Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 52 645 vauvaa. Potilasvakuutuksesta korvattiin yhteensä 26 synnytykseen tai sektioon liittynyttä potilasvahinkoa. Korvattavien vahinkojen määrä on puolen promillen luokkaa suhteessa kaikkiin synnytyksiin.
Määrä on pysynyt viime vuosina suurin piirtein ennallaan. Synnytyksiin liittyvät vahinkoilmoitukset koskevat tavallisimmin sikiön sykekäyrän seurantaa ja synnytyksen päättämisen viivettä, synnytysrepeämän hoitoa ja infektioita.
Kaikkiaan synnytykseen tai sektioon liittyviä vahinkoilmoituksia käsiteltiin viime vuonna 95. Vahinkoilmoituksista noin 27 prosenttia johti korvausten maksamiseen, eli ilmoitetuista tapauksista suurinta osaa ei katsottu korvattaviksi potilasvahingoiksi.
- Tavallinen syy kielteiseen korvauspäätökseen on se, että vahinko ei ole ollut ennustettavissa eikä siten vältettävissä. Toisaalta osa ilmoitetuista vahingoista liittyy synnytystapahtumaan eikä hoitoon, jolloin vahinko ei lähtökohtaisesti ole korvattava, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri dosentti Mikko Loukovaara.
- Esimerkiksi synnytysrepeämä sinällään ei yleensä ole korvattava potilasvahinko, mutta repeämän puutteellinen diagnosointi tai hoito voi olla. Lapsen olkahermopunosvaurio liittyy useimmiten hartiadystokiaan, joka on harvinainen ja vaikeasti ennustettavissa oleva synnytyksen hätätilanne. Olkahermopunosvauriota pidetään tämän takia korvattavana vahinkona vain poikkeustapauksissa, Loukovaara täydentää.
Synnytyksen jälkeisten infektioiden katsotaan pääsääntöisesti liittyvän synnytystapahtumaan eikä hoitoon, minkä takia ne jäävät useimmiten korvaamatta.
|
Recommended Comments
Create an account or sign in to comment
You need to be a member in order to leave a comment
Create an account
Sign up for a new account in our community. It's easy!
Register a new accountSign in
Already have an account? Sign in here.
Sign In Now