Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Categories

  • Ajankohtaista

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 220 results

  1. Julkinen epäily Uuden lastensairaalan toimintaan liittyvistä puutteista alkoi Ylen MOT-ohjelmassa esitetyistä väitteistä. HUS käynnisti selvityksen Uuden lastensairaalan toiminnasta. Kerättyjen tietojen perusteella laatu, potilasturvallisuus, henkilöstömitoitus ja työkuormitus ovat pysyneet Uudessa lastensairaalassa samalla tasolla kuin ennen vuosi sitten tapahtunutta muuttoa, kertoo HUS tiedotteessaan. HUSin hallitus saa kokouksessaan 4.11.2019 väliraportin suullisena. HUS:n mukaan toimintaa kuvaavista luvuista ei löydy perusteita julkisuudessa esitetyille väitteille. – Nyt on analysoitu kattavasti ne tunnusluvut, joihin kaikkien HUSin tulosyksiköiden toiminnan suunnittelu, resursointi ja budjetointi perustuu. Viitteitä poikkeavasta tilanteesta ei näiden lukujen perusteella löydy. Ylitöitä on ollut tavallista enemmän vuoden alussa, jolloin työtä on tehty uudessa toimintaympäristössä. Ylitöiden määrä on kuitenkin nyt tasaantunut. Muutto ei muuten näytä heilauttaneen analysoituja tunnuslukuja mihinkään suuntaan. Tämä kertoo sairaalan henkilökunnan ammattitaidosta ja sitoutumisesta muutostilanteessa, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. HUS:n mukaan hoidon laatu, potilasturvallisuus, henkilöstömitoitus ja työkuormituskin ovat olleet koko ajan hyvällä tasolla. Uudessa lastensairaalassa irtisanoutumisia on puolet vähemmän kuin muissa HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköissä. –Helmi- ja huhtikuun välisenä aikana omasta tahdosta irtisanoutuneita oli tosin hiukan tavanomaista enemmän, mutta määrä on sen jälkeen tasaantunut. Viittaako tämä johonkin koettuun epäkohtaan, se selviää toivottavasti haastatteluissa, joita ryhdymme seuraavaksi tekemään, sanoo Mäkijärvi. Selvityksen tekemistä jatketaan henkilöstön ja esimiesten haastatteluilla. Koko selvitys valmistuu myöhemmin tämän vuoden aikana.
  2. Sairaanhoitajat kuvaavat kotihoidon ja kotisairaanhoidon tilaa hälyttäväksi ja katastrofaaliseksi. Hoitotyö asiakkaiden kotona on vastuullista, monipuolista ja laajaa osaamista vaativaa, mutta silti kotihoidon ja kotisairaanhoidon imago on romahtanut ja henkilökunta on palamassa loppuun. Asia selviää Sairaanhoitajaliiton teettämästä jaksamiskyselystä. Liiton tiedotteen mukaan viime vuosina tehdyt uudistukset hoivan ja hoidon siirtämiseksi entistä enemmän asiakkaiden kotona tapahtuvaksi eivät ole saaneet aikaan kaikkialla myönteisiä asioita. Lopputuloksena on sairaanhoitajien mukaan pirstaleinen työ, jossa oman työn hallinta on käynyt ajoittain jopa mahdottomaksi kiireen takia. Kukaan ei enää hallitse kokonaisuutta. Sairaanhoitajat kertovat työnsä muuttuneen epäinhimilliseksi ja samaan aikaan potilasturvallisuus on vaarantunut. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyessä monissa paikoin kodinhoitotyö, hoivatyö ja kotisairaanhoito on yhdistetty ja siirretty yksinomaan hoitotyön ammattilaisten vastuulle, mikä on johtanut tehtäväkuvien ja roolien sekamelskaan. Ala ei houkuttele nuoria ja samaan aikaan kokeneet sairaanhoitajat turhautuvat, väsyvät ja siirtyvät pois kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta. Sairaanhoitajat kokevat, että johtajilta puuttuu todellinen halu ja taito kehittää hoitotyötä kotihoidossa. Sairaanhoitajia ei ole kuunneltu riittävästi heidän työnsä muutoksissa. Sairaanhoitajia ahdistaa se, että erityisesti ikäihmiset jäävät aivan liian yksin ja turvattomina koteihinsa. Ihmiskohtaloita on pakko jopa sulkea pois ajatuksista, jotta jaksaisi tehdä työtään. Hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmisten asemaa ja oikeuksia ei ajeta, kun vähempiosaisten hoidoista säästetään. Entistä huonokuntoisempien asiakkaiden määrät koti- ja kotisairaanhoidossa ovat viime vuosina lisääntyneet jatkuvasti, koska laitoshoitoa on purettu liian nopeasti. Resursseja ja osaamista ei ole kuitenkaan lisätty vastaavassa määrin kotiin vietävään hoivaan ja hoitoon. Työntekijöiden määrä, koulutus ja osaaminen eivät vastaa enää asiakkaiden tarvetta. Kotisairaanhoidossa pitäisi pystyä vastamaan myös potilaiden palliatiivisesta hoidosta samoilla resursseilla, mikä on mahdotonta. Laadukas saattohoito ei onnistu, jos siihen ei ole tarpeeksi osaavaa henkilöstöä ja aikaa. Sairaanhoitajilla on paljon vastuuta kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa. Siellä työskennellään lähes aina yksin eivätkä lääkärit ole aina tavoitettavissa. Kuitenkin sairaanhoitaja-lääkäri -työparimalli nähdään toimivana ja sen tärkeyttä toivotaan tuotavan esille. Kotiin annettavia lääkäripalveluja tulisi myös kehittää. Sairaanhoitajat ovat sitä mieltä, että koko kotihoito ja kotisairaanhoito sekä näiden työnjako on organisoitava uudelleen. Kotiin vietävä hoiva ja hoito mukaan on tulevaisuudessa aina vain tärkeämpi hoitomuoto ja ilman tekeviä ja osaavia ammattilaisia se ei onnistu. Viimeistään nyt on aika kuunnella, mitä sairaanhoitajilla on sanottavaa, sillä he tietävät parhaiten, miten heidän työnsä saadaan sujuvaksi, asiakaskeskeiseksi ja kustannustehokkaaksi. Puutteet kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa kostautuvat taloudellisesti muualle, kun huonokuntoiset potilaat hakeutuvat päivystys-, ensi- ja vastaanottohoidon piiriin. - Mikä on yksinäisyyden, syrjäytymisen ja kärsimysten hinta yhteiskunnallemme, onko hyvinvointiyhteiskunnassamme varaa tällaiseen häpeään, kysyy Sairaanhoitajaliitto tiedotteessaan. PDF: Yli 2000 sairaanhoitajan näkemyksiä kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta
  3. Syöpäsäätiö on valinnut vuoden syöpähoitajaksi filosofian tohtori, psykoterapeutti Florence Schmittin Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian klinikalta. Schmitt hoitaa myös onkologian klinikalla syöpään sairastuneita aikuisia ja heidän alaikäisiä lapsiaan. Alunperin psykiatriseksi sairaanhoitajaksi kouluttautunut Schmitt on lähes 20 vuoden ajan uudistanut ennakkoluulottomasti ja rohkeasti syöpää sairastavien lapsiperheiden tukemista yliopistosairaalassa. Hän on kehittänyt uusia toimintamenetelmiä perheiden auttamiseksi. Schmittin monimuotoisen perheterapeuttisen työn tavoitteena on, että sairauden kohdatessa jokainen perheenjäsen tulee huomioiduksi ja tuetuksi. Väitöskirjassaan Schmitt osoitti, että pahin uhka syöpään sairastuneen lapsiperheen hyvinvoinnille on syöpään sairastuneen tai hänen puolisonsa masentuminen. Masennuksen hoitaminen ja perheen lapsille samanaikaisesti tarjottava psykososiaalinen tuki auttaa perhettä selviytymään. Syöpäsäätiön palkintoperusteissa todetaan Schmittin työn olevan laajasti ja syvästi arvostettua ja osoittavan edelläkävijyyttä. Hän on myös ohjannut ja kouluttanut syöpäklinikan lääkäreitä ja hoitajia. Roosa nauha -päivää vietetään 11. lokakuuta Vuoden 2019 syöpälääkäriksi valittiin ylilääkäri Ulla Puistolan Oulusta. Syöpäsäätiön 5000 euron tunnustuspalkinnot myönnetään Roosa nauha -päivänä 11. lokakuuta. Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys kerää lokakuun ajan varoja syöpätutkimuksen hyväksi. Keräysvaroilla tuetaan myös syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarjottavia neuvontapalveluita.
  4. Hoitajat.net

    Tehy: Yt-aalto on tuhoisa sote-alalle

    Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat käynnistäneet vuoden sisään noin 30 yhteistoimintaneuvottelua, jotka ovat tähdänneet ja tähtäävät säästöihin, lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Työnantajien tavoitteena on säästää yhteensä noin 112 miljoonaa euroa. Neuvottelut koskevat tuhansia tehyläisiä. Tehyläiset ovat joillain paikkakunnilla reagoineet ulosmarsseilla, ja ammattiosastot ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja. Tehyn mielestä hoitohenkilöstön lomautukset ja erityisesti irtisanomiset ovat kyseenalaisia tilanteessa, jossa yhteiskunnan pitäisi panostaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varhaiskasvatukseen ja kehittää niitä. Yt-neuvottelujen lisääntyminen voi karkottaa hoitajia alalta. – Epävarmuuden lietsonta on omiaan heikentämään sekä kansalaisten että työntekijöiden luottamusta palveluihin, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Hoitajien tarvetta lisää käynnissä oleva väestörakenteen muutos, jossa vanhusten määrä lisääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Samaan aikaan kokeneita hoitajia jää eläkkeelle. Esimerkiksi lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. – Ovatko lomautukset ja irtisanomiset tapa, jolla suomalainen yhteiskunta varautuu kansainväliseen kilpailuun koulutetuista hoitajista? Tekeillä olevaan vanhuspalvelulain uudistukseen liittyvä henkilöstömitoituksen sitova nosto 0,7:ään edellyttää noin 4 500 hoitajaa tehostettuun palveluasumiseen. Vanhusten kotihoito kärsii vakavasta hoitajapulasta jo nyt. Hoitajia tarvitaan lisää myös varhaiskasvatuksessa, kun hallitus poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitukset. Yt-aallon taustalla ovat kuntien valtionosuuksien leikkaukset, sote-menojen kasvu ja sote-uudistuksen peruuntuminen.
  5. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea käynnistää Turvallinen lääkehoito -oppaan päivittämisen. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Valviran, aluehallintovirastojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on laatia mahdollisimman konkreettiset ja ajantasaiset suositukset siitä, kuinka lääkehoitoa tulisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä toteuttaa turvallisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tarpeet ja niihin vastaaminen muodostavat päivitystyön perustan. Fimea pyytää opasta työssään hyödyntäviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, heidän esimiehiään, ammattilaisten toimintaa valvovia viranomaisia, tutkijoita ja/tai potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäjiä (yksin tai ryhmässä) vastaamaan alla olevaan kyselyyn oppaan konkreettisista päivitystarpeista. Vastauksia hyödynnetään päivitystyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Kysely on avoinna 28.10.2019 asti. Sidosryhmille tarjotaan mahdollisuutta vaikuttaa päivityksen sisältöön myös keväällä 2020 järjestettävissä työpajoissa ja erillisen lausuntokierroksen muodossa. Oppaan arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 loppuun mennessä. Vastaa kyselyyn https://link.webropolsurveys.com/S/088292BEDE638BCC
  6. Vuoden 2020 alusta lähtien työntekijä voi päästä työfysioterapeutin vastaanotolle ilman erillistä lähetettä tai työterveyshuollon ammattihenkilön tekemää arviota työfysioterapeutin konsultaation tarpeesta. Asiasta kertoo Sosiaali- ja terveysministeriö. Tämän niin sanotun suoravastaanoton käyttöönotto edellyttää, että siitä on erikseen sovittu työnantajan ja työterveyshuollon kesken, ja asia on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Suoravastaanotto koskee tuki- ja liikuntaelinongelmia. Työfysioterapeutti tekee hoidon tarpeen arvion ja suunnitelman asiakkaan työkyvyn edistämiseksi. Arviointikäynnin lisäksi on mahdollisuus tehdä seurantakäynti sekä ergonomiaselvitys asiakkaan työpisteessä ja antaa työkykyä edistävää neuvontaa ja ohjausta asiakkaan työpaikalla. Suoravastaanottoa voivat toteuttaa vain työterveyshuoltotiimiin kuuluvat erillisen lisäkoulutuksen saaneet työfysioterapeutit. Työterveyshuollon suoravastaanoton tarkoituksena on erityisesti tukea työntekijän työkykyä ja työhön paluuta.
  7. Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi jatkossa vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Asiasta säädettäisiin lailla, kun tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Asiasta kerrotaan Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa. Henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö. Välitöntä asiakastyötä on esimerkiksi asiakkaiden perustarpeisiin vastaaminen, hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät. Välitöntä asiakastyötä on myös asiakkaan asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen sekä liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukeminen. Toteutuneella henkilöstömitoituksella tarkoitettaisiin todellista, toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kyseisenä ajankohtana olevien asiakkaiden määrään. Mitoitukseen laskettaisiin mukaan tarkoin määritellyt henkilöstöryhmät. Työnantajan yleisenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että työntekijöiden osaaminen vastaa työn vaatimuksia ja työntekijäryhmien työnjako vastaa asiakkaiden ja toiminnan tarpeita. Tavoitteena on lisätä aikaa asiakkaan kanssa Iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisissa palveluissa haasteena on ollut saada työaika riittämään välittömään asiakastyöhön asiakkaiden kanssa. Sen vuoksi välillinen tukipalvelutyö, kuten siivous, ruokahuolto, pyykkihuolto ja kiinteistöhuolto, on tarkoitus erottaa asiakastyötä tekevien työstä. Tukipalveluita ei enää laskettaisi osaksi sitovaa henkilöstömitoitusta, vaan niihin pitäisi varata riittävästi muuta henkilöstöä. Tukipalveluja voitaisiin toteuttaa eri tavoin myös esimerkiksi ostopalveluina ja hyödyntämällä erilaisia teknologisia ratkaisuja. Henkilöstömitoitukseen siirtymäaika, arviointiin yhtenäinen mittari Henkilöstömitoitusta 0,7 työntekijää asiakasta kohti noudatettaisiin heti lain voimaantullessa 1.8.2020. Siirtymäaikana tuon mitoituksen voisi kuitenkin alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Mitoituksen pitäisi kuitenkin olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. 1.4.2023 alkaen henkilöstömitoitus ei enää saisi olla alle 0,7 työntekijää asiakasta kohti missään yksikössä. Yksikköön sovellettaisiin korkeampaa mitoitusta kuin 0,7, jos asiakkaat tarvitsevat raskaampaa hoitoa. Palvelutarpeen selvittämistä ja arviointia varten otettaisiin käyttöön kansallisesti yhtenäinen seuranta- ja arviointimittaristo. Sopivimmaksi mittariksi on arvioitu Suomessa jo käytössä oleva RAI-järjestelmä (Resident Assessment Instrument). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraisi henkilöstömitoituksen toteutumista säännöllisesti Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksella. Henkilöstömitoitus on osa laajempaa vanhuspalvelujen uudistamisen kokonaisuutta Esitystä henkilöstömitoituksen toteuttamisesta vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja laitoshoidossa on valmisteltu syyskuun aikana sosiaali- ja terveysministeriössä sekä iäkkäiden palveluja uudistavan työryhmän erillisessä mitoitusjaostossa. Tämä luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään lausunnolle lähipäivinä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden aikana. Sitovan henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin on ensimmäinen osa iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamisessa. Laajempaa uudistusta suunnitteleva työryhmä tekee ehdotuksensa muista muutoksista tämän vuoden loppuun mennessä. Lisää aiheesta Kysymyksiä ja vastauksia henkilöstömitoituksesta Vanhuspalvelulain muutosten ensimmäinen vaihe (ppt-esitys) Tehy: Henkilöstömitoituksesta tulee vihdoin totta SuPerin Silja Paavola: Lain myötä hoitajat saavat keskittyä hoitamiseen
  8. Seksuaalinen häirintä on todellinen ongelma sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Vantaalla kampanjoidaan parhaillaan uhka- ja väkivallan vastaisella kampanjalla #ollaanihmisiksi. Kampanjan haastattelema lähihoitaja kertoo, että seksuaalinen ahdistelu voi olla jopa viikoittaista ja tapahtuu usein potilaiden taholta, jotka ovat hyvinkin tietoisia omasta toiminnastaan. Ahdistelu voi tapahtua puheen tasolla tai sitten ihan käsiksi käymällä intiimeihin paikkoihin. – Seksuaalinen häirintä on tosi henkilökohtaista, ja siitä tulee tosi inhottava olo, kun saatetaan jopa yrittää tunkea kättä housuihin, kertoo lähihoitaja Vantaan kaupungin verkkosivuilla. Tehyn selvitys kertoo karua kieltään Tehy selvitti vuonna 2018 seksuaalisesta häirintää sosiaali- ja terveysalalla. Tulosten mukaan seksuaalinen häirintä on yleisempää kuin monella muulla alalla ja viime vuosina häirintä on lisääntynyt. Kyselyyn vastanneista 42 % ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää työssään. Häirintää ilmenee eniten potilaiden tai asiakkaiden taholta ja häirinnän kohteeksi joutuvat erityisesti nuoret, alle 30-vuotiaat työntekijät. Häirintää kokevat niin alalla työskentelevät naiset kuin miehetkin. Seksuaalista häirintää tapahtuu eniten kotihoidossa ja se on useimmiten sanallista. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä ei joudu työelämässä seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Häirityn velvollisuus on osoittaa häiritsijälle, että hän kokee toiminnan ei-toivottuna seksuaalisena häirintänä. Jos häirintä tästä huolimatta jatkuu, on työnantajan puututtava tilanteeseen. Jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa, pidetään työnantajan menettelyä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä. Selvitys: Seksuaalinen häirintä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla
  9. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi huomautuksen työnantajalle, joka oli antanut Kuopion psykiatrian keskuksessa työskentelevälle työntekijälle kirjallisen varoituksen rokotussuojan ottamatta jättämisestä. Varoitusta perusteltiin sillä, että kantelija ei ollut ottanut tartuntatautilain mukaista rokotussuojaa työnantajan kehotuksesta huolimatta ja että hänellä ei ollut terveydellistä syytä olla ottamatta rokotusta. Varoituksessa todettiin lisäksi, että mikäli kantelija jatkossa syyllistyy samaan menettelyyn, hänen palvelussuhteensa tullaan päättämään. Apulaisoikeusasiamies muistuttaa, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Säännöksellä on läheinen yhteys perustuslaissa turvattuun yksityiselämän suojaan. Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tartuntatautilaissa rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. Perustuslain ja potilaslain em. säännöksistä johtuu, että työntekijällä on oikeus päättää näiden rokotusten ottamisesta. Työnantajalla velvollisuus huolehtia olosuhteiden vaatimasta rokotussuojasta Tartuntatautilaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, käytetään työntekijöitä, joilla on säännöksessä tarkoitettu rokotussuoja ja vain erityisestä syystä henkilöitä, joilla on puutteellinen rokotussuoja. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan varoituksen antaminen tulee kysymykseen vain virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisen tai niiden laiminlyönnin seurauksena. Rokotuksesta kieltäytyminen ei merkitse virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen laiminlyöntiä tai velvollisuuksien rikkomista. Rokottamattomuus sinällään ei voi olla varoituksen antamisen peruste. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ilmoitti oikeusasiamiehelle, että se tulee perumaan niin kantelijan kuin muidenkin työntekijöiden osalta heille annetut kirjalliset varoitukset influenssarokotusten ottamisen laiminlyönnistä. Sairaanhoitopiiri ilmoitti myös, että se on jo aiemmin muuttanut rokotuskäytäntöä ja influenssarokotuksen ottaminen on työntekijöille vapaaehtoista. Ratkaisu 1678/2018 Työnantajan oikeus käsitellä rokotustietoja Apulaisoikeusasiamiehelle saapuneissa rokotuksiin liittyvissä kanteluissa on lisäksi ilmennyt ongelmia rokotustietojen keräämisessä ja käsittelyssä. Apulaisoikeusasiamies Sakslin toteaa, että työnantaja ei voi vaatia työntekijää antamaan selvitystä rokotussuojastaan tai taudin sairastamisesta kirjallisesti tai lomakkeella. Selvitykseksi riittää työntekijän suullinen ilmoitus työnantajalle. Jos työnantaja edellyttää työntekijän ilmoittavan rokotuksistaan kirjallisesti lomakkeella, menettely ei ole lainmukainen. Ratkaisu 3050/2018 Ehdotus tartuntatautilain laajentamisesta kotona annettavaan hoitoon Apulaisoikeusasiamies Sakslin on useiden rokotuksiin liittyvien kanteluiden takia katsonut perustelluksi tehdä esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle tartuntatautilain täsmentämisestä. Lakia pyydetään täsmentämään siten, että myös kotihoidossa, kotisairaanhoidossa tai kotisairaalassa, jossa hoidetaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saisi vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Esitys 2273/2018 Lähde: oikeusasiamies.fi
  10. Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare) on käynnistänyt mittavan kyselytutkimuksen vanhustyön muutoksesta ja digitalisaatiosta yhteistyössä ammattijärjestö SuPerin, Tehyn, JHL:n ja Talentian kanssa. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa kyselytutkimuksessa kerätään tietoa vanhus- ja hoivatyön teknologisoitumisesta sekä työntekijöistä, työn luonteesta ja työoloista vuosina 2019−2025. Ensimmäinen kysely toteutettiin huhtikuussa 2019. Kyselyyn vastasi 6903 alan työntekijää. Kysely osoittaa, että kiinnostus teknologiaa kohtaan on vanhustyöntekijöiden parissa suhteellisen korkeaa. Suurin osa vastaajista arvioi käyttävänsä digitaalisia sovelluksia tai tietotekniikkaan perustuvia laitteita noin neljäsosan työajastaan. Kotihoidossa uuden teknologian ja sovellusten käyttöön kuluu työaikaa muita toimipaikkoja enemmän. Yli puolet vastaajista arvioi kärsivänsä työn keskeytymisestä tai työn aloittamisen hitaudesta teknologian toimintahäiriöiden vuoksi ainakin kerran viikossa ja lähes kolmannes vähintään kerran päivässä. Kotihoidossa häiriöitä koettiin esiintyvän hieman muita toimipaikkoja enemmän. Lisäksi lähes puolet arvioi työhön liittyvän teknologian käytön tuen riittämättömäksi. Kuitenkin vain kahdeksan prosenttia vastanneista koki omien digitaitojen riittämättömyyden hidastavan työntekoa paljon tai melko paljon. Raportti kyselyn alustavista havainnoista: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65649
  11. Yksityiset palvelut koetaan helppokäyttöisiksi ja ne vastaavat julkisia palveluja paremmin lisääntyneisiin palvelutarpeisiin. Tuoreen väitöksen mukaan niiden käytössä on kuitenkin havaittavissa sosioekonomisia eroja. Viime aikoina hoivan markkinoistuminen on ollut voimakas trendi sosiaalipalveluissa. Tämä näkyy etenkin vanhusväestölle suunnatuissa palveluissa. Tätä kehitystä ei ole aiemmin tutkittu yksityiskohtaisesti. Jiby Mathew Puthenparambil analysoi väitöstutkimuksessaan, miten vanhojen ihmisten yksityisten sosiaalipalvelujen käyttö parhaillaan kehittyy Suomessa. Hän lähestyi aihetta kahden tason kautta. – Selvitin ensin kuntatasolla, missä määrin kunnat käyttävät yksityisiä palveluntarjoajia vanhusväestön hoivapalvelujen tuottamisessa. Toiseksi selvitin yksilötasolla, missä määrin vanhat ihmiset käyttävät yksityisiä hoivapalveluja ja miksi he käyttävät niitä, Puthenparambil kertoo. Tulokset osoittavat, etteivät yksityiset hoivapalvelut ole enää marginaalinen ilmiö Suomessa. Markkinoistuminen on vaikuttanut merkittävästi vanhojen ihmisten sosiaalipalvelujärjestelmään. – Yksityisten palvelujen käyttö on ollut jatkuvassa kasvussa kuntatasolla sen seurauksena, että palveluja on ulkoistettu. Samanlainen kehitys on nähtävissä myös palveluasumisessa ja palvelusetelin käytössä, Puthenparambil sanoo. Yksilötasolla kolmasosa vastaajista on käyttänyt yksityisiä palveluja. Heidän tulonsa ja koulutustasonsa ovat selvästi korkeammat kuin heillä, jotka käyttävät vain julkisia palveluja. Myös heidän terveytensä on parempi kuin julkisia palveluita käyttävillä. Yksityisten palveluiden käyttö on tavanomaisempaa tukipalveluissa kuin intensiivisissä hoivapalveluissa. Yksityisiä palveluja käytetään, koska ne ovat helppokäyttöisiä ja palvelutarpeet ovat lisääntyneet. Muina syinä vastaajat mainitsivat informaation puutteen ja sen, ettei julkisia palveluja ole ollut saatavilla. – Vaikuttaa siltä, että Suomessa on käynnissä laaja-alainen hoivan markkinoistuminen. Yksityisiä palveluja ei käytä enää vain pieni vähemmistö, vaan niistä on tullut merkittävä vanhusväestön tuen lähde, Puthenparambil toteaa. Puthenparambilin tutkimustulokset nostavat kuitenkin esiin myös huolen: Siinä, miten vanhusväestö käyttää hoivapalveluita, on havaittavissa kasvavia sosioekonomisia eroja. Tämä kehitys kyseenalaistaa pohjoismaisen universalismin periaatteen. – Kaikkien mukana pitäminen – eli universalismi – on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo, jota ei pitäisi hylätä. Päätöksentekijöiden tulisikin huolehtia siitä, että kaikkien vanhojen ihmisten hoivatarpeet tulevat tasa-arvoisesti katettua, eikä mikään ihmisryhmä jää palvelujärjestelmästä sivuun taloudellisten, yhteisöllisten tai perheensä resurssien puutteen vuoksi, Puthenparambil painottaa. Terveystieteiden maisteri Jiby Mathew Puthenparambilin yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Marketisation of care within the Nordic context: Private care provision for older people in Finland " tarkastustilaisuus pidetään 11.10.2019 klo 12–15 salissa L302. Vastaväittäjänä työelämäprofessori Olli Kangas (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
  12. Kun ammattilaiset kuuntelevat surevien kokemuksia ja oppivat lisää surusta, kohtaamisten laatu paranee. Surevan kohtaaminen -hankkeessa autetaan ammattilaisia kohtaamaan läheisensä menettäneitä ja tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta. Surevat eivät aina koe saavansa ammattilaisilta tarvitsemaansa apua. Surevan kohtaaminen -hanke levittää sekä tutkimukseen että surevien omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa kokoamalla sitä verkkosivustolleen ja järjestämällä kokemusasiantuntijavierailuja. Koulutetut kokemusasiantuntijat kertovat ammattilaisille ja opiskelijoille kokemuksistaan, saamastaan avusta ja siitä, mitä he toivoisivat ammattilaisten tietävän ja ymmärtävän surevan tilanteesta. Saadun palautteen perusteella surevien omien kokemusten kuuleminen on todella tärkeää surua koskevan tiedon sisäistämisessä ja omaksumisessa. Saatua tietoa pidetään toivottuna ja tärkeänä, ja sen koetaan antavan valmiuksia tuleviin kohtaamisiin. Surevan kohtaaminen -hankkeesta on apua kaikille, jotka työssään kohtaavat läheisensä menettäneitä. Esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa, poliisi- ja pelastuslaitoksilla sekä seurakunnissa työskentelevät kaipaavat usein tietoa surevan kohtaamisesta ja sureville saatavilla olevasta tuesta. Tietoa tarvitaan paljon myös kouluissa ja kaikenlaisilla työpaikoilla, sillä kriisi voi koskettaa ketä tahansa. https://www.surevankohtaaminen.fi/
  13. SuPer ja Tehy ovat irtisanoneet kunta-alan pääsopimuksen. Liitot haluavat neuvotella uuden pääsopimuksen, joka mahdollistaa hoitoalalle oman sosiaali- ja terveysalan työ- ja virkaehtosopimuksen. Hoitoalan omasta sote-sopimuksesta ei ole päästy nykyisessä neuvottelujärjestelmässä sopuun neuvottelukumppaneiden kanssa, kertovat liitot tiedotteessaan. Pääsopimuksessa on sovittu kunta-alan neuvottelujärjestelmästä eli siitä, ketkä neuvottelevat kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista. Kunta-alalla esimerkiksi lääkäreillä ja opettajilla on jo nyt oma työ- ja virkaehtosopimus. Nyt kun pääsopimus on irtisanottu, kunta-alan sopimusjärjestelmä on sovittava uudelleen. Liittojen mukaan kunta-alan sotesektorilla työskentelee yli 100 000 hoitoalan ammattilaista, joista yli 80 prosenttia kuuluu SuPeriin tai Tehyyn. Pääsopimus päättyy 31.3.2020 samaan aikaan kuin kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset. Neuvotteluista ennustetaan vaikeita. Tehyläinen pääluottamusmies Juha Honkakoski kommentoi asiaa tuoreeltaan Twitterissä:
  14. Sosiaali- ja terveysministeriö teettää selvityksen lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityksen tekee asiantuntija Jyri Lilja 16.12.2019 mennessä. Vuodesta 2012 alkaen lääkärihelikopteritoiminnan tukipalvelut ovat olleet yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteenliittymän, FinnHEMS Oy:n, vastuulla ja valtion rahoittamia. Varsinainen lentotoiminta on kilpailutettu ja sitä hoitaa kaksi yritystä vuoden 2021 loppuun asti. Ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksista vastaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Selvityshenkilön tehtävänä on arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 10.9.2019 järjestelyä, jossa FinnHEMS Oy:n osakkeet hankittaisiin valtiolle ja yhtiö valmistautuisi toteuttamaan lentotoiminnan omana tuotantona kahdeksassa tukikohdassa vuoden 2022 alusta. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi turvata lääkärihelikopteritoiminta koko maassa kustannusvaikuttavasti. Selvityshenkilö arvioi kootusti lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tehtäviä tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kiireellisintä ensihoitoa tarvitseva potilas saa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman tehokasta hoitoa mahdollisimman nopeasti.
  15. Lääkehoidon ohjeista ja suosituksista poikkeaminen on yleistä ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa, osoittaa tuore väitöstutkimus. TtM Markus Karttunen tarkasteli väitöskirjassaan lääkehoidon toteutumista hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla. Tavoitteena on tunnistaa lääkehoidon turvallisen toteuttamisen haasteita hoitotyössä. Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista hoitajista arvioi toteuttavansa lääkehoitoa turvallisesti, lähes puolet ilmoitti poikkeavansa ohjeista ja suosituksista lääkkeiden antamisessa sekä lääkehoidon vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa. Kolmannes hoitajista arvioi, että he eivät aina valmistelleet lääkkeitä käyttökuntoon ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Potilasturvallisuutta vaaransivat erityisesti lääkkeiden murskaaminen ja kapseleiden avaaminen. Myös lääkehoidon kirjaamisessa esiintyi puutteita. Rutiininomaisia tarkistuksia ei aina tehty lääkehoidon prosessin eri vaiheissa. Potilaan osallistaminen lääkehoidon prosessiin ei hoitajien arvioiden mukaan myöskään aina toteutunut. Lääkehoidon aseptiikka toteutui tulosten mukaan kuitenkin hyvin. Hoitajan kokemus omasta osaamisestaan vaikutti lääkehoitoon, sillä mitä paremmin hoitaja koki hallitsevansa farmakologian, infektioiden torjunnan ja lääkelaskennan, sitä paremmin hän myös näytti toteuttavan lääkehoitoa. Myös hoitajan iällä oli vaikutusta, nimittäin vanhemmat hoitajat noudattivat nuoria hoitajia huolellisemmin lääkehoidon ohjeita ja suosituksia. Tutkimukseen osallistui lähes 500 lääkehoitoa työssään toteuttavaa hoitotyön ammattilaista, jotka työskentelivät kunnallisissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköissä. - Lääkehoito on tärkeä, mutta samalla haastava osa ikääntyneiden hoitotyötä, Karttunen sanoo. - Esimerkiksi lääkkeiden vaikutusten arvioiminen ja haittavaikutusten tunnistaminen vaikeutuvat elimistön ikääntyessä ja sairauksien lisääntyessä. Suurin osa ikääntyneiden käyttämistä lääkkeistä on suun kautta annosteltavia valmisteita, mutta aiempien selvitysten mukaan jopa kolmanneksella ikääntyneistä pitkäaikaishoidon potilaista on vaikeuksia niellä lääkkeitä. Näin ollen lääkemuotoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä läheskään kaikki lääkkeet eivät sovellu puolitettavaksi tai murskattavaksi. Jotta lääkehoito olisi turvallista ja tehokasta, tulee se toteuttaa ohjeita ja suosituksia noudattaen. Myös lääkkeiden vaikutuksia tulee seurata jatkuvasti yhteistyössä potilaan tai omaisten kanssa. Terveydenhuollon toimintayksiköt voivat hyödyntää väitöskirjassa tuotettua tietoa lääkehoitoprosessien kehittämisessä, hoitohenkilöstön osaamisen vahvistamisessa ja asenteisiin vaikuttamisessa. Tiedosta on hyötyä myös oppilaitoksille ja korkeakouluille lääkehoidon perus- ja täydennyskoulutusten suunnittelussa.
  16. Vaasan yliopiston sote-alan maisteriohjelmaan oli ennätysmäärä hakijoita. Syksyn yhteishaussa koulutukseen haki 279 hakijaa. Koulutus alkaa Helsingissä tammikuussa. Viime vuonna sote-maisteriksi haki 231, joten hakijoiden määrä nousi noin 20 prosentilla. Kiinnostusta alaan lisää osaajien kova kysyntä työmarkkinoilla. Ohjelma järjestetään yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma toteutetaan Helsingissä nyt viidettä kertaa. Ohjelmaan valitaan 20 opiskelijaa. – He suorittavat hallintotieteiden maisterin tutkinnon, jonka opintosuunta on sosiaali- ja terveyshallintotiede. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Ohjelmasta on tähän mennessä valmistunut 30 maisteria, koulutusvastaava Marja Vettenranta kertoo. Maisteriohjelmasta valmistuvat suuntaavat usein sote-alan johtotehtäviin. – Maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa osaavaa henkilöstöä alalle. Opinnot vahvistavat johtamisvalmiuksia sekä lisäävät opiskelijoiden hallinnollista ja taloudellista osaamista, sanoo professori Pirkko Vartiainen. Maisteriohjelmassa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen ja talouden kysymyksiä. Lisäksi opinnoissa perehdytään palvelujen kehittämiseen asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden vaikuttavuuden näkökulmasta. Valinta maisteriohjelmaan perustuu hakijan aikaisempaan korkeakoulututkintoon ja -opintoihin. Korkeakoulujen syksyn yhteishaun tulokset julkaistaan viimeistään 29. marraskuuta, ja koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 9. joulukuuta.
  17. Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka on aloittanut toimintansa toukokuussa 2019. Potilashoidon lisäksi siellä tehdään tutkimusta ja kehitetään toiminnallisten häiriöiden hoitoa tältä pohjalta, kertoo HUS tiedotteessaan. Toiminnallisiin häiriöihin kuuluu laaja joukko monimuotoisia sairauksia ja erilaisia oireyhtymiä. Poliklinikan toiminnan alkuvaiheessa keskitytään hoitamaan potilaita, joille on HUSin muissa yksiköissä jo tehty huolelliset tutkimukset, mutta tarkkaa syytä sairaudelle ei ole löytynyt nykyisin käytössä olevilla tutkimusmenetelmillä. Poliklinikan toiminnan lähtökohtana on, että vaikka oireille ei ole löytynyt tarkkaa syytä, potilaita ei jätetä hoitamatta, vaan oireita pyritään hallitsemaan tai vähentämään. Poliklinikan henkilökunta koostuu lääkäristä, sairaanhoitajasta, psykologista ja sosiaalityöntekijästä. – Pienen työryhmämme tukena on HUSin Toiminnallisten häiriöiden ohjausryhmä, joka on kokoontunut HUSissa jo vuoden 2018 alusta lähtien. Eri erikoisalojen asiantuntijat osallistuvat poliklinikan viikoittaiseen yhteistyökokoukseen, jossa suunnitellaan potilaiden hoitoa ja kuntoutusta yksilöllisesti", kertoo osastonylilääkäri Helena Liira. Suomalaisille hoitosuosituksille tarvetta Suomessa ei ole vielä yhtenäistä toiminnallisten häiriöiden hoitosuositusta. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on työstänyt lausuntoa toiminnallisten häiriöiden hoidosta, mutta lopullista lausuntoa ei ole julkaistu. Lisäksi kroonisen väsymysoireyhtymän hoitosuosituksen laatiminen on aluillaan. – Suomalaisia hoitosuosituksia odotellessa poliklinikalla hyödynnetään ulkomaisia hoitosuosituksia ja tutkittua tietoa toiminnallisten häiriöiden hoidon vaikuttavuudesta. Poliklinikkamme ei ole sidoksissa mihinkään yksittäiseen ulkomaiseen yksikköön ja suhtaudumme uteliain ja avoimin mielin kehittyviin hoitomalleihin, kertoo Liira. Tutkimus tärkeä osa poliklinikan toimintaa Tieteellinen ymmärrys toiminnallisten häiriöiden syistä kehittyy jatkuvasti ja poliklinikan toimintaan osallistuvat asiantuntijat seuraavat tutkimustietoa koko ajan. Myös omia tutkimuksia on alkamassa. – HUSin toiminta perustuu vaikuttaviksi ja turvallisiksi osoitettuihin hoitoihin. Kokeellisia hoitoja voimme antaa vain kliinisen hoitokokeen aikana. Yliopistosairaalana tutkimus on tärkeä osa toimintaamme ja tulemme tekemään myös omia tutkimuksia toiminnallisten häiriöiden hoidoista ja niiden vaikuttavuudesta", Liira sanoo. Poliklinikan tehtävänä on myös toiminnallisten häiriöiden hoidon kehittäminen. Poliklinikka pyrkii kasvattamaan tietoisuutta toiminnallisista sairauksista ja kehittämään niiden hoitoa koko maassa kokoamalla verkoston ja kouluttamalla terveydenhuollon henkilökuntaa. Lisätietoa toiminnallisten häiriöiden poliklinikan toiminnasta: www.hus.fi/toiminnallisethairiot
  18. STTK:n työn henkistä ja fyysistä kuormittavuutta selvittäneen kyselyn perusteella on syytä olla huolissaan erityisesti työn henkisestä kuormittavuudesta jasen vaikutuksista työkykyyn, työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työurien kestoon. - Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä on välttämätöntä panostaa työelämän laatuun niin, että työkyky säilyy ja työurat pitenevät. Keskeistä tavoitteen toteutumisen kannalta on työn kuormituksen oikea mitoitus, johtaja Katarina Murto korostaa. STTK:n kyselyyn vastanneista lähes puolet (48 %) kokee työnsä henkisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Iän tai sukupuolen välilläei ole merkittäviä eroja, mutta alakohtaisia erojaon: kuormittuneimpia ovat sosiaali- ja terveysalalla ja koulutusalalla työskentelevät. - Työ on sitä kuormittavampaa, mitä suuremmassa organisaatiossa työskentelee. Sektoreittain kuormittavin on kunta-ala, Murto tiivistää. Henkiseen kuormittavuuteen vaikuttavat eniten työtehtävien liiallinen määrä, kiire, huono johtaminen ja esimiestyö. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi huoli toimeentulosta, jatkuvat keskeytykset ja henkilöstöresurssien puute. - Työn murros ja teknologinen kehitys kuormittavat erityisesti yli 51-vuotiaita, työsuhteen määräaikaisuus alle 35-vuotiaita.Alakohtaisesti esimerkiksi kaupan alalla kuormittaa työpaikan taloudellinen tila, kuljetusalalla puutteelliset työolosuhteet. Toimihenkilö- ja esimies- tai johtotehtävissä olevia kuormittavat työtehtävien liiallinen määrä ja jatkuvat keskeytykset. Henkistä kuormittavuutta voitaisiin vastaajien mielestä vähentää lisäämällä henkilöstöresursseja, vähentämällä kiirettä ja parantamalla johtamista, Murto sanoo. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu ja erityisesti nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat vahva viesti siitä, että työelämän laatuun ja parempiin työolosuhteisiin on panostettava. - Lyhytnäköiset keinot työpaikan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi esimerkiksi minimoimalla henkilöstöresurssit voivat johtaa pidemmällä aikavälillä täysin päinvastaiseen suuntaan eli kustannusten nousuun sairauspoissaolojen määrän lisääntyessä. Työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitämiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseen, johtamiseen ja esimiestyöhön on panostettava jokaisella työpaikalla. Työolot on luotava turvallisiksi ja työntekijöiden hyvinvointia edistettävä monipuolisesti, Murto vaatii. 28 prosenttia vastaajista kokee työnsä fyysisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Merkittäviä eroja iän, organisaation koon tai sukupuolen välillä ei ole. Toimialoista kuormittavinta on rakennus- ja kuljetusaloilla. - Fyysiseen kuormittavuuteen vaikuttavat erityisesti työasennot, istumatyö ja lämpötila. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi taukojen puute, melu ja seisomatyö.Vastaajien mielestä fyysistä kuormittavuutta voisi vähentää parantamalla työergonomiaa ja ylläpitämällä fyysistä kuntoa työajalla. Lisäksi tulisi hyödyntää apuvälineitä, perehdyttää ja lisätä taukoja. STTK
  19. SuPer selvitti yksityissektorilla työskenteleviltä jäseniltään tilannetta kevään ns. hoivakriisin jälkeen. Työnantajat olivat luvanneet lisätä henkilöstön määrää ja korjata työoloja. Selvityksen alustavat tulokset kertovat, että korjauksia ei ole tehty siinä määrin kuin työnantajat ovat antaneet ymmärtää, kertoo SuPer tiedotteessaan. Kyselyyn vastasi noin 2 000 superilaista, jotka työskentelevät Attendolla, Esperissä, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa. Kyselyssä selvitettiin, miten hoidon laatu koetaan hoivakriisin jälkeen. SuPerin mukaan työntekijöitä ei ole aidosti kuultu eikä epäkohtiin ole puututtu riittävästi. Työntekijöistä vähintään kaksi kolmesta vastasi, että hoidon laatu ei ole parantunut. Hoitajien työajasta menee edelleen iso osa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Attendon, Esperin, Mehiläisen ja Pihlajalinnan työntekijöistä yli kaksi kolmasosaa vastasi, että työtehtäviin kuului joka päivä siivousta, pyykkäystä ja/tai ruokahuoltoa. Keväällä mediassa nousivat esiin yksityisen sektorin ongelmat vanhustenhoidossa. Hoivakodeissa paljastui useita puutteita ja epäkohtia. Henkilöstömitoitus alittui monessa yksikössä, ja mitoitus koettiin riittämättömäksi. Hoitajat toivat esiin eettistä kuormaa siitä, että he eivät voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisivat ja pitäisi. Työnantajat lupasivat asiaan pikaista muutosta.
  20. Taysin lasten ja nuorten sairaalan hoitajat käyttävät työssään mobia, hoitotyöhön räätälöityä mobiililaitetta. Tietoturvallinen digiratkaisu säästää aikaa hoitotyöhön. Taysin uusi lasten ja nuorten sairaala aloitti toimintansa 17.9. uusissa tiloissa, ja muutto jatkuu vaiheittain lähiviikkojen ajan. Samalla kun lasten ja nuorten hoito keskitetään fyysisesti yhden katon alle uusiin, moderneihin tiloihin, tapahtuu muutoksia myös toiminnassa. Yhtenä esimerkkinä on digitaalisten palveluiden lisääntyminen hoitotyön arjessa: koko lasten ja nuorten sairaalan hoitohenkilöstö siirtyy käyttämään heille räätälöityjä mobiililaitteita, mobeja. Mobi on älypuhelin, johon on asennettu hoitotyössä tarvittavat sovellukset. Mobiin kuuluvia sovelluksia ovat Medanets, Paketti, Taysin puhelinluettelo sekä pääsy intraan. Myös potilaskutsujärjestelmä on integroitu mobeihin. Mobeihin ei voi itse ladata sovelluksia, eikä niillä pääse internetiin. -Aiemmin hoitajat joutuivat kuljettamaan työvuorossaan kahta erillistä laitetta, nyt olemme saaneet palvelut samaan laitteeseen, kuvailee tietohallintopäällikkö Anne-Maarit Selinummi. Medanets-sovelluksella potilastiedot tallennetaan reaaliaikaisesti potilastietojärjestelmään. Hoitajan ei tarvitse poistua potilaan luota erilliseen tilaan tekemään kirjauksia, vaan hän voi tehdä ne välittömästi potilaan luona. Paperisten muistilappujen määrä vähenee ja tietoturva paranee. Mobia käytetään myös Taysin sisäisten palvelujen tilaamiseen: Paketti-sovelluksella voi esimerkiksi tilata potilaskuljetuksia sekä tehdä tavaratilauksia osastolle. Kun potilas painaa huoneessaan nappia, jolla kutsuu hoitajan, syttyy sairaalan käytävällä merkkivalo, ja tämän lisäksi potilasta hoitava hoitaja saa hälytyksen mobiinsa. - Tekniikka mahdollistaa laitteeseen erilaisia hälytystoimintoja eri sovelluksista, mutta sairaalassa on tärkeää, että potilaan lähettämä hälytys on aina ykkössijalla ja ohi muiden, painottaa Selinummi. Mobiililaitteet eivät ole henkilökohtaisia, vaan vuoron vaihtuessa laitteen käyttäjä vaihtuu. Mobeihin kirjaudutaan henkilökohtaisilla varmennekorteilla. Lasten ja nuorten sairaalaan on hankittu 300 mobia. Nykyinen mobi palvelee hoitajia, mutta Tays aikoo kehittää myös lääkäreiden mobiilipalveluita. -Tavoitteena on saada lääkäreille vastaava mobiililaite, jossa on juuri lääkäreitä hyödyttävät sovellukset. Parhaillaan työskentelemme mobiilikuvantamisen saamiseksi lääkäreiden käyttöön, kertoo Selinummi.
  21. Suomen Apteekkariliitto ja Orion toteuttivat Suomen ensimmäisen lääkekuljetuksen robottilennokilla eli droonilla Helsingin Lauttasaaressa maanantaina 16.9. Drooni kuljetti valikoiman itsehoitolääkkeitä Lauttiksen apteekilta Lauttasaaren Senioritalolle, jossa hoitohenkilökunta vastaanotti paketin. ─ Oli upeaa, että ensimmäinen lääkekuljetus droonilla onnistui hyvin! Suomalaiset apteekit haluavat olla edelläkävijöinä kehittämässä uusia, moderneja palveluja, kertoo Lauttiksen apteekin apteekkari Risto Holma. ─ Uusi palvelu hyödyttäisi esimerkiksi asiakkaita, joilla yllättävän avuntarpeen tai sairauden vuoksi on hankaluuksia päästä asioimaan apteekkiin. Erilaiset kuljetusratkaisut osana palvelua tuovat apteekin lähelle, Holma jatkaa. Toimituksen toteutti AI-startup Third Space Auto. ─ Robottilennokit ovat nopeita. Kun niihin yhdistetään lentoautomaatiojärjestelmä, kuten AI.Pilot-teknologiaan perustuvan ByDrone, apteekit ja sairaalat voivat toimittaa lääkkeitä hetkessä avun tarvitsijoille. Esimerkiksi meidän käyttämämme lennokki lentää kilometrin minuutissa. Lennokkien kantama vaihtelee 10 kilometristä jopa 110 kilometriin. Tällaiset esittelytilaisuudet ovat todella tarpeen, koska niiden avulla lääketeollisuus ja viranomaiset voivat kannustaa logistiikka-alaa muuttamaan toimintatapojaan. Uskon, että parin vuoden kuluessa tällaiset järjestelmät otetaan käyttöön maaseudulla, saaristossa ja muilla vaikeapääsyisillä seuduilla, joilla niille on todella tarvetta, toteaa Third Space Auton perustaja Arshia Gratiot. Maanantain demolento on osa yhteishanketta, jossa selvitettiin droonikuljetusten käyttömahdollisuuksia ja hyötyjä lääkkeiden toimituksessa. Hanke toteutettiin tutkimus- ja kehitysyhteistyönä Aalto-yliopistossa poikkitieteellisesti eri alojen opiskelijoiden kanssa. Aalto-yliopiston tutkimusryhmät kartoittivat muun muassa droonikuljetusten palvelumuotoilua ja lainsäädäntöä.
  22. Tehyn mukaan ilman palkankorotuksia pako hoitoalalta kiihtyy. Vanhenevan väestön ja työikäisten määrän vähenemisen muodostama yhtälö käy entistä vaikeammaksi hallita, muistuttaa liitto tiedotteessaan. Tehy ja SuPer ovat esittäneet naisvaltaiselle hoitoalalle kymmenen vuoden palkkaohjelmaa. Palkkaohjelma nostaisi naisalojen palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä miesaloja enemmän. Sen vuosikustannukset ovat liiton mukaan 100–150 miljoonaa euroa. Tehy vaatii, että valtion tulee kantaa vastuu palkkaohjelman kustannuksista, koska kunnilla ei tarvittavia rahoja ole. – Poliittisten päättäjien on kannettava vastuu kansalaisten perustuslain takaamasta oikeudesta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo. Tehyn mukaan hallitusohjelmassa on useita vahvoja kirjauksia, jotka tukevat liittojen vaatimuksia palkkatasa-arvon edistämisestä. Hallituksen on esimerkiksi aikeissa lisätä hoiva-alan houkuttelevuutta sekä henkilökunnan saatavuutta ja osaamista. Hallitus lupaa ohjelmassaan myös puuttua nykyistä tiukemmin naisten ja miesten palkkaeroihin. Hoitoalalle on koulutettu 320 000 ammattilaista, joista 40 000 työskentelee täysin toisella alalla. Osa heistä on valmis palaamaan, jos palkka ja työolot kohenevat. Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin edellyttää arviolta 4000 hoitajaa lisää. Tehyn mukaan veto- ja pitovoiman eli palkkojen ja työolojen on merkittävästi parannuttava, jotta mitoitus voidaan käytännössä toteuttaa.
  23. Puhdin teettämä kysely kertoo, että 30-50-vuotiaista suomalaisista 56% ei ole mitannut kolesteroliarvojaan viimeisen kahden vuoden sisään. Alle 30-vuotiaista 62% ei ole mitannut kolesterolia koskaan tai ei osaa sanoa, onko arvoa mitattu. Vastaavasti puolet 30-50-vuotiaista ja yli puolet alle 30-vuotiaista ei ole mitannut verensokeriaan kahden vuoden sisään. Sen sijaan vanhemmista ikäryhmistä noin 80% on tarkistanut kolesterolin ja verensokerin viimeisen kahden vuoden aikana. Tiedätkö oman ferritiini- ja d-vitamiini-arvon? Mittaa nyt ilman lääkärin lähetettä! Terveyden omaseuranta lisääntymässä Ihmisten kiinnostus oman hyvinvoinnin ja terveyden mittaamisen eri välinein on lisääntymässä. Tämä näkyy myös Puhdissa, joka tuo laboratoriokokeet helposti saataville. - Puolen vuoden aikana Puhdin kautta omat arvonsa on tarkastanut jo 5000 ihmistä. Asiakkaista 90% sanoo varmasti suosittelevansa palvelua ystävilleen, kertoo Puhdin toimitusjohtaja Tero Era. Terveyden seuranta alkaa aivan liian myöhään - Nykylääketiede pärjää erinomaisesti akuuttien vakavien sairauksien hoidossa, mutta pitkäaikais- ja elämäntapasairauksien kohdalla tulokset ovat selvästi heikommat. Näiden sairauksien määrä on räjähtänyt ja olemme jo nyt pahoissa vaikeuksissa. Tilanne pahenee entisestään ylipainon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä. Ainut kestävä ratkaisu on näiden sairauksien ennaltaehkäisy ajoissa, eLääkäri.fi-palvelun perustaja ja Puhdin asiantuntijalääkäri Kimmo Salminen toteaa. - Ylipainon kertyminen ja tämän myötä alttius sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle alkaa usein jo nuoruudessa. On tärkeä saada ihmiset itse kiinnostumaan oman terveytensä hoitamisesta riittävän aikaisin. Omien arvojen seuranta ja niissä tapahtuvat muutokset voivat motivoida kestävän elämäntapamuutoksen tekemiseen. Testeistä voi myös löytyä selitys koettuihin oireisiin kuten väsymykseen, Salminen jatkaa. Vain harva mitannut koskaan D-vitamiinitasonsa Vain 35% suomalaisista on joskus mitannut D-vitamiinitasonsa. Mediassakin paljon esillä olleen ferritiinin on puolestaan mitannut lähes yhtä moni nainen kuin kolesterolin viimeisen 12 kuukauden aikana. Rautavarastoista kertovan ferritiinin sanoo mitanneensa 31% naisista ja kolesterolin 35% viimeisen 12 kuukauden sisään. On kuitenkin huomattava, että yli 40% naisista ei ole koskaan mitannut ferritiiniä tai ei ainakaan osaa sanoa, onko mitannut sitä. - D-vitamiinin puutos on varsin yleistä Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi ja taso olisi hyvä mitata ainakin kerran pimeään vuodenaikaan. Raudan riittävä saanti vaikuttaa jaksamiseen ja yleisvointiin. Kuukautisvuodon aiheuttaman raudan menetyksen vuoksi raudanpuute on verrattain yleistä nuorilla naisilla. Erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien tulisi kiinnittää huomiota riittävään raudan- ja D-vitamiinin saantiin, lääkäri Kimmo Salminen toteaa. Tutustu Puhdin verikokeisiin tästä * Tutkimuksen tiedot kerättiin tutkimustoimisto IROn paneelissa nettikyselynä ja siihen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista 17.-25.6.2019. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teetti Puhti.
  24. Tehy teki vuoden vaihteessa kyselyn Attendo-konsernissa työskenteleville tehyläisille. Vastauksista käy ilmi, että myös Attendossa potilaiden hoidon laatu on puutteellista ja hoitajia on usein liian vähän työvuoroissa. Erityistä huolta vastaajat kokivat saattohoidon toteutumisesta. Potilas lääkitään, mutta hän saattaa jäädä yksin kuoleman hetkellä. Vastaajista 68 % kertoi, ettei saattohoitotilanteisiin saada lisää henkilöstöä. Jatkuvasta kiireestä aiheutuu potilasturvallisuuden vaarantumista ja puutteita esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisessa. Hoidon laatu kärsii ja esimerkiksi ulkoiluun sekä viriketoimintaan ei ole aikaa. Työntekijät ovat huolissaan kiireen aiheuttamista virheistä ja he ovat turhautuneita siitä, että hoidon laadusta on jatkuvasti tingittävä. Jopa 70 % vastaajista koki, ettei heillä ole aikaa vastata potilaan tarpeisiin. Tehyn mukaan henkilökuntaa puuttuu jatkuvasti työvuoroista ja erityisesti viikonloppuisin on liian vähän työntekijöitä. Lisäksi hoitajat joutuvat tekemään ns. avustavia tehtäviä kuten siivousta ja ruokahuoltoa. Työntekijät ovat väsyneitä tilanteen johdosta, sillä he kokevat ettei asiakkaita – vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia – pystytä hoitamaan tarpeeksi hyvin. Varsin tavallista on myös se, että hoitajien täytyy jäädä tekemään ylipitkiä vuoroja ja sijaisia ei saada tarpeeksi työvuoroihin. Vastaajista jopa 56 % koki, että potilasturvallisuus on vaarantunut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Asiakkaita joudutaan jättämään ilman valvontaa yhteisiin tiloihin, vaikka joukossa on muistisairaita. Liian vähäisen hoitajamäärän vuoksi hoitoyksiköissä sattuu kaatumisia ja myös lääkkeiden jakelussa on puutteita. Vastaajista 47 % kertoi, että työnantaja on painostanut tasoittamaan työaikajakson aikana syntyneet ylityöt ns. tunti tunnista -periaatteella, jolloin ylityökorvauksia ei makseta. Attendossa tehdään Tehyn näkemyksen mukaan kyseenalaisia säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat henkilöstökuluihin ja heikentävät hoidon laatua. Kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia kuin Esperi Care Oy:stä saadut tulokset. Lähde: Tehy
  25. Sairaanhoitajaliittoon tulee lähes päivittäin jäsenistön kommentteja työvoimapulasta. Sairaanhoitajat ovat yhteyttä, kun he ovat jo aivan loppu. Paljon tilannepäivityksiä tulee myös lähiesimiestaholta. Liiton puoleen käännytään, kun ahdinko on oikein kova, Sairaanhoitajaliiton tiedotteessa kerrotaan. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela pohtii, mitä tapahtuu, kun sairaanhoitajia ei yksinkertaisesti enää saada ja lähiesimiesketju kaatuu. Hahtela haluaisi kuulla, miten näitä ongelmia on yritetty tähän mennessä valtion taholta ratkaista. Super ja Tehy vaativat tiedotteessaan 3.9., että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan, koska Suomea uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi. Puheenjohtaja Hahtela allekirjoittaa vaatimuksen täysin. - Tiedotteessaan Super ja Tehy mainitsevat, että yhteiskuntaamme uhkaa hoito- ja hoivakriisi. Osittain ainakin sairaanhoitajapula on jo rysähtänyt niskaan ja kriisi on päällä. Näen, että tästä ei enää selvitä ilman palkankorotuksia. Hahtela mainitsee, että joillakin alueilla auki oleviin sairaanhoitajan tehtäviin ei tule yhtään hakemusta, vaikka haettaisiin sairaanhoitajia useampiin erilaisiin tehtäviin. Tällaisessa tilanteessa ollaan nyt ja ratkaisu ei voi olla henkilökunnan venyminen. Siinä on tullut raja vastaan jo ajat sitten. Sairaanhoitajaliitto on tehnyt viime vuosina tiheään tahtiin kyselyitä jäsenistölleen. - Tulokset ovat jo pidemmän aikaa kertoneet murskaavia lukuja sairaanhoitajien alanvaihtoaikeista ja jaksamisesta, muistuttaa Hahtela. Olemme saaneet vahvoja signaaleita kentältä ja olemme niistä kyllä tiedottaneet. Esimerkiksi syyskuussa 2018 tehdyn kyselyn vastaajista 68 prosenttia arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. - Kyselyn jälkeen korostin, että jos asialle ei tehdä mitään, meillä on hurja tilanne edessä. No, nyt ollaan seuraavassa syksyssä ja vakava sairaanhoitajapula on päällä, myös esimiehet uupuvat. Jotta katastrofi vältetään, tähän on vastattava palkkojen korotuksella. Alkuvuonna 2018 Sairaanhoitajaliiton laajaan kyselyyn vastasi 1600 välittömässä asiakas- ja potilastyössä työskentelevää liiton jäsentä. Kyselyssä 52 prosenttia vastasi Palkka vastaa osaamistani -väittämään olevansa täysin eri mieltä. - Yli puolet sairaanhoitajakunnasta pitää siis palkkaansa täysin riittämättömänä, se on aika kova luku, Hahtela sanoo. Tämän vuoden alussa julkaistiin vuoden 2018 työolobarometrin tulokset: kovinta kritiikkiä sai palkka. Työoloja heikensi erityisesti työvoimapula. Huolestuttavin tilanne oli kotihoidossa sekä 26-45 -vuotiaiden sairaanhoitajien keskuudessa. Sairaanhoitajapula on maailmanlaajuinen. Yhtenä malliesimerkkinä Tehyn ja Superin tiedotteessa mainitaan Saksa, joka nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen alan vetovoimaa. - On yhteiskuntamme kohtalonkysymys, mitä Suomi tekee tulevassa budjetissaan, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Hahtela ottaa kantaa Superin puheenjohtaja Silja Paavolan tiedotteessa esittämään kysymykseen: Onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja. - Jos lukee esimerkiksi Sairaanhoitajaliiton teettämien kyselyiden vastauksia, vastaus on ilmiselvä: ei ole.
×
×
  • Create New...