Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Subcategorys
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 371 results

  1. Sosiaali- ja terveysministeriön luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi heikentäisi ensihoitajien työturvallisuutta entisestään, varoittaa Palomiesliitto SPAL. Lakiesitykseen on kirjattu ensihoitajille vastaavanlaisia valtuuksia rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä kuin poliisilla nyt on. Osa poliisin tehtävistä sekä virkavastuu siirrettäisiin ensihoitajille, mutta ilman selkeää sääntelyä virkamiehille kuuluvasta lainsuojasta. Lain tultua voimaan ensihoitajat voisivat esimerkiksi tehdä henkilökatsastuksen ja -tarkastuksen, ottaa haltuun asiakkaalta aineita ja esineitä, pitää kiinni ja estää häntä poistumasta sekä hoitaa ja lääkitä asiakasta ilman hänen lupaansa. – Ensihoitajien työturvallisuus on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Asiaa ei missään tapauksessa saa korjata määräämällä ensihoitajille "poliisivaltuuksia", toteaa edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. – Jos ensihoitajalla olisi lain säätämä oikeus rajoitustoimenpiteisiin, poliisi jatkossa antaisi entistä harvemmin virka-apua ensihoitotehtäville. Toisaalta rajoitustoimenpiteet todennäköisesti provosoisivat asiakkaita, jolloin myös ensihoitajiin kohdistuneet väkivallanteot lisääntyisivät. – Tällainen tie johtaa työturvallisuuden edelleen heikkenemiseen, Jaakkola huomauttaa. Ensihoitajien tehtävä on auttaa välittömän avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä, pelastaa henkiä. Siihen heidät on koulutettu. He eivät ole saaneet koulutusta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen – eivätkä edes riittävästi uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Palomiesliitto katsoo, että ehdotetut rajoitustoimenpiteet ensihoidossa vähentäisivät paitsi ensihoitajien myös asiakkaiden turvallisuutta ja oikeusturvaa. Riskinä myös on, että ensihoitotehtäviä jäisi kokonaan suorittamatta, jos poliisi ei saavu tehtävälle mukaan, sillä ensihoitajaparilla ei aina ole fyysisiä edellytyksiä rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Palomiesliitto katsoo, että STM:n esitys asiakas- ja potilaslaiksi on perustuslain vastainen. Perustuslain mukaan merkittävää julkista valtaa voivat Suomessa käyttää vain viranomaiset ja viranomaisten nimissä vain laillisesti virkoihinsa nimitetyt virkamiehet. Lisäksi lakiesityksessä ei ole säädetty riittävän yksityiskohtaisesti rajoitustoimenpiteiden sisällöstä, käytöstä, laajuudesta, kestosta ja tarkoituksenmukaisuusharkinnasta.
  2. Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut uuden tartuntatautilain toimeenpanoa aktiivisesti. Saadun palautteen perusteella ministeriö haluaa selkiyttää lain pykälää 48, joka koskee työntekijän ja opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi. Pykälän soveltamisen tulkinnassa on ollut epäselvyyttä. Lain tavoitteena on hyvä rokotuskattavuus Suomessa, missä rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. Tavoitteena on myös työntekijän ja opiskelijan rokotussuojaa koskevan pykälän toimeenpano hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajien ja työntekijöiden kesken. Hoitohenkilöstön rokottamisen on osoitettu vähentävän potilaiden sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Siten työntekijän rokotukset lisäävät potilasturvallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esityksen syksyn aikana ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2018. Muilta osin tartuntatautilakia ei nyt muutettaisi.
  3. Jäsen otti yhteyttä liittoon, koska työnantaja oli purkanut hänen työsopimuksensa koeajalla. Jäsen oli ensin työskennellyt työnantajan palveluksessa lähes vuoden ajan määräaikaisissa työsuhteissa, minkä jälkeen hänet oli vakinaistettu. Vakituiseen työsopimukseen oli laitettu koeaikaehto, vaikka työtehtävät eivät eronneet aiemmista. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto riitautti asian, koska koeajan saa asettaa vain kerran työsuhteen alussa, jos työtehtävät eivät muutu. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus selvittää, soveltuuko työntekijä hänelle varattuun työtehtävään ja työntekijälle puolestaan mahdollisuus selvittää, vastaako työnkuva ja työnantaja hänen odotuksiaan. Kun työntekijä oli jo työskennellyt lähes vuoden työnantajan palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa, ei koeaikaa enää saanut asettaa vakituiseen työsopimukseen. Työnantaja ei näin ollen saanut purkaa työsopimusta koeaikaan vedoten, koska koeaikaehto oli pätemätön. Työnantajalla ei ollut myöskään perusteita irtisanoa työsopimusta. Työnantajalle lähetettiin asiassa sovintotarjous. Asia saatiin lopulta sovittua niin, että työnantaja maksoi jäsenelle neljän ja puolen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, mikä teki yhteensä yli 12 000 euroa. Asiasta kertoi SuPer tiedotteessaan.
  4. 24 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kätilöä hakee yhteensä 840 000 euron korvauksia. Kätilöt katsovat menettäneensä terveytensä työajalla ja työtiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Kätilöistä 22 on työskennellyt Kätilöopistolla ja kaksi Naistenklinikalla. Korvausvaatimus on 35 000 euroa kätilöä kohden. HUS torjuu kätilöiden vaatimukset. Asiaa hoitaneelle Tehyn lakimiehelle lähetetyn vastauksen ovat allekirjoittaneet toimitusjohtaja Aki Lindén ja naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen. Kätilöopisto suljettiin viime vuonna, kun tiloista oli paljastunut laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita. Sairaalan henkilökunnalla ilmeni sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Tilanne ei helpottanut useista eripuolilla kiinteistöä tehdyistä korjauksista huolimatta. Asiasta kertoi YLE
  5. Työsuojeluhallinnon valtakunnallisessa valvontahankkeessa havaittiin, että valtaosa yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoista on huolehtinut työturvallisuuslain mukaisesti väkivallan uhkaan varautumisesta. 1400 työsuojelutarkastuksella todettiin, että noin 60 %:lla valvonnan kohteena olleista työpaikoista väkivallan uhan vaarat on tunnistettu ja niiden hallinta on saatu lain edellyttämälle tasolle. Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan tulee selvittää ja arvioida työhön liittyvät väkivallan uhkatekijät. Mikäli arviointi osoittaa, että työntekijän todennäköisyys joutua väkivallan kohteeksi on tavanomaista suurempi, työssä on ilmeinen väkivallan uhka. Tällöin työpaikalle on lain mukaan laadittava kirjalliset menettelytapaohjeet väkivallan uhan varalta. Väkivallan uhkaan liittyvät vaarat on poistettava työstä. Mikäli se ei ole täysin mahdollista, on ryhdyttävä toimiin, joilla vaikutukset työntekijän turvallisuuteen torjutaan. Työnantajille on hankkeen tarkastuksilla annettu väkivallan uhkaan liittyen 430 velvoitetta. Näistä 409 on toimintaohjeita ja 21 kehotuksia, joissa terveysvaara on tavanomaista suurempi tai työnantaja on viivytellyt aikaisemmin annetun toimintaohjeen noudattamisessa. Velvoitteita on annettu sekä uhan tunnistamisesta että jo todetun väkivallan uhan hallinnasta - Tarkastuksilla havaitut puutteet ovat liittyneet usein sellaisiin asioihin, kuin että työturvallisuuslain edellyttämät menettelytapaohjeet ovat puutteelliset, kaikkia työntekijöitä ei ole perehdytetty menettelytapoihin, sijaiset ovat unohtuneet henkilöstön koulutuksista ja opastuksista, tekniset turvalaitteet eivät toimi tai vaaratilanteiden seurantajärjestelmää ei ole. Usein haasteena on, että tapahtuneita uhkatilanteita ei analysoida eivätkä ne johda riittäviin varautumistoimiin työpaikalla, kertoo YKSOTE-kuormitus -hankkeen koordinaattori Marja Tereska Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Väkivallan uhka työssä voi ilmentyä eri tavoin. Usein se konkretisoituu työntekijän pahoinpitelynä tai vakavana väkivallalla uhkaamisena. Hankevalvonnan havaintojen mukaan pahoinpitelytilanteet syntyvät sosiaali- ja terveydenhuollon työssä usein yllättäen, mutta eivät yllätyksenä. Alalle on myös tyypillistä, että väkivallan uhasta keskusteltaessa siirrytään nopeasti keskustelemaan asiakkaiden sairauksista tai muista harkintakykyä heikentävistä ominaisuuksista. - Pahoinpitelyssä vahingoittuneen työntekijän kannalta ei juurikaan ole eroa sillä, aiheuttiko asiakas vamman tarkoituksella vai ymmärtämättömyyttään, muistuttaa Tereska. Ennakoinnilla tarkoitetaan ensisijaisesti väkivallan uhan hallintaa tukevia toiminta- ja vuorovaikutustapoja. Näiden edistäminen edellyttää usein työtapojen, työympäristön, työpaikan koulutusjärjestelmän ja työaikasuunnittelun kehittämistä sekä asiakkaiden palvelusuunnitelmien arvioimista. Tyypillisesti työpaikalle tarvitaan varotoimena myös mahdollisuus avun hälyttämiseen sekä avunsaannin varmistavat järjestelyt ja laitteet. Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/sote-toimialat
  6. Nykyisiä mielenterveyspalveluita on mahdollista täydentää verkkopohjaisilla ohjelmilla, osoittaa tuore hoitotieteen väitös. TtM Katriina Anttila tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan Depis.Netin ja muiden verkkopohjaisten ohjelmien mahdollisuutta tukea masentuneiden nuorten mielenterveyttä. Nuoret kokivat saavansa apua pahaan oloon Nuorten masennuksen hoitoon liittyy monia ongelmia. On arvioitu, että 5 % nuorista sairastaa masennusta, mutta vain alle puolet heistä saa riittävää hoitoa. Masentuneiden nuorten on vaikea kertoa huolistaan aikuisille, minkä vuoksi masennus voi jäädä tunnistamatta. Mielenterveysongelmiin liittyy usein myös ennakkoluuloja, mikä voi johtaa pahan olon salaamiseen. Väitöstutkimuksen aikana seitsemänkymmentä 15–17-vuotiasta nuorta aloitti verkkopohjaisen masennuksen tukiohjelman käytön nuorisopsykiatrisen avohoidon rinnalla. He tekivät ohjelmassa erilaisia tehtäviä, joiden välityksellä he kertoivat muun muassa huolistaan. Huolet ulottuivat laajasti nuorten elämään, kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin ja hyvinvointiin. Nuoret pohtivat tehtävissä surua, ahdistusta ja pelkojaan. – Myönteistä oli, että nuoret kirjoittivat ohjelmassa myös toiveistaan. He halusivat opetella hallitsemaan vaikeuksiaan ja kehittyä ihmissuhdetaidoissa. Nuoret antoivat pääosin myönteistä palautetta ohjelman käytöstä. He totesivat, että ohjelmassa olevan päiväkirjan avulla oli mahdollista purkaa huolia, Anttila kertoo. Nuoret kokivat saavansa ohjelman avulla apua pahaan oloonsa. Pieni osa nuorista kuitenkin totesi, ettei saanut apua käyttäessään ohjelmaa. Lisäksi tekniset ongelmat, kuten huono internetyhteys, sekä nuoren heikentynyt vointi vaikeuttivat käyttöä. Väitöskirjan tulokset rohkaisevat käyttämään verkkopohjaisia ohjelmia nykyistä enemmän nuorten mielenterveyspalveluissa. Jokaisen nuoren yksilöllinen tilanne tulee kuitenkin ottaa huomioon hoidon suunnittelussa. Verkkopohjaiset ohjelmat eivät välttämättä sovellu kaikille masennusta sairastaville nuorille. Väitös: Web-based interventions supporting the mental health of adolescents with depression Lähde: Turun yliopisto
  7. Hoitajien ja lääkäreiden työ on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi, jossa tiedolla työskentely ja työn kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Työtehtävät, työkäytännöt, työvälineet ja työympäristö pitääkin suunnitella ja mitoittaa siten, että työn vaatimukset ovat sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Tähän on monia keinoja, joita Työterveyslaitos levittää Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjassaan ympäri Suomen. Hoitajat ja lääkärit tekevät yhä suuremman osan työstään ennen tai jälkeen potilaan kohtaamisen. Vastuun, tunnekuorman, turvallisuusuhkien ja hankalien työaikojen rinnalle on noussut uusia henkisen kuormituksen tekijöitä. Huomio pitää olla useassa asiassa yhtä aikaa, muistikuorma on suuri ja keskeytykset ja häly vaikeuttavat keskittymistä ja muistamista. – Nämä työn vaatimukset ovat kuormittavia. Myös ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyvät puutteet ja ristiriitaisuudet koetaan kuormittavina, kertoo johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta. Tutkimusten mukaan aivoja kuormittavat olosuhteet heikentävät työn sujuvuutta ja altistavat virheille ja uupumukselle. Kyse on hoitotyön tuottavuudesta, potilasturvallisuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. – Konkreettisten työtä sujuvoittavien keinojen lisäksi tarvitaan myös johdolta tukea ja toimenpiteitä, joilla sujuvan työn esteet saadaan purettua ja kuormittumista vähennettyä, muistuttaa Kalakoski. Aivokuorma hallintaan hyvällä kognitiivisella ergonomialla – työ ihmisen mittaiseksi Hyvä kognitiivinen ergonomia tarkoittaa, että työn suunnittelussa on huomioitu ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn kyvyt ja rajoitukset. Aivokuorman hallintaan on olemassa useita hyväksi havaittuja konkreettisia keinoja. Konkreettiset keinot muuttuvat arjessa käytännön tekemiseksi, kun pelisäännöistä ja toimintatavoista sovitaan yhdessä. Hoitotyö on yhteistyötä ja myös aivokuormaa hallitaan yhdessä. – Jo pelkästään se, että säilytetään jokaisessa työtilassa tarvikkeet ja paperit samalla tavalla samoissa paikoissa, helpottaa asioiden huomaamista ja löytämistä, kuvaa Virpi Kalakoski. Hyvät käytännöt jakoon Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjassa Työterveyslaitos aloittaa syyskuun alussa Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjan, jossa jalkautetaan hyviä käytäntöjä hoitotyön aivokuorman vähentämiseksi terveydenhuollon organisaatioihin eri puolille Suomea. Hyvät käytännöt perustuvat Satakunnan sairaanhoitopiirissä toteutettuun Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä -kehittämishankkeeseen. Kampanja koostuu eri puolilla Suomea pidettävistä luennoista ja vapaasti hyödynnettävistä maksuttomista materiaaleista. Tutustu: Aivotyö toimivaksi hoitotyössä – kampanjasivusto
  8. Järvenpään kaupungin ympärivuorokautisen hoivan yksikössä Vaahterakodissa asuva iäkäs asukas löi teräaseella hoitajaa maanantaiaamuna. Kaupungin edustaja kuvailee tapahtunutta seuraavasti: – Tämä on vakava työtapaturma ja äärimmäisen ikävä tapaus. Työyksikössä oltiin asianmukaisesti valmistauduttu tällaisiin tilanteisiin ja miehitys oli normaali. Teemme nyt huolellisen selvityksen siitä, mitä tilanteessa on tapahtunut ja miten tilanteen olisi voinut estää, palvelualuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä sanoo kaupungin tiedotteessa. Apua saatiin paikalle nopeasti ja työntekijä on viety hoidettavaksi. Vaahterakodin työntekijöille tarjottiin saman tien kriisiapua. Myös työterveyshuolto ja kaupungin työsuojelu ovat mukana tarjoamassa apuaan ja tukea jatketaan niin kauan kuin on tarpeen.
  9. Tehy kertoo harkitsevansa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa tai muita työtaistelutoimia, mikäli hallituksen esitys työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä etenee. Toimien yksityiskohdista ja aikataulusta päätetään lähiviikkoina, kerrotaan liiton tiedotteessa. Maan hallitus päätti kevään kehysriihessä valmistella työsopimuslain muutoksen, joka keventäisi yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai alle työllistävissä yrityksissä. Perusteluna on työllisyyden parantaminen. Useat ammattijärjestöt ovat kritisoineet esitystä vahvasti, koska se asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen työantajan koosta, vaarantaa perusoikeuksia, heikentää entisestään irtisanomisturvaa eikä täytä työllisyystavoitetta. – Tehy ei voi hyväksyä jäsentensä työsuhdeturvan heikentämistä tällä tavoin. Edellytämme, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti riippumatta työnantajan koosta ja vaadimme, että hallitus luopuu esityksen eteenpäin viemisestä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Tehyn mukaan erityinen uhka koskee tulevaisuutta. Sote-uudistus tuo toteutuessaan paljon lisää yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityksiä. Etenkin yksityisen sosiaalialan yrityskenttä on jo nyt varsin villi ja työsuhdeongelmia on paljon. – Esitys on ongelma myös tasa-arvon kannalta. Sosiaali- ja terveysalalla työsuhdeturvasta ei ole samanlaisia suojaavia määräyksiä työehtosopimuksissa kuten monella miesvaltaisella alalla. Lakiesitys onkin johtamassa isoihin uusiin ongelmiin naisvaltaisella sote-alalla, toteaa Rytkönen.
  10. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kuntoutuksen apuvälineille valtakunnalliset yhtenäiset luovutusperusteet. Kyseessä on laaja opas, jonka tavoitteena on tukea arjen apuvälinetyötä. Apuvälinepalvelun tavoite on mahdollistaa ihmisen päivittäiset toiminnot erilaisista toimintakyvyn muutoksista ja rajoituksista huolimatta. Apuvälinepalvelun lähtökohtana on apuvälineen tarvitsijan ja apuvälinealan asiantuntijan yhdessä toteama tarve, joka liittyy usein asiakkaan muuhun hoitoon ja kuntoutukseen. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet on tarkoitettu oppaaksi apuvälinetyötä tai -päätöksiä tekeville sekä ohjeiksi apuvälineitä käyttäville. Tarkoituksena on lisätä asiakkaiden yhdenvertaisuutta apuvälineiden myöntämisessä. Yksilöllistä tarveharkintaa ei saa unohtaa. Asiantuntijat päivittävät luovutusperusteita säännöllisesti Yhtenäisiä perusteita on tehty asiantuntijaryhmässä, joka on toiminut valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän alaisuudessa. Päivitysryhmä jatkaa työtään avoimiksi jääneiden kysymysten ratkaisemiseksi ja luovutusperusteiden päivittämiseksi. Se kokoontuu kahdesti vuodessa. Päivitystyöhön voivat osallistua myös muut kuin päivitysryhmän jäsenet. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet - opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille
  11. Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on julkaissut uuden hoitosuosituksen alan ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään äkillisesti menehtyneen henkilön läheisiä. Suositusta voivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi hyödyntää muun muassa palo- ja pelastuslaitoksen henkilöstö, kirkon työntekijät, poliisit ja vapaehtoisjärjestöissä toimivat. Läheisille omaisen äkillinen kuolema tulee aina yllätyksenä, joten siihen ei ole osattu varautua mitenkään ja siksi läheisten tuen tarve on yleensä suuri. Hotuksen tutkimusjohtaja Arja Holopaisen mukaan aiheen merkitystä kuvaa myös se, että toive suosituksen laadinnasta tuli kuolleen omaisen läheiseltä. Kyseinen henkilö koki, etteivät ammattilaiset osanneet tarjota tukeaan, koska tilanne oli heillekin vaikea. Hoitosuosituksen taustalla on tutkimusnäyttö ja asiantuntijoiden yhteinen näkemys siitä, miten ammattilaiset voivat tukea äkillisesti kuolleen ihmisen läheisiä. Tähän asti ammattilaisten tukena ei ole ollut yhtenäisiä ohjeistuksia siitä, kuinka tukea omaisensa menettäneitä läheisiä. – Äkillisen kuoleman taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä ja läheisenä ammattilainen kohtaa niin lapsia, aikuisia kuin iäkkäitä. Näin ollen myös tuen tarve ja sisältö voivat vaihdella, toteavat hoitosuosituksen kirjoittajat dosentti Anna Liisa Aho ja terveystieteiden tohtori Anja Terkamo-Moisio. – Tärkeintä onkin pysähtyä kuuntelemaan äkillisesti omaisensa menettänyttä läheistä, jolloin ammattilainen osaa tarjota tukeaan yksilöllisesti, he jatkavat. Hoitosuositus: Äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukeminen
  12. Valtaosalla suomalaisista apteekeista on lääkkeiden saatavuusongelmia lähes päivittäin, osoittaa proviisori Kati Sarnolan väitöstutkimus. Keskeisiä syitä saatavuusongelmiin ovat lääkemarkkinoiden pieni koko ja äkilliset kysynnän muutokset. Tutkimuksessa 129 suomalaista apteekkia raportoi tilauksistaan saamatta jääneet lääkevalmisteet sekä saatavuusongelmien syyt ja vaikutukset apteekille. Lähes kuukauden mittaisen seurantajakson aikana 80 prosentilla apteekeista oli lääkkeiden saatavuusongelmia päivittäin tai lähes päivittäin. Saatavuusongelmia oli tavanomaisissa, yleisesti käytetyissä lääkeryhmissä, kuten hermostoon vaikuttavissa lääkkeissä sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeissä. Lääkkeiden saatavuuskatkostapaukset eivät tavallisimmin aiheuttaneet ongelmia apteekeille, koska korvaava valmiste oli saatavilla. Kolmasosa saatavuuskatkostapauksista aiheutti kuitenkin ongelmia, kuten asiakastyytymättömyyttä, asiakaspalvelutilanteiden pitkittymistä ja vaikeuksia varastonhallinnassa. Tutkijan mukaan tiedonkulkua lääkeyrityksiltä ja lääketukkukaupoilta apteekkeihin tulisi parantaa. – Lääkkeen saatavuusongelman syy ja milloin lääke on seuraavan kerran saatavilla eivät usein ole tiedossa apteekeissa. Nämä tiedot olisivat kuitenkin hyödyllisiä asiakaspalvelutilanteissa, Sarnola pohtii. – Tiedonkulun parantamisen lisäksi lääkkeiden saatavuusongelmiin voidaan varautua esimerkiksi varautumis- ja kriisiviestintäsuunnitelmin. Ongelmien keskeisiä syitä lääkemarkkinoiden pieni koko ja äkilliset kysynnän muutokset Lääkkeiden saatavuusongelmien syitä tutkittiin lääkeyritysten ja lääketukkukauppojen edustajille tehdyillä haastatteluilla. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 30, ja lähes kaikissa niistä kävi ilmi, että Suomen lääkemarkkinoiden pieni koko aiheuttaa saatavuusongelmia. – Suomen lääkemarkkinoiden koko ja myyntivolyymit ovat pieniä verrattuna Euroopan tai maailman lääkemarkkinoihin. Lääkemarkkinoiden pieni koko vaikuttaa myös esimerkiksi markkinoiden houkuttelevuuteen ja markkinoilla toimivien lääkeyritysten määrään, Sarnola kertoo. Tutkimuksen mukaan myös äkilliset kysynnän muutokset aiheuttavat lääkkeiden saatavuusongelmia. Kysynnän muutoksia aiheuttavat paitsi tuotteiden myynnin kausivaihtelut, myös kilpailevien yritysten tuotteiden saatavuusongelmat. Kun kilpailevan yrityksen tuote on tilapäisesti poissa markkinoilta, muiden vastaavien tuotteiden myynti kasvaa usein niin nopeasti, ettei tarpeeseen ehditä reagoida. Sarnolan väitöstutkimuksessa selvitettiin lääkkeiden saatavuusongelmien yleisyyttä, syitä ja vaikutuksia suomalaisille apteekeille sekä saatavuusongelmien syitä lääkeyritysten ja lääketukkukauppojen näkökulmasta Suomessa. Lisäksi tutkittiin harvinaislääkkeiden saatavuutta avohoidossa 24 Euroopan maassa. Lääkkeiden saatavuus ja saavutettavuus : tutkimus lääkkeiden saatavuusongelmista Suomessa ja harvinaislääkkeiden saavutettavuudesta Euroopassa
  13. Vastasyntyneen luonnollinen ja aivojen kehityksen kannalta suotuisin kasvuympäristö on lähellä vanhempaa. Erityisen tärkeää tämä on keskosille, joiden aivojen kehitys on hyvin nopeaa. Vastasyntyneiden sairaalahoidossa tätä tärkeää hoitoa parantavaa elementtiä – läheisyyttä – voidaan lisätä muun muassa perhehuoneiden avulla. LL Simo Raiskilan väitöskirjassa on tutkittu tapoja selvittää vanhempien ja vastasyntyneen välistä läheisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sairaalahoidossa. Raiskilan mukaan tutkimuksen tulosten perusteella nykyisiä hoitokäytäntöjä tulisi tarkastella ja kehittää vanhempien osallistumista tukevaan suuntaan. – Vastasyntyneiden teho-osaston arkkitehtuurissa on huomioitava vanhempien läsnäolon mahdollistaminen. Vanhemman ja lapsen välistä fyysistä läheisyyttä ja vanhempien läsnäoloa on kaikin keinoin tuettava keskosten sairaalahoidossa. Tulevaisuuden hoitokäytännöillä, sairaalasuunnittelulla ja erityisesti perhehuoneilla voidaan vaikuttaa positiivisesti keskosten ja heidän perheidensä tulevaisuuteen. Varhainen vuorovaikutus ja läheisyys vanhempiensa kanssa ovat tärkeä perusta vastasyntyneen kehitykselle. Erityisen tärkeää se on ennenaikaisesti syntyneille keskosille, joilla aivojen nopean kehityksen vaihe tapahtuu kohdun sijaan sairaalaympäristössä. Vastasyntyneiden teho-osastojen hoitokäytännöissä on viime vuosikymmeninä tapahtunut kehitystä läheisyyttä tukevaan suuntaan. Varsinkin 2000-luvulla on huomioitu läheisyyden tarpeellisuus ja vanhemmat pääsevät yhä paremmin osallistumaan lapsensa hoitoon syntymästä lähtien. Väitöstutkimuksessa todettiin, että vastasyntyneiden teho-osaston hoitokäytäntöjä voidaan muokata läheisyyttä ja vanhempien osallistumista tukevampaan suuntaan vaarantamatta keskosen kasvua tai pidentämättä sairaalahoitoaikoja. – Vanhemman ja lapsen välisen läheisyyden merkitys lapsen normaalille kehitykselle on kiistaton, mutta yllättävän vähän on ollut aiempaa tutkimustietoa siitä, miten vanhempien ja lasten läheisyyttä voidaan tukea vastasyntyneiden teho-osastoilla, Raiskila sanoo. Väitös: Parent-infant closeness and family-centered care in neonatal intensive care
  14. Lähihoitajan työsopimuksia oli ketjutettu 10 vuotta, yksittäisiä sopimuksia oli kertynyt yli 200 kappaletta. Lähihoitaja otti yhteyttä liittoon, joka lähestyi työnantajaa vaatimalla korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiassa päästiin neuvotellen sopuun. SuPerin mukaan työsopimus oli tosiasiassa muodostunut toistaiseksi voimassa olevaksi, koska työsopimusten yhteenlaskettu kesto ja määrä osoittivat, että työnantajalla oli pysyvä työvoimatarve. Niinpä määräaikaisten työsopimusten ketjutus oli lainvastainen. Työnantajalla ei ollut perustetta työsuhteen päättämiselle, joten työsuhde oli päätetty työsopimuslain vastaisesti. Asia sovittiin niin, että työnantaja korvasi jäsenelle reilut 30 000 euroa työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kun jäsen otti liittoon yhteyttä, viimeinen työsopimus oli jo ehtinyt päättyä, eikä jäsen ollut halukas palaamaan saman työnantajan palvelukseen. Asiasta kertoi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry.
  15. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää, että kaksi uutta lääkärihelikopteritukikohtaa sijoitettaisiin Seinäjoelle ja Lappeenrantaan. Esitys on osa ensihoidon ilmailupalveluiden kehittämistä. Tavoitteena on, että palvelun kattavuus olisi nykyistä suurempi ja ensihoitoa olisi saatavissa yhdenvertaisemmin koko maassa. Työryhmän tehtävänä oli koota tiedot, joiden perusteella voidaan tehdä päätös kahden uuden lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamisesta. Työryhmä vertaili erityisesti Vaasaa ja Seinäjokea sekä Lappeenrantaa ja Uttia väestön tavoitettavuuden ja hälytystehtävien tavoittamisen sekä ilmailu- ja ensihoitotoiminnan kannalta. Kokonaisuutena arvioiden Seinäjoki ja Lappeenranta ovat työryhmän näkemyksen mukaan Vaasaa ja Uttia parempia vaihtoehtoja. FinnHEMS Oy:n nykyiset helikopterikentät ovat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Lisäksi työryhmä kokosi vertailevaa tietoa siitä, tulisiko lentotoiminta järjestää ostopalveluna, kuten nykyisin, vai omana tuotantona. Työryhmän mukaan oma tuotanto olisi toiminnan organisoinnin ja kustannusten näkökulmasta nykymallia toimivampi ratkaisu. Omaa tuotantoa puoltavat muun muassa se, että edellytykset jatkuvaan kehittämiseen olisivat paremmat, toiminnan jatkuvuus olisi varmemmalla pohjalla ja oma tuotanto toisi säästöjä verrattuna ulkoistettuun malliin. Työryhmä esittää jatkosuunnittelua varten näkökohtia muun muassa muutosten rahoitustarpeista ja -tavoista. Lääkärihelikoptereiden lentotoiminnan järjestämisvastuu on tarkoitus keskittää tulevalle Pirkanmaan maakunnalle sote-uudistuksen yhteydessä ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien nykyisin omistama, lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoiva FinnHEMS Oy siirtää tulevan Pirkanmaan maakunnan omistukseen. Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun muuttuminen vaikuttaa myös ensihoidon ilmailupalveluihin liittyviin päätöksiin. Ensihoidon ilmailupalveluita kehittävän työryhmän loppuraportti
  16. Leikkausta edeltävän uuden hoidonsuunnittelumallin käyttöönotto KYSissä edisti merkittävästi potilaiden suunniteltua sairaalaan saapumista, osoittaa terveystieteiden maisteri Elina Turusen väitöstutkimus. Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yhteistyönä kehitettiin näyttöön perustuva yhdenmukainen leikkausta edeltävä hoidonsuunnittelumalli. Se kehitettiin ja otettiin käyttöön KYSin kolmellatoista operatiivisella erikoisalalla vuosina 2013–2015. Hoidonsuunnittelumallissa ennakoidaan ja suunnitellaan leikkaukseen liittyvät asiat riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta mahdollisiin muutoksiin voidaan reagoida jo ennen leikkauspäivää. Tavoitteena on hyvin valmisteltu ja ohjattu potilas, joka saapuu levollisin mielin leikkausyksikköön suunnitelman mukaisesti. Leikkausta edeltävän hoitotyön keskeisimpiä osatekijöitä ovat aktiivisesti hoitoprosessiin ja sen suunnitteluun osallistuva potilas ja hänen läheisensä, kokenut, erikoisalansa hyvin tunteva sairaanhoitaja-hoidonsuunnittelija, moniammatillinen yhteistyö sekä hoitotyötä tukevat sähköiset työkalut. Leikkausten peruuntumiset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita Yleisimpiä syitä suunnitellun leikkauksen peruuntumiseen leikkauspäivänä ovat potilaan leikkauskelpoisuuteen tai sairaalan puutteellisiin resursseihin liittyvät syyt. KYSissä kaikista suunnitelluista leikkauksista 4,7 prosenttia peruuntui leikkauspäivänä. Nämä peruuntumiset aiheuttivat vuodessa arviolta noin 1,2 miljoonan euron taloudellisen haitan. Lisäksi noin 80 prosenttia peruutuksista tapahtui jo ennen toimenpidepäivää, mikä aiheutti ylimääräistä työtä hoitoa koordinoiville hoidonsuunnittelijoille. Hoidonsuunnittelijoilla keskeinen rooli leikkauspotilaiden hoidossa Nykyaikainen hoito mahdollistaa leikkauspotilaiden saapumisen sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna. Muutos on edellyttänyt leikkausta edeltävän hoitotyön kehittämistä turvallisen ja laadukkaan hoitoprosessin onnistumiseksi. Hoidonsuunnittelija on erikoisalansa kokenut sairaanhoitaja, joka koordinoi potilaiden kokonaishoitoa ja suunnittelee hoitoprosessin yksilöllisesti potilaan, läheisten ja muiden keskeisten ammattilaisten kanssa. Hän kartoittaa potilaiden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen tilanteen huomioiden mahdolliset pelot ja jännityksen. Hoidonsuunnittelija kokoaa olennaiset leikkaukseen ja toipumiseen liittyvät tiedot ja vastaa leikkaukseen liittyvästä potilasohjauksesta. Väitös: Preoperatiivisen hoidonsuunnittelumallin vaikutukset elektiivisten leikkausten peruuntumisiin
  17. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan esimiehet ovat huonommin perillä lähihoitajien tehtävistä kuin sairaanhoitajat ja kätilöt. Työaikaa käytetään usein tehtäviin, jotka eivät vaadi hoitotyön koulutusta. Yliopistosairaalassa toteutettu kyselytutkimus osoitti, että lähihoitajat tekevät tehtäviä hoidon kaikilla osa-alueilla, mutta heillä on myös työtehtäviä, jotka eivät vaadi hoitotyön koulutusta, kuten tavaratilaukset ja hyllytystehtävät. Tutkimuksen mukaan lähihoitajien koulutukseen perustuva tehtäväkuva ei ole selvä heidän esimiehilleen. Esimiehet arvioivat lähi- ja perushoitajien tekevän hoitoon liittyviä tehtäviä harvemmin kuin mitä lähi- ja perushoitajat toivat itse esille. Sitä vastoin sairaanhoitajat ja kätilöt arvioivat lähi-ja perushoitajien tekevän hoitoon liittyviä tehtäviä useammin kuin mitä lähi- ja perushoitajat itse vastasivat. Tulosten perusteella lähihoitajat tekevät varsin laajasti erilaisia tehtäviä nimikesuojattujen (lh.) ja laillistettujen ammattihenkilöiden (sh.) työn rajapinnalla. Yleisimmin tehdyt tehtävät kuuluvat kahteen hoitotyön osa-alueeseen: hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet sekä hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus. Harvemmin tehdyt tehtävät liittyvät lääkehoitoon: kotilääkityksen selvittäminen ja kirjaaminen, lääkkeiden jako tarjottimelle, lääkeinjektion pistäminen ihon alle tai lihakseen, lääkelistan päivittäminen ja lääkkeiden tilaaminen apteekista. Myös tehohoitotyöhön tai leikkaushoitotyöhön liittyvät tehtävät harvemmin kuuluvat lähihoitajille. Onnistunut työnjako edellyttää hyvää johtamista Työnjaon kehittämisen haasteet ja esteet liittyivät kaikkien vastaajien mielestä asenteisiin, ennakkoluuloihin, pelkoihin, tiedon puutteeseen sekä työnjaon häilyviin rajoihin ja epäselvyyteen. Tutkijan mukaan työnjaon kehittäminen edellyttää, että esimiehet ovat tietoisia alaistensa tehtäväkuvista. Myös työntekijäryhmien on oltava selvillä toisensa tehtävistä, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä tai tehtäviä ei jää tekemättä. Tavoitteena on käyttää työntekijöiden koko osaaminen hyödyksi, koska koulutuksella hankittuja taitoja ei ole varaa hukata. Ei-hoidolliset tehtävät pitäisi siirtää pois hoitotyöntekijöiltä, jotta kukin työntekijäryhmä keskittyisi tehtäviin, joihin on saanut koulutuksensa perusteella osaamisen. Onnistunut työnjako edellyttää kaikkien ammattiryhmien osaamisen arvostusta sekä hyvää johtamista ja valmiutta muuttaa entisiä toimintamalleja. Toimiva työnjako tuottaa tehokkuutta ja taloudellisuutta ja sitä kautta arvoa potilaille ja yhteiskunnalle. Alle puolet työajasta potilaan luona Tutkimukseen kuului myös kirjallisuuskatsaus. Se osoitti, että ammattinimikkeestä riippumatta hoitotyöntekijät käyttävät alle puolet työajastaan potilaan luona tapahtuvaan välittömään potilashoitoon. Kirjaamiseen kului noin viidennes työajasta ja henkilökohtaiseen aikaan hieman alle viidennes työajasta. Väitös: TtM Päivi Lavander, Nimikesuojattujen ja laillistettujen ammattihenkilöiden työnjako yliopistosairaalan muuttuvassa toimintaympäristössä
  18. Tehy ilmoitti tänään tavoitteensa syksyn neuvottelukierrokselle. Se vaatii vaatii selkeitä palkankorotuksia sekä lomarahaleikkausten perumista. Yksityiskohtaiset tavoitteet päätetään lokakuussa. Kilpailukykysopimus kohteli julkista sektoria rankemmin kuin yksityistä ja on heikentänyt julkisen sektorin työntekijöiden ostovoimaa merkittävästi. Lomarahaleikkauksilla on Tehyn mukaan ollut arvioitua negatiivisempi vaikutus paitsi yksittäisten työntekijöiden ja perheiden elämään myös kansantalouteen. – Ostovoiman parantaminen ja työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu edellyttävät, että vuosien 2018-2019 lomarahaleikkaukset perutaan. Lomarahaleikkausten peruuttaminen ei kuitenkaan voi olla osa palkkaratkaisua, vaan itsenäinen toimenpide, jolla korjataan kilpailukykysopimuksen rakenteellista epätasapainoa. Tämä edellyttää toimenpiteitä valtiolta, toteaa Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi. Talouden kasvuennusteet ovat Tehyn mukaan valoisat ja vienti nousussa. – Edellisten vuosien kaltaiselle maltilliselle palkkapolitiikalle ei näissä suhdanteissa ole enää mahdollisuutta vaan nyt pitää panostaa työntekijöiden etuihin ja hyvinvointiin. Tarvitaan selkeitä palkankorotuksia ja pidempiaikainen palkkaohjelma, jossa on tasa-arvopainotus, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti tuloveroalennuksesta, jolla kompensoidaan pieni- ja keskituloisille kikyn sisältämää työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun korotusta. Tämä turvaa osaltaan ostovoimaa. Verokevennykset pitää kuitenkin kompensoida kunnille täysimääräisinä, jotta kuntien palkanmaksuvara ei heikkene. Tuloverokevennyksillä ei Tehyn mukaan myöskään voi korvata palkankorotuksia tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa.
  19. Sairaanhoitajien vuoden suurin ammattitapahtuma Sairaanhoitajapäivät järjestetään jo 15. kertaa 23.-24.3.2017. Tapahtuma kokoaa alleen kattavan luento-ohjelman ja näyttelyn, johon on ilmoittautunut tähän mennessä yli 100 näytteilleasettajaa. Suomen sairaanhoitajaliiton ja Messukeskuksen järjestämään hoitotyön ammattitapahtumaan osallistuu vuosittain yli 5 000 hoitoalan ammattilaista. Sairaanhoitajapäivien 2017 teema on Hyvästä parhaaksi – Näytöt ratkaisevat! Miten hyvästä terveydenhuollon organisaatiosta voi kehittyä paras? Mikä toimii, mitä pitää muuttaa? Luento-ohjelmassa puntaroidaan esimiestyöhön, osaamiseen ja käytännön hoitotyöhön liittyviä aiheita. Ohjelmaotsikoissa ovat mm. Lupa johtaa – uusia oivalluksia entistä toimivampaan esimiestyöhön, Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon haasteet, Lasten oikeudet terveydenhuollossa ja Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. Keynote-puhujia ovat 23.3. Pekka Haavisto ja Melina Niemi ja 24.3. Linda Liukas. Keynote-puheenvuorot sekä huippupäättäjien perjantain paneeli ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Sairaanhoitajapäivien näyttely on hoitotyön tietopankki Sairaanhoitajapäivien näyttely on poikkileikkaus sairaanhoidosta tuotteista, teknologiasta, rekrytointimahdollisuuksista ja koulutustarjonnasta. Näyttely on ammattikävijöille maksuton. Yli 1000 m2 alueella esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan mm. Puolustusvoimat, HUS, Lindström, Ascom Miratel ja Lojer. Myös SPR:n kansainvälinen henkilöapu on messuilla mukana yhdessä kansainvälisen Punaisen Ristin edustajan kanssa kertomassa sairaanhoitajan työstä avustuskohteissa. Uusien tuotteiden ja palveluiden lisäksi sairaanhoitajat saavat tietoa lisäkoulutus- ja uramahdollisuuksista. Lisätietoja: https://sairaanhoitajapaivat.fi
  20. Lastenklinikalla sairaanhoitajana työskentelevä 25-vuotias Anna Korhonen kruunattiin sunnuntaina Fitnessmalli 2016 -kilpailun voittajaksi. Anna valloitti tuomariston suloisella olemuksellaan, periksiantamattomuudellaan ja oikealla asenteella. Kilpailu järjestettiin Helsingissä I Love Me -messujen yhteydessä. Kilpailuissa arvioitiin fysiikan ja kasvojen lisäksi vahvasti myös sosiaalisen median taitoja, esiintymistaitoja sekä toimimista erilaisissa PR- työtehtävissä. Fitnessmallin tulee olla myös terve esikuva naisille. Veri veti sairaanhoitajaksi Anna pohti aikanaan ammattitanssijan uraa, mutta veri veti toisaalle, ihmisten auttamiseen. – Valmistuin sairaanhoitajaksi 2013. Olen tuosta saakka työskennellyt sairaiden lasten parissa. Olen nähnyt aitoja ilon ja onnen kyyneleitä, olen halannut vanhempaa, joka on juuri saattanut lapsensa viimeiselle matkalle. Voi siis sanoa, että olen nähnyt elämää, kertoo Anna. – Tiedän, mitä pahuutta ja epäreiluutta tämä paikka voi pitää sisällään, joten toivon sydämessäni että minä ja kaikki te muutkin – toisimme tähän maailmaan edes hitusen verran iloa ja positiivisuutta. Positiivisuus vie aina pisimmälle! Miss Lastenklinikka Anna on tuttu jo Miss Suomi- finaalista viime vuodelta. Hän ei silloin yltänyt kruunuun saakka, mutta se ei jäänyt harmittamaan. Annan palattua kisoista työpaikalleen Lastenklinikalle, hän sai työtovereiltaan yllätyksenä kruunun ja tittelin ”Miss Lastenklinikka”. – Mulla on kyllä maailman ihanimmat työkaverit, Anna kirjoitti tuolloin Instagramissa. Monipuolisesti liikuntaa harrastava Anna viihtyy myös kuntosalilla. - Liikunnan ohella henkinen hyvä olo ja sisältä kumpuava tasapaino ovat elämässäni tärkeitä asioita.
  21. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän vuosittaisen laatu- ja kehittämispalkinnon saa tällä kertaa ensihoitokeskuksen kehittämä niin kutsuttu ensivastetoiminta, jossa yhden ensihoitajan miehittämä ensihoitoyksikkö auttaa potilaita eri puolilla Päijät-Hämettä farmarimallisella hälytysajoneuvolla liikkuen. Päijät-Hämeen ensihoito- ja päivystyskeskus hyödyntää jokaisen osaavan hoitohenkilön mahdollisimman hyvin potilaiden auttamiseksi. Laatu- ja kehittämispalkinnot pokanneessa mallissa yksi kokenut vaativan hoitotason ensihoitaja voi tarvittaessa hoitaa potilastehtäviä farmarimallisella hälytysajoneuvolla koko Päijät-Hämeen alueella. Niin kutsuttu nopean vasteen ensihoitoyksikkö on yksi keino palvella alueen asukkaita mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla säästöpaineiden keskellä. Yhden hengen yksikkö voi vaikkapa auttaa potilasta, joka tarvitsee tehostettua kotisairaanhoitoa. Monipuoliset hoitotarvikkeet aina mukana Jos joku ensihoidon vahvuudesta puuttuu äkillisen sairastapauksen vuoksi, voi kenttäjohtaja lähettää ”parittoman” ensihoitajan sille alueelle, jossa eniten juuri tuolloin on tarvetta potilaiden auttamiseksi. Yhden ensihoitajan hälytysajoneuvo on varsin hyvin varustettu monipuolisilla hoitotarvikkeilla ja -välineillä. Jo matkalla kohteeseen yksikön työntekijä tekee yhteistyötä päivystävän kenttäjohtajan kanssa toimintaan vaikuttavien päätösten osalta. - Perillä potilaan luona hän voi tehdä esimerkiksi terveydentilan arvioinnin ja ratkaista, tarvitaanko kipulääkitystä tai toinen yksikkö potilaan kuljetusta varten, kertoo kenttäjohtaja Markku Haiko. Ensihoitaja voi myös aloittaa elvytyksen, jos hän saapuu muuta hoitohenkilöstöä aiemmin tapahtumapaikalle. Reilu puoli vuotta nyt takana - Kustannustehokkuuteen tähtäävä toiminta käynnistyi meillä maaliskuussa. Henkilöstö on ottanut uuden asian innolla omakseen, Haiko jatkaa. Yksiköllä on tehty yhtymän ensihoidon tilannekeskuksen ja hätäkeskuksen välittämiä ensihoitotehtäviä. Tilannekeskuksen välittämiä tehtäviä ovat olleet esimerkiksi suonensisäisen antibiootin antaminen potilaan kotona. Hätäkeskuksen välittämiä tehtäviä ovat olleet muun muassa nenäverenvuoto-, aivohalvaus- ja yleistilanlaskutehtävät. Lisäksi päivystysvuorossa olevat kenttäjohtajat ovat osoittaneet yksikölle niin sanottuja valmiussiirtotehtäviä. - Niillä on voitu paikata tyhjiötilanteita, joissa vapaana oleva ensihoitoyksikkö on sijainnut hieman kauempana, kertoo Haiko. Kuva: Phsotey, Petteri Paju
×
×
  • Create New...