Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 145 results

  1. Syöpäsäätiö on valinnut vuoden 2018 syöpäsairaanhoitajaksi Kirsi Nummelinin Jyväskylästä. Nummelin työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa. Kirsi Nummelinia kehutaan hänen lämpimästä ja asiantuntevasta suhtautumisestaan potilaisiin. Nummelin kuuntelee potilasta, kuulee ja ymmärtää juuri hänen huolensa ja hätänsä. Hän vie eteenpäin potilaan viestiä ja omia hoidon laatuun liittyviä kehitysehdotuksiaan. Hänen työtään kehutaan korkeatasoiseksi päivästä riippumatta. Nummelin ei karta mitään tehtävää ja pitää huolen, että potilaan hoito perushoidollisista toimista vaativimpiin sytostaattihoitoihin on toteutettu ammattitaidolla. Kirsi jaksaa kuunnella ja tukea myös omaisia ja huolehtii koko perheen hyvinvoinnista suurella sydämellä. Syöpäsäätiö jakaa Vuoden syöpälääkäri ja Vuoden syöpäsairaanhoitaja -palkinnot joka toinen vuosi. Ehdotuksen palkinnon saajaksi voi tehdä syöpäpotilaita hoitava yksikkö, Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö tai yksityinen henkilö.
  2. Hoitajat.net

    Ensihoitajat saivat eettiset ohjeet

    Suomen ensihoitoalan liitto (SEHL) on julkaissut ensihoitoalalle omat eettiset ohjeet. Ohjeet ovat laatineet Vuoden ensihoitajat 2011-2018: Heikki Sederholm, Matti Purhonen, Simo Saikko, Simo Ekman, Sanna Kauppinen, Juhani Seppälä, Jan-Erik Palviainen ja Kari Törrönen. – Ensihoitoalan eettiset ohjeet ovat ensihoitopalvelun tehtävissä toimivien ammatillisia käyttäytymismalleja, joiden tarkoituksena on edistää alan arvostusta potilaiden ja heidän läheistensä sekä yhteistyökumppanien silmissä, kertoo SEHL Facebook-sivuillaan. Ohjeet on jaettu kolmeen kategoriaan: Potilaiden kohtaaminen ja hoitaminen Lakien ja asetusten noudattaminen, eettisyys ja yhteistyö Työn kehittäminen, oppiminen ja ohjaus Tutustu: Ensihoitoalan eettiset ohjeet
  3. Suomen hätäkeskuksissa yleisesti käytössä oleva kriteeripohjainen hätäpuheluiden käsittely johti riskin yliarviointiin joka neljännessä ja aliarviointiin noin joka kymmenennessä ensihoitotehtävässä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Tutkimus osoitti lisäksi, että ensihoidon aikana sairaalassa käytetty potilaan elintoimintoihin perustuva varhainen varoituspistejärjestelmä ei ennustanut riittävän hyvin potilaan kuolemanriskiä tai tehohoidon tarvetta. Viime vuosien aikana lisääntyneet yhteydenotot hätäkeskukseen ja ensihoitoon ei-kiireellisissä asioissa ovat aiheuttaneet haasteita kiireellistä hoitoa vaativan potilaan tunnistamisessa suuresta potilasmäärästä. Tutkimuksessa todettiin, että yli 40 prosenttia ensihoitotehtävistä ei johtanut potilaan kuljettamiseen ambulanssilla. Näistä potilaista noin puolet ohjattiin muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin ja kolmasosalla ei todettu kiireellistä hoidontarvetta lainkaan. Päivystyspalveluiden keskittyessä yhä harvempiin yksiköihin, erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla ensihoidon rajalliset resurssit tulisi kohdentaa niitä tarvitseville potilaille. Riskin yliarviointi ja ambulanssin tarpeeton hälyttäminen voivat viivästyttää hätätilapotilaan tavoittamista ambulanssin ollessa varattuna ei-kiireelliselle tehtävälle. Toisaalta riskin aliarviointi voi johtaa potilaan ennusteen huononemiseen asianmukaisen hoidon aloituksen viivästyessä. Tutkimuksen mukaan sairaalan sisällä käytettävä varhainen varoituspistejärjestelmä tunnisti ensihoidon aikana ainoastaan noin kolmasosan myöhemmin tehohoitoon joutuneista potilaista. Pisteytysjärjestelmää voidaan käyttää ensihoidossa päätöksenteon tukena, mutta esimerkiksi hoitopaikan valinta vaatii riskinarvion lisäksi ensihoitajien tilannekohtaista arviota. Tutkijan mukaan potilaiden ohjaus- ja neuvontapalveluita ei-kiireellisissä asioissa tulee kehittää, jotta he ohjautuvat asianmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun piiriin rasittamatta ensihoitoa tai päivystyspalveluita. Hätäpuhelun ja ensihoidon aikana tapahtuvaa riskinarviota tulee niin ikään kehittää tulevaisuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin puolen vuoden ajalta kaikki Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella tapahtuneet ensihoitotehtävät. Hoikka, Marko: Prehospital risk assessment and patient outcome : a population based study in Northern Finland Lähde: Oulun Yliopisto
  4. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on asettamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotukseen perustuen laaja-alaisen ja moniammatillisen työryhmän selvittämään, miten rokotustoimintaa voitaisiin kehittää ja miten rokotuskattavuutta voidaan ylläpitää ja edelleen parantaa Suomessa. Työryhmän asettamisesta on sovittu STM:n ja THL:n kesken. Työryhmä asetetaan lähiaikoina, ja sen toimikausi olisi 31.3.2019 saakka. – Viime päivinä olemme käyneet vilkasta keskustelua rokotuksista, rokotuskattavuudesta ja rokotuskriittisyydestä. Julkisuudessa on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, miten yhteiskunta voisi tukea lainsäädännöllä tai muilla keinoin mahdollisimman hyvää rokotuskattavuutta ja lisätä ihmisten hyvinvointia koko maassa. Työryhmältä edellytetään huolellista valmistelua ja eri vaihtoehtojen pohdintaa sekä lainsäädännön että käytännön ja perheiden arjen näkökulmasta, sanoo Annika Saarikko. – Erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemukseen nojaten voin sanoa, että meillä on jo olemassa hyviä ehdotuksia, joiden jatkotyöstäminen on kuitenkin tehtävä huolellisesti. Esimerkiksi mahdolliset lasten ja nuorten sosiaalietuuksia ja rokotusten vapaaehtoisuutta koskevat lainsäädännön muutokset pitää arvioida huolellisesti suhteessa perusoikeuksiin, muistuttaa Saarikko. Työryhmä ottaa valmistelussaan huomioon myös kansainvälisen kehityksen rokotuskattavuuden näkökulmasta. – Jo nyt on kuitenkin paljon mahdollisuuksia toimia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jatkaa tiivistää yhteistyötä kuntien kanssa. Tätä työtä voidaan vahvistaa riittävällä resurssiohjauksella. Työn on oltava pitkäjänteistä. Osa näistä toimenpiteistä pitäisi sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan osana lasten ja nuorten terveyden edistämiseen liittyvää työtä. Samoin kansallisen rokotusohjelman toteutus on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toimeenpanovaiheessa, Saarikko painottaa. Saarikon mukaan perheiden rokotustietoisuutta edistetään jo nyt neuvolakäynneillä vuorovaikutuksessa perheiden ja terveydenhoitajien kanssa. Saarikko mainitsee myös, että perheitä voidaan tukea arjessa, esimerkiksi laajentamalla neuvoloiden aukioloaikoja tai muistuttamalla perheitä rokotusten ajankohdista ja uusinnoista kansallisen rokotusohjelman mukaisesti.
  5. Terveydenhuollossa hoitohenkilöstön palkitsemiseen voi käyttää muutakin kuin rahaa. Myös aineettomia palkitsemistapoja arvostetaan, osoittaa terveystieteiden maisteri Jaana Seitovirran tuore väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajia palkitsivat rahallisten palkkioiden lisäksi useat aineettomat palkitsemistavat kuten arvostus ja palaute työyhteisöltä, työajan järjestelyt, työn sisältö sekä mahdollisuus kehittyä, vaikuttaa ja osallistua. Sairaanhoitajien palkitsemisen kehittäminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä juuri heidän omista näkemyksistään. – Selkeä ja ymmärrettävä kokonaispalkitseminen näyttäisi olevan tarpeen, sillä hoitotyössä palkitsemisen koetaan olevan usein riittämätöntä, Seitovirta sanoo. Seitovirta tutki erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia ja käsityksiä palkitsemisesta. Tavoitteena oli syventää palkitsemisen tietoperustaa ja tuoda esille sairaanhoitajien palkitsemisen mahdollisuuksia terveydenhuollon organisaatioille, hoitotyön johtajille sekä sairaanhoitajille itselleen. Haastattelututkimukseen osallistui 30 sairaanhoitajaa. Kyselytutkimukseen vastasi 402 sairaanhoitajaa ja se toteutettiin tutkimuksessa kehitetyn Sairaanhoitajien käsityksiä palkitsemisesta -mittarin avulla. Sairaanhoitajien palkitseminen erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa
  6. Hoitajat.net

    Tuhkarokkotapaus pääkaupunkiseudulla

    Espoossa on todettu aikuisella tuhkarokko. Tartunta on saatu ulkomaanmatkalla Aasiassa. Sairastunut henkilö on saanut lapsena yhden rokotteen tuhkarokkoa vastaan, joten hänen tartuttavuutensa on vähäinen. HUS on kartoittanut altistuneet yhdessä Espoon tartuntatautiyksikön kanssa. Tartunnanjäljitys on tehty ja altistuneita on muutamia kymmeniä. Valtaosa altistuneista on jo tavoitettu ja ohjeistettu. Ne altistuneet, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa tai saaneet kahta rokotetta sitä vastaan, on suojattu MPR-rokotteella. HUSin alueella on hyvä rokotuskattavuus tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Esimerkiksi vuonna 2015 syntyneistä lapsista 95 prosenttia on saanut MPR-rokotteen. Tuhkarokkorokote pienentää sairastumisriskiä olennaisesti Rokotettu henkilö voi poikkeuksellisesti sairastua tuhkarokkoon esimerkiksi tilanteissa, joissa altistus on merkittävä ja pitkäkestoinen. Rokotetun henkilön taudinkuva on selvästi lievempi, eikä vakavia jälkitauteja ole raportoitu. Mikäli henkilö on aiemmin rokotettu ja hän sairastuu tuhkarokkoon, jatkotartunnat muihin henkilöihin ovat hyvin epätodennäköisiä. Lähteet: HUS, THL. Lisätietoa: Tuhkarokko, MPR
  7. Terveydenhuoltohenkilöstön rokottamiseen velvoittavaa tartuntatautilain pykälää ei sittenkään aiota muuttaa tällä hallituskaudella, kertoo uutismedia Imatralainen. Rokotuspykälä on herättänyt paljon kritiikkiä hoitohenkilöstössä. Ammattiliitot ovat saaneet asiasta runsaasti yhteydenottoja. – Hallitus on päättänyt, että esitystä pykälän muuttamiseksi ei anneta. Tämä johtuu siitä, että eduskunnassa on niin kova ruuhka. Tämä pykälämuutos olisi pitänyt käsitellä myös perustuslakivaliokunnassa, ja sekin on ruuhkainen, kertoo hallitusneuvos Liisa Katajamäki sosiaali- ja terveysministeriöstä. Nyt lakimuutos siirtyy jonnekkin hamaan tulevaisuuteen.
  8. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) pitää välttämättömänä, että peruspalveluministeri Annika Saarikko käynnistää viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata. – Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä, toteaa Sarkomaa tiedotteessaan. Sarkomaa ehdottaa Suomeen rokotevelvollisuutta. – Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta, Sarkomaa pohtii. Sarkomaa vaatii myös neuvolajärjestelmä kehittämiseen toimia. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisen taitoja nykyistä paremmin. Sarkomaa muistuttaa, että julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää. – Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotauti- ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio. Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestäänselvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisenrakkautta, Sarkomaa muistuttaa.
  9. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole antamassa hallituksen esitystä tartuntatautilain 3 §:n ja 48 §:n muuttamisesta eduskunnalle ennen joulua. Valmistelun kuluessa on ilmennyt, että hallituksen esityksen valmistelu vaatii vielä lisää aikaa. Ministeriö aikoo odottaa myös eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja kolmesta vireillä olevasta kantelusta ennen pykälän muuttamista. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja odotetaan joulukuussa. Myös oikeuskanslerilta pyydetyn alustavan kannan mukaan ennen hallituksen esityksen antamista pitäisi pykälän muutoksesta tehdä nykyistä tarkempi perustuslaillinen arviointi. Lausuntokierros tuotti ristiriitaisen palautteen Ministeriö pyysi lakimuutoksesta lausuntoja eri tahoilta loka-marraskuussa. Saatuja lausuntoja on yli 50, ja ne ovat keskenään melko ristiriitaisia. Moni lausunnonantaja kannatti pykälän täsmentämistä, toisaalta jotkut tahot ehdottivat myös koko pykälän kumoamista. Lausunnolle lähteneessä lakiesityksessä ehdotettiin tarkennuksia työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksiin sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita. Tartuntatautilain 48§ tuli voimaan 1.3.2018, eli vuotta muuta lakia myöhemmin. Lain voimaantulon jälkeen hoitohenkilöstöltä tuli sosiaali- ja terveysministeriöön paljon palautetta, jonka mukaan rokottamattomat työntekijät saivat työpaikoilla varoituksia ja joitakuita uhkailtiin irtisanomisella. Pykälän taustalla on potilasturvallisuus Alun perin säännös otettiin tartuntatautilakiin infektiolääkäreiden aloitteesta potilaiden ja asiakkaiden suojelemiseksi sekä heitä hoitavan henkilöstön rokotuskattavuuden parantamiseksi. Hoitohenkilöstön rokotukset lisäävät tutkimusten mukaan potilasturvallisuutta. Samalla suojataan myös työntekijöitä ja työharjoittelussa olevia opiskelijoita. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskus (ECDC) suosittelevat terveydenhuoltohenkilöstön jokavuotista rokottamista kausi-influenssarokotteella potilaiden suojaamiseksi ja influenssan leviämisen ehkäisemiseksi. Euroopassa rokotussuositus on annettu 29 EU- ja ETA-maassa. Tiedot on saatu 30 maasta. Maailman terveysjärjestön (WHO) mikrobilääkeresistenssin toimintaohjelman ja Suomen oman mikrobilääkeresistenssin toimintaohjelman mukaan infektioiden ehkäisy ja siinä rokottaminen on yksi parhaita tapoja torjua tarttuvia tauteja. Näin torjutaan myös mikrobilääkeresistenssiä. Rokottaminen on sekä kansainvälisten että kotimaisten tutkimusten mukaan yksi terveydenhuollon kustannusvaikuttavimmista keinoista kohentaa väestön terveydentilaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilla on ohjeistusta hoitohenkilöstön ja opiskelijoiden rokotussuojasta.
  10. Hoitajat.net

    Koirista apua ikäihmisten kuntoutukseen

    Eläkeliitto, Koskelan monipuolinen palvelukeskus ja Koirat kasvatus- ja kuntoutustyön tukena ry hyödyntävät koiria ikäihmisten kuntoutuksen ja hoivan tukena. Syksyn aikana käynnistynyt koira-avusteisen hoivan pilottikurssi on suunnattu jo aiemmin työssään omaa koiraansa hyödyntäneille potilastyötä tekeville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. – Esimerkiksi jotkut vanhukset eivät suostu ulkoilemaan tai tekemään kuntouttavia harjoitteita, mutta koira motivoi tekemiseen ihan eri tavoin. Haluamme, että koira-avusteisesta toiminnasta tulee tavoitteellista ja vaikuttavaa, kertoo Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Anneli Wallden. Olennaista koira-avusteisen hoivan kehittämisessä on tavoitteellisuus. Koiran käytöllä tulee olla selkeitä vaikutuksia asiakkaan mielialaan ja aktiivisuuteen. Koiraa voi hyödyntää esimerkiksi tasapainoharjoitteissa, liikkumisen tukena, lihasvoiman ja kehon hahmottamisen kehittämisessä ja kivunhallinnassa. Eläin voi olla avuksi myös saattohoidossa rauhoittamassa ja tuomassa miellyttäviä kokemuksia. Koiran käytön tulee olla aina turvallista ja eettistä sekä eläimen että asiakkaan näkökulmasta. Koiraa ei voi hyödyntää allergisen tai koiraa pelkäävän asiakkaan kanssa, ja vastuu turvallisuudesta on aina koiran ohjaajalla. – Koiran käytön vaikuttavuutta asiakkaan toimintakykyyn arvioidaan RAI-mittaristolla myös tämän pilotin yhteydessä. Koirasta tulee olla aina jotain lisähyötyä asiakkaalle, sitä ei tuoda tilanteeseen huvin vuoksi. Koira on ammattilaisen tukena toimiva lisä, tapa saavuttaa jokin tulos, jota ei muuten saavutettaisi, tähdentää Eläkeliiton puolelta kurssia vetävä Nona Borgström. Koskelan monipuolinen palvelukeskuksen pilottikurssin jälkeen tarkoituksena on kehittää syventävää koulutusta, jotta sisällöt saataisiin käyttöön myös muualla Suomessa. Koulutusta kehitetään kurssilaisilta saadun palautteen sekä asiakkaiden vointia ja kuntoutusta seuraavien mittareiden avulla. Pilotin perusteella kerätään aineistoa myös Turun yliopistossa toteutettavaan tutkimukseen, jossa tutkitaan koira-avusteisen toiminnan mitattavia vaikutuksia ikäihmisen hyvinvointiin.
  11. Kuolemaan johtaneet lääkkeiden antovirheet liittyivät erityisen usein verenohennuslääkkeisiin ja antibiootteihin, osoitti tutkimus, jossa analysoitiin Englannissa ja Walesissa raportoituja lääkkeiden antovirheitä. Kolmasosa oli tilanteita, joissa lääke jäi antamatta potilaalle, ja seuraavaksi yleisimpiä virheitä olivat lääkkeen väärä annos tai vahvuus. Kuolemaan johtaneista lääkkeiden antovirheistä suurin osa eli 66 prosenttia raportoitiin sairaaloiden vuodeosastoilta ja lähes puolessa tapauksista potilas oli yli 75-vuotias. – Tulosten valossa enemmän huomiota tulee kiinnittää turvalliseen lääkkeen antamiseen erityisesti iäkkäille ja sen varmistamiseen, että potilas saa hänelle kuuluvan oikean lääkeannoksen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, Suomen Akatemian tutkijatohtori Marja Härkänen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta. Virheet liittyivät eri lääkeryhmistä yleisimmin sydän- ja verisuonitautien lääkkeisiin sekä keskushermosto- ja infektiolääkkeisiin. Yksittäisistä lääkkeistä yleisimmät olivat injektoitavat verenohennuslääkkeet, antibiootit ja kipulääkkeet. Lähes kolmasosa antovirheistä oli tilanteita, joissa lääke jäi antamatta potilaalle. Seuraavaksi yleisimpiä virheitä olivat lääkkeen väärä annos tai vahvuus. Professori Katri Julkunen-Vehviläinen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta toteaa, että lääkkeiden antovirheet ovat yleisiä. – Aina niistä ei koidu potilaalle haittaa, mutta erityisesti haittaa aiheuttavat virheet tulisi pyrkiä estämään. Tähän avuksi tarvitaan riittävä määrä henkilöstöresursseja, osaavaa henkilökuntaa sekä teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja lääkehoidon turvallisuuden varmistamiseen. Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, London King’s Collegen ja University College Londonin yhteistyönä. Tulokset julkaistiin juuri Research in Social & Administrative Pharmacy -lehdessä. Tutkimusaineistona käytettiin Englannin ja Walesin kansalliseen vaaratapahtumien raportoimisjärjestelmään ilmoitettuja lääkkeiden antovirheitä vuosilta 2007–2016. Tällä ajanjaksolla terveydenhuollon henkilökunta raportoi järjestelmään 517 384 lääkkeiden antovirhettä. Näistä analysoitiin potilaiden kuolemaan johtaneet virheet, kaikkiaan 229 tapausta. Tutkimusartikkeli: Marja Härkä nen, Katri Vehviläinen-Julkunen, Trevor Murrells, Anne Marie Rafferty, Bryony Dean Franklin. Medication administration errors and mortality: incidents reported in England and Wales between 2007 ̶ 2016. Research in Social & Administrative Pharmacy (2018), doi: https://doi.org/10.1016/j.sapharm.2018.11.010 Lähde: Itä-Suomen yliopisto
  12. Tays Hatanpäällä työskennellyt sairaanhoitaja on jäänyt kiinni potilaan pankkikortin ja tunnusluvun varastamisesta ja kortin käyttämisestä. Iäkkään potilaan tililtä on nostettu useaan kertaan rahaa, yhteensä noin 4000 euroa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on irtisanonut työntekijän perjantaina 30.11.2018 kuultuaan työntekijää. Työntekijä on tunnustanut varkauden ja väärinkäytön. Työntekijä jäi kiinni pankkiautomaattien valvontakameroiden avulla. Poliisi tutkii asiaa ja se etenee syyttäjälle. Sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Anna Tammisen mukaan tapahtuma on sairaanhoitopiirissä poikkeuksellinen. Sairaaloissa on tapahtunut joskus pieniä näpistyksiä, ja tekijä on lähes poikkeuksetta ollut ulkopuolinen henkilö. Yleensä näpistyksissä on ollut kyse esineistä tai käteisestä rahasta. – Olemme tapahtuneesta erittäin pahoillamme, ja työntekijän irtisanominen oli tässä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu, sanoo Tays Hatanpään toimialuejohtaja Arto Ranta.
  13. Pohjanmaalla Luodon kunnassa on todettu tuhkarokkotartunta esikouluikäisellä lapsella, taudille on useita kymmeniä altistuneita. Altistuneista useat ovat puutteellisesti rokotettuja tai rokottamattomia. Tuhkarokko on poikkeuksellisen tarttuva sairaus. Se tarttuu huoneilman välityksellä ja tartuntaan voi riittää samassa tilassa oleskelu. Tartunnasta ensioireiden alkuun kestää yleensä 9-11 vuorokautta, vaihdellen 7-21 vuorokauteen. Tuhkarokkoon sairastuneen ensioireita ovat korkea kuume ja hengitystieoireet. Ihottuma alkaa 3-5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon. Jälkitauteina voi ilmaantua bakteerin aiheuttama keuhkokuume tai harvinainen aivotulehdus. Tuhkarokkoon sairastunut on tartuttava neljä vuorokautta ennen ihottumaa ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen. Jos epäilet altistuneesi tuhkarokolle tai matkustat alueelle, jossa esiintyy tuhkarokkoa: Tarkista, onko suojasi kunnossa. Jos olet sairastanut tuhkarokon, et tarvitse rokotetta. Kaksi MPR-rokotetta antaa hyvän suojan tuhkarokkoa vastaan. Jos tuhkarokkoon sopivia oireita ilmaantuu, ota ensin puhelimitse yhteyttä omaan terveyskeskukseesi tarkempia ohjeita varten. Tuhkarokkoa esiintyy parhaillaan epidemian laajuisesti useissa Euroopan maissa, joissa rokotuskattavuus ei ole riittävän korkea. Laumasuojan muodostumiseksi MPR-rokotuskattavuuden tulisi olla vähintään 95 % mieluummin, jopa 97 %. Lisätietoja Tuhkarokkotapaus Pohjanmaalla - useita altistuneita - Vaasan keskussairaalan tiedote
  14. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajiston mukaan kansalaisten alueellinen yhdenvertaisuus ei toteudu suunnitellussa sote-palvelujen valinnanvapaudessa. Myös kansalaisen varallisuus vaikuttaa siihen, millaisia palveluja hänellä on mahdollisuus saada. Valinnanvapauden tulisi parantaa palvelujen saatavuutta ja turvata yhdenvertaiset palvelut kaikille, toteaa SuPer tiedotteessaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään todennut, että ”palvelujen saatavuuden on nähty parantuvan osassa maata. Lisää palvelutarjontaa syntyisi todennäköisesti ainakin väestötiheille alueille. Sen sijaan harvaan asutuille alueille ei lisätarjontaa välttämättä syntyisi samassa määrin. Uudistuksen vaikutukset asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien tosialliseen toteutumiseen ja palvelujen saatavuuden paranemiseen voivat siis olla epätasaiset, ja siten uudistuksen hyödyt, kuten aiempaa nopeampi pääsy perustason palveluihin, jakautua alueellisesti epätasaisesti.” – Palveluja ei tule harvaan asutuille alueille ja kansalaisilla ei ole todellista valinnanvapautta. Onko valinnanvapauden käyttäminen heille kalliimpaa ja onko se perustuslain mukaan hyväksyttävää, SuPerin edustajiston puheenjohtaja Heikki Isosaari kysyy. Harvaan asuttujen alueiden asukkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen. Asiakkaat joutuvat hakemaan palveluja joissain tapauksissa hyvinkin pitkältä, kun palvelut tulevat karkaamaan nykyistä sijaintiaan kauemmaksi. Auki jää myös, kuinka heille korvataan matkasta aiheutuvat kustannukset. SuPerin mukaan yksityiset palveluntuottajat eivät sijoita yksikköjään alueille, missä on suuri riski saada asiakkaiksi paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita. Ne eivät tule toimimaan myöskään alueilla, missä asukastiheys on pieni ja palvelujen tuotantokustannukset ovat suuret. Tällaiset alueet jäävät maakuntien vastuulle. Maakuntien vastuu tuottaa palvelut näille alueille nostaa maakuntien palvelutuotannon kustannuksia ja heikentää maakuntien mahdollisuuksia kilpailla yritysten kanssa myös asutuskeskuksissa.
  15. Hoitajat.net

    Turussa VRE-epidemia

    Eräillä Tyksin osastoilla sekä eräissä Turun kaupungin hyvinvointitoimialan yksiköissä on todettu 15.10.-27.11. välisenä aikana yhteensä 9 vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE)-löydöstä. Tapaukset ovat kaikki oireettomia VRE:n kantajuuksia. VRE:n aiheuttamia infektioita ei toistaiseksi ole todettu. Infektiontorjuntayksiköt Tyksissä ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla selvittävät epidemiaa. Selvitystyöhön kuuluvat VRE-tartunnalle mahdollisesti altistuneiden henkilöiden tunnistaminen ja seulontanäytteiden otto. VRE säilyy pinnoilla pitkään tartuntakykyisenä. Se voi levitä sairaalassa kosketuspintojen ja tekstiilien sekä yhteisten WC- ja pesutilojen kautta. Tämän takia todetun VRE-tapauksen kanssa samassa potilashuoneessa olleet sekä samaa WC- ja pesutilaa käyttäneet joudutaan seulomaan VRE:n varalta. Jos osastolla on yhteiskäyttöinen WC tai pesutila, seulottavien potilaiden määrä voi olla huomattava. Epidemian rajaamiseksi todettuja kantajia on hoidettava omassa huoneessa kosketusvarotoimin. Myös hygieniakäytäntöjä ja laitoshygieniaa näillä osastoilla parannetaan edelleen. Vankomysiiniresistentti enterokokki (VRE) on tavanomaisille antibiooteille vastustuskykyinen suolistobakteeri. Se voi aiheuttaa virtsainfektioita, haavainfektioita ja verenmyrkytyksiä. Sen kyky aiheuttaa infektioita on kuitenkin yleensä vähäinen. Ongelmana on, että siihen on käytettävissä vain rajallinen määrä tehokkaita antibiootteja. Varsinais-Suomen alueella todetaan vuosittain 2–6 VRE-tapausta, jotka ovat irrallisia, epidemioihin liittymättömiä löydöksiä. Koko maassa VRE-tapausten määrät ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti.
  16. Helsingin Meilahteen rakennettuun uuteen lastensairaalan luo­tiin rau­hoit­ta­va ää­ni­maa­il­ma: meren ääniä, avaruuden laulua ja viidakon huhuiluja, ker­ro­taan Aal­to-yli­o­pis­ton tie­dot­tees­sa. Äänimaailman suunnittelivat ja toteuttivat Aalto-yliopiston opiskelijat. – Äänimaailman tavoitteena on parantaa lapsipotilaiden viihtymistä ja vähentää hoitotoimenpiteiden tai tutkimusten odottamiseen liittyvää levottomuutta, kertoo Uuden lastensairaalan toiminnallisesta suunnittelusta vastannut projektipäällikkö, lastentautien dosentti Pekka Lahdenne. – Tiedossamme ei ole, että missään muualla maailmalla olisi toteutettu yhtä laaja-alainen äänimaailma sairaalaympäristöön. Tämä on aivan ainutlaatuinen hanke. Lokkeja ja gekkoja Pääaulan merelliset äänet on äänitetty Harakan saaressa Helsingissä. Toisen kerroksen viidakon äänimaailmasta voi tunnistaa gekon kutsuäänen. Esimerkkejä eri kerrosten äänimaailmoista voi käydä kuuntelemassa täällä. Sairaalaa varten räätälöity äänisisältö nojaa tutkittuun tietoon luonnon äänten herättämistä miellyttävistä ja rauhoittavista ajatuksista ja muistoista. Lisätyt äänet ovat lempeitä, hienovaraisia ja mielikuvitusta ruokkivia, ja niitä voi kuunnella ympäri sairaalarakennusta huolella valituissa tiloissa sekä hisseissä. Äänten sisältö vaihtelee sairaalan eri kerrosten mukaan ja noudattelee sairaalan visuaalista ilmettä, vuorokauden rytmiä ja vuodenaikojen vaihtelua. – Äänimaailma on toteutettu kaleidoskooppimaisesti, eli kuulokuva ei koskaan toistu täysin samanlaisena, kertoo lehtori Antti Ikonen Aalto-yliopistosta. Potilaiden, vanhempien ja henkilökunnan kokemuksia äänimaailmasta selvitetään seurantatutkimuksella, jonka tuloksia voidaan hyödyntää äänimaailman päivittämisessä. – Lapsilta, heidän omaisiltaan ja henkilökunnalta kerättävä palaute on arvokasta, jotta voimme kehittää äänimaailmaa entistä enemmän kaikkien viihtymistä tukevaksi, kommentoi Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja.
  17. Sairaanhoitajaliiton valtuusto valitsi Nina Hahtelan, TtT, puheenjohtajaksi lauantaina 24.11.2018 pitämässään kokouksessa. - On äärimmäisen tärkeää kuunnella jäsenistöä ja jatkaa liiton toiminnan kehittämistä. Näen Sairaanhoitajaliiton rohkeana aloitteentekijänä ja vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana sairaanhoitajien koulutukseen, osaamiseen, työn sisältöön ja työnjakoon liittyvissä kysymyksissä. Liitto on myös ammattikunnan vahva puolestapuhuja ja sairaanhoitajien arjen työn tukija, Hahtela painottaa. Sairaanhoitajaliiton varapuheenjohtajaksi valittiin Nina Hynninen, TtT. - On ilo ja kunnia päästä tekemään puheenjohtajan rinnalla Sairaanhoitajaliitosta entistäkin vahvempaa liittoa. Uskon, että voin hyödyntää monipuolista sote-alan tuntemustani, työkokemustani ja verkostojani kehitettäessä liiton toimintaa jäsenten eduksi, Hynninen kertoo. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Saija Aarni, Anne Heikkilä, Elise Inberg, Arja Korhonen, Jaana Kotila, Anne Lindgren ja Heli Vesaranta. Viikonloppuna valitun puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen kausi kestää vuoden 2022 loppuun asti.
  18. Kunnat tuottavat iäkkäiden kotihoitoa vielä pitkälti omin voimin, vaikka kotihoidon asiakkaiden määrä on kasvanut merkittävästi. Yksityisen sektorin järjestämien palveluiden osuus koko Suomen kotihoidosta on kasvanut hitaasti 10 prosentista 12 prosenttiin vuodesta 2014. Samaan aikaan päivittäisten kotihoidon asiakkaiden määrä on kasvanut yli 6000 henkilöllä. THL:n Vanhuspalvelujen tila -tutkimus selvitti iäkkäiden kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon palvelujen järjestäjiä Suomessa. Oulu tekee poikkeuksen – 40 prosenttia kotihoidon asiakkaista saa palvelunsa yksityisiltä toimijoilta Tulevaisuudessa kotihoidon asiakasmäärät kasvavat erityisen voimakkaasti suurissa kaupungeissa. Helsingissä kotihoitoa tarvitsevien määrä nousee tuhansilla henkilöllä ja Turussakin usealla sadalla vuoteen 2030 mennessä. Nyt kaupunkien palveluntuotanto yrittää yksin selvitä kasvavasta kotihoidon paineesta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella yksityisten palvelun tuottajien osuus kotihoidossa on jopa laskenut. Oulu erottuu joukosta, sillä siellä yksityinen kotihoito on ollut kasvussa vuodesta 2014. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia Oulun kotihoidon palveluista on yksityisten tuottamaa. – Oulu teki joitakin vuosia sitten strategisen päätöksen kotihoidon laajentamiseksi yksityiselle puolelle. Alalle tuli sen rohkaisemana lisää yrittäjiä. Muutos auttaa palvelujen kehittämisessä nyt, kun asiakasmäärät lisääntyvät voimakkaasti, sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:sta. Julkisessa kotihoidossa toimintaa on keskitetty suurempiin, yli 150 asiakkaan yksiköihin. Yksityisen sektorin kotihoidossa on yleensä pieniä, alle 30 asiakkaan yksiköitä. Ympärivuorokautisessa hoidossa julkinen ja yksityinen toimivat jo rinta rinnan Yksityiset toimivat kotihoitoa aktiivisemmin ympärivuorokautisessa hoidossa. Koko maassa ympärivuorokautisesta hoidosta, esimerkiksi tehostetusta palveluasumisesta, 42 prosenttia on yksityisten yritysten tuottamaa. Suurissa kaupungeissa osuus on vielä merkittävästi tätä suurempi. Espoossa ja Vantaalla reilusti yli 70 prosenttia ympärivuorokautisesta hoidosta on yksityisesti tuotettua. – Kotihoito ei ole yrityksille vielä kovin kiinnostava kenttä sen liikkuvuuden takia. Tämä voi olla ongelma, koska Suomessa kaavaillaan asiakkaille valinnanvapautta, mutta kotihoidon puolella ei ole kattavasti erilaisia palvelujentarjoajia, toteaa THL:n erikoissuunnittelija Hanna Alastalo. Lähde: THL
  19. Hallitus haluaa helpottaa tuntuvasti jaksotyön ja yötyön teettämistä. Lakimuutos saattaa lisätä työntekijöiden terveysriskejä, arvoi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Työterveyslaitoksen mukaan jaksotyö lisää riskiä sairastua vakavasti. Yötyö voi aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa ja on jopa ennenaikaisen kuoleman riskitekijä. JHL:n mukaan työaikalain muutokset toisivat jaksotyön huomattavasti nykyistä laajempaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhoitoalalla. Samoin kävisi päiväkodeissa, jotka ovat auki pitkään, esimerkiksi aamukuudesta yhteentoista illalla. Jaksotyötä tai yötyötä tekevien on hyvin vaikea yhdistää työtä ja perhe-elämää. – Ongelma korostuu naisvaltaisilla aloilla. Naisia työskentelee huomattavasti enemmän aloilla, joihin esitetyt muutokset kohdistuvat. Ongelmista huolimatta hallitus ei ole arvioinut lain vaikutuksia lapsiin. Lain lapsivaikutukset pitää arvioida. Siihen velvoittaa YK:n lasten oikeuksien sopimus, johon Suomi on sitoutunut, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo. Lisää aiheesta: Uusi työaikalaki eduskuntaan – tässä viisi merkittävintä muutosta Tarvitaanko jaksotyötä 2020-luvulla?
  20. Tehy vaatii lakimuutosta koskevassa lausunnossaan, että tartuntatautilain säännöstä työntekijöiden rokotuksista selkiytetään. Mikäli se ei ole mahdollista, säännös tulee poistaa. – Säännös on nykymuodossaan epäselvä ja aiheuttaa kohtuuttomasti selvittelyjä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla ja myöhemmin ehkä myös tuomioistuimissa. Tehyssä on käsitelty satoja säännöksen tulkintaan liittyviä yhteydenottoja viimeisen vuoden aikana, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka liiton tiedotteessa. Rokotuksen ottamisen vapaaehtoisuus on Tehyn mukaan taattava ja irtisanomismahdollisuus poistettava. – Pykälän on oltava niin selkeä, että sitä ei voi tulkita niin, että työnantajalla olisi peruste työntekijän irtisanomiseen, jos tämä ei ota rokotetta. Nykyinen pykälä on aiheuttanut painostusta, syyllistämistä ja irtisanomisuhkaisia varoituksia, jos työntekijä ei ole ottanut rokotetta, sanoo Tehyn lakimies Matias Nyman. Tehyn mukaan rokotusten vapaaehtoisuus on tärkeää lain ensisijaisen tavoitteen eli rokotusmyönteisyyden ja rokotekattavuuden vuoksi. Lisätietoja: Tehyn tiedote, lausunto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer otti samaan asiaan kantaa aiemmin tällä viikolla. Kyseisestä pykälästä on tullut myös SuPeriin valtava määrä jäsenten yhteydenottoja. Ensisijaisesti SuPer esittää, että 48 § poistetaan tartuntatautilaista kokonaan. Mikäli kyseistä säännöstä ei voida poistaa, tulisi sitä selkiyttää. Säännöksessä tulisi ainoastaan suositella, että riskiryhmien kanssa työskentelevällä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on suoja sairastetun taudin tai rokotuksen myötä tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan ja rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan. Lisäksi imeväisikäisiä hoitavilla olisi suoja hinkuyskää vastaan. Lausunnossaan SuPer esittää, että muutosehdotuksesta poistetaan maininnat rokotusten edellyttämisestä. Mikäli näin ei tehdä, tarkoittaisi säännös tosiasiallisesti pakkoa ottaa kyseessä olevat rokotukset. Lisätietoja: SuPerin tiedote, lausunto
  21. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 8.11.2018 HUSille kehotuksen puuttua Meilahden sairaalan anestesia- ja leikkausosaston henkilökunnan työkuormitukseen. Jo ennen aluehallintoviraston tarkastusta HUS on suhtautunut tilanteeseen vakavasti ja pyrkinyt monin tavoin panostamaan osaston henkilökunnan työoloihin, kertoo sairaanhoitopiiri tiedotteessaan. Vuonna 2017 voimaan tulleet keskittämis- ja päivystysasetukset ovat siirtäneet vaativia leikkauksia yliopistosairaaloihin. Kovin paine on kohdistunut Meilahden sairaalan anestesia- ja leikkausosastolle, jonne on keskitetty kaikkein vaativimmat leikkaukset. Osastolla tehdään vuosittain lähes 10 000 leikkausta, joista elinsiirtoleikkauksia on noin 300. – Olemme ottaneet henkilökunnan kuormituksen vakavasti ja pyrkineet monin keinoin helpottamaan tilannette. Ongelmana on, että monien tehtyjen toimenpiteiden vaikutus näkyy kuitenkin vasta viiveellä, sanoo toimialajohtaja Olli Kirvelä. Lisää työntekijöitä Vuonna 2018 Meilahden sairaalan anestesia- ja leikkausosastolle on lisätty 27 sairaanhoitajan, kymmenen välinehuoltajan, kolmen lääkintävahtimestarin ja neljä anestesialääkärin vakanssia. Uusien vakanssien myötä Meilahden anestesia- ja leikkausosastolla on tällä hetkellä yhteensä 250 hoitohenkilöstön vakanssia, joista 222 on sairaanhoitajien. Anestesian erikoislääkäreiden vakansseja on 31, lisäksi erikoislääkäreiden sijaisia on yhdeksän ja erikoistuvia lääkäreitä yhdeksän. Henkilökuntaa myös lainataan muilta leikkausosastoilta ja sijaisten rekrytointia on tehostettu. Varallaolo Normaalien päivystysvuorojen lisäksi henkilökuntaa on varalla muun muassa elinsiirtoleikkauksia varten. Henkilökunta on kokenut tämän erityisen raskaaksi. – Varalla olevan henkilön tulee olla kokenut sairaanhoitaja. Kestää aikansa, että uudet sairaanhoitajat saavat riittävästi kokemusta voidakseen osallistua kyseiseen toimintaan, minkä jälkeen varallaolo jakautuu useammalle työntekijälle, johtava ylihoitaja Tarja-Leena Neffling sanoo. Tukea työyhteisölle Henkilöstölle on tarjottu mahdollisuutta osa-aikatyöhön ja työaikajoustoihin. Myös työnohjausta tarjotaan kaikille halukkaille. Lisäksi osaston työkuormaa on pyritty pienentämään siirtämällä eräitä päivystysleikkauksia muihin HUSin sairaaloihin. Syyskuussa on alkanut työyhteisövalmennus, jolla pyritään tukemaan jaksamista. – Valmennuksella halutaan tarttua arkipäivän kipupisteisiin, ja luoda hyvää ja arvostavaa ilmapiiriä, Tarja-Leena Neffling sanoo. Työergonomiaan kiinnitetään jatkuvaa huomiota ja henkilökunnalle tarjotaan siinä jatkuvaa koulutusta. Tukea ammattitaitoon Hoitohenkilökunnan perehdytystä ja koulutusta on suunniteltu ja kehitetty. Tavoitteena on, että kokemus työn hallinnasta paranee. Perehdytysohjelman jälkeen käynnistyy mentorointi, jolla pyritään tukemaan osaamisen jatkuvaa kehittymistä. Lisäksi kehitteillä on työskentelymalli, jossa sairaanhoitajat voisivat erikoistua tiettyihin leikkauksiin. Toimintatapojen kehittäminen Meilahden anestesia- ja leikkausosastolla on käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään kehittämään työn kulkua ja toimintamalleja. Näillä tavoitellaan entistä parempaa työn sujuvuutta. – Ykköstavoitteemme on aina hyvä ja turvallinen potilaiden hoito, jossa hyvinvoiva henkilökunta on avainasemassa, sanoo toimialajohtaja Olli Kirvelä. Lisää aiheesta: Tehy-lehti, Helsingin Sanomat
  22. Lääkäriliiton tilaaman kirjallisuuskatsauksen mukaan sopivan koulutuksen ja riittävän tuen avulla hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus näyttää turvalliselta tavalta hoitaa valikoituja avoterveydenhuollon potilasryhmiä. Hoitajan lääkkeenmääräämisoikeutta on tutkittu mm. diabeteksen, sydän-ja verisuonitautien, mielenterveyden häiriöiden, ylähengitys-tieinfektioiden ja raskauden ehkäisyn yhteydessä. Tautikohtaisesti tarkastellen hoitotulokset olivat samanlaisia tai parempia kuin lääkäriverrokeilla varsinkin pitkäaikaissairauksien hoidossa, mutta näyttö on niukkaa. Katsauksen mukaan potilastyytyväisyys oli hoitajaryhmissä yhtä hyvä tai parempi kuin lääkäriryhmissä. Lääkevalinnoissa tai reseptien lukumäärissä ei ollut suuria eroja lääkärien työskentelyyn verrattuna. Hoidon haittoja oli mitattu vain osassa tutkimuksista ja erot olivat vähäisiä; vakavia haittoja potilaille ei ole raportoitu. Katsauksen tekijöiden mukaan varmoja johtopäätöksiä vaikutuksen suuruudesta tai eroista tai hoitajareseptin soveltuvuudesta tiettyjen sairauksien hoitoon ei tämän katsauksen pohjalta voi tehdä, sillä interventiot vaihtelevat tutkimuksesta toiseen eikä pelkkää hoitajan lääkkeenmääräämisoikeutta ilman sitä tukevia järjestelyjä ole juuri tutkittu. Reseptihoitajat Suomessa Terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistus Suomessa vuonna 2010 antoi sairaanhoitajalle rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä, kun siihen tarvittava lisäkoulutus on suoritettu ja terveyskeskuksen vastaava lääkäri antanut määräyksen. Vuoden 2018 alussa tämän erikoispätevyyden oli saanut 346 sairaanhoitajaa. Noin puolet työskenteli terveyskeskusten ajanvarausvastaanotolla, hieman pienempi osa terveyskeskusten tai sairaanhoitopiirien päivystyksessä ja muutamat esimerkiksineuvoloissa, koulu-tai työterveyshuollossa. Sairaanhoitajan määrättävistä lääkkeistä osan hoitaja saa aloittaa itse diagnoosinsa perusteella; osa on pitkäaikaissairauksien lääkkeitä, joiden reseptin hoitaja saa uusia. Sairaanhoitajan aloitettavia lääkkeitä ovat esimerkiksi influenssarokotteet, nielutulehduksen tai silmän sidekalvon tulehduksen lääkkeet. Uusittavia lääkkeitä ovat mm. verenpainetaudin, tyypin 2 diabeteksen ja astman hoitoon tarkoitetut lääkkeet. Sairaanhoitaja ei yleensä saa aloittaa lääkkeitä alle 12-vuotiaille. Lisärajauksia on tehty myös mm. sukupuolen tai sairaustyypin mukaan (miesten virtsatietulehdus, tekoläppäpotilaat). Vuonna 2014 sairaanhoitajien lääkemääräyksistä hieman yli puolet oli infektiolääkkeitä ja viidesosa sydän-ja verisuonisairauksien lääkkeitä. Yleisimmin määrättiin bakteeri-, diabetes-ja kolesterolilääkkeitä. Eduskunta käsittelee parhaillaan ammattihenkilölain muutosesitystä, jonka mukaan sairaanhoitajat voisivat määrätä rajatusti lääkkeitä myös esimerkiksi kotisairaanhoidossa ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Toi-minta laajenisi koskemaan myös ulkoistettuja ja ostopalveluja. Tavoitteena on nopeuttaa potilaiden hoi-toon pääsyä ja hoidon aloittamista, sujuvoittaa terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa ja edistää tarkoituksenmukaista työnjakoa terveydenhuollossa. Katsaus: Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden vaikutuksia teollisuusmaiden perusterveydenhuollossa
  23. Seitsemättä maailmanlaajuista STOP Painehaavoille -päivää vietetään torstaina 15.11.2018. Päivän tarkoituksena on herättää laajempaa huomiota painehaavojen esiintymisestä ja ehkäisyn tärkeydestä sekä tukea näyttöön perustuvaa painehaavojen ehkäisyä ja hoitoa. Suomen Haavanhoitoyhdistys haluaa kiinnittää kaikkien huomion painehaavojen ehkäisyn tärkeyteen sekä sairaalassa että kotihoidossa. Painehaavojen ehkäisyllä pystytään vähentämään merkittävästi sekä terveydenhuollon menoja että painehaavasta johtuvia kärsimyksiä. Suomessa arvioidaan esiintyvän 55 000 - 80 000 potilaalla yksi tai useampi painehaava vuosittain, joidenn aiheuttamat suorat kustannukset ovat noin 500 miljoonaa euroa eli n. 2-3 % Suomen terveydenhuollon menoista. Suurten kustannusten lisäksi painehaavat ovat kivuliaita, lisäävät potilaiden infektioalttiutta ja kuolemanvaraa eli vaarantavat potilasturvallisuutta ja huonontavat potilaan elämänlaatua. Painehaavat ovat suurimmaksi osaksi ehkäistävissä yksinkertaisten ehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden avulla. Painehaavan ehkäisyn keskeisiin osa-alueisiin kuuluvat: riskinarviointi yksikköön sopivalla mittarilla, riskinmukaisen makuualustan ja istuintyynyn valinta, asentohoito, ihon kunnon arviointi ja hoito, riittävä ja monipuolinen ravitsemus sekä kaikkien näiden osa-alueiden kirjaaminen hoitokertomukseen. Painehaavojen ehkäisyllä pystytään vähentämään merkittävästi sekä terveydenhuollon menoja että painehaavasta johtuvia kärsimyksiä. Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) kokoama työryhmä on laatinut suosituksen Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Lisätietoja: www.shhy.fi ja www.epuap.org
  24. Euroopassa noin 33 000 ihmistä kuolee joka vuosi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden takia, arvioi Euroopan tartuntatautikeskus ECDC. Määrä on lähes 2,5 kertaa suurempi kuin vuonna 2007. Antibioottiresistenssin arvioitu tautitaakka on jo lähes yhtä suuri kuin influenssan, tuberkuloosin ja hivin tautitaakka yhteensä. Suomessa antibioottien teho on edelleen hyvä, ja Pohjoismaissa resistenssitilanne on parempi kuin muissa EU-maissa. Suomen hyvä tilanne ei ole sattumaa, sillä meillä on pitkä perinne antibioottiresistenssin seurannassa ja torjunnassa. Tästä huolimatta antibioottiresistenssin torjuntaan on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. - Antibioottiresistenssi on kasvava ongelma, johon täytyy suhtautua vakavasti myös Suomessa. Suurin tautitaakka kohdistuu hoitolaitoksiin. Infektioiden ehkäisy sekä resistenttien bakteerien leviämisen estäminen ovat avainasemassa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava. Antibioottien käyttö lisää resistenssiä Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottien liian laaja käyttö lisää myös antibioottiresistenssiä, joten antibiootteja tulisi käyttää aina harkiten. THL seuraa ja tukee antibioottiresistenssin torjuntaa. Euroopan tartuntatautikeskus ECDC on arvioinut kahdeksan eri antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin tautitaakkaa kansanterveydelle Euroopassa. Tautitaakka kuvaa antibioottiresistenssin takia menetettyä terveyttä ja elinvuosia koko väestössä. Vastaava tutkimus on toteutettu edellisen kerran vuonna 2007. Tällä viikolla vietetään maailman antibioottiviikkoa ja sunnuntaina 18.11. Euroopan antibioottipäivää. THL julkaisee tarkemmat analyysit Suomen resistenssitilanteesta, mikrobilääkekäytöstä sekä mikrobilääkeresistenssin aiheuttamasta tautitaakasta ja kustannuksista myöhemmin tällä viikolla. Lähde: THL
  25. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja tartuntatautilain muuttamista koskevasta lakiesityksestä. Lakiesityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännökseen, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita. Esityksen mukaan näissä toimintayksiköissä työskentelyyn olisi ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on oman ilmoituksensa mukaan sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset sekä tarvittavat muut rokotukset. Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytettäisiin rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavan olisi otettava rokotus myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana olisi otettava rokotus influenssaa vastaan vuosittain. Rokotukseen osallistuminen olisi vapaaehtoista Lakiesityksen mukaan rokotuksen ottaminen tulisi olla vapaaehtoista. Lisäksi työntekijän oman ilmoituksen tulisi olla riittävä todistus rokotesuojasta. Tätä terveystietoa työnantajalla ei ole oikeutta saada ilman työntekijän suostumusta. Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Työnantaja voisi jatkossakin käyttää potilaiden ja asiakkaiden hoitoon henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa ja vesirokkoa tai saaneet tarvittavia rokotuksia. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi työntekijän terveydentilaan liittyvä syy tai muu ominaisuus, joka estää rokotteen ottamisen tai se, että palvelussuhteessa ei jo ole rokotettua ammattitaitoista henkilökuntaa riittävästi käytettävissä tai että uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin. Työnantajan tulisi arvioida tapauskohtaisesti, missä määrin henkilöstön puutteet rokotuksissa voisivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Jos potilasturvallisuus ei vaarantuisi merkittävästi, työntekijä voisi jatkaa omassa työpisteessään ja tehtävässään. Tarvittaessa työnantaja voi neuvotella yhdessä työntekijän ja tartuntatautien torjunnasta vastaavan lääkärin kanssa työntekijän sijoittumisesta tehtävään, jossa tartuntatautien leviämiseen liittyvien vakavien seurauksien riski olisi pienempi. Säännöksellä ei pyritä työntekijöiden täydelliseen rokotuskattavuuteen, vaan potilasturvallisuuden ja henkilöstön merkittävään rokotuskattavuuden nousuun. Työntekijä voisi käydä rokotuksissa työaikana Ehdotuksen mukaan työntekijällä olisi oikeus käydä rokotuksissa työaikana, jollei se olisi vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytettäisiin mainittuun tarkoitukseen, luettaisiin työssäoloajaksi. Kaikki pykälässä tarkoitetut rokotukset sisältyvät kansalliseen rokotusohjelmaan, ja vakiintuneen käytännön mukaan työntekijät ovat saaneet käydä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvissa rokotuksissa työaikana. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta Lausuntopyyntö (Lausuntoaika on 19.10. – 16.11.2018.)
×
×
  • Create New...