Selkäkipuisilla huonoja kokemuksia terveydenhuollosta

Alaselkäkipuisilla on runsaasti negatiivisia kokemuksia kohtaamisista terveydenhuollon ammattilaisten kanssa: kiireen ja pompottelun tunnetta ja epävarmuutta kipujen syistä. Toisaalta yksikin merkityksellinen kohtaaminen saattaa muuttaa kaiken: kokemus huolenpidosta, kuulluksi tulemisesta ja oivallus oman aktiivisuuden merkityksestä auttavat ulos noidankehästä.

Nämä tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdystä juuri julkaistusta haastattelututkimuksesta. Tutkimus tuo ensimmäistä kertaa esille suomalaisten alaselkäkipuisten näkökulmia kohtaamisistaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Monet tutkimusta varten haastatelluista kertovat olleensa pitkään terveydenhuoltojärjestelmän pyörityksessä. Muutama heistä oli löytänyt pitkän etsimisen jälkeen tien ulos. Yhteistä heille oli oivallukset oman aktiivisuuden merkityksestä sekä omista vaikutusmahdollisuuksista oireisiin. Elämäntavat saattoivat uuden ymmärryksen seurauksena mennä täysin remonttiin. Silti suurin osa tutkittavista etsi edelleen syytä ja parannuskeinoja kipuihin ja koki turhautumista kohdatessaan lääkäreitä ja fysioterapeutteja.

Alaselkäkipupotilaiden käsitysten mukaan olennaista kuntoutumisen käynnistymiselle on se, että ammattilainen on läsnä, tukee potilasta, kuuntelee ja yrittää parhaansa mukaan ymmärtää, vaikka kivun ymmärtäminen tai sen selittäminen ei olekaan helppoa.

- Eteenpäin auttavat vahvan hoitosuhteen rakentuminen ja se, että potilas saa omassa kuntoutumisessaan roolin aktiivisena osallistujana, toteaa haastattelut tehnyt, väitöskirjaa aiheesta tekevä tutkija Riikka Holopainen.

- Terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi pystyä paremmin tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa kivun pitkittymisen riskissä olevat potilaat, ja rakentaa selkeät tavoitteet ja suunnitelma yhdessä potilaan kanssa. Tarvitaan lisää joustavuutta ja halua vastata potilaiden tarpeisiin. Todennäköisesti tutkimme ja hoidamme osaa potilaista liikaa, ja toiset taas jäävät ilman riittävää tukea, jatkaa Holopainen.

Tutkimusta varten haastateltiin 17 eri puolilla Suomea asuvaa alaselkäkipuista koskien heidän kohtaamisiaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Laadullinen tutkimus on osa laajempaa professori Jaro Karppisen johtamaa tutkimushanketta, jossa selvitetään yksilöllisen biopsykososiaalisen hoitomallin vaikuttavuutta alaselkäkivun hoidossa.

****

Hoitaja, tiedätkö, mitkä ovat alaselkäkivun syyt ja riskitekijät? Miten hoidat alaselkäkipua, opastat sen itsehoidon potilaalle ja vältät kivun kroonistumisen? Aihetta on mahdollista opiskella Skholen verkkokurssilla.