Jump to content
MAINOS

Ensihoitajille oma fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmä FirstFit


Hoitajat.net
 Share

Ensihoitajan työssä nostetaan, siirretään ja kannetaan – ja usein vielä haastavissa olosuhteissa. Työ edellyttää hyviä fyysisiä valmiuksia, joiden arviointiin ja edistämiseen on nyt määritetty arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmän perusta. FirstFit-nimisen menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan fyysistä toimintakykyä ja työkykyä läpi koko työuran, ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan.

Ensihoitajilla on havaittu kaksi kertaa suurempi riski työtapaturmiin kuin muilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöillä. Työssä on fyysisesti kuormittavia työvaiheita, jotka vaativat sekä lihasvoimaa että hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikkaa. Työtehtävien kuormittavuutta lisäävät työympäristön usein haastavat ja vaihtelevat olosuhteet.  

Hyvä fyysinen kunto edistää ensihoitajien toiminta- ja työkykyä ja vähentää tapaturmien sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskiä. Alalta on kuitenkin puuttunut yhtenäinen fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja edistämisen toimintamalli. Työterveyslaitoksen ja ensihoitoalan toimijoiden yhteishankkeessa kehitettiin perusta fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmälle. Menetelmä ottaa huomioon koko testausprosessin ja yhteistyön työpaikan ja työterveyshuollon välillä. 

–  FirstFit-menetelmä on merkittävä harppaus eteenpäin työntekijöiden fyysisen toimintakyvyn tukemisessa. Ensihoitoalalla on pitkään keskusteltu työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta, mutta itse työn systemaattinen tutkiminen ja kuormittavuuden mittaaminen on ollut vähäistä. FirstFit tarjoaa erinomaisen työkalun tukea yksittäistä ensihoitajaa työssä jaksamisen kehittämiseen sekä ennaltaehkäistä työperäisiä tapaturmia, kertoo hankkeessa mukana ollut ensihoitopäällikkö Vesa Jyrkkänen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksesta. 

Tietoa omista vahvuuksista ja heikkouksista ja eväät kehittymiseen 

FirstFit-testistö pohjautuu tässä tutkimuksessa selvitettyihin ensihoitotyön fyysisiin kuormitustekijöihin. Testaus alkaa terveydellisten riskien kartoituksella ja arvioinnilla. Testistöön kuuluvat: 

  • eteentaivutus istuen 
  • niskahartiaseudun liikkuvuus 
  • dynaaminen tasapaino 
  • epäsuora polkupyöräergometritesti 
  • käden puristusvoima 
  • etulankku 
  • kahvakuulakyykky 
  • lisäksi mitataan vyötärönympärys ja lasketaan painoindeksi 

Parhaimmillaan fyysisen toimintakyvyn testitilanne myös opettaa ergonomisesti oikeita liikeratoja, joita voi hyödyntää esimerkiksi oman työn nostamis- ja kantamistehtävissä. 

Testeistä saa palautteen fyysisestä toimintakyvystä suhteutettuna ikä- ja sukupuolivakioituihin väestötason tai joidenkin ammattien viitearvoihin. 

 – Testi- ja palautetilanteessa tärkeintä on keskustella tuloksista ja pohtia, missä toimintakyvyn osa-alueissa on kehitettävää ja missä ollaan jo keskinkertaisella, hyvällä tai erinomaisella tasolla, toteaa vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitoksesta. 

– Tulosten perusteella testaaja voi antaa ensihoitajalle kohdistettuja harjoitteluohjeita kehitettäville toimintakyvyn osa-alueille ja tarvittaessa ohjata hänet työterveyshuoltoon. FirstFit-menetelmä ei kuitenkaan vielä sisällä valmiita harjoitteluohjeita tai -ohjelmia, täsmentää tutkija Janne Halonen Työterveyslaitoksesta. 

Kehittämistyö jatkuu 

FirstFit-hankkeen päättyessä testistö ohjeistuksineen ja testipalautteineen on pilotoitu ja se suositellaan otettavaksi käyttöön. Tarkoituksena on kuitenkin jatkaa menetelmän kehittämistä ensihoitajien oman testikohtaisen viitearvoaineiston keräämisellä ja harjoitteluohjeiden laatimisella. 

– Kehitämme testistöä edelleen sekä tutkimuksen näkökulmasta että ensihoitajilta ja testaajilta saadun palautteen pohjalta, toteaa Anne Punakallio. 

– Tavoitteenamme on herättää ensihoitajien oma motivaatio fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä luoda ensihoitajien työpaikoille positiivinen ilmapiiri fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. 

FirstFit – Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa (2019–2021) -hanke 

  • Aloite FirstFit-tutkimukseen tuli Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ensihoidon toimijoilta, jotka ovat havainneet tarvetta edistää ensihoitajien fyysistä toimintakykyä erityisesti nostotehtävissä selviytymisen tukemiseksi.  
  • Tutkimuksessa kartoitettiin aikaisempi tutkimus- ja kokemustieto ensihoitajien työn fyysisistä kuormitustekijöistä, ensihoitajien kuormittuneisuudesta sekä menetelmistä ja käytännöistä ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa ja edistämisessä. Tietoa täydennettiin ensihoitajien työn fyysisen kuormittavuuden mittauksilla työvuoroissa sekä ensihoitoalan ja työterveyshuoltojen toimijoiden haastatteluilla.  
  • Aineistoihin perustuen ensihoitoalan ja tutkimusryhmän yhteisissä työpajoissa edettiin kansainvälisen testausjärjestelmän kehittämisen viitekehyksen mukaisesti. Laadittiin yhteiskehittämällä suositukset testeistä ja testipalautteesta, joita pilotoi yhteensä 25 ensihoitajaa. 
  • Hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, pelastuslaitokset ja Työterveyslaitos 
  • Hankkeen loppuraportti Julkarissa 
  • Hankkeen nettisivu: www.ttl.fi/firstfit

Lähde: TYÖTERVEYSLAITOS

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

onneksi tuollaisiin testeihin ei ensihoitajien tarvitse osallistua, ainakaan omassa talossa. asia varmistettu liitosta. jos ei kykene työhön, tarv. työterveyteen yhteys ja sitten aletaan miettiä kuntoutusta tms. 

näissä testauksissa on se ongelma, että jos ensihoitaja ei pääse jostain fyysisestä testistä läpi , ei hänelle löydy korvaavaa työtä samalla palkalla. tarkoitan etenkin 24h rytmiä. 

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Vanhustyön keskusliitto on myöntänyt Vuoden vanhusteko 2024 -palkinnon Sirkus Magentan Kotisirkus-hankkeelle. Tämä innovatiivinen hanke tuo sosiaalisen sirkuksen ikääntyville Itä-Helsingissä ja etäyhteyksin koko Suomeen, edistäen ikääntyvien henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
      Sirkus Magenta, voittoa tavoittelematon helsinkiläinen yhdistys, järjestää luovaa ja liikunnallista toimintakykyä tukevaa sirkustoimintaa ikääntyville. Toiminta tavoittaa moninaisen osallistujakunnan – mukana on muun muassa itsenäisesti asuvia ikäihmisiä, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia sekä muistisairaita. Kotisirkus tarjoaa osallistujille maksutonta sirkusohjausta ryhmissä ja etäyhteyksien kautta, tavoitteena on luoda ikäihmisille mahdollisuuksia kokemusrikkaaseen ja aktiiviseen elämään.
      Palkinto, arvoltaan 5 000 euroa, jaettiin Keravalla valtakunnallisessa Vanhustenpäivän pääjuhlassa. Palkinto jaettiin nyt 17. kerran. Sen avulla halutaan tukea vanhustyön menetelmien kehittämistä ja nostaa vanhustyön arvostusta sekä edesauttaa ikäihmisten hyvinvointia. 
      Vanhustenpäivää on vietetty jo 71 vuotta, ja tapahtuma aloittaa Vanhustenviikon, jonka teemana tänä vuonna on "Hyvä arki, hyvä mieli".
      Lue lisää...
    • Attendo aloittaa muutosneuvottelut osassa Pirkanmaan ja Satakunnan ikäihmisten hoivakoteja. Neuvottelut koskevat noin 400 työntekijää ja jopa 145 työntekijää voi saada potkut.
      Yhtiön mukaan hidastunut ikäihmisten sijoittaminen hoivapalveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa henkilöstön määrää on tarkistettava. Attendo pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia siirtyä muihin lähialueen hoivakoteihin, mikäli vähennystarve toteutuu.
      Aiemmin yhtiö on ilmoittanut neuvotteluista myös Säkylässä ja Harjavallassa, joissa pohditaan kahden hoivakodin sulkemista asiakasmäärän vähyyden vuoksi.
      Lue lisää...
    • Tehy pitää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan ilmoitusta hoitajien irtisanomisesta järkyttävänä. Tehyn mukaan irtisanomiset uhkaavat paikallisten asukkaiden potilasturvallisuutta.
      Irtisanomisuhan alle joutuu yt-menettelyssä 168 Eloisan työntekijää, esimerkiksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lisäksi eläkepoistumien ja tehtävien täyttämättä jättämisen kautta muutoksia tapahtuu 100 tehtävään. Tehtäviä aiotaan vähentää sekä ikääntyneiden palveluista että terveyspalveluista, Tehy kertoo tiedotteessaan.
      – Irtisanomiset, joiden kerrotaan kohdistuvan ennen kaikkea hoitajiin, ovat tyrmistyttäviä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Millariikka Rytkönen pitää vähennysten kohdistamista puhtaasti hoitajiin paitsi irvokkaana, myös kylmäverisenä. Samat hoitajat, jotka nostettiin sankareiksi korona-aikana ja jotka vaaransivat oman terveytensä hoitaakseen muita, työnnetään nyt pihalle taloudellisten säästöjen takia.
      Tehyn mukaan henkilöstö joutuu henkilökohtaisessa elämässään todella vaikeaan tilanteeseen työnantajan lyhytnäköisyyden päätöksen takia.
      – Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto yskii jo ennestään. Näillä toimenpiteillä hoitojonot vain kasvavat, sanoo Rytkönen.
      Tehy on samaa mieltä Eloisan johdon kanssa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei ole oikeudenmukainen eikä toimiva.
      – Silti säästöjen kohdentaminen hoitotyötä tekeviin on pelottavaa. Herää kysymys, millainen vaikutus tällä suunnitelmalla toteutuessaan on perusoikeuksien toteutumiseen ja potilasturvallisuuteen, sanoo Rytkönen.
      – Mikäli työnantajan suunnitelma toteutetaan, Tehy tulee valvomaan jäsentensä etua ja selvittämään, onko prosessissa menetelty kaikilta osin oikein, Rytkönen kertoo.

      Lisätietoja YT-neuvotteluista: Eloisan yt-neuvotteluista mittavat vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön
      Lue lisää...
    • Päivystyksellistä tukea kotihoitoon ja asumisyksiköihin saa nyt myös Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisissa osissa, kun liikkuva sairaala aloitti siellä toimintansa.
      Kokeneet sairaanhoitajat työskentelevät liikkuvassa sairaalassa joka päivä ainakin loppuvuoden ajan. Kokemusten perusteella tarkastellaan, millaisiin aikoihin on tarvetta viedä päivystyksen osaamista asumispalveluyksiköihin ja kotihoitoon.
      – Liikkuva sairaala on ammattilaistemme käytössä oleva tuki eli alueen asukkaat eivät itse voi soittaa sairaanhoitajaa apuun. Liikkuvan sairaalan koordinaattori tekee myös puhelimitse hoidon tarpeen arviointia ja aina ei välttämättä ole tarvetta lähteä kohteeseen, kertoo akuuttisairaalan päivystyksellisten palvelujen ylihoitaja Saija Seppelin tiedotteessa.
      Liikkuvan sairaalan toiminta alkoi kokeiluna viime syksynä ilta- ja yöaikaan Vaasa-Mustasaari alueella. Sittemmin toiminta laajeni myös Laihialle ja on nykyisellään tällä alueella ympärivuorokautista viikon jokaisena päivänä.
      – Pietarsaaressa liikkuvan sairaalan hoitajat sekä koordinoivat sairaanhoitajat tukevat paitsi kotihoitoa ja asumispalveluita, myös Malmin vuodeosastoja aivan kuten liikkuva sairaala Vaasassa tukee yleislääketieteen osastoja, kertoo projektipäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtaja Vesa Aro.
      Tästä on kyse:
      Kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevät hoitajat voivat soittaa liikkuvan sairaalan kokeneelle sairaanhoitajalle. Puhelun perusteella sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ajaa tarvittaessa potilaan luokse antamaan päivystystason hoitoa. Tällöin ei välttämättä tarvita ambulanssia eikä potilaan tarvitse käydä yhteispäivystyksessä. Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajalla on mahdollisuus esimerkiksi verikokeiden ottamiseen asiakkaan luona. Palvelu ei kuitenkaan korvaa ensihoitoa. Hätätilapotilaista kotihoito ja asumispalvelut jatkossakin soittavat suoraan hätänumeroon. Liikkuva sairaala voi antaa asiakkaille sellaista hoitoa, joka muuten vaatisi käynnin päivystyksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito ja haavojen liimaus. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä, etäyhteyden avulla, joko asiakkaan oman vastaavan lääkärin tai yhteispäivystyksen lääkärin kanssa. Kotona annettavaa hoitoa voi jatkossa antaa kotisairaalan hoitaja. Liikkuva sairaala tukee erityisesti ikäihmisten kotona asumista, antaa päivystyksellistä hoidon tukea ammattilaisille, sekä osaltaan vähentää yhteispäivystyksen kuormitusta.
      Lue lisää...
    • Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan omavalvonnassa on havaittu vakava tietoturvaloukkaus. Psykiatriapalvelujen sairaanhoitaja on vuoden 2021 loppupuolella kirjautunut Apotti-järjestelmään ja tarkastellut noin 170 helsinkiläisen perustietoja ilman perusteltua syytä.
      Sairaanhoitaja näki asiakkaiden nimen, henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron. Asiasta on ilmoitettu asianosaisille, ja tietoturvaloukkaus on käsitelty Helsingin kaupungin tietoturvaprosessien mukaisesti. Työntekijä ei enää työskentele kaupungin palveluksessa.
      Kaupunki on tehnyt ilmoituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon ja tiedottanut asiasta myös asianosaisia.
       
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...