Koronarokotukset vähentäneet tehokkaasti sairaalahoitoon johtavia tautitapauksia

Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä.

Rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia (95 % luottamusväli 42–88 %) ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia (95 % luottamusväli 34–96 %).

Tutkimukseen on sisällytetty rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta. Rokotteiden vaikuttavuutta on arvioitu erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla.

Alustavat tehoarviot linjassa kansainvälisten tulosten kanssa

Tutkimuksessa on verrattu koronavirustaudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Arvio rokotuksen vaikuttavuudesta on vakioitu iän, sukupuolen, alueen epidemiatilanteen ja sen mukaan, onko taustasairautensa vuoksi rokotettu ihminen kuulunut ensimmäisenä vai toisena rokotettavaan riskiryhmään.

– Rokotuksen vaikuttavuusarviot vastaavat hyvin kansainvälisiä tuloksia: teho on ollut neljän viikon kuluttua ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta Israelissa 78 prosenttia, Skotlannissa 81 prosenttia ja Englannissa 71–80 prosenttia. Tulokset riippuvat muun muassa käytetystä rokotevalmisteesta ja tutkittujen iästä, kertoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä.

Kaikki käytetyt rokotevalmisteet on analyysissa yhdistetty. Suomessa valtaosa mRNA-rokotteista on annettu ikääntyneille ja valtaosa adenovirusvektorirokotteista riskiryhmiin kuuluville.

Tutkimustulokset tarkentuvat rokotusten edetessä

Koronavirustaudin vuoksi sairaalahoitoa tarvinneet ovat joutuneet sairaalaan keskimäärin 10 vuorokauden kuluessa tartunnan saamisesta. Rokotuksen tehoa ehkäistä sairaalahoitoon joutumista on arvioitu siitä alkaen, kun rokotuksesta on kulunut vähintään 30 vuorokautta.

– Rokotteiden vaikuttavuutta on mahdollisesti aliarvioitu, koska terveydentilaltaan kaikista hauraimmat ihmiset, joilla rokotteen teho on todennäköisesti heikompi, ovat ensimmäisinä saaneet rokotteen. Aineisto kuitenkin täydentyy jatkuvasti ja saamme luotettavampia tuloksia lähiaikoina, toteaa asiantuntijalääkäri Eero Poukka.

Tutkimukseen on sisällytetty aineisto, joka on kertynyt ajalla 27.12.2020–28.3.2021. Tulokset koskevat pääosin yhden rokoteannoksen antamaa tehoa, sillä vain joka kymmenes mRNA-rokotteen saanut oli tällä aikavälillä saanut toisen rokoteannoksen, adenovirusvektorirokotteen saaneista ei kukaan.