Search the Community

Suomessa tehdään tällä hetkellä eri viranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä, jotta koronaviruksen leviämistä voitaisiin torjua mahdollisimman tehokkaasti. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on Helsinki-Vantaan lentoasemalle avatut terveysneuvonta- ja koronatestauspisteet. Maahan saapuvien matkustajien koronavirustestauksen uudelleen käynnistäminen ja terveysneuvontapisteen avaaminen ovat osa STM:n asettaman rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden yhteistyöryhmän koordinoimaa toimintaa. Kaikki maahan saapuvat matkustajat saavat ohjeet ja neuvontaa Vantaan kaupunki vastaa Helsinki-Vantaan lentoaseman terveysneuvonnan järjestämisestä sekä siihen liittyvästä viestinnästä. Finavia vastaa yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa lentoaseman opasteista ja ohjeiden esillepanosta ja jakaa THL:n laatimia ohjeita. Rajavartiolaitos tukee terveysviranomaisia oman rajaturvallisuustyönsä ohella ja osallistuu ohjeiden jakamiseen. Kaikki maahan saapuvat matkustajat saavat THL:n yleisohjeet sekä oirearviolomakkeen. Niin sanotuista korkeamman riskin maista saapuvat saavat lisäksi kirjalliset ohjeet omaehtoiseen 14 vuorokauden karanteeniin siirtymisestä. Korkeamman riskin maista on lisätietoja THL:n sivuilla: Matkustaminen ja koronavirusepidemia (THL) Kaikkia maahan saapuvia matkustajia, joilla on mahdollisia koronaviruksen aiheuttaman covid-19-sairauden oireita, kehotetaan menemään terveysneuvontapisteeseen. Sieltä heidän ohjataan tarvittaessa edelleen koronatestauspisteeseen. Jos matkustaja tulee korkeamman riskin maasta tai on ennen Suomeen tuloaan oleskellut sellaisessa maassa, hänet ohjeistetaan jäämään omaehtoiseen 14 vuorokauden karanteeniin. Suositusta ei voi välttää kiertämällä matalamman riskin maan kautta Suomeen saavuttaessa. Karanteenisuositus on myös voimassa, vaikka matkustaja olisi käynyt koronatestissä ja saanut negatiivisen tuloksen. Lue lisää karanteeniohjeista: Matkustaminen ja koronaviruspidemia (THL) Kaikkien oireisten matkustajien testaaminen on erittäin tärkeää, jotta tartuntaketjut saadaan katkaistua ja koronaviruksen leviäminen ehkäistyä. Korona ei tunne rajoja - Vastuullinen matkustus pienentää tartuntariskiä Viranomaisten viestintä ja toimet eivät kuitenkaan yksin riitä – ratkaisevaa on matkustajan oma, vastuullinen toiminta. Matkustajan pitäisi aina noudattaa viranomaisten antamia matkustusrajoituksia ja -suosituksia. Teksti: STM

Esperi Care aloittaa tällä viikolla suu-nenäsuojusten jakamisen henkilöstölleen työmatkaliikenteessä suojautumiseksi. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön turvallisuus myös työajan ulkopuolella tilanteissa, joissa omaehtoinen suojautuminen on vaikeaa tai siitä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia. Jokainen työntekijä saa yhtiöltä käyttöönsä joko antimikrobisia kasvomaskeja tai kertakäyttöisiä suu-nenäsuojuksia. Yhtiö kertoo tehneensä keväällä valtavasti toimenpiteitä henkilöstön ja asukkaittensa suojelemiseksi ja tilanne saatiin säilymään rauhallisena. Nyt epidemia on jälleen kiihtymässä ja kaikki mahdollinen tulee Esperin mukaan tehdä. – Näemme, että henkilöstömme suojaaminen myös työmatkaliikenteessä on yksi lisäkeino turvallisuuden lisäämiseksi. Tällaisessa tilanteessa suojautumisesta ei saa myöskään muodostua henkilöstöllemme rahakysymystä, vaan siihen tulee olla yhtäläinen oikeus, sanoo toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi. Aiheesta käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Muun muassa Lääkäriliitto suosittelee maskin käyttöä julkisissa tiloissa, vaikka siitä ei virallista suositusta vielä olekaan.

Itä-Suomen aluehallintovirasto määräsi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyskuntayhtymän (Siun sote) lakkauttamaan järjestämisvastuulleen kuuluvan Nurmeksen perusterveydenhuollon yövastaanoton 200 000 euron uhkasakon uhalla. Nurmeksessa on Terveystalo Oy:n tuottamana toiminut yövastaanotto, johon potilas on voinut joko oma-aloitteisesti tai ensihoidon toimittamana hakeutua. Käytäntö on Siun sotesta saatujen selvitysten perusteella epävirallinen. Käytäntöä ei ohjeisteta väestölle Siun soten verkkosivuilla, vaan terveysaseman vastaanoton todetaan päättyvän klo 21. Siun soten varsinainen laaja yhteispäivystys on Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteydessä. – Tämän kaltainen perusterveydenhuollon yöaikainen vastaanotto ei ole terveydenhuoltolain tai päivystystoiminnasta annetun asetuksen mukainen, toteaa AVI tiedotteessaan. Aluehallintovirasto on huolissaan potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Vastaanotolta puuttuvat mahdollisuudet päivystysasetuksen edellyttämiin tavanomaisiin kuvantamisiin sekä laajempiin laboratoriotutkimuksiin ja toiminta on yöaikaan yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten varassa. Myös Siun sotesta saaduissa selvityksissä nousi esille hoidon viivästymisiä liittyen siihen, ettei potilasta toimitettu Nurmeksen terveysasemalta riittävän nopeasti yhteispäivystykseen. Itä-Suomen aluehallintovirasto määräsi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyskuntayhtymän lakkauttamaan järjestämisvastuulleen kuuluvan Nurmeksen perusterveydenhuollon yövastaanoton 11.9.2020 mennessä 200 000 euron uhkasakon uhalla. Aluehallintovirasto velvoittaa Siun soten järjestämään päivystyshoidon kokonaisuuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja pyytää Nurmeksen yöpäivystyksen lakkauttamisesta selvityksen 31.10.2020 mennessä. Itä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätös (pdf)

Huoltovarmuuskeskus ryhtyy valmistelemaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pyynnöstä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön tarkoitettujen suojavarusteiden lisähankintaa. Lisähankinnalla on tarkoitus parantaa huoltovarmuutta ja tukea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän omia hankintoja. STM esittää hankittavaksi kirurgisia maskeja 60 miljoona kappaletta suojakäsineitä 200 miljoonaa kappaletta monikäyttöisiä suojavisiireitä 5 miljoonaa kappaletta. Hankintojen kokonaisarvo on arviolta korkeintaan 41 miljoonaa euroa (ilman arvonlisäveroa). Suojavarustetilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä, mutta koronavirustartuntojen määrän kasvuun on varauduttava kaikkialla Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden on tärkeää varmistaa omalta osaltaan, että niillä on riittävästi suojavarusteita ja tarvittaessa tehdä lisähankintoja.

Sairaanhoitajapäivät siirrettiin keväällä maaliskuusta syyskuulle, mutta nyt tilannetta on arvioitu uudelleen. Sairaanhoitajapäivien uusi ajankohta on 27.–28.5.2021. Tapahtuman ohjelmasta vastaavat Sairaanhoitajaliitto ja Fioca arvioivat, että syyskuu ei vielä ole sopiva aika koota terveydenhuollon suurinta ammattiryhmää, sairaanhoitajia, koulutustapahtumaan. Sairaanhoitajaliitto ja Fioca pitävät sairaanhoitajien työkykyisyyden turvaamista ensisijaisen tärkeänä. — Sairaanhoitajapäivien oikea ajankohta ei ole vielä tänä syksynä, mutta kun päivät ensi vuoden keväällä pidetään, niille on suurempi tilaus kuin koskaan aiemmin, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Sairaanhoitajaliitto, Fioca ja Messukeskus järjestävät Sairaanhoitajapäivät yhteistyössä.

Koronan älypuhelinsovelluksen koekäyttö alkaa tiistaina 4.8., kertoo THL. Sovelluksen avulla ihmiset voivat itse vaikuttaa koronaviruksen leviämisen estämiseen ja suojella omaa ja läheistensä terveyttä. Sovellus nopeuttaa virukselle altistuneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista. Käyttäjät lataavat koronasovelluksen puhelimeensa sovelluskaupasta. Jos jollakin käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, hän saa terveydenhuollosta koodin, jonka hän syöttää sovellukseen. Tämän jälkeen niille sovelluksen käyttäjille, joiden kanssa sairastunut on ollut lähikontaktissa, tulee puhelimeen ilmoitus mahdollisesta altistumisesta ja ohjeet ottaa yhteys terveydenhuoltoon. – Koekäytöllä haluamme varmistaa, että tämä koko ketju toimii. Sovelluksen on oltava käyttäjille selkeä, helppokäyttöinen ja ehdottoman tietoturvallinen, ja puhelimen on tunnistettava lähikontaktit luotettavasti. Lisäksi ammattilaisille tarkoitetun käyttöliittymän on oltava sujuva, sanoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho. Sovelluksen toiminta perustuu säännöllisesti vaihtuviin ja satunnaisiin tunnisteisiin, joista ei voida suoraan tunnistaa käyttäjiä. Sovelluksen avulla ei voida myöskään tietää, kuka on tartunnan saanut. Koekäyttäjiä muutamia kymmeniä Koekäytössä on kaksi vaihetta. Tällä viikolla koekäyttäjät asentavat sovelluksen puhelimeensa. Tämän jälkeen heidän puhelimensa alkaa havainnoida lähikontakteja. Toisella viikolla koekäyttö laajenee ammattilaisten käyttöliittymään. Sen avulla sairastuneelle toimitetaan koodi, jonka avulla tämä voi varoittaa muita sovelluksen käyttäjiä mahdollisesta altistumisesta. – Koekäyttäjät ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin kaupungin työntekijöitä. Heitä on yhteensä muutamia kymmeniä. Lisäksi koekäyttöön osallistuvat sovelluksen kehittäjä Solita, Kela, SoteDigi ja THL, Yrttiaho kertoo. Koronasovellus on määrä ottaa varsinaiseen käyttöön syyskuussa. Sovelluksen käyttö on vapaaehtoista, mutta siitä saadaan sitä enemmän apua, mitä useampi ottaa sen ottaa käyttöön. THL on selvittänyt suomalaisten halukkuutta sovelluksen käyttöön osana sen markkinoinnin suunnittelua. – Tämän perusteella kiinnostus on hyvällä tasolla. Pyrimme kertomaan ihmisille mahdollisimman selkeästi, miksi sovellus kannattaa ladata ja että sen käyttö on tietoturvallista, Yrttiaho sanoo. Lisätietoja sovelluksesta saat täältä.

Saattohoidossa olleen potilaan huonetoveri kanteli oikeusasiamiehelle kuolevan potilaan hoidon olosuhteista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) Kolmiosairaalassa. Saattohoidossa olleelle potilaalle ei osaston potilasruuhkan takia pystytty järjestämään rauhallista omaa huonetta elämän viimeiseksi hetkiksi. HUS:n johtajaylilääkärin ohjeen mukaan saattohoitoa toteutettaessa järjestetään saattohoitoon soveltuvat tilat. Yksityisyys toteutetaan joko yhden hengen huoneessa tai muussa soveltuvassa tilassa. – HUS:n tulee järjestää saattohoitopotilaille tarvetta vastaava määrä sairaansijoja myös ruuhkatilanteissa. Saattohoitopaikkojen varaaminen ja järjestäminen ruuhkatilanteessa ei ilmene voimassa olevasta HUS:n johtajaylilääkärin ohjeesta. Katson, että ohjetta tulisi tältä osin täydentää, toteaa apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja ratkaisussaan. Kantelija koki järkyttäväksi sen, että hänet sijoitettiin kolmen hengen ahtaaseen huoneeseen, jossa yksi potilaista teki kuolemaa. Huoneessa ei ollut minkäänlaista rauhaa kuolevalle eikä hänen läheisilleen. Kantelijan mukaan potilaan kuoleman lähestyessä häntä ja toista potilasta pyydettiin poistumaan, jotta huone olisi ollut rauhallinen kuolevalle potilaalle. Kantelijan mukaan hän ja toinen potilas istuivat osaston käytävällä tunteja odottamassa, kunnes saattohoidossa ollut potilas kuoli. HUS:n on 15.9.2020 mennessä ilmoitettava oikeusasiamiehelle, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy asiantilan korjaamiseksi. Kanteluun johtanut tapaus sattui tammikuussa 2019.

Elvytyskoulutukseen laatu halutaan varmistaa Suomessakin kansainvälisten standardien avulla. Kurssin todistus on haluttu paperi kansainvälisillä työmarkkinoilla. Lokakuussa julkaistuissa elvytysohjeissa huomiota kiinnitetään etenkin kaikkien toimijoiden yhteispeliin. EMA Group tuottaa yhdessä Suomen Elvytysneuvoston kanssa Euroopan Elvytysneuvoston (ERC) kansainvälisten koulutusformaattien mukaisia elvytys- ja hätätilannekoulutuksia terveydenhuollon ammattilaisille. – Tuomme laatua elvytys- ja hätätilanteiden koulutukseen. Kurssit sisältävät korkealaatuista opetusta ja arvioituja opetusmenetelmiä. Opetuksen tasoa ja laatua seurataan ja varmennetaan, johtava lääkäri Tuomas Hiltunen EMA Groupista sanoo. Kurssista saa todistuksen, joka on voimassa viisi vuotta ja pätevä kaikkialla maailmassa. – Se on arvostettu paperi työnhaussa, jolla voi varmistaa osaamisensa. Kun kurssin on käynyt, tiedetään varmasti, mitä henkilö osaa, Hiltunen jatkaa. Eritasoisia kursseja Kursseja on kolme: BLS – Basic Life Support, ILS – Intermediate Life Support ja ALS – Advanced Life Support. Näistä vaativin on ALS, joka kestää kaksi päivää ja sisältää runsaasti erilaisia simulaatioharjoituksia, pienryhmäopetusta sekä kirjallisen lopputentin ja näyttökokeen. ALS on tarkoitettu lääkäreille, sairaanhoitajille ja ensihoitajille, jotka työskentelevät päivittäin akuutisti sairaiden potilaiden parissa. Tällaisia toimipisteitä ovat sairaalapäivystykset, ensihoito sekä teho- ja leikkaussaliyksiköt. ILS-kurssit on suunnattu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille sairaanhoitopiireissä, terveysasemilla ja yksityisillä lääkäriasemilla. Kurssien tavoitteena on riskipotilaiden varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisy, tehokas, standardoitu ja nopeasti aloitettu hoitoelvytys sekä oikeaoppinen elvytyksen jälkeinen hoito. Vaativilla ALS-kursseilla keskitytään lisäksi erityistilanteisiin. Kurssien virallinen koulutuskieli on toistaiseksi englanti, mutta lähiopetus toteutetaan Suomeksi. EMA Group Oy on järjestänyt Suomessa elvytyskoulutusta vuodesta 1989. Uusia ohjeita käytäntöön Elvytysmenetelmien kehittämisessä huomiota kiinnitetään kokonaisuuksiin: ennaltaehkäisyyn väestössä, kaikkien kansalaisten tietoisuuden herättämiseen sekä sairaaloiden, hätäkeskusten ja ensihoidon yhteispeliin. Lokakuussa julkaistuissa elvytysohjeissa kannustetaan kaikkia kansalaisia parantamaan elvytystaitojaan. – Jos yhä useampi osaa elvyttää, viivettä sydänpysähdyksen ensihoidon aloittamiseen ei tule. Elvytys- ja ensiaputaidot pitäisi saada peruskouluihin ja ymmärtää kansalaistaitoina. Tavoitteena on, että kaikki tunnistaisivat sydänpysähdyksen, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Jukka Vaahersalo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä sanoo. Ensihoitaja Paul Gowens kertoi Elvytys15-koulutuspäivillä joulukuussa, kuinka Edinburghissa on viety elvytysohjeita käytäntöön ja parannettu kansalaisten selviytymismahdollisuuksia. Gowens on ollut mukana suunnittelemassa ”Save a life” -kampanjaa, jonka tavoitteena on parantaa skotlantilaisten elvytystaitoja. Gowens toimii myös Skotlannin terveyshallinnon asiantuntijana. Gowens kertoi projektista, jossa ensihoitajille Skotlannissa oli asennettu sydänpotilaiden elvytystä kuvaavat kamerat tutkimustarkoituksiin. Aihe pääsi näyttävästi paikallisten lehtien otsikoihin, mutta skotlantilaiset ensihoitajat pystyivät todentamaan, että kameroiden avulla saadusta tiedosta on paljon hyötyä ensihoidon kehittämisessä. Katso Paul Gowensin haastattelu tästä videosta: Tuomas Hiltunen puhuu uusista elvytysohjeista ja elvytyskoulutuksista myös hoitajien suurtapahtumassa Sairaanhoitajapäivillä 10–11.3. Katso ohjelma ja osallistu: sairaanhoitajapaivat.fi toimittaja: Minna Pauliina Kataja

Koronavirustilanne on Suomessa rauhallinen. Todettujen tartuntojen määrä on jatkanut laskuaan kahteen edelliseen viikkoon verrattuna. Viikolla 28 uusien tapausten ilmaantuvuus oli 0,4 tapausta 100 000 asukasta kohden. Asiasta raportoi THL. Sairaalahoidossa oli 15.7.2020 yhteensä 7 potilasta, eikä heistä kukaan ole tehohoidossa. Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on laskenut selvästi huhti- ja toukokuulta ja tasaantunut viime viikkojen aikana. Suomessa on todettu tähän mennessä yhteensä 7 296 tartuntatapausta. Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 328. Koronaviruksen seuranta (THL)

Itä-Suomen aluehallintovirasto on keskeyttänyt Rääkkylän Suojakotiyhdistys r.y.:n Palvelukoti Viherlaakso ja Palvelukoti Viherpolku -toimintayksiköiden toiminnan. Keskeyttäminen on voimassa siihen saakka, kunnes aluehallintovirasto toisin päättää. Siun sote teki kesällä 2019 valvontakäynnin Palvelukoti Viherpolkuun. Tarkastuskertomuksen mukaan tehostetun palveluasumisen asukkaiden turvallisuutta ei ole turvattu riittävällä tavalla yöaikaan. Huumausaineita sisältävien lääkkeiden säilytyksessä on ollut puutteita ja yksikössä ei käy lääkäriä eikä vuosittaisia lääkärintarkastuksia ole tehty. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien laatimisessa sekä päivittämisessä on ollut puutteita. Lisäksi vastuuhenkilölle on ollut epäselvää, ovatko asiakkaat tehostetun palveluasumisen vai palveluasumisen asiakkaita. Toimintayksiköiden yhteinen vastuuhenkilö on vaihtunut valvonnan aikana tiheästi vastuuhenkilöiden irtisanoutumisten vuoksi. Viimeisimmän vastuuhenkilön irtisanouduttua aluehallintovirasto pyysi Siun sotea tekemään valvontakäynnin yksiköihin heinäkuussa 2020 ja järjesti neuvottelun palveluntuottajan, Siun soten ja Terveystalon edustajien kanssa. Rääkkylän sosiaali- ja terveyspalvelut on ulkoistettu Terveystalon hoidettavaksi. Aluehallintovirasto ei katsonut palveluntuottajan ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin asiakasturvallisuuden varmistamiseksi toimintayksiköissä. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan palveluntuottaja ei kykene varmentamaan tehostetun palveluasumisen asiakasturvallisuutta omavalvonnan keinoin. Kesäkuussa 2019 tehdyllä tarkastuskäynnillä havaitut puutteet, muun muassa riittämättömän yövalvonnan osalta, ovat olleet palveluntuottajan tiedossa, mutta kaikkia asioita ei ole korjattu tähän päivään mennessä. Ottaen huomioon toimintayksikön vakavat puutteet ja puutteiden korjaamiseen annettu aika, ei lupa- ja valvontaviranomainen ole voinut vakuuttua siitä, että toiminta jatkuu asiakasturvallisena ja asianmukaisena eikä siten voi pitää uhkasakon uhalla annettua määräystä riittävänä toimenpiteenä. Tämän vuoksi aluehallintovirasto keskeytti toimintayksiköiden toiminnan. Itä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätös kokonaisuudessaan (pdf) Keskeyttäminen ei koske Palvelukoti Viherlaakso -toimintayksikön ilmoituksenvaraista päivätoimintaa kehitysvammaisille. Lähde: AVI

Amnestyn tuore raportti tuo esiin epäkohtia, joita terveydenhuollon ammattilaiset sekä muut välttämättömien alojen työntekijät ovat kohdanneet koronakevään aikana. Suomessa puutteita on ollut esimerkiksi suojavarusteiden saatavuudessa. Amnestyn tänään maanantaina 13. heinäkuuta julkaisemasta Exposed, silenced, attacked: failures to protect health and essential workers during the COVID-19 pandemic -raportista selviää, että maailmalla ainakin 3000 terveydenhuollon ammattilaista on kuollut koronavirustartunnan vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan luku on varovainen arvio ja kuolleita on todennäköisesti enemmän. Arvio perustuu 79 eri maasta kerättyyn tilastotietoon. Eniten terveydenhuollon työntekijöitä on kuollut Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Venäjällä. Suojavarusteista pulaa ympäri maailman, myös Suomessa ongelmia Lähes jokaisessa tutkimuksessa mukana olleessa maassa raportoitiin puutteita suojavarusteissa. Ongelmiin on törmätty myös Suomessa. – Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan suojavarustepula johti pahimmillaan siihen, että laitoshuoltaja saattoi joutua käymään koronaepäiltyjen ja -positiivisten potilashuoneissa ilman suojavarusteita, kertoo Mariko Sato, Amnestyn Suomen osaston talous- ja sosiaalioikeuksien asiantuntija. – Joissain tapauksissa henkilöstö hankki suojavarusteita omilla rahoillaan. Suojavarustepulaa ilmeni kuukausikaupalla. Tällaista ei saisi tapahtua. Viranomaisten tehtävänä on tarjota työntekijöille riittävät suojavarusteet tarpeettomien riskien vähentämiseksi. On selvää, ettei tässä onnistuttu riittävän hyvin, Sato toteaa. Terveydenhuollon ilmaisunvapautta loukattu monessa maassa Useissa maissa lääkäreitä tai hoitajia on irtisanottu sen jälkeen, kun he ovat osoittaneet mieltään varustepulasta. Pahimmillaan viranomaiset ovat syyttäneet hoitajia ja lääkäreitä valeuutisten levittämisestä, mikä on johtanut pidätyksiin ja syytteisiin esimerkiksi Egyptissä ja Venäjällä. Suomessa hoitohenkilöstöllä teetettiin pitkiä työpäiviä ja saatettiin siirtää uusiin työtehtäviin. Samaan aikaan, kun työntekijät joustivat, heidän vuosilomiaan saatettiin lykätä tai jäädyttää. – Monet olivat raskaan koronakevään jälkeen epätietoisia, onko heillä lainkaan kesälomaa tänä vuonna. Työn kuormittavuus on joiltain osin ollut kohtuutonta, Sato toteaa. Koronavirus leviää yhä maailmalla. Amnesty kannustaa hallituksia arvioimaan epidemian aikaisia toimiaan kriittisesti ja puolueettomasti, jotta tulevista pandemioista selvitään ihmisoikeuksia kunnioittaen. Lähde ja teksti: Amnesty International

Aluehallintovirasto on antanut huomautuksen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille (LPSHP) ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle siitä, että lääketieteen opiskelijat ovat työskennelleet päivystyksessä ilman riittävää valvontaa ja ohjausta. Lisäksi päivystysyksikössä ei ole ollut virkasuhteista päivystyspalvelun kokonaisuudesta vastaavaa laillistettua lääkäriä. Lapin aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystykseen toukokuussa yhdessä Valviran asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuskäynnin syynä olivat aluehallintovirastolle tulleet epäkohtailmoitukset. Ilmoitusten mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan ympärivuorokautisessa yhteispäivystyksessä, eli akuuttiklinikalla, työskentelee lääketieteen opiskelijoita ilman asianmukaista ohjausta ja valvontaa. Lääketieteen opiskelijoiden toimiminen sijaisena pitää olla tilapäistä Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirien täytyy ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa pitää olla riittävä osaaminen tarvittavilta erikoisaloilta. Lääketieteen opiskelija saa toimia laillistetun lääkärin sijaisena erikoissairaanhoidossa vain, jos hän on suorittanut kyseisen erikoisalan opinnot. Akuuttiklinikan vuorolistan mukaan 18.6.2018–12.5.2019 aikavälillä puolet vuoroista oli lääketieteen opiskelijoiden tekemiä. Aluehallintovirasto pitää osuutta suurena, etenkin kun huomioidaan, että kyseessä on erikoisaloihin jakamaton perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan lääketieteen opiskelijoiden toimiminen lääkärin sijaisina tulisi olla tilapäistä sen sijaan, että päivystysyksikön toiminta nojautuu opiskelijatyövoimaan. Opiskelijalla pitää olla ohjaavan lääkärin välitön johto ja valvonta Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa määritetään, että neljän vuoden opinnot suorittanut lääketieteen opiskelija voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta. Myös viiden vuoden opinnot suorittaneella lääketieteen opiskelijalla on oltava kirjallisesti nimetty ohjaava lääkäri. Akuuttiklinikan vuorolistasta kävi ilmi, että akuuttiklinikalla on ollut tilanteita, jolloin kaikki päivystävät lääkärit ovat olleet lääketieteen opiskelijoita. Tilanteissa, joissa päivystävät lääkärit ovat olleet lääketieteen opiskelijoita, heidän ohjaajanaan on toiminut päivystävä kirurgi tai anestesialääkäri. Päivystävä kirurgi ja anestesialääkäri ovat olleet päivystysaikana talossa, mutta eivät konkreettisesti akuuttiklinikalla. Aluehallintovirasto katsoo, ettei toimintatapa täytä vaadittua ohjaus- ja valvontatarvetta. LPSHP:n ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n selvityksistä käy ilmi, että akuuttiklinikan toimintatapoja on korjattu lain mukaisiksi. Akuuttiklinikalla ei enää työskentele neljän vuoden opinnot suorittaneita lääketieteen opiskelijoita. Akuuttiklinikalla työskentelevät lääketieteen opiskelijat eivät enää työskentele klinikalla ilman laillistetun lääkärin ohjausta ja valvontaa. Julkisen vallan käyttö edellyttää virkasuhteista lääkäriä Päivystysasetuksen mukaan päivystysyksikössä on oltava saatavilla virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään oleva laillistettu lääkäri niiden päätösten tekemistä varten, jotka edellyttävät virkavastuulla toimimista. Lisäksi päivystyspalvelun kokonaisuudesta vastaavan laillistetun lääkärin on oltava virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Tarkastushetkellä akuuttiklinikan toiminnasta vastaava lääkäri ei kuitenkaan ollut virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Aluehallintovirasto pyytää LPSHP:ltä selvitystä 31.10.2020 mennessä siitä, mihin toimenpiteisiin se on asian korjaamiseksi ryhtynyt. Aluehallintovirasto painottaa, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä on kuntalaissa säädetty velvollisuus aktiivisesti seurata palvelujen laatua ja määrää sekä sitä, toteutuvatko ne vaatimusten ja tarpeen mukaisesti. Valvonta kattaa sekä oman toiminnan että sopimusjärjestelyihin perustuvien, muiden tuottamien palvelujen asianmukaisuuden. Lähde: AVI

Suomessa on kehitetty Android-älylaitteissa toimiva sovellus, joka auttaa tunnistamaan uniapnean oireita kotioloissa. Sovelluksen ovat kehittäneet Aalto-yliopistossa tekoälyä, koneoppimista ja datatiedettä opiskelevat Joni Gardemeister, Jonatan von Martens ja Sowrov Doha sekä kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja dosentti Tapani Salmi, jolla on unilääketieteen erityispätevyys. Uniapnea, jonka tyypillinen oire ovat unenaikaiset hengityskatkokset, on yleisyytensä vuoksi kansantaudiksi luokiteltava sairaus. Siitä kärsii joidenkin tutkimusten mukaan peräti kymmenen prosenttia väestöstä. Tällä hetkellä jopa yhdeksän kymmenestä tapauksesta jää kuitenkin diagnosoimatta. Etenkin lievä ja kohtalainen uniapnea voivat aiheuttaa epämääräisiä oireita, jotka eivät välttämättä herätä epäilystä apneasta. Uniapnean diagnosointi vaatii unen aikana tehtävän monikanavamittauksen, joka tehdään yleensä kertaluontoisesti joko kotona tai sairaalaympäristössä. Mittausten tekeminen on työlästä ja kallista, ja niitä tehdään rajoitetusti - joissakin maissa ei juuri lainkaan. Jos tautia voisi seuloa ja seurata yksinkertaisemmin, useampi ihminen saisi tarvitsemaansa hoitoa. Aalto-yliopiston opiskelijoiden kehittämä ApneaTracker-sovellus tarjoaa ratkaisua ongelmaan: se seuraa käyttäjän kuorsausta mikrofonin kautta ja nukkumisasentoa älypuhelimen tai -kellon antureiden avulla. Näin sovellus voi havaita unenaikaiset hengityskatkokset. Jos kuorsausta tai apnean aiheuttamaa katkonaista kuorsausta esiintyy käyttäjän nukkuessa selällään, sovellus havaitsee tilanteen ja hälyttää nukkujan vaihtamaan asentoa. Selällään nukkuminen nimittäin pahentaa uniapnean oireita. - Älylaitteiden anturit ovat herkkiä ja luotettavia. Kotimittausta tehtäessä ei voida kuitenkaan kontrolloida sitä, että käyttäjä tekisi mittauksen optimaalisissa olosuhteissa. Erityisesti apneahälytysten tarkkuutta ei tutkittu. Sovelluksella on kuitenkin helppo tehdä monta mittausta, mikä kompensoi tilannetta ja lisää tulosten luotettavuutta, kertoo Joni Gardemeister, yksi sovelluksen kehittäjistä. Aamulla sovellus muodostaa kokonaistuloksen yön tapahtumista. Se tuottaa niistä graafiset kuvaajat ja antaa kuvan kuorsauksen ja hengityskatkojen määrästä eri asennoissa. Tulokset tallentuvat sovellukseen, joten niitä voi seurata pidemmällä aikavälillä. ApneaTracker perustuu kokonaan Android-älylaitteen ominaisuuksiin, joten käyttäjä ei tarvitse lisälaitteita ottaakseen sen käyttöön. Google Play -sovelluskaupasta voi tällä hetkellä ladata sovelluksen beta-version. Kehittäjät toivovat ihmisten löytävän sen pariin: käyttäjiltä kerätyn datan avulla he pystyvät selvittämään, miten hyvin sovellus toimii käytännössä, ja kehittää sitä eteenpäin. Sovellus sopii kenelle tahansa, joka epäilee saattavansa kärsiä uniapnean oireista tai haluaa yksinkertaisesti seurata untaan. - Sen avulla voi matalalla kynnyksellä tutkia omaa kuorsaamistaan, kuorsaamisen katkoja ja nukkumista kotona - myös silloin, jos ei ole mahdollisuutta varsinaisiin lääketieteellisiin unitutkimuksiin, Gardemeister huomauttaa. Hoitamaton uniapnea on vakava terveysriski Uniapneaa epäilevän on aina syytä ottaa yhteyttä myös terveydenhuoltoon. Tauti on hoitamattomana vakava terveysriski. Sen oireiden aiheuttama heikentynyt uni voi johtaa herkemmin esimerkiksi tapaturmiin ja onnettomuuksiin, ja tauti heikentää elämänlaatua. Se lisää myös muiden terveysongelmien, kuten verenpainetaudin ja neurologisten sairauksien, riskiä. Uniapnea on yleisintä keski-iän ylittäneillä ja ylipaino on sen merkittävä riskitekijä. Kun väestö ikääntyy ja ylipaino lisääntyy maissa, joissa on heikosti resursseja unilääketieteen tutkimukselle ja taudin hoitoon, uhkaa syntyä peräti uniapneaepidemia, sanoo sovelluksen taustalla olevaa tutkimustyötä vetänyt Tapani Salmi. Salmi on unilääketieteen pitkän linjan asiantuntija, joka on eläkkeellä virastaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Helsingin yliopistossa. - Sovelluksen taustalla on vuosien tutkimustyö, jossa on pyritty tunnistamaan hengistyskatkoksia ja kehittämään algoritmeja. Menetelmien tarkkuutta on tutkittu Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja tuloksia on julkaistu Yhdysvalloissa Journal of Clinical Sleep Medicine -tiedelehdessä, Salmi kertoo. - ApneaTracker taitaa olla ensimmäinen kansantautitasoisen vaivan älypuhelinpohjainen seuranta- ja hoitohanke, hän toteaa. Kehittäjät painottavat, että ApneaTracker ei ole lääketieteellinen laite vaan terveyttä, unta ja hyvinvointia edistävä sovellus. Sovelluksen käytettävyyttä ja luotettavuutta parannetaan käyttäjien palautteen perusteella. Sovelluksen voi testausvaiheessa ladata Android-laitteeseen ilmaiseksi. Tulevaisuudessa sen lisäosat ovat maksullisia. ApneaTracker-sovelluksen voi ladata GooglePlay-sovelluskaupasta: https://play.google.com/apps/testing/smartvalley.homesleep

Sairaanhoitajaliitto kysyi sairaanhoitajaopiskelijoilta, miten he selviytyivät koronakeväästä, miten pandemia vaikutti heidän mielipiteisiinsä alasta ja miten he kokivat opintojensa edistyneen poikkeusolojen aikana. ”Tämä (koronapandemia) ei kuitenkaan ole muuttanut käsitystä sairaanhoitajan ammattia kohtaan – hienompaa ja merkityksellisempää työtä en voisi kuvitella. Tähän ammattiin todella haluan valmistua.” ”Pidän todella tästä ammatista, mutta huonot työolot, huono ja epäasiallinen johtaminen sekä palkkaus saavat väkisin ajattelemaan, tätäkö todella haluan tulevaisuudessa.” –Tämän kyselyn vastaukset antavat meille pienoiskoossa kuvan siitä, miltä työelämässä näyttää sairaanhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Jäävätkö he alalle on tuhannen taalan kysymys, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Kyselyyn vastasi kesäkuussa yhteensä 437 opiskelijaa. Vastaajista 82 prosenttia opiskeli sairaanhoitajiksi, 10 prosenttia terveydenhoitajiksi, 4 prosenttia kätilöiksi ja 4 prosenttia ensihoitajiksi. Vastaajia oli melko tasaisesti kaikista sairaanhoitajia kouluttavista ammattikorkeakouluista. Vastaajat olivat iältään suurimmaksi (75 prosenttia) osaksi 18–34-vuotiaita nuorten ikäluokkien edustajia. Sairaanhoitajaliitossa kyselyn myötä tarjoutuvaa näkymää pidetään hyvin tärkeänä. – Opiskelijoilla on herkät tuntosarvet ja heidän mielipiteensä kannattaa nähdä arvokkaana antina työelämän kehittämisessä. He pohtivat kyselyn avoimissa vastauksissa todella paljon alan arvostusta ja sitä, miten arvostus näkyi kansan eleinä, muttei valtakunnallisissa linjauksissa ja toimissa. Tällä saattaa olla kauaskantoiset vaikutukset alan vetovoimaisuuteen, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe. Tiedotus ja johtaminen kummastuttivat, opiskelijat miettivät myös alanvaihtoa Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat erityisen huolestuttavina puutteet pandemian aikaisessa ohjeistuksessa ja tiedonkulussa. Lisäksi he kokivat, että henkilöstö ei saanut riittävästi tietoa eikä työpaikalla ollut resursseja noudattaa varotoimia. Myös johtamiskulttuurin uudistamista pidettiin tarpeellisena. ”Alistamis- ja uhkailukulttuuri saisi jo loppua.” ”Osittain työnantajien ja osastovastaavien käytös oli jopa töykeää ja heiltä tuli lisää painostusta kannustuksen ja ymmärtäväisyyden sijaan.” ”Johtamisen taso on heikkoa eikä työntekijöiden turvallisuudesta välitetä.” – Pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että nämä opiskelijoiden kriittisimmätkin kommentit otetaan työyhteisöissä rakentavasti vastaan. Toivon, että torjunnan ja selitysten sijaan syntyisi aito kiinnostus: näissä meilläkin on varaa parantaa, sanoo Hahtela. Opiskelijat toivovat, että sairaanhoitajan työstä myös maksettaisiin työn vastuuta ja vaativuutta vastaavaa korvausta. Tällä hetkellä vähän yli 2000 euron peruspalkka ei opiskelijoiden mielestä ole kohdillaan työstä, jossa ollaan vastuussa toisten ihmisten hengestä. ”Pohdin sitä, että joudun työskentelemään alalla, jossa uhkaan omaa terveyttäni, eikä minua arvosteta ja palkkaus on suhteellisen huono työn kuormittavuuteen ja vaativuuteen ja vastuuseen nähden. Koronapandemia on avannut silmiäni entisestään alaa kohtaan, ja olen ruvennut pohtimaan alanvaihtoa.” Toisaalta sairaanhoitajaopiskelijoita houkuttelee sairaanhoitajan työssä monipuolisuus ja haasteellisuus. Kun haasteista ja paineesta selviää hyvin, saa kokea työniloa. ”Pandemian aikana on konkretisoitunut, kuinka vähän hoitoalan vaativuutta arvostetaan. Ihmiset puhuvat kutsumuksesta, reippaudesta ja rohkeudesta, mutta nämä eivät kohtaa rahallisen korvauksen kanssa. Kun harjoitteluni peruttiin, menin sairaalaan töihin kohorttiosastolle. On henkisesti ja fyysisesti raskasta hoitaa eristyspotilaita ja hikoilla 8h/pvä suojavarusteissa ja vajaalla miehityksellä. Toisinaan mietin, että mihin olen itseni laittanut. Pandemia-aika on myös vahvistanut ajatustani jatko-opinnoista. Hoitotyössä sairaalan vuodeosastolla en tule jaksamaan eläkeikään asti.” ”Olen alkanut kyseenalaistamaan ammatinvalintaani, sillä sairastuttuani koronaan sairastutin koko perheeni enkä halua, että se enää koskaan toistuu. Mikään työ ei ole tärkeämpää kuin perheeni.” Pandemia-aika tarjosi ammatillisen mahdollisuuden kokea ja oppia uutta Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat, että pandemia-aika avasi heidän silmiään näkemään sairaanhoitajan työtä ja sen haastavuutta laajemmin osana suurta kokonaisuutta. ”Koin oppivani paljon uutta ja sellaista, mitä en välttämättä koe enää koskaan. Otin harjoittelusta kaiken irti ja sainkin hyvää palautetta.” ”Sairaanhoitajana haluan edelleen tulevaisuudessa työskennellä, mutta pandemia konkretisoi tilanteiden muuttuvuuden. Toisaalta myös opetti joustavuutta ja stressinhallintataitoja.” ”Oli jollain tavalla jopa hienoa kokea tällainen pandemia vielä opiskeluaikana. Tuntuu, että osaan toimia paljon paremmin alan ammattilaisena uuden vastaavanlaisen tilanteen sattuessa.” Opiskelijat kokivat, että tietoisuus ja ymmärrys käsihygieniasta, aseptiikasta ja infektioiden torjunnan varotoimista sekä niiden merkityksistä lisääntyivät pandemian vuoksi. Pandemian vuoksi tehdyt opintomuutokset saattoivat myös lisätä epävarmuutta oman oppimisen riittävyydestä. ”Ammattiin valmistuminen vähän pelottaa, koska etäopintojen vuoksi monet kädentaitojen tunnit järjestettiin myös etänä. Näitä tunteja on muutenkin supistettu paljon ja aikataulu on tiukka, joten vauhdilla mennään eteenpäin ja osa asioista jää väkisin heikommalle osaamistasolle.” Sairaanhoitajan työ voi olla riski omalle turvallisuudelle Sairaanhoitajilla tulee olla oikeus suojautua ja tehdä työtä turvallisesti. Nyt niin ei ollut. ”Suojainten käyttö on ammattioikeus, ei voida riskeerata työntekijöitä olemattomilla suojavarustuksilla tai vanhentuneilla! Meillä yksikössä oli vanhentuneita suojaimia, joista osa haisi ummehtuneille!” Opiskelijoiden vastauksissa näkyi myös suuri arvostus tulevia kollegoita kohtaan. ”Koronakevään aikana on entisestään vahvistunut käsitys siitä, kuinka tärkeää työtä sairaanhoitajat tekevät. Kun koko muu maailma pysähtyy, sairaanhoitajat jatkavat puurtamista työrintamalla muiden ihmisten hyväksi.” Sitaatit ovat suoria lainauksia opiskelijoiden koronakyselystä. Opiskelijakysely kokonaisuudessaan on luettavissa täältä.

Yksityisen terveyspalvelualan sekä sosiaalipalvelualan työehtosopimuksista on saavutettu neuvottelutulokset tällä viikolla. Neuvottelutuloksen sisältöjä ei avata tai kommentoida julkisesti ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asiaa. Liittojen hallinnot käsittelevät neuvottelutuloksen tämän viikon aikana. Terveyspalvelualan neuvottelut aloitettiin tammikuussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen liitot julistivat Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toimipisteisiin ja työpaikoille ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 17. kesäkuuta. Kielto päättyi neuvottelutuloksen myötä 23.6.2020 kello 9:00. Sosiaalipalvelualan neuvottelut aloitettiin tammikuussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen liitot julistivat sopimusalalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 18. kesäkuuta. Kielto päättyi neuvottelutuloksen myötä 24.6.2020 klo 9.00. Asiasta kertoivat SuPer, Tehy ja ERTO tiedotteessaan.

SuPer, Tehy ja ERTO ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sosiaalipalvelualalle. Se koskee koko sopimusalaa, muun muassa yksityisiä hoiva-alan yrityksiä, kotipalvelua ja varhaiskasvatusta. Kielto alkaa torstaina 18.6.2020 klo 09:00. Toimenpiteellä halutaan vauhdittaa neuvotteluja Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa, sillä neuvottelut eivät ole edenneet toivotusti. Kielto päättyy perjantaina 3.7.2020 klo 23.59. SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkola kertoo olevansa pöyristynyt, koska työnantaja ei halua pitää sovitusta kiinni. – Olemme sopineet jo vuonna 2018, että yhdessä työnantajaliiton kanssa tavoittelemme kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka huomioi tehtävien vaativuuden. Tästä jo sovitusta emme ole valmiita luopumaan, kertoo Parkkola liittojen tiedotteessa. – Saavutimme myös vuonna 2018 valtakunnansovittelijan johdolla ratkaisun, jonka mukaan perusteettomat palkkaerot kuntasektoriin nähden pitää kuroa. Sosiaalipalvelualla maksetaan esimerkiksi hoitajille alempaa palkkaa kuin kuntapuolella ja useat muut ehdot ovat heikompia. Työehtoihin on saatava selkeä parannus, Tehyn lakimies Mirja Kinnunen sanoo. Nyt neuvotellaan myös yksityisten hoivakotien työntekijöiden palkoista ja työoloista. Liittojen mukaan moni hoitaja on jättänyt alan, koska parannusta alan työehtoihin ei ole tullut. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana järjestöjen jäsenet tekevät töitä normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti, jolloin ylityötä ei tehdä eikä vuoroja muuteta. Lisätietoa SOSTESsin ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta: SuPer | Tehy

FinnHEMSin yli 100 000 hälytyksestä noin 34 000 päätyi potilaskontaktiin paikan päällä. Ensihoitolääkäri saattoi noin 16 000 potilasta sairaalaan ja 2000 potilasta kuljetettiin helikopterilla. Asiasta kertoo HUS tiesotteessaan. Koko Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaa valtion omistama yhtiö, FinnHEMS, jonka kuudesta yksiköstä suurin on HUSin alueen tukikohta. Siellä työskentelee 12 HUS Akuutin ensihoitolääkäriä, kuusi lentäjää ja seitsemän HEMS-pelastajaa. Juuri julkaistussa havainnoivassa rekisteritutkimuksessa koottiin yhteen ja ryhmiteltiin tietokantaan kerättyjä tietoja toiminnan luonnehdintaa varten. Tutkimus perustuu FinnHEMSin tietokannan tietoihin vuosina 2012–2018. Hälytyksistä kaksi prosenttia helikopterikuljetuksella Hälytyskeskuksesta FinnHEMSiin tulleista yli 100 000 hälytyksestä kolmannes eli noin 34 000 päätyi potilaskontaktiin. Ensihoitolääkäri saattoi potilaista noin 16 000 (47 %) sairaalaan ja 2239 (7 %) kuljetettiin helikopterilla. Potilaat olivat vaikeasti sairastuneita tai vammautuneita ja heistä 13 % kuoli ensihoidon aikana. 100 000 hälytyksestä peruttiin 56 % myöhemmin saatujen lisätietojen perusteella ja 10 % huonon sään vuoksi. – Maantieteelliset seikat eivät riitä selittämään sitä, että hälytyksistä vain kaksi prosenttia johtaa potilaan helikopterikuljetukseen. Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan mahdollisuuksia resurssien tehokkaammaksi kohdentamiseksi, tutkimuksesta vastannut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, osastonlääkäri Jouni Nurmi HUSista kertoo. Hälytysketju toimii seuraavasti: Valtakunnallisen hälytyskeskuksen numeroon 112 tulee sairaustapausten lisäksi palo-, poliisi- ja sosiaalipuhelut. Tehtävään koulutetut hätäkeskuspäivystäjät, jotka eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia, käsittelevät puhelimessa saadut tiedot protokollan mukaan. Tiedot syötetään tietojärjestelmään, joka antaa hälytykselle hälytyskoodin. FinnHEMSiin lääkäri arvioi hälytyksestä ja potilaan tavoittaneilta ensihoitajilta saatujen tietojen perusteella, tarvitseeko kyseinen potilas ensihoitolääkärin hoitoa. – Koodeihin perustuva arviointi ei vaikuta riittävän tarkalta. Yksi mahdollisuus olisi käyttää erikoistunutta päivystäjää, esimerkiksi ensihoitajaa, arvioimaan hälytyksen kiireellisyys ja lääkärihelikopterin tarve, Nurmi sanoo. Artikkelin kirjoittajien mukaan suuri määrä hälytysten peruutuksia voi johtaa tilanteeseen, jossa kiireellistä hoitoa tarvitsevat voivat jäädä huomaamatta sekä lääkärihelikopteritoiminnan liian korkeisiin kustannuksiin. Myrkytyshälytykset ominaisia Suomelle FinnHEMSin potilaista enemmistö (63 %) oli miehiä ja potilaiden mediaani-ikä oli vajaat 58 vuotta. Potilaskäynteihin johtaneista syistä yleisin (26 %) oli jokin tapaturmainen vamma, toiseksi yleisin (20 %) oli sydänpysähdys, kolmanneksi (13 %) jokin neurologinen ongelma ja neljänneksi (10 %) myrkytystila. – Myrkytystila oli useimmiten seurausta lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöstä, johon saattoi liittyä myös jokin psykiatrinen ongelma. Missään muussa Pohjoismaassa ei ensihoito hoida näin paljon myrkytyksiä kuin Suomessa, Jouni Nurmi sanoo. Samasta aineistosta on parhaillaan tekeillä useita artikkeleita, joissa FinnHEMSin tietokannan tietoja yhdistetään THL:n hoitoilmoitusrekisteriin ja Väestörekisterikeskuksen kuolleisuustietoihin. – Lääkärihelikopteritoiminnan ylläpito on kallista, joten on tärkeää tietää, mihin toiminta kohdentuu ja mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. Tämän tiedon tuottaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Suomessa, Nurmi summaa. FinnHEMSin lääkärihelikopterit tavoittavat 70 prosenttia suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä ympäri vuorokauden. Viisi FinnHEMS yksikköä sijaitsee yliopistosairaaloiden alueella ja yksi Lapissa. Helikopterissa työskentelee lääkäri, yksi ensihoitaja ja lentäjä, Lapissa kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon valtion omistama yhtiö ja se toimii yhteistyössä yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Linkki tutkimusartikkeliin

Eduskunnan oikeusasiamies on saanut Tehyltä kantelun. Liitto haluaa, että oikeusasiamies selvittää, onko Turun kaupunki käyttänyt väärin valmiuslain suomaa oikeutta määrätä työntekijöitä ylitöihin ilman heidän suostumustaan. Turussa terveysasemien esimiehet määräsivät 29. toukokuuta keskitetyn ajanvarauksen työntekijät ylitöihin käsittelemään kaikki kasautuneet puhelut. Esimiehet vetosivat valmiuslakiin, vaikka puheluiden kasaantuminen ei johtunut koronaepidemiasta, vaan pitkään jatkuneesta resurssivajeesta. Työntekijää ei normaaliaikana voi määrätä ylityöhön vastoin hänen suostumustaan. Valmiuslaki ja valtioneuvoston asetus edellyttävät, että työaikaan puututaan vain silloin, kun se on välttämätöntä koronapandemian hillitsemiseksi. Puuttuminen työaikoihin ei saa poikkeusoloissakaan vaarantaa työntekijöiden hyvinvointia. Turussa on jo aiemmin todettu keskustan terveysasemalla liiallinen psykososiaalinen kuormitus. – Ajanvarauksessa ei ole toukokuun lopussa eikä sen jälkeenkään ollut koronaepidemiasta johtuvaa työvoimapulaa, sanoo Tehyn lakimies Juho Kasanen. Työaikoja valvova aluehallintovirasto kieltäytyi ottamasta kantaa laittomaan ylityömääräykseen. Päätöstä avi perusteli sillä, että se ei valvo poikkeuslainsäädäntöä. Kantelussa Tehy toteaa, että työntekijältä puuttuvat oikeusturvakeinot, kun valmiuslaki on voimassa. Tilanne on työntekijöille kohtuuton. – Työntekijän on myös poikkeusaikana voitava saattaa häntä koskeva määräys työaikalakia valvovan viranomaisen tarkasteltavaksi, jos on ilmeistä, että poikkeusasetuksen edellytykset eivät täyty. Lähde: Tehyn tiedote

Suomessa on todettu 8. kesäkuuta mennessä 7 001 koronavirustartuntaa. Tartunnoista 5 599 on todettu työikäisillä ja niistä 949 terveydenhuollon työntekijöillä. Vuonna 2019 noin 7,4 prosenttia kaikista työikäisistä työskenteli terveyspalvelujen parissa. Terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista työikäisillä todetuista koronavirustapauksista on korkeampi, noin 17 prosenttia. – Korkeampaa osuutta selittää todennäköisesti se, että epidemian alkuvaiheessa testaus keskittyi matkailijoiden ohella erityisesti terveydenhuollon ammattilaisiin. Tällä hetkellä kaikki oireiset testataan matalalla kynnyksellä, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Koronavirustartunnan saaneista terveydenhuollon työntekijöistä 8,4 prosenttia on ollut sairaalahoidossa. Tähän mennessä THL:n tartuntatautirekisteriin ei ole ilmoitettu vielä yhtään tapausta, jossa terveydenhuollossa työskentelevä henkilö olisi menehtynyt koronaviruksen takia. Kaikista todetuista tapauksista ei ole vielä saatavilla tarkkoja taustatietoja. Altistumista tapahtuu sekä töissä että muualla Koronavirustartunnan saaneista terveydenhuollon työntekijöistä 652:llä oli tiedossa lähikontakti positiiviseen koronavirustapaukseen. Heistä 367:lla, eli 56 prosentilla, lähikontakti oli tapahtunut töissä ja 285:llä muualla, esimerkiksi lähipiirissä tai matkailuun liittyen. Työpaikalla altistuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tartunta olisi saatu potilaasta, sillä potilaiden hoidossa on todennäköisesti käytetty asianmukaisia suojaimia. Altistumiseen voi liittyä myös lähikontakti esimerkiksi sairastuneeseen työkaveriin. – Koronapandemian aikana THL ja Työterveyslaitos ovat laatineet kansainvälisten linjausten mukaisia suojautumisohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille yhdessä sairaanhoitopiirein infektioasiantuntijoiden kanssa. Niiden pohjalta eri toimintayksiköt ovat laatineet omia ohjeitaan ja kouluttaneet työntekijöitä suojainten käytössä. Tilanteen muuttuessa ohjeita on myös päivitetty, Puumalainen sanoo. Maailmalla tartuntamäärissä on eroja Maailmalla terveydenhuollon työntekijöillä todettujen tartuntojen osuus kaikista varmistetuista koronavirustartunnoista vaihtelee. Euroopassa esimerkiksi Espanjassa 20 prosenttia ja Italiassa 10 prosenttia tartunnoista on todettu terveydenhuollon työntekijöillä. Kiinassa luku on 3,8 ja Yhdysvalloissa 3 prosenttia. – Emme kuitenkaan tiedä, ovatko tartunnat peräisin työpaikalta vai sen ulkopuolelta. Myös eri maiden seurantajärjestelmissä, testauskäytännöissä ja raportoinnissa voi olla eroja, joten siksi lukuja ei kannata suoraan verrata, Puumalainen sanoo. Lähde: THL

Sairaanhoitajaliiton koronkyselyn mukaan hoitajien huoli ja epätoivo kentällä kasvaa. On kova huoli suojaimista ja sitä kautta työ- ja potilasturvallisuudesta. Potilaan, kollegan ja oma sekä läheisten terveenä ja hengissä säilyminen huolestuttaa. Sekä sairaanhoitajat että esimiehet kyselevät yhä enemmän tuen, oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden perään. Esimiesten vastausten määrä on noussut. Lähiesimiehet ovat kovilla. Osassa vastauksia ollaan todella vihaisia ja ajatukset alanvaihdosta ovat selvästi vahvistuneet. Sairaanhoitajilla on myös kova huoli siitä, saavatko he pitää vapaapäivänsä ja lomansa. "Pääsiäisen aikana tilattiin ruumisauto aika monta kertaa. Kävin keskusteluja ja tein päätöksiä, jotka olisivat kuuluneet lääkärille. Olisimme tarvinneet tukea ja apua. Tämä aika jää kyllä kummittelemaan mielen sopukoihin.” ”Esimies kertoi eilen, että kesälomia voidaan antaa lyhyelläkin varoitusajalla esimerkiksi 3–5 päivän pätkissä ja tarvittaessa voidaan myös määrätä lomalta töihin 24 h kuluessa.” ”Oma esimies ei ole käynyt yhtään kertaa paikan päällä neljään viikkoon.” ”Lomat peruttu ja voivat siirtyä syksyyn sanoo esimies. Miten se on mahdollista?!? Koska olen vaihtanut työpaikkaa, niin viimeisin kesäloma oli syksyllä 2018. En jaksa. Työnantaja sanoo, että minut voidaan siirtää toiseen yksikköön töihin sadan kilometrin päähän, jos siellä ilmenee koronaa ja sairaanhoitajista on pula." ”Kannatte huolta jäsenistänne, jotka tekevät arvokasta hoitotyötä. Toivon, että annatte tuen myös meille, jotka omassa johtamistyössään haluavat toimia ammattimaisesti. Ministeriö ajoi meidät johtajat ahdinkoon.” ”Tunnelmat on aika ahdistavia esimiesnäkökulmasta katsottuna. Suojanaamareita ei juuri ole antaa hoitajille ja nyt tuli ommeltuja kasvosuojia koekäyttöön. En taida tarjota niitä hoitajille. Pelottaa minkälaisia syytteitä alkaa sataa, kun ensimmäinen hoitaja tai asukas kuolee suojan puutteen takia.” ”Ei millään muulla toimialalla voida kuvitellakaan, että kriisitilanteessa toimintaa organisoidaan ja johdetaan muun työn ohessa!?” Sairaanhoitajaliiton koronkysely on ollut avoinna maaliskuun puolivälistä asti. Kyselyn vastauksia on tähän mennessä analysoitu ja julkistettu kolmessa erässä. Kun Sairaanhoitajaliitto edellisen kerran (17.4.) tiedotti kyselyn tuloksista (noin 700 vastausta), sairaanhoitajien vastaukset lähes tuplaantuivat (noin 1300 vastaukseen) seuraavan kolmen päivän aikana. Sairaanhoitajat voivat kertoa liitolleen tunnelmia ja kokemuksia täällä.

Tehy ja SuPer hyväksyivät tänään kunta-alan neuvottelutuloksen. Hoitohenkilöstölle saatiin monia merkittäviä parannuksia aiemmin hylättyyn valtakunnansovittelijan esitykseen nähden, kertovat liitot tiedotteessaan. Hoitoalan oma sote-sopimus on ollut hoitajajärjestöjen kymmenien vuosien tavoite. Se tulee voimaan tämän sopimuksen myötä syyskuun alussa 2021. Kiky-tunnit poistuvat elokuun lopussa. Valtakunnansovittelujan aiemmassa esityksessä ne olisivat poistuneet vasta lokakuussa. Palkankorotusten taso vastaa muilla aloilla sovittua yleistä linjaa. Yleiskorotus on 1.8.2020 1,22% ja 1.4.2021 1,0%. Lisäksi ensi vuonna 1.4.2021 maksetaan paikallinen järjestelyvaraerä, jonka suuruus on 0,8%. Sopimuskausi on 23 kuukautta alkaen 1.4.2020. SuPer ja Tehy ovat neuvotteluissa esittäneet Covid19-virukselle altistumisen riskin ja valmiuslain rajoitusten piirissä työskenteleville kertakorvausta eli ns. koronalisää. Tätä ei työnantaja tyrmännyt, mutta korvausta ei tähän sopimukseen saatu, koska se edellyttäisi valtiolta erillistä rahoitusta kuntien heikon taloustilanteen vuoksi. Muissa länsimaissa on maksettu vastaavia kertakorvauksia. Tehy ja SuPer vetosivat eilen maan hallitukseen koronakorvauksesta (vetoomus). Palkkatasa-arvon edistämistyö aloitetaan työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää 28.2.2022 mennessä kunta-alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä sekä palkkaohjelman rakentamista. Neuvottelutuloksen tiivistelmä Lue myös: Kunta-alalle uudet virka- ja työehtosopimukset

Tehy ja SuPer sekä niiden Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ammattiosastot on tuomittu hyvityssakkoihin järjestämistään laittomista työtaisteluista Kuopion ylisopistollisessa sairaalassa syyskuussa 2019. Sakkoja määrättiin myös järjestöjen neuvottelujärjestölle KoHolle. Asiasta kertoo KT Kuntatyönantajat tiedotteessaan. Tehyn ja SuPerin ammattiosastot järjestivät Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työsuhteisia jäseniään koskevan ulosmarssin 19. syyskuuta.2019 ja ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 19.–26. syyskuuta. Työtaistelutoimien syynä oli ollut tyytymättömyys työnantajan säästöpäätöksiin. Työtuomioistuin tuomitsi paikalliset ammattiosastot sakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Tehylle ja SuPerille tuomittiin hyvityssakkoja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Hyvityssakkoihin tuomittiin myös Tehyä ja Superia edustava neuvottelujärjestö KoHo. Sakot määrättiin erikseen SuPerin ja Tehyn työtaistelutoimista. Työtuomioistuin katsoi, että Tehyn ja SuPerin ammattiosastot tekivät itsenäisesti päätöksensä ryhtyä työtaisteluihin. Koska KoHon valvontavelvollisuus oli kohdistunut erikseen sen alayhdistysten toimiin, KoHo tulee tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä kummassakin asiassa erikseen. Lähde: KT

Sosiaalihuollon kantelu- ja valvonta-asioiden määrä kasvoi aluehallintovirastoissa rajusti vuoteen 2018 verrattuna. Epäkohdat vanhustenhuollon palveluissa olivat suurin syy yhteydenottoihin. Valtakunnallinen hoivapalveluihin liittyvä keskustelu ja siihen liittyvät median tietopyynnöt lisääntyivät merkittävästi vuonna 2019. Yhteydenotot ja käsiteltävien asioiden määrä aiheuttivat töiden ruuhkautumista aluehallintovirastoissa. Silti käsittelyyn otetut asiat ratkaistiin pääasiassa aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin. Kantelupäätös keskimäärin 7,2 kuukaudessa Vuonna 2019 aluehallintovirastoissa otettiin käsittelyyn 1 295 kantelua, kun 2018 luku oli 964. Ratkaisu annettiin 1 031 kanteluun, kun edellisenä vuonna ratkaisu annettiin 822 kanteluun. Aluehallintovirastot saivat runsaasti sosiaalihuollon kanteluja ja vanhustenhuollon epäkohtailmoituksia. Ne koskivat laajasti sosiaalihuollon eri osa-alueita. Asumispalveluyksiköihin liittyen aiheina olivat hoitohenkilöstön riittävyys hoito ja lääkehoito ruuan laatu ja tarjoilu asiakasturvallisuus sairaan- ja terveydenhoito Kehitysvammahuoltoon liittyvissä yhteydenotoissa syynä oli asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja lastensuojelussa asian käsittely määräajassa. Lisäksi kanteluissa oltiin tyytymättömiä mm. kunnan kotihoidon toimintaan ja päätöksentekoon palveluista. Kotihoitoon ja tehostettuun asumispalveluun liittyvien kantelujen aiheina oli usein hoivan ja palvelujen laatuun sekä asiakkaiden kohtelu. Aluehallintovirastot havaitsivat valvonnassaan, että osa kunnista ei tiedosta vastuutaan valvoa ostopalveluna hankkimiaan palveluja, mikä näkyi aluehallintovirastoon tulleiden epäkohtailmoitusten ja kantelujen määrässä. Lähde: AVI

Kunta-alan työehtosopimusneuvotteluissa on saavutettu ratkaisu tänään. Super ja Tehy eivät avaa sopimuksen sisältöä, ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asian. SuPerin hallitus ja Tehyn hallitus ja valtuusto kokoontuvat huomenna torstaina, kerrotaan liittojen tiedotteessa. Kunta-alan KVTES:n neuvottelut aloitettiin tammikuussa. Ne siirrettiin valtakunnansovittelijalle vapaaehtoiseen sovitteluun huhtikuun alussa. Tehy ja SuPer hylkäsivät sovittelijan esityksen 30.4. Nyt neuvotteluja on käyty Kuntatyönantajan ja järjestöjen välillä 14.5. alkaen.

STTK:n pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille teettämän kyselyn mukaan joka neljäs (24 %) kokee, että korona on aiheuttanut henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja haasteita erittäin tai melko paljon. 63 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmia on työpaikalla jonkin verran. Kolmasosan mielestä (31 %) työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota henkilöstön jaksamiseen eikä ole tehnyt tarpeeksi toimia jaksamisen edistämiseksi. Koronan myötä työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työaikajärjestelmiä on muokattu erittäin nopeasti uusiksi. Osa palkansaajista on siirtynyt kokonaan tai osittain etätyöhön, osalle etätyö ei ole lainkaan mahdollista. Työntekijöitä on lomautettu erittäin paljon. - Tästä huolimatta työntekijöiden jaksaminen ja henkinen kuormitus sekä niiden vaikutukset lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä työelämään, sairauspoissaoloihin ja työpaikkojen tuottavuuteen on jätetty lähes huomiotta. STTK on erittäin huolissaan näistä ongelmista. Jos työhyvinvointiin ei nyt kiinnitetä huomiota, seuraukset näkyvät aikanaan sairauspoissaolokustannusten, mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi. Kyselyssä 63 prosenttia on sitä mieltä, että jaksamiseen tai henkiseen kuormittumiseen liittyvät asiat huolestuttavat henkilöstöä erittäin tai melko paljon. Puolta vastaajista (51 %) terveyteen tai työturvallisuuteen liittyvät asiat huolestuttavat erittäin tai melko paljon. 35 prosenttia on sitä mieltä, että toimeentulo huolestuttaa henkilöstöä erittäin tai melko paljon. 19 prosenttia on erittäin tai melko huolissaan työpaikan menettämisestä. Pysyviä muutoksia vaikea arvioida Kyselyn perusteella henkilöstön edustajien usko tulevaisuuteen on ristiriitainen. Viidennes (22 %) arvioi, että työpaikan toimintaa tullaan supistamaan ja henkilöstöä vähennetään. Toisaalta joka kymmenes (9 %) on sitä mieltä, että toimintaa tullaan päin vastoin kasvattamaan ja henkilöstöä lisätään. Kolmannes (30 %) arvioi, että koronan jälkeen toiminta jatkuu ennallaan. STTK:n mielestä koronan pysyviä vaikutuksia työelämään on vaikea arvioida. - Osa kokee esimerkiksi etätyön myönteisesti, mutta moni on myös kokenut sen erittäin kuormittavaksi. Yli puolet vastaajista (55 %) silti uskoo, että työn tekemisen tavat muuttuvat jatkossa. Olisi tärkeää hyödyntää niitä myönteisiä kokemuksia, joita työn tekemisen tapoihin nyt liittyy, Katarina Murto sanoo. STTK lähetti kyselyn 5 007:lle pääluottamus- ja luottamusmiehelle sekä työsuojeluvaltuutetulle. Vastauksia tuli 1 506. Kysely tehtiin 7. – 15.5. 2020. Kysely koronan vaikutuksista työpaikallasi, osa 2