Jump to content
MAINOS

Kysely: Korona on tehnyt hoitotyöstä vaativampaa ja vaarallisempaa

Hoitajat.net

Kirjoittaja: Hoitajat.net

 Jaa
Kuva: Envato

Korona on muuttanut hoitajien työtä erikoissairaanhoidossa vaativammaksi, vaarallisemmaksi ja kuormittavammaksi. Näin muutosta kuvaavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevät hoitajat, jotka vastasivat Tehyn kyselyyn. Kyselyssä selvitettiin erikseen tehohoidon tilannetta.

Pikakyselyyn vastasi yhteensä 3 019 tehyläistä. Vastaajista 531 työskenteli tehohoidossa. Heistä 35 prosenttia työskenteli tehohoidossa väliaikaisesti koronatilanteen vuoksi ja 65 prosenttia vakituisesti tai määräaikaisessa työsuhteessa. 

Tehohoidon vastaajista 75 % sanoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työ on vastaajien mukaan muuttunut kuormittavammaksi (86 %), vaativammaksi (74 %) ja vaarallisemmaksi (69 %). Tehohoidon vastaajista lähes 70 % myös kertoo pelkäävänsä saavansa koronatartunnan työssä.

Koronakriisi on vaikuttanut myös muiden kuin tehohoidossa työskentelevien tehyläisten työhön sairaanhoitopiirissä merkittävästi. Kaikista vastaajista 54 % kertoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työn kerrotaan muuttuneen kuormittavammaksi, vaativammaksi ja vaarallisemmaksi myös muualla kuin tehohoidossa. Myös koronatartuntaa pelätään laajasti eli 66 % kaikista vastaajista kertoi tartunnan pelosta.

Näin tehyläiset kertovat tilanteesta

Tehohoidossa työskentelevien avovastauksista käy ilmi lisääntynyt vastuu, uudet työtehtävät ja potilasryhmät sekä muiden perehdyttäminen vaativaan tehohoitoon.

”Vastuu on lisääntynyt. Lääkärit ovat vähemmän potilaan rinnalla ja tavoitettavissa puhelimitse.” 

”Oman työn ohella tulee perehdyttää viidessä päivässä uusia hoitajia teholla työskentelyyn.” 

”Vuorovastaavana vastuussa kolmesta osastosta.” 

”Lääkärit ovat välillä uusia, muualta tulleita. He tarvitsevat välillä tukea. Koronapotilaat ovat erityisen vaativia ja sairaita. Hätätilanteita on paljon.” 

”Eristysten vuoksi kaikki toiminnot jouduttu miettimään uudelleen: miten tehdään, miten toteutetaan? Kaikessa tulee miettiä, ettei kontaminoi ja levitä.” 

Valmiuslailla merkittäviä vaikutuksia 

Tehohoidossa työskentelevistä vastaajista 66 % ilmoitti valmiuslain vaikuttaneen heihin jo näin lyhyessä ajassa. Lomia on siirretty tai peruttu 39 %:lla vastaajista, 39 % on siirretty toisiin tehtäviin ja 25 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä. 

Valmiuslain vaikutukset ulottuvat tehohoidon ohella koko sairaanhoitopiiriin. Kaikista vastaajista 42 % kertoo valmiuslain vaikuttaneen omaan työhön. Useimmiten on siirretty tai peruttu lomia. Mitään rahallista korvausta aiheutuneesta haitasta ei käytännössä ole maksettu tehohoidossa eikä laajemmin. Näin kertoo 94 % kaikista kyselyyn vastanneista.

Kysely tehtiin 16.-17.4.2020 noin 9 000 HUS:in palveluksessa olevalle tehyläiselle. Tehyn kyselyn yhteenveto

 Jaa
MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Lämpöä ja tarinoita syli täynnä: Marja-Leena Varho valittiin Vuoden lastenhoitajaksi
      Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Tehyn Rytkönen: Puhe sotesta kulueränä ja rahareikänä alkaa riittää
      Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Selvitys: Lähihoitajat hakevat eniten kulutusluottoja
      Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • FinnHEMS-lääkintäkopterin Tero Karvinen on valittu vuoden ensihoitajaksi 2024
      Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Pelillistäminen vahvistaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista
      Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...