Search the Community

HUS kartoitti lokakuussa henkilöstökyselyllä huslaisten mielipiteitä organisaation toiminnasta, johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Työntekijöistä omaa työpaikkaansa tuttavilleen suosittelisi 69 % vastaajista. Vuosi sitten toteutetussa kyselyssä omaa työyksikköä suositteli vielä 76 % vastaajista. Oma osaaminen koetaan kyselyn perusteella todella hyväksi. Yli 90 % koki oman osaamisensa riittäväksi oman työn vaatimuksiin nähden. Työ koetaan edelleen kuormittavaksi. Viidesosa huslaisista kokee olevansa ylirasittunut usein tai hyvin usein. Ylikuormitus on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tyytyväisyys johtamiseen on parantunut. 76 % vastaajista oli tyytyväisiä esihenkilönsä johtamiseen. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna tulos parani 3 %. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Työyksiköissä vallitsee kyselyn mukaan luottavainen ilmapiiri ja työskentelyn koetaan sujuvan hyvin. Esihenkilöistä puolestaan 80 % koki, että hänellä on hyvät edellytykset onnistua esihenkilötyössä. Kyselyyn vastasi noin 13 400 henkilöä eli 51 % kaikista huslaisista. Henkilöstökyselyt: 2022 | 2021

Yliopistosairaaloiden vuodeosastojen sairaanhoitajien kävelyreittejä koskevan tutkimus osoitti, että hoitaja käy vuoron aikana eri huoneissa keskimäärin 105 kertaa. Toistuva kävely huoneiden välillä on seurausta sairaanhoitajien tietojärjestelmätyön lisääntymisestä ja työnjaon haasteista. Tutkimus tuo ilmi vuodeosaston hoitajien varsin sirpaleisen työnkuvan. SKA-Research toteutti useissa yliopistosairaaloiden suunnittelu- ja kehittämishankkeissa hoitajien kävelyreittianalyysejä niin perinteisesti havainnoimalla kuin älypuhelimeen perustuvalla internet-of-things -ratkaisulla (IoT). Havainnointi ja IoT-ratkaisu antoivat samansuuntaiset tulokset. Hoitajien kävelyreittejä on aikaisemmin tutkittu erittäin heikosti, vaikka hoitajaliikenne kuuluu vuodeosaston ydinprosesseihin. Tutkimus tuo ilmi vuodeosastojen monimutkaisen hoitajavirran, jota dominoi edestakainen kävelyliikenne eri tilojen välillä. Huonekäyntejä tulee yhden vuodeosaston aamu- ja iltavuoron 10 hoitajalla yhteensä noin 1000 vuorokaudessa. 72 % kaikista huonekäynneistä kohdistui potilashuoneisiin (33 %), hoitajien kansliaan (28 %) ja lääkehuoneeseen (10 %). Ko. kolmen huonetyypin välinen hoitajavirta muodosti puolet koko hoitajaliikenteestä. Kanslian ja potilashuoneiden välinen edestakainen liikenne oli merkittävin yksittäinen kulkureitti. 8 % huonekäynneistä oli varastokäyntejä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa toteutettiin hoitajien kävelyreittianalyysit älypuhelinsovelluksella ja kerättiin yli 25000 huonekäynnin data. Sen tulosten seurauksena selvitettiin edelleen hoitajien kansliatyöajan jakautumista ja PC-työtä tarkemmin. 41 % hoitajien työajasta kului kansliatyöhön. Kansliatyöstä puolestaan suurin osa kului PC-työhön (potilastiedon kirjaaminen, tiedon tarkistaminen ja etsiminen), jonka osuus hoitajien koko työajasta oli 30 %. Hoitajan PC-työlle oli ominaista jatkuva ”hyppely” eri tietojärjestelmänäkymien välillä – sairaanhoitaja siirtyi keskimäärin 361 kertaa tietokoneen eri näkymästä toiseen vuoron aikana. Sairaalat ovat kehittäneet kävelyreittianalyysien perusteella parempia työmenetelmiä, suunnitelleet uusia vuodeosastoja, uudistaneet vanhoja vuodeosastoja ja kehittäneet potilastietojärjestelmiä. Tutkimus on julkaistu 3.11.2022 kansainvälisessä Health Environments Research & Design Journal -julkaisussa. Linkki tutkimukseen https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/19375867221134550 Esimerkkikuvaaja kahden sairaanhoitajan kävelyreiteistä eri huoneiden välillä yhdessä vuorossa yliopistosairaalan lastenkirurgian vuodeosastolla. Hoitajat kävivät 18 eri huoneessa; yht. 86 kulkureittiä ja 224 siirtymistä huoneiden välillä; sairaanhoitajien kävelymatkat vuoroissa olivat 3,6 km ja 4,4 km.

Diak kouluttaa 50 ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaa joulukuussa alkavassa pätevöitymiskoulutuksessa. Koulutuksen myötä EU-alueen ulkopuolella sairaanhoitajakoulutuksen saaneet voivat työskennellä sairaanhoitajana Suomessa ja muissa EU-maissa. Koulutuksella Diak haluaa osaltaan vastata hoitoalan työvoimapulaan. – Hoitoalalla työskentelee paljon ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita esimerkiksi avustavissa tehtävissä. Tarjoamamme pätevöitymiskoulutus voi osaltaan auttaa saamaan kaikki olemassa oleva asiantuntijuus ja jo hankittu osaaminen käyttöön ja siten helpottamaan myös sairaanhoitajapulaa, sanoo Diakin terveysalan lehtori Riikka Tuominen. Uusi koulutus on tarkoitettu suomen kieltä osaaville ulkomaalaistaustaisille henkilöille, jotka ovat kotimaassaan hankkineet bachelor-tason sairaanhoitajakoulutuksen, mutta joilta puuttuu pätevyys toimia EU:n alueella ja Suomessa sairaanhoitajana. Opiskelujen kesto on yhdestä vuodesta korkeintaan puoleentoista vuoteen. Tuominen kannustaa hakemaan koulutukseen, vaikka opiskelu vieraalla kielellä jännittäisi. Tukea on opiskelijoille luvassa koko opintomatkan ajan. – Opiskelijat saavat vahvaa yksilöllistä ja ryhmämuotoista ohjausta ja tukea opinnoissaan sekä mahdollisuuden parantaa ammatillista kielitaitoaan. Kielitaidon ohella koulutus vahvistaa opiskelijoiden ammatillista osaamista ja motivaatiota, Tuominen sanoo. Pätevöitymiskoulutus tuottaa uusia osaajia sote-alan työnantajien palvelukseen. Lisäksi tarkoituksena on tukea myös työelämäkumppaneiden ohjaustaitoja. – Tavoitteena on tarjota työelämäkumppaneille koulutusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen.

Lounais-Suomen poliisi tutkii tapausta, jossa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijän epäillään käsitelleen huomattavan määrän potilastietoja ilman asianmukaista perustetta. Tällä hetkellä poliisi epäilee työntekijän käsitelleen perusteetta noin 200 henkilön tietoja. Epäillyt teot ovat tapahtuneet vuosien 2020 ja 2022 välillä. Asiaa tutkitaan rikosnimikkeellä tietosuojarikos. Poliisi on yhteydessä niihin henkilöihin, joiden tietoja epäillään tarkastellun perusteetta. Epäilty henkilö ei enää työskentele Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluksessa. Tapauksen esitutkinta on vasta alkuvaiheessa. Poliisi ei tässä kohtaa voi kommentoida yksityiskohtaisemmin tekoa, epäiltyä henkilöä tai muitakaan tapauksen seikkoja esitutkintaa vaarantamatta.

Rokotussuositukset ja niihin liittyvä asiantuntemus ovat viranomaisten vastuulla eikä Tehy ota kantaa niihin. Sote-henkilöstö on kuitenkin hämmentynyttä ja huolissaan Suomen poikkeavasta linjasta alan työntekijöiden neljänsiin koronarokotuksiin verrattuna muihin EU-maihin, sanoo Tehy tiedotteessaan. – Haluamme tuoda esiin sote-henkilöstön hämmennyksen ja huolen siitä, että Suomen linja sote-henkilöstön neljänsissä rokotuksissa poikkeaa mm. EU-tason suosituksista, kun samalla koronatilanne on jälleen pahenemassa. Rokotussuoja on hoitajille heidän työnsä luonteen takia myös merkittävä työturvallisuuskysymys, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Hämmennyksen taustalla on Suomen suositus olla antamatta neljättä koronarokotusta sote-henkilöstölle, mikä poikkeaa mm. EU:n komission ja EDCD:n (Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus) suosituksista. Euroopan komissio on suosittanut 12. lokakuuta neljättä koronarokotetta koko sote-henkilöstölle. Useat EU-maat toimivatkin jo sen mukaisesti ja tarjoavat sote-henkilöstölle ko. rokotetta. Lisäkysymyksiä hoitajien keskuudessa herättää myös tämän viikon Lapin sairaanhoitopiirin päätös tarjota mahdollisuutta neljänteen koronarokotukseen henkilöstölleen. Sote-henkilöstö on Suomessa Rytkösen mukaan koronarokotusten suhteen eriarvoisessa asemassa sekä EU-maiden tarkastelussa että maan sisäisissä käytännöissä. – Nyt tarvittaisiin johdonmukaisuutta ja alan henkilöstön tasavertaista kohtelua. Olen vienyt viestiä asiasta myös sosiaali- ja terveysministeriöön. Julkisuudessa puhutaan hoitajien neljännen koronarokotteen yhteydessä potilasturvallisuudesta ja terveydenhuollon kantokyvystä, jos henkilöstö sairastuu. Mutta ei pidä unohtaa, että sote-henkilöstön kattava rokotussuoja on tärkeä osa työsuojelua, Rytkönen muistuttaa. Tehyn hallitus keskusteli tänään kokouksessaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koronarokotuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tänään koronaepidemiaan liittyvästä lainvalmistelusta tiedotustilaisuudessaan.

Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä, kertoo THL tiedotteessaan. Lisäksi lasten rokottamattomuus on hyvin harvinaista. Vuonna 2019 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Luku on hieman matalampi kuin vuonna 2018 syntyneiden ikäluokassa, mutta syy löytyy todennäköisesti tiedonsiirrosta. – Tiedonsiirron puutteita on ollut aiempaa enemmän sellaisilla alueilla, joissa syntyy paljon lapsia. Nämä puutteet madaltavat myös koko maan kattavuuslukua. Hyvin monessa kunnassa kaikki lapset saavat viitosrokotuksen ja kaksi kuntaa kolmesta ylittää selvästi koko maan tason, sanoo THL:n ylilääkäri Ulpu Elonsalo. Noin 96 prosenttia 2019 syntyneistä lapsista on saanut pneumokokkirokotteen. Parhaimmat kattavuudet ovat Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Kaikista Suomen kunnista lähes kaksi kolmesta ylittää koko maan kattavuustason. Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä lapsista. Luku on samaa luokkaa kuin vuonna 2018 syntyneillä. Vesirokkorokotteen suosio on lisääntynyt joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa vuonna 2017. Vuonna 2019 syntyneistä lapsista noin 86 prosenttia on saanut vesirokkorokotteen. MPR-rokotusten kattavuus pyrittävä pitämään korkeana Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen on rokotusrekisterin mukaan saanut noin 95 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä. – Koko maan tasolla tarkasteltuna MPR-rokotuskattavuus on pysynyt 95 prosentin tuntumassa pitkään. Laajemmat epidemiat ovat epätodennäköisiä, mutta paikallisten epidemioiden riski kasvaa etenkin herkästi leviävän tuhkarokon osalta, jos MPR-rokotuskattavuus jää toistuvasti tälle tasolle tai matalammaksi, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio. – Samalla on hyvä muistaa, että myös muut asiat vaikuttavat epidemiariskiin. Vaikutusta on myös sillä, millaisesta alueesta on kyse ja kuinka suurella osalla alueen aikuisväestöstä on joko rokotuksen tai lapsuudessa sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa vastaan, Kontio jatkaa. Rokottamattomuus on edelleen harvinaista Rokottamattomuus on Suomessa hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta. Rokottamattomien lasten osuudet ovat pysyneet vakaina jo useita vuosia. Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Kahdeksaan ikävuoteen mennessä ilman perusrokotuksia jää vain 0,7 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei toistaiseksi suosittele perusterveille sote-ammattilaisille syystalven koronarokotusten tehosteannoksia. Asia on ollut paljon esillä julkisuudessa, mutta THL ei toistaiseksi ole muuttamassa syyskuun lopussa antamaansa suositusta. – Seuraamme jatkuvasti koronatilannetta ja uutta tutkimustietoa rokotteista. Muutamme tarvittaessa rokotussuosituksiamme lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein, mutta juuri nyt uusia perusteita ei ole. Toive tai halu saada tehosterokote ei ole riittävä peruste suosituksen antamiselle, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. – Tällä hetkellä ei ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi sote-ammattilaisten syystalven tehosteannosten suositusta. Alkuperäiset koronarokotteet eivät esimerkiksi ehkäise tehokkaasti ja pitkäkestoisesti koronatartuntoja, tartuttavuutta tai lievää tautia, ja uusista varianttirokotteista emme vielä tiedä tarpeeksi, Nohynek tarkentaa. Suositukset koronarokotteista perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n arvioihin. Perusterveet aikuiset hyvin suojassa vakavalta taudilta Perusterveiden rokotettujen työikäisten aikuisten riski parhaillaan kiertävien omikronvarianttien aiheuttamalle vakavalle koronataudille on erittäin pieni. Jos sote-ammattilainen kuuluu ikänsä tai perussairautensa vuoksi syystalven 2022 tehosteannoksien kohderyhmään, hänelle suositellaan tehosterokotetta samalla tavalla kuin muillekin kohderyhmään kuuluville. – Perusterveet 18–59-vuotiaat eivät tarvitse lisäsuojaa terveydenhuollossa, kuten eivät muissakaan ammateissa. Sote-ammattilaiset ovat hyvin suojassa vakavalta taudilta, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino. Sote-ammattilaisten saama suoja tartuntoja ja tartuttavuutta vastaan voisi myös parhaimmillaan suojata epäsuorasti potilaita ja pitkäaikaishoitolaitosten asukkaita. Siitä, onko syksyllä käyttöön tulleiden varianttivalmisteiden tuoma suoja tartuntoja ja tartuttavuutta vastaan parempi ja pitkäkestoisempi kuin alkuperäisten koronarokotteiden, ei ole vielä riittävästi tutkimusnäyttöä. – Jos rokotteilla halutaan saada epäsuoraa suojaa eli suojata potilaita sote-ammattilaisia rokottamalla, niiden olisi oltava niin tehokkaita, että perusterveiden aikuisten kannattaisi ottaa ne. Epävarma vaikutus ei ole perustelu suositella tehosterokotetta, sanoo Leino. Alkuperäiset koronarokotteet antavat parhaimmillaan noin 50 prosentin suojan uudelta tartunnalta kahdeksi tai kolmeksi kuukaudeksi. Jos toiveena on, että tehosteannokset varianttiräätälöidyillä rokotteilla estävät tartuntoja ja näin ehkä myös sairauspoissaloja, suoja on todennäköisesti lyhytaikainen ja rajallinen. Asiaan liittyy muitakin kysymyksiä. Jos tehosteannoksia suositeltaisiin sote-ammattilaisille, pitäisikö niitä suositella muillekin ammattiryhmille, jotta sairauspoissaoloja estettäisiin. – Riittäisikö laajojen rokotusten perusteluksi toive vähentää poissaoloja parin kuukauden ajan? Pitäisikö muutaman kuukauden jälkeen antaa jälleen uusi suositus?, Hanna Nohynek kysyy. Miksi Suomen linja poikkeaa muista Euroopan maista? Osa Euroopan maista suosittelee tai tarjoaa sote-ammattilaisille tehosteannoksia tänä syksynä. Nohynekin mukaan maittain vaihtelevat suositukset johtuvat siitä, että eri maissa edellytetään eri tavalla näyttöä suosituksen antamiselle. Lisäksi asiaan vaikuttaa se, mikä taho suosituksen antaa ja mitä suosituksella tavoitellaan. Rokotussuosituksen voi yleensä antaa kansanterveyslaitos tai ministeriö. Esimerkiksi Ruotsissa ei suositella syystalven tehosteannoksia sotelaisille eikä työikäisille terveille aikuisille, mutta 18 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuutta ottaa tehoste. Sotelaisten ja muiden välillä ei siis tehdä eroa. Tanska puolestaan suosittelee syystalven tehostetta ainoastaan niille sotelaisille, jotka hoitavat ikääntyneitä ja vakavan koronan riskissä olevia. Norja ei tällä hetkellä suosittele eikä tarjoa syystalven tehosterokotuksia terveydenhuollon ammattilaisille.

Tehy ja SuPer ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hoitajajärjestöjen ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien työriitaan. Sovintoehdotuksen mukaan sote-alalla tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee keskimäärin vähintään 17,3 % viiden vuoden aikana etupainotteisesti siten, että kolmena ensimmäisenä vuonna nousu on 15,3 %. Ratkaisu koostuu sote-sopimuksen omasta kolmivuotisesta palkkaohjelmasta, aiemmin neuvotellusta kunta-alan palkkaohjelmasta sekä ns. normaaleista sopimuskorotuksista. Lisäksi ratkaisu sisältää koronapotilaiden hoitoon osallistuneille erillisen 600 euron kertapalkkion ja useita parannuksia työoloihin. – Hoitajien taistelu toi sote-alalle muuta kunta-alaa tuplasti paremman palkkaohjelman, jolla alan palkkausta ja sen epäkohtia päästään korjaamaan. Lisäksi työaikoja ja työoloja koskevat tavoitteet etenivät, ja vihdoin korona-ajan venymisestä korvattiin konkreettisesti. Myös palkkatasa-arvo nytkähtää eteenpäin. Pakkotyölain varjossa tulosta voi pitää hyvänä, toteavat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Ratkaisun tuloksena esimerkiksi lähihoitajan tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo nousee nykyisestä 2 255 eurosta yli 2 600 euroon ja sairaanhoitajan vastaavasti 2 625 eurosta yli 3 000 euroon. – On hyvä, että pitkän ja vaikean rupeaman jälkeen sopimus viimein syntyi. Ratkaisua voi kuvailla pelastusrenkaaksi sote-alan kriisiin, mutta kuivalle maalle pääseminen edellyttää tulevina vuosina edelleen merkittäviä valtiovallan ja työantajan lisäpanostuksia sote-sektorille, toteavat puheenjohtajat. Ratkaisu sisältää useita työhyvinvointia ja palautumista edistäviä parannuksia kuten arkipyhä kokonaisena vapaapäivänä, vuosilomaoikeus myös arkipyhinä sekä ns. joutuisan ruokailun käytäntö yleistyöaikamuodossa kuten lääkäreillä. Lisäksi sovittiin ensimmäistä kertaa erityisesti sote-alalle alakohtainen työryhmä kehittämään työhyvinvointia, työolojen parannuksia ja johtamista. Ratkaisulla myös poistetaan työantajilta mahdollisuus asettaa rekrytointikieltoja, jotka ovat viime aikoina estäneet yksittäisten hoitajien palkkakehitystä ja vapaata liikkumista työsuhteesta toiseen. – Kierros oli hankala ja raskas monella tavoin. Työnantajien ja päättäjien suhtautuminen hoitajiin ja pakkotyölaki eivät varmaan unohdu kovin helposti, arvelevat Rytkönen ja Paavola. Sovintoehdotuksen hyväksymisen myötä kaikki Tehyn ja SuPerin työtaistelutoimet kuntasektorilla päättyvät välittömästi. Lisätietoa ratkaisusta ja sopimuskorotuksista

Suomen Röntgenhoitajat ry palkitsi vuoden 2022 röntgenhoitajapalkinnolla siunsotelaisen Heidi Vattulaisen. Vuoden röntgenhoitaja on lääketieteellisen säteilynkäytön ammattilainen, joka on tehnyt ansiokasta työtä radiografian eduksi. "Heidi antaa niin työyhteisölle kuin asiakkaille paljon, mutta ei pyydä vastineeksi mitään. Heidi vaikuttaa positiivisuudellaan työilmapiiriin sitomalla henkilöstöä puhaltamaan yhteen hiileen tiukempinakin aikoina", kerrotaan valintaraadin perusteluissa. – Tunnustus oli minulle yllätys! Jos työyhteisöstä yksi palkitaan, se on samalla tunnustus koko meidän röntgenhoitajien ammattikunnalle ja moniammatilliselle työyhteisölle Pohjois-Karjalassa! Minä olen yhtä kuin huiput työkaverini, he ovat tehneet minusta tälläisen röntgenhoitajan kuin nyt olen, toteaa Heidi Vattulainen. Vattulaisella on pitkä ura röntgenhoitajana, huimat 37 vuotta! Kokemusta hänellä on niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Vattulainen toimii tällä hetkellä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa mammografiatutkimusten vastuuhoitajana. Työ ei kuitenkaan sijoitu pelkästään keskussairaalaan, vaan Vattulainen on tuttu näky myös maakunnan kuvantamispisteissä. Asiakkaiden ja potilaiden kohtaaminen on röntgenhoitajan työssä erityisen tärkeää. Kontaktit potilaiden kanssa ovat usein tyypillisesti lyhytaikaisia, jolloin luottamuksellinen suhde potilaaseen on kyettävä luomaan nopeasti. Erityisesti mammografiatyössä korostuu herkkyys asettua potilaan asemaan. Rintaradiologin ja röntgenhoitajan yhteistyön tavoite on saada mammografiatutkimus kaikkine vaiheineen suoritettua ammattitaidolla, potilasta kuunnellen ja tukien. – Me ammattilaiset olemme omalla osastollamme, työpaikallamme ja niin sanotusti kotikentällä, tuttujen työkavereiden parissa. Sinne tulevat asiakkaat, potilaat, vierailijat, opiskelijat ja henkilökunta muilta osastoilta, ovat vieraalla maaperällä. He ovat ehkä vähän eksyksissä, jännittyneitä ja oman mukavuusalueensa ulkopuolella. On ammattitaitoa kohdata ihminen silmiin katsoen, omalla ainutlaatuisella persoonallaan ja laittaa itsensä peliin. Mielestäni on tärkeää sisäistää oikeasti sanonta ”kohtele kuin haluaisit sinua kohdeltava”, sanoo Vattulainen kuvaillen samalla omaa työtapaansa.

Vuosina 2017–2018 sattuneista korvatuista potilasvahingoista 16 % (n=675) tapahtui päivystysympäristössä. Päivystysten potilasvahingoissa korostuvat diagnoosiviiveen vuoksi korvatut vahingot, selviää Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) tuoreesta teemaraportista. Päivytyksissä tapahtuneista potilasvahingoista jopa 75 prosenttia oli aiheutunut diagnoosin viivästymisestä. Tyyppitapauksia olivat erilaisten tapaturmien aiheuttamien vammojen ja aivoverenkiertohäiriöiden diagnoosiviiveet. Diagnoosiviiveiden taustalla oli usein puutteellinen kliininen tutkiminen, kuvantamistutkimusten tekemättä jättäminen tai niiden puutteellinen tulkinta. Päivystysympäristöissä tapahtuneista vahingoista suurin osa tapahtui sairaaloiden yhteispäivystyksissä yleislääketieteen, akuuttilääketieteen ja kirurgian erikoisaloilla. Diagnoosiviiveiden ohella tapahtui muun muassa lääkehoitoon ja kipsaukseen liittyviä vahinkoja. Ensihoidossa korvattujen potilasvahinkojen määrä oli vähäinen (n=25). Yleisimmin kyse oli siirtotilanteisiin liittyvistä tapaturmista. Ainutlaatuinen raportti päivystysympäristössä tapahtuvista potilasvahingoista Kansainvälisissä tutkimuksissa päivystys on tunnistettu potilasturvallisuuden kannalta erityisen riskialttiiksi. – Päivystystoiminnan luonteeseen kuuluu ennakoimattomuus ja nopeasti vaihtelevat tilanteet. Vastaan voi tulla mitä vaan ja päätöksiä pitää usein tehdä nopeasti. Päivystyksissä turvallisuutta varmistaviin suojauksiin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota, korostaa PVK:n potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling. PVK:n julkaisema teemaraportti tarjoaa uutta tietoa päivystysympäristössä tapahtuvista potilasvahingoista, sillä aihetta ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Vaikka potilasvahinkoaineisto kattaa vain potilaiden PVK:lle ilmoittamat tapaukset, se on ainutlaatuinen tutkimusaineisto maantieteellisen kattavuutensa ja yhdenmukaisuutensa vuoksi. Päivystysten ruuhkien taustalla ongelmat muualla Päivystysten tilanne on ollut viimeisten kuukausien aikana erityisen vaikea, koska jatkohoitopaikkojen löytäminen potilaille ontuu. Päivystyksiin myös ajautuu potilaita, jotka olisi tarkoituksenmukaisempaa hoitaa päiväaikaan terveyskeskuksissa. Esimerkiksi hoivakotien hoitaja- ja lääkärivaje johtaa siihen, että potilaita lähetetään herkästi päivystykseen. – Päivystysruuhkat eivät johdu pohjimmiltaan potilasmäärästä tai päivystyksen resursseista, vaan hoitoketjun muiden palasten ahdingosta. Ilmiö on ollut nähtävissä jo vuosien ajan, täsmentää Welling. Suurin osa päivystysten potilasvahingoista on diagnoosiviiveitä, joille päivystysten ruuhkautuminen altistaa. Jotta päivystystoiminta voidaan toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti, huomio on kohdistettava koko hoitoketjun toimintaan. Inhimillisten tekijöiden vaikutus turvallisuuteen on suuri Lääkäreiden koulutukseen ei sisälly juurikaan tietoa inhimillisten tekijöiden vaikutuksista turvallisuuteen. Suurimmat riskit päivystystyössä liittyvät kuitenkin vireystilaan, stressiin ja ympäristötekijöihin. – Vaikka lääkärit ovat terveydentilan arvioinnin ammattilaisia, harvalla on ymmärrystä huomioida kuinka paljon vireystila ja ympäristötekijät voivat vaikuttaa omaan harkintakykyyn, päätöksentekoon ja toimintaan. Tässä olemme jäljessä muita turvallisuuskriittisiä toimialoja, kuvaa potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling. Kaikille sote-ammattilaisille tulisi jo peruskoulutuksessa tarjota eväät inhimillisten tekijöiden vaikutusten tunnistamiseen osana turvallisuusopintoja. Lisätietoja: Potilasvahinkotietoa 1/2022 - päivystysten potilasturvallisuus

Valtakunnansovittelija on antanut tänään sovintoehdotuksen Tehyn, SuPerin ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n työriitaan. Järjestöjen hallinnot käsittelevät ehdotusta. Sovintoehdotuksen sisällöstä ei kerrota julkisuuteen ennen kuin osapuolet ovat antaneet vastauksensa valtakunnansovittelijalle. Vastaukset tulee antaa maanantaina 3.10. klo 18.00.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei toistaiseksi suosittele perusterveille sote-ammattilaisille syystalven koronarokotusten tehosteannoksia. Perusterveiden rokotettujen työikäisten aikuisten riski parhaillaan kiertävien omikronvarianttien aiheuttamalle vakavalle koronataudille on erittäin pieni. Tällä hetkellä ei ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi sote-ammattilaisten tehosteannoksia. – Tehosteannoksiksi suositellaan varianttiräätälöityjä rokotteita, jotta suojan immunologinen pohja laajenee. Emme kuitenkaan tiedä vielä, millainen niiden suoja tartuntoja vastaan on verrattuna alkuperäisiin rokotevalmisteisiin, ja millainen vaikutus tällä olisi mahdollisesti sairauspoissaoloihin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sote-ammattilaisten saama suoja tartuntoja ja tartuttavuutta vastaan voisi myös parhaimmillaan suojata epäsuorasti potilaita ja pitkäaikaishoitolaitosten asukkaita. Alkuperäisten koronarokotevalmisteiden suoja tartuntoja vastaan on kuitenkin vain kohtalainen ja lyhytaikainen eli pari kuukautta. Monella on jo hybridi-immuniteetti THL:n tutkimuksissa on havaittu, että suurella osalla väestöstä on koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita. Tartunnan saaneiden osuus kasvoi keväällä ja kesällä 2022. Vasta-aineiden esiintymistä on tutkittu THL:ssä seeruminäytteistä, jotka otettiin 1–17-vuotiailta muita kuin koronatautiin liittyviä laboratoriotutkimuksia varten HUSLABissa. Toukokuussa otetuista näytteistä 73 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita. Tartunnan saaneiden aikuisten osuutta on arvioitu satunnaisotantana toteutetussa väestötutkimuksessa. Tutkimukseen HUSin alueelta osallistuneiden 18–84-vuotiaiden näytteistä 27 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita maaliskuussa. Touko-kesäkuussa HUSin ja neljän muun sairaanhoitopiirin alueelta tutkimukseen osallistuneista vasta-aineita löytyi 35 prosentilta. Nuoremmissa ikäryhmissä tartunnasta kertovia vasta-aineita löytyi suuremmalta osalta. Vasta-aineita esiintyi eri ikäryhmillä touko-kesäkuussa seuraavasti: 18–29-vuotiaat 55 % (n=66) 30–44-vuotiaat 46 % (n=196) 45–64-vuotiaat 36 % (n=519) 65–85-vuotiaat 28 % (n=464) Koska tartunnan saaneiden osuus on vuoden 2022 kevään omikronaallon aikana kasvanut suureksi etenkin nuorimmissa ikäryhmissä, hyvin suurella osalla 12 vuotta täyttäneistä on koronavirustartunnan ja rokottamisen yhteisvaikutuksena muodostunutta hybridi-immuniteettia. Hybridi-immuniteetti on voimakkaampi ja tunnistaa laajemmin erilaisia virusmuunnoksia kuin yksin tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja”, Melin selvittää. Varianttivalmisteiden paremmasta tehosta ei ole vielä tutkimusnäyttöä Osa Euroopan maista suosittelee sote-ammattilaisille tehosteannoksia tänä syksynä. – Päätösten tukena ei ole tutkimusnäyttöä varianttivalmisteiden paremmasta tehosta alkuperäisvalmisteisiin verrattuna. Suositukset perustuvat toiveeseen, että varianttivalmisteet olisivat tehokkaampia ehkäisemään tartuntoja, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. – THL tekee suosituksensa tehosterokottamisesta lääketieteellisin perusteluin, Nohynek korostaa. Jos sote-ammattilainen kuuluu ikänsä tai perussairautensa vuoksi syystalven 2022 tehosteannoksien kohderyhmään, hänelle suositellaan tehosterokotetta samalla tavalla kuin muillekin kohderyhmään kuuluville.

Kun Valvira on poistanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuden hänen omasta pyynnöstään, henkilöllä ei enää ole oikeutta toimia ammatissaan eikä oikeutta käyttää ammattinimikettään, muistuttaa Valvira tiedotteessaan. Ammattioikeuksien poistaminen ei siis tarkoita ainoastaan tietojen poistamista ammattihenkilörekisteristä. Esimerkiksi omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettänyt sairaanhoitaja ei enää ole sairaanhoitaja eikä hänellä ole oikeutta tehdä sairaanhoitajan tehtäviä. Valviraan tulleiden yhteydenottojen perusteella osalle omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettäneistä tämä seikka on jäänyt epäselväksi. Ammattioikeuksien poistaminen tai rajoittaminen omasta pyynnöstä Valvira voi terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä poistaa ammatinharjoittamisoikeuden tai rajoittaa sitä tai poistaa oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Ammattihenkilön on toimitettava pyyntö Valviraan kirjallisesti. Valvira antaa poistamisesta erillisen päätöksen ja tekee siitä merkinnän ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Päätös myös julkaistaan kuulutuksena Virallisessa lehdessä (virallinenlehti.fi). Käsittelyprosessi kestää useita kuukausia. Palauttamista voi anoa Ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden palauttamista on mahdollista anoa Valviralta takaisin. Palauttaminen käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa. Käsittelyaika on vähintään kuusi kuukautta. Lisätietoa ammattioikeuksien poistamisesta Valviran verkkosivuilla

Hoitajien riittävyyden ja jaksamisen kanssa kamppailevassa vanhusten hoivassa haetaan lisää tuottavuutta digitalisaatiolta. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että hoitajien työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä heidän mahdollisuutensa kokea empatiaa. Teknologia ei sulaudu hoivatyöhön automaattisesti, vaan sille tulee varata aikaa ja resursseja. Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi -tutkimushanke tarkasteli, millaisia vaikutuksia teknologian käytöllä on hoivatyön ytimeen: mahdollisuuteen tuntea empatiaa. Tutkimushankkeessa kysyttiin, miten teknologian käyttö istuu hoitajien työhön vanhusten hoivan arjessa. Tuoko se lisää aikaa kiireiseen vuorotyöhön vai viekö se hoitajalta mahdollisuuksia kokea empatiaa? – Vanhusten hoivassa tehdään jatkuvasti ratkaisuja, joissa otetaan käyttöön teknologiaa tarkoituksena tehostaa hoivatyötä. Silti ei oikein tiedetä, miten erilaiset teknologiat muuttavat hoivan laatua, kertoo johtava tutkija Eveliina Saari Työterveyslaitoksesta. Tutkimuksen mukaan teknologian ylläpitotehtävät ja hyvän hoivan tuottaminen arjessa samanaikaisesti voivat aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta hoitajien työhön. – Päähavainto on, että teknologian käyttö vie hoitajalta aikaa hoivasta. Toisaalta hyvin suunniteltu ja hyödyllinen teknologiaratkaisu tuo hoitajille myös lisää aikaa keskittyä hyvään ja laadukkaaseen hoivaan, Saari toteaa. Uudet ratkaisut eivät kuitenkaan takaa tuloksia. Teknologiset ratkaisut vaativat huolellista suunnittelua ja ymmärrystä hoitajan työstä, koska hoivapalvelut ja käytössä olevat teknologiat vaihtelevat.Olennaista olisi tunnistaa teknologian käyttö osana hoitajan työtä aikaa vaativana tehtävänä. Työhyvinvointi syntyy asiakkaan kanssa Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhusten hoivan arkea sekä kotihoidossaettä tehostetussa palveluasumisessa. Arkeen päästiin käsiksi haastatteluiden, havainnointien sekä yhteisen pohdinnan kautta. Hoitajat arvioivat, etteivät he itse voi vaikuttaa hoivatyön teknologisoitumiseen. Esihenkilöiden ja johdon tulisi sen vuoksi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että työolot säilyvät hoivatyössä mielekkäinä, kuntueksi otetaan erilaisia teknologioita. Työhyvinvointi syntyyammattilaisen ja asiakkaan kanssakäymisessä. – Kaikki tutkimukseemme osallistuneet hoitajat näkivät, että empatian merkitys on hoivatyössä keskeinen, vaikkei sitä mitata tai arvioida. Empatian kokemusta kannattaisi arvioida osana työhyvinvointitutkimuksia ja seurata sen muuttumista pitkällä tähtäimellä, Saari summaa. Esihenkilöiden merkitys korostui, kun puhuttiin hyvästä hoivasta ja hetkellisestä kuormituksen sietämisestä. Esihenkilöt ja johto ovat myös avainasemassa nostamaan esiin empaattisen asiakasvuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä ja merkitystä. – Työyhteisössä on tärkeää arvostaa yksilöllisiä hyviä asiakasvuorovaikutuksen tapoja ja edistää kollegoiden oppimista toinen toisiltaan. Empaattiset kohtaamiset tuottavat hyvinvointia sekä ikääntyneille asiakkaille että hoitajille, huomauttaa Saari. Empatia vaatii aikaa Hyvään hoivaan liittyvä empatia ei ole kadonnut hoivan teknologisoitumisen myötä, mutta siitä on tullut entistäkin ”hiljaisempaa tietoa”. Empatian arvostus on vaarassa jäädä varjoon. – Hyvän hoivan, laadukkaiden asiakaskontaktien ja hyvän elämän turvaaminen tulisi nostaa entistä painokkaammin esiin osana hyvää hoivatyötä ja vanhushoivatyön kunniatehtävänä, painottaa Saari. Yhteiskunnallisella tasolla olisi käytävä arvokeskustelua siitä, miten voidaan turvata hoivan riittävyys ja samalla hoivan laatu ikääntyvässä väestörakenteessa. – Voisiko vanhushoivatyön keskiöön nostaa enemmän asiakkaiden hyvän elämän tukemista, eikä lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä? Tutkimuksen analyysit viittaavat siihen, että nyt hoitajat tuottavat hyvää hoivaa ja pyrkivät empatiaan, vaikka se tuottaisi kuormitusta työhön. Empatia ei viihdy kiireessä, eikä vaihtuvissa asiakassuhteissa, Saari muistuttaa.

Hoitajien työtaistelu kuumenee. Tehy ja SuPer ovat ilmoittaneet valmistautuvansa nyt joukkoirtisanoutumiseen. Tehy erikoissairaanhoidossa, SuPer kotihoidossa. Ilmeisesti nimien keruu on alkanut, koska hoitajat kertovat allekirjoituksistaan mm. Twitterissä. Tarkempia kohteita tai ajankohtia irtisanoutumisille ei ole kerrottu. "Nyt on nimi laitettu paperiin. Päätyyn asti karmit kaulassa!" "Taisin juuri joukkoirtisanoutua. Enkä todellakaan ollut ainoa." ”Jos haluat muuttaa maailmaa - ota kynä ja kirjoita” - Martin Luther King. Kirjoitin. ”Kynä on miekkaa mahtavampi” Edward Bulwer-Lytton 1839

Päätoimittaja Jussi Kärki syytti hoitajia trollaamisesta MTV:n Pöllöraadissa, jossa käsiteltiin hoitajien työtaistelua. – Aina kun hoitajia lähtee kritisoimaan, niin tulee kova, järjestelmällinen sometrollaus, sanoi Kärki suorassa lähetyksessä. Lausunto on herättänyt hoitajien keskuudessa ihmettelyä ja suuttumusta sosiaalisessa mediassa. – Hoitajat osallistuvat itseään koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja puolustavat oikeuksiaan, niin toimittaja Jussi Kärki kutsuu sitä TV:ssä järjestelmälliseksi trollaukseksi. En löydä sanoja nyt, kirjoitti Tehyn somemanageri, "ex-hoitopoika" Jan-Olof Eriksson Twitterissä. – Kun mun kollegat vihdoin löytää äänen ja rohkeuden käyttää sitä puolustaakseen itseään ja oikeuksiaan sekä osallistumaan ITSEÄÄN koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, journalisti kutsuu sitä sometrollaukseksi. Oo koo, sanoi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. – Tehyn jäsenet ja kollegat on vihdoin löytäneet äänensä ja uskaltavat sanoa, mitä ajattelevat niin tottakai setämiehet tulee tuomitsemaan sen, kirjoitti sairaanhoitaja Siru Heromaa-Karjalainen. – Ihmisoikeudet eivät ole kaikille tärkeitä. Nää fossiilit ovat toistensa kavereita ja lobbaavat toistensa puolesta. kirjoitti sairaanhoitaja Nizo Dara. – Mä mietin,että hiljaa nöyränäkö vaan pitäs kritiikki ottaa vastaan? Jos kritiikki esim täällä twitterissä pitää sisällään selkeitä asiavirheitä tai kärjistyksiä joiden vuoksi ei pysytä asiakeskustelussa, kyllä, edelleen osallistun äänelläni keskusteluun, sanoo sairaanhoitaja Nina Pulkkinen.

Suomen lähi- perushoitajaliitto SuPer on päättänyt edistää joukkoirtisanoutumista työtaistelutoimenpiteenä hyvin vaikean neuvottelutilanteen vuoksi. Joukkoirtisanoutuminen tapahtuu kotihoidossa myöhemmin ilmoitettavissa kohteissa. SuPer päättää tarkemmasta ajankohdasta myöhemmin. Eduskunta äänestää tänään ns. pakkolaista, joka käytännössä veisi hoitajilta lakko-oikeuden. – Laki rajoittaa hoitajien perusoikeuksia ja kurittaa naisvaltaista alaa. – Tällä lailla heikennetään entisestään alan veto- ja pitovoimaa, Paavola sanoo. – Pakkolain sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten hoitajien saatavuus turvataan normaalioloissa. Asiakas- ja potilasturvallisuus vaarantuu joka päivä eikä työnantaja ole ollut tästä huolissaan muutoin kuin työtaistelutoimien aikana. SuPer ja useat muut asiantuntijat ovat jo kauan varoittaneet vakavasta sote-alan kriisistä, jossa nyt olemme. Kriisi voi vielä syventyä, jos ei sitä nyt korjata. Hoitajapula on todettu useissa selvityksissä ja tilastoissa. Hoitajat ovat itse kertoneet, etteivät he enää suostu tekemään työtään nykyisellä palkalla ja alalta on poistunut ammattilaisia muille aloille. – Maan hallitus on löytänyt ratkaisuja ja rahaa muihin kriiseihin, mutta sote-alan kriisiä se ei ole halunnut ratkaista, Paavola sanoo. – Miten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä myös varhaiskasvatuksen palvelut aiotaan jatkossa turvata kansalaisille, jos hoitajat hakeutuvat muualle? Tilanne uhkaa sisäistä turvallisuutta ja se on otettava vakavasti, Paavola muistuttaa. – Tavoitteenamme on edelleen sopimus, eivät työtaistelutoimet, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

SuPer ja Tehy vastustavat hallituksen esitystä ns. pakkotyölaiksi, joka loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia. Toteutuessaan laki vie hoitajilta työtaisteluoikeuden ja syventää hoitajapulaa. "Ei pakkotyölaille – #MeidänKaikkienAsia -mielenilmaus alkaa perjantaina 16.9. klo 11 Kansalaistorilta, josta marssikulkue suuntaa eduskuntatalolle. Paikalle on kutsuttu kansanedustajia ja ministereitä vastaamaan hoitajien kysymyksiin. Mielenilmauksessa ovat paikalla SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Mielenilmaus on avoin kaikille kansalaisille. Tilaisuus päättyy noin klo 15. Ilmoittaudu mukaan SuPerin ja Tehyn keskeinen tavoite on ratkaista hoitajapula parantamalla palkkausta ja työoloja. Liitot ovat jättäneet viisi lakkovaroitusta, ja kunta-alalle on asetettu ylityö- ja vuoronvaihtokielto vauhdittamaan neuvotteluja.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen syytti Twitterissä pääministeri Sanna Marinia (sd) ja vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia siitä, että nämä ”haluavat poistaa sote-alan työntekijöiden oikeuden työtaisteluihin” ja ”tuhota tämän alan”. – Eikö teitä hävetä? Rytkönen kysyy. Tehy ja SuPer vastustavat esitystä laiksi välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta työtaistelun aikana. Se antaa työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat. Lisäksi aluehallintovirastot voivat työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki vie kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla. Lue lisää aiheesta.

Tehy ja SuPer vastustavat esitystä laiksi välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta työtaistelun aikana. Se antaa työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat. Lisäksi aluehallintovirastot voivat työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki vie kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla. Järjestöjen mukaan kyseistä lainsäädäntöä ei tarvita potilaiden hengen ja terveyden turvaamiseksi, koska Suomen lainsäädännössä on jo toimivat keinot (oikeudenkäymiskaari 7 luku 3 §), joilla tarvittaessa riippumaton tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä. Em. keinoja on käytetty miesvaltaisten alojen samantyyppisissä työtaistelutilanteissa viimeksi vajaa vuosi sitten. Lakiesitys loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia ja kohtelee naisvaltaista alaa työtaisteluissa aivan eri tavoin kuin miesvaltaisia aloja. Asiaa valmisteleva ministeri on ilmoittanut, että kyseessä on tarkkarajainen täsmälaki tehohoitoon ja kotihoitoon. Tämä ei järjestöjen mukaan pidä paikkaansa. Laki on valmisteltu työnantajapuolen pyynnöstä, työtaistelun toisen osapuolen toiveita kuunnellen. Sen piirissä ovat lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävät. Lakiesitys pyrkii estämään kaikki mahdolliset sote-alan työtaistelut myös tulevaisuudessa, mukaan lukien joukkoirtisanoutumiset. Lain tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin kokonaan. Esitys ei sisällä keinoja varmistaa, onko työnantaja omilla toimenpiteillään tosiasiallisesti riittävästi pyrkinyt välttämään potilaiden hengen ja terveyden vakavan vaarantumisen. Työnantaja saa itse oikeuden määrittää lakkorajat, jolloin se voi minimoida työtaistelun vaikutukset toimintaansa. Tämä vie kokonaan pohjan lailliselta lakolta, jolla pyritään sote-henkilöstön palkkauksen parantamiseen ja hoitajapulan korjaamiseen. Järjestöille epäselväksi jää myös miten varmistetaan, että potilasturvallisuuden vaarantumisen syynä on nimenomaan työtaistelun aiheuttama henkilökunnan riittämättömyys eikä esimerkiksi jatkuva krooninen työvoimapula. Tämä lisää mahdollisuuksia lain väärinkäytöksiin, jolloin työvuoroissa saattaa olla lakon aikana enemmän henkilöstöä kuin ennen työtaistelua. Näin kävi kevään hoitajalakossa. Lakiesitys asettaa työntekijäjärjestölle velvoitteen huolehtia lakon aikana työnantajan käyttöön jäävästä riittävästä henkilöstön määrästä. Tällaista velvoitetta ei voida lailla säätää sote-alan työntekijäjärjestöille. Lakiesityksessä jää auki, miten tarvittava henkilöstömäärä määriteltäisiin ja miten käytännössä toimittaisiin, kun edes työnantajat eivät saa hoitajapulan vuoksi riittävästi henkilöstöä takaamaan potilasturvallisuutta kaikissa tilanteissa. Työntekijäjärjestöllä ei myöskään ole jäseniinsä direktio-oikeutta toisin kuin työnantajilla on työntekijöihinsä eikä järjestöillä ole viranomaisoikeuksia kuten AVIlla. Järjestöt kritisoivat voimakkaasti myös järjestelyä, jossa AVIt asetetaan tuomioistuimien rooliin tekemään perusoikeuksiin puuttuvia päätöksiä. Oikeusvaltio ei toimi näin. Hallitus osoittaa lakiesityksellään, että sote-alalla tehdään niin arvokasta ja korvaamatonta työtä, että sitä on pakko tehdä lakko-oikeudesta huolimatta. Työn tärkeydestä seuraa nyt, että hoitajilla ei ole oikeutta vaatia laillisin keinoin itselleen parempaa palkkaa ja työoloja. Työmarkkinaneuvottelujen yleiset pelisäännöt ja mekanismit eivät toimi ja hoitajat joutuvat työskentelemään palkalla, joka ei vastaa työn vaativuutta. Täysin kestämätön tilanne hoitajapulan riivaamassa ikääntyvässä Suomessa. Järjestöt korostavat, että työriita ratkeaa sopimalla ja lisärahoituksella - ei pakkotyöllä ja alistamalla. Lue: Tehyn ja SuPerin lausunto pakkotyölaista

Kansalaisten mielestä hoitajapulan ratkaiseminen on välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta ja keskeisenä keinona nähdään alan palkkatason nostaminen. Tämä ilmenee Tehyn ja SuPerin teettämässä hoitajapulaa ja sen ratkaisukeinoja koskeneessa kyselyssä, jonka toteutti Kantar Public kuluneella viikolla. Kyselyn vastaajista 94 % näki hoitajapulan ratkaisemisen välttämättömänä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta ja palkkauksen yhteys hoitajapulaan tuli esiin vahvasti. Vastaajista 85 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että parempi palkkaus lisäisi hoitoalan vetovoimaa ja koulutettujen osaajien pysymistä alalla ja 81 % näki, että palkkoja on nostettava hoitajapulan ratkaisemiseksi. Kansalaiset ilmaisivat kyselyssä vahvaa tukea hoitajajärjestöjen tavoitteille. Kolme neljästä piti hoitajien ja muiden koulutettujen sote-ammattilaisten vaatimuksia paremmasta palkkatasosta oikeutettuina. Myös työtaistelutoimia pidettiin oikeutettuina. Vastaajista 75 % oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että hoitajien työtaistelu hoitajapulan ratkaisemiseksi ja palkkauksen nostamiseksi on oikeutettu. Kyselyn mukaan yhteiskunnan panostusta sote-sektoriin tulee lisätä. Suuri enemmistö eli 84 % katsoi, että Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit pitää nostaa pohjoismaiselle tasolle pitkällä tähtäimellä. Kysely selvitti myös kansalaisten mielipiteitä siitä, kenellä on vastuu hoitajapulan ratkaisuista. Vastaajien mielestä hoitajapulan ratkaisu kuuluu sekä hallitukselle että työantajille. Tätä mieltä oli selvä enemmistö eli 61 % vastaajista. Työnantajien vastuuta peräänkuulutti 19 % vastaajista ja hallitusta piti päävastuullisena 16 %. Kyselyssä kartoitettiin lisäksi kansalaisten näkemystä ns. pakkotyölakiin. Aihe jakoi odotetusti mielipiteitä, mutta enemmistö eli 54 % vastaajista ei pitänyt pakkolakia oikeana ratkaisuna. Kantar Publicin kyselyyn vastasi 1 112 täysi-ikäistä Gallup Forum -vastaajapaneelissa manner-Suomessa 7.-9.9.2022. Kyselyn virhemarginaali on +-3 prosenttiyksikköä.

Hoitajaliitot Tehy ja SuPer ehdottavat, että hoitajien työhön pakottamisen sijaan vastuussa olevat ministerit pohtivat rakentavampaa ratkaisua eli lakia hoitohenkilökunnan saatavuuden turvaamisesta. Lailla nostettaisiin hoitajien palkkatasoa sellaiseksi, että se lisää alan pito- ja vetovoimaa. Kyse olisi akuuttiin kriisiin vastaamisesta määräaikaisella lainsäädännöllä, jotta tilanne saadaan korjaantumaan. Tehy ja SuPer eivät hyväksy suunnitteilla olevaa pakkolakia, joka pakottaa hoitajat työhön työtaistelutoimien aikana. Sote-ministeriryhmä keskustelee tänään laista. – Pakkolaki ei ole ratkaisu, vaan se ainoastaan pahentaa kriisiytynyttä hoitajapulaa, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertovat. Hoitajapula aiheuttaa potilasturvallisuuden vaarantumista joka päivä ja estää suomalaisten perusoikeuksien toteutumisen. Hoitajapula ei korjaannu työryhmissä tai juhlapuheissa. Se vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä eduskunnalta. Potilasturvallisuuslakia ollaan säätämässä pikavauhdilla lyhytaikaista lakkotilannetta varten, vaikka ratkaisu tarvitaan itse juurisyyhyn: kriisiytyneeseen hoitajapulaan. Lainsäätäjän huomio on nyt väärässä kohdassa eikä varsinaiseen ongelmaan haeta ratkaisua. On selvää, että työnantajat eivät omin toimin saa alati pahenevaa hoitajapulaa ratkaistua. Hyvin vakava hoitajapula on kaikkien tiedossa. Kansalaiset pitävät hoitajien vaatimuksia oikeutettuina. Palkkauksen ja työolojen korjaaminen on yksi, mutta tärkeä keino hoitoalan veto- ja pitovoiman turvaamiseksi. SuPer ja Tehy ovat kaikkien suomalaisten asialla. Haluamme turvata laadukkaat sote- ja varhaiskasvatuksen palvelut myös tulevaisuudessa. Kysymys on myös huoltovarmuudesta. - Jos palveluja ei pystytä turvaamaan, heikentää se merkittävästi erityisesti naisten asemaa työelämässä, puheenjohtaja Paavola sanoo. Hoitajia syyllistetään voimakkaasti käytössä olevista kovista työtaistelukeinoista, vaikka keinot ovat täysin laillisia ja joita myös muut liitot ovat käyttäneet. Onko oikein, että hoitajat joutuvat käyttämään näin kovia keinoja hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, koska päättäjät eivät ole ottaneet vastuuta asiasta? - Onko oikein, että näin vaativasta ja tärkeästä työstä, johon joudutaan lailla pakottamaan hoitajia, maksetaan kohtuuttoman pientä palkkaa, puheenjohtaja Rytkönen kysyy. – Viime kädessä valtio vastaa siitä, että kansalaisten välttämättömät palvelut turvataan, tätä palloa ei voi heittää toistuvasti muualle. Hoitajapula saadaan kääntymään parempaan suuntaan vain rahalla, puheenjohtajat muistuttavat.

Tehyn ja Superin työtaistelun sovittelulle on varattu aikaa keskiviikkona, perjantaina ja sunnuntaina, kertoo valtakunnasovittelija Twitterissä. ”Jonkin verran lähentymistä on tapahtunut, mutta paljon on työtä vielä jäljellä”, kirjoittaa valtakunnansovittelijan toimisto.

Tehy ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ovat antaneet jälleen kaksi uutta lakkovaroitusta neuvottelujen vauhdittamiseksi. Neljän vuorokauden mittainen lakko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Oulun yliopistollisen sairaalan Tehohoitokeskuksen aikuisten teho-, tehovalvonta- ja valvontahoito yksiköissä ja Oulun kaupungin Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen Kontinkankaan-Myllyojan kotihoidossa alkaa tiistaina 13.9.2022 klo 00.01 ja päättyy perjantaina 16.9.2022 klo 23.59. Lakossa ovat työtaistelun aikana kaikki työsopimussuhteiset Tehyn ja SuPerin jäsenet kyseisissä yksiköissä. Kohteissa tehtävä työ on lakonalaista työtä. Tehy ja SuPer julistavat samalla Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Oulun yliopistollisen sairaalan Tehohoitokeskuksen aikuisten teho-, tehovalvonta- ja valvontahoito yksikköihin ja Oulun kaupungin Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen Kontinkankaan-Myllyojan kotihoitoon kohdistuvan hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon, jotka astuvat voimaan heti ja jatkuvat lakon päättymiseen saakka. Hakukiellon ja siirtokiellon aikana kukaan Tehyn tai SuPerin jäsen ei voi hakea tai ottaa vastaan em. lakkokohteissa avoinna olevaa työtä eikä siirtyä SOTE-sopimuksen/KVTES 1 luvun 10 §:n tarkoittamalla tilapäisellä siirrolla tekemään lakkokohteisiin kohdistuvaa työtä. Tehy ja SuPer ovat antaneet aiemmin elokuussa kolme muuta lakkovaroitusta sekä ilmoittaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellon kiristymisestä syyskuun alussa. Työriitaa on soviteltu hieman yli viikon ajan valtakunnansovittelijan johdolla. Järjestöt painottavat, että ratkaisun avain eli sote-sektorin lisärahoitus on lopulta maan hallituksella. – Poliittisen päättäjän pitää herätä Ruususen unesta. Sote-sektori on vuosikausien aliresurssoinnilla kuihdutettu kuiviin ja hoitajapulan on annettu ajautua kaikkia kansalaisia koettelevaksi kriisiksi, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. – Tämän umpisolmun avaaminen ei ole pelkkä työmarkkina-asia. Sote-rahoituksessa on mittava lovi ja vain muutaman kuukauden päästä valtiovalta vastaa siitä. Päättäjän on yhä vaikeampi paeta vastuuta, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Rytkösen ja Paavolan mukaan päättäjien kannattaisi nyt budjettiriihen kynnyksellä miettiä kaksi kertaa, miten syvän kriisin vallitessa he haluavat käynnistää hyvinvointialueiden toiminnan vuoden vaihteessa. – Esittämämme sote-alan pelastusohjelma olisi kaikkien kannalta järkevin ratkaisu. Jotta hoitajapula alkaisi vähitellen helpottaa, tarvitaan yksinkertaisesti lisää rahaa, paremmat palkat. Se on ensimmäinen ja tärkein keino vastata hoitajapulaan ja osoittaa, että Suomi haluaa jatkossakin pitää hoitajansa tällä hienolla alalla, he toteavat.

SuPer ja Tehy ovat antaneet Helsingin kaupungin eteläistä kotihoitoyksikköä koskevan lakkovaroituksen. Varoitus käsittää seuraavat lähipalvelualueet: Lauttasaari 1, Lauttasaari 2, Töölö 2, Töölö 3, Töölö 4, Viiskulma 3, Viiskulma 4, Vironniemi 1, Vironniemi 2 ja resurssipooli. Varoitus on annettu ajalle 6.9.2022 klo 00.01 – 9.9.2022 klo 23.59. Samalla SuPer ja Tehy julistivat Helsingin kaupungin eteläiseen kotihoitoyksikköön kohdistuvan hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon, jotka astuvat voimaan heti ja jatkuvat työtaistelun päättymiseen saakka. Hakukiellon ja siirtokiellon aikana kukaan SuPerin tai Tehy jäsen ei voi hakea tai ottaa vastaan lakkokohteessa avoinna olevaa työtä eikä siirtyä SOTE-sopimuksen/KVTES 1 luvun 10 §:n tarkoittamalla tilapäisellä siirrolla tekemään em. lakkokohteeseen kohdistuvaa työtä. Hoitajaliitot katsovat, että jumiutuneita työehtosopimusneuvotteluja on vauhditettava. Hoitajapula on todellinen ja odottaa kipeästi ratkaisua. – Hoitajapulaa ja alan veto- ja pitovoimaa ei ratkaista juhlapuheilla ja värivaloilla, vaan palkkausta ja työoloja parantamalla. Kyse on Suomen huoltovarmuudesta sekä koko sote-alan ja varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta ja nämä ratkaisut vaativat rahaa. Päättäjät eivät voi paeta vastuutaan asiassa, painottavat SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola jaTehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestöjen tiedotteessa Lakossa ovat työtaistelun aikana kaikki työsopimussuhteiset SuPerin ja Tehyn jäsenet kyseisissä työpaikoissa. Kohteessa tehtävä työ on lakonalaista työtä. Sovittelu jatkuu tiistaina.