Jump to content
MAINOS

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Opiskelu
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Työpaikat
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
  • Erikoisalat
    • Akuutti- ja ensihoito
    • Bioanalytiikka
    • Farmakologia
    • Juoksuhauta
    • Pediatria
    • Perioperatiivinen
    • Radiografia
    • Synnytys ja naistentaudit
    • Terveydenhoitotyö
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

  1. Osuuskuntayrittäjä, vasemmistopoliitikko ja kansalaisaktivisti Jouni Sirén (vas.) ilmaisi tukensa hoitajien palkankorotuksille. Ehdotus on saanut runsaasti tykkäyksiä ja jakoja sosiaalisessa mediassa – Minusta reilu ratkaisu olisi, että hoitajille annetaan palkankorotus. Maksetaan se vaikka osinkotulojen verotusta lisäämällä. Annetaan sitten osinkojen saajille kiitokseksi aplodeja ja valoshow Finlandia-talon seinään, Jouni Sirén kirjoitti Twitterissä. Mitä mieltä sinä olet ehdotuksesta?
  2. Usean keskisuomalaisen yrittäjän yhteisellä tempauksella kerättiin 60 000 euroa, joilla hankittiin suojavisiirejä lahjoitettavaksi hoivakodeille ympäri Suomen. Yrittäjien tempauksen taustalla on huoli ikääntyvien vanhusten turvallisuudesta korona-aikana sekä halu tehdä poikkeusaikana konkreettinen hyvä teko. Suojavisiirit on ensisijaisesti tarkoitettu ympärivuorokautisen hoivan hoitohenkilökunnan käyttöön. Jaettavien suojavisiirien määrä oli rajoitettu, mutta niitä pyrittiin toimittaa mahdollisimman laajalle joukolle. Vanhustyön keskusliiton kautta visiirejä toimitettiin reilu sataan hoiv
  3. Joukko aktiiveja on laittanut vireille kansalaisaloitteen sairaanhoitajien palkkojen nostamiseksi. Suomessa palkka määräytyy yleensä joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Aloitteen perustajat kuitenkin vaativat, että Suomessa ryhdytään lainvalmisteluun sairaanhoitajien palkkojen korottamiseksi. Aloitteen mukaan tehtäväkohtainen palkankorotus tarvitaan sairaanhoitajille sekä ensihoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille, joilla on sairaanhoitajapohjainen (AMK) tutkinto. Palkkatason on noustava vastaamaan työn vaativuutta ja koulutustasoa. Aloite on kerännyt l
  4. Kansalaisaloite sairaanhoitajien palkkojen korottamiseksi on kerännyt 50 000 allekirjoitusta. Suomessa palkka määräytyy yleensä joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Aloitteen perustajat kuitenkin vaativat, että Suomessa ryhdytään lainvalmisteluun sairaanhoitajien palkkojen korottamiseksi. Aloitteen mukaan tehtäväkohtainen palkankorotus tarvitaan sairaanhoitajille sekä ensihoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille, joilla on sairaanhoitajapohjainen (AMK) tutkinto. Palkkatason on noustava vastaamaan työn vaativuutta ja koulutustasoa. Sairaanhoitajien aloite:
  5. Suomen Kätilöliitto on valinnut vuoden kätilöksi THL:n asiantuntijan Mimmi Koukkulan. Koukkula on luonut uraa synnytyssairaalassa sekä seksuaaliterveyden edistämisen parissa. Valintaperusteluissa sanotaan, että hän on nostanut vaikeaksi koettua aihetta julkiseen keskusteluun. Tällä hetkellä hän tekeekin työtä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, vastuualueenaan tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastainen työ sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Minni Koukkula on luonut myös aiheesta materiaalia työn tueksi alan ammattilaisille. Mimmi Koukkula:
  6. Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa sekä vastavalmistuneena että myöhemmin pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on keskimäärin 2445e/kk. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien palkan tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Elinkustannusten vaikutus huomioituna suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita pohjoismaita alhaisemmalle tasolle. Suomenkin
  7. Nyt myös lähihoitajille vaaditaan lisää palkkaa kansalaisaloitteella. Suomessa palkka määräytyy yleensä joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella, joiden sisällöistä sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa. Eduskunta ei säädä palkoista. Aloitteen laatijat vaativat kuitenkin lainvalmisteluun ryhtymistä lähihoitajien palkkojen korottamiseksi. Aloite on kerännyt toistaiseksi hieman yli tuhat allekirjoitusta. Lue myös: Kansalaisaloite: Sairaanhoitajille lisää palkkaa
  8. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on myöntänyt yhdessä La Carita -säätiön kanssa tunnustuspalkinnot neljälle työyhteisölle hyvästä vanhustyöstä. Palkinnon saivat Palvelutalo Koivukoti Kittilästä, Koukkuniemen vanhainkoti (Havula, osasto 5) Tampereelta, Soiten kotihoidon toiminnanohjauksen arviointitiimi Kokkolasta sekä Alvinakoti Närpiöstä. Palvelutalo Koivukoti, Kittilä Koivukodissa on muistisairaiden yksikkö, tuettua asumispalvelua sekä neljä monivammaisille tarkoitettuja yksiötä. Tavoitteena on ylläpitää asukkaiden päivittäistä toimintakykyä ja turvata tarvittava hoiva. Hoit
  9. Tehy vaatii, että jokaisella työpaikalla on aloitettava työsuojelua koskeva yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa. Yhteistoiminnassa tulee käsitellä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä asioita. Samalla turvataan potilaiden hoidontarve ja hoitohenkilökunnan riittävyys. Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Tehyn mukaan kaikki työnantajat eivät ole ottaneet henkilöstön edustajia mukaan valmistelemaan poikkeustoimia. Työnantajan tulee turvata työntekijöiden terveys ja turvalliset työolot kaikissa tilanteissa. – Työnant
  10. Monet hoitajat ovat joutuneet koronaepidemian aikana karanteeniin altistuttuaan työssään koronavirukselle. Kunta-alan työehtosopimuksissa ei ole sovittu palkanmaksusta karanteenin ajalta. SuPer ja Tehy vaativat korjausta tilanteeseen. Normaalioloissa tilanne ei ole ollut ongelma, koska Kela korvaa täysimääräisesti ja reaaliajassa karanteeniajan palkan. Koronaepidemian aikana Kelan käsittelyajat ovat venyneet ja korvausta on jouduttu odottamaan viikkoja, jopa kuukausia. – Hoitajille voi tulla useampiakin karanteenijaksoja, koska työssä ollaan lähikontaktissa koronaan sairastuneiden k
  11. Sataa potilasta on hoidettu HUSissa koronaviruksen vuoksi tehohoidossa. Luku sisältää hoidetut ja parhaillaan hoidossa olevat potilaat. Asiasta kertoo HUS tiedotteessaan. Lähes puolet tehohoitopotilaista on ollut alle 60-vuotiaita. Enimmillään teho-osastoilla on ollut samanaikaisesti 46 potilasta. Tällä hetkellä HUSin teho-osastoilla on yhteensä 37 koronaviruspotilasta. HUS tulee jatkossa julkaisemaan koronaviruspotilaiden hoitoon liittyvää tilastotietoa. Ensimmäiset tiedot julkaistaan tulevalla viikolla. Potilaspaikat riittävät nykyisillä rajoituksilla HUS hyödyntää k
  12. SuPerin jäsenistölleen tekemän kyselyn tuloksista ilmenee, että työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi kokee 73 prosenttia lähihoitajista. Vastaajista 75 prosenttia on myös harkinnut alan vaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ongelmia ja työntekijöiden kuormittumista on jo pitkään yritetty ratkaista muun muassa työtä organisoimalla, lainsäädäntöuudistuksin sekä teknologialla. SuPerin mukaan keinot ovat olleet riittämättömiä: hoidon ja työn laatu ei ole parantunut eikä työntekijöiden kokemus työn kuormittavuudesta ole vähentynyt, vaan tilanne on huon
  13. HUSissa aloitetaan tällä viikolla sote-henkilökunnan vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi. Verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti kertoo, onko henkilöllä koronaviruksen vasta-aineita eli onko hän jo sairastanut koronavirusinfektion. Osa koronavirustartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita, osalla oireet ovat hyvin lievät ja osalla tauti voi olla vaikea. Koronavirustartunta näkyy vasta-ainetestissä parin viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-ainetestaus soveltuu siksi sairastamisen toteamiseen jälkikäteen. Sairastuminen todetaan edelleen hengitystienäyttees
  14. Noin kolmenkymmenen ohjaajan yhteishanke ”Poikkeustila” tallentaa hoitajien kokemuksia koronaepidemian aiheuttamasta poikkeustilasta. Dokumenttielokuvaan kerätään hoitajien muistiinpanoja, havaintoja, kertomuksia ja kokemuksia koronaepidemian ajalta Suomessa. – Haluamme kertoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta ja terveydenhoitojärjestelmä selviää kriisistä. Haluamme kertoa niistä ihmisistä, teoista ja arjen näkymättömästä sankaruudesta, jotka tuohon selviytymiseen oleellisesti vaikuttavat, kertoo dokumenttiohjaaja Susanna Helke. Sairaaloiden henkilökunta, hoitajat ja lääkärit jout
  15. Tehy toteutti 17.-20.4. kyselyn koronakriisin aikaisista suojavarusteista yliopistosairaalojen sekä keskussairaaloiden tehyläisille päätoimisille pääluottamusmiehille ja päätoimisille työsuojeluvaltuutetuille. Ensimmäinen vastaava kysely tehtiin huhtikuun alussa. Tulokset ovat suuntaa antavia. Vastaajista 72 % ilmoittaa, että suojaimista on edelleen puutetta. Puute on jopa hieman pahentunut edellisestä kyselystä, jossa 70 % kertoi pulasta. Asiasta kerrotaan Tehyn tiedotteessa. Kaksi viikkoa sitten suurin puute oli hengityssuojista ja kasvovisiireistä. Nyt esimerkiksi visiiritilann
  16. Korona on muuttanut hoitajien työtä erikoissairaanhoidossa vaativammaksi, vaarallisemmaksi ja kuormittavammaksi. Näin muutosta kuvaavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevät hoitajat, jotka vastasivat Tehyn kyselyyn. Kyselyssä selvitettiin erikseen tehohoidon tilannetta. Pikakyselyyn vastasi yhteensä 3 019 tehyläistä. Vastaajista 531 työskenteli tehohoidossa. Heistä 35 prosenttia työskenteli tehohoidossa väliaikaisesti koronatilanteen vuoksi ja 65 prosenttia vakituisesti tai määräaikaisessa työsuhteessa. Tehohoidon vastaajista 75 % sanoo koronan vaikuttaneen työ
  17. Pula suojavarusteista on johtanut hoitotyössä äärimmäisiin tilanteisiin. Työnantajat ovat tarjonneet sairaanhoitajille koronasuojaksi muun muassa sadetakkeja. Työntekijöitä on kannustettu rakentamaan suu-nenäsuojaimia talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista. Samaa nenä-suusuojusta on kehotettu käyttämään peräti kahden viikon ajan tai kunnes se hajoaa. Tiedot käyvät ilmi Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä viimeisen kahden viikon ajalta. Kyselyyn on tullut tähän mennessä noin 740 vastausta. Suurin osa vastaajista on julkisella sektorilla työskenteleviä sairaanhoitajia. Vajaa puolet va
  18. Lapin ammattikorkeakoululla on sekä Rovaniemellä että Kemissä opetuskäytössä simulaatiosairaalat, joissa on runsaasti sairaalakalustoa ja -laitteita. Koska kampukset ovat toistaiseksi kiinni, eikä niissä voida järjestää opetusta, antaa koulu laitteitaan ja tarvikkeitaan sairaaloiden käyttöön. Simulaatiosairaaloiden laitteilla harjoitellaan tavallisesti hoitotyön kliinisiä taitoja ja simuloidaan erilaisia hoitotilanteita ja -tapahtumia, joita sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työssä tulee eteen. Modernit laitteet ovat ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä tässä vaiheessa tyhjä
  19. Sairaanhoitajaliitto on avannut WhatsApp-numeron, johon suomalaiset voivat lähettää ääniviestinä kannustuksiaan sairaanhoitajille. Tukiviestejä välitetään sairaanhoitajille liiton omia kanavia pitkin ja niitä julkaistaan myös radiossa. WhatsApp-numero on 044 529 0032 ja siihen lähetettävien ääniviestien enimmäispituus on 10 sekuntia. – On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paljon hoitajien haastava tilanne herättää myötätuntoa ihmisissä. Siksi tahdoimme tarjota sen osoittamiseen tällaisen suoran kanavan, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. #SairaanhoitajilleKiitos-kampanjas
  20. Sairaanhoitajaliitto saa jäseniltään ympäri Suomea päivittäin viestejä vakavista laiminlyönneistä, joilla vaarannetaan sekä potilaiden että työntekijöiden turvallisuus puuttuvien suojainten tai niiden virheellisen käytön takia. Edelleen huolta aiheuttaa myös se, että hoitotyöntekijät eivät pääse riittävästi COVID-19 -testeihin, kertoo liitto tiedotteessaan. – Emme voi hyväksyä sitä, että hoitohenkilökunnan suojainten käyttöä koskeva ohjeistus on tällä hetkellä epäselvää ja ristiriitaista eikä se kaikilta osin perustu tutkimusnäyttöön, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
  21. Ensihoitaja Anne Pauna julkaisi Instagramissa kuvan itsestään koronateholla, täydessä suojavarustuksessa. Tekstissään hän suomii ammattiaan ja sen arvostusta kovin sanoin. – Mulle ensihoitajan uravalinta oli puhtaasti laskelmoitu ponnahdusalusta. Mulle ei enkelit laskeutuneet kertomaan, että sydämeni pohjasta haluan hoitaa ihmisiä. Tai pelastaa niitä. Kun mä menen töihin, en ajattele meneväni kutsumusammattiini, vaikka koen olevani hyvä työssäni. Olen hyvä ihmisten kanssa, lääketiede on mielenkiintoista ja sen toteuttaminen parhaalla mahdollisella tavalla on osa minun toimenkuvaani, Anne
  22. Koronavirustartuntoja on todettu myös Helsingissä hoivapalvelujen asiakkailla. Tarjuntoja on tähän asti ollut kolmessa kaupungin omassa ja kolmessa ostopalveluyksikössä. Asiasta kerrotaan Helsingin kaupungin tiedotteessa. Koronavirustartunnan on saanut yhteensä 26 asukasta. Heistä on menehtynyt yhdeksän. Tartunnasta epäillyt asukkaat pidetään erillään muista asukkaista ja heidän vointiaan seurataan tehostetusti. Heidät hoidetaan omassa huoneessa. Samalla kuitenkin huolehditaan, että asukkaan turvallisuuden tunne säilyy ja että hän ei koe itsenään yksinäiseksi. Myös sairtastuneen lä
  23. Kaikissa yliopistosairaaloissa on ollut puutteita suojainten saatavuudessa koronakriisin aikana. Eniten pulaa on ollut hengityssuojista ja kasvovisiireistä. Asia selviää ammattijärjestö Tehyn kyselystä. Vastaajista 70 prosenttia sanoo, että suojautumisessa on ollut puutteita. Pulaa on ollut lähinnä yksittäisinä päivinä. Tilanteen kuitenkin arvioidaan paranevan, sillä 95 prosenttia vastaajista kertoo, että suojaimia on tulossa lisää. – Työturvallisuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Kukaan ei saa tehdä töitä ilman asianmukaisia suojaimia ja liian vähällä perehdytyksellä, sanoo Tehyn
  24. Viranomaiset muistuttavat, että itse tehdyt maskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta. Maski voi kuitenkin suojata muita, jos maskin käyttäjällä on virustartunta. Pahimmillaan itse tehdyt suojaimet voivat olla jopa viruksenlevittäjiä, jos oikeanlaisesta hygieniasta ei pidetä huolta. Väärin käytettynä itse tehty maski lisää epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä. Maski ei ole hengityksensuojain. Virallisten hengityksensuojainten ja suu-nenäsuojusten myynti ja maahantuonti on tarkoin säädeltyä. Erilaiset hengitysteiden eteen tehdyt viritykset ja itse tehdyt kasvosuojaimet
  25. Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer vetoavat sekä työnantajaan että valtioon, jotta hoitoalan henkilöstön toimeentulosta ja työhyvinvoinnista huolehditaan nyt ja tulevaisuudessa. Järjestöt edellyttävät valtiovallan tukea kuntien tiukkaan taloustilanteeseen ja samalla vetoavuksi hyvin nihkeästi edenneisiin kuntaneuvotteluihin. Asiasta kerrotaan järjestöjen tiedotteessa. Järjestöt ehdottivat tänään neuvotteluissa myös valtakunnansovittelijan apuun turvautumista neuvottelujen edistämiseksi, koska sopimuskausi on päättymässä tänään eikä Kuntatalolla ole juuri edetty. Työriitojen sovittelua koskev
×
×
  • Create New...