Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 189 results

  1. Veripalvelu ja Legacy Tattoo tarjoavat verenluovuttajille maksuttomia tatuointeja Helsingin Sanomatalossa lauantaina 2.2.2019 klo 9-16 #BloodTattoo-tapahtumassa. Eturivin tatuointitaiteilijat tekevät korvauksetta verenluovuttajien käsivarteen veriryhmän mukaisen tatuoinnin kuudesta mallivaihtoehdosta. Joka arkipäivä Suomessa tarvitaan keskimäärin 800 vapaaehtoista verenluovuttajaa. Monilla on virheellisiä käsityksiä verenluovuttamisesta, ja ne saattavat toimia vapaaehtoisuuden esteinä. Yksi yleisimmistä väärinkäsityksiä liittyy tatuointeihin ja siihen, etteivät tatuoidut ihmiset saisi luovuttaa verta. – Meiltä kysytään tatuoinneista ja niihin liittyvistä luovutusesteistä säännöllisesti. Meistä on tärkeää muistuttaa, että tatuointi ei ole pysyvä este potilaiden auttamiselle, kertoo Veripalvelun tiedottaja Iira Hartikainen. Tatuoinnin ottamisesta seuraa ainoastaan neljän kuukauden luovutuseste, jonka jälkeen henkilö voi luovuttaa verta normaalisti. Legacy Tattoon taiteilijat ovat suunnitelleet tapahtumaa varten tatuointeja, jotka toimivat elinikäisenä muistutuksena verenluovutuksen tärkeydestä. Tatuointi ihoon osoittaa vahvaa sitoutuneisuutta auttamiseen. – Tatuoinnit otetaan usein itselle merkityksellisistä asioista, ja verenluovutus on monelle sellainen. Näemme jo nyt sosiaalisessa mediassa jonkin verran verenluovuttajien ottamia veriryhmätatuointeja. Haluamme tällä tempauksella kiittää sitoutuneita verenluovuttajia, mutta myös toivottavasti innostaa uusia luovuttajia mukaan, Hartikainen kertoo. Mukaan on lupautunut myös joukko julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Tapahtuma-idean taustalla on mainostoimisto TBWA\Helsinki, joka tekee kampanjan ja tapahtuman ilmaiseksi Veripalvelulle. Korvauksetta tehtävät pro bono -kampanjat ovat osa mainostoimistojen imagotyötä. – Keräännymme säännöllisesti miettimään pro-aktiivisia luovia ideoita. Veripalvelu nousi aiheeksi yhdessä näistä iltapäivistä, ja sen lopputulemana syntyi tämä idea. Haluamme jättää positiivisen jäljen jälkeemme; vaikuttaa ja käyttää luovaa osaamistamme globaalien ja yhteiskunnallisten epäkohtien esille nostoon ja korjaamiseen”, kertoo TBWA:n osakas ja luova johtaja Jyrki Poutanen. Itse tapahtumassa ei järjestetä verenluovutusta, mutta tapahtumaan osallistuminen edellyttää, että henkilön tiedot löytyvät Veripalvelun verenluovuttajarekisteristä. Sitä varten mukaan tarvitaan henkilöllisyystodistus. Myös veriryhmä tarkistetaan paikan päällä. – Jos olet uusi luovuttaja, veriryhmätietosi löytyvät tietokannasta pääsääntöisesti kaksi päivää luovutuksen jälkeen, jatkaa Hartikainen. Tapahtuman ilmoittautuminen alkaa klo 9, ja tatuointeja tehdään kello 10 eteenpäin aina kello 16 saakka. Tapahtumassa ehditään tatuoida arviolta 20-50 henkilöä. Lue lisää ja katso tatuointimallit: veripalvelu.fi/bloodtattoo
  2. HPV:n eli papilloomavirusten aiheuttama tautitaakka on merkittävä. Tytöt saavat jo nykyisin HPV-rokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa. HPV-rokotteen ottaminen osaksi myös poikien rokotusohjelmaa olisi tehokas tapa estää papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä sekä miehillä että naisilla, kertoo THL:n tuore vaikutusarviointiraportti. HPV eli papilloomavirus aiheuttaa useita eri syöpiä, kuten suuontelon, suunielussa erityisesti kielentyven ja nielurisojen sekä peräaukon, peniksen, kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien syöpiä. Lisäksi HPV aiheuttaa osan alanielun, kurkunpään, nenänielun ja suunielun muiden alueiden syövistä. Noin kahdeksan nuorta kymmenestä saa vakavalle taudille altistavan HPV-tartunnan jossain vaiheessa elämänsä aikana. – HPV:n aiheuttama osuus pään ja kaulan alueen syövistä vaihtelee 20–50 prosenttia välillä. Kielen tyven ja nielurisojen syövistä joka toinen on HPV:n aiheuttama. Nämä syövät ovat myös lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana, THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo. Lisää terveitä elinvuosia – Tyttöjen ja poikien rokotusohjelmalla voitaisiin ehkäistä noin 300 syöpää sekä noin 1 700 elinvuoden ja 2 500 laatupainotetun elinvuoden menetykset joka vuosi. Laajentamalla rokotusohjelma koskemaan myös poikia, on mahdollista, että HPV:sta päästäisiin jopa täysin eroon, sanoo THL:n HPV-työryhmän puheenjohtaja professori Antti Mäkitie Helsingin yliopistosta ja HUS:sta. Tyttöjen rokotusohjelmaan kuuluva HPV-rokote säästää jatkossa papilloomaviruksiin liittyvien syöpien ja niiden esiasteiden hoidossa vuosittain 11,2 miljoonaa euroa. Myös poikien rokottaminen toisi vielä 4,1 miljoonan euron lisäsäästöt joka vuosi. Parantaisi myös tyttöjen suojaa Tyttöjen HPV-rokote tuli osaksi kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2013, mutta rokotuskattavuus ei ole vielä toivotulla tasolla. Poikien rokottaminen parantaisi myös tyttöjen suojaa ja ehkäisisi tehokkaasti papilloomavirusten leviämistä. – Rokottamisen hyödyt ovat mittavat myös inhimillisesti. Rokote on tärkeä ja tehokas keino ehkäistä HPV:n aiheuttamia sairauksia. Aikainen rokotusikä antaa parhaan ja pitkäaikaisimman suojan. Tällä hetkellä HPV-rokote annetaan tytöille 11–12 vuoden iässä, Tuija Leino sanoo. THL:n suositus HPV-rokotteen antamisesta myös pojille on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriön arvioitavaksi. STM päättää kansalliseen rokotusohjelmaan sisällytettävistä rokotuksista.
  3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö (SELI-yksikkö) lakkautettiin vuonna 2016. Tehy esittää, että THL:lle osoitetaan lisää resursseja seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikön tai vastaavan kaltaisen toiminnan uudelleen käynnistämiseen. SELI-yksikkö oli THL:ssä koordinoiva ja vastuullinen taho seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella. Yksikkö toimi yhteistyössä alan järjestöjen kanssa ja koordinoi alan ammattilaisten verkostoja kuten ammattikorkeakouluopettajat, seksuaalineuvojat, turvataitokasvattajat sekä kansallinen seksuaalilääketieteen verkosto. – On selvää, että lasten ja nuorten oikeus oman kehonsa koskemattomuuteen on täysin ehdoton. Viime aikaiset järkyttävät rikokset pakottavat kaikki vastuulliset tahot etsimään keinoja niiden ennaltaehkäisemiseksi jatkossa. Kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisessä olevien viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä lapsiin kohdistuvien rikosten torjumiseksi. Yksi konkreettinen teko olisi panostus SELI-yksikön kaltaiseen toimintaan, esittää Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Myös eduskunnassa keskusteltiin eilen viime aikaisista järkyttävistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja niiden ennaltaehkäisystä. –Tehy pitää vaatimusta poliisien määrän lisäämisestä kannatettavana. Myös muiden viranomaisten edellytyksiä ennalta ehkäisevään työhön on vahvistettava. Valtiovarainministeri väläytti asiassa mahdollista lisäbudjettia, johon THL:n resurssien varmistaminen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen soveltuisi hyvin, toteaa Rytkönen.
  4. Haitallisen fyysisen työkuormituksen ehkäisyyn panostetaan yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollon työssä. Työsuojeluhallinnon valtakunnallisessa YKSOTE-kuormitus 2017–18 -valvontahankkeessa tehdyillä noin 1800 työsuojelutarkastuksella annettiin yrityksiin silti lähes 400 velvoitetta työn fyysisen kuormituksen vähentämiseksi. Hankkeessa havaittiin, että terveyttä vaarantavan fyysisen kuormituksen vaara on sosiaali- ja terveydenhuollon työssä yleensä tunnistettu osaksi työn vaaroja, mutta haitallista kuormitusta ei silti aina osata vähentää. – Niitä työtehtäviä, joissa terveyttä vaarantavaa kuormittumista tapahtuu, ei arvioida järjestelmällisesti. Tämän vuoksi tapa tehdä työtä ergonomisesti paremmin saattaa kehittyä hitaasti. Kuormittumisen kannalta merkitykselliset työtehtävät pitää yksilöidä riittävän tarkasti, jotta riskeihin päästään vaikuttamaan työn suunnittelussa, kertoo hankkeen koordinaattori Marja Tereska Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan tunnistamaan ja arvioimaan fyysisen työkuormituksen riskit. Terveydelle haitallista fyysistä kuormitusta pitää sosiaali- ja terveydenhuollon työssä vähentää järjestämällä työympäristö tehtävään työhön soveltuvaksi, kalustamalla se ergonomisesti toimivaksi, käyttämällä asiakkaiden nostoja ja siirtoja helpottavia apuvälineitä ja suunnittelemalla työ siten, että kuormitus on hallittavissa. – Positiivista on ollut huomata, että monilla yksityisillä työpaikoilla työympäristö on jo suunniteltu siten, että ergonomiset työasennot ovat mahdollisia. Nostoja ja siirtoja keventäviä apuvälineitäkin on tarjolla ja niitä on hankittu hyvin työntekijöiden käyttöön, Tereska kertoo. – Apuvälineiden säilytys-, lataus- ja puhdistamistiloissa työpaikoilla on kuitenkin puutteita. Tässä on vielä kehitettävää tilasuunnittelussa. Hanketarkastuksilla havaittiin eniten kehitettävää fyysistä kuormitusta vähentävien toimien toteuttamisessa. Työnantajia velvoitettiin korjaamaan puutteita työskentelyolosuhteiden ergonomiassa, työtä keventävien apuvälineiden käytössä ja työntekijöiden opastamisessa vähemmän kuormittaviin työtapoihin. Lisäksi huomiota kiinnitettiin työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin kirjattujen toimintasuositusten hyödyntämiseen. Toimialalla käytetään paljon sijaisia ja muuta tilapäistyövoimaa, joka voi jäädä opastusten ulkopuolelle, mikäli tähän ei kiinnitetä erityistä huomiota. Työpaikalla pitääkin ottaa kaikki työntekijät mukaan haitallisen fyysisen kuormituksen ehkäisemiseen. – Työntekijälläkin on vastuunsa. Työssä pitää käyttää kaikkia keventämisen mahdollisuuksia ja apuvälineitä, joita työnantaja tarjoaa käyttöön. On huolehdittava siitä, että oma ergonomiaosaaminen on riittävää ja hyödynnettävä työnantajan järjestämä koulutus ja opastus, Tereska muistuttaa. Tukea fyysisen kuormituksen arvioimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä saa Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä -oppaasta, jonka voi ladata maksutta Tyosuojelu.fistä: www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fyysinen-kuormitus . Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/sote-toimialat
  5. Marttaliitto, Finland svenska Marthaförbund ja Suomen Kätilöliitto antavat lahjan tänä vuonna ensimmäisen lapsensa saaville äideille. Marttaliitto ja Marthaförbund viettävät 120-vuotisjuhliaan ja Kätilöliitto satavuotisjuhlaansa. Järjestöt kutsuvat juhlavuonnaan martat, marthat ja kätilöt tekemään villasukkia äideille. Ensimmäiset villasukat on jo jaettu vuoden vaihtuessa. Suomessa syntyneiden vauvojen määrä jatkoi viime vuonna laskuaan kahdeksatta vuotta peräkkäin. Syntyvyys on historiallisen ja huolestuttavan alhainen – se on samaa luokkaa kuin nälkävuonna 1868. Järjestöt haluavat Sukat äidille -tempauksella tehdä näkyväksi järjestöjen tarjoaman tuen ensimmäisen lapsensa synnyttäneille tai adoptoiville äideille ja perheille. – Nainen ja äiti on kätilölle kaiken keskiössä, syy miksi kätilö työtään tekee. Satavuotisjuhlavuonna Kätilöliitolle on itsestään selvää huomata ja onnitella nimenomaan äitiä. On luontevaa jatkaa Marttojen kanssa tehtyä hyvää yhteistyötä. Kymmenen vuotta sitten tehtiin sukkia vauvoille ja nyt lahja annetaan ensimmäisen lapsensa saaville äideille, Suomen kätilöliiton puheenjohtaja Marjo Lyyra toteaa. Tempauksen kautta jaettavat villasukat voivat olla monenlaisia ja eri tekniikoilla tehtyjä. Tämän lisäksi sukat voi myös tehdä omalle äidille, mummolle tai muulle itselle tärkeälle äitiä vastaavalle henkilölle sukupuoleen tai ikään katsomatta. – Lapsen syntyessä lahja annetaan usein vauvalle. Vauvan sukat tai myssy jäävät kuitenkin nopeasti pieneksi. Äidille tehdyt sukat ovat käytössä pitkään ja muistuttavat, että Martoilla on paljon tietoa ja tukea äidille ja lapsiperheen arkeen. Haluamme myös muistuttaa, että marttailu on lapsiystävällinen harrastus, jossa äiti voi tehdä ja toimia yhdessä muiden aikuisten mutta myös omien lasten kanssa”, Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara jatkaa. Villasukkiin liitetään viesti Marttojen tarjoamasta tuesta perheiden arkeen. Martat kutsuvat myös muut kuin martat neulomaan villasukkia ja lahjoittamaan ne tempaukseen. Villasukkien keräyspaikkoja löytyy eri puolilta Suomea. Sukat jaetaan synnytyssairaaloissa ja adoptiojärjestöjen kautta. Lisätietoja: www.martat.fi/sukat-aidille
  6. SuPer on antanut lausunnon, joka koskee opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotusta asetuksen muuttamisesta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Liitto vaatii pakollisia, karsivia soveltuvuuskokeita ja valtakunnallista loppukoetta lähihoitajatutkintoon. Muutosesityksen mukaan pääsy- ja soveltuvuuskokeita käyttävät koulutuksen järjestäjät saisivat päättää, jättävätkö he valitsematta 0 valintapistettä saaneen hakijan. SuPer vaatii asetuksen tiukentamista ehdottoman karsivaksi siten, että 0 valintapistettä saanutta ei voida valita koulutukseen. Hakukierroksella 0 valintapistettä toimisi karsivana ja sitoisi myös kaikkia muita saman koulutuksen järjestäjiä. SuPer vaatii, että pääsy- ja soveltuvuuskokeet säädetään tulevaisuudessa pakollisiksi kaikkiin SORA- alojen tutkintoihin ja koulutuksiin. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden on oltava valtakunnallisesti yhtenäiset, alaan soveltuvat, jotta niillä varmistetaan hakijoiden soveltuvuus, yhdenvertainen kohtelu sekä koulutuksen järjestäjän tasalaatuinen toiminta. Kokeiden laadinnassa on hyödynnettävä asiantuntemusta. SORA-tutkintoihin hakeutuvien terveys ja toimintakyky tulee SuPerin mukaan osoittaa lääkärintodistuksella ennen opintojen alkua, jotta asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimukset täyttyvät. Merkinnän rikosrekisterissä ja päihdeongelman tulee olla este opiskelijaksi ottamiselle. Valtakunnallisesti määriteltyjen ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden sekä arvioinnin kriteerien ja osaamisen osoittamistapojen on täytyttävä tutkinnon perusteiden mukaisesti. SuPer ei hyväksy sosiaali- ja terveysalan tutkinnon mukauttamista terveydellisistä tai muista syistä. Liitto esittää valtakunnallista loppukoetta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille laadun varmistamiseksi. SuPerin mukaan pääsykokeiden aiheuttamat kustannukset on selvitettävä ja koulutuksen järjestäjille on varattava korvamerkitty raha asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton lausunto
  7. Hoitokodeissa työskenteleviltä hoitotyöntekijöiltä vaaditaan monipuolista osaamista, osoitti terveystieteiden maisteri Outi Kiljusen väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten itsearvioidun osaamisen taso vaihtelee osa-alueittain. Tutkimus paljasti siis vahvuuksia ja osaamisvajeita hoitotyön ammattilaisten iäkkäiden hoitoon liittyvässä osaamisessa. Kiljusen väitöskirjatutkimuksessa keskityttiin iäkkäille tehostettua palveluasumista tarjoavissa yksiköissä eli hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaamiseen. Tutkimuksessa tunnistettiin iäkkäiden hoidossa hoitokodeissa tarvittava osaaminen sekä selvitettiin hoitotyön ammattilaisten itsearvioitua osaamista ja sitä ennustavia tekijöitä. Prosessin aikana kehitettiin myös osaamisen itsearviointimittari. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen eri vaiheisiin osallistui hoitokotien hoitohenkilökuntaa, johtajia ja asukkaiden omaisia eri puolelta Suomea. Iäkkäiden hoidossa hoitokodeissa vaadittavan osaamisen osa-alueiksi tunnistettiin eettinen, vuorovaikutus-, yhteistyö-, kliininen, ohjaus-, johtamis- ja kehittämisosaaminen sekä iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisen osaaminen. Moni tutkimukseen osallistuneista hoitokodissa työskentelevistä hoitotyön ammattilaisista kuvaili osaamistaan hyväksi tai riittäväksi. Kuitenkin he totesivat, ettei työssä ole koskaan täysin oppinut, vaan osaamista tulee ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Vastaajat kaipasivat lisää tietoa muun muassa muistisairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Esille nousi esimerkiksi tarve saada lisää valmiuksia selvitä haasteellisista tilanteista muistisairaiden asukkaiden kanssa. Ammattilaisten itsearvioidun osaamisen mittaaminen osoitti myös muita kehittämiskohteita. Hoitokodeissa työskentelevien kyky tukea asukkaiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti sekä tukea omaisia ja heidän osallisuuttaan näyttäisi tulosten perusteella vaativan kehittämistä. Korkeampi ikä ja lisäkoulutus ennustivat lähihoitajana työskentelevien parempaa itsearvioitua osaamista, ja sairaanhoitajana, johtajana tai molempina työskentelevien parempaa itsearvioitua osaamista ennusti pidempi työkokemus tehostetussa palveluasumisessa. – On tärkeää, että hoitajat, johtajat, kouluttajat ja hoitoalan opetussuunnitelmien kehittämisestä vastaavat pyrkivät edistämään osaamista iäkkäiden hoidossa. Tässä tutkimuksessa kuvatut osaamisvaatimukset olisi hyvä huomioida laadittaessa suosituksia tai lakeja, joissa määritellään hoitokotien hoitohenkilökunnan osaamis- ja koulutusvaatimuksia, Kiljunen toteaa. Tutkimuksen aikana kehitettyä Nurse Competence in Care Home Scale -mittaria voidaan hyödyntää arvioitaessa hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaamista iäkkäiden hoidossa. Care home nursing professionals' competence in older people nursing
  8. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa selvitettiin, millaisia terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneille on suunniteltu, ja mitä tiedetään ikäteknologian vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin. Selvityksen mukaan ikääntyneiden terveyden edistämisellä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia, sillä jo pienillä muutoksilla fyysisessä tai sosiaalisessa aktiivisuudessa on merkitystä terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle. Uusien toimintatapojen ja teknologian kehittämisessä katsetta kannattaakin suunnata sairauksien hoidosta terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Digitaalisen teknologian laajamittainen hyödyntäminen nähdään keskeisenä tapana lisätä ikääntyneiden palveluiden tehokkuutta. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, miten teknologialla voidaan ennaltaehkäisevästi edistää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. Ikääntyneiden terveydentilassa, toimintakyvyssä ja palvelutarpeissa on suuria eroja, mikä on haaste myös teknologiasuunnittelulle. Teknologian käyttökohteita ovat olleet liikunta-aktiivisuuden ja ravitsemustasapainon tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen, turvallisen asumisen ja liikkumisen tukeminen sekä omahoito ja lääkehuolto. Uusi teknologia mahdollistaa ennaltaehkäisyyn entistä yksilöllisemmät palvelut ja riskitekijöiden varhaisen tunnistamisen. – Sensoriteknologian, palvelurobotiikan ja tekoälyn avulla voidaan suunnitella yksilön tarpeisiin mukautuvia sovelluksia, jotka seuraavat terveydentilaa ja toimintakyvyn muutoksia, antavat palautetta ja tarvittaessa ilmoittavat poikkeamista, kertoo professori Pekka Neittaanmäki. Uuden teknologian kustannusvaikutuksista on vielä niukasti tutkimustietoa. Joitakin lupaavia tuloksia on saatu internetin ja mobiiliteknologian hyödyntämisestä. Esimerkiksi etäohjattu liikunta- ja ravitsemusohjaus on ollut kustannusvaikuttavaa. – Liikuntaohjelmien järjestäminen maksaa henkilöä kohden vain joitakin satoja euroja vuodessa, mutta harjoittelulla voidaan parhaimmillaan ehkäistä vakava sairastuminen tai kaatuminen. Investointi on pieni, jos verrataan lonkkamurtuman hoitoon, josta seuraa kymmenien tuhansien eurojen lasku, projektitutkija Karoliina Kaasalainen havainnollistaa. Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että terveysteknologia kiinnostaa ikääntyneitä, mutta ikääntyneiden käyttökokemuksia teknologiasta on kartoitettu harvoin. Uuden teknologian suunnittelussa tärkeää olisikin ottaa huomioon eettisyys, käyttäjälähtöisyys ja digitaalisen syrjäytymisen riskit. Erityisesti heikommassa asemassa olevien mahdollisuudet käyttää ennaltaehkäiseviä teknologiapalveluita saattavat heikentyä, jos teknologia on kallista ja tarvittavaa opastusta ei ole saatavilla. – Jatkossa tarvitaan perusteellisempaa arviointia siitä, miten koko väestölle suunniteltavat digitaaliset palvelut tavoittavat ikääntyneet, ja miten niitä tulisi kehittää. Saavutettavat ja helppokäyttöiset teknologiapalvelut luovat edellytyksiä myös skaalautuvuudelle ja kustannushyödyille, toteaa Kaasalainen. Raportin tausta-aineistoina käytettiin tutkimuskirjallisuutta, aikaisempia hankeraportteja sekä teknologitoimittajien esimerkkejä. Raportti tehtiin osana Business Finlandin rahoittamaa Watson Health Cloud Finland -hanketta, jossa selvitetään tekoälyn ja uusien teknologioiden soveltuvuutta suomalaisen terveysalan kehittämiseen. Raportti on luettavissa tiedekunnan verkkosivuilla.
  9. Potilaat raportoivat erityyppisiä ja vakavuudeltaan erilaisia vaaratilanteita, joita he olivat kokeneet hoitonsa aikana. Yleisimmin nämä liittyivät tiedonkulkuun ja lääkehoitoon. Potilaat ehdottivat myös ratkaisuja vaaratilanteiden estämiseksi, mutta vain harvat niistä johtivat toimenpiteisiin, ilmenee terveystieteiden maisteri Merja Sahlströmin tuoreesta väitöstutkimuksesta. Sahlström tutki suomalaisten potilaiden sekä potilasturvallisuusasiantuntijoiden näkemyksiä potilasturvallisuudesta sekä potilaiden osallistumisesta sen edistämiseen. Tulosten mukaan potilaat tunsivat olonsa turvalliseksi hoidossa ollessaan ja suurin osa heistä arvioi potilasturvallisuuden tason erittäin hyväksi tai erinomaiseksi. Potilasturvallisuusasiantuntijat olivat sen sijaan kriittisempiä ja arvioivat potilasturvallisuuden olevan pääosin hyväksyttävällä tasolla. Potilaiden osallistuminen turvallisuuden edistämiseen vaihteli organisaatioittain. Selittävinä tekijöinä potilaan paremmalle osallistumiselle olivat potilaiden positiiviset kokemukset lääkehoidon turvallisuudesta, henkilökunnan rohkaisusta ja tiedon antamisesta ymmärrettävällä ja oikea-aikaisella tavalla sekä omasta kyvystään tunnistaa vaaratapahtumia. Tutkimuksesta ilmeni, että potilasturvallisuuden asiantuntijat pitivät potilaiden roolia erittäin tärkeänä turvallisuuden edistämisessä, mutta totesivat, ettei se ole saavuttanut nykyisten lakien ja strategioiden vaatimaa tasoa. Potilaat raportoivat, etteivät he saa riittävästi tukea ja rohkaisua hoitavalta henkilökunnalta osallistuakseen turvallisen hoidon edistämiseen ollessaan sairaalassa. Tutkijan mukaan potilaan osallistumisen edistäminen edellyttää sellaisen ympäristön luomista, jossa potilaan osallistuminen mahdollistuu ja jossa sitä arvostetaan ja tuetaan. – Tarvitaan avointa kulttuuria, jossa potilas nähdään yhtenä turvallisen ja laadukkaan hoidon edistäjänä. Tämän lisäksi tarvitaan potilasturvallisuusosaamista ja sen johtamista. Tarve on myös yhdenmukaisille valtakunnallisille potilasturvallisuusmittareille, joiden avulla myös potilaat voivat vertailla ja arvioida hoidon turvallisuutta ja laatua, Sahlström toteaa.
  10. Uudenvuodenpuheessaan tasavallan presidentti kantoi huolta hoitajiin, poliisiin ja muihin auttajiin kohdistuvaan väkivaltaiseen käytökseen. Niinistön mielestä voimme hyvillä mielin sanoa, että Suomi on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin, vapain maa ja vahvuutenamme on aina ollut luottamus myös viranomaisiin: opetuksesta sosiaalitoimeen, poliisista terveydenhuoltoon. – Perinteisesti on arvostettu näitä turvamme tekijöitä. Nyt tulee kuitenkin yhä useammin esiin, että he joutuvat työssään kohtaamaan sopimatonta, jopa aggressiivista käytöstä. Jotain on mennyt pahasti vinoon, jos yhteiskunnan palveluksia tarjoava joutuu työssään pelkäämään avustettaviaan, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi. – Demokratian kunnioitusta mitataan arkisessa asioinnissa, pöydän molemmin puolin. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 2019
  11. Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva työaikalain muutos uhkaa heikentää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työehtoja. Työaikalain tarkoitus ja tehtävä on suojella työntekijöitä. Sote-alalla ilmenee jo tälläkin hetkellä merkittäviä työssä jaksamisen ongelmia. Nyt työntekijän suojaa ollaan rapauttamassa entisestään, toteaa Tehy tiedotteessaan. Tehy vastustaa työaikasuojelun heikentämistä sote-alalla ja edellyttää, että esitetystä jaksotyön soveltamisalan laajentamisesta luovutaan. Jaksotyö on kehitetty 1940-luvulla eikä se toimi 2020-luvun Suomessa. Jaksotyö on naisia syrjivä, työantajalle halpa työaikamuoto, joka on työaikasuojelun kannalta surkea. Jaksotyötä käytetään nykyään erityisesti naisvaltaisella sote-alalla säästösyistä. Hallituksen esityksen mukaan jaksotyön käyttöä ollaan nyt laajentamassa. Jaksotyön piiriin ollaan siirtämässä käytännössä kaikki tehyläiset työt. Kyseinen työaikamuoto olisi jatkossa käytettävissä muun muassa yötyötä edellyttävissä varhaiskasvatuspalveluissa, pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sairaankuljetus- ja ensihoitotyössä. Lisäksi edellä mainittuihin kiinteästi liittyvissä tukitoiminnoissa kuten veripalvelussa voitaisiin käyttää jaksotyömuotoa. Jaksotyön käytön laajentamisella ei ole nähtävissä muuta perustetta kuin taloudellinen säästötavoite. Jaksotyömuodossa työntekijä joustaa saamatta asianmukaisia ylityökorvauksia ja samalla työnantaja säästää. Hallituksen esityksen toinen keskeinen ongelma on Tehyn mukaan keskimääräisen yleistyöajan lisätyökiintiö. Ehdotettu muutos käytännössä romuttaa vuorokautisen työaikasuojelun eli oikeuden 8 tuntiseen työpäivään. Muutoksen jälkeen työntekijä ei voisi enää kieltäytyä työskentelemästä 8 tunnin työrupeaman jälkeen, vaan vasta viikoittaisen lisätyökiintiön ylittymisen jälkeen. Muutos tarkoittaisi voimakasta rajoitusta työntekijöiden vapaa-ajan käyttöön ja yksityiselämän suojaan. Työpäivän venyminen lisätyövelvoitteen johdosta yli suunnitellun 8 tunnin työpäivän merkitsisi monelle työntekijälle ongelmia mm. lastenhoidon järjestämisessä. Lisääntyvä epävarmuus työajoista vaikeuttaisi kaikilta osin työn ja muun elämän yhteensovittamista. Muutosesitykselle on vaikeaa nähdä muuta kuin taloudellista säästöperustetta. Työaikasuojelua ja työntekijöiden hyvinvointia muutoksella ei ainakaan edistetä. Tehy vaatii, että keskimääräisen yleistyöajan lisätyökiintiötä ei säädetä.
  12. Vuoden 2019 alusta alkaen valtio voi maksaa kunnille korvausta sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavasta koulutuksesta. Korvauksen määrä perustuu rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden henkilöiden määrään sekä koulutuksesta määrättyyn korvaukseen. Korvauksen euromäärä vahvistetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Koulutuksen hinta on aikaisempina vuosina ollut noin 4 900 euroa koulutusta kohden. Aluehallintovirastot maksavat koulutuskorvauksen kahdesti vuodessa hakemuksen perusteella. Vuosina 2012-2018 erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen on suorittanut vuosittain keskimäärin noin 60 henkilöä. Vuonna 2019 valmistuvia arvioidaan olevan 88. Terveydenhuoltolain muutos tulee voimaan 1.1.2019
  13. Hallituksen reformiministerityöryhmä ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaan valtio luovuttaisi FinnHEMS Oy:n tukikohta- ja muihin menoihin noin 27 miljoonan euron osakevarallisuuden. Sosiaali- ja terveysministeriö neuvottelisi samalla yhtiön omistuksen keskittämisestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja sopisi valtion päätösvallasta rahoittajana yhtiön tukikohtien sijaintia ja investointia koskevissa asioissa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on aiemmin linjannut, että lääkärihelikoptereiden lentotoiminnan järjestämisvastuu on tarkoitus keskittää tulevalle Pirkanmaan maakunnalle sote-uudistuksen yhteydessä. Samalla yliopistollisten sairaanhoitopiirien nykyisin omistama FinnHEMS Oy siirtyisi silloin vastaavasti Pirkanmaan maakunnan omistukseen. Lisäksi hallituksen reformiministerityöryhmä linjasi 20.12., että lääkärihelikopterien uudet tukikohdat perustettaisiin uuden rahoituksen turvin Seinäjoelle ja Kouvolaan. Eduskunnan oikeusasiamies on katsonut, että nykyisillä tukikohdilla ei kyetä tarjoamaan yhdenvertaista ensihoitolääkärin saatavuutta hätätilapotilaille kaikkialla Suomessa ja suurimmat kipupisteet ovat Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavan FinnHEMS Oy:n nykyiset kuusi helikopterikenttää ovat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Jatkossa tukikohtia olisi kahdeksan. Näin ensihoitopalvelun kattavuus paranisi ja ensihoitoa olisi saatavissa yhdenvertaisemmin koko maassa. Perustelumuistio
  14. Huoltajien mahdollisuus asioida Omakanta-palvelussa lastensa puolesta laajenee. Terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava aina lapsen tapaamisen yhteydessä lapsen kypsyys tehdä päätöksiä omasta hoidostaan. Jos ammattihenkilö arvioi lapsen riittävän kypsäksi, lapsi voi päättää itse omien tietojensa näkymisestä vanhemmille Omakanta-palvelussa. Lähtökohtaisesti huoltaja vastaa lapsen hoidosta ja huolenpidosta, ja huoltajalla on oikeus saada lapsensa potilastiedot. Potilaslain mukaan alaikäisellä on kuitenkin oikeus päättää hoidostaan sekä kieltää terveystietojensa näyttäminen huoltajalle, jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hänet kyvykkääksi hoitamaan omaa asiaansa. Toimintamalli terveydenhuollossa muuttuu merkittävästi, kun lasten tiedot saadaan huoltajien näkyvillä Omakantaan heti, kun tiedot on kirjattu ja tallennettu Kanta-palveluun. Alaikäisen kypsyyden arviointiin ja tahdon selvittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita, jotta hänen oikeutensa luottamukselliseen asiointiin turvataan eivätkä huoltajat saa vahingossa sellaisia tietoja, joita alaikäinen ei ole tarkoittanut huoltajan nähtäville. Terveydenhuollon ammattilaisen on siksi arvioitava jokaisella vastaanottokäynnillä alaikäisen kypsyys päättää hoidostaan ja selvitettävä lapsen tahto tietojen näyttämiseen ennen tietojen tallentamista. Todennäköisyys siihen, että alaikäinen on kypsä päättämään terveydenhuollon asioistaan, kasvaa iän myötä. Uudessa toimintamallissa kypsyyden arvioon pakottava raja potilastietojärjestelmissä asetetaan kahteentoista ikävuoteen. Tietojen näkyminen voidaan kuitenkin estää tarvittaessa jo nuorempien lasten kohdalla. Toimintamallissa otetaan huomioon alaikäisen oikeus luottamukselliseen asiointiin terveydenhuollossa sekä huoltajien oikeus saada lastensa potilastiedot, jotta he voivat vastata lapsen hoidosta ja huolenpidosta. Lisäksi toimintamallin on sovelluttava kaikkiin terveydenhuollon erilaisiin palveluihin ja prosesseihin ilman, että ammattilaisten työhön tulee kohtuutonta kuormitusta. Eri osapuolten oikeudet ja velvoitteet huomioonottava uusi toimintamalli otetaan käyttöön heti, kun se on valmis ja toimii sekä Kanta-palvelussa että eri potilastietojärjestelmissä. Arvioitu käyttöönotto on vuonna 2020. Tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa vanhemmilla on oikeus pyytää alaikäisten lastensa potilasasiakirjat nähtäväkseen ja saada niistä kopio, ellei alaikäinen ole kieltänyt tietojen antamista. Huoltajat voivat nyt myös nähdä alle 10-vuotiaiden lastensa tiedot Omakanta-palvelussa. Näin mahdollistettiin se, että huoltajat pääsevät näkemään pienimpien lastensa potilastiedot jo ennen kuin puolesta asiointi on saatu kokonaan käyttöön. Tarvittaessa tietojen näkyminen huoltajalle on voitu estää. Huoltajien mahdollisuus asioida Omakannassa vain alle 10-vuotiaiden lastensa puolesta on herättänyt paljon julkista keskustelua. Myös oikeuskanslerinvirasto on pitänyt ikään perustuvaa rajausta moitittavana. Uudessa toimintamallissa tällaista rajausta ei ole. STM
  15. Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksesta selvisi, että selvä ongelma etenkin kunta-alalla ovat työn henkinen rasitus ja kiire. Kunta-alan työntekijöistä 61 prosenttia kokee työssään henkistä kuormitusta. Kolmannes koko julkisen alan henkilöstöstä kokee ettei ole riittävästi aikaa työn tekemiseen. Työn fyysinen kuormittavuus on edelleen monen ammattiryhmän arkea ja monilla ammattialoilla kuormittavat lisäksi väkivaltatilanteet. Sosiaali- ja terveysalalla lähes joka toinen on viimeisen vuoden aikana kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaan taholta. Lisäksi noin joka neljäs kunta-alan työntekijä on kokenut epäasiallista kohtelua työyhteisössään vuoden aikana. Tutkimuksessa julkisen alan työoloissa ja työhyvinvoinnissa nähdään myös monia myönteisiä piirteitä ja voimavaratekijöitä. Lähes jokainen työntekijä pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Lähes neljä viidestä työntekijästä kokee työssään iloa ja innostusta, ja myös suosittelee työpaikkaansa. Vastaavasti henkilöstöstä neljä viidestä arvioi fyysisen ja henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Valtaosa henkilöstöstä arvioi myös osaamisensa olevan sopiva suhteessa työn vaatimuksiin. Tutkimusraportit löytyvät osoitteesta https://www.keva.fi/tutkimukset
  16. Haartmanin päivystyksen hoitajat ovat nostaneet esiin, että työ päivystyksessä on tällä hetkellä liian kiireistä. YLEn uutisessa kerrottiin, että hoitajien mukaan potilasturvallisuus vaarantuu jatkuvasti ja heitä kehotetaan "hallittuun rimanalitukseen". Hoitajat kokevat, että ongelma on vain pitkittynyt eikä sen eteen tehdä tarpeeksi. Helsingin kaupunki kertoo ottavansa hoitajien huolen vakavasti. – Etsimme ratkaisuja tilanteeseen yhdessä henkilöstön kanssa. Viimeksi tänä aamuna kokoonnuimme käsittelemään asiaa, päivystystoimintojen johtajalääkäri Laura Pikkarainen kertoo kaupungin tiedotteessa. Päivystysten potilasmäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet. Haartmanin päivystykseen on tänä aikana palkattu lisää 28 hoitajaa. Yhteensä siellä työskentelee 103 hoitohenkilöstöön kuuluvaa. Helsingin kaupungin mukaan ruuhkaisina aikoina on aina lupa palkata lisäapua. Potilasturvallisuudesta ei missään tilanteessa tingitä. Kaupunki pitää myös tärkeänä, että päivystykseen ohjautuvat ne potilaat, jotka tarvitsevat päivystyksellistä hoitoa ja että potilaat myös pääsevät tarvittaessa päivystyksestä sujuvasti jatkohoitoon. – Tärkein tavoitteemme on aina hyvä ja turvallinen hoito. Tässä meitä auttaa, että päivystyksessä on ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. He työskentelevät potilaiden parhaaksi. Meidän on tehtävä oma osuutemme, että heillä on mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet, Laura Pikkarainen toteaa. Ensi vuoden alusta lukien kaikki Helsingin päivystykset kuuluvat samaan HUSin organisaatioon. Lisätietoja: Kaupungin tiedote YLEn uutinen Hartmanin tilanteesta
  17. Kuntien vanhuspalveluista vastaavat ovat huolissaan kotihoidon riittävyydestä, ilmenee THL:n kunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille lähettämästä kyselystä. Vain noin puolet (54 %) vastaajista on sitä mieltä, että alueella on riittävästi kotihoidon palveluja. Tilanne on heikentynyt vuodesta 2016. Väestön ikääntyessä kunnissa tarvitaan erityisosaamista vanhuksia koskettavista ongelmista. Erityisosaamisen saatavuus on laskenut monilla osaamisalueilla. Heikoiten on käytettävissä ikääntyneisiin erikoistuneen gerontologisen sosiaalityön osaamista. – Maakunnissa kehitetään tällä hetkellä asiakasohjausta, jonka tehtävänä on huolehtia, että ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut ja sosiaaliturvan. Asiakasohjaukseen tarvitaan lisää gerontologisen sosiaalityön ammattilaisia. Pula on niin suuri, että pitäisi harkita koulutusmäärien nostoa , sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:sta. Pula erityisosaajista voi jo vaikeuttaa riskiryhmien palvelujen saamista Kyselyn perusteella useat vanhuspalvelujen erityisryhmät saavat Suomessa aiempaa vähemmän heille kohdennettuja palveluja. Erityisryhmillä tarkoitetaan asiakkaita, jotka tarvitsevat enemmän tukea kuin muut. Tällaisia ovat esimerkiksi yksin asuvat muistisairaat, päihteiden käyttäjät ja mielenterveysasiakkaat sekä vammaiset ihmiset. Myös vähävaraiset tai äskettäin leskeksi jääneet vanhukset pitäisi huomioida, sillä heillä on elämäntilanteensa vuoksi suurentunut riski sairastua, syrjäytyä tai joutua toimeentulovaikeuksiin. Huoli toimintakyvyn tukemisen määrärahojen riittävyydestä kasvaa Iäkkäiden palveluissa strategisena tavoitteena on, että menojen kasvua hillitään tukemalla vanhusten toimintakykyä, jotta he pärjäisivät kotona pitkään. Kyselyn perusteella toimintakyvyn tuen määrärahat riittävät aiempaa huonommin. Saatu tulos on seuranta-ajan heikoin. – Vastausten perusteella vanhuspalvelut ovat monilta osin kunnissa heikentyneet. Muutos on huolestuttava, koska palveluja tarvitsevien määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, joten vanhuspalveluja pitäisi kehittää nyt erityisen tavoitteellisesti. Jatkossa entistä suurempi osuus budjettivaroista kuluu vanhuspalvelujen järjestämiseen , Kehusmaa toteaa. Diaesitys tuloksista: Vanhuspalvelujen tila Suomessa kuntakyselyn valossa
  18. Hallitus esittää terveydenhuoltolain ensihoitopalvelua koskeviin säännöksiin muutoksia, jotta ne vastaisivat maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rakenteita. Esityksen mukaan ensihoitopalvelu olisi viranomaistoimintaa, osa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjärjestelmää sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Ensihoitopalvelun järjestäisivät kaikki 18 maakuntaa. Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitoyksikköön. Ensihoitopalvelu tuotettaisiin maakunnan omana toimintana tai yhteistyössä toisen tai toisten maakuntien kanssa. Maakunta voisi myös hankkia tietyn osan palvelusta muilta palveluntuottajilta. Mahdollisuus monituottajamalliin säilyisi. Kaikkien toimijoiden pitäisi käyttää kansallisia korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmiä, joiden kautta ensihoitotehtävät välitetään ja käsitellään. Potilassiirtojen määritelmää täsmennettäisiin. Esimerkiksi potilaan siirtäminen suunniteltuihin tutkimuksiin ei kuulu ensihoitopalveluun. Maakunnan pitäisi järjestää nämä potilassiirrot ensisijaisesti kilpailuttamalla. Yhteistyöalueille laajemmat toimialan valmiuden ja varautumisen ohjaustehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista halutaan vahvistaa niin, että erityisesti päivystystoiminnan valmistelua ja yhteen sovittamista tehdään maakuntien kesken yhteistyöalueilla. Yliopistosairaalaa ylläpitävä maakunta perustaisi ohjausryhmän, johon kuuluvat yhteistyöalueen maakunnat. Ohjausryhmä ohjaisi sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan ja ensihoitopalvelun valmius- ja varautumissuunnittelua alueella ja huolehtisi muiden yhteistyöalueiden kanssa siitä, että toiminnasta muodostuu valtakunnallisesti toimiva kokonaisuus. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä maakunta perustaisi yhteistyöalueelle myös sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskuksen. Valmiuskeskus mm. loisi, ylläpitäisi ja välittäisi ajantasaista tilannekuvaa päivystystoiminnasta ja -resursseista. Valtakunnallinen neuvontapalvelu - Päivystysapu 116 117 Laissa säädettäisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoimintojen neuvonta- ja ohjauspalvelusta. Päivystysapu 116 117 olisi valtakunnallisesti toimiva puhelinnumero, johon asukkaat voivat soittaa päivystyksellisissä sosiaali- ja terveysongelmissa, joissa ei ole kyse hätätilanteesta. Päivystysapu 116 117 järjestettäisiin alueellisesti ja siinä noudatettaisiin valtakunnallisesti yhtenäisiä kriteerejä. Valtakunnallisesti yhtenäisiä asioita olisivat yhteinen valtakunnallinen puhelinnumero 116 117 ja siihen liittyvät digitaaliset palvelut, tiedonhallinnan järjestelyt, edellytys integroitumisesta alueen muuhun palvelujärjestelmään ja yhteistyö hätänumeron 112 kanssa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
  19. Syöpäsäätiö on valinnut vuoden 2018 syöpäsairaanhoitajaksi Kirsi Nummelinin Jyväskylästä. Nummelin työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa. Kirsi Nummelinia kehutaan hänen lämpimästä ja asiantuntevasta suhtautumisestaan potilaisiin. Nummelin kuuntelee potilasta, kuulee ja ymmärtää juuri hänen huolensa ja hätänsä. Hän vie eteenpäin potilaan viestiä ja omia hoidon laatuun liittyviä kehitysehdotuksiaan. Hänen työtään kehutaan korkeatasoiseksi päivästä riippumatta. Nummelin ei karta mitään tehtävää ja pitää huolen, että potilaan hoito perushoidollisista toimista vaativimpiin sytostaattihoitoihin on toteutettu ammattitaidolla. Kirsi jaksaa kuunnella ja tukea myös omaisia ja huolehtii koko perheen hyvinvoinnista suurella sydämellä. Syöpäsäätiö jakaa Vuoden syöpälääkäri ja Vuoden syöpäsairaanhoitaja -palkinnot joka toinen vuosi. Ehdotuksen palkinnon saajaksi voi tehdä syöpäpotilaita hoitava yksikkö, Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö tai yksityinen henkilö.
  20. Hoitajat.net

    Ensihoitajat saivat eettiset ohjeet

    Suomen ensihoitoalan liitto (SEHL) on julkaissut ensihoitoalalle omat eettiset ohjeet. Ohjeet ovat laatineet Vuoden ensihoitajat 2011-2018: Heikki Sederholm, Matti Purhonen, Simo Saikko, Simo Ekman, Sanna Kauppinen, Juhani Seppälä, Jan-Erik Palviainen ja Kari Törrönen. – Ensihoitoalan eettiset ohjeet ovat ensihoitopalvelun tehtävissä toimivien ammatillisia käyttäytymismalleja, joiden tarkoituksena on edistää alan arvostusta potilaiden ja heidän läheistensä sekä yhteistyökumppanien silmissä, kertoo SEHL Facebook-sivuillaan. Ohjeet on jaettu kolmeen kategoriaan: Potilaiden kohtaaminen ja hoitaminen Lakien ja asetusten noudattaminen, eettisyys ja yhteistyö Työn kehittäminen, oppiminen ja ohjaus Tutustu: Ensihoitoalan eettiset ohjeet
  21. Suomen hätäkeskuksissa yleisesti käytössä oleva kriteeripohjainen hätäpuheluiden käsittely johti riskin yliarviointiin joka neljännessä ja aliarviointiin noin joka kymmenennessä ensihoitotehtävässä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Tutkimus osoitti lisäksi, että ensihoidon aikana sairaalassa käytetty potilaan elintoimintoihin perustuva varhainen varoituspistejärjestelmä ei ennustanut riittävän hyvin potilaan kuolemanriskiä tai tehohoidon tarvetta. Viime vuosien aikana lisääntyneet yhteydenotot hätäkeskukseen ja ensihoitoon ei-kiireellisissä asioissa ovat aiheuttaneet haasteita kiireellistä hoitoa vaativan potilaan tunnistamisessa suuresta potilasmäärästä. Tutkimuksessa todettiin, että yli 40 prosenttia ensihoitotehtävistä ei johtanut potilaan kuljettamiseen ambulanssilla. Näistä potilaista noin puolet ohjattiin muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin ja kolmasosalla ei todettu kiireellistä hoidontarvetta lainkaan. Päivystyspalveluiden keskittyessä yhä harvempiin yksiköihin, erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla ensihoidon rajalliset resurssit tulisi kohdentaa niitä tarvitseville potilaille. Riskin yliarviointi ja ambulanssin tarpeeton hälyttäminen voivat viivästyttää hätätilapotilaan tavoittamista ambulanssin ollessa varattuna ei-kiireelliselle tehtävälle. Toisaalta riskin aliarviointi voi johtaa potilaan ennusteen huononemiseen asianmukaisen hoidon aloituksen viivästyessä. Tutkimuksen mukaan sairaalan sisällä käytettävä varhainen varoituspistejärjestelmä tunnisti ensihoidon aikana ainoastaan noin kolmasosan myöhemmin tehohoitoon joutuneista potilaista. Pisteytysjärjestelmää voidaan käyttää ensihoidossa päätöksenteon tukena, mutta esimerkiksi hoitopaikan valinta vaatii riskinarvion lisäksi ensihoitajien tilannekohtaista arviota. Tutkijan mukaan potilaiden ohjaus- ja neuvontapalveluita ei-kiireellisissä asioissa tulee kehittää, jotta he ohjautuvat asianmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun piiriin rasittamatta ensihoitoa tai päivystyspalveluita. Hätäpuhelun ja ensihoidon aikana tapahtuvaa riskinarviota tulee niin ikään kehittää tulevaisuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin puolen vuoden ajalta kaikki Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella tapahtuneet ensihoitotehtävät. Hoikka, Marko: Prehospital risk assessment and patient outcome : a population based study in Northern Finland Lähde: Oulun Yliopisto
  22. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on asettamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotukseen perustuen laaja-alaisen ja moniammatillisen työryhmän selvittämään, miten rokotustoimintaa voitaisiin kehittää ja miten rokotuskattavuutta voidaan ylläpitää ja edelleen parantaa Suomessa. Työryhmän asettamisesta on sovittu STM:n ja THL:n kesken. Työryhmä asetetaan lähiaikoina, ja sen toimikausi olisi 31.3.2019 saakka. – Viime päivinä olemme käyneet vilkasta keskustelua rokotuksista, rokotuskattavuudesta ja rokotuskriittisyydestä. Julkisuudessa on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, miten yhteiskunta voisi tukea lainsäädännöllä tai muilla keinoin mahdollisimman hyvää rokotuskattavuutta ja lisätä ihmisten hyvinvointia koko maassa. Työryhmältä edellytetään huolellista valmistelua ja eri vaihtoehtojen pohdintaa sekä lainsäädännön että käytännön ja perheiden arjen näkökulmasta, sanoo Annika Saarikko. – Erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemukseen nojaten voin sanoa, että meillä on jo olemassa hyviä ehdotuksia, joiden jatkotyöstäminen on kuitenkin tehtävä huolellisesti. Esimerkiksi mahdolliset lasten ja nuorten sosiaalietuuksia ja rokotusten vapaaehtoisuutta koskevat lainsäädännön muutokset pitää arvioida huolellisesti suhteessa perusoikeuksiin, muistuttaa Saarikko. Työryhmä ottaa valmistelussaan huomioon myös kansainvälisen kehityksen rokotuskattavuuden näkökulmasta. – Jo nyt on kuitenkin paljon mahdollisuuksia toimia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jatkaa tiivistää yhteistyötä kuntien kanssa. Tätä työtä voidaan vahvistaa riittävällä resurssiohjauksella. Työn on oltava pitkäjänteistä. Osa näistä toimenpiteistä pitäisi sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan osana lasten ja nuorten terveyden edistämiseen liittyvää työtä. Samoin kansallisen rokotusohjelman toteutus on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toimeenpanovaiheessa, Saarikko painottaa. Saarikon mukaan perheiden rokotustietoisuutta edistetään jo nyt neuvolakäynneillä vuorovaikutuksessa perheiden ja terveydenhoitajien kanssa. Saarikko mainitsee myös, että perheitä voidaan tukea arjessa, esimerkiksi laajentamalla neuvoloiden aukioloaikoja tai muistuttamalla perheitä rokotusten ajankohdista ja uusinnoista kansallisen rokotusohjelman mukaisesti.
  23. Terveydenhuollossa hoitohenkilöstön palkitsemiseen voi käyttää muutakin kuin rahaa. Myös aineettomia palkitsemistapoja arvostetaan, osoittaa terveystieteiden maisteri Jaana Seitovirran tuore väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajia palkitsivat rahallisten palkkioiden lisäksi useat aineettomat palkitsemistavat kuten arvostus ja palaute työyhteisöltä, työajan järjestelyt, työn sisältö sekä mahdollisuus kehittyä, vaikuttaa ja osallistua. Sairaanhoitajien palkitsemisen kehittäminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä juuri heidän omista näkemyksistään. – Selkeä ja ymmärrettävä kokonaispalkitseminen näyttäisi olevan tarpeen, sillä hoitotyössä palkitsemisen koetaan olevan usein riittämätöntä, Seitovirta sanoo. Seitovirta tutki erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia ja käsityksiä palkitsemisesta. Tavoitteena oli syventää palkitsemisen tietoperustaa ja tuoda esille sairaanhoitajien palkitsemisen mahdollisuuksia terveydenhuollon organisaatioille, hoitotyön johtajille sekä sairaanhoitajille itselleen. Haastattelututkimukseen osallistui 30 sairaanhoitajaa. Kyselytutkimukseen vastasi 402 sairaanhoitajaa ja se toteutettiin tutkimuksessa kehitetyn Sairaanhoitajien käsityksiä palkitsemisesta -mittarin avulla. Sairaanhoitajien palkitseminen erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa
  24. Hoitajat.net

    Tuhkarokkotapaus pääkaupunkiseudulla

    Espoossa on todettu aikuisella tuhkarokko. Tartunta on saatu ulkomaanmatkalla Aasiassa. Sairastunut henkilö on saanut lapsena yhden rokotteen tuhkarokkoa vastaan, joten hänen tartuttavuutensa on vähäinen. HUS on kartoittanut altistuneet yhdessä Espoon tartuntatautiyksikön kanssa. Tartunnanjäljitys on tehty ja altistuneita on muutamia kymmeniä. Valtaosa altistuneista on jo tavoitettu ja ohjeistettu. Ne altistuneet, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa tai saaneet kahta rokotetta sitä vastaan, on suojattu MPR-rokotteella. HUSin alueella on hyvä rokotuskattavuus tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Esimerkiksi vuonna 2015 syntyneistä lapsista 95 prosenttia on saanut MPR-rokotteen. Tuhkarokkorokote pienentää sairastumisriskiä olennaisesti Rokotettu henkilö voi poikkeuksellisesti sairastua tuhkarokkoon esimerkiksi tilanteissa, joissa altistus on merkittävä ja pitkäkestoinen. Rokotetun henkilön taudinkuva on selvästi lievempi, eikä vakavia jälkitauteja ole raportoitu. Mikäli henkilö on aiemmin rokotettu ja hän sairastuu tuhkarokkoon, jatkotartunnat muihin henkilöihin ovat hyvin epätodennäköisiä. Lähteet: HUS, THL. Lisätietoa: Tuhkarokko, MPR
  25. Terveydenhuoltohenkilöstön rokottamiseen velvoittavaa tartuntatautilain pykälää ei sittenkään aiota muuttaa tällä hallituskaudella, kertoo uutismedia Imatralainen. Rokotuspykälä on herättänyt paljon kritiikkiä hoitohenkilöstössä. Ammattiliitot ovat saaneet asiasta runsaasti yhteydenottoja. – Hallitus on päättänyt, että esitystä pykälän muuttamiseksi ei anneta. Tämä johtuu siitä, että eduskunnassa on niin kova ruuhka. Tämä pykälämuutos olisi pitänyt käsitellä myös perustuslakivaliokunnassa, ja sekin on ruuhkainen, kertoo hallitusneuvos Liisa Katajamäki sosiaali- ja terveysministeriöstä. Nyt lakimuutos siirtyy jonnekkin hamaan tulevaisuuteen.
×
×
  • Create New...