Search the Community

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on asettanut Attendo Oy:lle 350 000 € uhkasakon, koska Attendon hoivakoti Rantalassa ei ole riittävästi hoitohenkilöstöä. Attendo Oy:llä on aikaa 2.5.2019 mennessä korjata tilanne niin, että Rantalassa on asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Jyväskylän kaupunki, Muuramen kunta ja aluehallintovirasto ovat tehneet hoivakoti Rantalaan useita valvontakäyntejä maaliskuusta 2018 lähtien. Valvontakäynneillä on todettu hoidon laadussa olevan puutteita, mikä johtuu pääosin riittämättömästä hoitohenkilöstön määrästä. Attendo Oy:n edustajien kanssa on käyty neuvotteluja tilanteen korjaamiseksi. Päätös uhkasakon asettamisesta tehtiin, koska tilanne hoivakoti Rantalassa ei ole vieläkään lain edellyttämällä tasolla. Henkilöstöresurssin vajaus on jatkunut hoivakodissa useita kuukausia, mikä vaarantaa asiakasturvallisuutta. Valvonnan perusteella AVI määritteli Rantalan henkilöstötarpeeksi seuraava: Asiakkaiden tarpeisiin perustuvan hoitohenkilöstömitoituksen tulee olla 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Hoitohenkilöstömitoituksessa hoiva-avustajia voi olla yksi 15 asukasta kohden. Sairaanhoitajia tulee olla neljä, kuten yksikön luvassa on määritelty. Tukipalvelutehtävissä tulee olla 0,1 työntekijää asiakasta kohden, kuten yksikön luvassa on määritelty. Attendo Oy:n tulee toimittaa aluehallintovirastoon selvitys Attendo Rantalan henkilöstötilanteesta viimeistään 3.5.2019.

Bioanalyytikko YAMK Toni Toivanen tutki opinnäytetyössään mieshoitajien kokemuksia omasta kohtelustaan, rooleistaan ja stereotypioista Suomessa. Tuloksista nousi esiin, että mieshoitajien koetaan tasapainottavan ja rauhoittavan naisvaltaista työyhteisöä ja tuovan turvallisuuden tunnetta, mutta tietyt stereotypiat näyttäytyvät hoitotyössä edelleen. Mieshoitajien oletetaan osallistuvan teknisten ja fyysisesti vaativien työtehtävien ja aggressiivisten potilaiden hoitoon. Vastaajien mukaan mieshoitajalla koetaan olevan positiivinen vaikutus työilmapiiriin. "Ilmapiiriin vaikuttaa positiivisesti. Naisten kesken kilpailu nahistelu lievempää, kun yhteisössä miehiä myös." Vastauksista nousi esiin, että miesten oletetaan hoitavan kaikki tekniikkaan ja korjaamiseen liittyvät tehtävät lampunvaihdosta tietokoneiden korjaamiseen. Miehen oletetaan olevan tekniikan asiantuntija ja toimivan tarvittaessa talonmiehenä ja remonttireiskana. "Kotihoidossa työskennellessäni, usein me miehet jouduimme hoitamaan esimerkiksi työpaikkamme tietokoneita, asiakkaiden pesukoneita, vaihtamaan lamppuja asiakkailla ainoastaan siitä syystä että olimme miehiä" Vastaajat toivat myös esiin, että aggressiiviset, isokokoiset ja uhkaavasti käyttäytyvät potilaat jäävät usein heidän hoidettavikseen. Oletuksena on, että mieshoitaja kutsutaan paikalle haastavissa ja uhkaavissa tilanteissa. ”Mikäli on aggressiivinen potilas, tullaan pyytämään apua potilaan hoidossa” "Tulee todennäköisemmin sijoitetuksi tehtäviin jossa hoidettavana väkivaltaisia potilaita." Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, vastaajia oli kaikkiaan 186. Opinnäyte: Mieshoitajien kokemuksia mieshoitajiin kohdistuvista stereotypioista, kohtelusta ja rooleista työyhteisössä

Eäselvät roolit ja vastuut kuormittavat geriatrisen kuntoutusosaston omahoitajia. Sen sijaan, että hoitajat keskittyisivät potilaiden kuntouttamiseen, he multitaskaavat ja tekevät päällekkäistä työtä. Omahoitajat työskentelevät moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa, mikä tuo vielä omat vaatimuksensa. Asia kävi ilmi ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusosastolla toteutetussa tapaustutkimuksessa. Tulokset julkaistiin vastikään vertaisarvioidussa Aikuiskasvatus-tiedelehdessä. ”Geriatrisen kuntoutusosaston omahoitajat työnsä kehittäjinä” -artikkelillaan Piia Silvennoinen ja Kirsi Ronkainen osallistuvat keskusteluun vanhusten hoivapalveluista. Se on välttämätöntä luettavaa jokaiselle alalla työskentelevälle ja hoivapalveluista päättävälle. Tutkijat korostavat, että vanhusten hoidon laatu syntyy työprosesseissa ja työn arjessa. Sen ytimessä ovat turvallisuus ja läsnäolo. – Ikääntyneet potilaat kokevat turvattomuutta, kun heidän toimintakykynsä on heikentynyt, mikä vaatisi omahoitajilta läsnäoloa. Mittaamisen ja tehokkuuden työkulttuurissa läsnäololle on kuitenkin vähän tilaa, ja puutteellinen valvonta vain pahentaa tilannetta, Silvennoinen ja Ronkainen toteavat. Saman havainnon tekivät valtionvarainministeriön asiantuntijat alkutalvesta. Hoitajien on saatava hoitaa Omahoitajien työn ongelmia ryhdyttiin ratkomaan tutkivalla otteella. Tutkijat kuuntelivat omahoitajien kokemuksia työstä ja ottivat heidät mukaan oman työn kehittämiseen. Työpajoissa hoitajat paikansivat työn kipukohtia ja löysivät niihin ratkaisuja: Tiimiläisten tehtäviä, vastuita ja toimintatapoja piti selkeyttää. Hierarkkisia yhteistyösuhteita on purettava. Palaveri- ja kirjaamiskäytänteitä pitää kehittää. – Ennen kaikkea pitää tunnistaa hoitotyön ammattilaisten asema asiakaslähtöisen hoidon ytimessä sekä dialogisten ja moniammatillisten yhteistyösuhteiden merkitys työn arjessa. Moniammatillisuus hyvän vanhushoivan ja -hoidon takeena tulee ottaa huomioon alan koulutuksessa, tutkijat tiivistävät havaintonsa. Jos halutaan vaalia hoitajien työhyvinvointia ja turvata alan työvoima, on vaalittava työn merkityksellisyyden kokemusta ja mahdollisuutta kehittää omaa työtä. Sotealan kriittinen kysymys onkin, miten organisaatiot pystyvät hyödyntämään työntekijöidensä kehittämispotentiaalia ja kehittymään työntekijöiden ja asiakkaidensa tarpeiden pohjalta. – Kehittämisellä ei kuitenkaan voi korjata puuttuvia resursseja. Hoitajien on saatava keskittyä hoitamiseen, Piia Silvennoinen ja Kirsi Ronkainen muistuttavat. Piia Silvennoinen & Kirsi Ronkainen: ”Geriatrisen kuntoutusosaston omahoitajat työnsä kehittäjinä”. Aikuiskasvatus 1/2019.

Vuoden Diabeteshoitaja -palkinnon sai Mikkelin keskussairaalassa työskentelevä Maarit Salminen. Tunnustus on tarkoitettu diabeteshoitajalle, joka työskentelee innostuneesti diabeetikkojen parissa ja luo ystävällisen sekä kannustavan työilmapiirin. Maarit Salminen on koulutukseltaan sisätauteihin erikoistunut sairaanhoitaja. Diabeteksen hoitoon hän on perehtynyt mm. Uppsalassa, jossa hän suoritti Euroopan diabeteshoitajien järjestön FEND:in järjestämän kansainvälisen ja yliopistotasoisen ENDCUP-koulutuksen. Maarit Salminen on työskennellyt diabeteshoitajana vuodesta 2000 lähtien yhtäjaksoisesti Mikkelin keskussairaalan diabetesvastaanotolla. Hänen toimipisteensä suurin kävijäryhmä ovat työikäiset tyypin 1 diabetesta sairastavat henkilöt. Potilastyönsä lisäksi Salminen vastaa Mikkelin keskussairaalassa eri työyksiköiden sairaanhoitajien diabetesyhdyshenkilö-koulutuksesta. Hän kouluttaa säännöllisesti myös Etelä-Savossa toimivia diabeteshoitajia pitäen heille ”Diabeteshoitajien klubia”. Salminen on kysytty luennoitsija ja hänen roolinsa erikoissairaanhoidon konsultoivana tyypin 1 diabeteksen hoidon asiantuntijana Essoten (Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän) alueella on merkittävä. - Parasta työssäni ovat potilaat ja yhteisen matkan kulkeminen heidän kanssaan, kertoo Salminen Maarit Salminen toivoo myös päättäjien ymmärtävän, että diabeteksen omahoidon ohjaamiseen ja seurantaan satsaaminen on monin tavoin erittäin kannattavaa sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti ajatellen. Asianmukainen omahoito – kuten hyvästä verensokeritasapainosta huolehtiminen, sydänystävällinen ruokavalio ja valtimotautien riskitekijöiden ehkäiseminen ja hoito sekä tupakoimattomuus – edesauttavat vähentämään lisäsairauksien riskiä ja siirtämään niiden ilmaantumista myöhemmäksi. - Diabeteksen hoito on hyvin kokonaisvaltaista ja se on kehittynyt tietyiltä osin jopa huikeasti muun muassa uuden teknologian ansiosta ja paljon positiivista uutta on luvassa! Ruokavalio on tosin edelleenkin tyypin 1 diabeteksen hoidon perusta, Salminen toteaa. Diabeteshoitajat ry jakoi Valtakunnallisilla Diabeteshoitajapäivillä Vuoden Diabeteshoitaja -palkinnon yhteistyössä Raision kanssa. - Halusimme tänä vuonna kannustaa ja antaa arvoa arjen ahertajalle, sanoo Diabeteshoitajat ry:n puheenjohtaja Päivi Strömsholm.

Vuoden ensihoitaja -tunnustuksen saa tänä vuonna HUS Porvoon ensihoidon kenttäjohtaja Miika Hokkanen, joka on tehnyt ansiokaasti yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa. Vuosina 2016 - 2018 Hokkanen palveli sairaanhoitajana Euroopan raja- ja merivartioviraston Poseidon-operaatiossa. Suomen Rajavartiolaitos lähetti Välimerelle Merikarhu-aluksen, joka tehtävänä oli estää laitonta maahantuloa Kreikan aluevesillä. Hokkanen liittyi monikansalliseen miehistöön, joka otti kiinni pakolaisveneitä ja saattoi ne viranomaisten haltuun. Matkalla ammattitaito punnittiin moneen otteeseen, kun merihätään joutuneita pakolaisia autettiin ja vakavasti sairastuneille annettiin ensihoitoa. – Merivartiohenki oli se, joka sai minut työskentelemään pitkään aluksella. Siellä apua ei tarvinnut pyytää, vaan sitä tultiin aina tarjoamaan. Sen asenteen haluaisin tuoda suomalaiseen ensihoitoonkin, Hokkanen sanoo. Hokkasen tehtävänä oli myös huolehtia Merikarhun miehistön terveydestä. Tunnustus annetaan Hokkaselle Mikkelissä pidettävillä Suomen Ensihoitoalan liiton opintopäivillä perjantaina 12.4.2019. Hokkanen on 9. Vuoden ensihoitajaksi valittu henkilö. Valinnan tekee raati, johon kuuluvat: Ensihoidon opettajat, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos (ensihoitolääkärit), Suomen Ensihoitoalan liitto, ensihoidon erikoislehti Systole ja Tehy. Vuoden ensihoitajat 2018: Kari Törrönen 2017: Jan-Erik Palviainen 2016: Juhani Seppälä 2015: Sanna Kauppinen 2014: Simo Ekman 2013: Simo Saikko 2012: Matti Purhonen 2011: Heikki Sederholm

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee uudistusta iäkkäiden henkilöiden palvelujen kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan muun muassa vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen uudistamista. Lisäksi työryhmän ohjauksessa valmistellaan ikäpoliittisia linjauksia, joilla varaudutaan väestön vanhenemiseen. Kokonaisuudistusta tarvitaan, jotta iäkkäille voidaan varmistaa heidän tarvitsemansa laadukas hoito ja huolenpito yhdenvertaisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Valvontaviranomaiset, vanhuspalvelujen henkilöstö, asiakkaat ja läheiset ovat tuoneet tänä keväänä yhä enemmän esiin huolestuttavia asioita vanhuspalveluista. Julkisessa keskustelussa ovat korostuneet erityisesti tehostettuun palveluasumiseen liittyvät epäkohdat. Työryhmän työ jakautuu useampaan jaostoon, joissa käsitellään muun muassa henkilöstöä, valvontaa, vaikutusten arviointia, tiedonhallintaa ja laatusuositusta. Lisäksi kuullaan laajasti asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Työryhmän tehtävänä on antaa ehdotukset vanhuspalveluja koskevista lainsäädäntömuutoksista vuoden 2019 loppuun mennessä. Työryhmän asettamispäätös (pdf)

Terveydenhuollon ammattihenkilölakiin on tehty muutos, joka mahdollistaa sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen käyttöönoton nykyistä laajemmin. Tavoitteena on nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä sekä sujuvoittaa terveydenhuollon toimintaa. Tällä hetkellä sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen on mahdollista terveyskeskuksen avohoidon vastaanotoilla ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystyksissä. Toukokuun alussa mahdollisuus laajenee myös muihin perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon avohoidon palveluihin, jotka kuuluvat kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle. Tällä tarkoitetaan myös palveluita, joita kunta tai kuntayhtymä hankkii ostopalveluna. Sairaanhoitajan oikeus määrätä lääkkeitä pysyy rajattuna. Oikeus määrätä lääkkeitä edellyttää erikoispätevyyttä, riittävää kokemusta ja kirjallisen määräyksen toimintayksikön vastaavalta lääkäriltä. Kirjallisessa määräyksessä määrätään ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä sekä mahdolliset lääkkeiden määräämiseen liittyvät rajoitukset. Määräyksen antaa vastaava lääkäri siinä terveydenhuollon toimintayksikössä, johon sairaanhoitaja on palvelussuhteessa. Potilasturvallisuuteen ja toimintayksiköiden omavalvontaan liittyvät vaatimukset säilyvät samoina kaikille palveluntuottajille. Toimintayksikössä tulee olla järjestelmä lääkemääräysten ja lääkityspoikkeamien seurantaa varten. Sairaanhoitajan lisäkoulutuksesta ja tarvittavasta käytännön kokemuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sisältää tarkemmat säännökset lääkkeistä ja tautitiloista, joita rajattu lääkkeenmäärääminen voi koskea. Vuoden 2019 alussa voimaan tulleen terveydenhuoltolain muutoksen myötä valtio voi maksaa kunnille ja kuntayhtymille korvausta sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavasta koulutuksesta. Koulutuskorvaukseen ovat oikeutetuttuja myös ne uudet toimintayksiköt, joissa rajattu lääkkeenmäärääminen on jatkossa mahdollista. Valtioneuvosto esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista 11.4.2019. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 12.4.2019. Lait tulevat voimaan 1.5.2019.

Mehiläisen tytäryhtiöiden henkilöstö marssi ulos Kemin ja Tornion työpisteistään tänään iltapäivällä. Ulosmarssi tapahtui Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ssä, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:ssä ja Mehiläinen Työelämäpalvelut Oy:ssä. Ulosmarssiin osallistuivat työntekijät, joihin noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Työntekijät kertovat olevansa väsyneitä työnantajan yksipuoliseen sanelupolitiikkaan, työolosuhteiden heikentämiseen sekä siihen, että työnantaja ei noudata työehtosopimusta. Ulosmarssin syinä olivat työnantajan toimet, jotka ovat heikentäneet olennaisesti työntekijöiden työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Ulosmarssiin johtivat myös vuoden 2018 lomarahojen maksamisen eriarvoisuus ja järjestelyvaraerän maksamisen viivästyminen. Työnantaja on toteuttanut nopeassa tahdissa muutoksia, jotka ovat heikentäneet henkilökunnan työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Muutoksia ei ole etukäteen valmisteltu yhdessä henkilöstön kanssa eikä ole kuultu henkilökunnan mielipidettä toteuttamistavasta. Yleisenä ongelmana on, että henkilökuntaa ei kuulla, vaan työnantaja noudattaa sanelupolitiikkaa. Henkilöstö on erittäin väsynyt, ja työn kuormittavuus on todella suuri. Henkilökuntaa on vähennetty ja kaikkiaan sitä on liian vähän. Työmäärä on joillakin osastoilla moninkertaistunut. Asiakkaan yksilöllinen ja laadukas hoito ei toteudu liian pienen henkilöstömäärän ja kiireen vuoksi. Esimerkiksi asiakkaan nopea kuntoutus on viivästynyt. Viikonloppuisin erikoissairaanhoidossa hoitajat huolehtivat myös ruoan jakelusta. Sijaisia ei palkata tai sijaisten palkkaaminen on hankalaa. Työntekijöillä on huoli potilasturvallisuuden vaarantumisesta, ja he eivät voi tehdä työtään niin hyvin kuin pitäisi. Osaavaa henkilöstöä on jo irtisanoutunut kiireen ja työolojen heikennysten vuoksi. Henkilöstön työaikoja on lyhennetty ja työvuoroja muutettu. Kun ei ole päällekkäistä työaikaa, ei ehditä antaa raportteja ja työt joudutaan jättämään kesken. Tieto ei kulje raporttien puuttumisen vuoksi. Erikoislääkäreistä on pula, eikä pätevää lääkäriä ole aina saatavilla. Potilaiden odotusajat ovat pidentyneet. Hoidon aloitus viivästyy, ja potilasturvallisuus vaarantuu. Kun potilaita ei pystytä hoitamaan, heitä joudutaan lähettämään Ouluun aikaisempaa useammin. Lähde: Liittojen tiedote

Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa sekä vastavalmistuneena että myöhemmin pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on keskimäärin 2445e/kk. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien palkan tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Elinkustannusten vaikutus huomioituna suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita pohjoismaita alhaisemmalle tasolle. Suomenkin tasolla sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio (3035e/kk) jää suomalaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvon (3368 e/kk) alapuolelle. Sairaanhoitajan palkka ei suuresti vaihtele työnantajasektorin mukaan. Kuntasektorilla sairaanhoitajien kokonaisansioiden keskiarvo on 3045e/kk ja yksityissektorilla 2951e/kk. Valtion palveluksessa olevilla sairaanhoitajilla on korkein keskimääräinen kokonaisansio 3427e/kk. Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta suuri siivu koostuu vuorotyölisistä. Kokonaisansio sisältää muun muassa kokemus-, vuorotyö- ja erillislisät sekä ylityökorvaukset. Sairaanhoitajaliitto on huolissaan sairaanhoitajien palkan jälkeenjääneisyydestä Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Sairaanhoitajaliiton teettämän työolobarometrin mukaan yhä useampi sairaanhoitaja harkitsee alan vaihtoa muun muassa huonon palkkauksen takia. Sairaanhoitajat ovat sitä mieltä, että työnmielekkyyttä syö eniten se, ettei palkka vastaa työn vaativuutta. – Suomalaiset osaavat ja kielitaitoiset sairaanhoitajat ovat haluttua työvoimaa muissa Pohjoismaissa. Myös korkeampi palkkataso houkuttaa lähtemään ulkomaille, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Sairaanhoitajapulan vuoksi Ruotsin vastavalmistuneiden palkkataso on noussut. Nyt siellä on myös herätty ajamaan kokeneiden sairaanhoitajien palkankorotuksia, kun sairaanhoitajapula on räjähtänyt käsiin. – Myös Suomessa sairaanhoitajapula on todellisuutta jo monin paikoin. Nyt on enemmän kuin viisasta ryhtyä toimenpiteisiin sairaanhoitajien palkan korjaamiseksi työn vaativuutta vastaavaksi ja työn mielekkyyttä ja houkuttelevuutta lisääväksi. Suomen terveydenhuolto ei toimi ilman kokeneita sairaanhoitajia, sanoo Hahtela.

Sote-sopan keitto jatkuu, vanhustenhuolto on kriisissä. Alan palkkaus ja työolot ovat kestämättömän huonot. Eduskunta tarvitsee hoitoalan ammattilaisia tuomaan kentän ääntä päätöksentekoon, äänestä siis hoitajaa. Alan keskeisimmissä ammattiliitoissa on listattu hoitoalan ehdokkaita, valitse sieltä omasi. SuPer https://www.superliitto.fi/viestinta/eduskuntavaalit-2019/superilaiset-ehdokkaat/ Tehy https://www.tehy.fi/avainsanat/ehdokkaat Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14. 4. Ennakkoon voi äänestää 3.- 9.4. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Käytä ääntäsi.

Vuoden Suuhygienistiksi valittu Suvi Perälä saa kiitosta ansiokkaasta työstään Varsinais-Suomen eri kuntien ja kaupunkien sekä kuntayhtymien suun terveydenhuolloissa. Työuraan mahtuu myös työskentelyä yksityissektorilla erilaisissa tehtävissä asiakaspalvelusta vastaanottotyöhön sekä esimiestehtäviin. Suvi on toiminut suuhygienistinä vastaanotolla sekä osastonhoitajana Paimio-Sauvon kuntayhtymässä, suuhygienistinä Varsinaissuomen erityishuoltopiirin kehitysvammalaitoksessa, Turun kaupungilla suun terveydenhuollon ylihoitajana sekä palvelupäällikkönä sekä viimeisimpänä ODA-hankkeen projektipäällikkönä sekä asiantuntijana. Päivätyön ohella Suvi toimii hyvinvointialan yrittäjänä, ja hän on työuransa aikana kouluttautunut myös vyöhyketerapeutiksi. - Suvi on vienyt suuhygienistien mainetta ja osaamista valtakunnalliselle tasolle. Hän on edustanut suuhygienistejä ja luonut menestyksekkään uran kokonaisvaltaisten hyvinvointipalveluiden saralla, valintaa perusteltiin. Mittava koulutustausta Pomo, joka karkasi ikkunasta -blogia kirjoittavaa Vuoden Suuhygienistia kiinnostaa terveydenhuollossa tällä hetkellä sähköisten palvelujen kehittäminen ja erilaisten digitalisten palvelujen hyödyntäminen suun terveydenhuollossa. Erityisesti hän nauttii toimintaprosessien kehittämishankkeista, jossa suun terveydenhuollon edustajana ja hän voi tehdä yhteistyötä muiden terveydenhuollon osa-alueiden kanssa. Perälä innostuu uusista asioista, nauttii vaihtelevista päivistä työssä ja saa virtaa uusien asioiden opiskelusta. Lisäksi perhe ja ystävät tuovat iloa elämään joka päivä. Suvi Perälän opiskeluhistoria on mittava. Suuhygienistitutkinnon lisäksi hänellä on ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK terveydenedistämisen koulutusohjelmasta ja johtamisen erikoisammattitutkinto henkilöstöhallinnosta. Lisäksi Suvi on suorittanut opintoja terveydenhuollon tuotteistamisesta, Lean menetelmästä, työ- ja organisaatiopsykologiasta sekä työturvallisuudesta ja nyt työn alla ovat ravitsemusterapian opinnot. Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry ja Oral-B valitsivat Suvi Perälän Vuoden Suuhygienistiksi.

Sähköinen resepti helpottaa reseptien uusintaa. Tämä kannustaa jatkamaan lääkehoitoa mutta voi lisätä lääkehaittoja, selviää VATT:n, Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja University of Pennsylvanian tutkijoiden tutkimuksesta. Sähköiset reseptit ovat yleistyneet useissa maissa. Suomessa sähköiset reseptit otettiin käyttöön vaiheittain vuodesta 2010 alkaen. Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus arvioi niiden vaikutuksia hyödyntämällä sähköisten reseptien vaiheittaista käyttöönottoa eri kunnissa. Sähköinen resepti helpottaa ja nopeuttaa uusintaa, eikä potilaan tarvitse välttämättä kohdata lääkäriä reseptiä uusittaessa. Uusinnan helpottuminen kannustaa lääkityksen jatkamiseen. Sähköisten lääkemääräysten tallentuminen valtakunnalliseen tietokantaan voi myös parantaa tiedonkulkua niin, että haitalliset ja tarpeettomat lääkitykset voidaan välttää. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että sähköisellä reseptillä voi olla jopa haitallisia vaikutuksia potilaiden terveyteen. Lääkkeiden väärinkäyttö saattaa jopa lisääntyä Tutkimuksessa tarkastellaan potilaita, joille määrättiin bentsodiatsepiinireseptejä vuosina 2007–2014. Sähköisen reseptin käyttöönotto perusterveydenhuollossa lisäsi bentsodiatsepiinien kulutusta nuoremmilla, alle 40-vuotiailla potilailla. Vaikutus syntyi uusituista resepteistä ja näkyi entistä suurempina annoksina. Bentsodiatsepiinit ovat yksi maailmanlaajuisesti käytetyimmistä psyykenlääkkeistä. Niitä käytetään yleisesti esimerkiksi ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöiden sekä unettomuuden hoidoissa, sillä ne ovat hoidollisesti tehokkaita. Bentsodiatsepiineihin liittyy kuitenkin paljon haittavaikutuksia kuten lääkeriippuvuuden ja sietokyvyn kehittyminen, vaikeat vieroitusoireet ja jopa kohonnut itsemurhariski. Pitkittynyt ja suuremmissa annoksissa tapahtuva käyttö lisäävät haittavaikutusten riskiä. Suomessa lähes 20 prosentilla väestöstä oli vuosien 2007–2014 aikana ainakin yksi bentsodiatsepiiniresepti. - Nuorempien potilaiden terveydessä ei havaittu paranemista, vaikka bentsodiatsepiinireseptejä uusittiin enemmän. Sähköisten reseptien käyttöönotto sitä vastoin lisäsi lääkkeiden väärinkäyttöön ja itsemurhayrityksiin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä tuntuvasti, lähes 20 prosenttia, kertoo VATT:n erikoistutkija Tanja Saxell. Nuoremmilla, alle 40-vuotialla potilailla on jo valmiiksi kohonnut riski lääkkeiden väärinkäyttöön ja mielenterveysongelmiin. Vanhempien potilaiden kohdalla ei havaittu vaikutuksia bentsodiatsepiinireseptien uusintaan tai terveyteen. Vanhemmat potilaat uusivat jo ennen sähköisen reseptin käyttöönottoa reseptejä nuoria enemmän. Reseptien uusimiskäytännöt tarkistettava? Tutkijat muistuttavat, että reseptien uusintaan ja lääkkeiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön tulisi kiinnittää huomioita laajemmin myös nuorempien aikuisten kohdalla. Potilaan kohtaaminen reseptiä uusittaessa on tärkeää, sillä ilman sitä riskit lääkehaitoista ja lääkkeiden liikakulutuksesta voivat lisääntyä. - On mahdollista, että sähköisiä reseptejä uusitaan jopa liian helposti. Tämä on ongelmallista erityisesti riippuvuutta ja muita haittoja aiheuttavien lääkkeiden tapauksessa, arvioi tutkija Liisa Laine University of Pennsylvaniasta.

Lähes 200 hoitoalan asiantuntijaa kokoontui ammattikorkeakoululle Kemiin Pohjois-Suomen Hoitotiedepäiville 28.-29.3.2019. Päiville osallistui noin 200 hoitotyön ammattilaista eri puolilta maata. Mukana oli käytännön hoitotyötä tekeviä, hyvinvointisektorin esimiehiä ja johtajia, opettajia, opiskelijoita, tutkijoita, muissa alan kehittämistehtävissä toimivia ja kehittämisestä kiinnostuneita. Päivien teemaksi valittiin tänä vuonna monikulttuurisuus, jota käsiteltiin neljästä eri näkökulmasta: monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa, johtamisessa, tutkimuksessa ja käytännön hoitotyössä. Haasteen sijaan monikulttuurisuus halutaan nähdä voimavarana. Monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa ja tutkimuksessa Omaltakin taustaltaan monikulttuurinen ja -kielinen Kristina Mikkonen on tutkinut väitöskirjassaan suomen kielen merkitystä kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden ammatilliselle kehittymiselle erityisesti kliinisessä harjoittelussa. Hänen tutkimuksensa mukaan ulkomaalaistaustaiset hoitotyön opiskelijat arvioivat suomalaisten ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöt ja –ilmapiirin paremmaksi kuin suomalaistaustaiset. Toisaalta kansainväliset opiskelijat ovat kokeneet kielteistä suhtautumista työharjoittelupaikoillaan. Suomen kielen taidoiltaan heikommat opiskelijat kokevat harjoittelupaikan ilmapiirin huonompana ja arvioivat, että heillä oli vähemmän mahdollisuuksia oppimiseen. – Kieli on portti kulttuuriin, ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka parantaa kummankin omaksumista. Jos kansainvälinen opiskelija lähetetään harjoittelemaan ilman minkäänlaista suomen kielen taitoa, lähetetään hänet epäonnistumaan. Ongelma on tiedostettu muun muassa Lapin ammattikorkeakoulussa, jossa muun kielisten opiskelijoiden suomen kielen opiskelu alkaa heti ensimmäisenä vuotena, ja ensimmäinen työharjoittelu käynnistyy myöhemmin kuin suomalaisopiskelijoilla. Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurisesti turvattu YTT Lydia Heikkilä on tutkinut saamelaisasiakkaiden kokemuksia hoitotyöstä. Saamelaiset ovat aina eläneet melko kosmopoliittisessa ympäristössä ja kulttuurin taju on siksi hyvin kehittynyt. – Me valtakulttuurin edustajat kasvamme helposti yksikulttuuriseen ajatteluun, vähemmistöt kasvavat jo lähtökohtaisesti monikulttuurisuuteen. Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteet ovat tärkeitä itsessään. Reflektointia voi opetella ja kokemuksiaan työstää. – Kulttuurisensitiivisyyteen kuulu myös toisen kuuleminen ja ymmärtäminen, monikulttuurisuuden käsitteessä se ei vielä ole mukana, Heikkilä havainnollistaa. Kulttuurinen kompetenssi hoitotyössä tarkoittaa, että ammattihenkilöstö tuntee ja ymmärtää asiakkaan kulttuurisen taustan. Kyseessä on jatkuva prosessi, joka perustuu sosiaaliseen oikeuteen ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Kulttuurista hoitotyötä varten on luotu omia kehitysmalleja. TtT Soili Vesterinen on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja. Alustuksen aiheena hänellä oli erilaisten kulttuurien kirjo terveydenhuollossa. –Jokainen osa kulttuuriaan, jonka ilmentymiä toistetaan tiedostamatta. Kulttuurit myös muuttuvat, ja alakulttuureja syntyy. Vesterisen mukaan muutos näkyy myös työ- ja organisaatiokulttuureissa. Vuosikymmenet ovat muokanneet muun muassa käsitystämme työstä. Organisaatiokulttuuri tuottaa kontekstin, jossa organisaation identiteetti todentuu. Nuoren sairaanhoitajan työidentiteettiin puolestaan vaikuttavat tarjolla olevat roolimallit. –Aito vuorovaikutus ja aito kohtaaminen tulevat haastamaan koulutuksen kehittämisen ja käytännön, Soili Vesterinen päättää. Lisämateriaaleja ja -sisältöjä Hoitotiedepäivien sisällöistä on koottu tiivistelmäkirja, joka on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: https://issuu.com/lapinamk/docs/d_1_2019_paloste_saarnio

Ikäihmisten asumispalvelujen järjestämisen suurin ongelma on Kuntaliiton helmikuussa tekemän kyselyn mukaan työvoiman saatavuus. Näin arvioi 54 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Huoli näkyy tasaisesti kaikissa kuntakokoluokissa. Kyselyyn saatiin 215 vastausta, joista 180 tuli kunnista ja 35 kuntayhtymistä. Kaikkiaan vastauksia tuli 143 eri kunnasta. Useissa avovastauksissa esitettiin vahva huoli siitä, että hoitajamitoituksen kasvattaminen ympärivuorokautisessa asumispalvelussa jouduttaisiin toteuttamaan vähentämällä kotihoidon henkilöstöä. Pelkästään nykymitoituksen mukaista henkilöstöä on todella vaikea saada, kun ei ole sopivia työntekijöitä. Hirvittää ajatuskin, että tarvitsimme noin paljon lisää työntekijöitä, mikäli mitoitusta nostetaan, mistä tekijät löytyy? (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus) Tarvitaan uudenlaisia itsenäistä asumista ja palveluja yhdistäviä toimintamalleja, ei vain tehostettua palveluasumista. Mitoituskeskustelussa ei pidä jumittua tiettyyn suhdelukuun, vaan tarkastella asiaa joustavana, palvelutarpeen mukaan määrittyvänä lukuna. (Vastuukunnan sote-johtajan avovastaus) Kaksi kolmasosaa ikäihmisten palvelujen johtajista arvioi suurimmaksi ongelmaksi työvoiman saatavuuden. Avovastauksista käy ilmi, että erityisen vaikeaa on koulutetun sijaistyövoiman saaminen. Vastauksissa toistuvat maininnat työntekijöiden asenteista ja työhön sitoutumisen heikkoudesta sekä kriittiset kommentit alan koulutuksen nykytilasta. Vastaajat eivät näe tilanteen paranevan tulevaisuudessa. Hoitajamitoitus ja laatu eivät kulje käsikädessä. Jos asiakaslähtöisyys ja toimintatavat eivät ole kunnossa, ei hoitajamäärän lisääminen nosta palvelun laatua ikääntyneille. Hoitajien asenne hoitotyöhön on merkittävä asia laadun toteutumisessa. (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus) Kuntajohtajat ja talousjohtajat pitävät talouteen liittyviä ongelmia merkittävimpinä ikäihmisten asumispalveluissa. Kyselyyn osallistuneista talousjohtajista tätä mieltä on 60 prosenttia ja kuntajohtajista 47 prosenttia. Mikäli lakiin kirjoitetaan sitova hoitajamitoitus (ilman tapauskohtaista perusteharkintaa tai muuta joustomahdollisuutta), vaarana on, että palvelujen kehittäminen esim. digitalisaatiota hyväksi käyttäen pysähtyy / hidastuu merkittävästi. (Keskisuuren kaupungin johtajan avovastaus) Palvelujen saatavuuteen, tiloihin ja valvontaan liittyvät ongelmat näyttäytyvät kyselyssä huomattavasti vähäisempinä: vastaajista ainoastaan 4-5 prosenttia nimesi ne asumispalvelujen suurimmaksi ongelmaksi. Henkilöstömitoituksen nostaminen pahentaisi ongelmia entisestään Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta uutta hoitajaa kunnan tai kuntayhtymän tulisi rekrytoida, mikäli ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitajamitoitus nostettaisiin vähintään 0,7:ään ja kuinka suuret kustannukset mitoituksen nostaminen aiheuttaisi. Arvioitu hoitajien lisätarve olisi tämän kyselyn perusteella arvioiden lähes 4 500 hoitajaa. Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat henkilöstömitoituksen nostamisen aiheuttavan 181 miljoonan euron kustannukset. Saadut vastaukset on suhteutettu koko maan tasoon. - Kuntien ja kuntayhtymien arviot ovat alustavia, mutta ovat hyvin lähellä Kuntaliiton omia arvioita 0,7 henkilöstömitoituksen nostamisen edellyttämästä henkilöstön lisäyksestä, toteaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen. Hoitajamitoituksen kasvattaminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa herättää vastaajissa huolta siitä, mitä tapahtuu kotihoidossa alalla, jossa on huutava työvoimapula. Mistä löytyy hoitajia, vaikka rahaa löytyisi. Avohoidosta joudutaan siirtämään työntekijöitä, jos ympärivuorokautiseen hoitoon tulee lakisääteinen henkilöstömitoitus ja avohoidossa sellaista ei ole. Mennään täysin väärään suuntaan. Hoitajia ei nopealla aikataululla saada koulutettua tarvetta vastaavasti. (Pienen kunnan kunnanjohtajan avovastaus) Kyselytulokset ikäihmisten palveluista maaliskuussa 2019

Lisää yhdenvertaisuutta, koulutusta ja resursseja – tätä vaativat kuusi järjestöä yhteisessä kannanotossaan paremman saattohoidon puolesta. Laadukas saattohoito on oikeus, joka kuuluu meille kaikille. Tästä viestii #saattohoitopakkaus. Suomi on hyvä ja tasa-arvoinen paikka syntyä, mutta ei kuolla. Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Saattohoito koskettaa meistä monia suoraan, sekä välillisesti esimerkiksi omaisten kautta. Usein laadukasta saattohoitoa ei kuitenkaan osata tai ymmärretä vaatia. – Nyt alan ammattilaiset ovat kuitenkin nostaneet epäkohtia esille, ja vaativat parempaa koulutusta saattohoitotyöhön, järjestöistä kerrotaan. Yhdenvertaisuuden ja resurssien puute kaihertavat suomalaista saattohoitoa. Suomessa saattohoito on pääpiirteittäin laadukasta, mutta sen saatavuus on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti, eikä saattohoitopaikkoja ole riittävästi kaikille niitä tarvitseville. Useilla sairaanhoitopiireillä ei ole tarjota riittäviä erityistason saattohoitopalveluita, ja näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Joka kolmas saattohoitopotilas tarvitsee erityistason saattohoitoa. Hyvää saattohoitoa tulee tarjota myös kotiin asti, ja kotihoidossakin on liikaa kuntakohtaista vaihtelua. Riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa, ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa vain 1,5 opintopisteen verran. Vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri, vaikka alan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tarve on ilmeinen. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä. Saattohoidon laadun ja saatavuuden kehittämiseksi järjestöt vaativat saattohoitoon lisää tietotaitoa, resursseja ja alueellista yhdenvertaisuutta. Näiden toteutuminen vaatii muutoksia sekä koulutussisältöihin että terveydenhuollon lainsäädäntöön. – Potilaan ja omaisten kohtaaminen inhimillisellä ja lämpimällä otteella yksilön tarpeet huomioiden edellyttää riittäviä resursseja, järjestöt toteavat. Järjestöt käyvät aiheesta keskustelua #saattohoitopakkaus-tunnisteen alla Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Tavoitteena on herättää kansalaiset, päättäjät ja alan ammattilaiset vaatimaan parempaa saattohoitoa – meille kaikille. – Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille syntyville vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, siksi #saattohoitopakkaus, järjestöt tiivistävät. Parempaa saattohoitoa vaatimassa Suomen Lääkäriliitto ry Tehy ry Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Suomen sairaanhoitajaliitto ry Suomen Terveydenhoitajaliitto ry Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry

Juuri julkaistun meta-analyysin mukaan C-vitamiini voi lyhentää tehohoidon kestoa kahdeksan prosenttia. Kontrolloiduissa tutkimuksissa C-vitamiini on laskenut verenpainetta sekä estänyt eteisvärinää ja kipuja, ja se on myös lyhentänyt flunssan kestoa. Alhaiset C-vitamiinitasot eivät ole harvinaisia sairaalapotilailla. Lisäksi C-vitamiinin tasot laskevat esimerkiksi infektioiden, kirurgian, ja palovammojen johdosta. Vaikka 0,1 grammaa päivässä ylläpitää normaalia C-vitamiinitasoa elimistössä terveillä ihmisillä, tarvitaan paljon suurempia annoksia, jopa neljä grammaa päivässä, jotta vakavasti sairaiden potilaiden veren C-vitamiinitaso saadaan kohotettua terveiden henkilöiden tasolle. Tämän johdosta C-vitamiinista saattaisi olla hyötyä tehohoitopotilaille. Dosentti Harri Hemilä on laatinut yhteenvedon tutkimuksista, joissa on selvitetty C-vitamiinin vaikutusta tehohoitopotilaille. Kahdessatoista tutkimuksessa, joissa oli yhteensä 1 766 potilasta, C-vitamiini lyhensi tehohoidon kestoa keskimäärin 8 %. – C-vitamiini on halpa ja turvallinen ravintoaine, joten sen merkitystä tehohoitopotilaille on aiheellista tutkia tarkemmin, Hemilä sanoo. Tutkimus on julkaistu Nutrients-lehdessä.

Digitaalinen työnantajamielikuvaa luotaava palvelu Tunto tarjoaa mahdollisuuden tutustua muiden antamiin työnantaja-arviointeihin ja kannustaa työntekijöitä jakamaan kokemuksiaan työnantajista oman uransa eri vaiheilta. Palvelusta löytyy kattavasti myös yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksiä. Vastaavaa digitaalista työnantajamielikuviin liittyvää vertailupalvelua ei aiemmin ole ollut Suomessa: kokemukset ja mielikuvat mahdollisista työnantajayrityksistä ovat pohjautuneet työnhakijan oman verkoston kokemuksiin tai sosiaalisessa mediassa käytäviin keskusteluihin. Palvelun tavoitteena on edistää työelämän läpinäkyvyyttä ja vahvistaa positiivista muutosta – työntekijöiden on helpompi löytää osaamisensa lisäksi myös arvoihinsa sopiva työnantaja. Työnantajille palvelu on mahdollisuus saada kulttuurinsa sopivia työnhakijoita. – Tulevaisuuden työelämässä odotukset yrityksiä kohtaan muuttuvat ja läpinäkyvyydestä tulee välttämättömyys niin tuotteissa, palveluissa kuin työnantajien toiminnassa. Työntekijöiden odotuksiin tulee vastata, ja tieto sekä mielikuvat leviävät nykypäivänä nopeammin ja laajemmalle kuin koskaan. Myös kuluttajat ovat yhä tietoisempia ja vaativat yrityksiltä läpinäkyvyyttä. Tämä kaikki vaikuttaa yrityksen houkuttelevuuteen työnantajana, työnantajabrändien rakentamisen asiantuntija ja Tunto-palvelusta vastaava Sanna Koivuranta sanoo. Tunto-palvelussa arvionsa voivat antaa yrityksen nykyinen tai entinen työntekijä tai yrityksen muutoin tunteva henkilö. Palveluun rekisteröidytään, mutta käyttäjien arviot ja kommentit käsitellään ja julkaistaan anonyyminä. Lanseerausvaiheessa palvelusta löytyy kaikki suomalaiset yritykset, joiden henkilöstömäärä on yritystietopalvelun tietojen mukaan yli kaksikymmentä. Mukana on yritysten taloustiedot, henkilöstömäärä ja toimiala. Vertaisarviointeja työnantajista löytyy jo 60 suomalaisesta yrityksestä. Julkisen sektorin kunnat, kaupungit ja säätiöt ovat tulossa mukaan myöhemmin. www.tuntopalvelu.fi Jätä arvio Tuntoon ja voita kuukauden palkan arvoinen matka­lahjakortti Kun jätät arviosi Tuntoon vähintään yhdestä yrityksestä toukokuun loppuun mennessä, voit voittaa yhden kuukauden palkan arvoisen matkalahjakortin (arvo 3220 €, palkinnon arvo on laskettu Suomen mediaanipalkan mukaan). Lue lisää kilpailusta: https://www.tuntopalvelu.fi/artikkeli/9699

Omaisten yhteydenottojen ja Vaasan kaupungin oman valvonnan tuloksena on huomattu erittäin vakava tilanne Mehiläisen Mainiokoti Isolahdessa. Kaupunki tekee asiasta tutkintapyynnön poliisille Aluehallintoviraston (AVI) ohjeen mukaisesti. AVI ja Vaasan kaupunki ovat tehneet 21.3.2019 tarkastuksen Mehiläisen Mainiokoti Isolahteen. Vaasan kaupunki sijoittaa Mainiokoti Isolahteen sairaanhoitajan varmistamaan lääkehoidon turvallisen toteuttamisen selvitystyön ajaksi. – Yhteydenotot omaisiin on aloitettu välittömästi Mainiokoti Isolahden taholta, kertoo Koti- ja laitoshoidon tulosaluejohtaja Leif Holmlund. 54 Vaasan kaupungin palveluasumisen asiakasta asuu Mehiläisen Mainiokoti Isolahdessa ostopalvelun kautta.

Siun sote ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoito saivat valtakunnallisen Ihmisen parhaaksi -palkinnon tänä vuonna. Ensihoito on yhdessä koti- ja sairaanhoidon kanssa luonut uusia käytänteitä saattopotilaiden ensihoitoon ja ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Lisäksi ensihoito on kehittänyt yhden henkilön ensihoitoyksikön, joka hoitaa kiireettömiä ensihoidon tehtäviä. Hoitotyö on palveluammatti, jossa omalla asenteella on merkitystä. Lisäksi hoitotyössä lähtökohdat voivat olla hyvinkin erilaiset: Ensihoitajan tehtävänä on pitää ihminen hengissä, kun taas saattohoidossa pääpaino on potilaan olon helpottamisessa ja omaisten kuuntelemisessa. Ensihoito pystyy tukemaan potilaan omaa tahtoa tämän kotona ja näin auttaa saattohoitotyötä tekeviä hoitajia. – Uusi yhteistyö ja tavat tehdä tuovat mielekkyyttä meille kaikille hoitotyön tekijöille. Jokainen auttaa vuorollaan toista ja yhdessä mietimme keinoja, miten tehdä työtämme paremmin. Toisen ihmisen kunnioittaminen on lähtökohta sekä asiakastilanteissa että työyhteisön sisällä. Jokainen meistä on hyvä jossain. Yhdessä keksimme ratkaisut ongelmiin, palkinnon vastaanottanut ensihoitomestari Kari Törrönenkertoo. Niin ensihoidossa kuin yleensä hoitotyössä jokainen hoitaja haluaa tehdä työnsä hyvin ja kehittää alaa. Yleisölle hoitotyön ketjut eivät välttämättä näy, mutta ne tuntuvat. – Jokainen yksittäinen työntekijä on työnantajansa käyntikortti. Palvelun laatu on meidän jokaisen vastuulla. Jokainen yksittäinen työntekijä, mutta ennen kaikkea jokainen yksikkö on tärkeä osa turvallisuuden ketjua, Kari tuumaa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoidolla oli viime yhteensä noin 41 000 tehtävää. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut osana Siun sote –kuntayhtymää. – Palveluhenkisyys kuulostaa kliseeltä, mutta palvelualttiuden kyllä huomaa meistä kaikista. Asiakaskäynnillä ei mene yhtään enempää aikaa, jos on ystävällinen ja kohtelias. Aina kannattaa miettiä, miten toimisi, jos oma omainen, lapsi tai äiti olisi pulassa. Entäpä, jos itse olet hädässä eikä kukaan halua auttaa? Kari kysyy. Yhteistyöllä parempia palveluja Ensihoidon uudet toimintatavat ovat edistäneet väestön hyvinvointia ja terveyttä koko Pohjois-Karjalan maakunnassa sekä lisänneet eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä. – Annan kiitosta meidän henkilöstöllemme, joka on lähtenyt kiitettävän hyvin mukaan kehittämään uusia toimintamalleja. Tällaisen toiminnan avulla tuotamme entistä parempia palveluita maakunnan asukkaille ja tuemme ikäihmisten turvallista kotona asumista yhdessä pelastuslaitoksen ja Siun soten eri toimialueiden kanssa, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kiittelee. Ensihoidon tekemässä kehitystyössä on ollut kolme osa-aluetta: Potilaan saattohoidon tukeminen tämän kotiin, yhteistyö kotihoidon kanssa ja iäkkäiden kotona asumisen tukeminen sekä yhden hoitajan yksikön perustaminen kiireettömille tehtäville. Näin Siun soten ja pelastuslaitoksen asiakkaat kokevat kotona asumisen turvallisemmaksi. Ihmisen parhaaksi -palkinto Ihmisen parhaaksi -tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on edistänyt hoitotyötä ja ihmisten hyvinvointia. Palkinto jaetaan vuosittain sairaanhoitajapäivillä. Rahapalkinnon lahjoittavat Suomen Messusäätiö ja Sairaanhoitajaliiton omistama koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca. Tänä vuonna palkinto myönnettiin 12:nnen kerran.

Valvira ja aluehallintovirastot tehneet alkuvuoden aikana useita ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä vanhusten hoivakoteihin. Tarkastuskäynneillä havaittu toistuvasti samanlaisia puutteita. Tarkastuskohteet on valittu riskien perusteella valvontaan tulleiden ilmoitusten ja muiden tietojen pohjalta. Tarkastuskohteet ja niistä tehdyt havainnot eivät siten anna kokonaiskuvaa hoivapalveluista. Suuri osa Suomen hoivapalveluyksiköistä toimii edelleen hyvin niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Aluehallintovirastot valvovat palveluntuottajien ja kuntien toimintaa alueillaan. Valtakunnallisesti toimivien palveluntuottajien valvonnan osalta aluehallintovirastot ja Valvira tekevät yhteistyötä. Valviralla on valvonnassaan ns. suuria sote-palveluntuottajia. Vanhusten hoivakotien ensisijainen valvontavastuu on kuitenkin kunnilla. Tarkastuksissa havaittuja puutteita Tämän vuoden alussa tehdyillä tarkastuskäynneillä osassa yksiköitä asiat ovat olleet pääosin kunnossa, mutta useissa toimintayksiköissä on havaittu asiakasturvallisuuden vaarantumista aiheuttavia epäkohtia. Tarkastuksilla havaitut puutteet ovat liittyneet muun muassa lääkitysturvallisuuden asianmukaisuuteen, omavalvontasuunnitelmiin, asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämiseen, terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, henkilöstön riittävyyteen suhteessa asiakkaiden palvelutarpeeseen sekä henkilökunnan tehtävien organisointiin. Niukka henkilöstömäärä on näkynyt siinä, etteivät hoitajat ole ehtineet huolehtia asiakkaiden perushoidosta riittävästi. Hoitajille on kuulunut tuki- ja muita tehtäviä, kuten ruoka- ja pyykkihuoltoon kuuluvia tehtäviä, erityisesti ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin. Asiakkaita ei oltu ehditty käyttää vessassa tai ylipäätään avustaa ylös vuoteesta päivän aikana. Ravitsemuksesta ei aina oltu huolehdittu riittävästi. Viriketoiminta on ollut vähäistä, eikä asiakkaiden kanssa ole ehditty ulkoilla. Lisäksi joissakin yksiköissä on ollut puutteita tilojen hygieniassa ja yleisessä siisteydessä. Lääkehoidon toteuttamisessa on tullut esiin useita asiakasturvallisuutta vaarantavia epäkohtia. Henkilökunnan lääkeluvissa ja lääkelupamenettelyissä oli puutteita, kirjallisia lääkelupia puuttui, eikä osaamista oltu varmistettu. Useissa yksiköissä myös lääkkeiden säilytys oli epäasianmukaista ja lääkkeitä säilytettiin lukottomissa kaapeissa. Sairaanhoidollisten palveluiden varmistamisessa on havaittu puutteita. Yksiköiden henkilökunnassa ei ole ollut riittävästi sairaanhoitajia suhteessa asiakkaiden palvelutarpeeseen. Lääkäripalveluiden osalta tilanne vaihteli suuresti yksiköiden välillä. Joissakin yksiköissä lääkäri käy säännöllisesti joka viikko, joissakin kolmen kuukauden välein. Saattohoitoa ei oltu huomioitu henkilöstön määrässä asianmukaisesti. Lisäksi henkilöstön saattohoidon osaamista ei aina oltu varmistettu koulutuksin. Lääkäripalveluiden puutteet voivat kuitenkin johtua myös muusta kuin palveluntarjoajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi kunnan antamasta ohjeistuksesta tai kunnan tekemästä lääkäripalveluja koskevasta sopimuksesta. Yksiköiden johtamisessa on ollut puutteita mm. vastuuhenkilön puuttuessa tai niin, että työpanos oli hankittu toisesta yksiköstä. Tarkastetuissa yksiköissä oli tapahtunut paljon vastuuhenkilön vaihdoksia. Vastuuhenkilöillä ei välttämättä ollut tietoa siitä, mitkä ovat hänen lainmukaiset vastuunsa yksikön toiminnasta ja sen asianmukaisuudesta. Toisaalta on käynyt ilmi, ettei vastuuhenkilöille oltu aina annettu käytännössä mahdollisuutta perehtyä tehtäväänsä riittävästi, eivätkä he olleet saaneet palvelujen tuottajalta riittävästi tukea tehtävänsä hoitamiseen. Työvuorolistoista saatiin tarkastuskäynneillä ristiriitaista tietoa. Työvuorolistoihin merkityt henkilöt eivät välttämättä työskennelleet yksikössä tai työvuorot itsessään olivat erilaiset, kuin mitä listalle oli merkitty. On ilmennyt myös, etteivät työntekijät uskaltaneet kertoa epäasianmukaisuuksista johdolle tai puuttua epäasianmukaiseen toimintaan työpaikkansa menettämisen pelossa. Tehtyjen tarkastusten perusteella voidaan todeta, että vanhustenhuollon palveluiden valvontaa tulee jatkaa suunnitelmallisesti, myös vanhusten kotiin annettavien palveluiden osalta. Valviran ja aluehallintovirastojen havaintojen mukaan valvonta on tuottanut tulosta ja palveluntuottajat ovat ryhtyneet tai ryhtymässä korjaustoimenpiteisiin.

Esperi Caren toiminta on ollut suurennuslasin alla alkuvuonna. Nyt yhtiö aikoo käynnistää hoiva-avustajan koulutuksen alasta kiinnostuneille ja sille soveltuville. Hoiva-avustajan koulutuksen kautta voisi myös jatkaa oppisopimuksella koulutusta lähihoitajaksi, kertoo yhtiö tiedotteessaan. Esperi Care kertoo palkkaavansa satoja uusia työntekijöitä. Alalla on ollut työvoimapula jo pitkään, siksi Esperi Care haluaa käynnistää huhtikuussa hoiva-avustajan koulutusohjelman yhteistyössä ulkopuolisen koulutuksenjärjestäjän kanssa. "Osaamisen alennusmyynti" Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hanketta tuoreeltaan Twitterissä. – Nyt jotain rajaa Esperi! Aloititte sitten osaamisen alennusmyynnin! Hoiva-avustaja ei ole hoitotyön ammattilainen. Tällä manööverillä ei ratkaista osaamis- ja resurssivajetta ikäihmisten hoidossa! Hoiva-avustaja ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Ammattiliittojen huolena on ollut, että lähihoitajia oltaisiin valmiita korvaamaan hoiva-avustajilla. Esperi Care kokoaa Laaturyhmän Esperi Care aikoo myös koota laaturyhmän, johon kootaan hoitotyön asiantuntijoita. Esperi Care lupaa antaa ryhmän työskentelylle vapaat kädet tarkistaa ja arvioida Esperi Caren yksiköt ja tukea Esperi Carea laadunvalvontatyössä. Laaturyhmän johtopäätökset luvataan luovuttaa myös poliitikoille ja virkamiehille.

Attendo on päättänyt keskeyttää tehostetun palveluasumisen toiminnan Siilinjärvellä sijaitsevan ikäihmisten hoivakoti Vänrikissä henkilöstöpulan takia. Järjestelystä on sovittu yhdessä Siilinjärven kunnan ja Kuopion kaupungin kanssa, joiden asumisyksiköihin tehostetun palveluasumisen asukkaat siirtyvät hallitusti. Hoivakodissa on lisäksi kevyemmän tuen tarpeessa olevia asukkaita, joiden osalta arki Vänrikissä jatkuu normaalisti. Attendo Vänrikissä on päällekkäisten sairauslomien ja sijaispulan vuoksi hankala henkilöstövaje. Attendo haluaa varmistaa jokaisen asukkaan turvallisen hoivan sekä henkilöstön kohtuullisen työkuorman, minkä vuoksi tehostetun palveluasumisen asukkaiden muuttojärjestelyyn on päädytty. Attendo keskeyttää ympärivuorokautisen hoivan toiminnan yksikössä toistaiseksi, kun asukkaiden muutot on saatu turvallisesti toteutettua. Muutot toteutetaan yhteistyössä Siilinjärven kunnan, Kuopion kaupungin ja valvovan viranomaisen kanssa niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asukkaille. Kevyemmän tuen tarpeessa olevat senioriasukkaat jäävät Vänrikkiin asumaan. Tehostetun palveluasumisen osalta toiminnan jatkamista arvioidaan huolellisesti yhdessä tilaaja-asiakkaiden ja lupaviranomaisen kanssa, kun yksikköön on saatu rekrytoitua riittävä määrä henkilöstöä. AVI odottaa selvitystä Itä-Suomen aluehallintovirasto on valvonut Attendo Vänrikki -toimintayksikköä Siilinjärven kunnan valvonnassaan havaitsemien epäkohtien perusteella. Itä-Suomen aluehallintovirasto pyysi 12.3.2019 Attendo Oy:n, Siilinjärven kunnan, Kuopion kaupungin ja Valviran edustajia keskustelemaan Attendo Oy:n Attendo Vänrikki toimintayksikön toimintaedellytyksistä turvata asiakas- ja potilasturvallisuus yksikön asukkaille. Palaverin päätteeksi Attendo Oy ilmoitti keskeyttävänsä toimintayksikön toiminnan. Siilinjärven kunnan, Kuopion kaupungin ja Attendo Oy:n tulee antaa aluehallintovirastolle ennen asukkaiden muuttojen aloitusta selvitys asukkaiden muuttoaikataulusta ja kuinka asukkaiden muutto toteutetaan asiakas- ja potilasturvallisesti. Aluehallintovirasto korostaa asiakas- ja potilasturvallissuutta yksikön keskeytyksessä ja asukkaiden siirroissa. Lisäksi Attendo Oy:n tulee antaa selvitys aluehallintovirastolle ja Siilinjärven kunnalle helmikuun tarkastuskäynnillä havaituista puutteista huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden seurannassa 18.3.2019 mennessä.

Saksalaiset työnantajat ja ammattiliitot ovat sopineet, että hoitajat, palomiehet ja muut julkisen alan työntekijät saavat 8 prosentin palkankorotuksen. Palkat korotetaan kolmessa erässä 33 kuukauden kuluessa. Ammattiliitot vauhdittivat vaikeita neuvotteluja lakkovaroitusaalloilla. Prosenttikorotusten yhteydessä sovittiin, että jokaisen työntekijän tulisi saada vähintään 240 euron korotus. Tämä hyödyntää etenkin pienituloisia. Lisäksi osapuolet sopivat mm. nostavansa hoitajien peruspalkkaa 120 eurolla, jolla halutaan lisätä alan vetovoimaa. Tulevat prosenttikorotukset lasketaan täten uuden peruspalkan mukaan. Lähes miljoonaan työntekijään sovelletteva työehtosopimus on voimassa 33 kuukautta eli syyskuun 2021 loppuun. Korotusten kustannusvaikutus on noin 7 miljardia euroa. Asiasta kertoi mm zeit.de ja ammattiliitto Ver.di Muokattu klo 13:05: Otsikkoa täsmennetty