Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Subcategorys
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Categories

  • Ajankohtaista

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 278 results

  1. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt Hoivakoti Kissanpäivät- toimintayksikön toiminnan keskeytettäväksi välittömästi. Toimintaa ei olla kyetty korjaamaan riittävästi ja asiakasturvallisuuden katsotaan vaarantuvan, mikäli toimintaa jatketaan. Aluehallintovirasto on 14.1.2020 tekemänsä tarkastuskäynnin jälkeen lähettänyt SJ-Group Oy:n Hoivakoti Kissanpäiville selvityspyynnön, jossa pyydettiin selvitystä siitä, että toiminta on sellaista, mitä myönnetty lupa edellyttää. Selvitys saatiin aluehallintovirastoon 10.2.2020. Annettu selvitys ei vastannut kaikilta osin tehtyä selvityspyyntöä. Aluehallintovirasto ja Seinäjoen kaupunki tekivät yhteisen tarkastuskäynnin Hoivakoti Kissanpäivät- toimintayksikköön 12.2.2020, jolloin toimintayksikön tilanteen selvittelyä on jatkettu. Palveluntuottaja on tuolloin saanut aluehallintovirastolta tiedon toimintayksikön keskeyttämiseen johtaneista asiakasturvallisuusriskeistä. Merkittävimmät epäkohdat liittyivät lääkehoidon kokonaisuuteen sekä henkilöstömitoitukseen, asiakaskirjauksiin ja yksikön arjen rakenteeseen sekä palvelujen sisältöön. Lisäksi yksikkö on vastaanottanut asiakkaita vastoin sille myönnettyä lupaa. Pääosa asiakkaista oli luvanvastaisia. Riittämätön henkilöstömitoitus vaaransi myös hoitajien työturvallisuuden. Palveluntuottaja ei ole riittävästi korjannut toimintaansa aluehallintoviraston ja Seinäjoen kaupungin pitkään jatkuneesta ohjauksesta huolimatta. Toimintayksikön palvelujen laatu ja sisältö eivät toteudu lain edellyttämällä tavalla. Aluehallintovirastolla ei näin ollen ole perusteltua syytä tämänhetkisen tiedon mukaan olettaa, että palveluntuottaja pystyisi omavalvonnallisesti korjaamaan asian ja varmistamaan asiakasturvallisuuden. Seinäjoen kaupunki on ottanut vastuun asiakkaiden hoidosta ja hoivasta toistaiseksi. Keskeyttäminen on voimassa, kunnes aluehallintovirasto toisin päättää. Lähde: AVI
  2. KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen selvityksen mukaan terveys- ja sosiaalialalla vastaavissa ammateissa työskentelevien palkat ovat kuntasektorilla 0,4-2,3% prosenttia suuremmat kuin yksityisellä sektorilla. Tehyn ja SuPerin mukaan mukaan koko sote-ala on palkkakuopassa. Tuore selvitys keskittyy vain samalla alalla ja samalla nimikkeellä työskentelevien palkkaeroon kuntien ja yksityisen sektorin välillä. Hoitajajärjestöille ei tule yllätyksenä, että sote-alan sisällä yksityisen sektorin palkkataso jää kuntia alemmaksi. – Ei ole mikään varsinainen uutinen, että koko sote-ala on palkkakuopassa ihan sektorista riippumatta, toteaa Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi tiedotteessa. Palkkatasa-arvon edistämisen kannalta paljon tärkeämpää olisi tutkia saman koulutustaustan omaavien mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaeroja. Esimerkiksi sairaalainsinöörin palkka on yli 1 000 euroa suurempi kuin vastaavan koulutustaustan omaavan sairaanhoitajan. Naisten keskiansio on Tilastokeskuksen mukaan noin 600 euroa pienempi kuin miesten. – Ilahduttavasti myös hallitusohjelmassa on tunnustettu miesten ja naisten välinen 16 prosenttiyksikön perusteeton palkkaero. Tehyn ja SuPerin esittämä palkkatasa-arvo-ohjelma kuroisi umpeen juuri tätä eroa, muistuttaa SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno tiedotteessa. Samapalkkaisuusohjelman kolmikantainen valmistelu ajoi karille viime viikolla. Minkäänlaisia käytännön toimia ei päästy yhdessä sopimaan. Samapalkkaisuustavoite on vaarassa jäädä jälleen juhlapuheeksi. SuPerin ja Tehyn esittämä tasa-arvo-ohjelma on maltillinen käytännön toimi, joka johtaisi konkreettisiin tuloksiin. Tehyn ja SuPerin keskeiset palkkaan liittyvät tavoitteet liittokierroksella ovat vähintään vientialojen tasoiset palkankorotukset ja niiden lisäksi palkkatasa-arvon edistäminen erillisellä ohjelmalla. Myös työoloihin on järjestöjen mukaan saatava parannusta ja kiky-tunneista on päästävä eroon kustannuksitta. Lisäksi julkisella sektorilla tavoitteena on sote-sopimus. Kunta-alan ja yksityisen sektorin välinen palkkaeroselvitys 2019
  3. Työpaikkojen käytäntöjä työväkivallan ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa pitää Tehyn mielestä tehostaa. Työnantajan pitää selvittää ja arvioida työn vaarat nykyistä perusteellisemmin. Työnantaja ei seuraa tai arvioi työntekijöiden tekemiä haitta- ja läheltä piti –ilmoituksia riittävästi eikä korjaa ongelmia. Näin ollen työntekijät kokevat, että ilmoittaminen vie liikaa aikaa ja on turhaa. Vastuu työn turvallisuudesta ja työsuojelusta on työturvallisuuslain mukaan työnantajilla. Työpaikkaväkivalta vähentää sote-alan vetovoimaa entistään. Sote-alan työ kuormittaa tekijäänsä sekä fyysisesti että psyykkisesti. Väkivalta ja sen uhka ovat kohtuuton lisä muun kuormituksen päälle. – Väkivaltaa on niin usein, että se arkipäiväistyy työpaikalla. Jokaisen pitää saada tehdä työnsä turvassa, sanoo johtaja Kirsi Sillanpää Tehystä. Eduskunnassa käydään tänään lähetekeskustelu työpaikkaväkivaltaan liittyvästä lakialoitteesta. Sen tarkoitus on lisätä rikoslakiin uusi säännös. Uuden säännöksen mukaan ensihoitoa tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytyvää rangaistaisiin samalla tavalla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä. Työpaikkaväkivalta on vakava ongelma ensihoidossa. Väkivaltaa on kyselyjen mukaan runsaasti myös muulla sote-alalla. Ongelma näkyy myös tapauksina Tehyn oikeuspalvelussa. Kevan vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan terveysalalla lähes joka kolmas ja sosiaalialalla 43 prosenttia ilmoitti altistuneensa väkivallalle useita kertoja viimeisen vuoden aikana. Tuoreen työtapaturmatilaston mukaan pahoinpidellyksi työssään joutuivat eniten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä suojelu- ja vartiointityöntekijät. Työpaikkaväkivalta on selkeästi yleistynyt viimeisten viidentoista vuoden aikana. Väkivaltaan syyllistyvät esimerkiksi päihteiden käyttäjät ja muistihäiriöiset vanhukset. – Uhkailu, töniminen, tavaroiden heittely ja tappouhkaukset ovat tehyläisten arkea työpaikoilla, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
  4. Neuvottelut yksityisen ensihoitopalvelualan työehtosopimuksesta käynnistyivät keskiviikkona 12.2., kertoo ammattiliitto Tehy tiedotteessaan. Ensihoitopalvelualan ensihoitajille tavoitellaan palkkaohjelmaa, jolla palkat kurottaisiin kuntasektorin tasolle. Lisäksi kiky-tunneista halutaan eroon. – Yksityisen ensihoidon palkat ovat jääneet jälkeen kuntasektorista. Kokonaisansioissa voi olla satojen eurojen ero kuukaudessa. Palkkaero on perusteeton, koska työ on yhtä vaativaa yksityisellä ja julkisella sektorilla, sanoo Tehyn lakimies Ilkka Wennberg liiton tiedotteessa. Tehy haluaa parantaa myös ensihoitajien työhyvinvointia ja -turvallisuutta seuraavalla sopimuskaudella. Ensihoitopalvelualan työehtosopimus päättyy 30.4.2020. Työehtosopimuksesta neuvottelevat Tehy sekä työnantajien edustajina Hyvinvointiala HALI ry ja Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry.
  5. Hallitus valtuuttaa sosiaali- ja terveysministeriön hankkimaan FinnHEMS Oy:n koko osakekannan viideltä yliopistolliselta sairaanhoitopiiriltä valtion omistukseen. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 10.9.2019 järjestelyä, jossa FinnHEMS Oy:n osakkeet hankittaisiin valtiolle ja yhtiö valmistautuisi toteuttamaan lentotoiminnan omana tuotantona kahdeksassa tukikohdassa vuoden 2022 alusta. Tällä hetkellä FinnHEMS Oy hallitsee kuutta lääkärihelikopteritukikohtaa ja on kilpailuttanut niiden lentotoiminnan. FinnHEMS Oy tulisi sosiaali- ja terveysministeriön omistajaohjaukseen, ja sen toiminta rahoitettaisiin jatkossakin valtion talousarvion määrärahalla.
  6. Valvira on antanut Attendo Oy:lle, Attendo Mi-Hoiva Oy:lle ja muille Attendon alaisille osakeyhtiöille yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain nojalla määräyksen toiminnassa havaittujen puutteiden ja epäkohtien poistamiseksi. Toimenpiteet epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi on tehtävä heinäkuun loppuun mennessä, ja niitä koskeva yksityiskohtainen selvitys tulee toimittaa Valviraan 1.8.2020 mennessä. Attendo on Valviran saamien selvitysten mukaan jo ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. Korjaavien toimenpiteiden riittävyyttä ja niiden vaikutusten pysyvyyttä ei kuitenkaan voida vielä luotettavasti arvioida puutteiden vakavuus, laajuus sekä ohjaus- ja valvontatoimenpiteiden yhä jatkunut tarve huomioiden. Henkilöstön riittävyydestä kaikissa tilanteissa on huolehdittava Attendo Oy:n ja Attendo Mi-Hoiva Oy:n sekä muiden Attendon alaisten osakeyhtiöiden tulee huolehtia siitä, että niiden alaisuudessa toimivien vanhustenhuollon yksiköiden vastuuhenkilöillä on riittävästi aikaa johtamistehtäväänsä asiakkaiden laadukkaan ja turvallisen hoivan ja hoidon varmistamiseksi. Vastuuhenkilön työtehtävien pääpainon tulee olla lähiesimiestyössä. Lisäksi Attendon alaisten osakeyhtiöiden on huolehdittava siitä, että välitöntä asiakastyötä tekevän hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne vastaavat asiakkaiden määrää ja palvelujen tarvetta kaikissa tilanteissa ja kaikkina vuorokauden aikoina. Avustaviin eli ns. välillisiin työtehtäviin käytettyä työaikaa ei lasketa välittömän asiakastyön henkilöstömitoitukseen. Mikäli asiakkaiden palvelujen tarve yksikössä kasvaa, palvelujen tuottajan on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin asianmukaisen hoivan ja hoidon sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Attendon alaisten osakeyhtiöiden tulee myös saattaa yksiköidensä lääkehoidon toimintakäytännöt asianmukaisiksi: Lääkehoidon tulee jokaisessa yksikössä perustua asianmukaiseen ja yksikön lääkehoitoa vastaavaan lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkkeiden käsittely, säilytys ja hävittäminen sekä lääkelupamenettelyt tulee järjestää asianmukaisesti. Valvira päätti 28.12.2018 ottaa selvitettäväkseen Attendo Suomi Oy:n konserniin kuuluvien yhtiöiden koko vanhustenhuollon asumispalveluiden asianmukaisuuden virastoon tulleiden yhteydenottojen ja ilmoitusten sekä aluehallintovirastojen suorittaman laajan valvonnan perusteella. Vuonna 2019 Valvira teki ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin kymmeneen Attendon yksikköön eri puolilla Suomea. Aluehallintovirastot tekivät vuonna 2019 tarkastuskäynnin yhteensä 84:ään Attendon yksikköön eri puolilla Suomea.
  7. Tehy ja SuPer ovat julistaneet saartoon Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan ja sen alaiset tytäryhtiöt. Muun muassa Tervia Osaajat Oy tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien sekä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueille. Liittojen mukaan osuuskunta ja sen tytäryhtiöt eivät ole suostuneet toistuvista yrityksistä huolimatta neuvottelemaan niiden kanssa omasta työehtosopimuksesta, vaikka osuuskunnan tytäryhtiöineen on tarkoitus tulevaisuudessa työllistää myös Tehyn ja SuPerin edustamia hoitajia. Käytännössä hakusaarto vaikuttaa siten, että Tehyn ja SuPerin jäsenet eivät hae töitä osuuskunnasta ja sen alaisista yrityksistä tai solmi työsopimusta saarron kohteena olevien organisaatioiden kanssa. – Haluamme turvata jäsentemme työehdot ja mahdollisuuden auttaa ja valvoa heidän etuaan myös tulevaisuudessa. Tämä ei ole mahdollista ilman liittojen ja työnantajan tekemää työehtosopimusta, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo. Saarto astuu voimaan maanantaina 10. helmikuuta. Saarto on voimassa siihen asti, että osuuskunta yhtiöineen suostuu neuvottelemaan talokohtaisesta työehtosopimuksesta. – Edellytämme, että osuuskunta tytäryhtiöineen solmii talokohtaisen työehtosopimuksen Tehyn ja SuPerin kanssa ennen hoitajia koskevan toiminnan aloittamista, koska edustamme ehdotonta ja ylivoimasta enemmistöä hoitajista, SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno muistuttaa. UKK hakusaaarosta Tehyn sivuilla
  8. Terveydenhuollon ammattihenkilölakiin pitää lisätä ensihoitajan tutkintonimike, vaatii Tehy. Tällä hetkellä ensihoitajan tutkinnon ammattikorkeakoulussa suorittanut laillistetaan ainoastaan sairaanhoitajana. Ensihoitajiksi tulee vastaavasti laillistaa myös sairaanhoitajat, jotka ovat suorittaneet hoitotason ensihoitoon suuntaavat täydennysopinnot. Lakimuutoksen myötä ensihoitajat saisivat niin sanotun kaksoislaillistuksen, kun heidät laillistettaisiin sekä ensihoitajina että sairaanhoitajina. Kaksoislaillistus on jo kätilöillä ja terveydenhoitajilla. Heidät laillistetaan oman tutkintonsa lisäksi sairaanhoitajina. Muutos vahvistaisi ensihoitajatutkinnon asemaa ja ensihoitajan ammatti-identiteettiä. – Muutos tuo ensihoitajan tutkinnon tasaveroiseksi tutkinnoksi muiden amk- tutkintojen rinnalle ja tekee tutkintoa näkyväksi, johtaja Kirsi Sillanpää Tehystä perustelee. Ensihoitajan koulutus on käynnistynyt Suomessa 1998 ja vakiinnuttanut asemansa. Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan ammattikorkeakoulua, joissa voi suorittaa ensihoitaja amk-tutkinnon. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä määrittelee laillistettavat ammattihenkilöt, jotka saavat Suomessa harjoittaa ammattiaan. Laillistettavia tutkintoja on tällä hetkellä 17. Tehy on laatinut asiasta kannanoton, joka on toimitettu sosiaali- ja terveysministeriöön.
  9. Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen pitämään potilastiedot salassa. Tietoja voi luovuttaa sivullisille vain potilaan luvalla ja eräiden lakien perusteella. Poliisilla on tietyissä tilanteissa mahdollisuus saada käyttöönsä potilastietoja. Näiden tilanteiden ja noudatettavan menettelyn selkeyttämiseksi aiheesta on valmisteltu yhtenäinen ohje. Ohjeessa käydään läpi terveydenhuollon tiedon luovuttamiseen liittyviä voimassa olevia säädöksiä sekä esimerkkitilanteita. Tarkoituksena on antaa ohjeita ja tuottaa yleistä tietoa terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuudesta ja oikeudesta luovuttaa potilasta koskevia salassa pidettäviä tietoja poliisille. Ohje on laadittu yhteistyönä sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön, Poliisihallituksen, valtion mielisairaaloiden, Suomen psykiatriyhdistyksen ja Suomen Lääkäriliiton kanssa. Ohje terveydenhuollon ja poliisin väliseen tiedonvaihtoon
  10. Esperi Care siirtyy luotonantajiensa Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n omistukseen. Taustalla on Esperin heikentynyt taloudellinen tilanne. Omistusmuutos ei vaikuta Esperi Caren palveluihin, henkilöstöön tai johtoon, sanotaan yhtiön tiedotteessa. Esperi Caren taloudellinen tilanne heikentyi merkittävästi vuonna 2019. Yhtiön pääomistajan kanssa käytyjen keskusteluiden seurauksena yhtiön luotonantajat eli Danske Bank, Ilmarinen ja SEB ovat käyttäneet oikeuttaan siirtää yhtiö omistukseensa. Järjestelyn avulla luotonantajat haluavat turvata yhtiön toiminnan rahoituksen, millä varmistetaan palveluiden tarjoaminen Esperi Caren asiakkaille, yhtiön toiminnan laadun kehittäminen sekä kannustava ja vakaa työympäristö henkilöstölle. - Haluan kiittää yhtiön sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa mitä parhainta menestystä jatkossa, toteaa väistyvä hallituksen puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukonen yhtiön tiedotteessa.
  11. Henkilökunnan vaihtuvuuden aiheuttamat ongelmat käyvät ilmi Etelä-Suomen aluehallintoviraston raportista, jossa tarkastellaan yksityisiin ikäihmisten hoivakoteihin tehtyjen tarkastuskäyntien havaintoja. Havainnot perustuvat kuntien ja sote-kuntayhtymien yksityisiin hoivakoteihin keväällä 2019 tekemiin tarkastuskäynteihin sekä aluehallintovirastolle vireille tulleisiin valvontailmoituksiin. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueen vanhuspalvelujen järjestämisessä on samantyyppisiä, runsasta keskustelua herättäneitä pulmia kuin muuallakin maassa. Näistä ammatillisen henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys muodostavat isoimman rakenteellisen ongelman. Sekä hoito- ja hoivahenkilökunnan että esimiesten rekrytointi on haastavaa. Myös tukipalveluhenkilökunnan rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Henkilöstön vaihtuvuudesta seuraa lukuisia toiminnan järjestämiseen liittyviä ongelmia. Tilanne näyttäytyy muun muassa lääkitysturvallisuudessa, mikä on uhka myös asiakasturvallisuudelle. Epävakaa esimies- ja henkilökuntatilanne, henkilökunnan vähäisyys ja kuntouttavan henkilökunnan puute kytkeytyvät ainakin osittain siihen, miten hoivakodeissa järjestetään asiakkaiden elämänlaatua parantavaa toimintaa, kuten virkistys- ja kuntoutustoimintaa. AVIn mukaan hoiva- ja hoitohenkilökunnan heikko saatavuus ja ammatillisen henkilökunnan vaihtuvuus muodostavat isoimman ongelman vanhuspalveluiden laadulle ja järjestämiselle. Tällaisessa vaikeassa tilanteessa myöskään omavalvontaa ei saada juurtumaan tavoitellulla tavalla osaksi yksiköiden ja henkilöstön jokapäiväistä toimintaa. Toivottavaa ei ole kehityssuunta, jossa henkilökunnan vaikean saatavuuden tai kustannuspaineiden vuoksi ympärivuorokautista asumista vähennetään ja siirrytään pienemmällä henkilökuntamäärällä toimivaan kevyempään palveluasumiseen, vaikka ikäihmisten hoivan ja palvelujen tarve on entisellään. Tällaisesta muutoksesta on ollut merkkejä jo jonkin aikaa. Isossa osassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueen hoivakodeista toiminta on kuitenkin asianmukaista ja laadullisesti hyvää. Iso osa palvelujen tuottajista on myös ryhtynyt välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin saamansa ohjauksen perusteella. Linkki raporttiin Lähde: AVI
  12. SuPer, Tehy ja ERTO vaativat kevään työehtoneuvotteluissa yksityisille sosiaali- ja terveyspalvelualoille vähintään vientialoja vastaavaa palkankorotusta. Samoin liitot edellyttävät, että yksityisen hoivan ja varhaiskasvatuksen työnantajat ryhtyvät kehittämään työoloja ja parantamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Lisäksi liitot ajavat palkkatasa-arvoa edistävää pitkää palkkaohjelmaa, jolla palkkaero miesvaltaisiin aloihin nähden kurottaisiin umpeen 10 vuoden aikana. – Yleisimmät syyt alan vaihtoon ovat työn vaativuuteen nähden liian matala palkka sekä kuormittavat työolot. Tulevalla neuvottelukierroksella on mahdollista kuroa yksityisen sosiaalipalvelualan palkkaeroa kuntasektoriin ja korjata sote-alan mainetta sekä veto- ja pitovoimaa. Aiempien vuosien maltilliseen palkkapolitiikkaan ei ole enää yksinkertaisesti varaa, sanoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri. Liitot pyrkivät parantamaan henkilöstönedustajien eli luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tiedonsaantia ja ajankäyttöä. Esimerkiksi paikallisesta sopimisesta ei ole mahdollista edes keskustella niin kauan kuin nämä toimintaedellytykset eivät ole kunnossa. – Hoivakriisi ei ole poistunut ja hoivayritysten on tehtävä konkreettisia toimia epäkohtien korjaamiseksi. Talkoot ovat nyt yksinkertaisesti ohi, toteaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens. Kiky-tunnit saatava pois SuPer, Tehy ja ERTO haluavat kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan lisäyksen pois työehtosopimuksesta. Liittojen neuvottelijat ja järjestöasiantuntijat ovat viime viikkoina kiertäneet yhdessä yhdellätoista paikkakunnalla tapaamassa jäsenistöä. – Jäsenistön tuki tavoitteille on merkittävä. Jäsenistö haluaa palkkatasa-arvon ja työolojen kehittämisen lisäksi eroon kiky-työajan pidennyksestä, kertoo Toimihenkilöliitto ERTOn edunvalvontajohtaja Saara Arola. Tilastokeskuksen tuoreen kyselyn perusteella kiky on kohdistunut naisiin ja etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteihin. Kyselyn perusteella säännöllinen viikkotyöaika kasvoi naisilla lähes puoli tuntia, kun miesten työajassa ei ole muutosta vuosien 2016 ja 2017 välillä. SuPer, Tehy ja ERTO muodostavat Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö ry:n (TSN). Järjestö neuvottelee Terveyspalvelualan työehtosopimuksesta, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta, Avaintyönantajat ry:n työehtosopimuksesta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimuksesta ja Työterveyslaitoksen työehtosopimuksesta. Neuvottelut uusista yksityisen sote-sektorin työehtosopimuksista käynnistyvät tällä viikolla. Nykyiset työehtosopimukset päättyvät pääosin maaliskuun lopussa.
  13. Hallitus esittää tieliikennelain muutamista niin, että kotihoidon ja vastaavien kotiin tuotavien palvelujen työntekijöiden pysäköintiä helpotetaan. Muutoksia esitetään uuteen tieliikennelakiin, joka tulee voimaan 1.6.2020. Asian taustalla on eduskunnan lausuma, joka annettiin tieliikennelain hyväksymisen yhteydessä. Eduskunta edellytti, että kotihoidon pysäköinnin helpottamiseksi valmistellaan tarvittavat lakimuutokset. – Kotihoito tuo koteihin apua. Lakimuutoksella tehostetaan kotiin tuotavan avun tuottamista. Kun pysäköinti helpottuu, jää hoitotyölle enemmän aikaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Lakia esitetään muutettavaksi niin, että kotihoidon työntekijöille annettaisiin mahdollisuus poiketa pysäköinnin rajoituksista kaikkialla Manner-Suomen alueella. Pysäköintimahdollisuuksia parannettaisiin pääosin samalla tavalla kuin vammaispysäköinnistä on tällä hetkellä säädetty. Esitetty sääntely mahdollistaisi pysäköinnin ilman aikarajaa ja maksua kunnan katuverkon pysäköintipaikoilla. Lisäksi olisi mahdollista pysäköidä kadulla, jossa pysäköinti on kielletty liikennemerkillä C38 (pysäköintikielto) tai liikennemerkillä C39 (pysäköintikieltoalue). Tämän lisäksi olisi mahdollista pysäköidä liikennemerkillä osoitetulla pihakadulla muuallakin kuin merkityllä pysäköintipaikalla. Liikennemerkin H25 (huoltoajo sallittu) kiellosta huolimatta sen vaikutusalueella olisi mahdollista ajaa ja pysäköidä kotihoidon pysäköintitunnuksella varustettua ajoneuvoa. Kotihoidon pysäköintitunnustunnus ei kuitenkaan oikeuttaisi pysäköintiin kiinteistöjen tien ulkopuolisilla piha-alueilla. Kotihoidon pysäköintiin tarvittaisiin jatkossa kunnan myöntämä pysäköintitunnus. Tunnus myönnettäisiin kotihoidon työntekijälle tai kotihoitoa tarjoavalle yritykselle, yhdistykselle tai julkisyhteisölle kunnan lakisäänteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteuttamista varten. Mitä seuraavaksi? Hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Sen ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön ja sen jälkeen asian käsittely jatkuu eduskunnan täysistunnossa. Uusi tieliikennelaki on jo hyväksytty ja se tulee voimaan 1.6.2020. Myös nyt valmisteltavien muutosten on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan.
  14. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat antoivat asiakastyytyväisyyskyselyssä palvelulle arvosanan 8,37 (asteikolla 4–10). Erityisen korkealle asiakkaat arvioivat turvallisuuden ja kunnioittavan kohtelun. Ostopalveluiden ja kaupungin omien tulosten välillä ei ollut merkittävää eroa. Parhaat arviot asiakkaat antoivat kokemalleen turvallisuudentunteelle, joka sai arvosanan 3,58 (asteikolla 1–4). Kunnioittava kohtelu sai arvosanan 3,56 ja hoivakodin siisteys ja viihtyisyys 3,51. Eniten kehitettävää on asiakkaan omannäköisen arjen tukemisessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa hoivakodin arkeen. Nämä saivat arvosanat 2,9 ja 3,0. Kriittisimmin hoivapalveluun suhtautuivat alle 65-vuotiaat, joiden antamat arviot jäivät kautta linjan hivenen muita vastaajia alhaisemmiksi. Heidän hoivapalvelulle antamansa kokonaisarvosana jäi hieman alle kahdeksaan. – Kaiken kaikkiaan kokonaistulos on kouluarvosanana hyvä ja voimme olla tyytyväisiä. Työtä riittää kuitenkin tehtäväksi, sillä toki tavoittelemme erinomaista. Erityisesti asiakkaan omaan arkeen ja elämään vaikuttamista pitää parantaa, arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari toteaa. Kaupungin oman ja ostopalvelun tulosten välillä ei ollut merkittäviä eroja. – Ostamme palvelua useilta toimijoilta, esimerkiksi yrityksiltä ja säätiöiltä. Meidän tavoitteena on tuottaa tasalaatuista palvelua, oli palveluntuottaja kuka tahansa. Tulokset näyttävät sen, ettei kaupungin omissa ja ostopalveluiden asiakastyytyväisyydessä ole juuri eroa, Siltari kertoo. Tutkimustulokset käydään läpi kaikissa toimipisteissä ja asiakkaiden antamia kehitysehdotuksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Asiakkaiden mielipiteitä tullaan jatkossa selvittämään vuosittain. – Asiakastyytyväisyys on meille perustelu ostaa palveluita. Seuraamme ja hyödynnämme näitä tuloksia myös ostopalveluiden hankinnassa, Siltari jatkaa. Helsinki toteutti ympärivuorokautisen hoidon asiakastyytyväisyyskyselyn 1.–30.9.2019. Kysely tehtiin kaupungin omissa ja ostopalvelua tuottavissa hoivayksiköissä. Kyselyyn vastasi 1534 asiakasta joko itsenäisesti tai läheisen avustamana. Asiakkaat vastasivat tutkimuksessa kahdeksaan kysymykseen joko heille jaetulla paperilomakkeella tai sähköisesti internetissä. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutuksesta vastasi Feelback Group.
  15. Lähi- ja perushoitajista yli 40 prosenttia on huolissaan asiakkaittensa turvallisuudesta viikoittain, päivittäin tai jopa jatkuvasti. Suurimmat huolenaiheet ovat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumis- ja toimintakyky. SuPerin jäsenille tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin kokemuksia ja huolia, jotka liittyvät hoidettavien asumisen turvallisuuteen sekä vastaajien työolosuhteisiin, jaksamiseen ja turvallisuusosaamiseen. Tutkimuksen on tehnyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä SuPerin kanssa. – Huoli oli voimakkainta kotihoidossa, jossa kaksi kolmasosaa tunsi vähintään viikoittain huolta asiakkaidensa turvallisuudesta, sanoo SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala. – Varsinkin iäkkäiden ja muistisairaiden asiakkaiden turvallisuus huolestutti työntekijöitä. Jatkuva huoli korostui erityisesti yötyössä. Vajaa viidesosa vastaajista oli huolissaan vain yksittäisestä asiakkaasta. Yli puolella vastaajista huoli kohdistui useampaan asiakkaaseen. Noin kymmenesosalla huolen kohteena oli kaikki tai lähes kaikki asiakkaat. Huoli asiakkaiden turvallisuudesta on tavanomaisempaa julkisen sektorin palveluksessa kuin yksityisellä toimijalla, joskin jatkuvaa huolta koetaan molemmilla sektoreilla lähes yhtä paljon. Eroa selittää asiakasryhmien ja hoivamuotojen eriytyminen. Kotihoidon asiakkaan turvallisuudesta ollaan huolissaan useammin kuin muissa hoivamuodoissa, ja kotihoito on tyypillisempää julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin tai muun toimijan palveluna. Huoli asiakkaiden turvallisuudesta oli samansuuntainen eri puolilla Suomea. Asiakkaiden tapaturmat ja toimintakyky olivat suurimmat huolenaiheet Kyselystä ilmenneet suurimmat huolenaiheet olivat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumiskyky ja toimintakyky. Niistä oli huolissaan noin 70 prosenttia vastaajista. Vastaajia huolettivat myös asumisen turvallisuus yleisesti, väkivallan uhka ja lääketurvallisuus. Niistä oli huolissaan vajaa puolet ja eksymisistä ja katoamisista liki kolmasosa. Päihteet, tupakointi ja ruoanlaitto huolestutti noin viidesosaa vastaajista. Huoli oli selvästi tavanomaisempaa kotihoidossa kuin muissa hoivamuodoissa. Asiakasturvallisuuden muissa huolenaiheissa nousi esiin asiakkaiden väkivaltaisuus toisiaan kohtaan. Samoin vastauksissa tuli esiin hoidon ja hoivan riittämättömyys, jota perusteltiin useissa vastauksissa henkilöstömitoituksen tai käytettävissä olevan ajan niukkuudella tai väärällä hoivapaikalla. Huoliin on olemassa ratkaisuja Noin puolet vastaajista (52,3 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä Työssäni turvallisuuskehitys on ollut myönteinen / turvallisuutta on pystytty parantamaan viimeksi kuluneen puolen vuoden - vuoden aikana. Toisaalta lähes neljäsosa vastaajista arvioi, että kehitys on ollut heikompaan suuntaan. Niukka henkilöstömitoitus, kiireen lisääntyminen, henkilöstön kuormittuminen ja sairaspoissaolot on mainittu useiden negatiivisesta turvallisuuskehityksestä kertovien vastausten taustalla. Mainintoja on myös kehitysehdotusten pysähtymisestä säästöihin vedoten. SuPerin mukaan erityisesti henkilöstömitoituksen korjaaminen tapahtuu yksiköissä liian hitaasti. Työnantajien tulisi ennakoivasti tarttua epäkohtiin ja korjata niitä. – Työntekijöiden viestit on otettava tosissaan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa. Henkilökunnan turvallisuusosaamiseen tukea Vaikka huoli asiakkaasta on hoitohenkilöstön keskuudessa yleistä, on ratkaisujakin olemassa. Hoivahenkilöstön turvallisuusosaamisella voidaan parantaa tilannetta. Lisäksi SPEKin Osallistava turvallisuus erityisryhmille -hanke on osoittanut, että kotona asuvien asiakkaiden omaa turvallisuusosaamista on mahdollista kehittää. – Turvatekniikasta ja hoivapalveluista löytyy niin ikään apua, Ojala sanoo. – Samoin kuin yhteisöllisyyteen perustuvista vaihtoehdoista. Perheen ja sukulaisten lisäksi tukea voi tarjota naapurit ja vapaaehtoiset. – Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään turvallisuustyössä ja -koulutuksessa niin asiakkaiden kuin hoitohenkilöstön hyväksi, sanoo SuPerin asiantuntija Soili Nevala. SuPerin_kyselyn_2019_tuloksia.pdf
  16. Meidän hyvinvoinnin tekijät voivat huonosti. Tämä laiva on uppoamassa. Milloin poliittiset päättäjät havahtuvat todellisuuteen, kysyy sairaanhoitaja Tanja Jeppesen Facebookissa julkaistussa videossa. Sairaanhoitajaliiton mukaan yli kolmannes sairaanhoitajista on harkinnut alanvaihtoa. Jeppesenin arvio on synkempi. – Olen keskustellut kollegoiden kanssa tästä. Voisin väittää, että noin 80 % miettii mitä he lähtisivät tekemään, koska ovat menettäneet toivonsa alan tilanteeseen. Loput odottavat eläkkeelle pääsyä. Sairaalassa työskentelevä Jeppesen kertoo, ettei juurikaan kokenut ilon hetkiä työssään viime vuonna. Ainoa alalla pitänyt tekijä on ollut oma asenne, nyt sekään ei enää kanna. – Syksyllä oli tosi synkkiä hetkiä työssä, jotka näkyivät vapaa-ajallakin. Perhe on minulle tärkeä. Jos työ vie koko sieluni, se ei ole sen arvoista, varsinkaan tällä palkalla. Tanja Jeppesen on väsynyt tilanteeseen, eikä enää aio jäädä enää odottelemaan muutosta tapahtuvaksi. Video kuvattiin ennen viimeistä työvuoroa ennen opintovapaata, jonka aikana hän aloittaa opiskelut uuteen ammattiin. – En koe elämäntehtäväkseni jäädä odottamaan, että muutosta tapahtuisi tai menettäisin fyysisen ja henkisen kunnon sekä mielenterveyteni. Lisäksi joudun jatkuvasti toimimaan omaa etiikkaa ja moraaliani vastaan. Lopuksi hän kiittää kollegoita ja esimiehiään, jotka ovat olleet hänelle tukena. – Kollegat ovat työ suola, koska työ itsessään ei enää ole mitenkään kovin miellyttävää. Minulla on myös parhaat esimiehet, jotka tukeneet minua päätöksessäni ja toimineet työpsykologeina vaikkei se heidän työnkuvaa kuulu.
  17. Turvallinen lääkehoito -oppaan päivitysprojektissa sidosryhmiltä kysyttiin näkemyksiä oppaan päivitystarpeista. Kyselyyn vastasi 128 terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaista tai organisaatiota. Keskeisiä toiveita olivat oppaan selkeyttäminen ja erilaisten, lääkehoitoa toteuttavien yksiköiden huomioiminen. Monet vastaajat toivoivat, että eri ammattiryhmien väliset vastuut kuvattaisiin nykyistä selkeämmin ja että oppaassa huomioitaisiin digitaalisten ja teknisten ratkaisujen kehitys. Lisäksi yksityiskohtaisia ohjeita toivottiin muun muassa eri ammattiryhmien koulutukseen, perehdyttämiseen, vastuisiin ja osaamisen varmistamiseen, lääkkeiden käsittelyyn, antoon, säilytykseen ja hävittämiseen sekä lääkehoidon riskien, vaaratapahtumien ja poikkeamien dokumentointiin. Vastauksissa toivottiin myös oppaan sisällön tiivistämistä lyhyemmäksi ja konkreettisten ohjeiden muotoon. Osa toivoi oppaaseen yleistä osaa ja konkreettisempaa, lääkehoitosuunnitelmaan keskittyvää osaa. Poistettaviksi osioiksi ehdotettiin esimerkiksi toimintaympäristöjen yksityiskohtaisia kuvauksia ja nopeasti vanhentuvien teknisten ratkaisujen kuvauksia. Toivottuja olivat myös erilaiset ohjaavat pohjat, kuten lääkehoitosuunnitelmapohja, yksikkökohtainen lääkelupaohje/-pohja ja riskilääkelista. Moni sidosryhmän edustaja toivoi pääsevänsä jollakin tavalla mukaan päivitystyöhön. Sidosryhmät pitivät tärkeänä myös kommentointimahdollisuutta oppaan luonnosvaiheessa. Päivitystyö jatkuu työpajatyöskentelynä. Keväällä 2020 järjestetään kaksi erillistä työpajaa, johon osallistujat saavat kutsut erikseen. Työpajojen aiheina ovat turvallinen lääkehoitoprosessi ja lääkeosaamisen varmistaminen lääkehoitoa toteuttavissa organisaatioissa. Oppaan luonnos tulee sidosryhmien kommentoitavaksi kesän 2020 aikana. LIsätietoja oppaasta: https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoito/laakehoidon_toteuttaminen
  18. Enemmistö (56 %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa korottaa eikä laskea, vaan pitää ne ratkaisussa ennallaan. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Enemmistö suomalaisista olisi kuitenkin valmis nostamaan sairaanhoitajien (63 %), lastenhoitajien (57 %) ja siivoojien (54 %) palkkoja. Kaksi viidestä korottaisi mielellään myös luokanopettajien (43 %) ja palomiesten (42 %) palkkoja. Toimistoväen (61 %), terveyskeskuslääkärien (56 %) ja kiinteistönhuoltajien (47 %) palkat jätettäisiin lähinnä ennalleen. Merkittävän poikkeuksen muista muodostavat kunnan- ja kaupunginjohtajat. Puolet suomalaisista (48 %) haluaisi alentaa kunnan- ja kaupunginjohtajien palkkoja. Reilu kolmannes (36 %) pitäisi ne ennallaan. Mielipiteet ovat muuttuneet syksystä 2017 jonkin verran. Aiempaa useampi olisi halukas korottamaan lähes kaikkien ammattiryhmien palkkoja. Toisaalta kysyttäessä yleisesti kuntaväen palkoista, ilman erottelua eri ammattiryhmiin, kuntaväen palkat halutaan pitää samalla tavalla nykyisellään (58 %) kuin vuonna 2017. Sen sijaan vuoden 2016 keväästä näkemykset ovat muuttuneet varsin paljon. Tuolloin vain kaksi viidestä oli valmis korottamaan hoitajien palkkoja, nyt näin ajattelee selvä enemmistö. Vuonna 2016 vain kolmannes oli valmis korottamaan siivoojien palkkoja, nyt enemmistö vastaajista. Puoluekannalla on yhteyttä näkemyksiin, miten kuntien tuloneuvotteluissa olisi meneteltävä. Etenkin vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat soisivat monille kuntien ammattiryhmille lisää palkkaa. Kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja muiden puolueiden tukijat suhtautuvat korotuksiin varauksellisemmin. Erot puolueiden välillä tasoittuvat, jos näkemykset palkkojen korottamisesta ja pitämisestä nykyisellään yhdistetään. Koko tutkimus luettavissa tästä. Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
  19. Kunta-alan neuvottelukierros uudesta virka- ja työehtosopimuksesta käynnistyi tänään, kun palkansaajajärjestöt ja Kuntatyönantajat istuivat yhdessä neuvottelupöytään. Tehy ja SuPer käyvät neuvotteluihin neljällä päätavoitteella: palkankorotukset, tasa-arvo-ohjelma, kiky-tuntien poisto ja sote-sopimus. Järjestöt vaativat hoitoalalle vähintään vientialoja vastaavaa palkankorotusta. Lisäksi liittojen tavoitteena on tasa-arvo-ohjelma, joka nostaisi naisvaltaisen sote-alan palkkoja niin, että palkkaero miesvaltaisiin aloihin kuroutuisi umpeen. Tämä voitaisiin toteuttaa pitkällä ohjelmalla, joka takaisi hoitohenkilöstölle 1,8 prosenttiyksikköä miesaloja korkeammat palkankorotukset kymmenen vuoden ajan. Tasa-arvo-ohjelmaan haetaan rahaa valtiolta. Hoitajajärjestöt tavoittelevat kunta-alalle myös sote-alan työehtosopimusta, jonka myötä alan työehtoja ja -oloja voitaisiin edistää tehokkaammin kuin nykyisessä sopimusjärjestelmässä. Tehy ja SuPer katsovat, että kilpailukykysopimuksen tuoma palkaton työajan pidennys eli ns. kiky-tunnit poistuvat kustannuksitta virka- ja työehtosopimuksista. Talkoot ovat hoitajajärjestöjen mukaan yksiselitteisesti nyt ohi. Sote-alan houkuttelevuus on laskenut. Alalta siirrytään muihin tehtäviin enenevässä määrin. Myös alan koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt. Yleisimmät syyt alan vaihtoon ovat työn vaativuuteen nähden liian matala palkka sekä kuormittavat työolot. – Alalta pako yhdistettynä väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeen kasvuun on yhtälönä kestämätön. Kello käy ja tällä kierroksella on viimeiset hetket lisätä alan vetovoimaa palkkausta ja työoloja parantamalla. Olen aidosti huolissani siitä, kuka meitä tulevaisuudessa hoitaa, sanoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Tehyn ja SuPerin palkkatavoitteet ovat saaneet vankkaa tukea suomalaisilta. Esimerkiksi YLEn Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia kannatti lähes 80 prosenttia vastaajista. – Ymmärrämme kyllä senkin, että kuntatalouden tilanne ei ole hyvä. Heikoimmista eli sairaista, vanhuksista ja lapsista huolehtiminen on kuitenkin hyvinvointivaltion keskeinen tehtävä. Siksi viime kädessä vastuu sote-palveluista ja niiden rahoituksesta onkin valtiovallalla, muistuttaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
  20. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimusriitaan saatiin päätös. Uusi sopimus poistaa kiky-tunnit ja nostaa sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palkkoja seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä 3,3 prosenttia. Tehyn puheenjohtaja kommentoi sopimusta tuoreeltaan Twitterissä. - Tämä osoittaa suunnan myös meidän naisvaltaisen talkooväen osalta. Kyllä nyt päättyivät talkoolaisiltakin #kiky-työt, sanoo Rytkönen. Neuvottelut hoitoalan sopimuksista käynnistyvät tammikuussa. KVTES on voimassa 31.3.2020 saakka.
  21. Helsingin kaupunki korottaa keskeisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten palkkoja lähes neljällä miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupunki korjaa perusteettomia palkkaeroja, korotuksia saavat muun muassa kotihoidon henkilöstö, neuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat ja terveysasemien sairaanhoitajat. Korotukset vaihtelevat tehtävittäin ja ne koskevat tehtäväkohtaisia palkkoja. Työntekijät saavat korotetut palkat viimeistään maaliskuusta lähtien. Tammi-helmikuun 2019 palkankorotukset maksetaan takautuvasti. Kotihoidon lähihoitajien ja perushoitajien palkka on korotuksen jälkeen 2 271 euroa ja kotihoidon terveyden- ja sairaanhoitajien 2 660 euroa kuukaudessa. – Olen erittäin iloinen, että meillä on nyt mahdollisuus nostaa näiden tärkeiden sote-ammattilaisten palkkatasoa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät merkityksellistä työtä suurella sydämellä ja ovat todellakin palkkansa ansainneet, toimialajohtaja Juha Jolkkonen kertoo. Myös sosiaalityöntekijöille, puheterapeuteille ja lääkäreille on tulossa palkankorotuksia. Neuvottelut lääkäreiden palkankorotuksista ovat vielä kesken. Yleiskorotus kunta-alan työntekijöille 1.4. Yleiskorotus koskee kaikkia kunnan työntekijöitä. Korotusten suuruudet vaihtelevat sopimusaloittain. Esimerkiksi terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden palkkojen korotus on 2,1 ja sairaalalääkäreiden 1 prosenttia. Kaupungin tiedote Raha tulee järjestelyerästä Nyt jaettava raha on yleinen KVTES paikallinen järjestelyerä, joka on 1,2 % KVTES:n palkkasummasta. Rahan kohdentaminen on neuvoteltu kaupungilla paikallisesti. Sama järjestelyerä neuvotellaan paikallisesti KVTES:n piirissä ympäri Suomea. Lisätietoja https://www.kt.fi/yleiskirjeet/2018/7/jarjestelyeran-laskeminen Muokkaus klo 11:40: Lisätty tieto järjestelyerästä, josta kaupunki ei tiedotteessaan maininnut.
  22. Helsingin tavoitteena on selättää terveysasemia vaivaava lääkäripula ja tarjota kaupunkilaisille nopeammin kiireetön vastaanottoaika. Kaupunki maksaa tammikuun alusta kaikille terveysasemien potilastyötä tekeville lääkäreille määräaikaista tehtävälisää, joka on täyttä työaikaa tekevillä 1000 euroa kuukaudessa. Lisäksi Helsingin palkkakehitysohjelma tuo kaikille lääkäreille 250 euron pysyvän palkankorotuksen. - Terveysasemien toiminnan näkökulmasta lääkärivaje on asia, jolla on lukuisia heijastevaikutuksia, vaikka asiakkaille tämä näkyy pääasiassa vain lääkärille pääsyn ongelmina. Tästä syystä vajeen korjaaminen on ehdoton prioriteettimme, kertoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen. - Ratkaisu on perusteltu, koska lääkärivajeesta johtuen lääkärin tehtävät terveysasemalla ovat tällä hetkellä tavanomaista vaativampia, terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen kommentoi. - Kun saamme uusia lääkäreitä, voimme paremmin taata helsinkiläisille nopeamman hoitoon pääsyn myös kiireettömissä asioissa. Samalla haluamme tietysti varmistaa, ettei työkuorma tule nykyisille lääkäreille, eikä myöskään hoitajille, liian raskaaksi, Turpeinen jatkaa. - Palkkaus on vain yksi keino tehdä työskentely terveysasemilla työnhakijoiden silmissä houkuttelevammaksi. Helsingissä tehdään hartiavoimin töitä, että lääkäreiden työ olisi monipuolista, kiinnostavaa ja oikein resursoitua. Haluamme myös kehittää johtamista ja aiomme perustaa uusia lääkärinvirkoja, Timo Lukkarinen sanoo.
  23. Jos hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajat uupuvat, koko yhteiskuntamme toimivuus vaarantuu. Siihen meillä ei ole varaa, sanoi presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. "Yhteiskuntarakenteemme selkäranka on sen palvelusektori. Ihmiset, jotka työssään toteuttavat, mitä kansanvalta on tahtonut. Liian moni heistä on alttiina päivittäiselle häirinnälle, uhkailulle, painostukselle, jopa väkivallalle. Taas tänään he ovat velvollisia kohtaamaan eilenkin ahdistelleen asiakkaan. Työ ei ole enää vain ammatillisesti vaativaa, se on henkisesti painavan raskasta. Jos hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajat uupuvat, koko yhteiskuntamme toimivuus vaarantuu. Siihen meillä ei ole varaa." Niinistö ilmaisi huolensa jo aiemmin joulukuussa Twitterissä. – Viestit koko julkiselta palvelusektorilta ovat hätkähdyttävää kuultavaa. Liki valtaosa on kokenut asiakkaiden taholta ahdistamista, uhkailua ja monet fyysistä väkivaltaa. Se murentaa yhteiskunnan rakennetta. Viestien mukaan muita useammin tuo häiriköinti kohdistuu naisiin ja nuoriin työtään tekeviin, sanoi Niinistö. Katso koko puhe Yle Areenassa. Puhe on myös luettavissa presidentin verkkosivuilla.
  24. 23-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Janina Viitasaari on tämän vuoden Suomen Queen Silvia Nursing Award -stipendiaatti ideallaan "Interaktiivinen muistiäänikirja ikääntyneelle". Viitasaaren idea muistikirjasta sai alkunsa työharjoittelussa, missä päiväkirjatyyppisiä äänikirjoja oli käytössä henkilöillä, joilla on jonkinasteinen kehitysvamma. Äänikirjoihin nauhoitettiin päivän tapahtumia, joita henkilö sitten kuunteli jälkeenpäin. Janina Viitasaari oli yksi viidestä finalistista, joista tuomaristo valitsi stipendiaatin. Tuomaristo koostuu Suomen stipenditoiminnon yhteistyökumppaneista. Tuomariston perustelu Janina Viitasaaren voitolle on seuraava: "Janina Viitasaaren idea 'Interaktiivinen muistiäänikirja ikääntyneelle' on valmis ja toteuttamiskelpoinen idea. Idea vastaa hyvin vanhusten ja varsinkin muistisairaiden henkilöiden tarpeita, parantaen heidän arkielämäänsä ja turvallisuuden tunnetta. Muistiäänikirja voi myös olla väline, jolla lisätä ja parantaa kommunikaatiota: yhteistyötä sekä omaisten ja hoitajien välillä että vanhusten ja hoitajien välillä. Janina Viitasaaren idea on hyvä esimerkki siitä, miten toisessa yhteydessä hyvin toimiva ratkaisu voi pienin muutoksin soveltua myös vanhusten käyttöön." Idea on tekninen laite, joka muistuttaa puhelinta. Siinä on mikrofoni, kaiuttimet ja näppäimistö, jota painelemalla tallennetut äänitteet saa soimaan. – Mielestäni olisi hienoa, että omaiset saataisiin tähän mukaan. Parasta olisi, jos vanhus kuulisi nämä asiat tutulta ja turvalliselta ihmiseltä. Omainen voisi jättää myös esimerkiksi yhden yleisen piristävän tervehdyksen, esimerkiksi "hei äiti, muista, että olet tärkeä ja rakas, tullaan katsomaan sinua viikon päästä". Janina Viitasaari opiskelee kolmatta vuotta sairaanhoitajaksi Helsingin Metropoliassa, mutta on alun perin kotoisin Parkanosta. Viitasaarta kiinnostavat sairaanhoitoammatissa akuutti-, teho- ja päivystyshoitotyöt. Kevään 2020 aikana Viitasaari vastaanottaa henkilökohtaisesti kunniamaininnan kuningatar Silvialta palkintoseremoniassa kuninkaanlinnassa Tukholmassa. Stipendi jaetaan joka vuosi sairaanhoitajaopiskelijalle, jolla on idea, jonka avulla voidaan parantaa vanhustenhoitoa. Ideakilpailun järjestää Swedish Care International, tavoitteena on luoda luovia ja vakuuttavia ratkaisuja vanhusten hoitotyön tulevaisuuden haasteita ajatellen. Stipendi on 6000 euron arvoinen ja on perustettu Swedish Care International & Forum for Elderly Caren johdolla vuonna 2013.
  25. Mikkeliläisen palvelutalo Pietarinpirtin entinen johtaja tuomittiin käräjäoikeudessa yli 5 000 euron korvauksiin. Johtaja uhkaili kahta sairaanhoitajaa väkivallalla, jos nämä kertovat talon oloista viranomaisille. Asiasta kertoo Tehy-lehti. Toisen sairaanhoitajan johtaja oli uhannut nylkeä elävältä, jos tämä puhuu jotakin aluehallintovirastolle (AVI). Johtaja oli vienyt sairaanhoitajan saunan pimeään pukuhuoneeseen ja yrittänyt painostaa häntä kertomaan AVI:n tarkastajille asiat johtajan haluamalla tavalla. Toista sairaanhoitajaa johtaja uhkasi kuristamisella, jos tämä on puhunut AVIlle palvelutalon oloista. Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi johtajan kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjinnästä. Johtaja on jäänyt jo eläkkeelle. Hän ehti olla talon johtajana vuosikymmeniä. Lue koko juttu Tehy-lehdestä
×
×
  • Create New...