Jump to content
MAINOS
  • 25 000 hoitajaa lakkoon


    Hoitajat.net
     Share

    Tehy ja SuPer jättivät tänään lakkovaroituksen kuuteen sairaanhoitopiiriin. Lakko on kahden viikon mittainen ja se kattaa kuuden sairaanhoitopiirin lisäksi niiden omistuksessa tai läheisessä yhteistyössä olevat yhtiöt tai osuuskunnat.

    Lakko alkaa perjantaina 18.3.2022 klo 6 ja päättyy perjantaina 1.4.2022 klo 6.

    Kuntasektorin sopimusneuvottelut keskeytyivät tämän viikon maanantaina Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ilmoitukseen, ettei sovulle ole edellytyksiä. Hoitajajärjestöt julistivat tiistaina koko kuntasektorille ylityö- ja vuoronvaihtokiellon.

    Lakon piirissä on noin 25 000 Tehyn ja SuPerin jäsentä seuraavissa organisaatioissa:

    • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä,
    • Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (lukuun ottamatta Kysteri-liikelaitos),  
    • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, 
    • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä,  
    • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä,
    • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (lukuun ottamatta Keski-Suomen seututerveyskeskus),
    • Järvi-Suomen Terveys Oy, Docta Oy, Tervia Osaajat Oy, Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta.  
    • Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n sekä Sarastia Rekry Oy:n terveydenhuoltoalan työtehtävät, joita suoritetaan yllä mainituissa lakon kohdeorganisaatioissa.

    Lakkokohteissa annetaan suojelutyöneuvotteluihin perustuen suojelutyötä välittömään hoitoon potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi. Lakon piirissä ovat työsopimussuhteiset jäsenet.

    Lakkovaroitukseen johti järjestöjen mukaan työantajan täysi haluttomuus ottaa sote-kriisiä ja hoitajapulaa neuvottelupöydässä vakavasti, jolloin mahdollisista ratkaisuista ei ole päästy edes keskustelemaan.

    – Viimeistään pandemia paljasti, kuinka hauras sote-järjestelmämme on erityisesti pitkittyvissä kriiseissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kantokykyä on vahvistettava pohjoismaiselle tasolle. Asiasta vallitsee laaja kansallinen yksimielisyys, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

    Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan kantokyvyn vahvistamisen pahin este on hoitajapula.

    – Haemme hoitajapulaan ratkaisua sote-alan pelastusohjelman avulla työmarkkinapöydässä kuten poliittinen päättäjäkin on meitä kehottanut. Työnantaja ei ole kuitenkaan halunnut käsitellä asiaa mitenkään neuvotteluissa, vaan on päinvastoin keskeyttänyt ne. Vaikuttaa siltä, että KT on tällä hetkellä maan ainoa taho, joka ei tunnista vallitsevaa hoitajapulaa, toteaa Rytkönen.

    Sote-kriisiin on välttämätöntä löytää tällä neuvottelukierroksella uskottava pidempiaikainen ratkaisu. Hoitajajärjestöjen esittämällä sote-alan pelastusohjelmalla nostettaisiin sote-henkilöstön palkkoja 3,6 % vuosittain viiden vuoden ajan tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi.

    Järjestöt odottavat tahtoa ja konkreettisia esityksiä tilanteen ratkaisemiseksi ensisijaisesti Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajilta, mutta myös maan hallitukselta. Perustuslain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat viime kädessä valtiovallan vastuulla. Kunta-alan sote-sopimuksen piirissä oleva henkilöstö siirtyy 2023 alusta hyvinvointialueille. Sen jälkeen valtio vastaa rahoituksesta myös konkreettisesti.

    Kuntasektorin sopimuskausi päättyi 28.2.2022 eikä työrauha ole enää voimassa 1.3.2022 lukien. Työntekijöiden lakko-oikeus on perusoikeus, joka pohjautuu perustuslakiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin.

    Lähde

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Nuorten ammattitaidon suomenmestaruusmitalit jaettiin torstaina. Koko kilpailun parhaaksi Taitajien Taitajaksi valittiin lähihoitajalajin voittanut Inka Myyryläinen.
      Taitajien Taitaja on oman lajinsa kultamitalisti, joka toimii ammatillisen koulutuksen edustajana vuoden ajan. Hän sai vuodeksi käyttöönsä Nissan Leaf -täyssähköauton.
      Lähihoitajien mitalikolmikko
      1. Inka Myyryläinen, Koulutuskeskus Salpaus
      2. Elina Tapio, Novida ammattiopisto ja lukio
      3. Iida Mustonen, Savon ammattiopisto
      Lähihoitajalaji on yksilökilpailu. Kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammattitaitovaatimusten kiitettävän tason kriteereihin.
      Kilpailijoilta vaaditaan osaamista eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Lajin osaamisvaatimukset perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteisiin.
      Kilpailutehtävät ovat pakollisten tutkinnon osien: kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen ammattitaitovaatimusten kriteerien mukaisia. Perustason ensihoitajaksi valmistavalla perustason ensihoidon osaamisalalla vastaavat tutkinnon osat ovat terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.
      Tutustu lajin aiempien vuosien tehtäviin Skillsin tehtäväpankissa.
      Lue lisää...
    • Koronavirusinfektioiden (COVID-19) kumulatiivinen ilmaantuvuus lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla oli korkeampi kuin muissa sote-alan ammattiryhmissä. Heillä ilmaantuvuus oli myös korkeampi kuin ilmaantuvuus koko Suomen väestössä tutkimusjakson aikana, tiedottaa THL.
      Tiedot käyvät ilmi THL:n tekemästä rekisteritutkimuksesta, jossa selvitettiin koronainfektioiden ilmaantuvuutta, vakavuutta ja riskitekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmissä Suomessa.
      Tutkimusaikana sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä todettiin yhteensä 8 009 varmistettua koronavirustartuntaa. Kumulatiivinen ilmaantuvuus oli 1,79 prosenttia (95 % luottamusväli 1,75–1,83 %). Tapauksista 83 prosenttia todettiin naisilla ja tapausten iän mediaani oli 40,9 vuotta.
      Rekisteritietojen perusteella ei voitu määrittää, oliko tartunnat saatu työssä vai työn ulkopuolella. Vakavat taudinkuvat olivat harvinaisia. Neljä prosenttia tartunnan saaneista oli ollut sairaalahoidossa ja 0,6 prosenttia tehohoidossa. Menehtyneitä oli tutkittuna ajanjaksona yhteensä yhdeksän. 
      Koronavirusinfektion riskitekijöitä olivat miessukupuoli, jos henkilö oli syntynyt muualla kuin Suomessa tai puhui äidinkielenään muuta kuin virallisia kieliä. Myös asuminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli riskitekijä.
      – Jatkossa lähihoitajien ja sairaanhoitajien suurempi riski koronavirusinfektioon tulisi huomioida torjuntatoimien suunnittelussa ja henkilökunnan koulutuksessa. Myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tarpeet tulisi huomioida entistä paremmin, THL:n ylilääkäri Sohvi Kääriäinen sanoo.
      Tutkimus tehtiin yhdistämällä terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterin (Terhikki) tiedot THL:n tartuntatautirekisterin tietoihin 1.2.2020–30.6.2021 välisenä aikana.
      Lue lisää...
    • Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-/ensihoitajaopiskelija Markus Suomiselle on myönnetty Queen Silvia Nursing Awards-palkinto. Palkintoseremonia järjestetään Ruotsin suurlähetystöllä Helsingissä torstaina 19. toukokuuta. Suominen palkitaan hänen keksimästään raportointiportaalista, jonka kautta sairaanhoitajat voivat välittää havaitsemansa ongelmat suoraan johdolle. Tämä mahdollistaa paremman läpinäkyvyyden hoitotyön työympäristön hyvinvoinnin suhteen. Queen Silvia Nursing Award -palkinnon saaja palkitaan ideastaan 6000 euron stipendillä sekä yksilöllisesti räätälöidyllä harjoitteluohjelmalla. 
      Palkinnon tukijana toimii hänen majesteettinsa kuningatar Silvia. Onnittelupuheessaan hänen majesteettinsa kuningatar Silvia ylisti Suomista ja muita Queen Silvia Nursing Award -palkinnonsaajia Suomessa, Puolassa, Saksassa, Liettuassa, Yhdysvalloisssa ja Brasiliassa. ”On sydäntä lämmittävää nähdä niin monien lahjakkaiden sairaanhoitajien sitoumus ja päättäväisyys näiden ajaessa positiivista muutosta vanhusten ja muistisairaiden hoidossa ympäri maailman.”
      Vuosittain myönnettävän Queen Silvia Nursing Award -palkinnon perustivat vuonna 2012 Swedish Care International sekä Forum for Elderly Care juhlistamaan kuningattaren pitkäaikaista sitoumusta sekä tukea muistisairaudesta kärsivien vanhusten laadukkaan hoidon hyväksi. Ruotsin kuningatar on puhunut avoimesti kokemuksestaan äitinsä omaishoitajana olosta tämän eläessä dementiadiagnoosin kanssa. Palkintoa alettiin jakaa Suomessa vuonna 2014 ja tähän mennessä kahdeksan suomalaisvoittajaa on vastaanottanut palkinnon.
      Palkintoa myöntävä taho ilmoitti kansainvälisenä sairaanhoitajapäivänä 12. toukokuuta 2022 että se alkaa vastaanottaa hakemuksia myös Suomessa toimivilta lähihoitajilta ja lähihoitajaopiskelijoilta. Queen Silvia Nursing Award on perinteisesti vastaanottanut hakemuksia vain sairaanhoitajilta ja sairaanhoitajaopiskelijoilta, jotka ovat voineet tuoda kisassa esiin ideat ja innovaationsa vanhusten ja muistisairaiden hoidon kehittämiseksi.

      Queen Silvia Nursing Awardin visiona on edistää uusia ratkaisuja ja innovaatioita vanhusten ja muistisairaiden hoidossa, kannustaa useampia nuoria ympäri maailmaa harkitsemaan uraa terveydenhuollossa sekä lisätä tietoisuutta sairaanhoitajan ammatista ja sen keskeisestä roolista yhteiskunnassa. Se auttaa myös vastaamaan tehokkaasti yhteen nykypäivän suurista maailmanlaajuisista terveydenhuollon haasteista – nopeaan globaaliin ikääntymiseen – samalla lisäten sairaanhoitajan ammatin arvovaltaa.
      Lue lisää...
    • Hoitajapula on vakava myös yksityisellä hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa, kertovat ammattiliitot SuPer, Tehy ja ERTO. Liitot selvittivät jäsentensä työhyvinvointia huhti-toukokuussa. Kyselyn mukaan halu vaihtaa alaa on korkea ja jopa kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta. Palkankorotukset koetaan tärkeimmäksi alan pito- ja vetovoimatekijäksi.
      SuPer, Tehy ja ERTO vaativat kevään työehtoneuvotteluissa palkankorotuksen ja palkkaohjelman lisäksi ratkaisua, jolla jatketaan kuntasektorin ja yksityisen sektorin välisen palkkaeron kaventamista.
      Yksityisellä sosiaalipalvelualalla palkat ovat jopa kunta-alaa heikommat ja yritysten voitontavoittelu työntekijöiden työolojen ja palkkauksen kehittämisen kustannuksella on alalle leimallista.
      Työnantajan tavoitteena on heikentää työehtoja työntekijän vähimmäisturvan kustannuksella. Henkilöstövaltaisella alalla yritykset nipistävät säästöt tinkimällä henkilöstökustannuksista. SuPer, Tehy ja ERTO edellyttävätkin, että yksityisen hoivan ja varhaiskasvatuksen työnantajat ryhtyvät palkkauksen parantamisen lisäksi kehittämään työoloja ja parantamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.
      Hoiva-alan ja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoima ovat suurissa vaikeuksissa myös yksityisellä sektorilla. Palkka ei ole suhteessa työn vastuullisuuteen, vaativuuteen ja kuormittavuuteen ja työpaikoilla vaaditaan kohtuutonta joustamista.
      Työnkuva vanhustenhoidossa sisältää edelleen liian paljon myös muita tehtäviä kuin välitöntä asiakastyötä, vaikka lain tarkoituksena on, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön.
      Ote työhyvinvointikyselystä: ”Arki on erittäin raskasta ja hektistä. Liikaa rivityöntekijällä vastuuta jatkuvasta koko talon henkilöstösuunnittelusta ja ajan riittämisestä sekä henkilöstön riittävyydestä. Parempipalkkaisiin ja rauhallisempiin hommiin."
      Yli puolet (55 %) SuPerin, Tehyn ja ERTOn työhyvinvointikyselyyn vastanneista on miettinyt koko ajan tai usein työpaikan vaihtamista viimeisen vuoden aikana. Neljännes kaikista vastaajista on miettinyt sitä koko ajan. Kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta.
      Kyselyn mukaan palkankorotus sitouttaisi parhaiten pysymään nykyisen työnantajan palveluksessa. Myös henkilöstömäärän kasvaminen ja työhyvinvoinnin parantuminen olisivat sitouttavia tekijöitä. Parempi palkka nähdään selvästi tärkeimpänä tekijänä, jotta työpaikalle saataisiin palkattua työntekijöitä.
      Työkuormitus yksityisellä sosiaalipalvelualallaon kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Näin kokee yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yhtä moni on sitä mieltä, että henkilöstöä ei ole riittävästi.
      Työntekijät ovat hoiva-alan yritysten voimavara ja tärkein pääoma, muistuttavat SuPerin, Tehyn ja ERTOn neuvottelijat.
      – Hoitajapulaan tulee suhtautua vakavasti ja huolehtia siitä, että hoivapalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut voidaan turvata myös jatkossa.
      Kyselyllä selvitettiin SuPerin, Tehyn ja ERTOn yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevien jäsenten työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi 3 635 jäsentä 24.4. – 2.5.2022.
      Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Sopimuskausi päättyi 30.4. eli meneillään on sopimukseton tila.
      Lue lisää...
    • Puhelimessa tehty hoidon tarpeen arviointi (PHTA) vähensi ensihoidon kiireettömiä tehtäviä peräti kolmanneksella, ja myös potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kiireettömien tehtävien vähentyessä ensihoidon resursseja voitaisiinkin kohdistaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Tiedot selviävät Oulun yliopistossa väittelevän TtM Petri Roivaisen väitöstutkimuksesta.
      Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla puhelimessa tehtävään hoidon tarpeen arviointiin ohjattujen kiireettömien ensihoidon potilaiden hoidon tarpeita, palveluiden käyttöä ja potilastyytyväisyyttä sekä ensihoidon ja PHTA:n resurssien käyttöä ja kustannusten jakaantumista.
      Puhelimessa tehtävää hoidon tarpeen arviointia ensihoidon kiireettömille potilaille ei ole Suomessa ennen kokeiltu, eikä tutkimustietoa sen vaikutuksista tehtävämääriin, resursseihin, kustannuksiin tai potilastyytyväisyyteen ole ollut saatavilla.
      Tutkimukseen liittyvä pilotti toteutettiin Kainuun sairaanhoitopiirissä maalis-huhtikuun aikana vuonna 2018. Siihen osallistui 765 kiireetöntä ensihoidon potilasta, jotka hätäkeskukseen soiton ja riskinarvioinnin jälkeen ohjattiin ensihoidon sijaan sairaanhoitajan puhelimitse tekemään hoidon tarpeen arviointiin.
      Yleisimmät hätäkeskukseen soiton syyt olivat epäselvät oireet ja heikentynyt yleistila, tuki- ja liikuntaelinten oireet, kaatumiset sekä mielenterveysongelmat ja päihteiden väärinkäyttö.
      Tutkimuksen mukaan ensihoidon kiireettömien potilaiden hoidon tarpeet voidaan arvioida hyvin puhelimessa. Lähes viidenneksellä kiireettömistä potilaista tilanne hoitui puhelimessa annetulla ohjauksella ja neuvonnalla, kun taas vajaa viidennes potilaista voitiin ohjata muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Loput potilaista (63 %) hoidettiin tavanomaisen ensihoidon toimesta, ja heistäkin vain noin puolet tarvitsi ensihoidon kuljetusta jatkohoitoon.
      Ensihoidon ja päivystysten tehtävämäärien nousu kiireettömien asioiden vuoksi on kansainvälisesti tunnistettu ilmiö kaikkialla hyvinvointiyhteiskunnissa. Kansainvälisissä tutkimuksissa puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvioinnin on osoitettu vähentävän päivystyksen ja ensihoidon työmäärää.
      Suomalaiset hätäkeskuspäivystäjät eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä, eivätkä he siten voi tehdä hoidon tarpeen arviointia puhelimitse. Suomessakin on saatu osittain käynnistettyä 116117-päivystysapu, joka pyrkii vastaamaan kansalaisten akuutteihin tarpeisiin puhelinohjauksella ja -neuvonnalla. Palvelu ei ole kuitenkaan kaikkialla Suomessa käytössä, eikä sitä ole saatu integroitua hätäkeskuksen toimintaan.
      Väitöstutkimuksen mukaan PHTA:n integroiminen 116117-päivystyapuun, hätäkeskuksen toimintaan ja ensihoitopalveluun voi lisätä potilastyytyväisyyttä, tuottaa säästöjä ja hillitä ensihoitopalvelun nousevia kustannuksia. Säästöjen lisäksi ensihoidon ja päivystysten työmäärä voi pienentyä, jolloin resursseja voidaan kohdentaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Tutkimuksen mukaan PHTA-palvelua olisi mahdollista hyödyntää ainakin osittain jo nykyisisillä palvelurakenteilla.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...