Tyytyväisyys seksielämään laskee ensisynnytyksen jälkeen

Seurattaessa ensisynnyttäjiä vuoden ajan synnytyksen jälkeen selvisi, että suurin osa ensisynnyttäjistä on aloittanut sukupuoliyhdynnät kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä, mutta sukupuolinen halukkuus ja tyytyväisyys seksielämään ovat huonompia kuin ennen raskautta ja synnytystä. Tarja Mietola-Koivisto tutki väitöskirjassaan synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon käytäntöjä sekä niiden yhteyttä ensisynnyttäjän välilihan kuntoon synnytyksen jälkeen, synnytyskokemukseen, kipuun ja seksuaaliterveyteen.

– Raskauden aikaiseen, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen seksuaaliterveyteen sekä imetykseen liittyvistä asioista tulisi puhua avoimesti synnytyssairaalassa ja neuvolassa, koska sekä alateitse että keisarileikkauksella synnyttäneillä ensisynnyttäjillä on useita seksuaaliterveyteen liittyviä oireita ja tuntemuksia ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä, Turun yliopistossa väittelevä Tarja Mietola-Koivisto sanoo.

Yleisimpiä naisten kokemia oireita ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä olivat emättimen kostumisen vaikeus, yhdyntäkivut, peräpukamat sekä arpikudoksen kipu ja kiristys. Myös virtsankarkailua sekä ilman karkailua emättimestä ja peräsuolesta esiintyy ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä.

Vuoden seurannassa synnytyksen jälkeen selvisi, että suurin osa ensisynnyttäjistä on aloittanut sukupuoliyhdynnät kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä, mutta sukupuolinen halukkuus ja tyytyväisyys seksielämään ovat huonompaa ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä verrattuna aikaan ennen raskautta ja synnytystä.

– Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on uskallettava keskustella. Tarvittaessa naiset ja heidän kumppaninsa tulisi ohjata seksuaalineuvojan tai -terapeutin vastaanotolle.

Alateitse synnyttäneillä myönteisemmät synnytyskokemukset

Tutkimuksessa selvisi, että ensisynnyttäjät kokevat synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon pääsääntöisesti myönteisenä. Kuitenkin yli kolme viidesosaa ensisynnyttäjistä pelkää synnytyksen ponnistusvaiheen kipua, ja lähes joka neljäs ensisynnyttäjä tarvitsisi lisää kivunlievitystä synnytyksen ponnistusvaiheessa.

– Alateitse synnyttäneillä ensisynnyttäjillä oli myönteisempi synnytyskokemus ja vähemmän kipua heti synnytyksen jälkeen ja kolmena synnytyksen jälkeisenä päivänä verrattuna keisarileikkauksella synnyttäneisiin ensisynnyttäjiin. Alateitse synnyttäneillä ensisynnyttäjillä kipu ja ompeleet eivät vaikuttaneet haitallisesti vastasyntyneen hoitoon tai imetykseen niin paljon kuin keisarileikkauksella synnyttäneillä ensisynnyttäjillä, Mietola-Koivisto kertoo.

Tutkimuksen mukaan lapsivuodeosastolla ja neuvolassa tuleekin kiinnittää huomioita eri asioihin naisten voinnin seurannassa ja ohjaamisessa sen mukaan, onko kyseessä alateitse vai keisarileikkauksella synnyttänyt äiti.

Synnytyksen hoitokäytännöissä kehitettävää

Mietola-Koiviston tutkimuksen mukaan synnytyssairaalan synnytyksen hoidon kulttuuri näyttää siirtyvän mallioppimisen kautta. Synnytyssairaalan koko on merkittävämmässä yhteydessä kätilöiden käyttämiin synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon käytäntöihin kuin kätilöiden ikä, työkokemus tai koulutustausta.

– Osa kätilöiden käyttämistä synnytyksen ponnistusvaiheen hoitokäytännöistä ei ole näyttöön perustuvia. Synnytysosastoilla olisikin lisättävä kätilöiden tietämystä ja täydennyskoulutusta synnytyksen näyttöön perustavasta hoidosta, tutkija sanoo.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6488-8