Jump to content
MAINOS

Kysely: Koronasta ei ole korvattu mitään, alan vaihto kiinnostaa yhä enemmän


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Envato

Tilanne sote-alalla on heikkenemässä edelleen, varoittaa Tehy tiedotteessaanLiiton selvityksen mukaan työhyvinvointi on entisestään hieman laskenut runsaan puolen vuoden aikana. Työssä pelätään ja alan vaihtoa harkitsee lähes 90 %. Korona-aika on ollut raskas henkilöstölle. Pakkokeinoja on käytetty, mutta niistä ei ole korvattu.  

Sote-alan ammattilaisiin on kohdistettu kyselyn mukaan useita valmiuslain aikaisia pakkotoimia: 34 %:lla vuosilomia on siirretty, peruttu tai muuteltu niiden kestoa, 23 % on siirretty toiseen työpisteeseen tai tehtäviin ja 16 % kertoo, että irtisanomisaikaa on pidennetty. 

Vastaajilta kysyttiin myös, miten työnantaja on korvannut tai hyvittänyt pakkotoimien seurauksia. Lähes kaikki (97%) toteavat, että pakkotoimista ei ole korvattu mitään normaaleista työehdoista poikkeavaa. Vain kolme prosenttia oli saanut esimerkiksi korotetun hälytysrahan tai muun kertaluontoisen lisän. Koronalisää ei ole maksettu kenellekään.

– Kevät ja kesä ovat olleet jäsenillemme raskaita. Kuormittava ja vaarallinen työ yhdistettynä pakkokeinoihin, joilla on mm. määrätty uusiin tehtäviin ja siirretty lomia, on kuormittanut kovasti. Taakkaa lisää arvostuksen puute. Venymisestä muiden suomalaisten hengen ja terveyden hyväksi ei ole korvattu mitään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Muualla Euroopassa on palkittu hoitajia tuntuvasti myös taloudellisesti, ei meillä. Tämä on Rytkösen mukaan hämmentävää ja surullista suomalaisten hoitohenkilöstön kannalta.

­ – Koronan toinen aalto vyöryy nyt vauhdilla. Edessä on uusi koitos myös hoitajille. Olen erittäin huolissani, miten he jaksavat ja motivoituvat.  Mukavat eleet ja kiitokset lämmittävät mieltä, mutta eivät tuo leipää pöytään eivätkä vähennä työmäärää ja riskejä, hän sanoo.

– Jos koronakriisin vuoksi terveytensä ja työkykynsä pakolla alttiiksi laittaneita ei palkita mitenkään, nykyisten työntekijöiden pitäminen alalla ja uusien houkutteleminen alkaa olla lähes mahdotonta. Mitta on täysi.   

Alan vaihtoa suunnittelee aktiivisesti miltei puolet (48 %) ja yhteensä 88 % on harkinnut sitä. Vain 23 % hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Alan vetovoimassa on isoja ongelmia ja 64 % ei suuntautuisi sote-alalle, jos olisi nyt aloittamassa opiskelua.  

Yhteensä 89 % vastaajista on sitä mieltä, että parempi palkka on keskeinen alan vetovoimatekijä. Myös alhaisempi psyykkinen kuormitus lisäisi halua pysyä alalla. Näin ajatteli 69 % vastaajista.  

– Sote-alan ongelmat ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Tietoa ja tilastoja huonoista työoloista ja heikosta palkkatasosta on saatavilla ähkyksi asti. Parannuksia ei kuitenkaan ole tehty vuosikausiin, ennemminkin heikennyksiä. Ongelmia on enää tässä vaiheessa vaikea korjata pienin toimin: tarvitaan isompaa muutosta, jotta alalla on jatkossakin motivoituneita ja työhönsä tyytyväisiä työntekijöitä. 

Useampi kuin joka kolmas erikoissairaanhoidossa työskentelevä kokee työhyvinvointinsa huonoksi. Vastaajista 68 % kertoo koronan heikentäneen työhyvinvointia ja 42 % on peloissaan oman tai läheisten terveyden vaarantumisesta. Yhteensä 65 % kertoo työturvallisuuden vaarantuneen korona-aikana.

– Sosiaali- ja terveysalan työ sisältää riskitilanteita, mutta niiden varalta on kouluttauduttu, harjoiteltu ja luotu toimintamalleja. Vastaajien kertoma voimakas pelko sairastumisesta työssä yllätti. Samoja havaintoja on tehty myös kansainvälisesti. Kyse on ehkä viruksen vaarallisuudesta, puutteellisista suojaimista, riittämättömästä perehdytyksestä uusiin tehtäviin tai ylipäänsä tuen puutteesta työpaikoilla. Havainto on otettava vakavasti, työ ei saa aiheuttaa pelkoa, Rytkönen korostaa. 

Aula Researchin kyselyyn vastasi yhteensä 2 750 tehyläistä ja vastausprosentti oli 29 %. Vastaajia oli useasta ammattiryhmästä, joista suurin olivat sairaanhoitajat (70 %). Muita vastaajaryhmiä olivat mm. kätilöt, röntgenhoitajat, bioanalyytikot, fysioterapeutit, lähihoitajat, lastenhoitajat sekä apulaisosastonhoitajat ja osastonhoitajat.  

Avaa Tehyn selvitys

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...