Jump to content

Hae sivustolta

Tulokset asiasanalla 'uutiset'.



More search options

  • Hae asiasanan perusteella

    Erottele asiasanat pilkulla.
  • Hae kirjoittajan perusteella

Sisällön tyyppi


Foorumi

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä

Categories

  • Ajankohtaista

Sisällytä hakuun:

Hae tuloksia jotka sisältävät...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Löytyi 110 tulosta

  1. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnistää valmistelun sosiaali- ja terveysalan osaajien koulutusmäärien lisäämiseksi. Suomen ikääntyessä ja vanhuspalveluiden kysynnän kasvaessa hoitajia tarvitaan nykyistä enemmän. Koulutusmäärät ovat kasvaneet runsaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä toisen asteen ammatillisessa, lähihoitajakoulutuksessa että ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajakoulutuksessa. Nousu koulutusmäärissä on ollut elintärkeää, sillä työvoimaa etenkin vanhuspalveluihin tarvitaan koko ajan lisää. Toisaalta hakijamäärät lähihoitajakoulutukseen ovat kuitenkin jo kääntyneet laskuun. – Meidän on varmistettava se, että ammattitaitoisia hoitajia on riittävästi. Käynnistän tiekartan valmistelun sote-alan koulutusmäärien lisäämiseksi. Vanhustemme hyvä hoiva ei saa jäädä hoitajien puutteesta kiinni, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen. Vanhustenhoidossa osaavan henkilöstön tarve painottuu erityisesti vanhusalaan erikoistuneisiin lähihoitajiin. Sijoittuminen lähihoitajakoulutuksen eri osaamisaloille on epätasaista, eikä vanhuspalveluihin, geriatriaan tai saattohoitoon erikoistuvia lähihoitajia saada tarpeeksi. Näillä aloilla työvoiman tarve myös kasvaa. Väestön ikääntyminen näkyy myös koulutustarpeissa. Tulevaisuudessa hoitoalalla korostuvat kliininen osaaminen, geriatria ja saattohoito sekä asiakaspalvelutaidot ja uudenlainen moniosaaminen. Opetusministeri lisää koulutusmääriä jo tänä vuonna – Nopeana toimenpiteenä lisäämme jo tänä vuonna 500 opiskelijavuotta toisen asteen lähihoitajakoulutukseen, erityispainotuksena vanhuspalvelut. Tämä lisäsuoritepäätöksellä tehtävä lisäys voidaan oppilaitoksissa käyttää sekä kokonaan uusien lähihoitajaopiskelijoiden ottamiseen, että tarvittaessa jo valmistuneiden lähihoitajien muunto- ja täydennyskoulutukseen. – Ammattikorkeakouluille lisäämme 5 miljoonaa euroa sairaanhoitajien koulutusmäärien nostamiseksi. Näillä toimilla pääsemme alkuun. Tiekartan avulla laadimme toimenpiteet koulutusmäärien kasvattamiseksi edelleen, opetusministeri toteaa. Sosiaali- ja terveysalan koulutusta on jo tällä kaudella tuettu korkeakouluille osoitetulla erityisavustuksella. Sote-alan hankkeita osaajapulaan vastaamiseksi, rahoitettiin yhteensä n. 6,5 miljoonalla eurolla. Tarvetta koulutusmäärien kasvattamiselle on kuitenkin edelleen myös korkeakouluissa. Tiekartan valmistelussa laaditaan toimenpiteet myös korkeasti koulutettujen sote-alan osaajien koulutusmäärien kasvattamiselle. Tehyn puheenjohtaja kommentoi asiaa tuoreeltaan Twitterissä:
  2. Itä-Suomen aluehallintovirasto on käynyt tarkastuskäynnillä Attendo Oy:n Attendo Jalava -toimintayksikössä Joroisissa 5.2.2019. Tarkastuskäynti tehtiin Varkauden sosiaali- ja terveystoimesta tulleiden ilmoitusten ja valvontakäyntien tarkastuskertomusten aiheuttaman huolen vuoksi. Tarkastuskäynnillä havaittiin merkittäviä puutteita. Attendo Jalava on Joroisiin 2018 avattu yksikkö, joka tarjoaa tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Aluehallintovirasto totesi tarkastuskäynnillä saatujen tietojen perusteella, että henkilöstömitoitus, henkilöstörakenne ja ammatillisuus eivät vastaa asiakkaiden tarpeita, eivätkä ole luvan mukaisia. Tarkastuskäynnillä jäi epäselväksi tietävätkö kaikki henkilökunnasta hoito- ja palvelusuunnitelman merkityksen tai mistä sen voisi käydä lukemassa. Ulkoiluun ja viriketoimintaan ei jää perushoivalta aikaa. Lääkehoidon toteutuksessa todettiin puutteita. Yksikön asiakirjakirjauskäytännöt eivät ole asianmukaisia. Attendo Oy esitti tarkastuskäynnin lopuksi selvityksen toimenpiteistä ja lisäsi yövuoroon toisen koulutetun hoitajan sekä nimesi uuden vastuuhenkilön. Seuraavasta päivästä lukien lisättiin henkilöstöön sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa. Sijainti- ja sijoittajakunta valvoo yksikön toimintaa ja yöpartio käy yksikössä öisin. Näillä perusteilla aluehallintovirasto katsoi, että toiminta voi toistaiseksi jatkua. Essote siirsi toimintayksikköön sijoittamansa asiakkaan Essoten omaan yksikköön. Aluehallintovirasto pyysi tarkastuskäynnin jälkeen Varkauden sosiaali- ja terveystoimea tekemään yksikön asukkaille terveystarkastukset ja tarkistamaan lääkitykset. Geriatri on tehnyt kaikille asukkaille 7.2.2019 terveystarkastuksen ja jatkohoitosuunnitelman. Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Attendo Oy:tä hankkimaan tarpeelliset selvitykset (mukaan lukien Attendo Jalava -toimintayksikön selvitys) ja antamaan asiassa oman lausuntonsa 22.2.2019 mennessä. Saatujen selvitysten perusteella aluehallintovirasto varmistaa, että edellä mainitut epäkohdat on korjattu pysyvästi, vakituinen vastuuhenkilö on valittu ja henkilöstömäärä on annetun luvan mukainen. Mikäli näin ei ole, aluehallintovirasto harkitsee, mihin valvontatoimenpiteisiin on ryhdyttävä. Tarkastusraportti kokonaisuudessaan (pdf) Lähde: AVI
  3. Suomalainen varainhoitaja ja yksityispankki FIM on päättänyt panna terveydenhuolto- ja hoivapalveluyhtiö Attendon osakkeet toistaiseksi ostokieltoon S-Pankki- ja FIM-rahastoissa, kerrotaan yhtiön tiedotteessa. Syynä päätökseen ovat viime aikoina julkisuuteen tulleet tapahtumat, jotka liittyvät Attendon hoivakotien toimintaan. Ostokielto tarkoittaa, etteivät S-Pankki- ja FIM-rahastot tee sijoituksia yhtiön arvopapereihin ennen kuin viime aikojen tapahtumiin saadaan lisäselvyyttä. YLE:n mukaan Attendon osakekurssi on sahannut Tukholman pörssissä sen jälkeen, kun ongelmat Suomessa tulivat tammikuun lopulla julki. FIM on osa S-Pankin varallisuushoitoliiketoimintaa, joka palvelee asiakkaitaan kahdella brändillä. S-Pankki tarjoaa koko kansan varainhoitoa, ja FIM palvelee Private Banking -asiakkaita sekä instituutioita.
  4. Helsingin kaupunki korottaa keskeisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten palkkoja lähes neljällä miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupunki korjaa perusteettomia palkkaeroja, korotuksia saavat muun muassa kotihoidon henkilöstö, neuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat ja terveysasemien sairaanhoitajat. Korotukset vaihtelevat tehtävittäin ja ne koskevat tehtäväkohtaisia palkkoja. Työntekijät saavat korotetut palkat viimeistään maaliskuusta lähtien. Tammi-helmikuun 2019 palkankorotukset maksetaan takautuvasti. Kotihoidon lähihoitajien ja perushoitajien palkka on korotuksen jälkeen 2 271 euroa ja kotihoidon terveyden- ja sairaanhoitajien 2 660 euroa kuukaudessa. – Olen erittäin iloinen, että meillä on nyt mahdollisuus nostaa näiden tärkeiden sote-ammattilaisten palkkatasoa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät merkityksellistä työtä suurella sydämellä ja ovat todellakin palkkansa ansainneet, toimialajohtaja Juha Jolkkonen kertoo. Myös sosiaalityöntekijöille, puheterapeuteille ja lääkäreille on tulossa palkankorotuksia. Neuvottelut lääkäreiden palkankorotuksista ovat vielä kesken. Yleiskorotus kunta-alan työntekijöille 1.4. Yleiskorotus koskee kaikkia kunnan työntekijöitä. Korotusten suuruudet vaihtelevat sopimusaloittain. Esimerkiksi terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden palkkojen korotus on 2,1 ja sairaalalääkäreiden 1 prosenttia. Kaupungin tiedote Raha tulee järjestelyerästä Nyt jaettava raha on yleinen KVTES paikallinen järjestelyerä, joka on 1,2 % KVTES:n palkkasummasta. Rahan kohdentaminen on neuvoteltu kaupungilla paikallisesti. Sama järjestelyerä neuvotellaan paikallisesti KVTES:n piirissä ympäri Suomea. Lisätietoja https://www.kt.fi/yleiskirjeet/2018/7/jarjestelyeran-laskeminen Muokkaus klo 11:40: Lisätty tieto järjestelyerästä, josta kaupunki ei tiedotteessaan maininnut.
  5. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toivoo hallituksen ja eri viranomaisten kiinnittävän huomiota lasten, alle 18-vuotiaiden, itsemurhien yleisyyteen Suomessa. Vuonna 2017 noin joka toinen viikko alle 18-vuotias teki Suomessa itsemurhan. Vuoden 2017 luku on korkein koko 2000-luvun tarkastelujaksolla – Viimeksi tällä viikolla sain yhteydenoton vanhemmalta, jonka lapsi oli yrittänyt tehdä itsemurhan. Perhe haki tilanteeseen apua, mutta tämä nuori ihminen palautettiin sairaalasta alle vuorokauden jälkeen kotiin vahvasti lääkittynä. Perhe koki, ettei todellista apua tilanteeseen tullut, lapsiasiavaltuutettu Kurttila sanoo. – Lääkärikunnasta taas kuulen, ettei lasten ja nuorten psykiatrinen hoito vastaa Suomessa siihen kohdistuvaan tarpeeseen. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii tiedotteessaan, että sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa oleva itsemurhien ehkäisyohjelma saatetaan riittävin voimavaroin toimeenpanoon mahdollisimman pian.
  6. Hoitajat.net

    Attendo pyytää anteeksi virheitään

    Länsi-Suomen aluehallintovirasto päätti 8.2.2019, että Alavudella sijaitsevan Attendo Pelimannin toiminta väliaikaisesti keskeytetään. Attendon julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että henkilöstömitoitus ei ole ollut viranomaistarkastuksessa riittävä. Korjaavat toimenpiteet on käynnistetty ja Attendo pyytää anteeksi virheitä toiminnassaan. Kuussote-kuntayhtymä vastaa toistaiseksi hoivakodin toiminnasta ja Attendo vuokraa koko henkilöstön kuntayhtymän käyttöön. Yhtään asukassiirtoa ei tehdä, vaan asukkaat jäävät Attendo Pelimannin tiloihin. Attendo Pelimanni aloitti toimintansa 8.1.2019. Yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja kevyemmin tuettua palveluasumista ikäihmisille. Hoivakodin toiminnan käynnistyttyä taloon muutti nopealla aikataululla noin 50 poikkeuksellisen huonokuntoista ja runsashoitoista asukasta neljästä eri yksiköstä. Helsingin Sanomien mukaan hoivakodissa on kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana ja syitä siihen selvitetään. Hoivakodista on irtisanoutunut kymmenen työntekijää toiminnan aloittamisen jälkeen. Attendon mukaan tarkastuksen myötä yksikköön on jo palkattu hoitajia yli mitoitusvaatimuksen takaamaan asukasturvallisuus. Alkavan viikonlopun sekä tulevien viikkojen työntekijöiden määrä on turvattu. Muita epäkohtia korjataan pikaisesti, jotta tilanne hoivakodissa saadaan normalisoitua mahdollisimman pian. – Intensiivinen työ asioiden korjaamiseksi jatkuu asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Otamme asukasturvallisuuden hyvin vakavasti, sanoo Attendon aluejohtaja Tiina Talonen. – Olemme käyneet viimeisen kahden viikon aikana läpi tiheällä kammalla yksiköidemme toimintaa, jotta epäkohtia saadaan korjattua. Pyydämme anteeksi toimintamme virheitä sekä niistä asukkaille ja omaisille aiheutunutta huolta ja vaivaa, sanoo Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.
  7. Hoitajat.net

    Soveltuvuuskokeet palaavat hoitajien koulutukseen

    Mahdollisuus karsivan pääsy- tai soveltuvuuskokeen käyttämiseen ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnoissa palautetaan. Jatkossa opiskelija voidaan jättää valitsematta, jos hän on selkeästi soveltumaton toimimaan sosiaali- ja terveysalalla. Koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää mahdollisuutta jo kevään 2019 yhteishaussa. Muutos palauttaa oppilaitosten mahdollisuudet pääsy- ja soveltuvuuskokeiden käyttöön sellaisiksi kuin ne olivat ennen kuin soveltuvuuskokeiden täysimääräinen hyödyntäminen opiskelijavalinnassa estettiin edellisellä hallituskaudella. – Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että sote-alalla työskentelee sitoutuneita ja osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Oppilaitoksilla tulee olla mahdollisuus jättää valitsematta koulutukseen ne, jotka ovat selkeästi soveltumattomia vastaamaan esimerkiksi lasten ja vanhusten terveydestä tai turvallisuudesta. Korjaamme viime hallituskaudella tehdyn päätöksen ja palautamme soveltuvuuskokeet, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo. Opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskevaa asetusta 1.8.2019 lukien alkavissa koulutuksissa siten, että tietyillä aloilla koulutuksen järjestäjän järjestämä pääsy- tai soveltuvuuskoe voi olla karsiva. Asetusmuutos mahdollistaa sen, että mikäli hakija saa koulutuksen järjestäjän järjestämässä pääsy- tai soveltuvuuskokeessa nolla pistettä, koulutuksen järjestäjä voi jättää hänet valitsematta koulutukseen. Asetus muutos koskee kaikkia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia (ns. lainsäädännön SORA-tutkinnot). Tällaisia tutkintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hammastekniikan perustutkinto, lääkealan perustutkinto, välinehuoltoalan perustutkinto, kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lentokoneasennuksen perustutkinto, merenkulkualan perustutkinto ja turvallisuusalan perustutkinto. Pakollisten soveltuvuuskokeiden valmistelu käynnistyy ammatillisessa koulutuksessa Asetusmuutoksen myötä opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelun sote-alalle. Yhtenäinen koe on edellytys soveltuvuuden mahdollisimman vaikuttavalle ja yhtenäiselle arvioinnille. Valtakunnallisesti yhtenäinen koe vaaditaan myös, jotta kokeet voidaan muuttaa vastaisuudessa pakollisiksi. Pakolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet vaativat myös lakimuutoksen. Valmistelu pakollisten pääsy- tai soveltuvuuskokeiden käyttöönottamisesta sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa käynnistetään valtakunnallisen kokeen laatimisen rinnalla. Valmistelu toteutetaan osana opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnissä olevaa hanketta, jossa on selvitetty ns. SORA-tutkintoihin ja opintoihin soveltuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Ammattikorkeakoulujen uusitut pääsy- ja soveltuvuuskokeet pian käyttöön Hallituksen kärkihankerahoituksella käynnistyneessä ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa on kehitetty eri alojen yhteisiä opiskelijavalintakäytäntöjä. Hankkeen osana valmistellaan pääsykoetta, jossa olisi myös ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutusten kannalta keskeiset soveltuvuutta mittaavat osiot. Uudistettu koe on tarkoitus ottaa käyttöön tänä syksynä ja soveltuvuutta mittaavien osien osalta ensi vuoden keväällä. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
  8. Jopa kolmannes vanhustenhoidon työntekijöistä kuntasektorilla kokee merkittävää eettistä kuormitusta työssään. Eettisesti haastavissa tilanteissa ihminen joutuu pohtimaan toimintansa, valintojensa ja päätöstensä oikeellisuutta ja hyvyyttä, eikä niissä ole aina selvää, mikä on oikea tapa toimia. Asiaa selvitettiin Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa. – Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta, muistuttaa johtaja Päivi Husman Työterveyslaitoksesta. Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty. Tällainen tilanne voi aiheuttaa eettistä kuormitusta työntekijöille. Eettinen kuormitus töissä syntyy, kun työntekijän ja työpaikan arvot ovat ristiriidassa keskenään. – Eettinen kuormitus vaikuttaa olevan merkittävä kuormitustekijä kunta-alalla, varsinkin sote-toimialalla, sanoo Tuula Oksanen, Kunta10-tutkimuksen johtaja. – Tämä on tärkeää ottaa huomioon sote- ja maakunta -uudistuksissa varsinkin, kun tutkimukset osoittavat, että henkilöstön hyvinvointi on suorassa yhteydessä potilaiden ja asiakkaiden hyvinvointiin. Eettistä kuormitusta voi vähentää hyvällä ja oikeudenmukaisella johtamisella sekä avoimella keskustelukulttuurilla. Tärkeää on myös, että henkilöstöä on riittävästi ja työt organisoidaan niin, että työntekijät voivat tuntea tekevänsä työnsä hyvin. – On kuitenkin selvää, että ihmissuhdetyössä eettistä pohdintaa joudutaan aina välillä tekemään ja eettinen pohdinta on myös hyvä asia, muistuttaa professori ja erikoistutkija Paula Salo Turun Yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta. Eettinen kuormitus lisää stressiä ja saa harkitsemaan alanvaihtoa Työterveyslaitos on seurannut vanhustenhoidossa työskentelevien hyvinvointia vuodesta 2012, jolloin Kunta10-kyselyyn heistä vastasi 2200. Vuonna 2018 tästä ryhmästä vastaajia oli 1395. Molemmissa kyselyissä noin 40 prosentilla vanhustenhoidon työntekijöistä oli työstressiä, mikä osoittaa haasteiden jatkuneen jo pitkään. Koko kunta-alalla työstressistä raportoi 25 prosenttia vastaajista vuonna 2018. Kunta10-tutkimuksen mukaan eettinen kuormitus oli ammattiryhmästä riippumatta yhteydessä sekä lisääntyneeseen psyykkiseen rasittuneisuuteen että työstressiin. Työstressiä koki 41 prosenttia niistä, jotka joutuivat viikoittain toimimaan vastoin omia arvoja ja 45 prosenttia niistä, jotka joutuivat toimimaan sääntöjen ja normien vastaisesti. Muista työntekijöistä vastaavia oireita esiintyi 21–23 prosentilla. Eettinen kuormitus oli yhteydessä myös työntekijöiden aikomuksiin vaihtaa työnantajaa; kuormittuneista noin 60 prosenttia oli harkinnut työnantajan vaihtamista, kun muista vastaavaa harkitsi noin 40 prosenttia. Työterveyslaitoksen tutkimustulokset ovat kunta-alalta. Vastaavanlaista riippumattoman asiantuntijalaitoksen seurantaa ei tällä hetkellä ole saatavilla yksityisten palvelun tuottajien henkilöstöltä. Sote-uudistuksen yhteydessä tähän olisi mahdollisuus, mikäli palvelut järjestävä maakunta edellyttää sitä kaikilta maakunnalle palveluja tuottavilta organisaatioilta välttämättömänä palveluiden laatua kuvaavana indikaattorina.
  9. TtM Camilla Strandell-Laine tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan mobiililaitteiden käyttöä hoitotyön opiskelijan ja opettajan välisessä harjoittelun aikaisessa ohjauksessa. Hoitotyön opiskelijat arvioivat opettajan mobiilisti toteuttaman harjoittelun etäohjauksen laadukkaammaksi kuin perinteisen, sähköpostitse toteutettavan etäohjauksen. Strandell-Laine osoitti myös, että mobiiliohjauksella pystytään tukemaan hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun aikaista osaamisen kehittymistä yhtä tehokkaasti kuin perinteisellä etäohjauksella. Aikaisemman tutkimuksen mukaan harjoittelun aikainen kasvokkain tapahtuva hoitotyön opiskelijan ja opettajan välinen ohjaus on vähentynyt huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Yhteyden saanti ohjaavaan opettajaan helpottui Tutkimuksessa testattiin mobiiliohjauksen vaikuttavuutta kokeellisella asetelmalla 102 hoitotyön opiskelijan keskuudessa viiden viikon harjoittelujakson aikana. Mobiiliohjausta saavan interventioryhmän opiskelijoiden harjoittelujakson aikaista osaamisen kehittymistä verrattiin etäohjausta sähköpostitse saavaan kontrolliryhmään. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten mobiiliohjaus vaikuttaa opiskelijoiden kokemaan harjoittelun oppimisympäristön laatuun. – Mobiiliohjaus osoittautui tehokkaaksi ohjausmenetelmäksi. Opiskelijat arvioivat opettajan ohjauksen kokonaisuudessaan laadukkaammaksi. Lisäksi he kokivat, että opettajaan sai helpommin yhteyden kuin sähköpostitse toteutettavassa etäohjauksessa, Strandell-Laine kertoo. Mobiiliohjausta voidaan suositella vaihtoehtoiseksi ohjausmenetelmäksi Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, että mobiiliohjaus olisi tehokkaampi menetelmä tukemaan opiskelijoiden harjoittelun aikaista osaamisen kehittymistä sähköpostitse toteutettavaan etäohjaukseen verrattuna. Tutkimus tuotti kuitenkin lupaavia tuloksia hoitotyön koulutuksen näkökulmasta, sillä mobiiliohjaus edisti opiskelijoiden osaamisen kehittymistä yhtä hyvin kuin perinteinen sähköpostitse toteutettu ohjausmenetelmä. – Opiskelijat arvioivat mobiililaitteella toteutetun ohjauksen laadun ja mobiilisovelluksen käytettävyyden hyväksi. Vastaavia kokeellisella asetelmalla toteutettuja tutkimuksia ei ole aiemmin raportoitu, mutta tulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, Strandell-Laine huomauttaa. Tutkimusnäyttöön perustuva mobiilisovellus vastaa digitalisaation haasteisiin Study@CampusPro-mobiilisovellus mahdollistaa harjoittelun aikaisen dokumentaation ja vuorovaikutuksen. Sovellus kehitettiin yhteistyössä suomalaisen ohjelmistoalan yrityksen ja hoitotyön opiskelijoiden kanssa. Sovelluskehittämisen lähtökohtana olivat Strandell-Laineen kirjallisuuskatsaus mobiililaitteiden käytöstä hoitotyön opiskelijan ja opettajan välisessä harjoittelun aikaisessa ohjauksessa sekä opetussuunnitelman, lainsäädännön, ohjauksen laatukriteerien ja hoitotyön käytännön asettamat reunaehdot. Strandell-Laineen väitöskirjatutkimuksessa kehitetty ja testattu mobiilisovellus on digiajan haasteisiin vastaava innovaatio hoitotyön opiskelijan ja opettajan väliseen harjoittelun aikaiseen etäohjaukseen, mutta vaatii vielä lisäkehittämistä. – Tutkimusaihe on tärkeä ja ajankohtainen terveysalan koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta sekä ohjauksen ja tulevaisuuden hoitotyön laadun varmistamisessa, Strandell-Laine huomauttaa. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin valmistuvilla on potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun edellyttämät valmiudet. Nursing student–nurse teacher cooperation using mobile technology during the clinical practicum
  10. Hoitajat.net

    Tutkimus: Koulutusta saattohoidosta tarvitaan lisää

    THL oli mukana kansainvälisessä hankkeessa (PACE), jossa tutkittiin hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon osaamista kuudessa Euroopan maassa. Tutkimuksessa selvitettiin hoitajien perustietoja iäkkäiden palliatiivisesta hoidosta väittämillä, jotka koskivat kipua ja ravitsemusta. Tutkimuksen mukaan hoitotyön ammattilaiset Suomessa ja Euroopassa tarvitsevat lisää koulutusta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon. Vaikka yli puolella hoitajista oli ennestään palliatiivisen hoidon perus- tai jatkokoulutus, oli tutkimuksen mukaan perustiedoissa merkittävästi parannettavaa joka maassa. Suomi sijoittui palliatiivisen hoidon perustiedoissa vertailun keskitasolle. Parhaimmat tiedot olivat Belgiassa, ja erityisen paljon kehitettävää oli Italiassa ja Puolassa. – Suomeen tarvitaan lisää palliatiivisen hoidon koulutusta. Nykyisin palliatiivinen hoito ei sisälly riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon alan koulutusten opetussuunnitelmiin, eikä se ole valtakunnallisesti yhtenäistä, toteaa PACE-hankkeen maajohtaja Marika Kylänen THL:sta. Ympärivuorokautisessa hoidossa on yhä heikompikuntoisia vanhuksia, jotka lähestyvät kuolemaa. Laadukas hoito elämän lopussa edellyttää, että koulutettua hoitohenkilökuntaa on riittävästi. Henkilöstön osaaminen ja mitoitus tulee huomioida erityisesti saattohoidossa, jotta jokainen voi kuolla arvokkaasti eikä häntä jätetä yksin. Hoitajien osaamista selvitettiin myös erityisillä kipuun liittyvillä kysymyksillä. Kaikissa maissa osallistujat pystyivät erinomaisesti arvioimaan, että fyysiset tekijät, kuten niveltulehdus tai ummetus, vaikuttavat kipuun. Suomen hoitohenkilöstö erottui siinä, että he tunnistivat ulkomaisia kollegoitaan paremmin psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun. – Yksinäisyys, suru tai ahdistus voi vaikuttaa fyysisiin kipuihin. Suomessa ammattilaiset ymmärtävät tämän, PACE-hankkeen tutkimuskoordinaattori Suvi Leppäaho sanoo. Lyhyesti palliatiivisen hoidon osaamisesta Palliatiivisen hoidon osaamisessa on selvästi puutteita kaikissa osallistujamaissa ja koulutusta tarvitaan lisää. Suomessa hoitajien koulutustaso on yleisesti korkea, mutta palliatiivisen hoidon koulutus on hajanaista. Suomessa hoitajat tunnistavat parhaiten psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun, mutta ovat muuten palliatiivisen hoidon osaamisessa vertailun keskitasoa. Esitys: Hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa Tutkimukseen osallistui 322 pitkäaikaishoidon toimintayksikköä Euroopassa ja 91 toimintayksikköä ympäri Suomea. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 392 hoitajaa, joista karkeasti puolet oli sairaanhoitajia ja puolet lähihoitajia. PACE-hanke toteutettiin 1.2.2014-31.1.2019. Rahoittajana toimi Euroopan komission 7. puiteohjelma (FP7), Sveitsi oli mukana omarahoitteisesti.
  11. Hoitoalan liitot SuPer ja Tehy vaativat hoitajamitoitusta lakiin. Liitot korostavat, että mitoitukseen on laskettava ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtunnit, jotka kohdentuvat välittömään hoitotyöhön. Muun avustavan henkilöstön tarve on määriteltävä erikseen. – Hoitohenkilökunnan määrä ei voi enää olla säästökohde, jolla kikkaillaan, vaan on aika myöntää tehdyt virheet ja korjata tilanne, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. – Tehy on tiukentanut kantaansa. Tilanne on selkeästi muuttunut vuodesta 2012, kun vanhuspalvelulaki säädettiin. Ikäihmisten hoidossa ja hoivassa on ilmennyt hyvin vakavia puutteita ja laiminlyöntejä. Myöskään henkilöstömitoitus ei ole toteutunut siten, kuin eduskunta tuolloin vanhuspalvelulakia hyväksyessään edellytti, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liiton tiedotteessa. Lue lisää liittojen tiedotteista: SuPer Tehy
  12. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, hoivapalveluyritykset, ammattiliitot, järjestöt, kuntien edustus ja valvontaviranomaiset kokoontuivat 1. helmikuuta neuvottelemaan vanhusten asumispalvelujen laadun parantamisesta. Työkokouksen tuloksena syntyi 25 toimenpidettä, joiden toteuttamiseen kaikki osallistuneet organisaatiot ovat sitoutuneet. – Vanhusten hoidon laadun parantaminen on yhteinen tavoite. Kaikki toimenpiteet koskevat niin julkisia kuin yksityisiä hoivapalveluja. Toimenpidelistaus on ennen kaikkea moraalinen sitoumus taata laadukas hoito, ministeri Saarikko toteaa. Toimenpidelistauksen allekirjoittajat sitoutuvat esimerkiksi haamuhoitajailmiön kitkemiseen ilmoittamalla hoitajien määrän kyselyissä ja valvontatilanteissa totuudenmukaisesti. Henkilöstömitoituksessa on noudatettava nykyistä laatusuositusta, jonka tavoitteena on turvata vaikuttavat palvelut ikäihmisille. Henkilöstön työsopimuksiin lisätään kohta, joka rohkaisee henkilöstöä epäkohdista raportointiin. Valvontaviranomaisen resursseja vahvistetaan nopeasti. Avaa: 25 toimenpidettä vanhusten asumispalvelujen laadun parantamiseksi PDF
  13. Tehy teki vuoden vaihteessa kyselyn Attendo-konsernissa työskenteleville tehyläisille. Vastauksista käy ilmi, että myös Attendossa potilaiden hoidon laatu on puutteellista ja hoitajia on usein liian vähän työvuoroissa. Erityistä huolta vastaajat kokivat saattohoidon toteutumisesta. Potilas lääkitään, mutta hän saattaa jäädä yksin kuoleman hetkellä. Vastaajista 68 % kertoi, ettei saattohoitotilanteisiin saada lisää henkilöstöä. Jatkuvasta kiireestä aiheutuu potilasturvallisuuden vaarantumista ja puutteita esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisessa. Hoidon laatu kärsii ja esimerkiksi ulkoiluun sekä viriketoimintaan ei ole aikaa. Työntekijät ovat huolissaan kiireen aiheuttamista virheistä ja he ovat turhautuneita siitä, että hoidon laadusta on jatkuvasti tingittävä. Jopa 70 % vastaajista koki, ettei heillä ole aikaa vastata potilaan tarpeisiin. Tehyn mukaan henkilökuntaa puuttuu jatkuvasti työvuoroista ja erityisesti viikonloppuisin on liian vähän työntekijöitä. Lisäksi hoitajat joutuvat tekemään ns. avustavia tehtäviä kuten siivousta ja ruokahuoltoa. Työntekijät ovat väsyneitä tilanteen johdosta, sillä he kokevat ettei asiakkaita – vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia – pystytä hoitamaan tarpeeksi hyvin. Varsin tavallista on myös se, että hoitajien täytyy jäädä tekemään ylipitkiä vuoroja ja sijaisia ei saada tarpeeksi työvuoroihin. Vastaajista jopa 56 % koki, että potilasturvallisuus on vaarantunut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Asiakkaita joudutaan jättämään ilman valvontaa yhteisiin tiloihin, vaikka joukossa on muistisairaita. Liian vähäisen hoitajamäärän vuoksi hoitoyksiköissä sattuu kaatumisia ja myös lääkkeiden jakelussa on puutteita. Vastaajista 47 % kertoi, että työnantaja on painostanut tasoittamaan työaikajakson aikana syntyneet ylityöt ns. tunti tunnista -periaatteella, jolloin ylityökorvauksia ei makseta. Attendossa tehdään Tehyn näkemyksen mukaan kyseenalaisia säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat henkilöstökuluihin ja heikentävät hoidon laatua. Kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia kuin Esperi Care Oy:stä saadut tulokset. Lähde: Tehy
  14. Eduskunta myönsi vuoden alusta 250 000 euroa lisää ikäihmisten oikeuksien valvontaan. Näillä määrärahoilla on jo palkattu kaksi vanhusten oikeuksien asiantuntijaa. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on toimivalta puuttua epäkohtiin, ja lisärahat mahdollistavat vielä tehokkaamman toiminnan. Eduskunnan oikeusasiamiehen saamat lisävoimavarat käytetään vanhusten hyvän hoidon, hoivan ja arvokkaan kohtelun tehostettuun valvontaan, erityisesti ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa. Tarkastuksia tehdään myös erilaisiin erityisen vaikeahoitoisten vanhusten hoitoyksiköihin. Lisäksi valvotaan kotihoidon saatavuutta, riittävyyttä ja laatua. Oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimiva ihmisoikeuskeskus täydentää ja tukee oikeusasiamiehen toimintaa edistämällä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä, laatimalla selvityksiä, aloitteita ja lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteutumiseksi. Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Lue lisää: Eduskunnan oikeusasiamiehen tiedote
  15. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla toimintaa pyöritetään liian niukoin resurssein, joka näkyy hoidon laadun heikkenemisenä, henkilöstön väsymisenä ja potilasturvallisuuden vaarantumisena. Tehy vaatii, että henkilöstön määrästä ja laadusta on säädettävä lailla ja lain rikkominen on sanktioitava. – Suositukset eivät enää riitä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Nykyinen suosituksen mitoitusluku ei kelpaa Tehylle sellaisenaan, vaan laskentatapa on uudistettava. Tehy edellyttää, että mitoitukseen lasketaan vain välitöntä hoitotyötä tekevä henkilöstö toisin kuin nyt. Riittävän mitoituksen pitää sisältää sekä hoitohenkilöstön ehdoton vähimmäistaso, sekä ottaa huomioon muutokset hoitoisuudessa ja saattohoidon tarve. Tehyn mukaan lainsäädännöllä on varmistettava myös riittävä hoitotyön esimiesten määrä. Avustavia tehtäviä ei saa lukea hoitohenkilöstön mitoitukseen vaan niistä on tarpeen mukaan säädettävä erikseen. Tehy on huolissaan myös omavalvonnasta. Käytännön toteutumista ei sen mukaan valvota eikä laiminlyönneistä seuraa sanktioita. Tehy edellyttää, että henkilöstöllä on mahdollisuus reagoida puutteisiin toiminnassa omaa asemaansa vaarantamatta. Hoivayritykset on velvoitettava luomaan ilmoitusjärjestelmä, jonka avulla työntekijä voi anonyymisti ilmoittaa toimintayksikköään koskevista epäkohdista yrityksen johdolle. Epäkohdat on käsiteltävä ja toiminta korjattava. Ilmoituksista ja toimenpiteistä on laadittava raportti henkilöstön edustajalle. Omavalvonnan laiminlyömisestä seuraisi sanktio. Liiton mukaan kunnat eivät valvo ostamiensa palveluiden laatua riittävästi. Tehy esittää, että kunnille asetetaan sitovampi vastuu valvoa ostopalveluiden hoidon laatua ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä tulee seurata sanktio. Lähde: Tehy
  16. Hoitajat.net

    Sairaanhoitajien tyytymättömyys työoloihin kasvaa

    Sairaanhoitajaliitto teetti kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön hyvinvointia ja alan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Selvitys kertoo huolestuttavasta tilanteesta: tyytymättömyys työoloihin on kasvanut kautta linjan. Sairaanhoitajien työoloja heikentävät erityisesti pula ammattitaitoisesta ja tehtäviin sopivasta työvoimasta, heikko perehdytys sekä läpinäkyvyyden puute työpaikoilla. Eniten tyytymättömyyttä herättää palkka. Erityisesti kunnalla, kaupungilla, kuntainliitolla tai kuntayhtymissä työskentelevät kokevat, että palkka ei nouse tehtävien vaativuuden kasvaessa. Muita heikosti toteutuvia asioita työelämässä ovat vastaajien mukaan työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuus ja työnohjauksen saaminen tarvittaessa. Eniten kehittämiskohtia löytyy kyselyn perusteella kotihoidon parista. Tyytyväisimpiä työhönsä ovat työyksikön mukaan tarkasteltuna teho-, tarkkailu- tai valvontaosastoilla työskentelevät. Päättäjien syytä ottaa sairaanhoitajapula vakavasti Kriittisimmät vastaajaryhmät ovat 26-45–vuotiaat ja uransa keskivaiheilla olevat sairaanhoitajat, eli ikänsä ja työkokemuksensa perusteella keskeisesti työelämässä mukana olevat. Säästöt ja puutteellinen johtaminen yhdistettynä palvelutarpeen kasvamiseen alalla näkyvät sairaanhoitajien arjessa työvoimavajeena ja uupumuksena. Alalle on vaikea löytää esimerkiksi päteviä sijaisia. – Saamme jatkuvasti yhteydenottoja uupuneilta sairaanhoitajilta. Päättäjien on syytä muistaa, että äärirajoilla työskentely näkyy ennemmin tai myöhemmin myös hoidon laadussa. Uupunut sairaanhoitaja on riski potilasturvallisuudelle, sanoo Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela. Jotta alalle saadaan osaavaa ja töissä pysyvää henkilökuntaa, organisaatioiden on panostettava toimivaan työympäristöön. Toistaiseksi ala on vetovoimainen, mutta yhä useampi sairaanhoitaja on ilmoittanut harkitsevansa alan vaihtoa huonojen työolojen ja palkkauksen vuoksi. Lisäksi lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. – Sairaanhoitajien työssä kokema kuormitus on tärkeä signaali, johon sekä työnantajien että päättäjien pitää reagoida ja sairaanhoitajien työhyvinvointi turvata. Sairaanhoitajapula näkyy jo esimerkiksi Ruotsissa, ja Suomessa ollaan kovaa vauhtia menossa samaan suuntaan. Nyt haetaan tulevaisuuden ratkaisuja, Hahtela sanoo.Kaikesta huolimatta sairaanhoitajat kokevat työnsä merkitykselliseksi ja haluavat tehdä sen hyvin. Kyselyn tulokset kertovat, että hoidon laatu ja toimivat käytännöt ovat tärkeimpiä seikkoja työhyvinvoinnin kannalta. Vastaajat kokevat, että parhaiten sairaanhoitajan työelämässä toteutuu perheen huomioiminen, esimerkiksi oikeus perhevapaisiin ja sairaan lapsen tai läheisen hoitamiseen. Lataa: Sairaanhoitajien työolobarometri 2018 Sairaanhoitajaliiton loppuvuodesta 2018 toteuttamaan selvitykseen vastasi 1795 Sairaanhoitajaliiton jäsenenä olevaa sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela Yle:n vieraana
  17. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on tehnyt sopimuksen koulutusviennistä kiinalaisen Henanin yliopiston kanssa. Sopimus koskee Xamkin tarjoamaa sairaanhoitajakoulutusta. Koulutushankinta painottuu erityisesti Henanin yliopiston kanssa toteuttavaan sairaanhoitajan Double Degree -tutkintoon. – Tämä on merkittävä kansainvälinen avaus meidän sairaanhoidon koulutuksellemme, sanoo Xamkin terveyden ja hyvinvoinnin koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen. Opiskelijoiden ohella Henanin yliopisto haluaa kouluttaa Xamkissa myös opettajiaan sekä hankkia Henanille erityisesti räätälöitävää Master-tasoista sairaanhoidon koulutusta. Pitkäaikainen yhteistyö konkretisoitui koulutushankinnaksi Aiemmin Xamk on toteuttanut Henanin yliopiston kanssa pienempiä tutkimusprojekteja, nyt avautuu väylä koulutuksen vientiin. Henanin yliopisto on valmis lisäämään merkittävästi myös Xamkin eri tutkimusaloihin liittyvää tutkimusyhteistyötä. Perjantaina 25.1. allekirjoitetulla sopimuksella sovittiin myös yhteistyöstä sairaanhoidon koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisestä auditoinnista. Xamkin Pienyrityskeskus on tehnyt Kiina-yhteistyötä pitkäjänteisesti jo vuosien ajan. Pienyrityskeskus aloitti kontaktien rakentamisen Henaniin jo 2000-luvun alkuvuosina. Sopimusten synty Kiinassa edellyttää luottamusta ja läheisiä suhteita ihmisten välillä. Ne syntyvät vuosien työn tuloksena.
  18. A-klinikka Oy aloitti muutama viikko sitten ensimmäisenä maailmassa ruiskemuotoisen pitkävaikutteisen korvaushoitolääke Buvidalin käyttämisen opioidiriippuvaisten potilaiden hoidossa. Ruiskemuotoisen lääkkeen merkittäviä etuja tabletti- tai filmimuotoiseen lääkitykseen ovat esimerkiksi kotiannosteluun ja väärinkäyttöön liittyvien riskien poistuminen sekä potilaan oman arjen sujuvuus, kun ruiskeen, eli injektion, voi saada viikon tai jopa kuukauden välein. Perinteisiä tabletteja tai suussa liukenevia filmejä pitää saapua ottamaan päihdeklinikalle jopa päivittäin. ”Vapauttava tunne” A-klinikka Oy:llä on kokemusta jo useamman potilaan hoidosta ja injektiomuotoista lääkitystä saaneet potilaat ovat kertoneet, että sekä fyysinen vointi että henkinen olo on ollut helpompi. Korvaushoitopotilaat kokevat usein kylmä-kuuma -lämmönvaihteluita aamuisin ennen seuraavaa lääkeannosta ja esimerkiksi tämä tunne on merkittävästi monilla pienentynyt tai poistunut kokonaan. Harvemmin annettavalla lääkkeellä on ollut myös positiivinen psyykkinen vaikutus. Useat potilaat ovat kertoneet, että harvemmin annettava lääke vapauttaa ajattelemaan muita asioita. Tämän myötä myös potilaan itsetunto paranee, koska ajatukset eivät pyöri jatkuvasti otettavien lääkkeiden ympärillä ja koettu ja näkyvä stigma pienentyvät myös merkittävästi. Sama muutos on näkynyt myös ennen lääkkeen myyntilupaa tehdyissä tutkimuksissa. Eräs potilas kuvaili, että uuden lääkkeen myötä tuli ”Vapauttava tunne, eikä pää meinaa pysyä perässä”, koska lääkitystä tarvitsee ajatella niin harvoin. Toinen potilas kuvasi töihin lähdön helpottuneen merkittävästi, koska uuden lääkkeen ansiosta aamut ovat merkittävästi helpompia eikä liikkeellelähtö vaadi ollenkaan niin paljon ponnisteluja kuin aiemmin. Tulevaisuuden toimintatapa Vaikka uusi injektiomuotoinen tapa antaa lääke on jännittänyt monia potilaita, ei kukaan ole halunnut lopettaa uutta hoitomuotoa ja palata vanhaan. Kukaan uuden lääkkeen kanssa aloittaneista potilaista ei ole kokenut selkeitä vierotusoireita ja kaikki ovat olleet hyvävointisia. Ensimmäisenä uuden lääkkeen kanssa aloittaneet potilaat ovat saaneet jo kolmannen injektiomuotoisen lääkkeensä. – Vaikka useampaa potilasta on jännittänyt itse ruiskeen saaminen, ovat kaikki halunneet jatkaa uuden hoitomuodon kanssa ja lääkkeenantotilanteissa kaikki on sujunut hyvin, kerrotaan A-klinikka Oy:n Espoon korvaushoitoklinikalta. – Injektiomuotoinen tapa antaa opioidiriippuvaisten korvaushoitolääke avaa täysin uusia mahdollisuuksia keskittyä psykososiaaliseen tukeen ja yksilökohtaiseen kuntoutukseen, sekä kehittää täysin uusia toimintatapoja korvaushoidossa. Uskon, että tähän suuntaan olemme tulevaisuudessa menossa. Meistä oli hienoa päästä ensimmäisinä koko maailmassa ottamaan uusi lääke käyttöön. Saamamme kokemukset ja palaute ensimmäiseltä potilasjoukolta ja omalta henkilökunnaltamme ovat olleet erittäin positiivisia ja osoittavat kehityksen menevän selkeästi oikeaan suuntaan, kertoo A-klinikka Oy:n avopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen. – Erityisesti potilaiden parempi vointi motivoi meitä kaikkia, ja lääke on erittäin tervetullut lisä hoitovalikoimaan. Koko palvelujärjestelmälle tämä mahdollistaa suuremman potilasmäärän hoitamisen niin, etteivät kustannukset kasva enää niin nopeasti kuin aiemmin, Partanen toteaa.
  19. Lääkärihelikopterit saivat viime vuonna yhteensä 14 062 hälytystä. FinnHEMSin arvion mukaan 168 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Tiedot käyvät ilmi FinnHEMSin tehtävätietokannasta. Hälytysmäärissä tapahtui muutoksia erityisesti Vantaan ja Oulun tukikohdissa. Vantaalla hälytyksiä kirjattiin yli 500 vähemmän kuin edellisvuonna, mikä vastaa 18 prosentin pudotusta. Muutos johtuu hälytysohjeeseen tehdystä muutoksesta. – Kun ennen FinnHEMS hälytettiin tiettyjen hälytyskoodien osalta automaattisesti, nyt miehistö jää odottamaan lisätietoja ensivasteyksiköltä, joka on ehtinyt nopeasti kohteeseen. Päätös lähdöstä tehdään, kun ensihoitaja on varmistanut tilanteen paikan päällä. Siten vältetään tehtävät, joissa ei ole todellista tarvetta lääkäriyksikölle, kertoo Vantaan tukikohdan vt. vastuulääkäri Mikael Äyräs. Uuden käytännön myötä lääkärihelikopterin apu saadaan entistä tehokkaammin osoitettua niille, jotka sitä tutkitusti tarvitsevat. Oulussa hälytysmäärät kasvoivat edellisvuodesta 11 prosentilla. Kehitykseen vaikuttaa Oulun hätäkeskuksessa marraskuun lopussa käyttöönotettu uusi Erica-tietojärjestelmä, jonka myötä FinnHEMSin saamien hälytysten määrä 1,5-kertaistui ja peräti neljä viidestä hälytyksestä peruttiin. Kopterikyydit lisääntyivät erityisesti Kuopiossa Helikopterilla kuljetettavien potilaiden osuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 2018 yhteensä 435 eli keskimäärin lähes joka kymmenes FinnHEMSin kohtaama potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan. Kuopiossa kasvua edellisvuoteen oli lähes 30 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden aikana helikopterikyytien määrä on Kuopiossa lähes viisinkertaistunut. – Toimintatapoja on vuosien saatossa mukautettu potilaiden sekä koko ensihoidon tarpeiden suuntaisesti. Jos ennen kysyttiin, miksi potilasta kuljetetaan, nykyään kysymme: miksi emme kuljettaisi, jos potilas joka tapauksessa tarvitsee lääkäriä matkalla sairaalaan? Tietyissä tapauksissa helikopterilla voidaan saavuttaa maantiekuljetukseen verrattuna potilaan kannalta merkittävä aikahyöty. Samalla se vapauttaa ambulanssin takaisin hälytysvalmiuteen omalle alueelleen, sanoo Kuopion tukikohdan vastuulääkäri Pamela Hiltunen. Pohjoisella toiminta-alueella potilaita kuljetetaan suhteellisesti useammin kuin Etelä-Suomessa. Syynä ovat eteläistä Suomea pidemmät etäisyydet. Viime vuonna Rovaniemen helikopterilla kuljetettiin yli 30 prosenttia kohdatuista potilaista, Oulussa 16 ja Kuopiossa 14 prosenttia. Oulussa ja Kuopiossa osuudet olivat suurempia kuin koskaan aiemmin FinnHEMSin toiminnan aikana. FinnHEMS
  20. Espoolaisella aikuisellaon todettu 26.1.2019 tuhkarokko, kertoo HUS tiedotteessaan. Tartunta on saatu ulkomaanmatkalla Etelä-Euroopassa, jossa esiintyy epidemioita maissa, joissa rokotuskattavuus ei ole riittävän korkea. Sairastunut on saanut rokotuskortin mukaan lapsuuden kotimaassaan kaksi rokotetta tuhkarokkoa vastaan, mutta ne eivät antaneet hänelle tarvittavaa suojaa. Toistaiseksi syytä puuttuvaan rokotusvasteeseen ei ole tiedossa. Espoon kaupungin tartuntatautiyksikkö on kartoittanut altistuneita yhteistyössä HUSin epidemiologisen yksikön ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Osa altistuneista ehditään suojata MPR-rokotteella, mikäli henkilö ei ole saanut aiemmin kahta rokotetta tai sairastanut tautia. Sairastuneen työpaikalla tiedotetaan henkilökuntaa mahdollisesta altistuksesta. HUSin alueella todetaan vuosittain 1–6 tuhkarokkotapausta. Joulu-tammikuussa Espoossa on todettu tuhkarokko kolmella aikuisella. He kaikki ovat saaneet tartunnan ulkomailla, eikä tapauksilla ole yhteyttä toisiinsa. HUSin alueella on hyvä rokotuskattavuus MPR-tauteja (tuhkarokkoa-sikotautia-vihurirokkoa) vastaan. Esimerkiksi vuonna 2015 syntyneistä lapsista on MPR-rokotteen saanut 95 prosenttia, millä saavutetaan laumasuoja. Jos epäilet altistuneesi tuhkarokolle, tai et ole varma rokotustaustastasi tai matkustat alueelle, jossa esiintyy tuhkarokkoa, toimi seuraavasti: Tarkista, onko suojasi kunnossa. Jos olet sairastanut tuhkarokon, et tarvitse rokotetta. Kaksi MPR-rokotetta tuhkarokkoa vastaan antaa hyvän suojan. Jos ilmaantuu tuhkarokkoon sopivia oireita, ota aina ensin yhteys puhelimitse omaan terveyskeskukseesi tarkempia ohjeita varten. Lähde: HUS
  21. Aluehallintovirastolta saamiensa valvontatietojen vuoksi Valvira päätti 24.1.2019 keskeyttää Kristiinankaupungissa sijaitsevan Esperi Care Oy:n Hoivakoti Ulrikan toiminnan välittömästi. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sai lyhyellä aikavälillä vakavia, välittömään asiakasturvallisuuteen viittaavia yhteydenottoja, jonka vuoksi Kristiinankaupungin kunta ja aluehallintovirasto kävivät toimintayksikössä tarkastuskäynnillä 22.-23.1.2019. Tarkastuskäynnillä havaitut epäkohdat liittyivät muun muassa riittämättömän hoitohenkilökunnan määrään suhteessa hoivan ja hoidon tarpeen arviointiin, puutteelliseen perushoitoon ja -hoivaan, lääkehoidon asianmukaisuuteen, asiakkaiden hoitoisuustietojen puutteellisuuteen sekä toimintayksikön lähiesimiestyöhön. Saatujen tietojen perusteella Valvira katsoo, ettei toimintayksikön toiminta vastaa sille myönnettyä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain mukaista lupaa ja asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, mikäli toimintaa jatketaan. Keskeyttäminen on voimassa, kunnes Valvira toisin päättää. Iltalehden mukaan Kristiinankaupungin kunta vastaa nyt toiminnasta ja suurin osa asiakkaista on edelleen toimintayksikössä. Yksikössä työskentelee nyt Esperin entisiä työntekijöitä, jotka ovat tehneet henkilöstövuokraussopimuksen kunnan kanssa ja kaupungin omia työntekijöitä.
  22. Hoitajat.net

    Kansanedustaja: Kaikista ei ole hoitajaksi

    Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuus- ja valintakokeet. Koulutuksen on annettava valmiudet hyvään ammattitaitoon jokaiselle hoitajalle ja sen on turvattava potilasturvallisuus. – Hyvin toteutetut pääsy- ja soveltuvuuskokeet edistävät onnistuneita opiskelijavalintoja: keskeytykset vähenevät, opinnot oikealla opintopolulla etenevät ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen, Sarkomaa pohtii. Viime hallituskaudella oppilaitoksilta poistettiin mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella. Muutoksen tultua voimaan vuonna 2015 se havaittiin pian toimimattomaksi. Muutos on johtanut kasvaviin ongelmiin työelämässä alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrän kasvaessa. Ongelmat ovat kärjistyneet myös oppilaitoksissa. – Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Tämä on riski potilasturvallisuudelle ja kuormittaa hoitoalan työyhteisöjä sekä alan oppilaitoksia. Palaute ja huoli opettajilta ja hoitoalan toimijoilta sekä kansalaisilta on ollut valtaisa, Sarkomaa sanoo. Tehy, Super, JHL, OAJ ja Akavan Sairaanhoitajat ovat vaatineet soveltuvuuskokeiden palautusta. – Heidän näkemyksensä on viisasta ottaa huomioon, Sarkomaa sanoo.
  23. Hoitajat.net

    Verenluovuttajille maksuttomia tatuointeja

    Veripalvelu ja Legacy Tattoo tarjoavat verenluovuttajille maksuttomia tatuointeja Helsingin Sanomatalossa lauantaina 2.2.2019 klo 9-16 #BloodTattoo-tapahtumassa. Eturivin tatuointitaiteilijat tekevät korvauksetta verenluovuttajien käsivarteen veriryhmän mukaisen tatuoinnin kuudesta mallivaihtoehdosta. Joka arkipäivä Suomessa tarvitaan keskimäärin 800 vapaaehtoista verenluovuttajaa. Monilla on virheellisiä käsityksiä verenluovuttamisesta, ja ne saattavat toimia vapaaehtoisuuden esteinä. Yksi yleisimmistä väärinkäsityksiä liittyy tatuointeihin ja siihen, etteivät tatuoidut ihmiset saisi luovuttaa verta. – Meiltä kysytään tatuoinneista ja niihin liittyvistä luovutusesteistä säännöllisesti. Meistä on tärkeää muistuttaa, että tatuointi ei ole pysyvä este potilaiden auttamiselle, kertoo Veripalvelun tiedottaja Iira Hartikainen. Tatuoinnin ottamisesta seuraa ainoastaan neljän kuukauden luovutuseste, jonka jälkeen henkilö voi luovuttaa verta normaalisti. Legacy Tattoon taiteilijat ovat suunnitelleet tapahtumaa varten tatuointeja, jotka toimivat elinikäisenä muistutuksena verenluovutuksen tärkeydestä. Tatuointi ihoon osoittaa vahvaa sitoutuneisuutta auttamiseen. – Tatuoinnit otetaan usein itselle merkityksellisistä asioista, ja verenluovutus on monelle sellainen. Näemme jo nyt sosiaalisessa mediassa jonkin verran verenluovuttajien ottamia veriryhmätatuointeja. Haluamme tällä tempauksella kiittää sitoutuneita verenluovuttajia, mutta myös toivottavasti innostaa uusia luovuttajia mukaan, Hartikainen kertoo. Mukaan on lupautunut myös joukko julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Tapahtuma-idean taustalla on mainostoimisto TBWA\Helsinki, joka tekee kampanjan ja tapahtuman ilmaiseksi Veripalvelulle. Korvauksetta tehtävät pro bono -kampanjat ovat osa mainostoimistojen imagotyötä. – Keräännymme säännöllisesti miettimään pro-aktiivisia luovia ideoita. Veripalvelu nousi aiheeksi yhdessä näistä iltapäivistä, ja sen lopputulemana syntyi tämä idea. Haluamme jättää positiivisen jäljen jälkeemme; vaikuttaa ja käyttää luovaa osaamistamme globaalien ja yhteiskunnallisten epäkohtien esille nostoon ja korjaamiseen”, kertoo TBWA:n osakas ja luova johtaja Jyrki Poutanen. Itse tapahtumassa ei järjestetä verenluovutusta, mutta tapahtumaan osallistuminen edellyttää, että henkilön tiedot löytyvät Veripalvelun verenluovuttajarekisteristä. Sitä varten mukaan tarvitaan henkilöllisyystodistus. Myös veriryhmä tarkistetaan paikan päällä. – Jos olet uusi luovuttaja, veriryhmätietosi löytyvät tietokannasta pääsääntöisesti kaksi päivää luovutuksen jälkeen, jatkaa Hartikainen. Tapahtuman ilmoittautuminen alkaa klo 9, ja tatuointeja tehdään kello 10 eteenpäin aina kello 16 saakka. Tapahtumassa ehditään tatuoida arviolta 20-50 henkilöä. Lue lisää ja katso tatuointimallit: veripalvelu.fi/bloodtattoo
  24. HPV:n eli papilloomavirusten aiheuttama tautitaakka on merkittävä. Tytöt saavat jo nykyisin HPV-rokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa. HPV-rokotteen ottaminen osaksi myös poikien rokotusohjelmaa olisi tehokas tapa estää papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä sekä miehillä että naisilla, kertoo THL:n tuore vaikutusarviointiraportti. HPV eli papilloomavirus aiheuttaa useita eri syöpiä, kuten suuontelon, suunielussa erityisesti kielentyven ja nielurisojen sekä peräaukon, peniksen, kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien syöpiä. Lisäksi HPV aiheuttaa osan alanielun, kurkunpään, nenänielun ja suunielun muiden alueiden syövistä. Noin kahdeksan nuorta kymmenestä saa vakavalle taudille altistavan HPV-tartunnan jossain vaiheessa elämänsä aikana. – HPV:n aiheuttama osuus pään ja kaulan alueen syövistä vaihtelee 20–50 prosenttia välillä. Kielen tyven ja nielurisojen syövistä joka toinen on HPV:n aiheuttama. Nämä syövät ovat myös lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana, THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo. Lisää terveitä elinvuosia – Tyttöjen ja poikien rokotusohjelmalla voitaisiin ehkäistä noin 300 syöpää sekä noin 1 700 elinvuoden ja 2 500 laatupainotetun elinvuoden menetykset joka vuosi. Laajentamalla rokotusohjelma koskemaan myös poikia, on mahdollista, että HPV:sta päästäisiin jopa täysin eroon, sanoo THL:n HPV-työryhmän puheenjohtaja professori Antti Mäkitie Helsingin yliopistosta ja HUS:sta. Tyttöjen rokotusohjelmaan kuuluva HPV-rokote säästää jatkossa papilloomaviruksiin liittyvien syöpien ja niiden esiasteiden hoidossa vuosittain 11,2 miljoonaa euroa. Myös poikien rokottaminen toisi vielä 4,1 miljoonan euron lisäsäästöt joka vuosi. Parantaisi myös tyttöjen suojaa Tyttöjen HPV-rokote tuli osaksi kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2013, mutta rokotuskattavuus ei ole vielä toivotulla tasolla. Poikien rokottaminen parantaisi myös tyttöjen suojaa ja ehkäisisi tehokkaasti papilloomavirusten leviämistä. – Rokottamisen hyödyt ovat mittavat myös inhimillisesti. Rokote on tärkeä ja tehokas keino ehkäistä HPV:n aiheuttamia sairauksia. Aikainen rokotusikä antaa parhaan ja pitkäaikaisimman suojan. Tällä hetkellä HPV-rokote annetaan tytöille 11–12 vuoden iässä, Tuija Leino sanoo. THL:n suositus HPV-rokotteen antamisesta myös pojille on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriön arvioitavaksi. STM päättää kansalliseen rokotusohjelmaan sisällytettävistä rokotuksista.
  25. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö (SELI-yksikkö) lakkautettiin vuonna 2016. Tehy esittää, että THL:lle osoitetaan lisää resursseja seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikön tai vastaavan kaltaisen toiminnan uudelleen käynnistämiseen. SELI-yksikkö oli THL:ssä koordinoiva ja vastuullinen taho seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella. Yksikkö toimi yhteistyössä alan järjestöjen kanssa ja koordinoi alan ammattilaisten verkostoja kuten ammattikorkeakouluopettajat, seksuaalineuvojat, turvataitokasvattajat sekä kansallinen seksuaalilääketieteen verkosto. – On selvää, että lasten ja nuorten oikeus oman kehonsa koskemattomuuteen on täysin ehdoton. Viime aikaiset järkyttävät rikokset pakottavat kaikki vastuulliset tahot etsimään keinoja niiden ennaltaehkäisemiseksi jatkossa. Kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisessä olevien viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä lapsiin kohdistuvien rikosten torjumiseksi. Yksi konkreettinen teko olisi panostus SELI-yksikön kaltaiseen toimintaan, esittää Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Myös eduskunnassa keskusteltiin eilen viime aikaisista järkyttävistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja niiden ennaltaehkäisystä. –Tehy pitää vaatimusta poliisien määrän lisäämisestä kannatettavana. Myös muiden viranomaisten edellytyksiä ennalta ehkäisevään työhön on vahvistettava. Valtiovarainministeri väläytti asiassa mahdollista lisäbudjettia, johon THL:n resurssien varmistaminen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen soveltuisi hyvin, toteaa Rytkönen.
×