Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Subcategorys
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 371 results

  1. Marttojen ja kätilöiden tekemät 22 000 villasukkaparia on jaettu uusille äideille synnytyssaleissa, heräämöissä ja adoptiojärjestöjen kautta. Marttaliitto ja Marthaförbund ovat tänä vuonna viettäneet 120-vuotisjuhliaan ja Suomen Kätilöliitto - Finlands Barnmorskeförbund satavuotisjuhlaansa. Järjestöt halusivat tehdä Sukat äidille -tempauksella näkyväksi naisten välisen solidaarisuuden ja järjestöjen tarjoaman tuen äideille ja perheille. Kampanja on ollut sekä martoille että kätilöille iso yhteinen ponnistus. Suomessa syntyneiden vauvojen määrä jatkaa laskuaan ennustettuakin nopeammin. Syntyvyyden laskun syistä keskustellaan välillä kiihkeäänkin sävyyn. – Marttojen toiminnassa naiset ovat aina olleet toistensa tukena. Tämä kampanja onkin ennen kaikkea naisten lahja naisille. Haluamme auttaa äidiksi tulleita siinä isossa tehtävässä, jonka he lapsen syntyessä saavat. Marttajärjestöllä on paljon tietoa ja se tarjoaa tukea äideille ja lapsiperheiden arkeen, toteaa Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara. Marttaliitto on laskenut, että vuoden aikana tehtyjen 22 000 villasukan tekemiseen on käytetty yli 176 000 vapaaehtoistuntia. Lähes kaikki sukat on tehty marttojen ostamista langoista, joten lahjalla on myös merkittävä taloudellinen arvo. Enimmillään yksittäiset martat ovat tehneet vuoden aikana yli 100 ja jopa 150 paria villasukkia. – Kaikkiin jaettuihin villasukkiin on liitetty mukaan viesti martalta. Siinä kerrotaan marttailu -harrastuksen lapsiystävällisyydestä – Marttojen toiminnassa äiti voi tehdä asioita ja toimia yhdessä muiden aikuisten sekä omien lastensa kanssa, Salovaara jatkaa. – Tämä vuosi on ollut monella tavalla naisten merkkivuosi, jonka kuluessa naisten välinen yhteistyö ja välittäminen ovat saaneet uusia merkityksiä. Tässä kampanjassa naisten ja usein vielä vanhempien ja nuorempien naisten välinen tsemppihenki ovat välittyneet kaikille osapuolille, toteaa Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin. Villasukkia jaetaan kaikissa synnytyssairaaloissa vuoden loppuun saakka. Sukkia tehtiin niin paljon, että niitä saattaa riittää vielä muutamille tammikuunkin uusille äideille.
  2. Asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi suositukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelujen tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomesta. Suositusten lähtökohtana on, että palliatiivinen hoito turvataan jokaiselle sitä tarvitsevalle. Joka vuosi Suomessa noin 30 000 eri ikäistä ihmistä tarvitsee palliatiivista hoitoa. Potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsemien palvelujen parantamiseksi asiantuntijaryhmä on luonut palliatiivisen hoidon laatukriteerit niin terveydenhuoltoon, iäkkäiden ihmisten sosiaalipalveluihin kuin lasten ja nuorten hoitoon. Lisäksi ryhmä on selvittänyt sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tarjoaman palliatiivisen hoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita. Jokaiseen sairaanhoitopiiriin palliatiivisen hoidon keskus Työryhmän keskeinen suositus on, että jokaiseen sairaanhoitopiiriin perustetaan palliatiivinen keskus. Keskukset ovat avainasemassa palliatiivisessa hoitoketjussa. Ne koordinoivat toimintaa ja huolehtivat siitä, että jokaisella sairaanhoitopiirillä on palliatiivisen hoidon suunnitelma ja palveluketju. Palliatiivinen hoito ja saattohoito integroidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään siten, että palveluketju kattaa kaikki elämän loppuvaiheen hoitoa tarjoavat terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt. Erityistason palliatiivisen hoidon saatavuutta parannetaan tuomalla palliatiivisen kotisairaalan palvelut kotiin ja asumispalveluyksiköihin kaikkien ulottuville sekä vahvistamalla yhteistyötä eri palveluntuottajien välillä. Lasten palliatiivinen hoito on aina erityistason hoitoa, josta yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla on vastuu. Myös siellä tulee tarjota kotisairaalapalvelut yhdessä aikuispuolen toimijoiden kanssa ja ottaa huomioon koko perhe vielä lapsen kuolemankin jälkeen. Palliatiivista hoitoa kotiin ja asumisyksiköihin Suomalaiset kuolevat yhä vanhempina. Kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada tarvitsemansa palvelut ja hoidon elämänsä loppuun asti sinne missä asuvat. Asiantuntijaryhmän selvityksen mukaan iäkkäät ihmiset käyttävät runsaasti akuuttipalveluja ennen kuolemaa. Lähestyvää kuolemaa ei tunnisteta ajoissa ja kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoitoa saavaa iäkästä henkilöä yritetään hoitaa parantavasti silloinkin, kun olisi pitänyt jo siirtyä oireenmukaiseen hoitoon. Saattohoidon osaamisvaje vaihtelee alueittain iäkkäiden henkilöiden palveluissa ja sitä on eniten kotihoidossa. Asumispalveluiden kehittämistarpeet kohdentuvat oirehoidon osaamiseen ja vuorovaikutustaitojen kohentamiseen. Suosituksissa annetaan iäkkäiden ihmisten palveluihin 21 elämän loppuvaiheen laatukriteeriä perusteineen. Suositukset koskevat myös kilpailutusta ja ulkoistettuja palveluita. Palliatiivisen hoidon osaaminen on varmistettava - lisää koulutusta tarvitaan Palliatiivisen hoidon osaamisvajeen korjaamiseksi suositellaan ammattilaisten systemaattisen perusopetuksen sekä täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen järjestämistä. Henkilöstön osaamista vahvistetaan muun muassa kehittämällä perus- ja erikoistumiskoulutusta sekä ottamalla käyttöön saattohoitopassi tai vastaava täydennyskoulutus perustason yksiköissä. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa : Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti
  3. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) valtuusto hyväksyi esityksen, hallinnon palkkioita korotetaan 20 prosenttia. Asia on herättänyt voimakasta närää henkilöstön keskuudessa, koska samaan aikaan PPSHP on julkistanut säästöohjelman, jossa edellytetään kulujen karsimista henkilöstökuluista. Koulutuksiin pääsyä ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä on tiukennettu. Sairaanhoitopiirin valtuusto äänesti asiasta, koska valtuutettu Maire Turtiainen esitti hallituksen korotusesityksen hylkäämistä. Hallituksen esitys voitti äänin 299,07 – 101,60. Henkilöstön edustajat kritisoivat johtoa muun muassa pelisilmän puutteesta. Korotuksia ei rahamäärällisesti pidetä valtavina, mutta niiden ehdottaminen samaan aikaan, kun hoitohenkilöstöstä säästetään, on aiheuttanut ärtymystä. Sairaanhoitopiirin hallituksen mukaan korotukset ovat linjassa muiden yliopistosairaanhoitopiirien palkkioiden kanssa. Kokouspöytäkirja Uutinen hallituksen esityksestä 23.11.2019.
  4. Lakiesitys henkilöstömitoituksesta annettaneen vasta ensi vuonna. Hallituksen tavoite oli viedä esitys sitovasta mitoituksesta eduskuntaan tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoite ei kuitenkaan toteudu, sillä lainvalmistelu on kesken. Viivästys ei todennäköisesti vaikuta lakiesityksen käsittelyaikatauluun eduskunnassa, sillä työ siellä olisi muutenkin päässyt toden teolla alkamaan vasta eduskunnan lomien jälkeen. Henkilöstömitoituksen on arvioitu tulevan voimaan ensi vuoden elokuussa. Ehdotukseen kuuluu pitkä siirtymäaika, jonka aikanakin mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohden eikä potilasturvallisuus saisi vaarantua. Lopullinen voimaantuloaikataulu riippuu siitä, miten vauhdikkaasti esitys käsitellään eduskunnassa. Lisätietoja: Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa
  5. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että jos ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon yksiköissä asuvalla vanhuksella on masennusoireita ja hän on päivittäisissä toiminnoissaan muita riippuvaisempi avusta, hän arvioi hoidon laadun heikommaksi. Jos asukkaan sosiaalinen toimintakyky on parempi muihin asukkaisiin verrattuna, hän arvioi hoidon laadun paremmaksi. Asukkaan toimintakyvyn lisäksi koetun hoidon laadun arviointi vaihtelee sen mukaan, tarkastellaanko laatua asukkaan, hänen läheisensä vai omahoitajan näkökulmasta. Hoitajat, jotka arvioivat työyksiköiden henkilöstömäärän riittämättömäksi ja esimiehiltä saadun tuen huonommaksi arvioivat myös hoidon laadun huonommaksi. Terveydenhuollon maisteri Anja Kahanpää tarkasteli väitöstutkimuksessaan asukkaan koetun hoidon laadun arviointia ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa. Iäkkään oma näkökulma valittiin tutkimuksessa keskeiseksi, ja kokonaiskuvan saamiseksi tarkasteltiin myös läheisten ja omahoitajien vastauksia. Tutkimusaineistona käytettiin ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä palvelutaloista, vanhainkodeista ja terveyskeskuksen vuodeosastoilta kerättyä tietoa. Aineisto koottiin asukkaiden strukturoiduilla haastatteluilla sekä läheisille ja omahoitajille suunnatuilla kyselyillä osana laajaa monitieteistä tutkimuskokonaisuutta. Työntekijöiden näkemyksiä yksiköiden hoidon laadusta selvitettiin erillisellä henkilöstökyselyllä. Lue lisää aiheesta: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/ikaantyneiden-hoidon-laadun-arviointiin-tarvitaan-tietoa-hoidettavilta-laheisilta-ja Väitös: Koettu hoidon laatu : Asukkaan, läheisen ja henkilökunnan näkemyksiä asukkaan hoidon laadusta ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa
  6. Sairaanhoitajat voivat määrätä lääkkeitä potilaille rajatusti. Vuoden 2020 alusta alkaen rajattua lääkevalikoimaa laajennetaan. Samalla sairaanhoitaja saa oikeuden määrätä lääkkeitä myös kauppanimellä eli lääkkeen valmistajan tai markkinoijan lääkkeelle antamalla nimellä. Lääkevalikoiman laajennus tapahtuu asetuksen muutoksella. Jatkossa sairaanhoitajien määrättävissä on lääkevalikoima, jota käytetään yleisesti heidän vastaanotolleen ohjattavien potilasryhmien hoidossa. Muutos nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon aloittamista sekä antaa mahdollisuuksia organisoida toimintayksikön toimintaa joustavammin. Rajattu lääkkeenmäärääminen koskee myös sairaanhoitajana laillistettua terveydenhoitajaa ja kätilöä. Uuteen lääkevalikoimaan muun muassa allergia-, astma- ja diabeteslääkkeitä Sairaanhoitaja voi jatkossa määrätä esimerkiksi allergialääkkeitä ja kipulääkkeitä, joista on sekä itsehoito- että reseptilääkepakkauksia. Myös sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja astman hoidossa käytettävien lääkkeiden valikoimaa laajennetaan. Uusia tautiryhmiä ovat sepelvaltimotauti, angina pectoris -rintakipu ja keuhkoahtaumatauti. Rokotteisiin lisätään puutiaisaivotulehdusrokote korkean ilmaantuvuuden alueilla asuville ja pitkään oleskeleville. Sairaanhoitaja saa valintansa mukaan edelleen määrätä lääkettä sen geneerisellä nimellä eli vaikuttavan aineen, vahvuuden ja lääkemuodon perusteella. Mahdollisuus määrätä lääkettä myös kauppanimellä yhtenäistää lääkärin ja sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen käytäntöjä sekä helpottaa apteekkien työtä lääkemääräysten oikeellisuuden varmistamisessa. Lääkkeitä voi määrätä vain hoitosuunnitelman tai hoidon tarpeen arvion perusteella Sairaanhoitaja voi jatkaa lääkitystä lääkärin tekemän taudinmäärityksen perusteella tai määrätä lääkkeitä toteamaansa hoidon tarpeeseen tietyissä taudeissa ja tilanteissa. Sairaanhoitajalla on rajattu oikeus määrätä lääkkeitä hoitamalleen potilaalle myös silloin, kun kyseessä on ennalta ehkäisevä hoito. Sairaanhoitajan määrättävissä olevaan lääkevalikoimaan lisättävät lääkkeet ovat kyseisissä tautitiloissa Käypä hoito -suositusten tai Lääkärin käsikirjan mukaisia. Sairaanhoitaja saa määrätä lääkkeitä vain, jos hän on käynyt vaadittavan koulutuksen ja saanut määräyksen toimintayksikön vastaavalta lääkäriltä. Määräyksessä todetaan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä sekä mahdolliset lääkkeiden määräämiseen liittyvät rajoitukset. Asetus tulee voimaan 1.1.2020 - uudet tiedot päivittyvät Lääketietokantaan 1.3.2020 Lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen muutos tulee voimaan 1.1.2020. Sairaanhoitajat eivät kuitenkaan voi määrätä asetuksessa mainittuja uusia lääkkeitä vielä tuolloin, sillä tarvittavat tiedot saadaan Lääketietokantaan 1.3.2020. Potilastietojärjestelmät tarkistavat automaattisesti, että määrättävä lääke on Lääketietokannan mukaan sairaanhoitajan määrättävissä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta (992/2019)
  7. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vaihtelevat merkittävästi alueittain. Eroja selittävät muun muassa erilaiset tavat järjestää ja tuottaa sote-palveluja ja erot palvelujen saatavuudessa - ei niinkään se, kuinka paljon alueen asukkaat todellisuudessa tarvitsevat palveluja. Tiedot perustuvat THL:n tänään julkaisemiin arviointiraportteihin. Raporteissa on arvioitu, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty kunkin 20 sairaanhoitopiirin maantieteellisellä alueella. Arvioiden mukaan sote-kustannukset kasvavat merkittävästi tulevina vuosina, mikä aiheuttaa suuren paineen kuntien taloudelle. Kuluja kasvattavat erityisesti ikääntymisestä johtuva palvelujen tarpeen kasvu ja suuret rakennusinvestoinnit. Laitosvaltaiset palvelut kasvattavat kustannuksia Arvioinneissa on tarkasteltu sekä sairaanhoitopiirien alueiden asukaskohtaisia kustannuksia että kustannuksia suhteessa palvelujen tarpeeseen. Asukasta kohden sote-menot ovat pienimmät Uudenmaan alueella ja korkeimmat Itä-Savon alueella, jossa ne ovat lähes 50 prosenttia Uuttamaata korkeammat. Kun luvuissa huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve, Uudenmaan kustannukset ovat kuitenkin lähes keskitasoa. Tämä johtuu siitä, että alueella on muuta maata pienempi palvelujen tarve muun muassa nuoremman ja terveemmän väestön takia. Katso jokaisen alueen nettokäyttökustannuksia kuvaava kuvio täältä > Myös palvelujen tarpeeseen suhteutetut sote-nettomenot vaihtelevat hyvin paljon alueittain. – On nähtävissä, että joillakin alueilla kustannuksia kasvattavat esimerkiksi laitosvaltaiset palvelut. Tai puutteet ikääntyvien palveluissa näkyvät runsaina päivystyskäynteinä. Hyvin toimivat lasten ja perheiden palvelut voivat puolestaan näkyä alhaisempina lastensuojelun kustannuksina, kuvailee THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen. Palvelujen tarpeessa isoja eroja THL:n sairastavuusindeksin mukaan pienin palvelujen tarve on Uudenmaan alueella ja korkein Pohjois-Savossa. Merkille pantavaa on, että myös kuntakohtaiset erot voivat olla isoja. Nyt tehtyjen arviointien perusteella asukkaiden palvelujen tarve ja kuntien palveluihin käyttämä rahasumma eivät ole tasapainossa kaikilla alueilla. – Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi resursseja olisi käytettävä enemmän ja viisaasti kohdentaen sellaisilla alueilla, joilla palvelujen tarve on suurempi, Rissanen sanoo. Kuntien taloustilanne hyvin vaikea Arvioinneissa on tarkasteltu sote-kustannusten kasvuennusteita vuoteen 2030 asti. Väestön ikääntyminen nostaa palvelujen tarvetta kaikkialla Suomessa, mutta erityisen nopeaa kehitys on Uudellamaalla. – Taloustilanne näyttää hyvin vaikealta, kun palvelujen tarve kasvaa, mutta kuntien maksukyky ei, Rissanen sanoo. Myös paine isoihin rakennusinvestointeihin kasvaa, kun nykyinen rakennuskanta on tulossa tiensä päähän. – Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla rakennetaan uutta sairaalaa, jonka kustannusarvio on lähes miljardi euroa, Rissanen toteaa. THL julkaisee keväällä kansallisen raportin, jossa tarkastellaan sote-palvelujen tilannetta valtakunnallisesti.
  8. Hoitajat.net

    Lastenhoitajat hätää kärsimässä

    Varhaiskasvatuksessa työskentelevien lastenhoitajien uupumus on lisääntynyt hälyttävästi, kertoo ammattiliitto Tehy tiedotteessaan. Tilanne käy ilmi Tehyn varhaiskasvatuksessa työskenteleville lastenhoitajille suunnatusta kyselystä. Kyselyyn vastasi yli 1 400 lastenhoitajaa eri puolilta Suomea. – Varhaiskasvatukseen on tulossa seuraava vakava vetovoimaongelma, ennustaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Rytkönen pelkää, että matala palkka ja kuormittava työ karkottavat nuoria lähihoitajia alalta. – Lastenhoitajat ovat varhaiskasvatuksen huippuammattilaisia. He ovat valinneet hienon ammatin, ja he haluavat tehdä työnsä hyvin. Työpaikan arki on kuitenkin niin raadollisen raskas, että alan vaihto alkaa sielläkin tuntua ainoalta vaihtoehdolta. Lastenhoitajien uupumus johtuu työolojen heikentymisestä. Varhaiskasvatuslakiin tehtiin 2015 uudistus, joka siirsi painopistettä pedagogiikkaan. Varhaiskasvatussuunnitelmien tekotapa muutti työnjakoa ja lastenhoitajien roolia työpaikoilla. Liian tiukka mitoitus ja työvuorojen jatkuva muuttaminen lisäävät kuormitusta. Kuormitus ei katoa vapaalla, koska lastenhoitajien oletetaan olevan tavoitettavissa myös tuolloin ja ilman korvausta. “Olen työskennellyt 36 vuotta päiväkodissa. Työ on ollut mukavaa ja olen kokenut työni tärkeäksi. Nyt tuntuu tämän uuden vasun myötä, että arvostus meitä lastenhoitajia kohtaan on todellakin laskenut. Ihan kuin emme enää osaisi mitään. Voisiko päästä jo eläkkeelle!!!“ Laadukas varhaiskasvatus vaatii suunnittelua ja tiimityötä, mikä ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnitteluun varattu aika toteutuu hyvin vaihtelevalla tavalla eri päiväkodeissa ja eri paikkakunnilla. On päiväkoteja, jossa suunnittelun ajankäyttö katsotaan ryhmän tilanteen mukaan. On myös päiväkoteja, joissa suunnitteluaikaa lähtökohtaisesti käytetään enimmäismäärä, jolloin lastenhoitaja jää pääasialliseen vastuuseen lapsista. Tehyn mielestä kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset tarvitsevat ehdottomasti aikaa suunnitella ja kehittää toimintaa ja omaa työtään. Nykyisellään liian tiukka mitoitus estää pitkäjänteisen suunnittelun niin laadukkaasti kuin lapsen etu vaatisi. Suomalainen päiväkoti on edelleen yksi maailman parhaista. Jotta se sellaisena myös pysyisi, on oltava valmis tarvittaessa korjaamaan suuntaa. – Varhaiskasvatuksessa vaikuttavat arvot ja tehdyt valinnat tuntuvat työntekijöiden lisäksi perheiden ja lasten arjessa, Rytkönen muistuttaa.
  9. Tehyn viisi valtuustoryhmää pyysi nykyistä puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä jatkamaan järjestön puheenjohtajan tehtävässä kaudella 2021-2025. – Olen erittäin otettu näin laajasta tuesta ja luottamuksen osoituksesta. Lupaan olla käytettävissä tähän tärkeään tehtävään myös seuraavalla kaudella. On hienoa taistella näin vahvan tuen turvin eturivissä jäsentemme etujen ja aseman parantamiseksi, toteaa Millariikka Rytkönen. Valtuustoryhmien edustajat totesivat, että tuki nykyisen puheenjohtajan jatkokaudelle laajalla rintamalla on viesti myös liittokierrokselle. Tavoitteiden takana on yhtenäinen joukko. Sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn ylintä päätösvaltaa käyttää 83-jäseninen valtuusto. Seuraavat valtuustovaalit ja valtuuston järjestäytymiskokous ovat keväällä 2021. Rytköstä jatkokaudelle pyytäneet valtuustoryhmät ovat Arvo ammattitaidolle - Värdera Yrkeskunskapen, Sitoutumattomat ja keskiryhmät SITKE, Tehyläiset Vihreät, Vasemmisto ja sitoutumattomat ja Tehyn Yhdessä Eteenpäin. Valtuustoryhmä Vapaat Vaikuttajat tukee myös Rytkösen jatkokautta, mutta päättää muodollisesti asiasta myöhemmin.
  10. Tuore väitös tarkastelee hoitoalan ammattilaisten suhtautumista robottiapuun. Suomalaisilla hoitoalan ammattilaisilla on erinomaiset edellytykset hyödyntää uutta teknologiaa, mutta samalla myös kriittisiä näkemyksiä siitä, mihin robotteja olisi sopivaa soveltaa. Suomalaisten hoitajien ja fysioterapeuttien kokemuksia ja näkemyksiä roboteista selvitettiin kyselytutkimuksella, jonka tuloksia vertailtiin myös väestötason tilastoihin. Vuoden 2016 lopussa 13 prosenttia suomalaisista hoitoalan ammattilaisista oli tutustunut hoivarobotteihin. Enemmän omakohtaisia käyttökokemuksia heillä oli kotona käytetyistä roboteista, kuten robotti-imureista. Myönteistä suhtautumista hoivarobotteihin edisti kaikenlainen aikaisempi kokemus roboteista. Sen sijaan aikaisempi kokemus terveysteknologiasta yleensä ei osoittautunut merkittäväksi tekijäksi hoivarobottien hyväksynnässä. Suomalaiset ovat hieman myönteisempiä robottiavulle kuin eurooppalaiset keskimäärin, mutta suomalaisten asenteet työssä avustavia robotteja kohtaan ovat muuttuneet 2010-luvun kuluessa koko ajan kielteisemmiksi. Vaikka robotteihin totutellaan jo usealla uudella toimialalla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, työpaikoilla robotisointia edelleen suunnittelevat ja pilotoivat lähinnä vain organisaatioiden johto ja esimiehet. Esimiesasemassa olevilla onkin toimialasta riippumatta verrattain myönteinen asenne oman alansa robotisaatioon. Hoitoalan robotisointi on teknologisena muutoksena vasta harkintavaiheessa. Teknologistumisen tarpeet tiedostetaan, mutta ei olla vielä varmoja, mitkä menetelmät olisivat hyväksyttäviä ja toimivia. Robottien pilottitutkimukset ovat yksi keino vastata näihin kysymyksiin. Vaikka vain pienellä osalla hoitoalan ammattilaisista oli jo omakohtaista kokemusta roboteista, heistä suurin osa osoitti huomattavaa luottamusta siihen, että oppisivat käyttämään ja jopa ohjelmoimaan robotteja työssään. Vastaajilla, joilla oli vahva luottamus omiin edellytyksiin käyttää uutta teknologiaa, oli myös selvästi myönteisempi asenne hoitotyön robotisointia kohtaan. Hoivarobottien hyväksyttävyyteen liittyy lisäksi periaatteellinen puoli: Jotta hoivarobotit voitaisiin toivottaa tervetulleeksi hoitotyön avuksi, niiden täytyy olla yhteensopivia työntekijän henkilökohtaisen arvomaailman sekä työyhteisössä jaettujen asenteiden kanssa. Hoivarobottien hyväksyttävyys riippuu myös siitä, mihin tehtäviin robotteja sovellettaisiin. Esimerkiksi fyysisesti raskaisiin tehtäviin robottiapu oli tervetulleempaa kuin etähoidon ratkaisuihin. Lisäksi hoivarobottien hyödyntämistä välittömissä hoitotehtävissä pidettiin arveluttavampana kuin robottien hyödyntämistä logistiikassa, kirjaustyössä ja muissa tehtävissä, joissa ei olla potilaiden kanssa suorassa vuorovaikutuksessa. Tulokset korostavat työn robotisoinnin yhteissuunnittelua henkilöstön kanssa etenkin sensitiivisillä aloilla. Suunnitteluun osallistaminen tukee työntekijöiden luottamusta omiin edellytyksiinsä käyttää robotteja ja siten myös muutosten hyväksymistä. Eri henkilöstöryhmät olisi hyvä ottaa mukaan neuvotteluihin jo harkintavaiheessa ja antaa tilaa myös kriittisille näkökulmille. Tunnistamalla mahdolliset arvoristiriidat jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin välttää tilanteet, joissa työntekijän odotetaan työskentelevän tilanteissa tai menetelmillä, jotka eivät vastaa hänen arvojaan tai ammattieettisiä periaatteitaan. Hoivatehtävien robotisoinnin yhteissuunnittelu lopulta korostaisi sitä, kuinka roboteilla on edellytyksiä myös tukea eettistä hoitotyötä ja muun muassa vähentää sen fyysistä kuormitusta. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Turjan sosiaalipsykologian alaan kuuluvaan väitöskirjaan Accepting Robots as Assistants: A Social, Personal, and Principled Matter voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1351-7
  11. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) hallitus tarkisti palkkioitaan. Hallitus päätti esittää sairaanhoitopiirin valtuustolle, että hallinnon palkkioihin lisättäisiin 20 prosentin tasokorotus. Hallituksen mukaan korotukset ovat linjassa muiden yliopistosairaanhoitopiirien palkkioiden kanssa. Esitys on aiheuttanut närää henkilöstön keskuudessa, jolta odotetaan samaan aikaan säästöjä. PPSHP on edellyttänyt kulujen karsimista etenkin henkilöstökuluista. Muun muassa koulutuksiin pääsyä ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä on tiukennettu. – Pelisilmä puuttui. Tuollainen päätös tehtiin heti sen jälkeen, kun työntekijöille langetettiin sopeuttamisohjelma, sanoo Tehy PPSHP:n tiedottaja Tatu Tiala. – Väki on jo nyt väsynyttä ja kärmeissään, saavat tästä vain lisäraivoa. Sairaanhoitopiirin viestintäpäällikön mukaan kokouspalkkioita ei ole tarkistettu vuosiin. – Hallituksen jäsenien työmäärä on lisäksi kasvanut paljon viime vuosien aikana. Jossain vaiheessa nämäkin korotukset pitää aina tehdä, sanoo PPSHP:n viestintäpäällikkö Mervi Tervo Twitterissä. Tehyn pääluottamusmies ihmettelee korotusten ajankohtaa. – Oliko ajankohta mitä parhain? Henkilöstö ei tuosta tykännyt ja odottavat nyt itsekin vastaavaa korotusta, sanoo pääluottamusmies Juha Honkakoski. PPSHP:n pöytäkirjat Sairaanhoitopiirin hallituksen kokous 18.11.2019 Toimintamenojen sopeuttamisohjelma loppuvuoden 2019 osalta, 15.10.2019 Päivitys 23.11.2109. klo 21:50: Tarkennettu ingressiä, kyseessä sairaanhoitopiirin hallituksen esitys valtuustolle.
  12. Rokotteen saa omasta terveyskeskuksesta tai marras-joulukuussa HUSin sairaaloiden potilaiden ja lähipiirin rokotuspisteistä. Rokotuspisteet aukeavat 25.11.2019. Influenssarokotukset ovat tärkeä osa HUSin potilasturvallisuustyötä. Viime vuosina yli 95 prosenttia henkilökunnasta on ottanut rokotteen. Koska HUSin yksiköissä hoidetaan influenssapotilaita epidemian aikana joulukuusta huhtikuuhun, on mahdollista, että influenssa voi tarttua potilaasta toiseen. Siksi HUS suosittelee riskiryhmille ja heidän lähipiirilleen influenssarokotetta. HUS järjestää marras-joulukuussa useissa HUSin sairaaloissa matalan kynnyksen influenssarokotuspisteitä. Näin HUSin alueella asuvat potilaat ja heidän lähipiirinsä voivat ottaa maksuttoman rokotteen helposti vaikkapa ohi kulkiessaan. Tiedottaminen vaikeutuu postin lakon vuoksi Aiempina vuosina HUSin rokotuspisteistä on tiedotettu potilaiden kutsukirjeissä. Postin lakon vuoksi ajanvarauskirjeiden postitus viivästyy ja on vaarana, että tieto rokotuspisteistä ei saavuta potilaita ja heidän omaisiaan. -- HUSin rokotuspisteiden suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime vuonna rokotimme näissä pisteissä 5 500 henkilöä, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Rokotuspisteet aukeavat 25.11.2019. Lapsia rokotetaan ainoastaan Uuden lastensairaalan (kuuden kuukauden ikäisestä alkaen) ja Kirurgisen sairaalan (yli kolmevuotiaasta alkaen) matalan kynnyksen rokotuspisteissä. Rokotuspisteiden aukioloajat ja paikat löytyvät tästä linkistä.
  13. Hoitotyön tutkimussäätiön, Hotuksen, johtaja Arja Holopainen on huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ilmenneistä puutteista ja perusteettomista käytäntöjen vaihteluista. Ne voivat olla riski potilasturvallisuudelle ja potilaiden tasa-arvoiselle kohtelulle. - Kaikilla suomalaisilla tulee olla oikeus saada näyttöön perustuvaa, yhtenäistä, tasa-arvoista ja turvallista hoitoa, Holopainen korostaa. Näyttöön perustuvan toiminnan tukena ovat ensisijaisesti hoitotyöntekijöille suunnatut Hotuksen julkaisemat hoitosuositukset ja pääasiallisesti lääkäreille suunnatut Käypä hoidon julkaisemat Käypä hoito -suositukset. Ne täydentävät toisiaan, ja molempia tarvitaan yhtenäisen ja tasalaatuisen hoidon mahdollistamiseksi. - Molemmat edellä mainitut tahot tarvitsevat myös asianmukaisen rahoituksen voidakseen viedä tärkeää työtään eteenpäin, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela painottaa. Puheenjohtaja Hahtela ja tutkimusjohtaja Holopainen ovat huolissaan Suomessa vallalla olevasta käsityksestä, että hoitotyöhön suunnattuja hoitosuosituksia ei pidetä yhtä tärkeinä kuin lääketieteen vastaavia. - Millä muulla selitetään se, ettei valtio rahoita Hotuksen julkaisemien hoitosuositusten laadintaa samassa määrin kuin Käypä hoito -suositusten, Hahtela ja Holopainen kysyvät. Holopainen muistuttaa, että kaikista sote-alan työntekijöistä noin 60 prosenttia on hoitotyöntekijöitä. He ovat koulutustaustaltaan hyvin heterogeeninen ryhmä, joten tarve näyttöön perustuvaa toimintaa tukeville hoitosuosituksille on todellinen. Hoitosuositusten laadinnan lisäksi Hotus kehittää hoitosuositusten käyttöönottoa tukevia rakenteita. - Muutoin hoitosuositukset ja muu tutkimusnäyttö eivät vakiinnu terveydenhuoltolain vaatimalla tavalla hoitotyön käytäntöön, Holopainen toteaa. Hoitotyöntekijöitä työskentelee palveluketjun kaikilla tasoilla, muun muassa perusterveydenhuollossa, muistisairautta sairastavien ja ikäihmisten hoitokodeissa sekä kotihoidossa. Usein juuri näissä työyksiköissä hoitotyöntekijöitä ei ole riittävästi tai he työskentelevät yksin. Lisäksi lääkäripula on näillä sektoreilla arkipäivää. - Oman työnsä päätöksenteon tueksi ja hoitotyön laadun varmistamiseksi hoitotyöntekijät tarvitsevat hoitosuosituksia ja näyttöön perustuvan toiminnan varmistamisen tukirakenteita, sanoo Holopainen. Suomalainen terveydenhuolto ei toimi ilman osaavia hoitotyöntekijöitä. Maailman terveysjärjestö (WHO) on tunnustanut sairaanhoitajien ja kätilöiden merkityksen potilaiden hyvän hoidon varmistamisessa. WHO on julistanut vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi. - Myös meillä Suomessa ensi vuosi on tärkeä sairaanhoitajien ja kätilöiden merkityksen tunnustamiseksi. Olisikin aiheellista saada hoidon tasa-arvoa ja potilasturvallisuutta edistävien hoitosuositusten rahoitus kuntoon, toteaa Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
  14. SuPer selvitti yksityissektorilla työskenteleviltä jäseniltään tilannetta kevään ns. hoivakriisin jälkeen. Työnantajat olivat luvanneet lisätä henkilöstön määrää ja korjata työoloja. Selvityksen alustavat tulokset kertovat, että korjauksia ei ole tehty siinä määrin kuin työnantajat ovat antaneet ymmärtää, kertoo SuPer tiedotteessaan. Kyselyyn vastasi noin 2 000 superilaista, jotka työskentelevät Attendolla, Esperissä, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa. Kyselyssä selvitettiin, miten hoidon laatu koetaan hoivakriisin jälkeen. SuPerin mukaan työntekijöitä ei ole aidosti kuultu eikä epäkohtiin ole puututtu riittävästi. Työntekijöistä vähintään kaksi kolmesta vastasi, että hoidon laatu ei ole parantunut. Hoitajien työajasta menee edelleen iso osa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Attendon, Esperin, Mehiläisen ja Pihlajalinnan työntekijöistä yli kaksi kolmasosaa vastasi, että työtehtäviin kuului joka päivä siivousta, pyykkäystä ja/tai ruokahuoltoa. Keväällä mediassa nousivat esiin yksityisen sektorin ongelmat vanhustenhoidossa. Hoivakodeissa paljastui useita puutteita ja epäkohtia. Henkilöstömitoitus alittui monessa yksikössä, ja mitoitus koettiin riittämättömäksi. Hoitajat toivat esiin eettistä kuormaa siitä, että he eivät voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisivat ja pitäisi. Työnantajat lupasivat asiaan pikaista muutosta.
  15. Sairaanhoitajaliitto on huolissaan perusterveydenhuollon tilasta, muun muassa väestön epätasa-arvoisesta hoitoon pääsystä ja terveydestä. Hallitusohjelmassa todetaan tavoitteena: Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Tämä ei tällä hetkellä toteudu. Hallitusohjelmassa tuodaan ratkaisuna esille muun muassa moniammatillisten sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen, joissa hyödynnetään digitalisointia sekä tuodaan vastaanottotoimintaan uudella työnjaolla eri ammattilaisten työpanosta ja erityistason konsultaatioita. Tavoitteena on lisätä palveluihin noin 1 000 yleislääkäriä. – Näkökulma vääristyy, jos puhutaan terveyskeskusten lääkäripulasta kuin se olisi ainoa asia, joka pitää ratkaista. Nyt pitää keskittyä siihen, minkälaista apua terveyskeskuksessa asioiva potilas tarvitsee, ja miten se hänelle voidaan parhaiten tarjota, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Meidän pitää arvioida, miten kaikkiaan vastaamme asiakkaan tarpeisiin eikä vain siitä, onko lääkäriaikoja tarpeeksi. Ratkaisu seitsemän päivän hoitotakuun toteutumiseen, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja terveyskeskuskriisin ratkaisuun löytyy palveluiden moniammatillisesta kehittämisestä. Hahtelan mukaan palveluprosesseja on jo kehitetty oikeaan suuntaan monissa terveyskeskuksissa. Avovastaanottotoiminnassa sairaanhoitajien itsenäistä työnkuvaa osataan jo hyödyntää. Sairaanhoitajan rooli hoidon tarpeen arvioinnissa on keskeinen: hän pystyy ohjaamaan potilaan oikealle ammattilaiselle ilman turhaa odottelua ja pompottelua. Tätä kannattaa Hahtelan mielestä vielä entisestään kehittää. Tuloksellisiksi, asiakaskeskeisiksi ja kustannustehokkaiksi toimintamalleiksi ovat osoittautuneet myös lääkäri–sairaanhoitaja-työparimalli, sairaanhoitajien asiakasvastaava -malli paljon palveluita tarvitseville ja monisairaille, hoitajavastaanotot, ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuskoulutuksen saaneiden sairaanhoitajien kouluttaminen, ja heidän määränsä lisääminen terveyskeskuksissa. Myös kliinisen hoitotyön asiantuntijoilla voisi olla nykyistä vahvempi rooli terveyskeskusten hoitotyön kehittäjinä. Hahtela näkeekin, että sairaanhoitajien merkitys tulevaisuuden sote-keskuksissa edelleen korostuu väestön vanhetessa ja kroonisten sairauksien lisääntyessä. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan rooli on ollut hyvin keskeinen esimerkiksi Samarian terveyskeskuksessa Espoossa, jossa 70 prosenttia asiakkaista kulkee sairaanhoitajan kautta. Sairaanhoitajaliitto kannustaa päättäjiä satsaamaan sairaanhoitajien osaamisen maksimaaliseen hyödyntämiseen sote-keskusten kehittämisessä. Se voi tarkoittaa sairaanhoitajien lähettämistä lääkkeenmääräämiskoulutukseen, digikoulutukseen tai muuhun täydennyskoulutukseen. Se voi tarkoittaa hoitotyön esimiesten toimivallan ja määrän vahvistamista. Se voi myös tarkoittaa sen varmistamista, että sairaanhoitajakoulutus vastaa kaikilta osin tulevaisuuden haasteisiin. – Ja se tarkoittaa myös sairaanhoitajien arvon ja merkityksen tunnustamista sekä rahallista satsausta sen varmistamiseen, että meillä on ammattitaitoisia sairaanhoitajia töissä myös tulevaisuuden sote-keskuksissa.
  16. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt keskeyttää Pihlajalinna Oyj:n hoivakoti Ikipihlaja Annen toiminnan osittain. Sastamalassa Pirkanmaalla toimivan hoivakodin asiakas- ja potilasturvallisuus on vaarantunut merkittävästi. Ikipihlaja Anne -toimintayksiköstä tulee vähentää asiakaspaikkoja tänään siten, että toimintayksikön asiakaspaikkojen määrä on 15 ja toiminta tulee keskittää ainoastaan alakertaan 13.11.2019 mennessä. Asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja toimintayksiköstä pois siirtyvien asiakkaiden turvallisen siirtymisen vuoksi keskeyttämiselle on asetettu edellä mainittu siirtymäaika. Palveluntuottajan tulee kuitenkin välittömästi varmistaa se, että toimintayksikössä tällä hetkellä ja jatkossa asuvat asiakkaat saavat palvelutarpeidensa mukaisen hoidon ja hoivan jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina. Keskeyttäminen on voimassa siihen saakka, kunnes aluehallintovirasto toisin päättää. AVIN PÄÄTÖS
  17. Tehyn kyselyn mukaan erikoissairaanhoidon sairaanhoitajat kokevat työn iloa ja pitävät työtään merkityksellisenä ja voivat työssään hyvin. He kuitenkin pitävät sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa vähäisenä. Vetovoimaa laskevat työn vaativuuteen nähden liian alhainen palkka ja liian vähäiset henkilöstöresurssit, kertoo Tehy tiedotteessaan. Näkemykset käyvät ilmi Tehyn Vetovoimatekijät erikoissairaanhoidossa -kyselystä, joka tehtiin erikoissairaanhoidossa työskenteleville tehyläisille sairaanhoitajille keväällä 2019. Kysely lähettiin 4 924 sairaanhoitajalle, joista vastasi 497. Kyselyn vastausprosentti oli kymmenen. Matalan vastausprosentin vuoksi kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta linjassa yleisen tutkimustiedon kanssa. – Tutkimustiedon mukaan matala palkka, vaativa ja stressaava työ sekä kohtuuton työmäärä laskevat sote-alan vetovoimaa. Vetovoimaa ja työtyytyväisyyttä puolestaan lisäävät esimerkiksi työn vaativuutta vastaava palkka, mahdollisuus vaikuttaa työhön ja työoloihin sekä ammatillinen kehittyminen, sanoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco. 94 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työn vaativuutta vastaava palkka lisäisi alan vetovoimaisuutta. Myös riittävät henkilöstöresurssit sekä työn ja perheen yhteensovittaminen helpottaminen lisäisivät enemmistön mielestä sote-alan vetovoimaa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että myös työaikaergonomialla ja autonomisella työvuorosuunnittelulla olisi vetovoimaa kohentava vaikutus. Lähes puolet vastaajista koki henkisesti kuormittavana sen, että työtä ei ole mahdollista tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Vastaajat pelkäävät myös tekevänsä työssään virheitä kiireen vuoksi. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että fyysinen kuormitus työssä oli vähäistä. Väestön ikääntyminen vaikuttaa terveydenhuollon työvoimatarpeisiin myös erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoito edellyttää sairaanhoitajalta erityisosaamista. Sairaanhoitajien määrä on mitoitettava sen mukaan, miten vakavasti sairaita potilaat ovat. Riittävä henkilöstömitoitus ja osaaminen parantavat hoidon laatua, koska ne tutkitusti vähentävät kuolleisuutta ja poikkeamia hoidossa.
  18. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tekemän päätöksen mukaan työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voi pidentää kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen nojalla. Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa pitää päätöstä merkittävänä oikeudellisena linjauksena. Suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevä Insinööriliiton jäsen halusi käräjäoikeuden selvittävän, voiko hänen työsopimuksessaan sovittua työaikaa pidentää sillä perusteella, että alan työehtosopimukseen sisällytettiin kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 tunnin työajan pidennys. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus totesi maanantaina antamassaan päätöksessään työajan pidennyksen perusteettomaksi. Päätös perustuu niin sanottuun edullisemmuussääntöön eli työehtosopimuksella ei voi määrätä työajasta työsopimuksessa sovittua huonommin. Annetun tuomion valossa kikyssä sovittua työajan pidentämistä ei voi toteuttaa työntekijöille, joiden työsopimukseen on suoraan kirjattu työaika. – Käräjäoikeuden linjaus on erittäin mielenkiintoinen. Tämän perusteella työajan pidennys on voitu tehdä perusteettomasti isolle joukolle työntekijöitä. Myös päätöksen ajankohta on mielenkiintoinen, kun mainittu työajan pidentäminen eli niin sanotut kiky-tunnit aiheuttavat ongelmia työehtosopimuksia uusittaessa, Oksa sanoo. Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää olettaa asian käsittelyn jatkuvan hovioikeudessa. – Päätöksellä voi olla merkittäviä seurauksia siihen, miten työajan pidennykseen suhtaudutaan, miten sitä käytetään ja sovelletaan yrityksissä, hän sanoo
  19. Pelastustoimen toimintavalmiutta ei saa vaarantaa säästötavoitteiden takia. Pelastushenkilöstöön kohdistuvat vähennykset vaikuttavat suoraan kansalaisten turvallisuuteen, sanoo Palomiesliitto tiedotteessaan. Useilla pelastuslaitoksilla on viime aikoina käynnistetty henkilöstöön kohdistuvia säästötoimia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Lapissa on vireillä pelastustoimen henkilöstöön vaikuttavia rahoituksen leikkauksia. Taustalla ovat kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien käynnistämät yt-neuvottelut. Säästöihin tähtäävien yt-neuvottelujen ja jo päätettyjen säästöjen piirissä on jo lähes 11 prosenttia pelastusalan ammattilaisista. Palomiesliitto varoittaa kuntapäättäjiä lyhytnäköisistä päätöksistä. – Useilla alueilla pelastustoimessa työskennellään jo nyt resurssien äärirajoilla. Pelastajia ei ole yhtään ylimääräistä. Jos tästä vielä ruuvia tiukennetaan, vaikutukset näkyvät tavalla tai toisella kuntien asukkaiden arjessa, sanoo edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola Palomiesliitosta. Juuri julkistetun kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset haluavat turvata pelastustoimen resurssit. Kun kansalaisilta kysyttiin, voidaanko pelastuslaitosten toimintavalmiutta madaltaa, jos kustannuksia saadaan näin pienennettyä, 81 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä. Jyrkkä enemmistö vastaajista vastusti ajatusta, että palomiehiä voisi tarvittaessa säästösyistä vähentää. TNS Kantarin toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1 027 henkilöä. Palomiesliitolle kansalaisten viesti on selkeä, Jaakkola toteaa. – Kansalaiset eivät halua säästöjä pelastustoimeen. Kuntapäättäjien pitää kantaa vastuunsa ja varmistaa, että oman alueen pelastustoimi tuottaa riittävää ja välitöntä apua hätätilanteissa.
  20. HUS käynnistää kriittisessä tilassa olevan potilaan hoitoon suunnitellun RAPTOR-toiminnan ensimmäisenä Euroopassa. Kolmen vuoden kuluttua valmistuvaan Siltasairaalaan rakennetaan RAPTOR-sali (Resuscitation with Angiography, Percutaneous Techniques, and Operative Repair), jossa hoidetaan voimakkaasta ja henkeä uhkaavasta verenvuodosta kärsiviä potilaita. Hankittava RAPTOR-laitteisto sisältää integroidun laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuuden, jossa liukukiskoilla liikkuvaan tietokonetomografialaitteistoon on yhdistetty angiografialaitteisto sekä kallistettavissa oleva leikkauspöytä. RAPTOR-sali on optimaalinen toimintaympäristö henkeä uhkaavan verenvuodon hoitamiseen, sillä salin laitevarustelu tekee toimenpiteet mahdollisiksi potilasta siirtämättä. Näin säästetään elintärkeää aikaa. - Potilas tuodaan RAPTOR-saliin suoraan ambulanssista. Salissa suoritetaan päivystykselliset alkuvaiheen tutkimukset ja hoito, FAST-ultraäänitutkimus verenvuodon paikantamiseksi, tietokonetomografiakuvaus, hengenpelastavat verenvuodon tyrehdyttämiseksi tehtävät toimenpideradiologiset suonensisäiset toimenpiteet sekä tarvittaessa avoleikkaukset, kertoo toiminnan suunnittelua koordinoinut ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas Brinck. - Uutta on, että tietokonetomografia- ja angiografiatutkimusten välillä saadaan paikkatieto siirtymään automaattisesti ja tämä auttaa vuotavan suonen tarkassa paikantamisessa, kertoo radiologian ylilääkäri Mika Koivikko. Hoidon tavoitteena on pitää kriittisessä tilassa oleva potilas hengissä tyrehdyttämällä verenvuoto ja vakauttamalla elintoiminnot. Tämän jälkeen potilaan jatkohoito tapahtuu teho-osastolla. Uutta toimintamallia harjoitellaan kolme vuotta Toiminta RAPTOR-salissa perustuu ennalta määritettyyn ja harjoiteltuun malliin, jossa potilaan hoidosta vastaa 11 henkilöstä koostuva tiimi traumatologian, verisuonikirurgian, anestesiologian ja radiologian ammattilaisia. Alkuvaiheessa mukana on myös 3–4 ensihoidon edustajaa. Tiimin jäsenet suorittavat tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä samanaikaisesti. Työskentelyä koordinoi traumajohtaja. - Koska RAPTOR-salia ja -toimintamallia ei ole ennestään Euroopassa, on henkilöstön huolellinen perehdyttäminen uuteen toimintaympäristöön ja -prosessiin välttämätöntä, Brinck sanoo. Tiimien perehdyttäminen ja toiminnan harjoittelu tapahtuvat Meilahden sairaala-alueelle rakennettavassa RAPTOR-mallitilassa esittelykäytössä olleen laitteiston avulla. Mallitila valmistuu alkuvuodesta 2020 ja se toimii jatkuvana koulutuspaikkana siitä eteenpäin. - Henkilöstön simulaatioharjoittelun avulla RAPTOR-salin tutkimus- ja hoitomenetelmät jalostetaan mahdollisimman sujuviksi, jotta kulloinkin työvuorossa oleva tiimi kykenee toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, Brinck sanoo. Mallitilassa myös suunnitellaan ja varmennetaan varsinaiseen käyttöön tulevien laitteiden ja välineiden sijoittelu optimaaliseksi. Siltasairaalaan asennetaan uusi laitteisto, joka on mallitilan laitteiston mukainen. Ensimmäiset potilaat hoidetaan Siltasairaalassa vuonna 2023 RAPTOR-sali tulee sijaitsemaan Siltasairaalassa päivystys- ja leikkausalueiden vieressä, lähellä tehohoidon tiloja. HUSin arvioiden mukaan RAPTOR-salissa hoidetaan 130–150 potilasta vuosittain. Vammautumisen aiheuttamasta voimakkaasta verenvuodosta kärsivät potilaat ovat yleensä nuoria, keski-iältään hieman yli 40-vuotiaita. Sairaudesta aiheutunut vakava sisäinen verenvuoto taas koskettaa yleensä iäkkäämpiä potilaita. Siltasairaala on HUSin historian suurin rakennushanke. Se rakennetaan korvaamaan Töölön sairaala sekä osa Syöpätautien klinikasta. Rakennustyöt valmistuvat kesällä 2022 ja ensimmäiset potilaat otetaan vastaan vuoden 2023 alkupuolella.
  21. Sekä työn fyysinen että henkinen kuormittavuus on kasvanut vanhustyössä. Vaikeat työasennot ovat lisääntyneet ja raskaiden taakkojen käsittely kasvanut. Henkisellä puolella rasitusta lisää se, että työntekijät eivät itse pysty vaikuttamaan työn määrään. Nämä tekijät käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton vanhustyön ammattilaisille tekemässä kyselyssä. Lähes 85 prosenttia vastaajista koki vanhuspalvelutyön fyysisesti raskaaksi. Raskaita taakkoja ilmoitti käsittelevänsä lähes 79 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut yli kuusi prosenttiyksikköä. Hankalissa työasennoissa töitä ilmoitti tekevänsä lähes 97 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut reilu prosenttiyksikkö. Kyselyyn saatujen vastausten mukaan vanhustyö on myös henkisesti kuormittavaa. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi pystyvänsä itse vaikuttamaan töittensä määrään. Viime vuoden kyselyyn verrattuna vaikuttamismahdollisuudessa ei ollut tapahtunut muutosta. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työssä kohdatut haasteet eivät olleet kohtuullisia. Kasvua viime vuoteen on kolme prosenttiyksikköä. JHL:n sosiaali- ja terveysalan työn kuormittavuutta kartoittava kysely tehtiin nyt toisena vuotena peräkkäin. Tänä vuonna kyselyssä keskityttiin vanhuspalvelun ammattilaisiin ja siihen vastasi 550 henkilöä. Heistä 75 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä julkisella sektorilla.
  22. Useampi kuin yhdeksän lääkäriä kymmenestä katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. He myös kehottavat rokotuspäätöksestään epävarmoja potilaita rokottautumaan. Tähän viittaa tuore tutkimus, jossa tutkittiin suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2962 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista terveydenhuollon ammattilaisista katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. Mutta kuten muunkin väestön kohdalla, myös terveydenhuollon ammattilaisilla esiintyy pienissä määrin rokote-epäröintiä tai kielteisiä asenteita rokotteisiin. Turun yliopiston, Åbo Akademin, Työterveyslaitoksen ja University of Bristol -yliopiston yhteistutkimuksessa terveydenhuollon ammattilaisilta kysyttiin, kuinka he toimivat, jos potilas epäröi rokottamista. Vaikka suurin osa henkilöstöstä ilmoittaa suosittelevansa rokotteita, noin viidesosa sanoo, ettei aktiivisesti ohjaa rokotekriittisiä potilaita tiettyyn suuntaan. Terveydenhuollon henkilöstöstä ne, joilla oli heikompi luottamus rokotteiden tehoon ja turvallisuuteen, olivat vähemmän taipuvaisia ohjaamaan potilaita. – Terveydenhuollon ammattilaisilla on avainrooli tavallisten ihmisten rokotuspäätöksissä, joten tähän tulisi puuttua, Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri sanoo. Etenkin lasten rokotteet koetaan turvallisiksi Tutkimuksen tulokset osoittavat lisäksi, että rokoteasenteissa on vaihtelua. Terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat erityisen myönteisesti etenkin lastenrokotteisiin, eli kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyviin rokotteisiin. – Osuus terveydenhuollon ammattilaisista, joka ilmoittaa yrittävänsä ohjata rokotekriittisen potilaan ottamaan rokotteen on suurempi, kun kyseessä on lastenrokote kuin jos kyseessä on influenssarokote, Soveri kertoo. Rokote-epäröinti harvinaisinta lääkäreillä Kielteiset asenteet rokotteisiin eivät ole yhtä yleisiä kaikissa ammattiryhmissä. Erityisen harvinaista rokote-epäröinti on lääkäreillä. Tämä näkyy myös siinä, että selkeästi suurin osa lääkäreistä on päättänyt ottaa rokotteet itselleen ja lapsilleen. – Missä määrin vaihtelu johtuu eroista koulutuksessa, ammatillisessa kulttuurissa tai muista tekijöistä, on tutkimuskysymys, joka on vielä selvittämättä, Åbo Akademin psykologian jatko-opiskelija Linda Karlsson sanoo. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2962 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä, Pietarsaaresta ja Vaasasta. Näistä 810 henkilöä työskenteli rokotteisiin liittyvien tehtävien parissa. Tutkimukseen ei ole sisällytetty terveydenhoitajia, jotka työskentelevät neuvoloissa, ja siten useimmiten vastaavat pienten lasten rokottamisesta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa PLOS ONE -tiedejulkaisussa: The association between vaccination confidence, vaccination behavior, and willingness to recommend vaccines among Finnish healthcare workers
  23. Tehy ja La Carita -säätiö ovat valinneet pieksämäkeläisen Ritva Häkkisen vuoden 2019 vanhustyön johtajaksi. Häkkinen työskentelee vanhustyön johtajana Valona-hyvinvointipalveluissa. Häkkistä ehdottivat palkinnon saajaksi työntekijät. He kehuvat Häkkistä innostavaksi johtajaksi, joka panostaa hyvään laatuun kaikessa toiminnassaan ja saa myös työntekijät mukaan. Häkkinen perustaa johtamisensa ja toiminnan näyttöön perustuvaan tietoon ja vahvaan ammattitaitoon. Esimerkiksi työpaikalla käytössä olevat luonto- ja musiikkimenetelmät perustuvat tutkimukseen. Työntekijät pitävät Häkkistä koulutusmyönteisenä johtajana, joka kannustaa hakeutumaan ammattitaitoa edistäviin koulutuksiin. Häkkinen pyrkii toteuttamaan asiakkaiden pienimmätkin toiveet. – Elämä ei lopu vanhuudessa. Se jatkuu aktiivisena, erilaisena, mahdollisuuksia täynnä olevana, yksilöllisenä ja rikkaana, kullakin oman näköisenään, Häkkinen sanoo. Työntekijöiden mukaan Häkkinen ymmärtää, että vanhusten oman näköinen elämä ei voi jatkua ilman hyvinvoivaa henkilöstöä. Työhyvinvointi näkyy sekä kunnollisina työvälineinä ja ergonomiana että työntekijöiden toiveiden huomioimisena ja joustamisena. Häkkinen on peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja ja diakonissa. Hän on suorittanut myös terveystieteiden maisterin tutkinnon.
  24. Lakisääteinen potilasvakuutusjärjestelmä toimii Suomessa niin potilaiden kuin hoitohenkilöstön turvana. Potilaan etu on, että hän saa asiansa vireille helposti, tekemällä vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen. – Monissa maissa potilaan pitää itse sopia korvauksista vahingon aiheuttajan kanssa tai korvausta on haettava vahingonkorvaus- tai rikosprosessina. Jos näin olisi Suomessakin, iso osa tapauksista jäisi todennäköisesti kokonaan käsittelemättä. Prosessi olisi potilaalle vaikea, ja voisi tulla myös kalliiksi, sanoo johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta. Potilas saa apua vahinkoilmoituksen tekoon hoitopaikkansa potilasasiamieheltä ja Potilasvakuutuskeskuksesta. Asian käsittely on ilmaista sekä Potilasvakuutuskeskuksessa että potilasvahinkolautakunnassa. Potilasvakuutuksessa on kyse myös hoitohenkilöstön oikeusturvasta: – Lakisääteisen potilasvakuutuksen ansiosta terveyden- ja sairaanhoidon ammattilainen joutuu Suomessa harvoin henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, sanoo Minna Plit-Turunen. Terveydenhuollon ammattihenkilöt on yleensä vakuutettu työnantajan toimesta tai potilasvakuutus on ammattiliiton jäsenetu. Ammatinharjoittajien itse ottamana potilasvakuutus on kohtuuhintainen. Vakuuttamisen laiminlyönti ei vaikuta potilaan oikeusturvaan. Potilasvakuutuskeskus maksaa joka tapauksessa vahinkoilmoituksen tehneelle lakiin perustuvan korvauksen. https://www.pvk.fi/fi/terveydenhuollolle/
  25. Kelloja siirretään taas talviaikaan 27.10.2019. Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin klo 04:00 -> 03:00. Siirto tapahtuu siis lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Yövuorosta tulee tuntia pidempi, työaika lasketaan todellisten tuntien mukaan. Lisät maksetaan kello kolmen ja neljän väliseltä ajalta kahteen kertaan, koska tuo tunti on työskennelty kahteen kertaan. Palkanlaskennassa siirto huomioidaan yleensä automaattisesti. Puhelimet ja muut laitteet siirtävät itse itsensä yön aikana vastaamaan uutta aikaa, mutta asia kannattaa varmistaa aamusella.
×
×
  • Create New...