Jump to content
MAINOS

Droonit ensihoidon tueksi Helsingissä 2023


Hoitajat.net
 Share

Ilmatilaan siirtyminen vaatii erilaisten rakenteellisten haasteiden, kuten ilmailulainsäädännön rajoitteiden, kyberturvallisuuden, melun ja kansalaisten yksityisyyden suojaamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemista. Kuvituskuva: Envato

Sähkökäyttöisiä drooneja testataan sekä ensihoitohenkilöstön että hoitovälineiden ja -tarvikkeiden kuljetukseen yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa keväällä 2023. Kokeilut liittyvät ilmaliikenteen innovaatioita edistävään AiRMOUR-hankkeeseen, jossa etsitään uusia kuljetustapoja ensihoidon tarpeisiin.

Suomesta hankkeessa ovat mukana HUS, Teknologian tutkimuskeskus VTT, droneteknologian asiantuntijayritys Robots Experts Finland ja Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki.

Kaupunkiliikenne on muuttumassa. Tiheästi asutuilla alueilla liikennesuunnittelusta on tullut yhä vaikeampaa ja uusia ratkaisuja etsitään myös ilmatilasta. Valmistautuakseen tähän uuteen liikennemuotoon Euroopan komissio on myöntänyt lähes kuuden miljoonan euron rahoituksen kansainväliselle AiRMOUR-hankkeelle.

– Ihmisten kuljettaminen autonomisilla lentolaitteilla ei ole vielä arkipäivää, mutta tähän on syytä lähteä valmistautumaan etunojassa. Näin hyödyt saadaan ulosmitattua mahdollisimman nopeasti teknologian ja lainsäädännön kypsyttyä. On tiettyjä tilanteita, joissa ilmatie on ylivertainen. Siinä missä polttomoottorikäyttöisen helikopterin käyttöönotto hälytystilanteessa kestää useita minuutteja, on sähköinen kalusto valmiina sekunneissa. Joskus nämä sekunnit ja minuutit voivat olla kirjaimellisesti elintärkeitä, AiRMOUR-hankkeen koordinaattori Petri Mononen VTT:ltä summaa.

Helsingissä droonien käyttöä testataan ensihoitohenkilöstön, lääkintälaitteiden ja -materiaalien toimituksessa simuloiduille onnettomuuspaikoille keväällä 2023. Testauksissa käytetään sekä miehitettyjä että miehittämättömiä drooneja, mutta saattaa olla, että muun muassa lainsäädännöllisistä syistä droonissa lentää testinukke ensihoitohenkilökunnan sijaan. Kokeilujen tarkkaa sijaintia ei olla vielä määritelty, mutta esimerkiksi saariston kaltaiset vaikeakulkuiset kohteet voisivat tarjota mielenkiintoisen testiympäristön.

Droonit osaksi ensihoidon palveluketjua?

Kansainväliset tutkimukset puoltavat droonien käyttöä ensihoitopalveluiden tukena. Kaupunki-ilmailun kehittyminen mahdollistaa aikakriittisten potilaiden nopeamman tavoittamisen ja tätä kautta paremman selviytymisennusteen. Esimerkiksi puoliautomaattisen sydäniskurin toimittaminen potilaan luokse hätäpuhelun koordinaattien avulla on simulaatiomallinnusten perusteella sekä tehokas että taloudellinen ratkaisu. AiRMOUR-hankkeen potentiaalisina hyötyinä voidaankin pitää täysin uudenlaisen logistisen ajattelun tuomista ensihoitotyön tueksi.

– HUSin alueella ja HYKS-erityisvastuualueella on sekä tiheään että harvaan asuttua kaupunkiympäristöä. Uudenlaisella ilma-aluksilla voi olla merkittävä rooli ensihoitotoiminnan tukena näillä alueilla. Ensihoidon tulisi käsitellä tätä uutta ulottuvuutta kokonaisuutena, jossa tarkastellaan sekä potilaan hoitoa että logistiikkaa, mutta tutkitaan myös esimerkiksi mahdollisuuksia tilannekuvan muodostamiseen droonien avulla, kertoo HUS Akuutin projektikoordinaattori Tomi Mäkiaho.

Helsingin kaupungille AiRMOUR-hankkeen käytännön kokeilut tuovat arvokasta tietämystä sähköisen ilmailun hyödyntämisestä ensihoidossa ja uusien teknologioiden vaatimista muutoksista paikallisiin ilmailusäädöksiin. Tarvitaankin syvällisiä keskusteluja niin sairaanhoitopiirien kuin pelastus- ja ilmailuviranomaisten kanssa, jotta droonit voidaan liittää myös palveluketjuun saumattomasti mukaan.

– Suomessa ensihoito- ja pelastusjärjestelmä on nykyiselläänkin erinomainen, mutta jollakin aikavälillä palveluita voidaan ehkä vieläkin parantaa – tulevaisuuden kuljetusteknologiat eivät ole siis tulossa kilpailemaan nykyisten kanssa vaan täydentämään niitä, Petri Mononen tarkentaa.

Drooneja testataan keväällä 2023 Helsingin lisäksi Luxemburgissa, Norjan Stavangerissa, Saksan  Hessenissä ja Dubaissa Lähi-idässä. Näistä kahdessa, Luxemburgissa ja Dubaissa, testaus toteutetaan simulaationa. Kaikissa pilotointikohteissa tehdään kuitenkin tiivistä yhteistyötä viranomaisten, sairaanhoitopiirien ja muiden alan toimijoiden kanssa, jotta voidaan testata droonien käyttöä ensihoidossa mahdollisimman aidoissa olosuhteissa.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...