehtävään, jossa tartuntatautien leviämiseen liittyvien vakavien seurauksien riski olisi pienempi.

Säännöksellä ei pyritä työntekijöiden täydelliseen rokotuskattavuuteen, vaan potilasturvallisuuden ja henkilöstön merkittävään rokotuskattavuuden nousuun. 

Työntekijä voisi käydä rokotuksissa työaikana 

Ehdotuksen mukaan työntekijällä olisi oikeus käydä rokotuksissa työaikana, jollei se olisi vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytettäisiin mainittuun tarkoitukseen, luettaisiin työssäoloajaksi. Kaikki pykälässä tarkoitetut rokotukset sisältyvät kansalliseen rokotusohjelmaan, ja vakiintuneen käytännön mukaan työntekijät ovat saaneet käydä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvissa rokotuksissa työaikana. 

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Tämähän tästä laista vasta sekavemman tekeekin. En voi ymmärtää, miksi vakaville sairauksille alttiita potilaita saisi hoitaa ihminen, joka ei itseään halua rokottaa. Ilmeisesti laki koskee kaikkia rokotuksia eikä vain infulenssaa. Jokainen voi kuitenkin itse valita ammattinsa ja kenenkään ei ole pakko hoitaa vakavasti sairaita.

 

Tämä varmaan entisestään lietsoo rokotusvastaisuutta ja luulen, ettei omalla työpaikallani ottaisi enää kuin muutama infulenssarokotuksen. Rokotuskattavuus tulee merkittävästi laskemaan tämän jälkeen.

 

Link to comment
Share on other sites

Mielestäni on väärin pakottaa työntekijä ottamaan rokotteet, jotta saisi työtehtävässään toimia. Toki on työtehtäviä joissa on välttämätöntä olla täysin rokotettu (vastasyntyneet, teho). Jokaisella on itsemääräämisoikeus, oikeus omaan kehoonsa mitä siihen pistetään. En näe influenssarokotetta tarpeelliseksi esim. pitkäaikaishoitolsitoksissa joissa asiakkaat/potilaat ovat jo rokotettuja influenssaa vastaan. 

Link to comment
Share on other sites

Edellisessä kommentissa taas päästään siihen että muiden hoitajien kroppa on heidän päätännässä rokotusten osalta paitsi teho/vastasyntyneiden kanssa työskentelevien. Kyllä näissä hommissakin hoitajien täytyy saada valita rokottamisesta koska ei todella ole näyttöä että KUKAAN potilas olisi saanut hoitajalta tartunnan hoitojaksonsa aikana. 

Link to comment
Share on other sites

Ja lisäksi vielä,vastasyntyneitä käy katsomassa vaikka kuinka moni rokottamaton omainen/ystävä ja vanhempien ei tarvitse ottaa rokotetta jos ei halua,miksi siis vastineeksi hoitaja on tähän velvoitettu rokotteiden haitoista välittämättä? Kyllä jokaisen on oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta.

Link to comment
Share on other sites

Itsemääräämisoikeus ei lienee kosketa vapaaehtoista alavalintaa. Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. Näinollen pakkorokotuksetkaan eivät nyt ainakaan itsemääräämisoikeutta riko, jokaisella kun on mahdollisuus irtisanoutua ja vaihtaa alaa. Asia olisi eri jos aseella uhaten pakotettaisiin ottamaan. Näinollen myös "oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta" toteutuu parhaiten alanvaihdolla.

Link to comment
Share on other sites

6 tuntia sitten, Vieras: sshh kirjoitti:

Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. 

Se tautiko erottaa, kenessä se jyllää, kehen tarttuu jne.? Kun täällä ei kukaan asu ja elä kuplassa niin ammatin ja terveyden edistämisen vastuu on hiukan vaikea määritelmä tässä kohtaa.

Olen omat todistukseni työpaikalle kantanut, tulen ottamaan rokotuksen mutten usko pätkääkään siihen, että sen jälkeen voimme olla autuaita ja hyviä sekä ammatillisia hoitajia. Huoh.

Link to comment
Share on other sites

23.10.2018 klo 22.06, Vieras: sshh kirjoitti:

Itsemääräämisoikeus ei lienee kosketa vapaaehtoista alavalintaa. Ketään ei kätilöksi tai sairaanhoitajaksi pakoteta ja ammatissa kuitenkin kuuluisi, krhm, ammatillisesti edistää potilaiden terveyttä. Näinollen pakkorokotuksetkaan eivät nyt ainakaan itsemääräämisoikeutta riko, jokaisella kun on mahdollisuus irtisanoutua ja vaihtaa alaa. Asia olisi eri jos aseella uhaten pakotettaisiin ottamaan. Näinollen myös "oikeus määrätä oman kehonsa lääkekuormasta" toteutuu parhaiten alanvaihdolla.

Miten voi joku olla niin tyhmä ettei näe tuossa mitään ongelmaa? Koulutukseen kuluu vuosia ja työkokemuksen hankkimiseen taas vuosia. Alan vaihtamiseen ei monilla ole taloudellisia mahdollisuuksia. Pakkorokotukset eivät olleet tiedossa vielä muutama vuosi sitten.

Link to comment
Share on other sites

2.11.2018 klo 20.43, Vieras: Joni Kalkki kirjoitti:

Miten voi joku olla niin tyhmä ettei näe tuossa mitään ongelmaa? Koulutukseen kuluu vuosia ja työkokemuksen hankkimiseen taas vuosia. Alan vaihtamiseen ei monilla ole taloudellisia mahdollisuuksia. Pakkorokotukset eivät olleet tiedossa vielä muutama vuosi sitten.

Samaa mieltä. Ei ole ihan mikään pikkuhomma ruveta alaa vaihtamaan ja lähteä opiskelemaan. Kuitenkin monella se taloudellinen tilanne vaatii sen, että töissä käydään. Tietenkin jos sitten lähetään sille linjalle, että alan vaihto jos et ota rokotetta niin mikäs siinä jos työnantaja turvaa taloudellisen tilanteen koulutuksen ajaksi niin no problem. 

Alalla kohta 10 vuotta työskennelleenä olen seurannut rokottamisen tilaa 2009 valmistumisesta lähtien. Silloin tuli H1N1 epidemia ja kauhea painostus oli rokotteet ottaa työpaikoilla. Itse en ottanut.  Pientä maalaisjärkeä tähän hommaan pitäisi nyt löytyä ja toivottavasti tuo lakimuutos josta lokakuussa puhuttiin tulee voimaan. 

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...