Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Terveydenhuollon ammattilaiset ovat jakautuneet sosiaalisessa mediassa kahteen leiriin. "Minä suojaan potilasta" -niminen kampanja painottaa sitä, että henkilökunnan rokottaminen influenssaa vastaan on tärkeää potilasturvallisuuden takia. "Minä päätän itse" -kampanja puolustaa henkilöstön oikeutta päättää itse siitä, ottavatko influenssarokotuksen. 
    Ensin startanneessa Minä päätän itse -kampanjan ryhmässä on 470 jäsentä. Vastareaktiona perustettu "Minä suojaan potilasta" -ryhmä on kerännyt 5400 jäsentä. 
    THL tyrmää "Minä päätän itse" -ryhmän väitteitä Ilta-lehdessä. Kampanjan mukaan hoitajat muun muassa toimivat lääkeyhtiöiden koekaniineina. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pitää väitettä salaliittoteoriana. 
    Tartuntatautilain tulkinnasta ristiriitoja työpaikoilla
    Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy kertoo Ilta-lehdessä työnantajan sortuneen ylilyönteihin tartuntatautilain soveltamisessa. Liiton asiantuntijan mukaan terveydenhoitoalalla on tällä hetkellä paljon epäselvyyksiä sen suhteen, miten lakia tulisi soveltaa. Järjestö kertoo vastustaneensa tartuntatautilaissa olevaa kirjausta rokotuksista, koska se voi aiheuttaa tulkintaristiriitoja työsuhteen ehdoista.  Tehy neuvoo jäseniään ottamaan ongelmatilanteissa yhteyttä paikallisiin luottamushenkilöihin.
    Tehy ei kuitenkaan vastusta influenssarokotuksia, vaan pitää niitä tärkeinä sekä työntekijöiden että potilaiden terveyden kannalta. 
    – Tehy kehottaa jäseniä ottamaan terveysviranomaisen suosittelemat, kansallisen rokotusohjelman ja työnantajan kustantamat rokotukset. Rokotukset ehkäisevät ennalta tautien leviämistä ja edistävät ammattihenkilön oman ja läheisten terveyden lisäksi myös potilasturvallisuutta, sanoo Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen järjestön nettisivuilla.

    Lisätietoa hoitohenkilöstön rokotuksista ja lain tulkinnasta THL:n nettisivuilla: Tartuntatautilain pykälästä 48 kysyttyä

    Hoitajat.net

    Terveysteknologian valvonta Valvirasta Fimeaan

    Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) terveysteknologiaan liittyviä tehtäviä siirretään Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen (Fimea) 31.12.2019 mennessä. Tehtävien siirto liittyy valtion keskushallinnon uudistukseen ja sen osana Valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) perustamiseen ja Valviran muiden tehtävien siirtymiseen uuteen virastoon. 
    Siirrettäviä tehtäviä ovat terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonta, biopankkien ohjaus-, valvonta- ja rekisteröintitehtävät, kudoslakiin perustuvat lupa- ja valvontatehtävät, alkiotutkimuksiin liittyvät tehtävät ja geenitekniikkalain mukaiset valvontatehtävät.
    - Terveysteknologian valvonnalla on kiinteä yhteys koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän valvontaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja ammattihenkilöiden valvontaan. Luomme tiiviin ja toimivan yhteistyön käytännöt uuden Valtion lupa- ja valvontaviraston ja Fimean terveysteknologian valvonnan kesken, Valviran ylijohtaja Markus Henriksson sanoo.
    - Yhä useammassa lääkkeessä on mukana jokin laite ja niiden valvonta liittyy kiinteästi lääkevalvontaan. Tehtävien siirron myötä toimintoja saadaan yhdistettyä jo olemassa olevaan valvontaan, jolloin myös toimijoiden hallinnollinen taakka vähenee, toteaa Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi. – Alalle on tulossa sekä kansallisia että EU-tasoisia säädös- ja toiminnallisia muutoksia, joiden työstämisessä Fimean tulevana vastuuviranomaisena on hyvä olla jo mukana.
    - Valvonnan siirto Valvirasta Fimeaan tapahtuu molempien virastojen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kiinteässä yhteistyössä, ylijohtajat toteavat. – Tavoitteenamme on toteuttaa siirto mahdollisimman sujuvasti ja riskittömästi.

    Hoitajat.net
    64 prosenttia suomalaisista pelkää sote-uudistuksen heikentävän ensihoitoa. Tämä selviää lääkärihelikopteriyhtiö FinnHEMSin Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan ensihoidon suurimpina uhkina pidetään avun saamisen hidastumista, välimatkojen pitenemistä hoitoon pääsyssä ja kansalaisten eriarvoistumista.
    Kolme neljästä suomalaisesta (73 prosenttia) pitää suomalaisen ensihoidon suurimpana uhkana sitä, että välimatka hoitoon pitenee ja avun saaminen hidastuu. 67 prosenttia suomalaisista pelkää, että sairaankuljetusmatkat pitenevät ja että ensihoito eriarvoistuu, jolloin kansalaiset jatkossa saavat eritasoista hoitoa eri puolilla maata.
    Tutkimustulokset heijastelevat sote- ja maakuntauudistuksen keskeneräisyyttä ja siihen liittyvää epävarmuutta kansalaisten keskuudessa.
    Tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten näkemyksiä myös julkisten terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Lähes puolet suomalaisista (48 %) uskoo, että ihmisten eriarvoisuus julkisten terveyspalvelujen suhteen kasvaa. Vastaava kysymys esitettiin myös vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa, jolloin osuus oli 38 prosenttia.
    Lääkärihelikopteritoiminnan jatkuvuus on uhattuna 
    72 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että lääkärihelikopteritoiminnan pitäisi olla pysyvästi valtion rahoittamaa. FinnHEMS on Suomen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö. Lentotoiminnan, tukikohtien ja hallinnoinnin kulut katetaan valtion rahoituksella. Osana sote- ja maakuntauudistusta on esitetty, että toiminta siirtyisi perustettavien maakuntien rahoitettavaksi.
    FinnHEMSin toimitusjohtajan Jyri Örrin mukaan rahoituksen muuttuminen uhkaisi vakavasti nykymuotoista lääkärihelikopteritoimintaa.
    – Läpinäkyvän, luotettavan, yhdenvertaisen ja vakaan lääkärihelikopteritoiminnan jatkuvuus on uhattuna, jos yksikanavarahoitus lakkaa ja toiminnan rahoitus jyvitetään maakunnille yleiskatteellisena. Tällöin jatko olisi maakuntien harkinnan varassa, Örri arvioi.
    Hän painottaa, että kansalaisten oikeus tasalaatuiseen ja yhdenvertaiseen ensihoitoon on turvattava myös tulevaisuudessa, asuinpaikasta riippumatta.
    – Yksikanavarahoitus on valtakunnallisen järjestelmän edellytystekijä, Örri sanoo.
    Kyselyn tuloksia
    99 % suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan lääkärihelikoptereita. 89 % kokee, että lääkärihelikopterit lisäävät heidän turvallisuuden tunnettaan. 65 % uskoo julkisten terveyspalvelujen laadun heikkenevän lähivuosina. Eniten epäilijöitä löytyy 35–49-vuotiaista, 65–79-vuotiaat ovat luottavaisimpia. 85 % on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi säätää laki, joka turvaisi lääkärihelikopteritoiminnan jatkuuvuden osana kiireellistä ensihoitoa koko maassa. 36 % suomalaisista tuntee tai tietää jonkun, joka on saanut lääkärihelikopterilta apua. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 26.–30.1.2018 välisenä aikana, ja siihen vastasi 1 108 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmä on 16–79-vuotiaat suomalaiset Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. 

    Hoitajat.net
    HUS:n koordinoima ekosysteemi CleverHealth Network käynnistää kehitysprojektin, jossa raskausajan diabeteksen hoitoa tuetaan uudella digitaalisella, tekoälyyn pohjautuvalla palvelumallilla. Hoidon tueksi kehitetään mobiilisovellus, joka mittaa ja tallentaa pilveen reaaliaikaisesti äidistä verensokerin, fyysisen aktiivisuuden, ravinnon sekä päivittäisen painon.
    Sovelluksesta saatava data integroidaan HUS:n tietojärjestemiin sekä kansalliseen Omatietovarantoon (Kanta PHR), jonne suomalaiset voivat tallentaa omista mittauksistaan saamiaan hyvinvointitietoja. Hoitohenkilökunnalle suunnitellaan oma käyttöliittymä.
    Projektin kehitystyössä hyödynnetään koneoppimista, jonka avulla voidaan räätälöidä potilaan riskiprofiilin mukainen, yksilöllisiä tarpeita vastaava ohjaus ja hoito. Tekoäly mahdollistaa myös ennusteiden tekemisen sekä äidin että syntyvän lapsen tulevasta terveydestä.
    – Yhdistämme projektissa Japanissa ja Suomessa kehittämiämme teknologioita ja luomme uuden palvelualustan, joka soveltuu sensoridatan hyödyntämiseen, analytiikkaan ja tekoälyyn. Erityisen tärkeää terveydenhuollon ammattilaisten käyttöliittymän suunnittelussa on tiedon merkityksellinen visualisointi: kaikki olennainen data ja merkittävät poikkeamat on nähtävä selkeästi yhdestä näkymästä, kertoo asiakasjohtaja Ville Väärälä Fujitsusta.
    – HUS:n ainutlaatuinen data ja Euroopan suurimpiin lukeutuva HYKS:n synnytyssairaala tarjoavat erinomaisen ympäristön eri sidosryhmien väliselle yhteistyölle. Palvelukehityksen integroiminen kliiniseen käytäntöön ja korkeatasoiseen tutkimukseen luo ennennäkemättömän mahdollisuuden uudistaa kansantautiemme ennaltaehkäisyä ja hoitoa. CleverHealth Network -ekosysteemin ketterä toimintamalli on mahdollistanut nopean etenemisen ja pääsemme nyt konkreettisesti kehittämään uusia palveluita tässä ensimmäisessä kehitysprojektissa, iloitsee HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén.
    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) koordinoima CleverHealth Network on Tekesin rahoittama ekosysteemi, jossa yritykset ja terveydenhuollon parhaat asiantuntijat terveysdataa hyödyntämällä kehittävät yhdessä entistä parempaa hoitoa suomalaisille sekä menestyviä terveysteknologian vientituotteita yrityksille. Tavoitteena on myös houkutella ulkomaisia investointeja Suomeen. Ensimmäisessä kehitysprojektissa ovat pääpartnereina HUS, Elisa, Fujitsu, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto, ja se toteutetaan Business Finlandin myöntämän rahoituksen myötä.

    Hoitajat.net

    Valvira: Vartijat eivät ole hoitohenkilökuntaa

    Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

    Valvira on linjannut, että vartijat eivät täytä hoitoon ja hoivaan osallistuvan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia, eivätkä he ole osa hoitohenkilökuntaa. Valviran mukaan turvallisuusalan koulutus sisältää ensiapukoulutusta, mutta ei hoidon tarpeen arviointia – koulutus ei siis anna valmiuksia toimia sosiaalihuollossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille kuuluvissa tehtävissä, kuten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa. 
    Valvira toteaa, että vartijoita ja järjestyksenvalvojia tulisi käyttää vain laissa tarkoitettuien tehtävien hoitamiseen. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksiköissä vartijan läsnäolon tulisi perustua henkilökunnan suojaamiseen. Vartijan sijoittumista yksikön tiloissa hoitotilaan tai sen ulkopuolelle tulisi arvioida myös asiakkaan/potilaan oikeuksien (mm. yksityisyyden suojan) näkökulmasta.
    Valviran mukaan palvelu, jossa ainoastaan välitetään ja vastaanotetaan hälytykset ilman että palvelun tuottaja tekee hoidon tarpeen arviointia ja hoivaan tai huolenpitoon liittyviä toimenpiteitä, ei ole sosiaalihuollon palvelujen tuottamista. Toiminnassa on tällöin kyse kotipalvelun tukipalvelusta. Kotipalvelun tukipalvelulla tarkoitetaan muuta kotipalvelua täydentäviä, asiakkaan kotona selviytymiseen tarvittavia palveluita, kuten ateria-, siivous- ja kylvetyspalveluita tai turva- ja turvapuhelinpalveluja. Tukipalvelut ovat monille asiakkaille tärkeä osa palvelukokonaisuutta.
    Lisätietoja: Vartijoiden ja turvapalveluiden käyttäminen vanhustenhuollon palveluissa


    Facebook

    Twitter

    Instagram

×

Important Information

By using this site, you agree to our Terms of Use.