Jump to content
MAINOS
  • Kuntakohtainen vertailu: Näin paljon hoitajan palkasta jää jäljelle eri puolilla Suomea


    Hoitajat.net
     Share

    VertaaEnsin.fi selvitti, kuinka paljon lastenhoitajien, lähihoitajien ja sairaanhoitajien palkasta jää jäljelle asumiskulujen, työmatkojen ja ruokakustannusten jälkeen yli 10 000 asukkaan kunnissa. Vertailusta selvisi muun muassa seuraavaa:

    • Koko maan osalta 50 neliön vuokrakaksiossa yksin asuvalle lastenhoitajalle jää pakollisten kulujen jälkeen 668 euroa kuukaudessa. Lähihoitajalle rahaa jää 943 euroa ja sairaanhoitajalle 1 155 euroa.
    • Kaupunkikohtaiset erot ovat suuria. Vuokrakaksiossa asuvalle hoitajalle jää Lieksassa käteen 600 euroa enemmän kuin Helsingin keskustassa.
    • Kaksion tai tätä suuremman asunnon ostaminen ei ole hoitajan palkalla mahdollista pääkaupunkiseudulla.
    • Ilman puolisoa asuvalle lastenhoitajalle tai lähihoitajalle omakotitalon hankkiminen on mahdotonta suurimmassa osassa Suomea. 

    Useissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa lähihoitajalle ja sairaanhoitajalle jää pakollisten kulujen jälkeen yli tuhat euroa kuukaudessa. Yli viidennes hoitajien kokonaisansioista koostuu kuitenkin erilaisista lisistä, joten tällaisiin lukemiin yltäminen edellyttää vuorotyön tekemistä. 

    Koko vertailu löytyy osoitteesta https://www.vertaaensin.fi/blog/hoitajan-ostovoima

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Vuokralla🤔 ja ei ostella omakotitaloa vai..  tiedän montakin hoitajaa jotka asuu omistamassaan omakotitalossa. Velattomassa. 

    Voi elämän kevät taas😳

    Link to comment
    Share on other sites

    Ei kaikki elä yltäkylläistä elämää. Asutaan omakotitalossa, mutta ei matkustella, ei lomailla, ei harrasteta maksullisia lajeja, ei vaateostoja. Ruokana mennään peruna ja makkarasoossi linjalla.  En muista koska olisin syönyt kalaa viimeksi.

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Hoitajapula on vakava myös yksityisellä hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa, kertovat ammattiliitot SuPer, Tehy ja ERTO. Liitot selvittivät jäsentensä työhyvinvointia huhti-toukokuussa. Kyselyn mukaan halu vaihtaa alaa on korkea ja jopa kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta. Palkankorotukset koetaan tärkeimmäksi alan pito- ja vetovoimatekijäksi.
      SuPer, Tehy ja ERTO vaativat kevään työehtoneuvotteluissa palkankorotuksen ja palkkaohjelman lisäksi ratkaisua, jolla jatketaan kuntasektorin ja yksityisen sektorin välisen palkkaeron kaventamista.
      Yksityisellä sosiaalipalvelualalla palkat ovat jopa kunta-alaa heikommat ja yritysten voitontavoittelu työntekijöiden työolojen ja palkkauksen kehittämisen kustannuksella on alalle leimallista.
      Työnantajan tavoitteena on heikentää työehtoja työntekijän vähimmäisturvan kustannuksella. Henkilöstövaltaisella alalla yritykset nipistävät säästöt tinkimällä henkilöstökustannuksista. SuPer, Tehy ja ERTO edellyttävätkin, että yksityisen hoivan ja varhaiskasvatuksen työnantajat ryhtyvät palkkauksen parantamisen lisäksi kehittämään työoloja ja parantamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.
      Hoiva-alan ja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoima ovat suurissa vaikeuksissa myös yksityisellä sektorilla. Palkka ei ole suhteessa työn vastuullisuuteen, vaativuuteen ja kuormittavuuteen ja työpaikoilla vaaditaan kohtuutonta joustamista.
      Työnkuva vanhustenhoidossa sisältää edelleen liian paljon myös muita tehtäviä kuin välitöntä asiakastyötä, vaikka lain tarkoituksena on, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön.
      Ote työhyvinvointikyselystä: ”Arki on erittäin raskasta ja hektistä. Liikaa rivityöntekijällä vastuuta jatkuvasta koko talon henkilöstösuunnittelusta ja ajan riittämisestä sekä henkilöstön riittävyydestä. Parempipalkkaisiin ja rauhallisempiin hommiin."
      Yli puolet (55 %) SuPerin, Tehyn ja ERTOn työhyvinvointikyselyyn vastanneista on miettinyt koko ajan tai usein työpaikan vaihtamista viimeisen vuoden aikana. Neljännes kaikista vastaajista on miettinyt sitä koko ajan. Kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta.
      Kyselyn mukaan palkankorotus sitouttaisi parhaiten pysymään nykyisen työnantajan palveluksessa. Myös henkilöstömäärän kasvaminen ja työhyvinvoinnin parantuminen olisivat sitouttavia tekijöitä. Parempi palkka nähdään selvästi tärkeimpänä tekijänä, jotta työpaikalle saataisiin palkattua työntekijöitä.
      Työkuormitus yksityisellä sosiaalipalvelualallaon kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Näin kokee yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yhtä moni on sitä mieltä, että henkilöstöä ei ole riittävästi.
      Työntekijät ovat hoiva-alan yritysten voimavara ja tärkein pääoma, muistuttavat SuPerin, Tehyn ja ERTOn neuvottelijat.
      – Hoitajapulaan tulee suhtautua vakavasti ja huolehtia siitä, että hoivapalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut voidaan turvata myös jatkossa.
      Kyselyllä selvitettiin SuPerin, Tehyn ja ERTOn yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevien jäsenten työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi 3 635 jäsentä 24.4. – 2.5.2022.
      Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Sopimuskausi päättyi 30.4. eli meneillään on sopimukseton tila.
      Lue lisää...
    • Puhelimessa tehty hoidon tarpeen arviointi (PHTA) vähensi ensihoidon kiireettömiä tehtäviä peräti kolmanneksella, ja myös potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kiireettömien tehtävien vähentyessä ensihoidon resursseja voitaisiinkin kohdistaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Tiedot selviävät Oulun yliopistossa väittelevän TtM Petri Roivaisen väitöstutkimuksesta.
      Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla puhelimessa tehtävään hoidon tarpeen arviointiin ohjattujen kiireettömien ensihoidon potilaiden hoidon tarpeita, palveluiden käyttöä ja potilastyytyväisyyttä sekä ensihoidon ja PHTA:n resurssien käyttöä ja kustannusten jakaantumista.
      Puhelimessa tehtävää hoidon tarpeen arviointia ensihoidon kiireettömille potilaille ei ole Suomessa ennen kokeiltu, eikä tutkimustietoa sen vaikutuksista tehtävämääriin, resursseihin, kustannuksiin tai potilastyytyväisyyteen ole ollut saatavilla.
      Tutkimukseen liittyvä pilotti toteutettiin Kainuun sairaanhoitopiirissä maalis-huhtikuun aikana vuonna 2018. Siihen osallistui 765 kiireetöntä ensihoidon potilasta, jotka hätäkeskukseen soiton ja riskinarvioinnin jälkeen ohjattiin ensihoidon sijaan sairaanhoitajan puhelimitse tekemään hoidon tarpeen arviointiin.
      Yleisimmät hätäkeskukseen soiton syyt olivat epäselvät oireet ja heikentynyt yleistila, tuki- ja liikuntaelinten oireet, kaatumiset sekä mielenterveysongelmat ja päihteiden väärinkäyttö.
      Tutkimuksen mukaan ensihoidon kiireettömien potilaiden hoidon tarpeet voidaan arvioida hyvin puhelimessa. Lähes viidenneksellä kiireettömistä potilaista tilanne hoitui puhelimessa annetulla ohjauksella ja neuvonnalla, kun taas vajaa viidennes potilaista voitiin ohjata muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Loput potilaista (63 %) hoidettiin tavanomaisen ensihoidon toimesta, ja heistäkin vain noin puolet tarvitsi ensihoidon kuljetusta jatkohoitoon.
      Ensihoidon ja päivystysten tehtävämäärien nousu kiireettömien asioiden vuoksi on kansainvälisesti tunnistettu ilmiö kaikkialla hyvinvointiyhteiskunnissa. Kansainvälisissä tutkimuksissa puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvioinnin on osoitettu vähentävän päivystyksen ja ensihoidon työmäärää.
      Suomalaiset hätäkeskuspäivystäjät eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä, eivätkä he siten voi tehdä hoidon tarpeen arviointia puhelimitse. Suomessakin on saatu osittain käynnistettyä 116117-päivystysapu, joka pyrkii vastaamaan kansalaisten akuutteihin tarpeisiin puhelinohjauksella ja -neuvonnalla. Palvelu ei ole kuitenkaan kaikkialla Suomessa käytössä, eikä sitä ole saatu integroitua hätäkeskuksen toimintaan.
      Väitöstutkimuksen mukaan PHTA:n integroiminen 116117-päivystyapuun, hätäkeskuksen toimintaan ja ensihoitopalveluun voi lisätä potilastyytyväisyyttä, tuottaa säästöjä ja hillitä ensihoitopalvelun nousevia kustannuksia. Säästöjen lisäksi ensihoidon ja päivystysten työmäärä voi pienentyä, jolloin resursseja voidaan kohdentaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Tutkimuksen mukaan PHTA-palvelua olisi mahdollista hyödyntää ainakin osittain jo nykyisisillä palvelurakenteilla.
      Lue lisää...
    • Tehyn ja SuPerin hallinnot päättivät yksimielisesti hylätä sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen. Ehdotus ei sisältänyt uskottavaa hoitajapulan ratkaisua. Liittojen mukaan esitetty palkkaohjelma on tasoltaan täysin riittämätön. Muut kunta-alan liitot hyväksyivät ehdotuksen.
      Tehyn ja SuPerin mukaan viiden vuoden palkkaohjelmana markkinoitu esitys on käytännössä kolmen vuoden mittainen palkkausjärjestelmän kehittämistyö, joka sisältää kolme työantajan päätösvallassa olevaa vaatimatonta paikallista palkankorotuserää.  Hoitajapulaa se ei tule lieventämään mitenkään. Myöskään työoloihin ei ollut luvassa edistystä. 
      Joukkoirtisanoutuminen uhkaa uusia hyvinvointialueita
      Järjestöjen hallinnot päättivät samalla joukkoirtisanoutumisen toteuttamisesta aikaisintaan, kun kuntasektorin muut työehtosopimukset on sovittu, kuitenkin viimeistään 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyvää sote-henkilöstöä koskevan liikkeenluovutuksen jälkeen, ellei asiassa saavuteta sovintoratkaisua. Tehyläisten joukkoirtisanoutuminen tulee kohdistumaan ensi vaiheessa erikoissairaanhoitoon ja superilaisten kotihoitoon.
      Joukkoirtisanoutuminen ajoitetaan siten, että työtaistelutoimenpiteen painostusvaikutus on suurin mahdollinen.
      – Taistelemme hoitajien puolesta ja hoitajapulan ratkaisemiseksi – tämä on koko yhteiskunnan toimintaan vaikuttava alakohtainen ongelma, eikä koske koko kuntasektoria, sanovat Millariikka Rytkönen ja Silja Paavola.

      Joukkoirtisanoutuminen ei toteudu kesällä, koska jäsenten kesälomia ei haluta vaarantaa. Lisäksi opiskelijoiden työharjoittelu halutaan turvata. Hallitus tullee säätämään myös joukkoirtisanoutumisen toteutumisen varalta potilasturvallisuuslain, joka merkitsisi pakkotyötä hoitajille kesällä. Tuleva kesä on jo hoitajapulan vuoksi ennennäkemättömän vaikea.
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut viidelle erityisvastuussa olevalle sairaanhoitopiirille tehoambulanssit potilaiden siirtokuljetuksia varten. Yhteneväisesti varustellut ambulanssit helpottavat vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden siirtoa eri alueiden välillä.
      Aikaisemmin Suomessa ei ole ollut yhtenäistä kalustoa erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden sairaaloiden välisiä siirtokuljetuksia varten, vaan ambulanssien varustelu on vaihdellut.
      Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat viisi uutta, yhdenmukaisesti varusteltua tehoambulanssia luovutettiin huhtikuussa Iisalmessa Profilen tehtaalla HUSin, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien käyttöön.
      – Yhteneväisesti suunnitellut ja varustellut ambulanssit luovat toimintamallin, joka mahdollistaa kaiken tyyppisten potilaiden kuljettamisen, ja on riippumaton lähettävän sairaalan laite- ja materiaaliresursseista. Yhdenmukaisuus mahdollistaa ambulanssien käytön ristiin eri alueiden välillä, kertoo kuljetuspäällikkö Jukka Etelä HUSista.

      Lue lisää...
    • Uutistoimisto STT:n mukaan hoitajaliitot peruivat toisen lakon rahan takia. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan "pakkotyölain" valmistelu oli perumisen syy.
      – "Oliko lakon perumisen syynä rahan loppuminen? Ei ollut. Tehyn ja SuPerin toinen lakko päätettiin jättää pitämättä sen takia, että ministeri Linden oli toimeenpanemassa pakkotyölakia, joka olisi poistanut lakon painostusvaikutuksen kokonaan", kirjoittaa Millariikka Rytkönen Facebookissa.
      – "Tällaista lainsäädännön keinoin vesitettyä lakkoa ei luonnollisestikaan ole järkevää eikä edes vastuullista toimintaa liiton päätöksentekijältä toimeenpanna, vaan työtaisteluvaroja tulee käyttää sellaisiin keinoihin, jotka edesauttavat sopimuksen syntymistä. Ministeri Lindenin takia lakko ei ole enää keinovalikoimassamme.
      Olemme siirtyneet valmistelemaan joukkoirtisanoutumista. Myös se vaatii taloudellisia panostuksia. Ja myös siihen Tehyllä on varaa. Tämä vastaus toimittajalle toki ei ollut lööppikamaa."

      Hoitajat ovat ihmetelleet uutisissa esitettyjä laskelmia.

      – "Millä matikalla tämä on laskettu? Jos 25 000 hoitajaa lakkoilee 2 viikkoa 140€/lakkopäivä tehden suojelutyötä 30% päivistä niin kustannus ei todellakaan ole ”reilusti yli 115 000 000 euroa” kuten uutinen valehtelee", kirjoittaa ensihoitajana työskentelevä nimimerkki Iines.
      – "Täysin valheellinen uutinen. Me jäsenet tiesimme heti lakon peruutuksen syyn: pakkotyölaki. Ja laskelmat ovat todellakin hatusta vedettyjä, sillä me kaikki suojelutyötä tehneet saimme lakkoavustuksia vain lakkopäiviltä. Omalla kohdallani työpäiviä oli enemmän", kirjoittaa röntgenhoitaja Marianne Aitos.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...