Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Subcategorys
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 371 results

  1. Sairaanhoitajaliiton koronkyselyn mukaan hoitajien huoli ja epätoivo kentällä kasvaa. On kova huoli suojaimista ja sitä kautta työ- ja potilasturvallisuudesta. Potilaan, kollegan ja oma sekä läheisten terveenä ja hengissä säilyminen huolestuttaa. Sekä sairaanhoitajat että esimiehet kyselevät yhä enemmän tuen, oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden perään. Esimiesten vastausten määrä on noussut. Lähiesimiehet ovat kovilla. Osassa vastauksia ollaan todella vihaisia ja ajatukset alanvaihdosta ovat selvästi vahvistuneet. Sairaanhoitajilla on myös kova huoli siitä, saavatko he pitää vapaapäivänsä ja lomansa. "Pääsiäisen aikana tilattiin ruumisauto aika monta kertaa. Kävin keskusteluja ja tein päätöksiä, jotka olisivat kuuluneet lääkärille. Olisimme tarvinneet tukea ja apua. Tämä aika jää kyllä kummittelemaan mielen sopukoihin.” ”Esimies kertoi eilen, että kesälomia voidaan antaa lyhyelläkin varoitusajalla esimerkiksi 3–5 päivän pätkissä ja tarvittaessa voidaan myös määrätä lomalta töihin 24 h kuluessa.” ”Oma esimies ei ole käynyt yhtään kertaa paikan päällä neljään viikkoon.” ”Lomat peruttu ja voivat siirtyä syksyyn sanoo esimies. Miten se on mahdollista?!? Koska olen vaihtanut työpaikkaa, niin viimeisin kesäloma oli syksyllä 2018. En jaksa. Työnantaja sanoo, että minut voidaan siirtää toiseen yksikköön töihin sadan kilometrin päähän, jos siellä ilmenee koronaa ja sairaanhoitajista on pula." ”Kannatte huolta jäsenistänne, jotka tekevät arvokasta hoitotyötä. Toivon, että annatte tuen myös meille, jotka omassa johtamistyössään haluavat toimia ammattimaisesti. Ministeriö ajoi meidät johtajat ahdinkoon.” ”Tunnelmat on aika ahdistavia esimiesnäkökulmasta katsottuna. Suojanaamareita ei juuri ole antaa hoitajille ja nyt tuli ommeltuja kasvosuojia koekäyttöön. En taida tarjota niitä hoitajille. Pelottaa minkälaisia syytteitä alkaa sataa, kun ensimmäinen hoitaja tai asukas kuolee suojan puutteen takia.” ”Ei millään muulla toimialalla voida kuvitellakaan, että kriisitilanteessa toimintaa organisoidaan ja johdetaan muun työn ohessa!?” Sairaanhoitajaliiton koronkysely on ollut avoinna maaliskuun puolivälistä asti. Kyselyn vastauksia on tähän mennessä analysoitu ja julkistettu kolmessa erässä. Kun Sairaanhoitajaliitto edellisen kerran (17.4.) tiedotti kyselyn tuloksista (noin 700 vastausta), sairaanhoitajien vastaukset lähes tuplaantuivat (noin 1300 vastaukseen) seuraavan kolmen päivän aikana. Sairaanhoitajat voivat kertoa liitolleen tunnelmia ja kokemuksia täällä.
  2. Tehy ja SuPer hyväksyivät tänään kunta-alan neuvottelutuloksen. Hoitohenkilöstölle saatiin monia merkittäviä parannuksia aiemmin hylättyyn valtakunnansovittelijan esitykseen nähden, kertovat liitot tiedotteessaan. Hoitoalan oma sote-sopimus on ollut hoitajajärjestöjen kymmenien vuosien tavoite. Se tulee voimaan tämän sopimuksen myötä syyskuun alussa 2021. Kiky-tunnit poistuvat elokuun lopussa. Valtakunnansovittelujan aiemmassa esityksessä ne olisivat poistuneet vasta lokakuussa. Palkankorotusten taso vastaa muilla aloilla sovittua yleistä linjaa. Yleiskorotus on 1.8.2020 1,22% ja 1.4.2021 1,0%. Lisäksi ensi vuonna 1.4.2021 maksetaan paikallinen järjestelyvaraerä, jonka suuruus on 0,8%. Sopimuskausi on 23 kuukautta alkaen 1.4.2020. SuPer ja Tehy ovat neuvotteluissa esittäneet Covid19-virukselle altistumisen riskin ja valmiuslain rajoitusten piirissä työskenteleville kertakorvausta eli ns. koronalisää. Tätä ei työnantaja tyrmännyt, mutta korvausta ei tähän sopimukseen saatu, koska se edellyttäisi valtiolta erillistä rahoitusta kuntien heikon taloustilanteen vuoksi. Muissa länsimaissa on maksettu vastaavia kertakorvauksia. Tehy ja SuPer vetosivat eilen maan hallitukseen koronakorvauksesta (vetoomus). Palkkatasa-arvon edistämistyö aloitetaan työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää 28.2.2022 mennessä kunta-alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä sekä palkkaohjelman rakentamista. Neuvottelutuloksen tiivistelmä Lue myös: Kunta-alalle uudet virka- ja työehtosopimukset
  3. Tehy ja SuPer sekä niiden Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ammattiosastot on tuomittu hyvityssakkoihin järjestämistään laittomista työtaisteluista Kuopion ylisopistollisessa sairaalassa syyskuussa 2019. Sakkoja määrättiin myös järjestöjen neuvottelujärjestölle KoHolle. Asiasta kertoo KT Kuntatyönantajat tiedotteessaan. Tehyn ja SuPerin ammattiosastot järjestivät Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työsuhteisia jäseniään koskevan ulosmarssin 19. syyskuuta.2019 ja ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 19.–26. syyskuuta. Työtaistelutoimien syynä oli ollut tyytymättömyys työnantajan säästöpäätöksiin. Työtuomioistuin tuomitsi paikalliset ammattiosastot sakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Tehylle ja SuPerille tuomittiin hyvityssakkoja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Hyvityssakkoihin tuomittiin myös Tehyä ja Superia edustava neuvottelujärjestö KoHo. Sakot määrättiin erikseen SuPerin ja Tehyn työtaistelutoimista. Työtuomioistuin katsoi, että Tehyn ja SuPerin ammattiosastot tekivät itsenäisesti päätöksensä ryhtyä työtaisteluihin. Koska KoHon valvontavelvollisuus oli kohdistunut erikseen sen alayhdistysten toimiin, KoHo tulee tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä kummassakin asiassa erikseen. Lähde: KT
  4. Sosiaalihuollon kantelu- ja valvonta-asioiden määrä kasvoi aluehallintovirastoissa rajusti vuoteen 2018 verrattuna. Epäkohdat vanhustenhuollon palveluissa olivat suurin syy yhteydenottoihin. Valtakunnallinen hoivapalveluihin liittyvä keskustelu ja siihen liittyvät median tietopyynnöt lisääntyivät merkittävästi vuonna 2019. Yhteydenotot ja käsiteltävien asioiden määrä aiheuttivat töiden ruuhkautumista aluehallintovirastoissa. Silti käsittelyyn otetut asiat ratkaistiin pääasiassa aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin. Kantelupäätös keskimäärin 7,2 kuukaudessa Vuonna 2019 aluehallintovirastoissa otettiin käsittelyyn 1 295 kantelua, kun 2018 luku oli 964. Ratkaisu annettiin 1 031 kanteluun, kun edellisenä vuonna ratkaisu annettiin 822 kanteluun. Aluehallintovirastot saivat runsaasti sosiaalihuollon kanteluja ja vanhustenhuollon epäkohtailmoituksia. Ne koskivat laajasti sosiaalihuollon eri osa-alueita. Asumispalveluyksiköihin liittyen aiheina olivat hoitohenkilöstön riittävyys hoito ja lääkehoito ruuan laatu ja tarjoilu asiakasturvallisuus sairaan- ja terveydenhoito Kehitysvammahuoltoon liittyvissä yhteydenotoissa syynä oli asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja lastensuojelussa asian käsittely määräajassa. Lisäksi kanteluissa oltiin tyytymättömiä mm. kunnan kotihoidon toimintaan ja päätöksentekoon palveluista. Kotihoitoon ja tehostettuun asumispalveluun liittyvien kantelujen aiheina oli usein hoivan ja palvelujen laatuun sekä asiakkaiden kohtelu. Aluehallintovirastot havaitsivat valvonnassaan, että osa kunnista ei tiedosta vastuutaan valvoa ostopalveluna hankkimiaan palveluja, mikä näkyi aluehallintovirastoon tulleiden epäkohtailmoitusten ja kantelujen määrässä. Lähde: AVI
  5. Hoitajat.net

    Kunta-alalle syntyi neuvottelutulos

    Kunta-alan työehtosopimusneuvotteluissa on saavutettu ratkaisu tänään. Super ja Tehy eivät avaa sopimuksen sisältöä, ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asian. SuPerin hallitus ja Tehyn hallitus ja valtuusto kokoontuvat huomenna torstaina, kerrotaan liittojen tiedotteessa. Kunta-alan KVTES:n neuvottelut aloitettiin tammikuussa. Ne siirrettiin valtakunnansovittelijalle vapaaehtoiseen sovitteluun huhtikuun alussa. Tehy ja SuPer hylkäsivät sovittelijan esityksen 30.4. Nyt neuvotteluja on käyty Kuntatyönantajan ja järjestöjen välillä 14.5. alkaen.
  6. STTK:n pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille teettämän kyselyn mukaan joka neljäs (24 %) kokee, että korona on aiheuttanut henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja haasteita erittäin tai melko paljon. 63 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmia on työpaikalla jonkin verran. Kolmasosan mielestä (31 %) työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota henkilöstön jaksamiseen eikä ole tehnyt tarpeeksi toimia jaksamisen edistämiseksi. Koronan myötä työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työaikajärjestelmiä on muokattu erittäin nopeasti uusiksi. Osa palkansaajista on siirtynyt kokonaan tai osittain etätyöhön, osalle etätyö ei ole lainkaan mahdollista. Työntekijöitä on lomautettu erittäin paljon. - Tästä huolimatta työntekijöiden jaksaminen ja henkinen kuormitus sekä niiden vaikutukset lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä työelämään, sairauspoissaoloihin ja työpaikkojen tuottavuuteen on jätetty lähes huomiotta. STTK on erittäin huolissaan näistä ongelmista. Jos työhyvinvointiin ei nyt kiinnitetä huomiota, seuraukset näkyvät aikanaan sairauspoissaolokustannusten, mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi. Kyselyssä 63 prosenttia on sitä mieltä, että jaksamiseen tai henkiseen kuormittumiseen liittyvät asiat huolestuttavat henkilöstöä erittäin tai melko paljon. Puolta vastaajista (51 %) terveyteen tai työturvallisuuteen liittyvät asiat huolestuttavat erittäin tai melko paljon. 35 prosenttia on sitä mieltä, että toimeentulo huolestuttaa henkilöstöä erittäin tai melko paljon. 19 prosenttia on erittäin tai melko huolissaan työpaikan menettämisestä. Pysyviä muutoksia vaikea arvioida Kyselyn perusteella henkilöstön edustajien usko tulevaisuuteen on ristiriitainen. Viidennes (22 %) arvioi, että työpaikan toimintaa tullaan supistamaan ja henkilöstöä vähennetään. Toisaalta joka kymmenes (9 %) on sitä mieltä, että toimintaa tullaan päin vastoin kasvattamaan ja henkilöstöä lisätään. Kolmannes (30 %) arvioi, että koronan jälkeen toiminta jatkuu ennallaan. STTK:n mielestä koronan pysyviä vaikutuksia työelämään on vaikea arvioida. - Osa kokee esimerkiksi etätyön myönteisesti, mutta moni on myös kokenut sen erittäin kuormittavaksi. Yli puolet vastaajista (55 %) silti uskoo, että työn tekemisen tavat muuttuvat jatkossa. Olisi tärkeää hyödyntää niitä myönteisiä kokemuksia, joita työn tekemisen tapoihin nyt liittyy, Katarina Murto sanoo. STTK lähetti kyselyn 5 007:lle pääluottamus- ja luottamusmiehelle sekä työsuojeluvaltuutetulle. Vastauksia tuli 1 506. Kysely tehtiin 7. – 15.5. 2020. Kysely koronan vaikutuksista työpaikallasi, osa 2
  7. Teknologian tutkimuskeskus VTT käynnisti kokeet, jotta saataisiin tutkittua tietoa kangasmaskien käyttökelpoisuudesta koronaviruksen torjunnassa. Maskit tehtiin puuvilla- ja polyesterikankaista, eli helposti kotoa löytyvistä materiaaleista. Tutkimus osoitti, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitetun hengityssuojaimen käyttäjään verrattuna. Kangasmaskin tärkein vaikutus on, että sillä voi suojata lähiympäristöään tartunnalta. Se ei kuitenkaan suojaa maskin käyttäjää altistumasta viruksille. VTT:n mukaan kankaiset kasvomaskit eivät toimi suojaimina. Niiden käyttö kuitenkin lyhentää pisaroiden lentomatkaa yskäisyn jälkeen, jolloin pisarat eivät saavuta helposti muita läsnäolijoita. Jollei pisaroita pysäytetä, ne lentävät muutaman metrin etäisyydelle. Pisaroita leviää myös, kun ihminen puhuu, huohottaa ja niistää. Kangas suun edessä hidastaa pisaroiden etenemistä, ja niiden lentomatka jää alle puolen metrin. Kangasmaskien tärkein vaikutus on muiden suojaaminen. Tämä lisää varmuutta siihen, että voidaan avata yhteiskunnan toimintoja, kuten julkista liikennettä ja palveluja. Maskien avulla voimme olla huomaavaisia muita kohtaan erityisesti sisätiloissa, vaikka etäisyys olisikin alle 2 metriä. Kangasmaski kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja. Siksi on tärkeää, että kangasmaski vaihdetaan puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein ja maskit pestään käytön välillä tehokkaasti esimerkiksi valkopesuohjelmalla. On myös tärkeää valita sellainen maski, joka ei tukahduta tai haittaa hengitystä. Parhaat saatavilla olevat suojaimet on valmistettu mikrokuidusta ja ne pystyvät suodattamaan alle 2,5 mikrometrin (millimetrin tuhannesosan) kokoisista partikkeleista jopa 70 %. Tavanomaiset vaatetuskankaat suodattavat alle 0,65-3,3 mikrometrin kokoisista partikkeleista 20-45 %, kun FFP2-suojain suodattaa 96 % ja FFP3 99 % jopa 0,35 mikrometrin partikkeleista. Tämä tarkoittaa, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitettujen hengityssuojaimien käyttäjään verrattuna. Polyesterimateriaali hylkii hyvin vettä. Testeissä se osoittautui puuvillamateriaalia tehokkaammaksi suodattamaan virushiukkasia. Mikä on kangasmaski? Kankainen kasvomaski voi tarkoittaa monta asiaa eikä sille ole standardeja. Tyypillisesti kangasmaskissa on päällekkäin kaksi puuvillakankaasta tehtyä kangaskerrosta. Keskusteluissa hämmennystä aiheuttanut kiinalainen kansanmaski GB/T32610-2016 on tarkoitettu savusumulta ja katupölyltä suojautumiseen, eli hieman samaan tarkoitukseen kuin FFP1-hengityssuojain. VTT: Suojaavatko kangasmaskit koronavirukselta? Lähde: VTT
  8. Osuuskuntayrittäjä, vasemmistopoliitikko ja kansalaisaktivisti Jouni Sirén (vas.) ilmaisi tukensa hoitajien palkankorotuksille. Ehdotus on saanut runsaasti tykkäyksiä ja jakoja sosiaalisessa mediassa – Minusta reilu ratkaisu olisi, että hoitajille annetaan palkankorotus. Maksetaan se vaikka osinkotulojen verotusta lisäämällä. Annetaan sitten osinkojen saajille kiitokseksi aplodeja ja valoshow Finlandia-talon seinään, Jouni Sirén kirjoitti Twitterissä. Mitä mieltä sinä olet ehdotuksesta?
  9. Usean keskisuomalaisen yrittäjän yhteisellä tempauksella kerättiin 60 000 euroa, joilla hankittiin suojavisiirejä lahjoitettavaksi hoivakodeille ympäri Suomen. Yrittäjien tempauksen taustalla on huoli ikääntyvien vanhusten turvallisuudesta korona-aikana sekä halu tehdä poikkeusaikana konkreettinen hyvä teko. Suojavisiirit on ensisijaisesti tarkoitettu ympärivuorokautisen hoivan hoitohenkilökunnan käyttöön. Jaettavien suojavisiirien määrä oli rajoitettu, mutta niitä pyrittiin toimittaa mahdollisimman laajalle joukolle. Vanhustyön keskusliiton kautta visiirejä toimitettiin reilu sataan hoivakotiin, joissa visiirit toimivat ensiapuna pahimpaan tarpeeseen. – Näyttävät oikein hyvältä ja laadukkailta, kertoi yksi visiirejä saanut hoivakoti. Lahjoitetut suojavisiirit ovat korkealaatuisia ja sataprosenttisesti Suomessa valmistettuja. Ne on tehnyt 4M Suomi. Visiirit voidaan pestä ja käyttää useaan kertaan. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara pitää lahjoitusta merkittävänä. – Lahjoituksen vaikuttavuus on todella suuri, sillä suojavarusteista on vanhustenhuollossa huutava pula, Lausvaara kommentoi. Lahjoituksen saaneiden hoivakotien palautteista kuuluu kiitollisuus. – Tosi hieno asia! Idea upea ja toteutus tehokas, mutta ennen kaikkea tuote hyvä! Pyyteetön huolehtiminen ilahduttaa henkilöstöä! On ilahduttavaa huomata epäitsekäs toiminta. – Tuhannet kiitokset suojavisiireistä! Voit uskoa, että oli tyytyväistä porukkaa, kun vein ne tuonne hoitajille! – Olin positiivisesti yllättynyt määrästä, varsinkin kun ne ovat vielä pestäviä. Toki niitä paljon kuluukin päivän aikana, jos tautilanne iskisi, mutta kyllä tämä lahjoitus muutti tilannettamme oleellisesti paremmaksi. Hyväntekeväisyyttä tekeviä yrityksiä edustava Matti Perkkiö kertoo, että tempaus halutaan kohdistaa sinne, missä tarve on kovin. – Hoiva-alalla on suojavarusteista pulaa, ja on käynyt ilmi, että jotkut yrittävät rahastaa hengityssuojaimilla. Tämä on meidän vastaiskumme suojavälinekiskureille, Perkkiö taustoittaa. Suojavisiirit lahjoittavat yritykset ovat Asianajotoimisto Fenno, Joma Rakennus, Jyskän varastomyymälä, Kymppiremontit, LämpöYkkönen ja Trustmary.
  10. Joukko aktiiveja on laittanut vireille kansalaisaloitteen sairaanhoitajien palkkojen nostamiseksi. Suomessa palkka määräytyy yleensä joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Aloitteen perustajat kuitenkin vaativat, että Suomessa ryhdytään lainvalmisteluun sairaanhoitajien palkkojen korottamiseksi. Aloitteen mukaan tehtäväkohtainen palkankorotus tarvitaan sairaanhoitajille sekä ensihoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille, joilla on sairaanhoitajapohjainen (AMK) tutkinto. Palkkatason on noustava vastaamaan työn vaativuutta ja koulutustasoa. Aloite on kerännyt lyhyessä ajassa jo tuhansia allekirjoituksia: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6440
  11. Kansalaisaloite sairaanhoitajien palkkojen korottamiseksi on kerännyt 50 000 allekirjoitusta. Suomessa palkka määräytyy yleensä joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Aloitteen perustajat kuitenkin vaativat, että Suomessa ryhdytään lainvalmisteluun sairaanhoitajien palkkojen korottamiseksi. Aloitteen mukaan tehtäväkohtainen palkankorotus tarvitaan sairaanhoitajille sekä ensihoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille, joilla on sairaanhoitajapohjainen (AMK) tutkinto. Palkkatason on noustava vastaamaan työn vaativuutta ja koulutustasoa. Sairaanhoitajien aloite: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6440 Myös lähihoitajille kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6497
  12. Suomen Kätilöliitto on valinnut vuoden kätilöksi THL:n asiantuntijan Mimmi Koukkulan. Koukkula on luonut uraa synnytyssairaalassa sekä seksuaaliterveyden edistämisen parissa. Valintaperusteluissa sanotaan, että hän on nostanut vaikeaksi koettua aihetta julkiseen keskusteluun. Tällä hetkellä hän tekeekin työtä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, vastuualueenaan tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastainen työ sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Minni Koukkula on luonut myös aiheesta materiaalia työn tueksi alan ammattilaisille. Mimmi Koukkula: Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelma
  13. Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa sekä vastavalmistuneena että myöhemmin pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on keskimäärin 2445e/kk. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien palkan tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Elinkustannusten vaikutus huomioituna suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita pohjoismaita alhaisemmalle tasolle. Suomenkin tasolla sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio (3035e/kk) jää suomalaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvon (3368 e/kk) alapuolelle. Sairaanhoitajan palkka ei suuresti vaihtele työnantajasektorin mukaan. Kuntasektorilla sairaanhoitajien kokonaisansioiden keskiarvo on 3045e/kk ja yksityissektorilla 2951e/kk. Valtion palveluksessa olevilla sairaanhoitajilla on korkein keskimääräinen kokonaisansio 3427e/kk. Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta suuri siivu koostuu vuorotyölisistä. Kokonaisansio sisältää muun muassa kokemus-, vuorotyö- ja erillislisät sekä ylityökorvaukset. Sairaanhoitajaliitto on huolissaan sairaanhoitajien palkan jälkeenjääneisyydestä Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Sairaanhoitajaliiton teettämän työolobarometrin mukaan yhä useampi sairaanhoitaja harkitsee alan vaihtoa muun muassa huonon palkkauksen takia. Sairaanhoitajat ovat sitä mieltä, että työnmielekkyyttä syö eniten se, ettei palkka vastaa työn vaativuutta. – Suomalaiset osaavat ja kielitaitoiset sairaanhoitajat ovat haluttua työvoimaa muissa Pohjoismaissa. Myös korkeampi palkkataso houkuttaa lähtemään ulkomaille, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Sairaanhoitajapulan vuoksi Ruotsin vastavalmistuneiden palkkataso on noussut. Nyt siellä on myös herätty ajamaan kokeneiden sairaanhoitajien palkankorotuksia, kun sairaanhoitajapula on räjähtänyt käsiin. – Myös Suomessa sairaanhoitajapula on todellisuutta jo monin paikoin. Nyt on enemmän kuin viisasta ryhtyä toimenpiteisiin sairaanhoitajien palkan korjaamiseksi työn vaativuutta vastaavaksi ja työn mielekkyyttä ja houkuttelevuutta lisääväksi. Suomen terveydenhuolto ei toimi ilman kokeneita sairaanhoitajia, sanoo Hahtela.
  14. Nyt myös lähihoitajille vaaditaan lisää palkkaa kansalaisaloitteella. Suomessa palkka määräytyy yleensä joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella, joiden sisällöistä sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa. Eduskunta ei säädä palkoista. Aloitteen laatijat vaativat kuitenkin lainvalmisteluun ryhtymistä lähihoitajien palkkojen korottamiseksi. Aloite on kerännyt toistaiseksi hieman yli tuhat allekirjoitusta. Lue myös: Kansalaisaloite: Sairaanhoitajille lisää palkkaa
  15. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on myöntänyt yhdessä La Carita -säätiön kanssa tunnustuspalkinnot neljälle työyhteisölle hyvästä vanhustyöstä. Palkinnon saivat Palvelutalo Koivukoti Kittilästä, Koukkuniemen vanhainkoti (Havula, osasto 5) Tampereelta, Soiten kotihoidon toiminnanohjauksen arviointitiimi Kokkolasta sekä Alvinakoti Närpiöstä. Palvelutalo Koivukoti, Kittilä Koivukodissa on muistisairaiden yksikkö, tuettua asumispalvelua sekä neljä monivammaisille tarkoitettuja yksiötä. Tavoitteena on ylläpitää asukkaiden päivittäistä toimintakykyä ja turvata tarvittava hoiva. Hoito suunnitellaan yhdessä asukkaan, omaisten ja hoitajien kanssa. Jokaisella asukkaalla on kaksi omahoitajaa ja palvelutaloon muutossa asukkaan palveluntarpeet selvitetään Rai-arvioinnilla. Toiminnassa korostetaan omien voimavarojen mukaista liikuntaa, toiminnallisuutta ja estetiikkaa. Toimintaa on kehitetty suunnitelmallisesti, ja työtyytyväisyyskysely, henkilöstöpalaverit ja kehittämispäivät ovat osa työtä. Työntekijöillä on mahdollisuus täydennyskoulutukseen työtehtävien ja oman mielenkiinnon mukaan. Havula, osasto 5, Koukkuniemen vanhainkoti, Tampere Osasto on pitkäaikaishoidon yksikkö, jossa asukkaat kohdataan tasavertaisina kanssaihmisinä kodeissaan. Kaikilla asukkailla on omahoitaja, joka vastaa omaisyhteistyöstä, arvioinneista, hoitosuunnitelmasta ja lääkkeistä. Asukas osallistuu voimavarojensa ja kykyjensä mukaan Rai-arvion ja suunnitelman tekemiseen. Itsemääräämisoikeus hoitosuunnitelmassa tarkoittaa, että asukkaan tapoja ja maailmankatsomusta kunnioitetaan. Saattohoidossa tavoitteena on kuolevan kivuttomuus ja hoitajan läsnäolo. Henkilökunnalla on omat vastuualueet, joissa kunkin yksilölliset vahvuudet on huomioitu. Työyhteisö on joustava ja kunnioittava, ja toimintaa ohjaavat yhteiset arvot: yksilöllisyys, inhimillisyys, yhteisöllisyys ja innovatiivisuus. Kotihoidon toiminnanohjauksen arviointitiimi, Soite, Kokkola Tiimin tehtävänä on arvioida asukkaiden palvelun tarvetta noin neljän viikon ajan. Työhön kuuluu asiakkaan kokonaisvaltainen hoito kaikilla elämän osa-alueilla. Asiakkaalle tehdään kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka tekemiseen hän itse osallistuu. Asiakkaiden vakaumusta kunnioitetaan ja heidän toiveitaan kartoitetaan. Omaisia kannustetaan osallistumaan hoitoon yhdessä arviointitiimin kanssa. Moniammatillinen ja itseohjautuva tiimi tekee yhteistyötä mm. palliatiivisen poliklinikan, avopalvelujen, vuodeosaston ja sosiaalitoimen kanssa. Monet arviointitiimin asiakkaista pärjäävät kotona itsenäisesti pidempään toiminnan ansiosta. Jokaisen hoitajan erityisosaaminen ja kiinnostuksen kohteet on määritelty ja niitä hyödynnetään asiakkaiden hyväksi. Työntekijät osallistuvat täydennyskoulutukseen tarpeidensa mukaan ja heidän mielipiteitään ja osaamistaan arvostetaan. Tiimin arvoina ovat asiakas- ja voimavaralähtöisyys, avoimuus ja oikeudenmukaisuus ja ne näkyvät arjen työssä. Tiimi on saanut hyvää asiakaspalautetta. Alvinakoti/Alvinahemmet, Närpiö Alvinakoti on 43-paikkainen vanhusten asumisyksikkö, jossa toimintaa on kehitetty voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana asiakaskeskeisyys edellä. Yksi keskeisistä muutoksista on ollut se, että asiakasta hoitaa niin paljon kuin mahdollista sama hoitaja, jolloin hänestä tulee asiakkaansa tarpeiden asiantuntija. Asiakkaan mielipiteitä ja kotia kunnioitetaan, samoin omaisten ja työtovereiden mielipiteitä ja elämäntilanteita. Työskentelytapa on aktivoiva: kuntoutusta ja virkistystä, kuten retkiä ja teemapäiviä, järjestetään paljon. Omaiset ovat kiinteästi mukana hoidossa ja hoitosuunnitelmakeskusteluissa. Yhteistyötä tehdään niin järjestöjen kuin päiväkotien ja seurakunnan kanssa. Työtekijöiden työmoraali on korkea jatoimintaa ohjaa yhdessä laadittu arvopohja. Aikaansaadun muutoksen ovat huomanneet myös omaiset. La Carita -säätiön tarkoituksena on vanhusten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen Suomessa. Säätiö on jakanut yhteistyössä SuPerin kanssa tunnustuspalkintoja hyvästä vanhustyöstä vuodesta 2006 saakka.
  16. Tehy vaatii, että jokaisella työpaikalla on aloitettava työsuojelua koskeva yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa. Yhteistoiminnassa tulee käsitellä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä asioita. Samalla turvataan potilaiden hoidontarve ja hoitohenkilökunnan riittävyys. Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Tehyn mukaan kaikki työnantajat eivät ole ottaneet henkilöstön edustajia mukaan valmistelemaan poikkeustoimia. Työnantajan tulee turvata työntekijöiden terveys ja turvalliset työolot kaikissa tilanteissa. – Työnantajan lakisääteinen työsuojeluvelvoite pätee myös poikkeusoloissa. Työturvallisuusmääräyksiä on noudatettava valmiuslaista ja poikkeustilasta huolimatta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Yhteistoiminnassa tulee käsitellä muun muassa henkilösuojainten riittävyyteen ja käyttöön liittyvät asiat. – Jos suojaimista on puutetta, henkilöstö tarvitsee selkeät ohjeet siitä, miten tilanteessa tulee toimia. Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
  17. Monet hoitajat ovat joutuneet koronaepidemian aikana karanteeniin altistuttuaan työssään koronavirukselle. Kunta-alan työehtosopimuksissa ei ole sovittu palkanmaksusta karanteenin ajalta. SuPer ja Tehy vaativat korjausta tilanteeseen. Normaalioloissa tilanne ei ole ollut ongelma, koska Kela korvaa täysimääräisesti ja reaaliajassa karanteeniajan palkan. Koronaepidemian aikana Kelan käsittelyajat ovat venyneet ja korvausta on jouduttu odottamaan viikkoja, jopa kuukausia. – Hoitajille voi tulla useampiakin karanteenijaksoja, koska työssä ollaan lähikontaktissa koronaan sairastuneiden kanssa. Tilanne on täysin kohtuuton yksittäiselle työntekijälle, joka työnsä takia joutuu karanteeniin, mutta ei saa siltä ajalta työnantajaltaan palkkaa, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Työnantajat kieltäytyivät aluksi maksamasta palkkaa, koska asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksissa. Hoitajajärjestöjen keskusteltua ongelmasta Kuntatyönantajien kanssa käytäntö muuttui valtaosassa työpaikkoja. – Kiitämme Kuntatyönantajaa ripeästä puuttumisesta asiaan ja tämän ison epäkohdan hoitamisesta kuntoon. Emme kuitenkaan voi jättää asiaa jatkossa yksittäisten työnantajien harkintaan vaan palkanmaksuvelvollisuus pitää kirjata työehtosopimukseen. Meneillään olevan koronapandemian vaiheista ja kestosta ei ole vielä tarkkaa käsitystä. Ja valitettavasti tämä pandemia tuskin jää viimeiseksi, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut jatkuivat tänään valtakunnansovittelijan johdolla.
  18. Sataa potilasta on hoidettu HUSissa koronaviruksen vuoksi tehohoidossa. Luku sisältää hoidetut ja parhaillaan hoidossa olevat potilaat. Asiasta kertoo HUS tiedotteessaan. Lähes puolet tehohoitopotilaista on ollut alle 60-vuotiaita. Enimmillään teho-osastoilla on ollut samanaikaisesti 46 potilasta. Tällä hetkellä HUSin teho-osastoilla on yhteensä 37 koronaviruspotilasta. HUS tulee jatkossa julkaisemaan koronaviruspotilaiden hoitoon liittyvää tilastotietoa. Ensimmäiset tiedot julkaistaan tulevalla viikolla. Potilaspaikat riittävät nykyisillä rajoituksilla HUS hyödyntää koronaviruksen hoidossa potilaspaikkojen tarvetta ennustavaa mallia. Sen mukaan tilanne pysyy lähiviikot vakaana ja HUSin hoitopaikat riittävät. Nykyiset rajoitustoimet näyttävät siis toimineen hyvin. HUSin käyttämä ennustemalli koronaviruspotilaiden määristä lasketaan päivittäin ja ulottuu aina kaksi viikkoa eteenpäin. Tämän päivän malli ulottuu näin ollen 6.5. saakka. Malli on oppiva, eli se ottaa aina uudet, todelliset havainnot huomioon. HUSin mukaan tuoreimmista luvuista voi päätellä, että Suomessa käyttöön otetut rajoitustoimet näyttävät toimineen erittäin hyvin. Pelättyä nopeaa kasvua tehohoidon tarpeessa ei ole tapahtunut. Toteutuneessa tehohoidon tarpeessa on ollut nähtävissä jopa hienoista laskua, ja tilanne on kehittynyt alkuperäistä pitkän ajanjakson mallia suotuisammin. Lähde
  19. SuPerin jäsenistölleen tekemän kyselyn tuloksista ilmenee, että työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi kokee 73 prosenttia lähihoitajista. Vastaajista 75 prosenttia on myös harkinnut alan vaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ongelmia ja työntekijöiden kuormittumista on jo pitkään yritetty ratkaista muun muassa työtä organisoimalla, lainsäädäntöuudistuksin sekä teknologialla. SuPerin mukaan keinot ovat olleet riittämättömiä: hoidon ja työn laatu ei ole parantunut eikä työntekijöiden kokemus työn kuormittavuudesta ole vähentynyt, vaan tilanne on huonontunut. Työ koetaan raskaaksi, myös henkinen kuormittavuus on lisääntynyt Työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi koki selvityksen mukaan 73 prosenttia vastaajista. Raskaimmaksi työ koettiin vanhustenhoidossa, kotihoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Näiden työpaikkojen kyselytulokset olivat kokonaisuudessaan heikommat kuin muiden työpaikkojen. Raskaaksi työnsä kokevien määrä oli noussut 51 prosentista 60 prosenttiin verrattuna SuPerin vuoden 2016 työhyvinvointiselvitykseen. Kuormitus koettiin sopivimmaksi ensihoidossa, koulussa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä. Työn henkinen kuormittavuus oli kasvanut. Vastaajista 83 prosenttia koki, että työn henkinen kuormittavuus oli lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Eniten sen koettiin lisääntyneen kotihoidossa ja vastaanottotyössä. Fyysinen kuormitus oli pysynyt lähes ennallaan verrattuna neljä vuoden takaisiin lukemiin. Vastaajista 75 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa Selvityksessä arvio omasta työssä jatkamisesta oli heikentynyt. Vastaajista 75 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Jatkuvasti alan vaihtoa harkitsevien määrä oli noussut vuodesta 2016 yli 8 prosenttia. Erityisesti alanvaihtoa harkittiin varhaiskasvatuksessa, mikä saattaa johtua lakimuutoksesta, jossa lastentarhanopettajien määrää lisättiin ja lastenhoitajien määrää vähennettiin. SuPer selvitti jäsentensä työn kuormittavuutta sekä työssä viihtymistä maaliskuussa 2020 ennen koronakriisin puhkeamista ja poikkeuslakien käyttöönottoa Suomessa. Kyselyyn vastasi 8175 SuPerin jäsentä. Vastaajista lähes 70 % työskenteli kuntasektorilla. Vanhustenhoidossa työskenteli 42 % ja kotihoidossa 19 %. Lähde.
  20. HUSissa aloitetaan tällä viikolla sote-henkilökunnan vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi. Verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti kertoo, onko henkilöllä koronaviruksen vasta-aineita eli onko hän jo sairastanut koronavirusinfektion. Osa koronavirustartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita, osalla oireet ovat hyvin lievät ja osalla tauti voi olla vaikea. Koronavirustartunta näkyy vasta-ainetestissä parin viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-ainetestaus soveltuu siksi sairastamisen toteamiseen jälkikäteen. Sairastuminen todetaan edelleen hengitystienäytteestä PCR-menetelmällä tehtävällä tutkimuksella Ensimmäisessä vaiheessa vasta-ainetestiä tarjotaan HUSissa kolmentoista yksikön noin 1600 työntekijälle. Ensimmäisenä testiä tarjotaan yksiköihin, joissa on ollut henkilökunnan altistumisia sekä yksiköihin, joissa hoidetaan koronaviruspotilaita ja/tai mahdollisia koronaviruspotilaita. Lisäksi testattavien joukkoon on vertailuryhmäksi valittu yksiköitä, joissa ei tiettävästi ole ollut koronaviruspotilaita eikä henkilökunnan tartuntoja. HUSin lisäksi testejä tarjotaan kahden espoolaisen hoivalaitoksen henkilökunnalle. Vasta-ainetestaukseen osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista. Samoille HUSin työntekijöille tarjotaan tilaisuutta osallistua tieteelliseen tutkimukseen, jossa immuunivastetta mitataan samasta näytteestä vielä tarkemmin. HUSin suunnitelmissa on laajentaa vasta-ainetestausta. Kun testiä on mahdollista tarjota laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilölle ja väestölle, asiasta tiedotetaan.
  21. Noin kolmenkymmenen ohjaajan yhteishanke ”Poikkeustila” tallentaa hoitajien kokemuksia koronaepidemian aiheuttamasta poikkeustilasta. Dokumenttielokuvaan kerätään hoitajien muistiinpanoja, havaintoja, kertomuksia ja kokemuksia koronaepidemian ajalta Suomessa. – Haluamme kertoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta ja terveydenhoitojärjestelmä selviää kriisistä. Haluamme kertoa niistä ihmisistä, teoista ja arjen näkymättömästä sankaruudesta, jotka tuohon selviytymiseen oleellisesti vaikuttavat, kertoo dokumenttiohjaaja Susanna Helke. Sairaaloiden henkilökunta, hoitajat ja lääkärit joutuvat kantamaan suuren taakan. Elokuvaan halutaan tallentaa työn merkitys ja tärkeys tuleville sukupolville. – Ehkä tästä selvittyämme voisimme myös viimein ymmärtää esimerkiksi sairaanhoitajien ja lähihoitajien työn tärkeyden. Lue ohjaajan viesti hoitajayhteisölle
  22. Tehy toteutti 17.-20.4. kyselyn koronakriisin aikaisista suojavarusteista yliopistosairaalojen sekä keskussairaaloiden tehyläisille päätoimisille pääluottamusmiehille ja päätoimisille työsuojeluvaltuutetuille. Ensimmäinen vastaava kysely tehtiin huhtikuun alussa. Tulokset ovat suuntaa antavia. Vastaajista 72 % ilmoittaa, että suojaimista on edelleen puutetta. Puute on jopa hieman pahentunut edellisestä kyselystä, jossa 70 % kertoi pulasta. Asiasta kerrotaan Tehyn tiedotteessa. Kaksi viikkoa sitten suurin puute oli hengityssuojista ja kasvovisiireistä. Nyt esimerkiksi visiiritilanne on hieman parempi, mutta puutetta on edelleen hengityssuojista ja lisäksi puute suojatakeista on noussut selvästi. Kaksi viikkoa sitten suojatakkien vähyydestä ilmoitti 21 % vastaajista, nyt peräti 72 %. Suojatakkien pula on näkynyt myös Tehyyn tulleissa yhteydenotoissa ja sitä on yritetty korjata mm. kertakäyttösadetakeilla – Suojatakkien tarpeeseen ei ilmeisesti ole varauduttu riittävästi, kun niistä on nyt yllättäen tullut näinkin suuri puute, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä. Uusintakyselyssä tiedusteltiin lisäksi, miten puutteita on korjattu. Vastaajista 28 % kertoo, että on käytetty muuta kuin sairaalakäyttöön tarkoitettuja tarvikkeita. Valtaosa (83 %) vastaa, että puutteisiin on reagoitu kohdentamalla suojainten käyttöä tiettyihin toimintoihin. Ojanperän mukaan kokonaistilanne ei näytä juuri parantuneen. – Terveydenhuollossa käytettävät suojaimet on luokiteltu lääkinnällisiksi laitteiksi, joille on asetettu terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Sadetakkien ja muiden korvaavien välineiden käyttö on hyvin huolestuttavaa. Suojainten käyttöä on kohdennettu, mutta kyselyssä ei tule esiin millä tavoin. On hyvä, jos se tarkoittaa esimerkiksi riskiryhmäläisten siirtoa muihin tehtäviin. Ojanperä korostaa, että työturvallisuus ja suojautuminen on aivan yksiselitteisesti työantajan vastuulla. Kyselyn mukaan 78 % ilmoitti, että suojaimia on vastaajan tietojen mukaan tulossa lisää. Reilun kahden viikon takaisessa kyselyssä näin vastasi 95 %. – Tämä herättää kysymyksen joko saatavuuden heikentymisestä, tarpeen kasvusta tai siitä, että työantaja ei ole aktiivisesti tiedottanut suojaintilanteesta. Samassa kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä valmiuslain mahdollistamia poikkeamia on käytetty. Vastaajista 60 % ilmoittaa, että vuosilomia on siirretty tai peruttu ja 56 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä. Erityisesti irtisanomisajan pidentäminen on käytössä nyt selvästi useamman vastaajan organisaatiossa kuin reilut kaksi viikkoa sitten, jolloin siitä ilmoitti 30 % vastaajista. Tehyn uusintakysely suojainten puutteesta 16. - 20.4.2020 - yhteenveto
  23. Korona on muuttanut hoitajien työtä erikoissairaanhoidossa vaativammaksi, vaarallisemmaksi ja kuormittavammaksi. Näin muutosta kuvaavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevät hoitajat, jotka vastasivat Tehyn kyselyyn. Kyselyssä selvitettiin erikseen tehohoidon tilannetta. Pikakyselyyn vastasi yhteensä 3 019 tehyläistä. Vastaajista 531 työskenteli tehohoidossa. Heistä 35 prosenttia työskenteli tehohoidossa väliaikaisesti koronatilanteen vuoksi ja 65 prosenttia vakituisesti tai määräaikaisessa työsuhteessa. Tehohoidon vastaajista 75 % sanoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työ on vastaajien mukaan muuttunut kuormittavammaksi (86 %), vaativammaksi (74 %) ja vaarallisemmaksi (69 %). Tehohoidon vastaajista lähes 70 % myös kertoo pelkäävänsä saavansa koronatartunnan työssä. Koronakriisi on vaikuttanut myös muiden kuin tehohoidossa työskentelevien tehyläisten työhön sairaanhoitopiirissä merkittävästi. Kaikista vastaajista 54 % kertoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työn kerrotaan muuttuneen kuormittavammaksi, vaativammaksi ja vaarallisemmaksi myös muualla kuin tehohoidossa. Myös koronatartuntaa pelätään laajasti eli 66 % kaikista vastaajista kertoi tartunnan pelosta. Näin tehyläiset kertovat tilanteesta Tehohoidossa työskentelevien avovastauksista käy ilmi lisääntynyt vastuu, uudet työtehtävät ja potilasryhmät sekä muiden perehdyttäminen vaativaan tehohoitoon. ”Vastuu on lisääntynyt. Lääkärit ovat vähemmän potilaan rinnalla ja tavoitettavissa puhelimitse.” ”Oman työn ohella tulee perehdyttää viidessä päivässä uusia hoitajia teholla työskentelyyn.” ”Vuorovastaavana vastuussa kolmesta osastosta.” ”Lääkärit ovat välillä uusia, muualta tulleita. He tarvitsevat välillä tukea. Koronapotilaat ovat erityisen vaativia ja sairaita. Hätätilanteita on paljon.” ”Eristysten vuoksi kaikki toiminnot jouduttu miettimään uudelleen: miten tehdään, miten toteutetaan? Kaikessa tulee miettiä, ettei kontaminoi ja levitä.” Valmiuslailla merkittäviä vaikutuksia Tehohoidossa työskentelevistä vastaajista 66 % ilmoitti valmiuslain vaikuttaneen heihin jo näin lyhyessä ajassa. Lomia on siirretty tai peruttu 39 %:lla vastaajista, 39 % on siirretty toisiin tehtäviin ja 25 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä. Valmiuslain vaikutukset ulottuvat tehohoidon ohella koko sairaanhoitopiiriin. Kaikista vastaajista 42 % kertoo valmiuslain vaikuttaneen omaan työhön. Useimmiten on siirretty tai peruttu lomia. Mitään rahallista korvausta aiheutuneesta haitasta ei käytännössä ole maksettu tehohoidossa eikä laajemmin. Näin kertoo 94 % kaikista kyselyyn vastanneista. Kysely tehtiin 16.-17.4.2020 noin 9 000 HUS:in palveluksessa olevalle tehyläiselle. Tehyn kyselyn yhteenveto
  24. Pula suojavarusteista on johtanut hoitotyössä äärimmäisiin tilanteisiin. Työnantajat ovat tarjonneet sairaanhoitajille koronasuojaksi muun muassa sadetakkeja. Työntekijöitä on kannustettu rakentamaan suu-nenäsuojaimia talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista. Samaa nenä-suusuojusta on kehotettu käyttämään peräti kahden viikon ajan tai kunnes se hajoaa. Tiedot käyvät ilmi Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä viimeisen kahden viikon ajalta. Kyselyyn on tullut tähän mennessä noin 740 vastausta. Suurin osa vastaajista on julkisella sektorilla työskenteleviä sairaanhoitajia. Vajaa puolet vastaajista työskentelee sairaalassa. Vastauksissa puhutaan muun muassa työ- ja potilasturvallisuudesta, hygieniasta ja alanvaihdosta. Työsuojelu ja potilasturvallisuus huolestuttavat – ”Onko Suomella varaa tapattaa sairaanhoitajat?” Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat ovat hyvin huolissaan työ- ja potilasturvallisuudesta. Moni kokee, ettei kukaan välitä eikä vastaa työsuojelusta eikä työntekijöiden turvallisuudesta. Suojaimista on monissa paikoissa huutava pula. – Suojavarusteita ei ole ollut saatavilla, joten tilalle on tarjottu muun muassa sadetakkeja. – Johtavalta lääkäriltä tuli viesti: Henkilösuojusten riittävyys palveluasumisen yksiköissä pyritään turvaamaan. Valmistautukaa kuitenkin improvisoimaan. Suu-nenäsuojusmaski syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista. – Tänään saimme uuden ohjeistuksen, jonka mukaan laitoshuoltajat voivat käydä "pikaisesti" koronaepäiltyjen ja -positiivisten potilashuoneissa ilman mitään suojaimia. Ei oikein mene järkeen. – Pelottaa. Pahinta on se, että esimiesasemassa minun pitäisi pystyä huolehtimaan työntekijöiden suojavaatetuksesta, eivätkä suusuojaimet ja desinfiointiaineet riitä. Suojavarusteiden puutteellisuus voi maksaa ihmishenkiä myös elvytystilanteissa. – Meille painotetaan, ettei koronapotilasta saa alkaa elvyttämään ilman oikeanlaisia suojauksia, joita ei käytännössä löydy sairaalasta. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kun suojavälineitä ei ole, ei elvytetä. Kerro tämä sitten omaiselle. Hygienia huolettaa – ”Hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa” Moni kyselyyn vastannut sairaanhoitaja on huolissaan hygieniasta. Vastauksista käy ilmi, että joissakin työpaikoissa suojainten käyttöä on ohjeistettu hygieniasääntöjen ja virallisen ohjeistuksen vastaisesti. – Tuntuu että normaaliolojen tarkat hygieniaohjeet voidaan nyt unohtaa eikä saa kyseenalaistaa epämääräisiä ja puutteellisia ohjeita. – FFP3-maskeja ei ole käytettävissä lainkaan, vaikka potilaille joudutaan tekemään toimenpiteitä, joissa ehdottomasti pitäisi olla 3-luokan maski, esimerkiksi imemään hengitysteitä. – Suojavarusteet ja käsidesi ovat vähissä jo tässä vaiheessa epidemiaa. Olen jopa ostanut omaa käsidesiä työhöni, koska en saa sitä työnantajan puolesta. Sama koskee maskeja. Työpaikassani hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa, että pystyvät pesemään käsiään. – Kukaan ei osaa vastata kysymyksiin ja tarvikkeet hupenevat pelottavan nopeasti. Saimme määräyksen, että työvuoron ajaksi on käytettävissä vain kaksi kirurgista suu-nenäsuojusta. Syynä määräykselle on suojusten loppuminen. – Huoli suojavarusteiden riittävyydestä on koko ajan läsnä. Esimerkiksi kirurgisia maskeja käsketään käyttää väärin, vain kaksi maskia saa käyttää yhden päivän aikana. – Yhdessäkään työvuorossa henkilökunnan wc-tiloissa ei ole ollut riittävästi käsisaippuaa tai käsipaperia, johon kuivata kädet pesun jälkeen. Joissakin wc-tiloissa kädet kuivataan pyyhkeeseen, joka ei ole millään tavalla hygieenistä edes normaalioloissa. – Työnantaja on alkanut säästämään desinfektioaineita, ja pitää niitä tätä nykyä lukkojen takana. Koska esihenkilöt ovat etätöissä, emme pääse ottamaan aineita lisää lukituista kaapeista. Meillä rivihoitajilla ei ole niihin avaimia. Moni aikoo vaihtaa alaa – ”Oma terveys on viimeinen hinta, jonka valtio saa minusta irti” Sairaanhoitajat kertovat uupumuksesta ja arvostuksen puutteesta. Osa vertaa sairaanhoitajia orjiin. Osa taas miettii, että työstä kuuluisi saada vaarallisen työn lisää. Kymmenet sairaanhoitajat kertovat vaihtavansa alaa koronakriisin jälkeen. – Eikö tästä, jos mistä, pitäisi koronapotilaita hoitaville maksaa vaarallisen työn lisää? Miesvaltaisilla aloilla maksetaan vähemmästäkin. – Hoitajia tunnutaan pitävän eräänlaisina orjina, joiden tehtävä on nöyrästi palvella muuta kansaa unohtaen samalla muut velvoitteensa ja elämänsä. Hoitajat voidaan velvoittaa nykyoloissa mihin tahansa työtehtäviin milloin tahansa ja miten tahansa. – Hyvin moni suunnittelee alanvaihtoa heti kun tämä tilanne ohi. Hoitaja on kuin jalkapallo, jota voi potkia mihin tahansa suuntaan: siirtää töihin paikasta toiseen, vaihtaa tehtävät, peruuttaa lomat. Meillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia vaan pelkkiä velvoitteita. Olemme kuin orjat. – Olen ylpeä omasta ammatistani. Mutta jos koronan aiheuttama poikkeustilanne, jonka sairaanhoitajat oman terveytensä uhalla pelastavat, ei vieläkään tuo ammatille lisää arvostusta eli palkkaa, aion varmasti vaihtaa alaa. – Ala on useampaa erilaista työtä tehneenä ja nähneenä aivan uskomaton. Kun tai pikemminkin jos tästä selvitään, lopetan työni hoitajana. Nämä palvelusvuodet saavat riittää. Oma terveys on viimeinen hinta, jonka valtio saa minusta irti. Jos sen saan pitää, olen kiitollinen, ja kuittaan ulos viimeisen kerran. – Arvostuksen puute, pieni palkka, vähättely, pakottaminen työhön ja oikeuksien polkeminen ovat liian paljon. Rakastan työtäni, mutta en ole todellakaan valmis sen puolesta kuolemaan, mikä minulle voi olla todellisuutta. – Jos koronan aiheuttama poikkeustilanne, jonka sairaanhoitajat oman terveytensä uhalla pelastavat, ei vieläkään tuo ammatille lisää arvostusta eli palkkaa, aion varmasti vaihtaa alaa. – Ihmisten puheissa arvostetaan hoitajia, mutta muutoin arvostus ei näy. Tällä palkalla en ole enää valmis vaarantamaan itseäni ja läheisiäni. Näistä asioista on puhuttu jo vuosia, eikä mikään tule muuttumaan. Uskon, että jatkossa Suomessa tulee olemaan vielä suurempi hoitajapula. Omalta osaltani tämä kutsumusammatti on ainakin nyt nähty. Sairaanhoitajat voivat vastata kyselyyn nimettömästi täällä
  25. Lapin ammattikorkeakoululla on sekä Rovaniemellä että Kemissä opetuskäytössä simulaatiosairaalat, joissa on runsaasti sairaalakalustoa ja -laitteita. Koska kampukset ovat toistaiseksi kiinni, eikä niissä voida järjestää opetusta, antaa koulu laitteitaan ja tarvikkeitaan sairaaloiden käyttöön. Simulaatiosairaaloiden laitteilla harjoitellaan tavallisesti hoitotyön kliinisiä taitoja ja simuloidaan erilaisia hoitotilanteita ja -tapahtumia, joita sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työssä tulee eteen. Modernit laitteet ovat ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä tässä vaiheessa tyhjän panttina. Ammattikorkeakoulu onkin tarjonnut niitä lainaan sekä Lapin keskussairaalalle Rovaniemellä että Mehiläinen-Länsi-Pohjalle Kemissä. Rovaniemellä tarvikkeet luovutettiin keskussairaalan käyttöön perjantaina. Tätä ennen lainattavissa olevat laitteet ja muut tarvikkeet listattiin. Listauksen jälkeen sairaala arvioi, mille heillä voi tulla tarvetta. Keskussairaalalle lähti muun muassa hengityskone, nesteensiirtolaitteita, pinta-, iho- ja käsidesinfektioaineita, nesteen lämmityslaite, potilaan lämmityslaite, instrumenttipöytiä ja suojalaseja ja -maskeja. Sairaalan varustetaso on hyvä ja riittävä. Tarvikkeiden lainaamisessa on kyse poikkeusolojen ennakoinnista. Lapin sairaanhoitopiirin hallintoylijohtaja Maarit Palomaan mukaan Lapin keskussairaalalle on jo hankittu lisävälineistöä pandemian pahenemisen varalle. - Tämä on arvokas lisä valmistautumisessa. Koska tarvikkeet ovat tässä tilanteessa tarpeettomia koulutukselle, otamme ne mielellämme meille ja käyttöön tarvittaessa. Osaamispäällikkö Marika Kunnari pitää itsestään selvänä, että AMK pyrkii olemaan avuksi. Sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat sekä kunnat ovat tärkeä toimija uusien hoitotyön ammattilaisen kouluttamisessa. Yhteistyö on jatkuvaa ja tiivistä. - Kannamme tietysti oman vastuumme tässä poikkeuksellisessa tilanteessa niin pitkälle kuin mahdollista. Tunne on hyvä, kun pystyy hankalassa tilanteessa auttamaan konkreettisin keinoin. Tarvikkeet voivat olla lainakäytössä niin kauan, että akuutti kriisitilanne on ohi. Myös Rovaniemen terveyspalvelukeskuksen kuntoutussairaalalle lähtee ensi viikolla lainaan sänkyjä, sermejä ja muita hoitotarvikkeita ja -välineitä. Kemissä vastaavaa neuvoa on pidetty ammattikorkeakoulun ja Mehiläinen-Länsi-Pohjan välillä. Koululla on valmius lainata tarvikkeita heti, jos tai kun sairaala näkee sille tarvetta. Lähde: Lapin AMK
×
×
  • Create New...