Jump to content

Kysely: Koronasta ei ole korvattu mitään, alan vaihto kiinnostaa yhä enemmän


Kuvituskuva: Envato

Tilanne sote-alalla on heikkenemässä edelleen, varoittaa Tehy tiedotteessaanLiiton selvityksen mukaan työhyvinvointi on entisestään hieman laskenut runsaan puolen vuoden aikana. Työssä pelätään ja alan vaihtoa harkitsee lähes 90 %. Korona-aika on ollut raskas henkilöstölle. Pakkokeinoja on käytetty, mutta niistä ei ole korvattu.  

Sote-alan ammattilaisiin on kohdistettu kyselyn mukaan useita valmiuslain aikaisia pakkotoimia: 34 %:lla vuosilomia on siirretty, peruttu tai muuteltu niiden kestoa, 23 % on siirretty toiseen työpisteeseen tai tehtäviin ja 16 % kertoo, että irtisanomisaikaa on pidennetty. 

Vastaajilta kysyttiin myös, miten työnantaja on korvannut tai hyvittänyt pakkotoimien seurauksia. Lähes kaikki (97%) toteavat, että pakkotoimista ei ole korvattu mitään normaaleista työehdoista poikkeavaa. Vain kolme prosenttia oli saanut esimerkiksi korotetun hälytysrahan tai muun kertaluontoisen lisän. Koronalisää ei ole maksettu kenellekään.

– Kevät ja kesä ovat olleet jäsenillemme raskaita. Kuormittava ja vaarallinen työ yhdistettynä pakkokeinoihin, joilla on mm. määrätty uusiin tehtäviin ja siirretty lomia, on kuormittanut kovasti. Taakkaa lisää arvostuksen puute. Venymisestä muiden suomalaisten hengen ja terveyden hyväksi ei ole korvattu mitään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Muualla Euroopassa on palkittu hoitajia tuntuvasti myös taloudellisesti, ei meillä. Tämä on Rytkösen mukaan hämmentävää ja surullista suomalaisten hoitohenkilöstön kannalta.

­ – Koronan toinen aalto vyöryy nyt vauhdilla. Edessä on uusi koitos myös hoitajille. Olen erittäin huolissani, miten he jaksavat ja motivoituvat.  Mukavat eleet ja kiitokset lämmittävät mieltä, mutta eivät tuo leipää pöytään eivätkä vähennä työmäärää ja riskejä, hän sanoo.

– Jos koronakriisin vuoksi terveytensä ja työkykynsä pakolla alttiiksi laittaneita ei palkita mitenkään, nykyisten työntekijöiden pitäminen alalla ja uusien houkutteleminen alkaa olla lähes mahdotonta. Mitta on täysi.   

Alan vaihtoa suunnittelee aktiivisesti miltei puolet (48 %) ja yhteensä 88 % on harkinnut sitä. Vain 23 % hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Alan vetovoimassa on isoja ongelmia ja 64 % ei suuntautuisi sote-alalle, jos olisi nyt aloittamassa opiskelua.  

Yhteensä 89 % vastaajista on sitä mieltä, että parempi palkka on keskeinen alan vetovoimatekijä. Myös alhaisempi psyykkinen kuormitus lisäisi halua pysyä alalla. Näin ajatteli 69 % vastaajista.  

– Sote-alan ongelmat ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Tietoa ja tilastoja huonoista työoloista ja heikosta palkkatasosta on saatavilla ähkyksi asti. Parannuksia ei kuitenkaan ole tehty vuosikausiin, ennemminkin heikennyksiä. Ongelmia on enää tässä vaiheessa vaikea korjata pienin toimin: tarvitaan isompaa muutosta, jotta alalla on jatkossakin motivoituneita ja työhönsä tyytyväisiä työntekijöitä. 

Useampi kuin joka kolmas erikoissairaanhoidossa työskentelevä kokee työhyvinvointinsa huonoksi. Vastaajista 68 % kertoo koronan heikentäneen työhyvinvointia ja 42 % on peloissaan oman tai läheisten terveyden vaarantumisesta. Yhteensä 65 % kertoo työturvallisuuden vaarantuneen korona-aikana.

– Sosiaali- ja terveysalan työ sisältää riskitilanteita, mutta niiden varalta on kouluttauduttu, harjoiteltu ja luotu toimintamalleja. Vastaajien kertoma voimakas pelko sairastumisesta työssä yllätti. Samoja havaintoja on tehty myös kansainvälisesti. Kyse on ehkä viruksen vaarallisuudesta, puutteellisista suojaimista, riittämättömästä perehdytyksestä uusiin tehtäviin tai ylipäänsä tuen puutteesta työpaikoilla. Havainto on otettava vakavasti, työ ei saa aiheuttaa pelkoa, Rytkönen korostaa. 

Aula Researchin kyselyyn vastasi yhteensä 2 750 tehyläistä ja vastausprosentti oli 29 %. Vastaajia oli useasta ammattiryhmästä, joista suurin olivat sairaanhoitajat (70 %). Muita vastaajaryhmiä olivat mm. kätilöt, röntgenhoitajat, bioanalyytikot, fysioterapeutit, lähihoitajat, lastenhoitajat sekä apulaisosastonhoitajat ja osastonhoitajat.  

Avaa Tehyn selvitys

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Please sign in to comment

You will be able to leave a comment after signing in



Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Tehy vaatii päättäjiltä kiireellisiä toimia sote-alan henkilöstön turvallisuuden takaamiseksi. Ammattijärjestön puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistuttaa, että potilaita auttaviin hoitajiin kohdistetaan väkivaltaa joka päivä.
      Ruotsissa ensihoitaja surmattiin viikonloppuna väkivaltaisen hyökkäyksen seurauksena työtehtävissään.
      – Väkivalta ei ole ikinä hyväksyttävää. Yhdenkään hoitajan ei pitäisi kuolla työssään. Otan syvästi osaa menehtyneen hoitajan omaisten suruun, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Myös Suomessa on koettu järkyttäviä väkivallantekoja, kuten vuonna 2012 Lappeenrannassa, kun kotikäynnillä ollut neuvolan terveydenhoitaja surmattiin brutaalisti asiakkaan asunnossa.
      Tilastot puhuvat karua kieltä: Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan väkivalta on sote-alan yleisin työtapaturman syy, ja työtapaturmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Myös Tilastokeskuksen tilastot kertovat, että väkivalta sote-alalla on yleistynyt huomattavasti.
      – Päättäjät eivät saa enää sulkea silmiään siltä todellisuudelta, jossa Suomen sote-alan henkilökunta joutuu työskentelemään. Tehyn oikeuspalveluissa autamme koko ajan enenevissä määrin jäseniä, joita on työssään pahoinpidelty. Sen pitää loppua, ja päättäjien on kannettava vastuunsa hoitajien työturvallisuudesta, Millariikka Rytkönen sanoo., Rytkönen painottaa.
      Tehy vaatii, että koko sote-alan henkilöstö suojataan väkivallalta yhtä hyvin kuin virkamiehet, jotka kokevat työssään väkivaltaa. Samalla järjestö peräänkuuluttaa työnantajien velvollisuutta: työntekijöiden turvallisuus on varmistettava kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.
      Rytkönen huomauttaa, että hallituksen sote-leikkaukset heijastuvat suoraan työn arkeen. Kun ihmisten hyvinvointi heikkenee, kasvaa myös riski väkivaltaisesta ja häiriökäyttäytyvästä käytöksestä hoito- ja sosiaalipalveluissa.
      Lue lisää...
    • Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuoteen 2030 mennessä hoitajapula pahenee jopa 4,8 miljoonan hoitajan verran. Taiwanissa testataan nyt uutta ratkaisua, Nurabot-robottia. Se pystyy muun muassa kuljettamaan lääkkeitä ja näytteitä, ohjaamaan potilaita sekä hoitamaan toistuvia, fyysisesti kuormittavia tehtäviä. Tavoitteena on, että robotti voisi keventää hoitajien työtaakkaa jopa 30 prosentilla.
      Valmistajan mukaan Nurabot ei ole hoitajan korvaaja, vaan apuri, joka vapauttaa aikaa potilastyöhön ja vaativampiin tehtäviin.
      – Nurabot ei ole hoitajan korvaaja, vaan työpari, jonka kanssa tehtäviä suoritetaan yhdessä, Foxconnin suunnittelusta vastaava johtaja Alice Lin toteaa.
      Robottia testataan Taichung Veteran General Hospital -sairaalassa Taiwanissa. Ensimmäisten kokemusten perusteella hoitajien arki on helpottunut. Kaupallinen käyttöönotto on suunnitteilla vuodelle 2026.
      Haasteet robottikollegan kanssa
      Vaikka Nurabot tuo helpotusta hoitajien työhön, sen käyttöönottoon liittyy myös haasteita. Monien sairaaloiden tilat eivät välttämättä sovellu roboteille, lisäksi potilaat arvostavat inhimillistä vuorovaikutusta, jota mikään kone ei voi täysin korvata.
      Hongkongilainen hoitotyön ja kansanterveyden professori Rick Kwan korostaa myös turvallisuutta:
      – Turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää, ei vain fyysisten riskien vähentämisen osalta, vaan myös eettisten ja tietosuojaan liittyvien käytäntöjen kannalta. Siksi on tärkeää edetä hitaasti ja varovasti.
      Miten Suomessa?
      Suomessa hoitajapula on jo todellisuutta, ja väestön ikääntyminen lisää painetta entisestään. Vaikka Nurabot on vielä kaukana suomalaisista sairaaloista, se kertoo suunnasta: teknologiaa kehitetään yhä enemmän hoitajien tueksi. Kysymys kuuluu: haluammeko tulevaisuudessa robottikollegan helpottamaan arkea, vai onko tärkeämpää panostaa riittävään henkilöstöön?
       
       
      Lue lisää...
    • Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on saanut takaisin aiemmin menettämänsä ammattioikeudet. Valviran valvontalautakunta hyväksyi vuoden 2025 tammi–kesäkuussa 25 hakemusta, joissa haettiin oikeutta palata ammattiin. Vuonna 2024 vastaavana aikana hyväksyttiin 12 hakemusta.
      Hyväksymisprosentti nousi viime vuoden 30 prosentista tämän vuoden 51 prosenttiin.
      Valvontalautakunnan päätösten kokonaismäärä jatkaa kasvua: alkuvuoden aikana lautakunta teki 232 päätöstä, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 215.
      Samalla myös ammattioikeuden menettämispäätösten määrä on noussut. Tammi–kesäkuussa 2025 oikeuden menetti 92 henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 78. Lääkäreitä koskevia menetyksiä oli 14, kun vuoden 2024 vastaava määrä oli 7. Ammattioikeuksien rajoittamista koskevia päätöksiä tehtiin 29, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 21.
      Yleisimmät syyt ammattioikeuden poistamiseen tai rajoittamiseen liittyvät päihdeongelmiin ja muihin terveydentilaan liittyviin syihin.
      Lähde: Valvira, tiedote 9.7.2025
      Lue lisää...
    • Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...