Search the Community

Viime vuonna yhteensä 86 sote-ammattihenkilöä menetti ammatinharjoittamisoikeutensa. Määrä laski hieman edellisvuodesta, jolloin oikeutensa menetti 100 ammattihenkilöä. Ammatinharjoittamisoikeuden rajoituspäätöksiä tehtiin 49 vuonna 2021. Näistä lääkäreitä koskevia oli 31, joista lääkkeenmääräämisoikeutta koskevia rajoituspäätöksiä oli 26. Ammatinharjoittamisoikeuden poistamisen tai rajoittamisen taustalla on usein päihdeongelma, muut terveydentilaan liittyvät syyt, ammattitaidon puutteet tai muu epäasianmukainen toiminta. Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi menettää oikeutensa harjoittaa ammattiaan tai hänen oikeuksiaan voidaan rajoittaa, jos se on asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi perusteltua. Tavoitteena on silloin estää asiakkaiden ja potilaiden hoidon vaarantuminen. Aiemmin menetettyjä ammatinharjoittamisoikeuksia voitiin palauttaa kokonaan tai osittain kahdellekymmenelle hakijalle. Määrä on hieman vähemmän kuin muutaman viime vuoden aikana. Hakemusten määrä kuitenkin kasvoi edellisvuodesta. Kaikkiaan valvontalautakunta ratkaisi viime vuonna 69 asiaa, joissa ammattihenkilö haki oikeuksiaan takaisin. Ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, poistamista ja palauttamista koskevat asiat käsitellään Valvirassa toimivassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa. Lautakunta käsittelee myös asiat, jotka koskeva ammattinimikkeen käytön kieltämistä ja kirjallista varoitusta. Omasta pyynnöstä ammatinharjoittamisoikeudestaan luopuneita muutamia kymmeniä Aiempaa hieman suurempi määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä pyysi viime vuonna Valviralta ammatinharjoittamisoikeutensa poistoa. Vuonna 2021 Valvira otti ammatinharjoittamisoikeuden pois 46 ammattihenkilöltä, jotka olivat itse pyytäneet oikeuksiensa poistamista. Määrä on kuitenkin erittäin vähäinen suhteessa Valviran rekisterissä olevien ammattihenkilöiden koko määrään. Vuotta aiemmin oikeuksiensa poistamista pyytäneiden henkilöiden määrä oli 29. Lähihoitajien määrä hakijoissa lähes kolminkertaistui. Lähihoitajia oli 24, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 9. Muihin ammattiryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä pysyi lähes samana. Johtopäätöksiä ammattioikeuksista luopumisen syistä hakemusten perusteella ei voida tehdä. Ammattihenkilön ei tarvitse ilmoittaa syytä, miksi hän haluaa luopua ammattioikeuksistaan. Muutama henkilö kuitenkin kertoi hakemuksessaan syyksi esimerkiksi terveydelliset syyt, alan vaihdon tai eläköitymisen.

Hoitajien asenteet etähoidossa sovellettavaa robotiikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tieto käy ilmi tuoreesta Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä VTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vanhushoivan työntekijöiden asenteita robottien käytöstä etähoidossa. Neljässä vuodessa tapahtunutta asennemuutosta tutkijat selittävät sillä, että robotiikka ymmärretään yhä useammin hoitotyön ja työntekijän omien arvojen mukaiseksi. Ihmisläheisen hoitoalan robotisointi on herättänyt laajaa julkista keskustelua. Nyt julkaistun tutkimuksen tekijät havaitsivat vielä vuonna 2016, että robotit sopivat huonosti hoitajien arvostuksiin, vaikka niitä pidettiin jokseenkin hyödyllisinä etähoidossa. Koronapandemian keskellä loppuvuonna 2020 tutkijat havaitsivat myönteisen muutoksen robottien käytössä, kun samat 190 vanhushoivan työntekijää vastasivat uudelleen kyselyyn. Lisäksi hoitajilla oli suurempia tulevaisuusodotuksia etähoidon robotisoinnista. – Merkittävin syy muutokseen on se, että hoivarobotiikka ymmärretään paremmin omien ja hoitotyön arvojen mukaiseksi, kertoo tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta. Hoitajat kokivat omien arvojensa olevan vähemmän ristiriidassa robotiikkaa kohtaan kuin neljä vuotta sitten. Robottien käytön arvioitiin aikaisempaa useammin kohtaavan sekä henkilökohtaisen arvomaailman että yhteiset ammattieettiset normit, jotka säätelevät hoitotyötä. – Jotta hoivarobotiikka hyväksytään laajasti hoitoalalla, uuden teknologian on tuettava entistä paremmin potilaan ja hoitajan herkkää vuorovaikutusta. Robottien käytön tulee noudattaa hoitotyön eettisiä periaatteita säilyttäen hoitajan ja hoidettavan välinen kunnioitus, myötätunto ja luottamus, tutkijatohtori Turja sanoo. Kokemus työn merkityksellisyydestä voi jopa helpottaa teknologian hyväksyntää Tutkimuksessa havaittiin robottien hyväksynnän olevan yhteydessä henkilön työmarkkina-asemaan ja etenkin siihen, mitä työntekijä ajattelee työpaikkansa säilymisestä robottien korvatessa työtä. Vastaajat, jotka kokivat työmarkkina-asemansa vahvaksi ja vakaammin uskoivat saavansa jatkaa työssään tulevaisuudessa, sovittivat robotit myös muita paremmin arvoihinsa. Pandemia ei tutkimuksen mukaan yksin selitä havaittua asennemuutosta. Silti etenkin ne hoitajat, jotka kokivat tekevänsä merkityksellistä työtä ja raportoivat koronan lisänneen merkittävästi työstressiä, kokivat hoivarobotiikan omien arvojen mukaiseksi. Etärobotit soveltuivat henkilökohtaisiin arvoihin sitä paremmin, mitä enemmän hoivatyön tekijä koki tekevänsä erityisen tärkeää ja mielekästä työtä vaikeissa pandemiaolosuhteissa. Näin kokeneet eivät myöskään kertoneet pelkäävänsä työttömyyttä teknologian vuoksi. Tutkimusartikkeli julkaistiin International Journal of Social Robotics -lehdessä joulukuussa 2021.

Tartuntatautilakiin on säädetty uusi, väliaikaisesti voimassa oleva pykälä (48 a), jolla voidaan edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville koronaviruksen tartuntavaaraa. Asiasta kertoo Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotteessaan. Säännöksen mukaan työnantaja voi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-viruksen aiheuttamaa tautia vastaan. Esityksessä ehdotettua sääntelyä sovellettaisiin myös virkamiehiin ja viranhaltioihin. Jos henkilöllä olisi lääketieteellinen syy sille, ettei hän voi ottaa koronarokotetta, voisi hän esityksen mukaan työskennellä osoittamalla aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun covid-19-testin negatiivisen tuloksen. Työnantajalla olisi oikeus käsitellä työntekijöiden koronarokotussuojaa tai sairastettua koronatautia koskevia terveystietoja. Tiedot olisi säilytettävä niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty. Jos työntekijä ei täytä säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu. Säännös edellyttää kuukauden siirtymäaikaa, jotta työnantajat pystyvät järjestämään palvelut asianmukaisiksi ja jotta rokottamaton henkilökunta saisi mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen. Työnantajan oikeus tietojen käsittelyyn tulisi kuitenkin voimaan heti. Säännös astuu voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 31.12.2022 saakka.

Ensihoitajan työssä nostetaan, siirretään ja kannetaan – ja usein vielä haastavissa olosuhteissa. Työ edellyttää hyviä fyysisiä valmiuksia, joiden arviointiin ja edistämiseen on nyt määritetty arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmän perusta. FirstFit-nimisen menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan fyysistä toimintakykyä ja työkykyä läpi koko työuran, ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Ensihoitajilla on havaittu kaksi kertaa suurempi riski työtapaturmiin kuin muilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöillä. Työssä on fyysisesti kuormittavia työvaiheita, jotka vaativat sekä lihasvoimaa että hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikkaa. Työtehtävien kuormittavuutta lisäävät työympäristön usein haastavat ja vaihtelevat olosuhteet. Hyvä fyysinen kunto edistää ensihoitajien toiminta- ja työkykyä ja vähentää tapaturmien sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskiä. Alalta on kuitenkin puuttunut yhtenäinen fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja edistämisen toimintamalli. Työterveyslaitoksen ja ensihoitoalan toimijoiden yhteishankkeessa kehitettiin perusta fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmälle. Menetelmä ottaa huomioon koko testausprosessin ja yhteistyön työpaikan ja työterveyshuollon välillä. –  FirstFit-menetelmä on merkittävä harppaus eteenpäin työntekijöiden fyysisen toimintakyvyn tukemisessa. Ensihoitoalalla on pitkään keskusteltu työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta, mutta itse työn systemaattinen tutkiminen ja kuormittavuuden mittaaminen on ollut vähäistä. FirstFit tarjoaa erinomaisen työkalun tukea yksittäistä ensihoitajaa työssä jaksamisen kehittämiseen sekä ennaltaehkäistä työperäisiä tapaturmia, kertoo hankkeessa mukana ollut ensihoitopäällikkö Vesa Jyrkkänen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksesta. Tietoa omista vahvuuksista ja heikkouksista ja eväät kehittymiseen FirstFit-testistö pohjautuu tässä tutkimuksessa selvitettyihin ensihoitotyön fyysisiin kuormitustekijöihin. Testaus alkaa terveydellisten riskien kartoituksella ja arvioinnilla. Testistöön kuuluvat: eteentaivutus istuen niskahartiaseudun liikkuvuus dynaaminen tasapaino epäsuora polkupyöräergometritesti käden puristusvoima etulankku kahvakuulakyykky lisäksi mitataan vyötärönympärys ja lasketaan painoindeksi Parhaimmillaan fyysisen toimintakyvyn testitilanne myös opettaa ergonomisesti oikeita liikeratoja, joita voi hyödyntää esimerkiksi oman työn nostamis- ja kantamistehtävissä. Testeistä saa palautteen fyysisestä toimintakyvystä suhteutettuna ikä- ja sukupuolivakioituihin väestötason tai joidenkin ammattien viitearvoihin. – Testi- ja palautetilanteessa tärkeintä on keskustella tuloksista ja pohtia, missä toimintakyvyn osa-alueissa on kehitettävää ja missä ollaan jo keskinkertaisella, hyvällä tai erinomaisella tasolla, toteaa vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitoksesta. – Tulosten perusteella testaaja voi antaa ensihoitajalle kohdistettuja harjoitteluohjeita kehitettäville toimintakyvyn osa-alueille ja tarvittaessa ohjata hänet työterveyshuoltoon. FirstFit-menetelmä ei kuitenkaan vielä sisällä valmiita harjoitteluohjeita tai -ohjelmia, täsmentää tutkija Janne Halonen Työterveyslaitoksesta. Kehittämistyö jatkuu FirstFit-hankkeen päättyessä testistö ohjeistuksineen ja testipalautteineen on pilotoitu ja se suositellaan otettavaksi käyttöön. Tarkoituksena on kuitenkin jatkaa menetelmän kehittämistä ensihoitajien oman testikohtaisen viitearvoaineiston keräämisellä ja harjoitteluohjeiden laatimisella. – Kehitämme testistöä edelleen sekä tutkimuksen näkökulmasta että ensihoitajilta ja testaajilta saadun palautteen pohjalta, toteaa Anne Punakallio. – Tavoitteenamme on herättää ensihoitajien oma motivaatio fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä luoda ensihoitajien työpaikoille positiivinen ilmapiiri fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. FirstFit – Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa (2019–2021) -hanke Aloite FirstFit-tutkimukseen tuli Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ensihoidon toimijoilta, jotka ovat havainneet tarvetta edistää ensihoitajien fyysistä toimintakykyä erityisesti nostotehtävissä selviytymisen tukemiseksi.  Tutkimuksessa kartoitettiin aikaisempi tutkimus- ja kokemustieto ensihoitajien työn fyysisistä kuormitustekijöistä, ensihoitajien kuormittuneisuudesta sekä menetelmistä ja käytännöistä ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa ja edistämisessä. Tietoa täydennettiin ensihoitajien työn fyysisen kuormittavuuden mittauksilla työvuoroissa sekä ensihoitoalan ja työterveyshuoltojen toimijoiden haastatteluilla. Aineistoihin perustuen ensihoitoalan ja tutkimusryhmän yhteisissä työpajoissa edettiin kansainvälisen testausjärjestelmän kehittämisen viitekehyksen mukaisesti. Laadittiin yhteiskehittämällä suositukset testeistä ja testipalautteesta, joita pilotoi yhteensä 25 ensihoitajaa. Hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, pelastuslaitokset ja Työterveyslaitos Hankkeen loppuraportti Julkarissa Hankkeen nettisivu: www.ttl.fi/firstfit Lähde: TYÖTERVEYSLAITOS

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutustarjonta ei kata kaikkea työelämässä tarvittavaa kliinisen hoitotyön erikoisosaamista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaosto ehdottaa, että myös moniammatillisissa sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutuksissa tulisi varmistaa kliinisen hoitotyön erikoisosaamisen syventäminen. Lääketieteessä on jo pitkään ollut määritellyt erikoisalat, joilla terveydenhuollon ammattihenkilön erikoisosaamista kehitetään työelämän vaatimusten mukaisesti. Kliinisen hoitotyön erikoisalojen kokonaisuutta ei ole kuitenkaan tähän mennessä määritelty. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaosto on valmistellut ehdotukset kliinisen hoitotyön erikoisaloista, jotka kattavat myös erikoisosaamisen hyödyntämisen työelämässä sekä tarpeiden ennakoinnin. Jaoston ehdotus muodostaa 17 kliinisen hoitotyön erikoisalan kokonaisuuden. Niitä ovat esimerkiksi kansanterveyden hoitotyön, tehohoitotyön, päivystyshoitotyön ja syöpään sairastuneen hoitotyön erikoisalat. Valmistelu tehtiin laajassa yhteistyössä sairaanhoitopiirien, ammattikorkeakoulujen sekä hoitotyön asiantuntijoiden ja erityisalajärjestöjen kanssa. Kliinisen hoitotyön erikoisalojen kokonaisuus Kuva: STM Lisätietoja: Kliinisen hoitotyön erikoisalat : Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi

Kolmansien koronavirusrokotusten nopean etenemisen esteenä on pula rokottajista. HUS ja useat Uudenmaan kunnat vetoavat eläkkeellä tai muutoin terveydenhuollon tehtävistä poissa oleviin terveydenhuollon ammattilaisiin sekä opiskelijoihin, jotta nämä tulisivat rokottamaan. – Koronavirusrokotusten vauhdittaminen on nyt ensisijainen toimenpide epidemian hillitsemisessä. Jotta onnistumme tässä, meidän on tärkeää saada mahdollisimman moni rokotetuksi. Haluamme toteuttaa rokotukset nopeasti, kolmannet rokotukset mukaan lukien. Tarvitsemme tämän vuoksi lähiviikkoina runsaasti lisää rokottajia, sanoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen. HUS ja Uudenmaan kunnat vetoavat sellaisiin terveydenhuollon ammattilaisiin, jotka voivat elämäntilanteensa vuoksi tulla rokottamaan esimerkiksi muutamaksi viikoksi tai muutoin joustavasti. – Toivomme, että esimerkiksi eläkkeellä, erilaisilla työvapailla tai muissa tehtävissä olevat terveydenhuollon ammattilaiset sekä alan opiskelijat tulisivat rokottamaan, vaikka lyhyeksikin ajaksi, sanoo vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä HUSista. HUSilla ja alueen kunnilla on yhteinen näkemys siitä, että rajalliset terveydenhuollon resurssit tulee kohdentaa nimenomaan rokottamiseen. – Testausmäärien lisäämisellä emme saa epidemiaa hallintaan. Testaaminen itsessään ei hillitse epidemiaa, ellei siihen kytkeydy tehokas tartunnanjäljitys. Yksittäisen tartunnansaaneen kontaktien jäljittäminen voi olla hyvinkin aikaa vievää. Resurssien käyttäminen rokottamiseen on huomattavasti tuottavampi keino hillitä epidemiaa, sanoo Petäjä. Yhteystiedot Helsinki: Lähetä yhteystietosi osoitteeseen sote.henkilostosiirrot@hel.fi ja toivomus rokotuspisteestä, jossa haluaisit työskennellä. Rokotuspisteet sijaitsevat Jätkäsaaressa, Kannelmäessä, Malmilla ja Myllypurossa. Espoo: Lähetä yhteystietosi osoitteeseen koronarokottajat@espoo.fi Kerro viestissäsi, millaisia toiveita ja rajoituksia sinulla on työn aloittamisen, työn keston ja työaikojen suhteen. Keusote: Miia Seistilä-Kyle miia.seistila-kyle@keusote.fi ja Arja Puputti-Rantsi arja.puputti-rantsi@keusote.fi Kirkkonummi: Sarita Frantti-Suokas sarita.frantti-suokas@kirkkonummi.fi Lohja: rekrytointi@lohja.fi Siuntio: Satu Isopuro satu.isopuro@mehilainen.fi

Jatkossa bioanalyytikot ja lähihoitajat voivat antaa koronavirusrokotteita. Valtioneuvosto päätti keskiviikkona 22.12. vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 3 §:n muuttamisesta. Muutoksen myötä laboratoriohoitaja (bioanalyytikko AMK-koulutus) sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajatutkinnon sekä aikaisemman perushoitajatutkinnon suorittaneet ovat oikeutettuja antamaan rokotuksia. Muutoksella turvataan koronavirusrokotusten etenemistä mahdollisimman tehokkaasti. Koronavirusrokotusten antamisen edellytyksenä on, että mainituilla ammattihenkilöillä on riittävä lääkehoidon osaaminen ja asianmukainen rokotuskoulutus. Asetus tulee voimaan 23.12.2021.

80 % suomalaisista kannattaa hoitajien palkkojen nostamista hoitajapulan helpottamiseksi, selviää Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Vain 45 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmiita kiristämään verotusta hoitajien palkkojen nostamista varten. Lisäksi 61 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että ulkomaisen työvoiman tuominen Suomeen on hoitajapulaan hyväksyttävä ratkaisu. Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 1  062 ihmistä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ensihoitaja kertoo Twitterissä lohduttoman tarinan ensihoitotehtävästä, jossa hän kohtasi perusterveen, rokottamattoman äidin. – Koronaeristys oli päättymässä. Mutta ei. Perheen isä soitti ambulanssin. Lapset katsoivat ihmeissään, kun veimme äidin. Perusterve. Ei rokotettu. Kuin kala kuivalla maalla. Mikään lääke tai happi ei auttanut riittävästi. Sairaalassa suoraan teholle, kertoo ensihoitaja Iines. – Mietin, näkeekö lapset enää äitiä. Onneksi niillä on isä. Kaduttaako äitiä ettei ottanut rokotetta? En kysy. En halua lisätä ahdistusta. Haluaisin olla edes vähän vihainen, mutta en voi. Säälin. Olen voimaton tämän kaiken edessä. Milloin tämä loppuu?

Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelija Markus Suominen on Suomen 8. Queen Silvia Nursing Award -lähettiläs. Markus saa ideastaan 6000 euron rahapalkinnon, kansainvälisiä opinto- ja verkostoitumismahdollisuuksia sekä kutsun Tukholman kuninkaalliseen palatsiin pääseremoniaan, jossa diplomin hänelle antaa Hänen majesteettinsa Ruotsin kuningatar Silvia. Markuksen vei voittoon idea raportointiportaalista, jossa terveydenhuollon ammattilaiset voivat nopeasti ja helposti ilmoittaa työympäristöään koskevista epäkohdista. Tämä mahdollistaisi tiedonvaihdon ilman henkilötietojen tai nimen paljastamista. Hänen toiveenaan on, että raportointijärjestelmä kiinnittäisi huomion työoloja haittaaviin epäkohtiin, kuten henkilöstövajeisiin, häirintään tai raskaisiin työtaakkoihin. Markus kuvailee ajatusprosessiaan idean taustalla seuraavasti: “Iäkkäiden ja muistisairaiden hoito korostuvat aina kun puhutaan hoitajapulasta sekä hoitoalan työoloista. Koen, että iäkkäiden ja muistisairaiden hoidon laatua voidaan parantaa huomattavasti parantamalla hoitoalan työoloja. Läpinäkyvällä raportoinnilla voidaan varmistaa, että ongelmakohtiin oikeasti puututaan eikä niitä lakaista maton alle. Työpaikan olosuhteisiin tyytyväinen hoitaja voi tarjoa parempaa hoitoa kaikille potilailleen.” Queen Silvia Nursing Award jaetaan vuosittain sairaanhoitajille sekä sairaanhoitajaopiskelijoille, jotka esittävät ideansa ja keksintönsä vanhusten ja muistisairaiden hoidon parantamiseen. Markus liittyy vuoden 2021 kansainvälisten voittajien joukkoon, johon kuuluu kilpailijoita Ruotsista, Puolasta, Saksasta, Liettuasta, Yhdysvalloista sekä Brasilian Sao Paolosta. Suomen ensimmäinen Queen Silvia Nursing Award -voittaja julkistettiin vuonna 2014.

Yksityinen laboratorio- ja kuvantamispalveluiden tarjoaja SYNLAB antaa tänä vuonna koko vakituiselle henkilöstölleen tuntuvan 2000 euron joulubonuksen. Synlabissa työskentelee muun muassa bioanalyytikkoja sekä röntgenhoitajia. Joulubonus on osa SYNLABin -SATO-kannustinmallia, jossa henkilöstöä palkitaan sekä henkilökohtaisesti, osastokohtaisesti että koko yrityksen osalta. SATO-kannustimet määräytyvät henkilökohtaisten tavoitteiden ja yrityksen tilikauden tuloksen perusteella. – Haluamme kannustaa sekä henkilökohtaisesti että osastoittain tekemään hyvää työtä ja tulosta. Toisaalta haluamme koko yrityksen tasolla kiittää siitä, että ihmisemme ovat vuoden aikana tehneet paljon töitä ja olemme päässeet hyviin tuloksiin, toteaa SYNLABin henkilöstöjohtaja Oona Silén yhtiön tiedotteessa. Elokuun loppuun mennessä SYNLAB oli maksanut henkilöstölleen jo lähes 100 000 euroa SATO-palkkioita. Joulubonusta maksetaan kaikille 30.10.2021 mennessä aloittaneille vakituisessa työsuhteessa oleville sekä yli 50 % täydestä työajasta tekeville tuntityöntekijöille ja lisäksi vanhempainvapaalla oleville. Kesken vuoden aloittaneet, osa-aikaisesti työskennelleet ja pitkillä poissaolojaksoilla olleet saavat joulubonuksen suhteessa työaikaansa.

Vaalijala kuntayhtymä, jonka omistavat 33 savolaista kuntaa, on päättänyt taklata hoitajapulaa kannustinpalkkiolla. Vaalijalaan rekrytoitavalle uudelle ulkopuolelta tulevalle hoitotyön ammattilaiselle maksetaan ylimääräinen kannustinpalkkio suuruudeltaan 600 €, kun työsuhde on kestänyt 6 kk. Palkkaus muutoin on KVTES:n mukainen. Vaalijalan työntekijöillä on käytössä myös ePassi. https://www.kuntarekry.fi/fi/tyonantajat/vaalijalan-kuntayhtyma/

Oulun kaupunki on päättänyt huomioida ja palkita koronan vuoksi pitkään selvästi normaalioloja raskaammissa olosuhteissa työtään tehnyttä hyvinvointipalveluiden henkilöstöä kertapalkkiolla. Kertapalkkion suuruus on 400,00 €/työntekijä. Korvaukseen ovat oikeutettuja ne hyvinvointipalvelujen vakituiset ja määräaikaiset työntekijät/viranhaltijat, jotka ovat työskennelleet vähintään 6 kuukauden ajan 1.1.-31.12.2021 ja palvelussuhde on voimassa 15.12.2021. Korvaus maksetaan sekä osa- että kokoaikaisille yhtä suurena. Korona-aikana erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ovat kuormittaneet jatkuvasti vaihtuvat työtehtävät (siirrot koronatöihin, yksiköiden uudelleenjärjestelyt), venyminen ylimääräisille työvuoroille ja työvuorojen jatkuminen, jatkuva ylimääräinen suojautuminen (tunneittain, päivittäin) sekä pelko tartunnasta ja tartuttavuudesta. Lisäksi keväällä 2020 eduskunta hyväksyi valmiuslain, jonka 93 pykälässä oli määräykset palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta. Oulun kaupunki sovelsi valmiuslakia mm. vuosilomien perumisella, lomien pätkimisellä ja työsopimussuhteisten pakottamisella ylitöihin.

Keravalla on aloitettu rekrytointipilotti, jossa arjessa selviytymistä tukevissa palveluissa uusi vakituiseen työsuhteeseen tuleva sairaanhoitaja saa Keravan kaupungilta 1 000 euron palkkion rekrytoinnistaan. Palkkio maksetaan uudelle työntekijälle kahdessa erässä. Ensimmäinen puolikas maksetaan kuuden kuukauden koeajan jälkeen ja toinen vuoden 2022 lopussa ennen kuin Kerava yhdistyy hyvinvointialueeksi Vantaan kanssa. Vanhoille työntekijöille vihjepalkkio Uudesta hoitajasta vinkannut kaupungin työntekijä saa palkkioksi 500 euroa. 200 euron palkkio maksetaan vinkin antajalle kolmen kuukauden päästä palvelussuhteen alkamisesta ja loput 300 euroa uuden työntekijän koeajan päättymisen jälkeen. Rekrytointikampanja on käynnissä maaliskuun loppuun saakka. Asiasta kertoi Keski-Uusimaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaahoitopiirin hallitus on päättänyt, että sydän- ja keuhkokeskuksen, vatsakeskuksen ja pää- ja kaulakeskuksen hoitohenkilökunnalle aiemmin myönnetyt tehtävälisät maksetaan eikä maksettuja palkanlisiä peritä takaisin. Tehy iloitsee HUSin hallituksen päätöksestä tiedotteessaan. – Olemme hyvin tyytyväisiä, että HUSin hallitus noudattaa lakia ja tehtyjä sopimuksia. Muunlainen päätös olisi ollut kestämätön, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Rytkösen mukaan vaikuttaa siltä, että Tehyn 15.12.2021 lähettämä kirje hallituksen jäsenille oli vaikutuksellinen ja hallitus oli valmis toimimaan vastoin vt. toimitusjohtaja Mäkijärven esitystä. – Toivomme, että HUSin hallitus kiinnittää jatkossa erityistä huomiota johtamiseen ja sen lainmukaisuuteen. Tällainen johdon toiminta on omiaan heikentämään työmotivaatiota tässä vaikeassa koronatilanteessa. Tietoomme tuli jo, että eilisen aikana on tullut irtisanoutumisia HUSista tämän johdosta, Rytkönen muistuttaa. Tehy kertoi ennen hallituksen päätöstä, että mikäli jo tehtyjä tehtävälisää koskevia päätöksiä muutetaan siten, että ne perutaan tai hoitohenkilöstön palkkioita alennetaan, työrauhan säilymistä ei pystytä takaamaan. HUSin hallitus edellytti kokouksessaan kiireellisiä toimenpiteitä henkilöstöhallinnon ja johtamisen parantamiseksi. HUSin valtuuston joulukuussa hyväksymän palkkakehitysohjelman yhteydessä arvioidaan kriteerit, joilla tehtävä- ja suoritelisiä voidaan maksaa HUSin henkilöstölle tasapuolisesti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS on peruuttamassa päätöksensä koronapotilaiden hoitajille maksettavista tehtävälisistä. Asia on HUSin hallituksen esityslistalla tänään. HUSin hoitajat ovat purkaneet pettymystään työnantajaansa sosiaalisessa mediassa. Usea hoitaja on ilmoittanut lopettavansa joustamisen, myös irtisanoutumisia on väläytelty. Tehy on ilmoittanut vievänsä asian oikeuteen ja sanoo, ettei tässä tilanteessa enää pysty takaamaan työrauhaa. HUSin tuoreen työolobarometrin mukaan vain puolet HUSin hoitajista suosittelee työnantajaansa työpaikkana. PÄIVITYS klo 13:30: HUS taipui – hoitajat saavat pitää lisänsä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen antamisesta vakavan koronainfektion riskissä olevia potilaita tai asiakkaita hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. THL ja sosiaali- ja terveysministeriö arvioivat, tarvitaanko ehdotuksen toteuttamiseksi asetusmuutosta. Kolmannet rokoteannokset sote-henkilöstöllä suojelevat riskipotilaita THL:n mukaan alle 60-vuotiailla perusterveillä ihmisillä kahden annoksen antama suoja vakavaa tautia vastaan säilyy hyvin, mutta suoja heikkenee tartuntaa ja lieväoireista tautia vastaan. Sote-henkilöstön lievät ja oireettomatkin infektiot voivat aiheuttaa tartuntavaaran heidän hoitamilleen vakavan koronan riskipotilaille. Tämänhetkisen tutkimusnäytön perusteella on ilmeistä, että kolme rokoteannosta suojaa paremmin ja siten jatkotartuntojen riski vähenee verrattuna kahteen rokoteannokseen. Myös terveydenhuollon kantokyky on huomioitava, koska lieväoireisetkin infektiot voivat aiheuttaa henkilökunnan poissaoloja. Näistä osa voidaan rokotuksilla välttää ainakin joidenkin kuukausien ajaksi. Ensimmäisiä ja toisia rokoteannoksia kannattaa yhä ottaa Koronarokotteita riittää Suomessa hyvin, ja kolmannet rokotukset voidaan toteuttaa sote-ammattilaisille ja THL:n aiemmin määrittelemille ryhmille. THL:n arvion mukaan kolmansien annosten antaminen ei estä tällä hetkellä vielä rokottamattomia saamasta tarvitsemiaan ensimmäisiä ja toisia annoksia. Jos koronarokotusta ei ole vielä hakenut, se kannattaa yhä tehdä. Rokotus on paras suoja vakavaa koronatautia vastaan. Muun väestön osalta kolmansien koronarokoteannosten tarpeen arviointi on vielä kesken ja saataneen valmiiksi parin viikon kuluessa. Alle 60-vuotiailla rokotteen antama suojateho vakavaa koronatautia vastaan on edelleen erittäin hyvä.

Vantaan ammattiopisto Varia ja palveluyhtiö Barona ovat solmineet yhteistyösopimuksen kansainvälisen hoivahenkilöstön koulutuksista. Varia kouluttaa Baronan Filippiineiltä rekrytoimat sairaanhoitajat lähihoitajiksi. Koulutus kestää noin yhdeksän kuukautta opiskelijan oman henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen yhteistyössä toteutettu koulutus käynnistyy verkko-opetuksena tammikuussa 2022. Barona rekrytoi lähivuosina ulkomailta useita satoja hoitajia sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Siun sote -kuntayhtymä houkuttelee uusia hoitotyön osaajia maakuntaan tarjoamalla määräaikaista rekrytointilisää organisaation ulkopuolelta tuleville hoitajille. YLEn mukaan sairaanhoitajille lisä on reilut 500 euroa ja lähihoitajille yli 450 euroa kuukaudessa. Lisää maksetaan tehtävästä riippuen joko kolmen kuukauden tai puolen vuoden ajalta. Rekrytointilisä otetaan ensivaiheessa käyttöön ikäihmisten toimialueella asumispalvelujen, terveyskeskussairaaloiden sekä 24/7-palvelualueen eli muun muassa yhteispäivystyksen rekrytoinneissa. Tavoitteena on helpottaa osastojen ruuhkautumista ja saada hoitoketjut rullaamaan. Palkanlisän toivotaan saavan myös hoitotyöstä muihin tehtäviin siirtyneet henkilöt harkitsemaan alalle palaamista.

THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky. Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta. Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon. Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen. Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia. Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella. Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan: erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa. Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle. Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa

Poliittiset vaikuttajat ovat kansalaisia enemmän huolissaan hoitovelasta ja hoitajien jaksamisesta. Asia käy ilmi Tehyn Aula Researchillä teettämästä kyselystä. Vastanneista vaikuttajista 80 % ja kansalaisista 69 % oli huolissaan koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. Hoitovelassa eniten vaikuttajia huolettaa terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen. Myös sairauksien diagnosoinnin ja hoitoon pääsyn viivästyminen, lisäsairauksien yleistyminen ja palveluiden saatavuuden alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen ovat huolen aiheina. Sen sijaan vaikuttajat suhtautuvat kansalaisia hieman varovaisemmin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Kansalaisista 73 % oli valmis korottamaan palkkoja. Palkkoja korottaisi 67 % vaikuttajista. Kuitenkin hoitohenkilöstön palkkojen nostaminen nähtiin vaikuttajienkin keskuudessa parhaana lääkkeenä hoitajapulaan. Samoin työoloja olisi 65 % vastanneista päättäjistä valmis parantamaan. Poliittisista vaikuttajista 90 % suhtautuu myönteisesti Tehyn tavoitteeseen kehittää työnjakoa sote-uudistuksessa. Tehyn mukaan työnjakoa voidaan kehittää esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin ja suuhygienistin vastaanottoja lisäämällä, silloin kun potilaiden ei ole välttämätöntä perusterveydenhuollossa tavata lääkäriä. Esimerkkinä hoitajavastaanottojen hyödyistä Tehy mainitsee rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden, joka on helpottanut palveluiden saatavuutta ja nopeuttanut hoitoon pääsyä. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa. Aula Researchin kyselyyn vastanneista 1193 poliittisesta vaikuttajasta valtaosa on kunnanvaltuutettuja. Sairaanhoitopiirien hallituksista ja valtuustoista kyselyyn vastasi 30 henkilöä.

Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa. Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen. Toisen auttaminen avainasemassa Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin. Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan. 'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa. Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.

Vuoden MS-hoitajaksi 2021 on valittu Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sairaanhoitaja Marianne Nylund. Marianne Nylund on pitkänlinjan neurologisen hoitotyön osaaja. Hän on ammattitaitoaan säännöllisesti päivittävä terveydenhuoltoalan ammattilainen, joka esiintyy koko ammattikuntaa edustavalla tavalla niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Nylund työskentelee tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan neurologian poliklinikalla. Hän on mukana yhdistyksen toiminnassa ja työskentelee aina potilaslähtöisesti. Nylund on aiemmin toiminut myös Suomen MS-hoitajat ry:n hallituksessa. Marianne Nylundia ehdottivat vuoden MS-hoitajaksi niin potilaat, kollegat kuin Suomen MS-hoitajat ry:n yhteistyötahot. Häntä kuvailtiin monipuoliseksi hoitotyön konkariksi, joka perustaa työnsä vankkaan tietoperustaan ja kokemukseen. Ehdotuksissa korostuivat asiantuntijuus, rauhallisuus, potilaslähtöisyys ja empatia.