Jump to content
MAINOS
  • Koneoppimisella pystytään ennakoimaan hoitajien kuormittuneisuutta – "Niin kauan kun ihmistä ei pelota, ihminen kestää muuta kuormitusta"


    Hoitajat.net
     Share

    Koneoppimisella pystytään ennakoimaan hoitajien kuormittuneisuutta yksilötasolla. Vastaavanlaista tutkimusta voisi tehdä yhtä hyvin muistakin ammattialoista. Kuvituskuva: HUS

    Koneoppimista hyödyntämällä voidaan tunnistaa etukäteen ne terveydenhuoltohenkilöstön työntekijät, jotka kuormittuvat liikaa ja päätyvät sairauslomalle. Kolmessa eri organisaatiossa korona-aikana tehty tutkimus painottaa esimerkiksi kommunikaation merkitystä, kertoo HUS tiedotteessaan.

    Koronan aiheuttamasta kuormituksesta terveydenhuollon henkilökunnalle, erityisesti hoitajille, on keskusteltu runsaasti. Toistaiseksi tiedetään kuitenkin melko vähän siitä, miksi toiset työntekijät kuormittuvat enemmän kuin toiset. Uudessa tutkimuksessa etsittiin välineitä, joilla pystyttäisiin tunnistamaan ja ennakoimaan yksittäisten työntekijöiden kuormittuneisuutta.

    Tutkimus mittasi kuormittuneisuutta toisaalta oirekyselyn avulla ja toisaalta sairauslomapäivien määrällä. Kyselyllä etsityt oireet olivat psyykkisiä, kuten ahdistus ja masennus.

    Tutkimus tehtiin kolmessa organisaatiossa, jotka olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote) ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Näiden organisaatioiden terveydenhuoltohenkilöstölle lähetettiin sähköinen kysely kuukauden välein puolen vuoden ajan vuosina 2020–2021.

    Turvallisuuden tunteella ja kommunikaatiolla on väliä

    Eri organisaatioiden tulokset eivät eronneet olennaisesti toisistaan.

    – Runsaalla kymmenellä kysymyksellä pystyttiin ennustamaan kuormituksen kehitystä ja sairauslomia, kertoo tutkija ja erikoistuva lääkäri Enni Sanmark HUS Korva-, nenä-, ja kurkkutautien klinikalta.

    Tärkeäksi muuttujaksi osoittautui mahdollisuus pitää turvavälejä. Jos työtehtävissä ei ollut mahdollisuutta turvaväleihin, se heikensi selvästi jaksamista koskevaa ennustetta. Tutkimusaineiston keräämisen aikaan vähintään yhden metrin turvaväliä pidettiin olennaisesti tärkeämpänä tekijänä koronalta suojautumisessa kuin nykyään.

    – Tämä muistuttaa siitä, kuinka tärkeä turvallisuuden tunne on. Niin kauan kun ihmistä ei pelota, ihminen kestää muuta kuormitusta, kuten pitkiä työpäiviä, Sanmark jatkaa.

    Tutkimus painottaa myös kommunikaation merkitystä jaksamiselle.

    – Suoraviivaiset ja selkeät ohjeet sekä johdon jämpti toiminta ovat ilman muuta vähentäneet merkittävästi kuormittavuutta.

    Tutkimustulokset jaksamisesta kiinnostavat paitsi työntekijöitä myös työnantajia. Sairauslomat maksavat rahaa.

    – Tarkoitus oli tuoda työnantajille keinoja pitää parempaa huolta työntekijöistä. Kun ennuste alkaa näyttää siltä, että työntekijä jää puolen vuoden kuluttua sairauslomalle, niin silloin kannattaisi puuttua asiaan, Sanmark toteaa.

    Koneoppiminen auttaa yksilötason ymmärtämisessä

    Koneoppimista käytetään nykyään laajasti lääketieteellisessä diagnostiikassa, erityisesti kuvantamisessa. Muun muassa aivokasvaindiagnooseja varten yritetään jatkuvasti kehittää malleja, jotka auttaisivat tunnistamaan paremmin aivossa tapahtuneita muutoksia.

    – Työterveys- ja psykiatrisessa tutkimuksessa koneoppimista on sovellettu vähemmän, mutta koneoppiminen on tulossa vauhdilla sinnekin, kertoo erikoistuva lääkäri Johannes Lieslehto Niuvanniemen sairaalasta.

    Koneoppimisen hyöty on nimenomaan yksilötasolla, Lieslehto sanoo. Perinteisillä tilastometodeilla tutkitaan ilmiöitä ryhmien tasolla, mutta koneoppimisen avulla voidaan tuottaa ennusteita yksittäisille ihmisille.

    Tämä tutkimus koskee hoitajia ja lääkäreitä, mutta vastaavanlaista tutkimusta voisi tehdä yhtä hyvin muistakin ammattialoista, Lieslehto kertoo.

    – Iso yritys voisi haluta lähteä kehittämään mallia, joka tunnistaa ne työntekijät, joilla on suurin riski sairastua työn puolesta.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Hyvä, että ajoissa tiedetään kuka hoitaja on vaarassa jäädä saikulle. Voidaan sitten potkasta ulos hyvissä ajoin ennen saikun tarvetta. Ja mikä parasta jo kouluun / opiskelemaan pyrkivät voitais testata, eikä valita opiskelijaksi tulevaa saikulle jääjää. Hoitajiksi valittais vain laatuyksilöitä, jotka ovat valmiita antamaan kaikkensa alipalkattuun hintaan, eivätkä siitä yhtään häiriinny tai uhkaile työnantajaa lakolla. 

    Kyllä, kannatan täydellisten hoitajien seulontaa. Opiskelunkin päätavoite voisi olla manipulointi. Hoitajan tulee olla tehokas ja kaikkensa antava, kunnes hautakuoppaan kaatuu,  hautakiveen kirjotettais että tässä lepää HOITAJA,  oikein isoilla kirjaimilla,  muut tavalliset kaduntallaajien hautakiven tekstit kirjotettais pienellä.  Arvo hoitajalle, jippii!

    Toisaalta taitais olla onni aika monelle, ettei tulis valituks! 

     

    • Tykkää 1
    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Tehyn, SuPerin ja ERTOn neuvotteleman Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n työehtosopimuksen neuvottelut ovat takunneet pitkään. Neuvottelujen vauhdittamiseksi järjestöt julistavat YTHS:ää koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkoi tänään 16.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2022 klo 12.00.
      Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkausjärjestelmän uudistaminen, joka ottaisi palkkauksessa paremmin huomioon tehtävien vaativuuden sekä turvaisi nykyistä paremmin sen, että samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. YTHS:n palkkataso on jäänyt jälkeen sekä kuntasektorista että yksityissektorista. 
      Lisäksi YTHS:n toiminta laajeni merkittävästi vuoden 2021 alusta, mutta henkilökunnan määrä ei ole kasvanut vastaavasti. Henkilöstön vaihtuvuus on suurta eikä säätiö pysty riittävästi kilpailemaan työvoimasta, mikä on lisännyt vakituisen henkilöstön kuormitusta entisestään. 
      Lue lisää...
    • Tuoreen tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollossa toteutettu yksilöllinen liikuntaneuvonta tarjoaa merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Liikuntaneuvontaa saaneilla esimerkiksi pitkäaikaisverensokeri laski ja heistä suurempi osa saavutti LDL-kolesterolin tavoitetason verrokkeihin nähden. Asiasta kertoo Itä-Suomen yliopisto.
      Säännöllinen liikuntaharjoittelu, terveellinen ruokavalio ja lääkehoito ovat tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä. Lisäämällä päivittäistä liikkumista saavutetaan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa: sokerin käyttö lihaskudoksessa tehostuu, hoitotasapaino paranee ja painonhallinta helpottuu. Lisäksi fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen ja rasvan jakaantumiseen kehossa.
      Yksilöllinen liikuntaneuvonta ei ole perinteisesti sisältynyt samalla tavalla terveydenhuollon toimintaan kuin ravitsemusneuvonta. Suomalaisten hoitosuositusten mukaan elintapaneuvonnan tulisi kuitenkin olla keskeinen osa kroonista sairautta sairastavien potilaiden hoitoa. Siun sote osallistui vuosina 2017–2018 STM:n kärkihankerahoituksella toteutettuun Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeeseen ja toteutti liikuntaneuvontakokeilun tyypin 2 diabetesta sairastaville osana perusterveydenhuollon palveluvalikkoa.
      Kokeilun tuloksia tarkasteltiin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Liikuntaneuvontaa saaneiden, tyypin 2 diabetesta sairastavien asiakkaiden terveydentilan mittareita, kuten pitkäaikaista verensokeria, veren rasva-arvoja, painoa ja painoindeksiä verrattiin potilasrekisteristä poimittuihin verrokkeihin. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalassa vuosina 2016–2018 perusterveydenhuollon asiakkaille. Tutkimusjoukko käsitti kaikkiaan 1803 iältään 19–87-vuotiasta potilasta, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa sai 521 asiakasta. Neuvonnan vaikutusten arvioimiseksi kerättiin potilastietojärjestelmä Mediatrista rekisteripohjaisia tietoja sekä neuvontaan osallistuneilta että potilailta, jotka eivät osallistuneet neuvontaan.
      Liikuntaneuvontaa toteutettiin viidellä Siun soten terveysasemalla. Neuvontaa antoivat tehtävään koulutetut fysioterapeutit, jotka toimivat osana diabetesta sairastavien potilaiden moniammatillista hoitotiimiä. Asiakkaat ohjautuivat liikuntaneuvontaan muun muassa diabeteshoitajien, fysioterapeuttien ja lääkäreiden vastaanotoilta. Liikuntaneuvontaan ohjattiin erityisesti potilaita, jotka liikkuivat hyvin vähän. Kaikki tutkimusjoukkoon kuuluvat henkilöt saivat liikuntaneuvontaa ainakin yhden kerran joko vastaanottokäynnillä tai puhelimitse.
      Liikuntaneuvontaan osallistuneilla pitkäaikaisverensokeria kuvaavat HbA1c-tasot laskivat, kun taas verrokkiryhmässä ne nousivat. Lisäksi niiden osallistujien osuus, jotka saavuttivat LDL-kolesterolin tavoitetason intervention lopussa, oli suurempi interventioryhmässä. Liikuntaneuvontaan osallistuneilla havaittiin myös vähäistä painonpudotusta, mutta ero verrokkiryhmään ei ollut merkittävä.
      – Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tarjoavan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, vaikka liikuntaharjoittelun määrän kasvu on vaatimatonta. Pienilläkin investoinneilla voidaan edistää sekä hoidon- että elämänlaatua tyypin 2 diabetesta sairastavilla, toteaa projektitutkija Tuula Martiskainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Tutkimusartikkeli on osa Martiskaisen valmistelemaa väitöskirjaa.
      Martiskaisen mukaan Suomessa perusterveydenhuollossa on toteutettu varsin vähän toimeenpanotutkimusta, jossa pyrittäisiin arvioimaan uudenlaisten toimintamallien tai palvelumuotojen vaikuttavuutta käytännössä. Tämä tutkimus toteutettiin arkivaikuttavuus-asetelmalla eli osana perusterveydenhuollon normaalia toimintaa. Tulokset tarjoavat arvokasta lisätietoa liikuntaneuvonnan toteutettavuudesta ja toteutustutkimuksesta perusterveydenhuollossa sekä siitä, miten sähköisiä potilastietojärjestelmiä voidaan käyttää tutkimustietojen lähteenä.
      Lue lisää...
    • Parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. Vastaavasti hyvä tai keskimääräinen kestävyyskunto oli yhteydessä parempaan työkykyyn. Tämä selvisi UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisen tutkimushankkeen poikkileikkaustutkimuksessa, jossa selvitettiin liikkumisen ja kunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.
      UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteiseen tutkimushankkeeseen osallistui 185 tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivää Nokian kaupungin työtekijää. Ennen varsinaisen tutkimuksen alkua poikkileikkaustutkimuksella selvitettiin liikkumisen ja kestävyyskunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.
      Tutkittavien kestävyyskunto arvioitiin 6 minuutin kävelytestillä ja viikoittaisen liikkumisen määrä mitattiin liikemittarilla. Sairauspoissaolotiedot kerättiin tutkittavien suostumuksella työnantajan rekisteristä edeltäneen kuuden kuukauden ajalta. Työkyky ja elämänlaatutiedot kerättiin kyselylomakkeella. Analyysissa huomioitiin ikä, sukupuoli ja koulutus.
      Hyvä kunto säästää rahaa
      Poikkileikkaustutkimuksen mukaan parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna.
      – Euroiksi muutettuna sairauspoissaolojen mediaanikustannus oli parhaaseen kuntokolmannekseen kuuluvilla 67 % pienempi huonompaan kolmannekseen verrattuna, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.
      Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan kuntatyöntekijälle kertyy keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää vuodessa.
      – Sairauspoissaolojen vähentämisellä saavutettaisiin kustannussäästöä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Työntekijöiden kannustaminen liikkumisen lisäämiseen ja kestävyyskunnon kohottamiseen on yksi käyttökelpoinen keino pienentää sairauspoissaolojen riskiä, Kolu täydentää.
      Hyvä kestävyyskunto yhteydessä parempaan työkykyyn ja elämänlaatuun
      Tutkimuksen mukaan parhaaseen tai keskimmäiseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä myös parempaan koettuun työkykyyn.
      – Hyvän kestävyyskunnon ja työkyvyn välinen yhteys on ymmärrettävä, koska kestävyyskunto on merkittävä osa fyysistä työkykyä, joka edesauttaa työssäjaksamista ja työn rasituksesta palautumista, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
      Lisäksi hyvä kestävyyskunto ja runsas reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä olivat yhteydessä parempaan fyysiseen elämänlaatuun.
      Lue lisää...
    • Poliisille on tehty useita eri rikosilmoituksia Helsingin kaupungin palkanmaksuihin liittyvistä ongelmista. Helsingin poliisilaitos tekee tapahtumista esiselvityksen sen arvioimiseksi, onko asiassa syytä epäillä jotain rikosta. 
      – Rikosilmoituksissa on nimetty joitain yksittäisiä kaupungin viranhaltijoita. Tilanne on kaikkien kannalta valitettava. Helsingin poliisilaitos ei voi vaikuttaa palkanmaksuhäiriöiden korjaantumiseen tai menettelyyn ylipäänsä, vaan poliisin tehtäväksi jää ainoastaan arvioida onko häiriöiden taustalla syytä epäillä jotain rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä, toteaa rikostarkastaja Teemu Jokinen Poliisin tiedotteessa. 
      Muun muassa hoitajajärjestö Tehy on pyytänyt poliisia selvittämään, kenen viranhaltijan vastuulla olevista laiminlyönneistä palkanmaksun virheellisyydet johtuvat.
      Poliisi tiedotttaa asiasta seuraavan kerran esiselvityksen valmistuttua. 
      Lue lisää...
    • Hoitajaliittojen SuPerin ja Tehyn pääneuvottelijat ovat tavanneet Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n edustajat. Tehyn Millariikka Rytkönen sekä KT:n Markku Jalonen vahvistivat Twittrissä, että neuvotteluja hoitajien työehdoista jatketaan taas.
      Asiasta kertoi ensimmäisenä Tehy-lehti.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...