Jump to content
MAINOS
  • Kysely: Heikentyneet työolot ja pieni palkka syy hoitajapulaan yksityisellä hoiva-alalla


    Hoitajat.net
     Share

    Kyselyyn vastasi 3 635 hoitajaa. Kuvituskuva: Envato

    Hoitajapula on vakava myös yksityisellä hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa, kertovat ammattiliitot SuPer, Tehy ja ERTO. Liitot selvittivät jäsentensä työhyvinvointia huhti-toukokuussa. Kyselyn mukaan halu vaihtaa alaa on korkea ja jopa kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta. Palkankorotukset koetaan tärkeimmäksi alan pito- ja vetovoimatekijäksi.

    SuPer, Tehy ja ERTO vaativat kevään työehtoneuvotteluissa palkankorotuksen ja palkkaohjelman lisäksi ratkaisua, jolla jatketaan kuntasektorin ja yksityisen sektorin välisen palkkaeron kaventamista.

    Yksityisellä sosiaalipalvelualalla palkat ovat jopa kunta-alaa heikommat ja yritysten voitontavoittelu työntekijöiden työolojen ja palkkauksen kehittämisen kustannuksella on alalle leimallista.

    Työnantajan tavoitteena on heikentää työehtoja työntekijän vähimmäisturvan kustannuksella. Henkilöstövaltaisella alalla yritykset nipistävät säästöt tinkimällä henkilöstökustannuksista. SuPer, Tehy ja ERTO edellyttävätkin, että yksityisen hoivan ja varhaiskasvatuksen työnantajat ryhtyvät palkkauksen parantamisen lisäksi kehittämään työoloja ja parantamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.

    Hoiva-alan ja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoima ovat suurissa vaikeuksissa myös yksityisellä sektorilla. Palkka ei ole suhteessa työn vastuullisuuteen, vaativuuteen ja kuormittavuuteen ja työpaikoilla vaaditaan kohtuutonta joustamista.

    Työnkuva vanhustenhoidossa sisältää edelleen liian paljon myös muita tehtäviä kuin välitöntä asiakastyötä, vaikka lain tarkoituksena on, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön.

    Ote työhyvinvointikyselystä: ”Arki on erittäin raskasta ja hektistä. Liikaa rivityöntekijällä vastuuta jatkuvasta koko talon henkilöstösuunnittelusta ja ajan riittämisestä sekä henkilöstön riittävyydestä. Parempipalkkaisiin ja rauhallisempiin hommiin."

    Yli puolet (55 %) SuPerin, Tehyn ja ERTOn työhyvinvointikyselyyn vastanneista on miettinyt koko ajan tai usein työpaikan vaihtamista viimeisen vuoden aikana. Neljännes kaikista vastaajista on miettinyt sitä koko ajan. Kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta.

    Kyselyn mukaan palkankorotus sitouttaisi parhaiten pysymään nykyisen työnantajan palveluksessa. Myös henkilöstömäärän kasvaminen ja työhyvinvoinnin parantuminen olisivat sitouttavia tekijöitä. Parempi palkka nähdään selvästi tärkeimpänä tekijänä, jotta työpaikalle saataisiin palkattua työntekijöitä.

    Työkuormitus yksityisellä sosiaalipalvelualallaon kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Näin kokee yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yhtä moni on sitä mieltä, että henkilöstöä ei ole riittävästi.

    Työntekijät ovat hoiva-alan yritysten voimavara ja tärkein pääoma, muistuttavat SuPerin, Tehyn ja ERTOn neuvottelijat.

    – Hoitajapulaan tulee suhtautua vakavasti ja huolehtia siitä, että hoivapalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut voidaan turvata myös jatkossa.

    Kyselyllä selvitettiin SuPerin, Tehyn ja ERTOn yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevien jäsenten työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi 3 635 jäsentä 24.4. – 2.5.2022.

    Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Sopimuskausi päättyi 30.4. eli meneillään on sopimukseton tila.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Olen sairaanhoitaja, vaihdan alaa heti kun siihen tulee mahdollisuus. Jotta pysyisin alallani palkan pitäisi nousta roimasti ja se tarkoittaa vähintää noin 4000-4500 euron peruspalkkaa.

    Link to comment
    Share on other sites

    Joo, sama homma. Ja sit hoitopaikoista vois heittää pellolle ne laiskurit, jotka istuu kahvilla puolitoista tuntia ja hoitavat omia asioita puhelimessa kaks tuntia. TAI esimies vois ainakin pitää heille vakavan puhuttelun. Näitä jaksa kukaan. Sit asukkaat makaa märissä yövaipoissaan lounaaseen asti. ¥i%%u!!

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Yksityiselle sosiaalipalvelualalle sekä terveyspalvelualalle on hyväksytty uudet työehtosopimukset. Sopimusten piirissä on noin 100 000 työntekijää.
      Yksityisen sosiaalipalvelualan palkankorotukset ovat yli ns. yleisen linjan ja yli muiden kunta-alan järjestöjen sopiman palkkaraamin ensimmäisen vuoden osalta. Sopimus on kaksivuotinen ja se voidaan tarvittaessa irtisanoa ensimmäisen vuoden jälkeen.
      Yksityisen terveyspalvelualan työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.10.2022 alkaen kahden prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Jälkimmäisenä vuonna palkkoja korotetaan 1.6.2023 alkaen 1,9 prosenttia. Mikäli valtakunnallisten toimialakohtaisten palkkaratkaisujen korotustaso ylittää edellä mainitun määrän, se lisää korotusta edelleen.
      Aiheesta lisää liittojen tiedotteissa: SOSTES | TPTES
      Lue lisää...
    • Hoitajaliitot Tehy ja SuPer ovat sopineet Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa jatkavansa kuntasektorin neuvotteluja elokuussa. Asian vahvistivat liittojen puheenjohtajat Twitterissä.
      Tehy-lehden mukaan liitot valmistelevat edelleen joukkoirtisanoutumisia. 
      Lue lisää...
    • Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät hidastavat hoitotyötä ja vaarantavat potilasturvallisuuden joka viikko. Tiedot selviävät Reaktor Healthin tuoreesta sairaanhoitajien työn arkea koskevasta tutkimuksesta.
      Sairaanhoitajat joutuvat käyttämään työpäivänsä aikana useita vanhentuneita ja käytettävyydeltään heikkoja tietojärjestelmiä, joita ei ole suunniteltu käyttäjien tarpeisiin.
      – Jos tietojärjestelmät olisi sovitettu paremmin hoitotyön tarpeisiin, hoitajat voisivat käyttää joka päivä kaikkiaan tunnin ja neljä minuuttia enemmän aikaa potilaiden hoitoon. Teknologian aiheuttamiin ongelmiin tuhlaantuu nykyään niin paljon aikaa, että paremmin suunnitellut järjestelmät voisivat ratkaista hoitajapulan Suomessa, Reaktor Healthin johtaja Riku Ruotsalainen toteaa.
      Reaktor kartoitti tietojärjestelmien vaikutuksia hoitajien työn arkeen toukokuussa haastattelututkimuksella, johon osallistui 22 sairaanhoitajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Britanniasta. Kaikissa maissa on samantyyppisiä ongelmia tietojärjestelmien kanssa. Eniten ongelmia tuli esille Suomessa. Aiemmat akateemiset tutkimukset ovat tuoneet esille yksittäisiin potilastietojärjestelmiin liittyviä haasteita. Aiemmin ei kuitenkaan ole selvitetty, miten erilaisten työkalujen kirjo vaikuttaa hoitotyön sujuvuuteen ja työn tuloksiin. .
      Potilasturvallisuus uhattuna viikoittain
      Neljäsosa haastatelluista sairaanhoitajista kokee joka viikko tilanteita, joissa potilasturvallisuus vaarantuu tietojärjestelmien vuoksi.
      – Sairaanhoitajien pitää tyypillisesti syöttää samoja tietoja useampaan eri tietojärjestelmään. Tämä ei ole ainoastaan hidasta ja hankalaa, vaan se lisää inhimillisten virheiden todennäköisyyttä, Ruotsalainen huomauttaa.
      Hoitajan on vaikeaa saada kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta, koska potilaan tiedot on ripoteltu sirpaleisesti eri järjestelmiin. Järjestelmien hankala käytettävyys ja heikosti suunnitellut käyttöliittymät saattavat johtaa siihen, että potilastietoja tallennetaan vääriin paikkoihin. Kun tietoja on haastavaa löytää, potilaan hoidon kannalta olennaiset tiedot esim. lääkkeistä voivat hoidossa jäädä vaille huomiota – erityisesti kiireisissä tilanteissa kuten päivystyksessä. 
      Elintärkeät tiedot eivät liiku järjestelmästä toiseen
      Tyypillinen tietojärjestelmiiin liittyvä ongelma syntyy, jos potilasta hoidetaan muilla osastoilla tai muissa yksiköissä, mutta hänen tietojaan ei siirretä uudelle osastolle. Potilasturvallisuus vaarantuu, jos esimerkiksi elintärkeitä tietoja kuten verenpainetta, verensokeria tai aivosähkökäyriä koskeva data ei liiku järjestelmien ja hoitavien yksiköiden välillä. Tällaisissa tilanteissa hoitajat joutuvat tekemään paljon turhaa, manuaalista työtä ja hankkimaan potilastietoja puhelimitse.
      – Jos hoitaja pääsisi helpommin käsiksi muiden syöttämiin potilastietoihin, potilaan kokonaisvaltainen, moniammatillinen hoito onnistuisi nykyistä paremmin. Näin ei käy, jos hoitajan pitää navigoida eri alustojen välillä tietoja löytääkseen tai kysyä puhelimitse lääkäriltä asioita, jotka olisi voinut hoitaa nopeammin katsomalla järjestelmästä, Ruotsalainen sanoo.
      Järjestelmät eivät keskustele keskenään
      Sairaanhoitajien työajasta jopa puolet kuluu nykyään tietokoneella. Hoitajat käyttävät työpäivänsä aikana keskimäärin yli seitsemää erilaista järjestelmää tai työkalua. Siirtyminen järjestelmästä toiseen sekä järjestelmän sisällä osiosta toiseen vie paljon aikaa. Järjestelmät ovat usein vanhoja, eivätkä ne keskustele keskenään.
      Nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu, koska uusia tietojärjestelmiä otetaan tyypillisesti käyttöön yksi kerrallaan. Silloin uusi järjestelmä ei välttämättä sovi kokonaisuuteen.
      – Tietojärjestelmien parempi käytettävyys ja tehokkaat käyttöliittymät eivät ole mitään luksusta. Hyvin suunniteltu järjestelmä kokoaa yhteen näkymään potilasta koskevat olennaiset tiedot. Tällaisella järjestelmällä olisi mahdollista kohdistaa hoitajien niukat resurssit oikein, Ruotsalainen sanoo.
      Käyttäjät unohdettu järjestelmien suunnittelussa
      Terveydenhoidon järjestelmiä ei yleensä suunnitella sopimaan sairaanhoitajan työn arkeen. Tämän takia järjestelmä saattaa esimerkiksi vaatia monia klikkauksia tietyn toiminnon suorittamiseksi, tai järjestelmä ei anna käyttäjän mennä eteenpäin, jos tiettyihin kysymyksiin ei ole vastattu.
      – Raivo. Tekee mieli hakata seinää. Kun työnsä haluaa tehdä kunnolla ja tehokkaasti ja järjestelmä ei toimi, se tietysti ärsyttää, tutkimukseen haastateltu suomalainen hoitaja kuvailee.
      Yli 80 % tutkimukseen haastatelluista hoitajista kokee, että käyttäjiä ei kuunnella tarpeeksi, kun uusia tietojärjestelmiä otetaan käyttöön. Tutkimukseen haastateltu suomalainen työterveyshoitaja arvioi, että järjestelmiä rakentavat eivät tunne hoitotyötä.
      – Nämä järjestelmät on rakentanut joku, joka ei tee varsinaista hoitotyötä, koska ne eivät palvele meitä työntekijöitä (ja tarpeitamme). Ne ovat liian monimutkaisia eivätkä käyttäjäystävällisiä. Niissä vaaditaan liikaa klikkauksia, niissä ei ole mahdollista edetä loogisesti ja niissä täytyy muistaa tehdä liian paljon asioita.
      Lue lisää...
    • Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksesta on saavutettu neuvottelutulos. Neuvottelutuloksen sisältöä ei avata tai kommentoida julkisesti ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asiaa. Liittojen hallinnot käsittelevät neuvottelutuloksen ensi viikon aikana.
      Terveyspalvelualan neuvottelut aloitettiin maaliskuussa. Tehy, SuPer ja ERTO neuvottelevat ainoina järjestöinä terveyspalvelualan yleissitovasta työehtosopimuksesta Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa.
      Yksityinen terveyspalveluala käsittää mm. lääkäri- ja työterveysasemat, yksityiset sairaalat, terveyskylpylät ja kuntoutuslaitokset sekä edellä mainittuihin yrityksiin kuuluvat laboratorio-, röntgen- ja fysikaaliset hoitolaitokset. Terveyspalvelualan sopimuksen piirissä on noin 38 000 työntekijää.
       
      Lue lisää...
    • Yksityisen sosiaalipalvelualan (SOSTES) työehtosopimuksesta on saavutettu neuvottelutulos. SuPerin, Tehyn ja ERTOn hallinnot käsittelevät neuvottelutulosta ensi viikolla. Neuvottelutuloksen sisältö ei ole julkinen ennen kuin neuvotteluosapuolten hallinnot ovat käsitelleet asiaa.
      Sosiaalipalvelualan neuvottelut aloitettiin helmikuussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen SuPer, Tehy ja ERTO julistivat koko sopimusalalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 21. kesäkuuta. Kielto päättyi neuvottelutuloksen myötä tänään 22. kesäkuuta.
      SuPer, Tehy ja ERTO kuuluvat neuvottelujärjestö Sote ry:hyn, joka neuvottelee yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 70 000 työntekijää, joista Sote ry edustaa selvästi valtaosaa.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...