Search the Community

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on tyytymätön valtiovarainministeriön budjettiesitykseen, jossa ei ole varattu riittävästi rahaa hoitajamitoituksen nostamiseen. Luvattu 0,7:n mitoitus vaatii huomattavasti enemmän kuin viisi miljoonaa euroa. Paavola vaatii tiedotteessaan, että vaalilupausten täyttämiseen on löydyttävä asianmukaiset varat. Paavolan mukaan tilanne vanhustenhoidossa huononee koko ajan. Viestiä jäsenistöltä sekä omaisilta virtaa SuPerin toimistoon yhä useammin. Huoli hoitajien jaksamisesta ja hoidon laadusta on suuri. – Onko oikein, että Suomessa arvostus hoidettavia ja hoitajia kohtaan ei näy missään? puheenjohtaja Paavola kysyy. – Ei ole oikein, että hoitajat tekevät työtään hyvästä sydämestään ja uhraavat jopa oman terveytensä eivätkä hoidettavat saa sitä hyvää hoitoa, jonka yhteiskunta on heille luvannut. Nyt luotetaan liikaa hoitajien jaksamiseen. Vanhustenhoidon kriisi ei ole ohi. Samat ongelmat kuin keväällä ovat yhä olemassa. Hoitohenkilökuntaa on aivan liian vähän, niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Vanhustenhoitoa on kehitettävä monella saralla, mutta henkilöstömitoitus on saatava kuntoon pikaisesti. Muutoin meillä ei ole hoitajia tekemässä työtä tällä sektorilla. Työntekijöiden loppuun palaminen ei ole vain uhka vaan se on todellisuutta tällä hetkellä. Yhä useampi vaihtaa alaa jaksamisongelmien vuoksi. On arvioitu, että hoitajamitoituksen nostaminen tasolle 0,7 vaatii 250 miljoonaa euroa. Suuruusluokaltaan se vastaa kuntaveron nostoa keskimäärin 0,25 prosenttiyksiköllä koko maassa. Tämä ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan valtio on luvannut korvata kunnille hoitajamitoituksen nostamisesta aiheutuvat kulut, muistuttaa Paavola tiedotteessaan.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Vanhusten päivittäisistä toimista suoriutuminen, kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät. Tutkimuksessa itse arvioitu fyysinen toimintakyky, sosiaalinen ympäristö ja psyykkinen hyvinvointi olivat yhteydessä mitattuihin fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Oulun yliopistosta väittelevän TtM Sinikka Lotvosen tutkimuksessa havaittiin, että kävelynopeus hidastui enemmän niillä asukkailla, jotka kokivat fyysisen toimintakykynsä ja aktiivisuutensa alentuneen, ja heillä, jotka sopeutuivat huonosti palvelutalossa asumiseen. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että palvelutaloon muuttaneiden iäkkäiden henkilöiden fyysinen toimintakyky on heikko. Päivittäisistä toimista suoriutuminen (IADL), kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät ensimmäisen asumisvuoden aikana. Asukkaiden itsearvioinnin mukaan ulkona liikkuminen ja arkiaskareista suoriutuminen vaikeutuivat palvelutaloon muuton jälkeen. Toisaalta taas uusi arki palvelutalossa sisälsi enemmän lihaskuntoharjoittelua ja harrastusryhmiin osallistumista kuin aiemmin. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaiden mahdollisuudet tehdä päätöksiä oman elämänsä asioista vähenivät, mutta turvallisuuden tunne lisääntyi. Asukkaat kokivat voivansa tehdä mitä haluavat, ja tapaavansa riittävästi heille läheisiä ihmisiä palvelutalossa. Kuitenkin haastatelluista asukkaista 35% koki, että heillä ei ole riittävästi mielekästä tekemistä uudessa kodissaan eli palvelutalossa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Lisäksi tarkasteltiin itsearvioidun fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen ympäristön ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Aineisto kerättiin kotikäyntien aikana 3 ja 12 kuukautta palvelutaloon muuton jälkeen. Ikääntyneitä haastateltiin kyselylomakkeiden avulla ja heidän fyysinen toimintakykynsä mitattiin toimintakykytesteillä. Muutto palvelutaloon on ikääntyneelle suuri elämänmuutos, joka aiheuttaa riskin toimintakyvyn heikkenemiselle entisestään. Itsenäiseen kotona asumiseen riittävä fyysinen toimintakyky edellyttää selviytymistä tavallisimmista päivittäisistä toimista, kuten liikkumisesta asuinympäristössä, itsestä huolehtimisesta, ostosten tekemisestä, kauppakassien kantamisesta, tavaroiden nostamisesta ja asioiden hoitamisesta. Väestörakenteen muutokseen varautuminen korostuu vanhuspalvelulaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön strategioissa. Tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen väestön ikääntyessä, ja toimintakykyä tukevien laadukkaiden arviointimenetelmien ja palveluiden saatavuus. Muuttoliike palvelutaloihin lisääntyy väestön vanhenemisen myötä, ja niihin muuttaa ikääntyneitä, jotka eivät enää selviydy entisessä asuinympäristössään toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Aikaisempaa tutkittua tietoa palvelutaloon muuttaneiden fyysisestä toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä uudessa asuinympäristössä on hyvin vähän. Tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen tähtäävien käytäntöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa tunnistettaessa ja ennaltaehkäistäessä toimintakyvyn alenemiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen tulokset voivat lisätä hoitotyön johtajien, ammattilaisten ja opiskelijoiden tietoisuutta ja ymmärrystä ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnin, tukemisen ja edistämisen merkityksestä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Väitös: Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymähallitus päätti eilen yt-neuvottelujen euromääräisestä säästötavoitteesta. Hallitus linjasi, että hyvinvointiyhtymän on säästettävä kahden seuraavan vuoden aikana kulujaan 15 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan 250 henkilötyövuotta. Yt-menettely koskee koko organisaatiota, kaikkia toimintoja ja koko henkilöstöä. Yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla ja kestävät minimissään kuusi viikkoa siitä, kun työnantaja on esittänyt työntekijäjärjestöille virallisen neuvottelukutsun. – Luvut ja säästöjen kokonaisuus täsmentyvät neuvottelujen aikana ja ensi vuoden talousarvioraamin valmistuttua. Keskusteluyhteys kuntiin pidetään tiiviinä koko syksyn ajan. Samoin talouden kehityksestä informoidaan omistajia, sanoo toimitusjohtaja Marina Erhola hyvinvointiyhtymän tiedotteessa. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on maakunnan suurin työllistäjä ja valtakunnallisesti merkittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Henkilöstöä yhtymällä on 7079. Yhtymän liikevaihto viime vuonna oli 723 miljoonaa.

Sosiaali- ja terveysalan konserni Pihlajalinna Oyj:n yhteistoimintaneuvottelut päättyivät eilen. Tehyn jäseniltä saatujen tietojen mukaan tulossa on irtisanomisia ja palkanalennuksia, mutta irtisanottavien määrää ei ole kerrottu. – Jälleen joudumme todistamaan todella röyhkeää toimintaa suurelta sote-yritykseltä. Alkuvuonna vanhuspalveluissa julki tulleet törkeät laiminlyönnit eivät riittäneet. Nyt on vuorossa Pihlajalinna Oyj, joka repii voittonsa kirjaimellisesti hoitohenkilöstön selkänahasta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tuohtuneena liiton tiedotteessa. Pihlajalinna Oyj kertoi toukokuussa ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan kasvattaneensa liikevaihtoa ja parantaneensa liikevoittoa. Toimitusjohtaja Joni Aaltonen totesi samalla, että yhtiön painopiste on nyt liiketoiminnan tuloksen jatkuvassa parantamisessa. Vain reilun kuukauden päästä yhtiö ilmoitti massiivisista yt-neuvotteluista koskien 2 400 työntekijää, ja alustavaksi vähennystarpeeksi 380 henkilötyövuotta. Samalla kerrottiin tehostamisohjelmasta tavoitteena 14 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Yt-menettelyn ulkopuolelle jäivät kliinisessä työssä olevat lääkärit sekä ns. kuntayhtiöiden ja liikuntakeskusyhtiöiden henkilöstö. – Yhtälö on ilmiselvä. Tuloskuntoa ja lisää jaettavaa osakkeenomistajille haetaan nyt työntekijöiden vähentämisellä ja palkanalennuksilla. Mikäli irtisanomiset kohdistuvat hoitotyöhön, heikennetään väistämättä myös potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Tämä on jo nähty mm. Attendon ja Esperi Caren tapauksissa eikä mitään ole opittu, lataa Rytkönen. Tehy on jo aiemmin vaatinut sosiaali- ja terveysalan yritysten voittojen suitsimista tarvittaessa vaikka lainsäädännöllä. – Pihlajalinnan tapaus osoittaa, että vaatimus on syytä uudistaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa pääosin verorahoitteisia eivätkä alan yritykset toimi aidosti yksityisillä markkinoilla. Siksi valtiovallankin olisi puututtava näin julkeaan toimintaan, sanoo Rytkönen. Tehy pitää yt-neuvottelujen lopputuloksena tehtäviä palkanalennuksia laittomina. Oikeuskäytännön mukaan palkkojen alentaminen vaatisi yrityksen taloudellisia vaikeuksia tai konkurssiperustetta. Rytkösen mukaan on käsittämätöntä, että samanaikaisesti yritykset valittavat pulaa osaavasta hoitohenkilöstöstä ja käyttäytyvät näin. – Irtisanomisia, palkanalennuksia, painostusta, jäljelle jäävän henkilöstön kasvavaa kuormitusta. Ja sitten työnantajat ihmettelevät julkisuudessa, miksi ei saada työvoimaa. Suurin huoleni koskee tulevaisuutta. Jos tämä meno jatkuu ja sote-alan ongelmia ei saada kuntoon, vetovoima vain heikkenee ja sillä on vakavat vaikutukset. Jos sosiaali- ja terveysalan ammatit lakkaavat kiinnostamasta nuoria, koko palvelujärjestelmä romahtaa eikä meitä pelasta mikään, hän varoittaa. Lähde: Tehy

Väkivallan uhkaa kokevat yhä useammat työssään. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on noussut esille, että väkivallan uhkaa koetaan useimmiten sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, turvallisuustoimialalla, kaupan- sekä hotelli- ja ravintola-alalla, kuljetusalalla, tukipalveluissa kuten kiinteistönhoidossa sekä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, kertoo Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) tiedotteessaan. Päiväkodeissa ja kouluissa yhä useampi on kokenut työssään väkivallan uhkaa. Useimmiten tilanne on liittynyt siihen, että lapsi on syystä tai toisesta käyttäytynyt hyvin aggressiivisesti. Lasten haasteellinen käytös ja moninaiset ongelmat johtavat ajoittain hyvinkin hankaliin tilanteisiin. Kuinka paljon työntekijän tulee sitten sietää väkivaltaa työssään? On paljon ammatteja, joissa työskennellään läheisesti ihmisten kanssa. Työturvallisuuslain näkökulmasta on kuitenkin huomioitava, että väkivaltaa työssä ei tule sietää yhtään. On olemassa ammatteja, joihin liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Työnantajan on tällöin huolehdittava, että työpaikalla on riittävät turvallisuusjärjestelyt, mahdollisuus hälyttää apua sekä menettelytapaohjeet uhkaaviin tilanteisiin. Lainsäädännön tarkoituksena on suojella työntekijää väkivallalta. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työntekijä voi työskennellä turvallisesti terveyttään menettämättä. Työsuojeluviranomainen haluaakin muistuttaa näin koulujen alkaessa, että väkivallan uhkaan tulee varautua myös päiväkodeissa ja kouluissa. Tehdyn riskienarvioinnin pohjalta tulee laatia menettelytapaohjeet uhkaavien tilanteiden varalle. On muistettava, että ohjeistuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja työpaikan arkeen soveltuva. Esimerkiksi kouluissa väkivallan uhan hallitsemiseksi ei aina riitä ohje pitää ulko-ovet lukossa. Mikäli esimerkiksi jossain luokassa on aggressiivisesti käyttäytyvä oppilas, tarvitsee henkilökunta oman turvallisuutensa vuoksi toimintaohjeet, jos oppilas esimerkiksi heittää tuolin kohden. Jos lasten käytös on haasteena, on erittäin tärkeää, että työntekijät saavat myös riittävästi koulutusta haastavasti ja aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen. AVI:n mukaan työnantaja vastaa siitä, että väkivallan uhka on työpaikalla hallinnassa. Väkivallan uhan hallinta on haastavaa ja monen eri osatekijän summa. Työnantajan tulee yhdessä työntekijöiden kanssa pohtia keinoja väkivallan uhan hallintaan. Väkivallan uhan hallinta on myös tärkeä osa turvallisuusjohtamista ja on tärkeää, että esimiesasemassa olevien vastuut ja velvollisuudet on määritelty. Lisätietoja väkivallan uhan hallinnasta työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa Tyosuojelu.fi: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/vakivallan-uhka Lähde: AVI

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut ensimmäisen kansallisen selvityksen, joka kuvaa lääkevalmisteen, lääkehuollon ja lääkehoidon toiminnallista kokonaisuutta. Lääkehoidon tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin esiselvityksen mukaan aihealueen keskeisimpiä haasteita ovat tiedon saatavuus ja käytettävyys, tietojärjestelmäpalveluiden ja digitaalisten välineiden puutteet sekä riittämättömään tietopohjaan liittyvät tekijät. Nämä haasteet aiheuttavat ongelmia sekä lääkkeen käyttäjille että lääkehoidon parissa työskentelevillä ammattihenkilöille. Esiselvitys keskittyy tiedonhallinnan näkökulmasta lääkevalmisteeseen liittyvän tiedon muodostumiseen ja käyttöön hallinnollisissa ja lääkehoidon prosesseissa ja siihen liittyvässä ohjauksessa ja valvonnassa sekä lääkehoidon tiedon muodostumiseen ja käyttöön lääkehoidon prosesseissa ja siihen liittyvässä ohjauksessa, kehittämisessä, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Kuvauksen ensisijaiset tiedonhallinnan näkökulmat ovat: 1) lääkevalmistetta koskevan tiedon muodostuminen ja käyttö hallinnollisissa prosesseissa sekä lääkehoidon prosessin eri vaiheissa, kuten ohjaus- ja valvontatehtävissä, ja 2) lääkehoidon tiedon muodostuminen ja käyttö lääkehoitoon sisältyvissä prosessivaiheissa sekä toiminnan ohjauksessa, kehittämisessä, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Esiselvityksessä tunnistetaan kehittämiskohteet, pitkän välin tavoitteet ja annetaan toimenpide-ehdotuksia jatkotyöhön. Nyt laaditulla työllä ja sen pohjalta jatkettavilla toimilla pyritään turvaamaan paremmat toimintaedellytykset lääkehoidon toteuttamiseen. Nykyistä parempi tietopohja edesauttaisi lääkehoidon vaikuttavuutta, turvallisuutta, laatua, yhdenvertaisuutta ja taloudellisuutta kustannusten seurannan ja ohjauksen näkökulmista. Asiakkaan näkökulmasta lääkehoitoprosessiin liittyvän tiedonkulun saumattomuus on ensiarvoisen tärkeää, jotta lääkehoidon tavoitteet saavutetaan. Lääkkeen käyttäjän nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää ja tuottaa tietoa edistävät hoitoon sitoutumista sekä tuottavat monia hyötyjä lääkehoidon vaikuttavuuden ja turvallisuuden parantumiseksi. Seuraavassa vaiheessa tulisi varmistaa, että kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet etenevät tarkoituksenmukaisesti. Ensimmäisiä toimenpiteitä ovat kansallisen kokonaislääkityksen listan käyttöönotto ja selvitys keskitetystä lääketietovarannosta lääkevalmisteen perustietojen paremman saatavuuden takaamiseksi. Keskeistä on varmistaa lainsäädäntömuutosten läpivienti, millä mahdollistetaan muun muassa lääkehoidon digitaalisten toimintamallien, palvelujen ja välineiden kehittäminen lääkkeen käyttäjille ja sote-ammattihenkilöille. Työryhmämuistio: Lääkehoidon tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin esiselvitys (Valto.fi) STM

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 26.7.2019 antanut 200 000 euron uhkasakon Kangasalla toimivalle Attendo Oy:n hoivakoti Herttuattarelle. Päätös uhkasakosta tehtiin, sillä Herttuattaren toiminta ei ole lain edellyttämällä tasolla. Aluehallintovirasto harkitsi Herttuattaren toiminnan keskeyttämistä, mutta päätyi antamaan määräyksen tehostettuna uhkasakolla. Valvontaviranomaiset ovat saaneet useita yhteydenottoja Attendo Herttuattaren toiminnan epäkohdista, muun muassa henkilöstön vähyydestä ja lääkehoitoon liittyvistä ongelmista. Aluehallintovirasto on antanut Attendo Herttuattarelle ohjausta epäkohtien parantamiseksi, mutta epäkohdat eivät ole korjaantuneet riittävästi. Attendo Oy:llä on 11.8.2019 asti aikaa huolehtia siitä, että Herttuattaressa kiireellisimmät ongelmat korjataan. Aluehallintovirasto ja Kangasalan kaupunki tekivät Attendo Herttuattareen 23.7.2019 ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin. Tarkastuksella havaittiin useita vakavia ja pitkään jatkuneita puutteita, jotka ovat vaarantaneet asiakasturvallisuuden yksikössä. Asukkaita oli tehostetussa palveluasumisessa paikalla 40, vaikka lupa on myönnetty vain 25 asukkaalle. Perushoito ei ole yksikössä ollut asianmukaisella tasolla. Lääkkeiden säilytyksessä, antamisessa ja käsittelyssä on tapahtunut lukuisia virheitä. Herttuattaren asukkaille on esimerkiksi annettu vääriä, toisille asukkaille tarkoitettuja lääkkeitä. Välillä lääkkeitä on kokonaan unohdettu antaa. Huumausaineiksi luettavia lääkkeitä on myös kadonnut. Hoitajat eivät ole saaneet riittävää ohjeistusta lääkkeiden antamiseen tai työhönsä ylipäätään. Hoitajien nopea vaihtuvuus on aiheuttanut vaaratilanteita yksikössä, sillä asukkaita ei ole tunnettu riittävän hyvin. Attendo Herttuatar on saanut luvan yksityisten sosiaalipalvelujen antamiseen 30.9.2016 lähtien. Valviran myöntämän luvan mukaan Attendo Oy saa tuottaa Herttuattaressa tehostettua palveluasumista vanhuksille (25 asiakaspaikkaa) ja ilmoituksenvaraista palveluasumista vammaisille (28 asiakaspaikkaa).

Kotihoidon asiakkaat käyvät elämänsä loppuvaiheessa usein päivystyksessä ja sairaalassa. Vuonna 2016 kotihoidon asiakkaista 90 prosenttia oli ollut sairaalassa kolmen kuukauden aikana ennen kuolemaansa ja 70 prosenttia oli käyttänyt päivystyspalveluja. – Asiakkaat pitäisi hoitaa paremmin. Siinä vaiheessa, kun kuolemaa ei voi välttää, iäkäs ihminen tarvitsee riittävän ja osaavan hoidon sinne missä hän asuu. Kun sairaalassa ei ole enää mitään tehtävissä, siirto aiheuttaa ylimääräistä rasitusta sekä kuolevalle itselleen että hänen läheisilleen, sanoo THL:n vieraileva tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri. Nyt julkaistiin alustavia tietoja palliatiivisen hoidon tilasta. Selvitys on osa sosiaali- ja terveysministeriön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämishanketta, jossa THL on mukana. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon käytäntöjä. Loppuraportti valmistuu vuoden lopulla. Kotihoito tarvitsee tukea saattohoitotilanteisiin Asiantuntijaryhmä arvioi kotihoidon lukuisten akuuttikäyntien johtuvan henkilöstön heikosta saattohoidon osaamisesta, vähäisestä kotisairaalan tuesta sekä sairaanhoidollisen osaamisen puutteesta. Vanhuspalvelujen tila –tutkimuksen mukaan (2018) yli 40 prosentilla kotihoidon henkilöstöstä oli heikko kivunhoidon ja saattohoidon osaaminen. Kotihoidon yksiköistä 72 prosenttia sai tukea kotisairaalalta, ja vain 36 prosentilla oli tukenaan saattohoitotiimi. – Kotihoitoon tarvitaan lisää palliatiivisen ja saattohoidon osaamista, ja kotisairaalan tukea on syytä vahvistaa, tiivistää Finne-Soveri tuloksia. Kotisairaala tarjoaa sairaalamaista hoitoa potilaan kotona tai hoivakodissa tilanteessa, jossa sairaalassa oleminen ei ole välttämätöntä. Palliatiivisen ja saattohoidon laatua vahvistettava koko maassa Ympärivuorokautisessa hoidossa asiakkaiden sairaalaan tai päivystykseen lähettämisen käytännöt vaihtelivat voimakkaasti, erot olivat maakunnittain tarkasteltuna jopa kuusinkertaiset. Pelkkä henkilöstömitoituksen nosto ei takaa palliatiivisen ja saattohoidon laatua. – Parempi henkilöstömitoitus ei takaa kivunhoidon, lääkehoidon ja saattohoidon osaamista. Avain parempaan elämän loppuvaiheen hoitoon on lisätä sairaanhoitajien osuutta henkilöstöstä ja kouluttaa koko henkilöstö saattohoidon perusteisiin, sanoo Harriet Finne-Soveri.

Kansalaiset suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti MyDatan hyödyntämiseen terveydenhuollossa. Jopa 2/3 kansalaisista mittaa tai on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään ja yli puolet on kokenut mittaamiseen liittyviä hyötyjä. Kuitenkin ainoastaan 15% on hyödyntänyt mittaamaansa tietoa terveydenhuollon käynnin yhteydessä. Kestävä Terveydenhuolto –hankkeen teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia MyDatan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. MyDatalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietoa, jota henkilö kerää itse itsestään terveysteknologian avulla. Tämä tieto voi olla esimerkiksi älyrannekkeen avulla kerättyä tietoa fyysisestä aktiivisuudesta, palautumisesta tai unen laadusta. Kyselytutkimukseen vastasi 1021 henkilöä, ja sen toteutti Kantar TNS ajalla 16.-21.5.2019. Kyselytutkimuksen tuloksia esiteltiin myös terveydenhuollon ammattilaisille ja pyydettiin heiltä näkemyksiä ja kommentteja tuloksiin. Mitattuja tietoja ei hyödynnetä osana terveydenhuoltoa Kyselytutkimuksen perusteella kansalaisten suhtautiminen MyDatan hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa on positiivista. Yhteensä 2/3 kansalaisista joko mittaa tai on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään. Eniten kansalaisia kiinnostaa mitata terveysteknologian avulla omaa fyysistä aktiivisuuttaan. Suurin motivaatiotekijä oman terveyden mittaamiseen on suurimmalla osalla vastaajista halu parantaa omaa jaksamista, terveyttä tai vointia. Kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet kokevat, että terveyden mittaamisesta on ollut heille itselleen hyötyä. Kuitenkin vajaat puolet vastaajista ei koe saaneensa mittaamisesta hyötyä. Ainoastaan 15 % on omatoimisesti hyödyntänyt mittaamiaan tietoja terveydenhuollon vastaanotolla. - Oli yllättävää, miten myönteisesti väestö näyttää suhtautuvan terveyttään koskevan tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen. Mittaamiskohteet ja motiivit ymmärrettävästi vaihtelevat iän mukaan. Terveydenhuollossa tulisi paremmin pystyä hyödyntämään tätä asiakkaidemme omaa aktiivisuutta ja itsemittauksen tuloksia, sanoo Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta. - My Datan hyödyntäminen on mahdollisuus lisätä yhteistyötä kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaista osaamista myös terveydenhuollon ammattilaisille, mikä tuleekin huomioida koulutuksen kaikilla tasoilla, sanoo Kirsi Sillanpää Tehystä. Tietojen hallinnointi halutaan säilyttää yksilöllä itsellään Kyselytutkimukseen vastanneista lähes 90% on sitä mieltä, että jokaisella tulisi olla oikeus hallinnoida omaa terveystietoaan. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että kaiken terveystiedon tulisi kertyä samaan paikkaan. Vastaajista lähes ¾ suhtautuu positiivisesti siihen, että MyDatan avulla on mahdollista ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestä. MyDatan kansalaisia eriavoistavasta näkökulmasta on huolissaan noin 40% vastaajista. - Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi ja myös MyDatan laajemman hyödyntämisen näkökulmasta on tärkeää panostaa kansalaisten terveysosaamisen ja terveydenlukutaidon ylläpitoon sekä kehittämiseen. MyDatan kerääminen luo monenlaisia mahdollisuuksia, mutta yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että tulevaisuudessa kaikilla on halutessaan mahdollisuus mitata omaa terveyttään sekä saada siihen ohjausta ja neuvontaa, sanoo Anne Knaapi SOSTEsta. Raportti: MyDatan hyödyntäminen terveydenhuollossa

Yli puolella Suomen apteekeista on ollut vaikeuksia rekrytoida farmaseuttista henkilökuntaa. Pahin tilanne on Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Lapissa. Apteekkariliiton tuoreen selvityksen mukaan yli puolessa Suomen apteekeista on ollut pulaa farmaseuttisesta henkilöstöstä kuluneen vuoden sisällä. Apteekkareiden mukaan työvoiman saatavuus on heikentynyt alkuvuoden aikana. Pahin työvoimapula on Päijät-Hämeen maakunnassa, jossa 94 prosenttia apteekeista ei ollut saanut rekrytoitua tarpeeksi farmaseuttista henkilökuntaa. Parhaiten työvoimaa riitti Pohjois-Savossa; Kuopiossa koulutettavat farmaseutit jäävät lähiseuduille töihin. Työvoiman saatavuusongelmat koettelevat erityisesti kesäisin: kesäsijaisten rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia 60 prosentilla apteekeista. Kolmannes apteekkareista joutuu siirtämään oman lomansa kesäkauden ulkopuolelle paikatakseen lomakauden henkilöstövajetta. Kehittyneet lääkehoidot vaativat lääkehoidon osaajia Jatkuvaa työvoimapulaa on jopa 30 prosentissa apteekkeja. Moni kyselyyn vastanneista apteekkareista ei ole saanut lainkaan hakemuksia apteekkinsa avoimiin työpaikkoihin. Pitkäaikainen työvoimapula saattaa pahimmillaan rajoittaa aukioloaikojen laajentamista ja vaikuttaa jonotusaikoihin. Toistaiseksi ongelma on kuitenkin pystytty ratkaisemaan apteekeissa erilaisin henkilöstöjärjestelyin. – Kehittyneet lääkehoidot auttavat yhä useampia suomalaisia pärjäämään sairautensa kanssa, mutta vaativat entistä enemmän lääkehoidon osaajia sekä sairaaloihin että apteekkeihin, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler arvioi. Suomeen perustetaan paraikaa useita uusia apteekkeja ja myös ne tarvitsevat tulevaisuudessa uutta työvoimaa. Apteekkariliitto ehdottaakin ripeitä toimia farmaseuttien koulutuksen lisäämiseksi. – Valmistuvien farmaseuttien määrä ei tällä hetkellä riitä vastaamaan työvoiman tarpeeseen. Farmaseuttien koulutukseen tulisi suunnata nopeasti uusia resursseja. Valmistuvien määrää voidaan lisätä myös muuntokoulutuksen keinoin, Sandler toteaa.

Haluatko tehdä merkityksellistä ja ihmisläheistä työtä? Tahdotko, että työsi on vastuullista ja monipuolista? Jos pohdit uraa hoitotyön parissa, tässä sinulle neljä hyvää syytä valita lähihoitajan ammatti! 1. Työ on palkitsevaa Hoitotyö voi olla todella stressavaa, koska epäsäännölliset työajat, kiukuttelevat lääkärit, omaiset ja potilaat yms. Mutta se, että vaikutat työlläsi ihmisten elämään joka päivä, on oikeasti todella palkitseva tunne. 2. Työttömyys on hyvin epätodennäköistä Hoitajalla riittää töitä nyt ja tulevaisuudessa. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, lähihoitajista tulee olemaan huutava pula. 3. Työn monipuolisuus Lähihoitajakoulutus on hyvin laaja-alainen. Lähihoitajia työskentelee hyvin erilaisissa paikoissa sosiaali- ja terveysalalla: kotihoidossa, päiväkodissa, vuodeosastoilla, ambulanssissa, hammashoidossa, mielenterveyspalveluissa jne. Kun oma työ alkaa puuduttaa, aina voi hakea uutta motivaatiota vähän erilaisista hommista. 4. Jatkokoulutusmahdollisuudet Lähihoitajakoulutus antaa hyvät eväät myös jatko-opintoihin. Voit jatkaa opiskelua AMK:ssa ja opiskella vaikka sairaanhoitajaksi, fysioterapeutiksi tai vaikkapa röntgenhoitajaksi. Lähihoitajan koulutuksesta ja työkokemuksesta on hyötyä näissä kaikissa ammateissa. Sanni Maria kertoo videolla, mitä kaikkea sisältyi lähihoitajaopintoihin. Paljon teoriaa ja käytännön harjoituksia!

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 12.7.2019 velvoittanut Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n 100 000 euron sakon uhalla huolehtimaan 19.7.2019 mennessä siitä, että Attendo Joelinkodin toimintayksikössä on asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan toimintayksikössä tulee olla aamu- sekä iltavuorossa kolme koulutettua hoitohenkilöä, jotta yksikön asiakkaiden oikeus turvalliseen, heidän palvelutarpeitaan vastaavaan ja laadukkaaseen sosiaalihuollon palveluun toteutuu. Valvontaviranomaisen saamien tietojen mukaan näin ei ole kuitenkaan ollut. Asian käsittelyn yhteydessä yksiköstä on tullut esille myös useita muita epäkohtia, joiden valvonta jatkuu edelleen. Nyt annettu päätös koskee vain tilannetta, jossa palveluntuottajan tulee viipymättä lisätä henkilöstöresurssia, jotta asiakasturvallisuus ei vaarannu. Attendo Hoivakoti Misteli Oy on saanut luvan Joelinkoti-toimintayksikön palvelujen tuottamiseen 24.4.2019. Tätä ennen yksikön palvelut on tuottanut julkinen sektori. Toimintayksikön luvan mukaan yksikössä on kehitysvammaisille kymmenen asiakaspaikkaa tehostetussa palveluasumisessa ja viisi asiakaspaikkaa palveluasumisessa. Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n tulee toimittaa aluehallintovirastoon selvitys Attendo Joelinkodin henkilöstötilanteesta viimeistään 19.7.2019.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto muistuttaa, että jokaiselle laillistetun ammattihenkilön tehtävissä toimivalle opiskelijalle pitää nimetä ohjaaja. Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus edellyttää, että toimintayksikkö nimeää ohjaajan kirjallisesti. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen vuodeosastoilla opiskelijoille ei ollut nimetty ohjaajaa asetuksen mukaisesti. Aluehallintovirastoon tulleen ilmoituksen mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden toiminnassa on ollut puutteita, kun he ovat työskennelleet laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Tietojen pohjalta aluehallintovirastolla on ollut syytä epäillä, että terveyskeskussairaalan potilasturvallisuus olisi vaarantunut. Tämän johdosta aluehallintovirasto tarkasti ennalta ilmoittamatta Kyllön ja Palokan terveyskeskussairaalan vuodeosastot 18.-19.6.2019. Tarkastettavia asioita olivat muun muassa laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, osastojen hoitohenkilöstön rakenne ja määrä, sairaanhoitajaopiskelijoiden opintorekisteriotteet, nimetyt ohjaajat, perehdytys, kesälomakauden työvuorolistat, lääkehoitosuunnitelma ja lääkehoidon luvat. Aluehallintovirasto on velvoittanut terveyskeskusta antamaan selvityksen 31.8.2019 mennessä siitä, mihin toimenpiteisiin terveyskeskuksessa on ryhdytty annettu hallinnollisen ohjauksen perusteella. Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaan laillistetun ammattihenkilön tehtävissä voi toimia tilapäisesti myös kyseiseen ammattiin opiskeleva henkilö. Hänellä tulee olla suoritettuna hyväksytysti opinnoistaan kaksi kolmasosaa ja käytännössä saavutettu kokemus tai muiden seikkojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen.

Puhdin teettämä kysely kertoo, että 30-50-vuotiaista suomalaisista 56% ei ole mitannut kolesteroliarvojaan viimeisen kahden vuoden sisään. Alle 30-vuotiaista 62% ei ole mitannut kolesterolia koskaan tai ei osaa sanoa, onko arvoa mitattu. Vastaavasti puolet 30-50-vuotiaista ja yli puolet alle 30-vuotiaista ei ole mitannut verensokeriaan kahden vuoden sisään. Sen sijaan vanhemmista ikäryhmistä noin 80% on tarkistanut kolesterolin ja verensokerin viimeisen kahden vuoden aikana. Terveyden omaseuranta lisääntymässä Ihmisten kiinnostus oman hyvinvoinnin ja terveyden mittaamisen eri välinein on lisääntymässä. Tämä näkyy myös Puhdissa, joka tuo laboratoriokokeet helposti saataville. - Puolen vuoden aikana Puhdin kautta omat arvonsa on tarkastanut jo 5000 ihmistä. Asiakkaista 90% sanoo varmasti suosittelevansa palvelua ystävilleen, kertoo Puhdin toimitusjohtaja Tero Era. Terveyden seuranta alkaa aivan liian myöhään - Nykylääketiede pärjää erinomaisesti akuuttien vakavien sairauksien hoidossa, mutta pitkäaikais- ja elämäntapasairauksien kohdalla tulokset ovat selvästi heikommat. Näiden sairauksien määrä on räjähtänyt ja olemme jo nyt pahoissa vaikeuksissa. Tilanne pahenee entisestään ylipainon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä. Ainut kestävä ratkaisu on näiden sairauksien ennaltaehkäisy ajoissa, eLääkäri.fi-palvelun perustaja ja Puhdin asiantuntijalääkäri Kimmo Salminen toteaa. - Ylipainon kertyminen ja tämän myötä alttius sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle alkaa usein jo nuoruudessa. On tärkeä saada ihmiset itse kiinnostumaan oman terveytensä hoitamisesta riittävän aikaisin. Omien arvojen seuranta ja niissä tapahtuvat muutokset voivat motivoida kestävän elämäntapamuutoksen tekemiseen. Testeistä voi myös löytyä selitys koettuihin oireisiin kuten väsymykseen, Salminen jatkaa. Vain harva mitannut koskaan D-vitamiinitasonsa Vain 35% suomalaisista on joskus mitannut D-vitamiinitasonsa. Mediassakin paljon esillä olleen ferritiinin on puolestaan mitannut lähes yhtä moni nainen kuin kolesterolin viimeisen 12 kuukauden aikana. Rautavarastoista kertovan ferritiinin sanoo mitanneensa 31% naisista ja kolesterolin 35% viimeisen 12 kuukauden sisään. On kuitenkin huomattava, että yli 40% naisista ei ole koskaan mitannut ferritiiniä tai ei ainakaan osaa sanoa, onko mitannut sitä. - D-vitamiinin puutos on varsin yleistä Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi ja taso olisi hyvä mitata ainakin kerran pimeään vuodenaikaan. Raudan riittävä saanti vaikuttaa jaksamiseen ja yleisvointiin. Kuukautisvuodon aiheuttaman raudan menetyksen vuoksi raudanpuute on verrattain yleistä nuorilla naisilla. Erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien tulisi kiinnittää huomiota riittävään raudan- ja D-vitamiinin saantiin, lääkäri Kimmo Salminen toteaa. Tutustu Puhdin verikokeisiin tästä * Tutkimuksen tiedot kerättiin tutkimustoimisto IROn paneelissa nettikyselynä ja siihen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista 17.-25.6.2019. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teetti Puhti.

Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto antoi alkukesästä tarkastuskäyntien ja selvityspyyntöjen perusteella korjauskehotukset kahdelle palveluntuottajalle Keski-Suomessa. Äänekoskella Palvelu- ja kuntoutuskoti Elonilo Oy:n yksikössä havaittiin puutteita henkilöstömitoituksessa ja asiakkaille myönnetyissä palveluissa. Valvontakäynnin yhteydessä todettiin lisäksi, että yksikön hoitajilla ei ole lääkelupia. Jämsässä Attendo Koskipuiston osalta todettiin yksikön henkilöstömäärän olevan riittämätön. Lisäksi yksiköstä puuttui avustavaa henkilöstöä ja lääkkeiden säilytyksessä havaittiin puutteita. Molemmissa yksiköissä riittäviin toimenpiteisiin on ryhdytty ja aluehallintovirasto on päättänyt valvonnan. Elonilo Äänekoskella lisäsi henkilökuntaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto velvoitti Palvelu- ja kuntoutuskoti Elonilo Oy:n huolehtimaan 11.6.2019 mennessä siitä, että Palvelu- ja kuntoutuskoti Elonilossa on asiakasturvallisuuden varmistamiseksi riittävä määrä henkilöstöä. Aluehallintoviraston saaman selvityksen perusteella Palvelu- ja kuntoutuskoti Elonilossa ei ole enää suunnitellusti yksin tehtäviä työvuoroja, lukuun ottamatta yövuorot. Yksikön hoitohenkilöstö vastaa myös kaikista avustavista tehtävistä ja henkilöstömitoitus on asiakkaiden tarvetta vastaavalla tasolla, kun siihen huomioidaan myös avustavien tehtävien osuus. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto katsoo, että yksikössä on asiakasturvallisuuden varmistamiseksi riittävä määrä hoitohenkilöstöä ja toiminta on saatettu lainmukaiselle tasolle. Valvonta aluehallintovirastossa päättyy. Attendo Koskipuisto Jämsässä sitoutunut edellytettyyn hoitohenkilöstömitoitukseen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto velvoitti Attendo Oy:tä huolehtimaan 28.6.2019 mennessä siitä, että Attendo Koskipuistossa on asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Attendo Oy:n korjaaville toimenpiteille asetetun määräajan pituutta harkittaessa aluehallintovirasto huomioi, että tilanne vaati välitöntä korjausta ja henkilöstöresurssin vajaus on yksikössä ollut useita kuukausia jatkuva ja asiakasturvallisuutta vaarantava. Attendo Oy:n tuli toimittaa aluehallintovirastoon selvitys Attendo Koskipuiston henkilöstötilanteesta viimeistään 1.7.2019. Aluehallintoviraston saaman selvityksen perusteella Attendo Koskipuiston suunniteltuhoitohenkilöstömitoitus on vielä hieman alle aluehallintoviraston edellyttämästä tasosta, joka on 0,63 htv asukasta kohden. Yksikköön on saatu rekrytoitua kaksi lähihoitajaa, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi hoiva-avustajaa hoitotyöhön. Palveluntuottaja on sitoutunut siihen, että yksikön hoitohenkilöstömitoitus nostetaan asiakkaiden tarvetta vastaavalle tasolle. Yksikköön on palkattu neljäs työntekijä avustaviin tehtäviin. Lisäksi ylitarkastajan Attendon aluejohtajalta ja kunnan sekä Jämsän Terveys Oy:n valvonnasta vastaavilta henkilöiltä saamien tietojen mukaan yksikköön on nimetty kaksi virikevastaavaa ja yksikön viriketoimintaa, ulkoilua sekä hoidon laatua pyritään aktiivisesti kehittämään. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Oy on ryhtynyt riittäviin toimiin Attendo Koskipuiston henkilöstömitoituksen nostamiseksi asiakkaiden tarvetta vastaavalle tasolle ja yksikköön on palkattu edellytetty määrä avustavaa henkilöstöä sekä vahvistettu sairaanhoitajaresurssia. Tätä myöten yksikön toiminta on saatettu lainmukaiseksi ja valvonta-asian käsittely aluehallintovirastossa päättyy. AVI

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää yhteensä noin viisi miljoonaa euroa sairaanhoitajakoulutuksen aloitusmäärien lisäämiseen vuoden 2020 opiskelijavalinnoissa. Määräaikainen rahoitus on myönnetty 15 ammattikorkeakoululle alueellisen työvoimatarpeen perusteella. Rahoitus kattaa noin 180 aloituspaikan lisäämisen. - Osaavan työvoiman saatavuus on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuudelle ja laadulle. Meidän on palvelujen turvaamiseksi huolehdittava, että eri puolille Suomea saadaan riittävä määrä alan opiskelijoita. Erityisesti ikääntyneiden palvelut tarvitsevat korkeasti koulutettuja osaajia. Tarvetta koulutusmäärien kasvattamiselle on edelleen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko

Tehy ja SuPer ovat päässeet sovintoratkaisuun Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa pitkään jatkuneessa kiistassa työntekijöiden palkkaharmonisaatiosta. Palkkaharmonisaatio tarkoittaa työntekijöiden palkkaerojen poistamista työntekijöiden siirtyessä uuden työnantajan palvelukseen. Tarve palkkojen yhteensovittamiselle syntyi kun viisi kuntaa − Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala − perustivat Oulunkaaren kuntayhtymän vuonna 2010. Työntekijät siirtyivät kuntayhtymän palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä vanhoilla palkoillaan. Palkat olivat kuitenkin samoissa tehtävissä työskentelevillä osittain eri suuruisia. Samasta työstä täytyy maksaa samaa palkkaa. Tämän taustalla ovat kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö. Koska Oulunkaaren kuntayhtymässä ei näin ollut, käytiin neuvotteluja palkkojen yhteensovittamisesta kohtuullisessa ajassa. Kun palkkausjärjestelmän rakentaminen venyi vuodesta toiseen eikä palkkojen yhteensovittamisesta päästy sopuun, asiaa yritettiin ratkoa myös työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä. Kun asia ei liittojen välisissäkään neuvotteluissa ratkennut, SuPer ja Tehy veivät asian Oulun käräjäoikeuden ratkaistavaksi loppusyksystä 2018. SuPer ja Tehy neuvottelivat oikeudenkäynnin aikanakin kuntayhtymän kanssa kiistan sovinnollisesta ratkaisemisesta. Neuvottelut tuottivat lopulta tulosta ja sovintosopimukset allekirjoitettiin eilen 2.7.2019. Sovintosopimukset koskevat noin 450 SuPerin ja Tehyn jäsentä, lähihoitajia, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja hammashoitajia, joille maksetaan korvauksia liian vähän maksetuista palkoista. Korvaukset on sovittu maksettavaksi kahdessa erässä, joista ensimmäinen maksetaan helmikuussa 2020 ja toinen helmikuussa 2021. Lisäksi palkat samoissa ja samanarvoisissa töissä saatetaan samalle tasolle syyskuun alusta 2019 lukien. Työntekijöille maksettavien korvausten määrät vaihtelevat sadoista tuhansiin euroihin.

Suomen Geronomiliitto muistuttaa, että hoitajamitoituksen saanut ympärivuorokautinen hoito on vain murto-osa kaikista vanhuspalveluista. Liitto esittää mitoitusta myös vanhusten kotihoitoon, jossa hoidetaan nyt yhä huonokuntoisempia vanhuksia liian pienin resurssein. - On hyvä asia, että maan hallitus ottaa kantaa vanhusten laitoshoidon hoitajamitoitukseen. Mitoitus on kohdennettu kuitenkin vain ympärivuorokautiseen hoitoon, jolloin resurssipulaan jo nyt kaatumassa oleva kotihoito jää sen ulkopuolelle, sanoo puheenjohtaja Tiina Toikka Suomen Geronomiliitosta. - Noteerasimme kyllä, että hallitusohjemassa luvataan vahvistaa myös kotihoidon resursseja ja laatua. Tämä kirjaus jää kuitenkin konkretisoimatta. Siksi pelkäämme, että kunnat rahapulassaan toteuttavat konkreettisemmin juuri ympärivuorokautiseen hoitoon vaaditut 0,7 hoitajaa tinkimällä kotihoidosta - kuin pelinappuloita siirtelemällä. Tämä aiheuttaisi kestämättömät olot nyt jo aliresuroidussa kotihoidossa. - Esitämme ratkaisuksi velvoittavaa linjausta myös kotihoidon mitoituksesta ja kunnille vaadittavat lisärahat valtion budjetista velvoitteiden toteuttamiseen. - Vanhusten halutaan nyt asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan eikä hoitajien määrä ole lisääntynyt suhteessa asiakkaisiin. Työn kuormittavuus kotihoidossa on kasvanut valtavasti. Kevään jäsenkyselystämme ilmenee selkeästi, että kiire pakottaa jo tinkimään kotihoidon laadusta.Tämä aiheuttaa kestämättömän eettisen kuorman, mikä saa ammattilaiset hakeutuman pois kotihoidon tehtävistä ja näin vähenevien käsien kierre on valmis, Toikka sanoo. - Kotona yksin asuvat kokevat usein syvää yksinäisyyttä ja pelkäävät kuinka selviytyvät. Vanhuksella on vaarana myös syrjäytyä, etenkin jos hänen liikkumisensa on rajallista. Kyselyssämme nousi esille myös tapauksia, joissa vanhus on joutunut omaistensa kaltoinkohtelemaksi. - Liittomme jäsenet ovat tuoneet esiin epäkohtia myös vanhusten sosiaalihuollon puolella. Ongelmat ovat samankaltaisia kuin lastensuojelussa. Asiakasmäärät ovat valtavat - yhdellä sosiaaliohjaajalla voi olla satoja asiakkaita. Vanhuspalvelut ovat kokonaisuus Geronomiliitto korostaa, että vanhuspalveluita tulee pohtia kokonaisuutena niin, että luodaan laadukasta, inhimillistä, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista palvelua sekä kotona että hoitopaikoissa asuville ikäihmisille. Laadukkaalla kotihoidolla parannetaan vanhusten elämänlaatua, mikä parhaassa tapauksessa myös lykkää myöhemmäksi laitoshoidon tarvetta. - Vanhenevan väestön Suomessa olisi nyt hyödynnettävä osaavaan, koulutettuun ja moniammatillisen henkilökunnan merkitystä vanhustyössä. Vanhustyöhön koulutetaan monia eri osaajia, joiden yhteispanos mahdollistaa asiakaslähtöisen ja moniammatillisen yhteistyön. - Maan edellisen hallituksen käynnistämä kärkihanke on keskittynyt kotona asuviin ikäihmisiin ja hoitopaikkojen määrää on vähennetty. Suuret ikäpolvet vanhenevat ja kotona asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia, joiden hoidon ja palveluiden tarve on yhä suurempi. Kotihoitoon on lisättävä pikaisesti resursseja ennen kuin siellä jo työtä tekevät väsyvät lopullisesti ja lähtevät. Lähde: Geronomiliiton tiedote

Sexpon, Kehitysvammaisten palvelusäätiön ja Autismisäätiön STEA-rahoitteinen Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke toteutti keväällä kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ihmissuhteiden ja seksuaalisuuden tuen tarvetta. Kysely keräsi suuren määrän vastauksia sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä että tuen tarpeessa olevien läheisiltä. Kyselyn alustavista tuloksista käy ilmi, kuinka seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on edelleen haastavaa asumispalveluissa työskenteleville ammattilaisille. Esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen, nautintoon ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvistä kysymyksistä oli keskusteltu verrattain vähän. Sen sijaan omiin rajoihin, ehkäisyyn ja intiimihygieniaan liittyviä kysymyksiä oli käsitelty enemmän. - Jokaisella nuorella on oikeus asialliseen ja oikea-aikaiseen tietoon seksuaalisuudesta. Jotta puheeksi ottaminen ja keskustelu olisi ammattilaiselle luonteva osa työtä, tulee hänen olla tietoinen omista asenteistaan ja arvoistaan seksuaalisuuden aihepiireissä. Ilman omien ajatusten työstämistä seksuaalisuuden teemat voivat näkyä esimerkiksi korostuneena huolipuheena, jolloin seksuaalisuuden kokeminen myönteisenä voimavarana jää taka-alalle, pohtii hankesuunnittelija Veera Virta. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa läheisten ja ammattilaisten arkea, jotta he voisivat paremmin olla avuksi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ihmissuhteiden ja seksuaalisuuden kysymyksissä. Kyselyllä haluttiin myös tuoda esille seksuaalisuuden monia eri ulottuvuuksia ja kartoittaa vastaajien asenteita. Suurin osa vastaajista (70%) oli sote-alan ammattilaisia ja muut (30%) läheisiä. Etenkin erilaisissa asumispalveluissa työskentelevät ohjaajat vastasivat kyselyyn aktiivisesti. Ohjaajat kertoivat kaipaavansa koulutusta seksuaalisuuden aihepiireistä. Seksuaalisuuden asiantuntijan apua kaivattiin esimerkiksi kohdatessa asukkaan identiteettiin, seksitapoihin ja seurusteluun liittyviä tilanteita.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer selvitti vammaistyössä työskentelevien jäsentensä kokemuksia ja alan erityispiirteitä. Selvityksestä käy ilmi, että vammaispalveluissa työskentelee huomattavan paljon työntekijöitä, joilla ei ole sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta. Kouluttamattomia on määräaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa 37 prosentilla työpaikoista. Jopa 19 prosentilla työpaikoista kouluttamattomat osallistuvat lääkehoitoon. Vastaajista 80 prosenttia koki työn henkisen kuormittumisen lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Syitä kuormituksen lisääntymiselle olivat muun muassa väkivallan uhka, liian alhainen hoitajamitoitus, eettinen kuormitus sekä riittämättömyyden tunne. Riittämätön hoitajamitoitus lisää väkivallan uhkaa Väkivalta ja sen uhka on vammaistyössä huomattavan suurta. Vastaajista yli kolme neljäsosaa (78 %) oli kokenut työssään väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2014 tehdyssä SuPerin vammaistyön selvityksessä vastaava luku oli 72 prosenttia. Asiaan ei siten ole puututtu, vaikka se on ollut tiedossa ja työnantajan velvollisuudet on määritelty laissa. Koetusta väkivallasta 85 prosenttia oli fyysistä väkivaltaa ja tekijänä 95 prosentissa tapauksista asiakas. Yksin työskentely lisää väkivallan uhkaa työpaikoilla. Uhasta huolimatta 28 prosenttia vastaajista työskenteli yksin päivittäin tai viikoittain. Vastaajat kokivat riittämättömän hoitajamitoituksen lisäävän väkivallan uhkaa työpaikoilla, kun odotusajat ovat pitkiä eikä yksilöllistä ohjausta ja hoivaa ole mahdollista antaa. Väkivaltaa ja sen uhkaa ei voi sivuttaa vammaistyössä, mutta siitä huolimatta siihen ei ole puututtu asianmukaisella tavalla, vaikka työturvallisuuslaki sitä edellyttää. Tukityöt vievät aikaa hoitotyöltä Tukitöitä tekevää henkilökuntaa kuten siistijöitä ja keittiötyöntekijöitä on viime vuosina vähennetty ja tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnalle. Vastaajista 85 prosenttia kertoi tekevänsä päivittäin varsinaisen hoito- ja ohjaustyön lisäksi tukitöitä kuten siivoamista ja pyykinpesua, jotka eivät ole asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä ohjaustehtäviä. Tukityöt ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä, ja vain 22 prosentilla työpaikoista hoitajien tekemä tukityö on huomioitu hoitajamitoituksessa. Vammaisten henkilöiden oikeuksien on toteuduttava nykyistä paremmin Vastaajista 41 prosenttia kertoi asiakkaille järjestettävän osallistavaa toimintaa viikoittain tai harvemmin, mikä on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Selvityksen avovastauksista käy ilmi, ettei osallisuutta edistävää toimintaa ole mahdollista järjestää riittämättömän hoitajamitoituksen vuoksi. Vammaistyössä parasta ovat asiakkaat Työskentely vammaistyössä edellyttää vahvaa ammattitaitoa sekä etiikkaa ja rohkeutta käyttää omaa persoonaa työvälineenä. Parasta vammaistyössä vastaajien mielestä on ehdottomasti asiakkaat ja kohtaamisten aitous, mikä kuvaa vammaistyöntekijöiden vahvaa ammattietiikkaa. Asiakkaan arjessa mukana oleminen ja kokemus asiakkaan elämänlaadun parantamisesta koettiin merkityksellisinä. Merkityksellisenä koettiin myös työtoverit sekä työn vaihtelevuus ja monipuolisuus. Vammaistyön ammattilaiset toivovat alalle sen ansaitsemaa arvostusta sekä lisää koulutettuja hoitajia. Kyselyyn vastasi 721 vammaispalveluissa työskentelevää SuPerin jäsentä. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2019. Lue koko selvitys verkosta

Ensihoitopalvelussa pitäisi kehittää sairaanhoitopiirien ohjeistusta, matkakorvausjärjestelmää ja resurssisuunnittelua, jotta kiireelliset ensihoitotehtävät voitaisiin hoitaa tehokkaammin. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut ensihoitopalvelun ohjauksen toimivuutta. Ensihoito tarkoittaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa ja tarvittaessa potilaan kuljettamista jatkohoitoon. Ensihoitoon ohjautuu nykymuodossa paljon kiireettömiä tehtäviä, jotka olisi järkevä hoitaa toisin. Tällaiset tehtävät kuormittavat turhaan ensihoidon resursseja. Sairaanhoitopiirien hätäkeskuksille antamat ohjeet vaikuttavat suuresti siihen, kuinka kiireelliseksi ja resursseja vaativaksi hätäkeskuspäivystäjä arvioi hälytystehtävän. Nämä ohjeet ovat paikallisia ja poikkeavat toisistaan, ja osa niistä on liian yksityiskohtaisia käsiteltäviksi kiireisissä tilanteissa. Ohjeet aiheuttavat myös tulkintaongelmia ja voivat ohjata käyttämään ensihoitoa tilanteissa, joissa sitä ei tarvita. – Jotta resurssit saataisiin paremmin käyttöön, on sairaanhoitopiirien hätäkeskuksille antamaa ohjeistusta selkiytettävä ja yhtenäistettävä, painottaa VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Nina Martikka. Ensihoidon matkakorvausjärjestelmässäkin on kehitettävää. Sairaanhoitopiirit kustantavat kaksi kolmasosaa ensihoidon kustannuksista, ja kolmasosa koostuu Kelan matkakorvauksista. Ensihoidon järjestäminen siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille vuonna 2013, mutta korvausjärjestelmää ei tällöin uudistettu. Nykyistä korvausjärjestelmää pidetään vanhentuneena ja kehittämisen esteenä, koska se luo toimijoille epäterveet kannusteet. Ensihoitopalvelun rahoitus on monikanavaista ja sairaanhoitopiirien yhteinen tietojärjestelmä ja tilastot puuttuvat, mikä vaikeuttaa resurssien hahmottamista. Ensihoidon hoitoketjun kokonaisaikaa ei voida tällä hetkellä mitata riittävällä tarkkuudella. Yhteisen tietovarannon ja mittareiden puuttuminen vaikeuttaa ensihoidon resurssisuunnittelua ja kokonaiskuvan hahmottamista. – Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansaneläkelaitoksen tulisi jatkaa matkakorvausjärjestelmän uudistamistyötä, jotta järjestelmä kannustaa käyttämään ensihoitopalvelun resursseja tehokkaammin, sanoo Martikka. Nykyinen palvelujen keskittäminen, väestön ikääntyminen ja sitä kautta palvelutarpeiden muutokset lisäävät ensihoidon tarvetta. Tutustu julkaisuun: Ohjauksen vaikutus ensihoitopalvelun toimivuuteen

Oululaiset signaalitutkijat ovat kehittäneet kännykkään sovelluksen, jolla pystytään mittaamaan hengityksen ahtautumista. Tulokset voivat ohjata selvittämään onko kyse hengityssairaudesta. Tulevaisuudessa keksintö voi myös toimia astmaatikkojen ja allergikkojen apuna etä- ja itsehoidossa. Kännykällä tehtävä mittaus on helppo, nopea ja edullinen vaihtoehto kalliille sairaalatutkimuksille. Mobiili hengitysmittaustyökalu hyödyntää älypuhelimen jo olemassa olevia antureita ja mittausteknologiaa. Varsinainen innovaatio on kännykkään kehitetty sovellus, joka kerää ja analysoi hengityssignaaleja. Mittaustapahtumassa rintakehän liikkeet paljastavat hengityksen raskauden ja onko ongelma ylä- vai alahengitysteissä. Tieto on tärkeä hoidon kohdentamisen kannalta. Oulun yliopiston lääketieteellisen tekniikan professori Tapio Seppäsen mukaan hengityssignaalin analyysi perustuu signaalin mittausmuodon tulkintaan tekoälyä hyödyntäen. Toisin sanoen ohjelmalle on opetettu matemaattisten mallien avulla, kuinka hengitystapahtumasta on löydettävissä epänormaaleja, hengityksen ahtautumisesta kertovia signaalin muotoja. Fysiologisten signaalien analyysiryhmän johtaja, professori Tapio Seppänen on tutkinut ryhmänsä kanssa hengitysaaltojen signaaleja jo 1990-luvulta lähtien. ”Hengitystyön mittariksi” nimetyn työkalun kehittämisessä ovat olleet mukana myös Oulun yliopiston lääketieteen professori Olli-Pekka-Alhosekä tutkijat Tiina Seppänen ja Niina Palmu Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta. Data ohjaa lääkitsemään oikein Hengitystyön mittari on kätevä menetelmä hoidon vaikuttavuuden arviointiin ja kotiseurantaan. Mittauksia voi tehdä monta kertaa päivässä ja eri tilanteissa, sisällä ja ulkona. Jatkuva data parantaa mittauksen luotettavuutta ja kertoo kuinka hyvin esimerkiksi astmaatikon lääkevaste toimii. Hengitystyön mittari on todettu luotettavaksi Seinäjoen sairaalassa tehdyissä potilastestauksissa. Kliiniset testaukset jatkuvat edelleen. Jatkokehitystyön kohteena on lisäksi mittaustyökalun opastavuus eli laitteen tulee kertoa, tuliko mittaus tehtyä oikein. Tutkijat toivovat saavansa mittaustyökalun kaupallisille markkinoille muutaman vuoden kuluttua. Mittarista on jätetty maailmanlaajuinen patenttihakemus.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii tarkennuksia hallitusohjelmaan. Ohjelmassa on luvatun mukaisesti kirjaus siitä, että vanhustenhoidon vähimmäishenkilöstömitoitus nostetaan tasolle 0,7. SuPerin mukaan ongelma on, että kirjaus on liian väljä eli siinä puhutaan hoivahenkilöstöstä eikä hoitohenkilöstöstä. Tämä on tarkoittanut liiton mukaan sitä, että jopa talonmies on saatettu lukea mitoitukseen osallistuttuaan hoivatyöhön. SuPer edellyttää, että 0,7:n vähimmäismitoitukseen lasketaan vain koulutettu hoitohenkilöstö. Hoitajamitoituksen nostamisessa on puhuttu siirtymäajasta. Julkisuudessa on tuotu esiin, että hoitajamitoituksen korjaus tapahtuisi käytännössä vasta seuraavalla hallituskaudella. Tämä on aivan liian myöhäinen ajankohta. – Olemme jo nyt tilanteessa, jossa potilas- ja asiakasturvallisuus sekä myös työturvallisuus ovat vaarantuneet merkittävästi, puheenjohtaja Paavola muistuttaa. – Siirtymäaikoihin ei missään nimessä ole varaa.

Tehy selvitti jälleen kesäajan toimintaa sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Kesäajan supistusten ja sulkujen pääasiallisina syinä ovat, kuten aiempinakin vuosina, henkilökunnan vuosilomat ja palvelujen kysynnän supistuminen sekä säästösyyt. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet (90 %) ilmoittivat, että sijaisia palkataan, mutta 80 % ilmoitti, että sijaisten saatavuudessa on ongelmia. Pulaa on erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Kaksi vuotta sitten vain joka toinen vastaaja ilmoitti rekrytointiongelmista. Erityisesti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikea saada työntekijöitä ja pulaa vakituisesta henkilöstöstä on erityisesti Etelä-Suomessa ja Pohjois-Savossa. - Selvityksemme tukee sitä havaintoa, että koulutettua hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti saada houkuteltua muilta aloilta takaisin sen enempää sijaisuuksiin kuin vakituisiin tehtäviin. Tilanne on vakava, sillä meillä voi olla edessä pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä, jos alan vetovoima kärsii ja silloin se uhkaa sosiaali- ja terveysalan palveluita, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Sijaisiksi palkataan aiemmin sijaisuuksia tehneitä henkilöitä, opiskelijoita sekä vastavalmistuneita, mikäli heitä on saatavilla. Entistä useampi ilmoitti, että sijaisiksi rekrytoidaan myös eläkeläisiä. Osaan työpaikoista pyritään palkkaamaan kaikki halukkaat, sillä aina ei koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ole tarjolla. Tänä vuonna kyselyn vastaajia olivat Tehyn ammattiosastojen puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet. He edustavat laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita, esimerkiksi sairaaloita, terveyskeskuksia, ympärivuorokautista palveluasumista ja päiväkoteja. Vastauksia saatiin 78 organisaatiosta yhteensä 166. Vastaajien edustamissa organisaatioissa oli yli 50 000 asiakas- ja potilaspaikkaa. Näistä 27 000 oli varhaiskasvatuksessa ja noin 9 000 yliopisto- ja keskussairaaloissa. Vastaajien organisaatioissa työskenteli lähes 130 000 henkilöä, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä oli noin 86000. Poimintoja vastauksista: Kaikki otetaan mitä saadaan, Ruotsi ja Norja vetävät kaksikielisiä hoitajia, 4800 euron peruspalkalla. Hakijoita ei ole niin paljon, kun aiemmin esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolle. Neuvolatoimintaan ei palkata lainkaan sijaisia tänäkään vuonna. Opiskelijoita palkataan sijaisiksi tarpeen mukaan esim. meillä bioanalyytikko-opiskelija sijaistaa laboratoriossa. Tänä vuonna sijaisia on huonommin saatavilla kuin viime vuonna. Tilanne on huono, sijaisia ei ole käytettävissä tarpeeksi. Tilanne on muuttunut siten, ettei oikein opiskelijoitakaan ole sijaisuuksiin saatavilla. Kaikki etenkin sairaanhoitajat palkattaisiin, ketä vaan tulisi.

Apotti-järjestelmä otettiin Vantaalla käyttöön suurimmassa osassa terveys- ja perhepalveluita sekä vanhuspalveluissa lauantaina 11.5.2019. Apotin käyttäjäkunta laajeni varhain lauantaiaamuna, jolloin 2 300 Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista liittyi järjestelmän piiriin. Käyttöönotto sujui odotusten mukaan. – Kiitos isosta yhteisestä työstä ja voimanponnistuksesta. Nyt meillä on käytössä uusi, moderni eri ammattilaisten yhteinen järjestelmä, joka kehittyy käyttökokemusten myötä koko ajan, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen iloitsee. Vantaan kaupungin henkilökuntaa on tukemassa laaja joukko Apotin ja Epicin asiantuntijoita sekä etänä että kiertävänä kenttätukena. Järjestelmää käyttävien ammattilaisten tueksi on lisäksi koulutettu noin 330 vantaalaista tukihenkilöä, jotka auttavat käyttäjiä paikan päällä Vantaan eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä. Lue lisää https://www.apotti.fi/apotti-laajeni-vantaalle/