Tekstiviesteillä voidaan tukea mielenterveyspotilaan elämää

Hoitohenkilökunta ja mielenterveyspotilaat suhtautuivat lähtökohtaisesti myönteisesti tekstiviestien käyttämiseen hoidon tukena ja kokivat, että tekstiviestit voivat edistää hoitoon sitoutumista, vuorovaikutusta, potilaan voimaantumista ja kodista huolehtimista. Kaisa Kaupin väitöskirja osoittaa, että tekstiviestimenetelmää voisi käyttää osana psykiatrista hoitotyötä.

Turun yliopiston hoitotieteen professori Maritta Välimäki on tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa tekstiviestimenetelmän, jonka tarkoituksena on tukea mielenterveyden häiriötä sairastavien hoitoa ja kotona selviytymistä. Menetelmä on suunnattu vaikeimpia mielenterveyden häiriötä – psykoosia ja skitsofreniaa – sairastaville.

Kaisa Kauppi tarkasteli väitöstutkimuksessaan tekstiviestien mahdollisuutta tukea hoitoon sitoutumista mielenterveystyössä. Tutkimus osoitti, että lähtökohtaisesti hoitohenkilökunta ja mielenterveyshäiriöitä sairastavat suhtautuvat tekstiviestimenetelmään positiivisesti.

– Menetelmä voi olla käyttökelpoinen, mutta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta siitä, kuinka tekstiviestit vaikuttavat hoitoon sitoutumiseen, Kauppi sanoo.

Kauppi tutki väitöskirjassaan, kuinka hoitoon sitoutumista olisi mahdollista tukea, ja olisivatko hoitoa ja arkea tukevat tekstiviestit mahdollinen menetelmä tähän.

– Sekä henkilökunta että potilaat ajattelivat, että tekstiviestien avulla olisi mahdollista edistää hoitoon sitoutumisen lisäksi vuorovaikutusta, potilaan voimaantumista ja arkielämän toimintoja, kuten kodista huolehtimista. Erityisesti tekstiviestimenetelmän helppouteen ja joustavuuteen suhtauduttiin positiivisesti, Kauppi kertoo.

Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että hyvä hoitoon sitoutuminen on keskeinen tekijä hoidon tuloksellisuudessa. Puutteellinen hoitoon sitoutuminen ja siitä johtuvat sairaalahoitoon palaamiset voivat nostaa terveydenhuollon kustannuksia jopa kolmekertaisiksi verrattuna niihin henkilöihin, jotka eivät toistuvasti joudu sairaalahoitoon.

– Kun testasimme tekstiviestimenetelmää käytännössä, huomasimme että potilaat valitsivat positiivisia ja hieman huumoripitoisia viestejä, joissa oli iloisen muistuttava sävy. Menetelmän käyttöön liittyvät huomiot olivat myös myönteisiä. Vain murto-osa tekstiviestejä saaneista ilmoitti haluavansa lopettaa niiden käytön vuoden aikana. Tässä olisi mielenkiintoinen aihio lähteä jatkokehittämään mobiiliteknologisten menetelmien käyttöä osana mielenterveystyötä, Kauppi toteaa. 

Menetelmän vaikuttavuutta täytyy tutkia lisää

Kaupin mukaan tekstiviestimenetelmän käyttöön voi kuitenkin liittyä tekijöitä, jotka tulee vielä huomioida menetelmää käytettäessä.

Vaikka tekstiviestimenetelmään suhtauduttiin myönteisesti, varma tieto sen vaikutuksesta hoitoon sitoutumiseen on vielä toistaiseksi riittämätön.

– Tekemämme kirjallisuuskatsauksen perusteella tekstiviestien vaikutusta hoitoon sitoutumiseen ei voida vielä varmuudella vahvistaa. Vaikuttavuustutkimuksia alueelta löytyi katsaukseen kuitenkin vain kaksi. Toivottavasti tulevaisuudessa tälle alueelle suuntautuva tutkimus lisääntyy. Hoitohenkilökunnan ja potilaiden myönteinen näkemys menetelmään on kuitenkin rohkaiseva ja antaa hyvän pohjan mobiiliteknologian käytölle ja jatkokehitykselle, Kauppi kertoo.

Hoitoon sitoutuminen psykoottisissa häiriöissä - käyttäjälähtöisen mobiiliteknologisen intervention kehittäminen