Jump to content
MAINOS
  • Droonit ensihoidon tueksi Helsingissä 2023


    Hoitajat.net
     Share

    Ilmatilaan siirtyminen vaatii erilaisten rakenteellisten haasteiden, kuten ilmailulainsäädännön rajoitteiden, kyberturvallisuuden, melun ja kansalaisten yksityisyyden suojaamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemista. Kuvituskuva: Envato

    Sähkökäyttöisiä drooneja testataan sekä ensihoitohenkilöstön että hoitovälineiden ja -tarvikkeiden kuljetukseen yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa keväällä 2023. Kokeilut liittyvät ilmaliikenteen innovaatioita edistävään AiRMOUR-hankkeeseen, jossa etsitään uusia kuljetustapoja ensihoidon tarpeisiin.

    Suomesta hankkeessa ovat mukana HUS, Teknologian tutkimuskeskus VTT, droneteknologian asiantuntijayritys Robots Experts Finland ja Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki.

    Kaupunkiliikenne on muuttumassa. Tiheästi asutuilla alueilla liikennesuunnittelusta on tullut yhä vaikeampaa ja uusia ratkaisuja etsitään myös ilmatilasta. Valmistautuakseen tähän uuteen liikennemuotoon Euroopan komissio on myöntänyt lähes kuuden miljoonan euron rahoituksen kansainväliselle AiRMOUR-hankkeelle.

    – Ihmisten kuljettaminen autonomisilla lentolaitteilla ei ole vielä arkipäivää, mutta tähän on syytä lähteä valmistautumaan etunojassa. Näin hyödyt saadaan ulosmitattua mahdollisimman nopeasti teknologian ja lainsäädännön kypsyttyä. On tiettyjä tilanteita, joissa ilmatie on ylivertainen. Siinä missä polttomoottorikäyttöisen helikopterin käyttöönotto hälytystilanteessa kestää useita minuutteja, on sähköinen kalusto valmiina sekunneissa. Joskus nämä sekunnit ja minuutit voivat olla kirjaimellisesti elintärkeitä, AiRMOUR-hankkeen koordinaattori Petri Mononen VTT:ltä summaa.

    Helsingissä droonien käyttöä testataan ensihoitohenkilöstön, lääkintälaitteiden ja -materiaalien toimituksessa simuloiduille onnettomuuspaikoille keväällä 2023. Testauksissa käytetään sekä miehitettyjä että miehittämättömiä drooneja, mutta saattaa olla, että muun muassa lainsäädännöllisistä syistä droonissa lentää testinukke ensihoitohenkilökunnan sijaan. Kokeilujen tarkkaa sijaintia ei olla vielä määritelty, mutta esimerkiksi saariston kaltaiset vaikeakulkuiset kohteet voisivat tarjota mielenkiintoisen testiympäristön.

    Droonit osaksi ensihoidon palveluketjua?

    Kansainväliset tutkimukset puoltavat droonien käyttöä ensihoitopalveluiden tukena. Kaupunki-ilmailun kehittyminen mahdollistaa aikakriittisten potilaiden nopeamman tavoittamisen ja tätä kautta paremman selviytymisennusteen. Esimerkiksi puoliautomaattisen sydäniskurin toimittaminen potilaan luokse hätäpuhelun koordinaattien avulla on simulaatiomallinnusten perusteella sekä tehokas että taloudellinen ratkaisu. AiRMOUR-hankkeen potentiaalisina hyötyinä voidaankin pitää täysin uudenlaisen logistisen ajattelun tuomista ensihoitotyön tueksi.

    – HUSin alueella ja HYKS-erityisvastuualueella on sekä tiheään että harvaan asuttua kaupunkiympäristöä. Uudenlaisella ilma-aluksilla voi olla merkittävä rooli ensihoitotoiminnan tukena näillä alueilla. Ensihoidon tulisi käsitellä tätä uutta ulottuvuutta kokonaisuutena, jossa tarkastellaan sekä potilaan hoitoa että logistiikkaa, mutta tutkitaan myös esimerkiksi mahdollisuuksia tilannekuvan muodostamiseen droonien avulla, kertoo HUS Akuutin projektikoordinaattori Tomi Mäkiaho.

    Helsingin kaupungille AiRMOUR-hankkeen käytännön kokeilut tuovat arvokasta tietämystä sähköisen ilmailun hyödyntämisestä ensihoidossa ja uusien teknologioiden vaatimista muutoksista paikallisiin ilmailusäädöksiin. Tarvitaankin syvällisiä keskusteluja niin sairaanhoitopiirien kuin pelastus- ja ilmailuviranomaisten kanssa, jotta droonit voidaan liittää myös palveluketjuun saumattomasti mukaan.

    – Suomessa ensihoito- ja pelastusjärjestelmä on nykyiselläänkin erinomainen, mutta jollakin aikavälillä palveluita voidaan ehkä vieläkin parantaa – tulevaisuuden kuljetusteknologiat eivät ole siis tulossa kilpailemaan nykyisten kanssa vaan täydentämään niitä, Petri Mononen tarkentaa.

    Drooneja testataan keväällä 2023 Helsingin lisäksi Luxemburgissa, Norjan Stavangerissa, Saksan  Hessenissä ja Dubaissa Lähi-idässä. Näistä kahdessa, Luxemburgissa ja Dubaissa, testaus toteutetaan simulaationa. Kaikissa pilotointikohteissa tehdään kuitenkin tiivistä yhteistyötä viranomaisten, sairaanhoitopiirien ja muiden alan toimijoiden kanssa, jotta voidaan testata droonien käyttöä ensihoidossa mahdollisimman aidoissa olosuhteissa.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Noin 50 turkulaista kotihoidon asiakasta on saattanut altistua veriteitse tarttuville taudeille, Varsinais-Suomen hyvinvointialue tiedottaa. Asia tuli ilmi kotihoidon omavalvonnassa Paltan kotihoitoalueella.
      Omavalvontakäynnillä kävi ilmi yhden työntekijän virheellinen tapa ottaa verensokerinäytteitä samalla neulalla. Alustavien arvioiden mukaan noin 50 Paltan kotihoidon asiakasta on saattanut altistua veriteitse tarttuville taudeille. Mahdollisia altistuneita kartoitetaan varmuuden vuoksi myös muilta kotihoitoalueilta.
      Toistaiseksi ei ole tiedossa, miksi lähihoitaja on toiminut virheellisesti, kertoo Helsingin Sanomat.
      – Suhtaudumme tilanteeseen erittäin vakavasti. Tulemme olemaan kaikkiin neulavirheelle altistuneisiin asiakkaisiin yhteydessä henkilökohtaisesti tämän viikon aikana. Tarkistamme verensokerinäytteen ottamiseen liittyvät ohjeistukset kaikilla Varhan kotihoitoalueilla välittömästi, tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen ikääntyneiden palveluista sanoo.
      Neulavirheelle altistuneille asiakkaille tullaan tarjoamaan mahdollisuus verinäytteille ja seuranta jatkuu noin puolen vuoden ajan.
      – Verensokerimittaus tehdään sormenpäästä ja tällaisessa toimenpiteessä riski veriteitse tarttuville taudeille on pieni. Toteutamme seurannan kansallisten ohjeiden mukaisesti ja varmistamme, että neulavirheelle altistuneet asiakkaat saavat tiedon tapahtuneesta ja mahdollisuuden verikokeisiin hyvin pikaisesti, hallintoylilääkäri Jutta Peltoniemi korostaa.
      Kaikki Paltan kotihoidossa neulavirheelle altistuneet asiakkaat saavat tarkat ohjeet kotihoidosta ja lisäksi hyvinvointialue tarjoaa heille mahdollisuuden keskustella asiasta tartuntatautien valvonnan ammattilaisten kanssa. Tapahtunut neulavirhe tullaan käymään kotihoidossa perusteellisesti läpi samalla varmistaen, että työntekijöiden ohjeet ja perehdytys ovat koko Varhan alueella yhtenäiset.
      Lue lisää...
    • Turun ammattikorkeakoulu on kehittänyt kansainvälisessä 360ViSi-hankkeessa virtuaalisen harjoituksen, jonka avulla sairaanhoitajaopiskelijat voivat perehtyä leikkausosaston työskentelyyn. Simulaatio-opetus tuo vaihtoehtoisen tavan tutustua heräämöön hoitoympäristönä ja lisää samalla harjoittelumahdollisuuksia.
      Uuden oppimissovelluksen avulla opiskelijat voivat harjoitella itsenäisesti ajasta tai paikasta riippumatta. Opettajalle se mahdollistaa oppijoiden työskentelyn ja oppimisen edistymisen seuraamisen. Sovellus toimii myös tarvittaessa apuna uuden työntekijän perehdytyksessä sairaalan leikkausosastolle.
      – Harjoittelupaikkoja on niukasti, eivätkä kaikki sairaanhoitajaopiskelijat pääse harjoittelujaksoille leikkausosastoille ja heräämöön. Heidän kuitenkin tulisi osata keskeisimmät asiat potilaan heräämössä olon aikaisesta tarkkailusta ja hoidosta, kertoo yliopettaja, sairaanhoitajakoulutuksen koulutusvastaava Tiina Nurmela Turun ammattikorkeakoulusta.
      360-tekniikkaa hyödyntävässä simulaatiossa yhdistetään avoimen videotuotannon keinoja ja VR-teknologian oppimiselementtejä.
      – Opiskelijat innostuvat oppimaan, kun ympäristöön lisätään pelillisyyttä. Harjoitus on toistettavissa, jos haluaa kerrata tietämystään ja osaamistaan. Simulaatio jäljittelee hoitotyön realistista ympäristöä, Nurmela esittelee.
      Kehitystyössä on ollut mukana Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajia ja virtuaalitekniikan osaajia. Hoitotyön osalta hanke kuuluu Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmään, teknisestä toteutuksesta on vastannut Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä.
      Käytännössä tekniikan asiantuntijat suunnittelivat helppokäyttöisen 360-videoille sopivan editorin, jonka avulla on mahdollista laatia opetusmateriaalia sairaanhoitajien koulutukseen.
      – Opettajat pystyvät itse rakentamaan simulaatioharjoituksen ja muokkaamaan siinä olevia kysymyksiä ja polkuja siten, että harjoituksesta on mahdollisimman paljon hyötyä opiskelijalle. Harjoitukseen voi syöttää erilaisia lopputuloksia ja kysymyksiä, joita voi olla enemmän tai vähemmän riippuen siitä, minkä tasoinen opiskelija suorittaa simulaatiota, sanoo teknistä ratkaisua kehittänyt lehtori Juha Saarinen.
      – Vastaavaa editoria voi hyödyntää monessa muussakin asiassa kuin opetuksessa. Se voisi soveltua vaikkapa museon esittelykierroksen toteuttamiseen. Editorin kehitys on vielä kesken, mutta sen lähdekoodi on avoimesti saatavilla Git Hubissa.
      Lue lisää...
    • Sairaanhoitajien laillistusten määrä jatkoi laskuaan, kertoo Valvira. Vuonna 2022 sairaanhoitajille myönnettiin laillistuksia 842 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laskua näkyy myös muissa hoitoalan laillistusmäärissä. Poikkeuksen muodostavat terveydenhoitajat, joita laillistettiin yli 70 edellisvuotta enemmän.
      Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä suurin ryhmä on lähihoitajat. Lähihoitajien ammattioikeuksien rekisteröintejä sosiaalihuoltoon oli runsaat 360 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereihin lähihoitajaksi rekisteröityjä henkilöitä oli sen sijaan 169 enemmän vuonna 2022 enemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 7031 ammattihenkilöä. Lähihoitajat voivat rekisteröityä sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattihenkilöksi.
      Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kokonaislukumäärä vuoden 2022 lopussa oli 539 482. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä oli 237 847. Yhdellä henkilöllä voi olla useita ammattioikeuksia. Luvut eivät kerro työssä olevien henkilöiden määrää.

      Lue lisää...
    • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos ns. perälaudasta. Nyt sovitun perälaudan ja viime syksynä hyväksytyn palkkaratkaisun myötä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vuosien 2022–2027 aikana vähintään 20,9 prosenttia. Korotukset ovat historialliset, sanovat Tehy ja SuPer tiedotteessaan.
      Tehyn ja SuPerin tänään hyväksymän neuvottelutuloksen johdosta SOTE-sopimuksen palkkoja korotetaan vuonna 2023 yhteensä 6,7 % (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 6,5 %, eli yhteensä 13,2 %. KVTES:n osalta korotukset ovat vuonna 2023 yhteensä 5,2 % (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 4 %.
      – Tämä tarkoittaa, että sote-alan palkat nousevat lähes tuplasti enemmän kuin vientialoilla. Nyt on avattu latu sille, että alan työntekijöiden palkkakuoppa pienenee ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tämän puolesta Tehy ja SuPer taistelivat yhdessä viime vuonna periksi antamatta, painottaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on myös hyvin iloinen tuoreen sopimuksen vaikutuksista.
      – Ratkaisun ansiosta naisvaltaisten alojen palkkaero pienenee miesvaltaisiin aloihin verrattuna. Kyse on konkreettisesta toimesta – siitä, että naisvaltaisella alalla saadaan parempaa palkkaa. Tätähän myös päättäjät ovat juhlapuheissaan toivoneet. Tästä työtä on hyvä jatkaa.
      Sekä Rytkönen että Paavola kiittävät jäseniään, jotka olivat aktiivisesti mukana työtaistelussa.
      – Hoitajien palkoista ja hoitajapulasta tuli meitä kaikkia – niin hoitajia kuin kansalaisia – yhdistävä asia. Korotukset ovat historiallisen suuret, Rytkönen sanoo.
      SOTE-sopimuksessa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vähintään 20,9 prosenttia *) vuosina 2022-2027. Lisätietoa korotuksista.
      KVTES-sopimuksessa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vähintään 14,1 prosenttia *) vuosina 2022-2027. Lisätietoa korotuksista.
      *) Luku on laskettu ns. Korkoa korolle vuosittain -menetelmällä.
      Lue lisää...
    • Riskien ja vaarojen arviointi on kasvatusalojen työpaikoilla puutteellista, ja sääolosuhteet ovat selkeä riskitekijä. Näin kertoo SuPerin tuore selvitys. 
      Työn vaarojen ja haittojen tunnistamisella ja arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden tilasta ja kehittämistarpeista. Vaarojen selvittämisen velvoite perustuu työturvallisuuslakiin ja koskee kaikkia työnantajia toimialasta riippumatta.
      SuPerin kyselyssä tuli esille puutteellinen vaarojen ja riskien arviointi. Vastaajista 44 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty vaarojen ja riskien arviointi. Lähes puolet eli 48 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, onko riskien arviointia tehty.
      Työvaatehankinnat syövät pienestä palkasta
      SuPer kysyi jäseniltään, miten vaihtuvissa sääolosuhteissa tehtävä työ tuli huomioiduksi, mikäli työpaikalla on tehty riskien arviointi. Vastaajista 43 prosentin mukaan sääolosuhteita ei pidetty riskitekijänä. Mikäli muuttuvia sääolosuhteita pidettiin riskitekijänä, 97 prosentin mukaan se ei vaikuttanut mitenkään työnantajan suhtautumiseen työvaatehankintoihin.
      Kyselyyn vastanneista noin 60 prosenttia ilmoitti sääolosuhteiden vaikuttaneen siten, että he olivat vilustuneet työskennellessään ulkona lasten kanssa. Se oli aiheuttanut sairauspoissaoloja lähes 60 prosentille vastaajista. Lisäksi erilaisissa sääolosuhteissa työskentely oli aiheuttanut lisäkuormittumista runsaasti. Vastaajista 75 prosenttia ilmoitti työskentelyn aiheuttaneen stressiä pukeutumiseen liittyen.
      Myös SuPerin aiemmissa kyselyissä on tullut esille, että vaatehankinnat syövät kohtuuttoman paljon jo muutenkin pienestä palkasta. Tämä asia heikentää alan pito- ja voimaa. Kysymykseen, olisitko tehnyt samanlaisia vaatehankintoja, mikäli et työskentelisi varhaiskasvatuksessa tai kouluissa, vastasi 87 prosenttia kieltävästi.
      – Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja koulujen koulunkäynninohjaajien työturvallisuudesta ja työvaatetarpeista sekä yleisestä kuormittumisesta pitää työnantajien huolehtia nykyistä paremmin, SuPerin puheenjohtaja Paavola sanoo. – Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Erityisesti vaihtelevat sääolosuhteet pitää ottaa huomioon. Näin tekemällä voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
      – Kasvatusalat tarvitsevat kipeästi työntekijöitä. Työntekijöiden kuunteleminen vaateraha-asiassa ja työturvallisuuden huomioiminen myös tästä näkökulmasta on yksi tekijä, jolla työntekijöiden arvostusta voidaan osoittaa. Se on mahdollisuus saada nopeasti hupeneva työvoima pysymään varhaiskasvatuksessa lastenhoitajan tehtävissä ja kouluissa koulunkäynninohjaajan tehtävissä, Paavola muistuttaa.
      SuPerin kysely toteutettiin helmikuussa 2023. Kyselyyn vastasi 1 508 varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskentelevää jäsentä. Enemmistö vastaajista (86 %) työskentelee päiväkodissa.
      Vaaterahaselvitys_2023.pdf
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...