Jump to content

Hae sivustolta

Tulokset asiasanalla 'uutiset'.



More search options

  • Hae asiasanan perusteella

    Erottele asiasanat pilkulla.
  • Hae kirjoittajan perusteella

Sisällön tyyppi


Foorumi

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä

Sisällytä hakuun:

Hae tuloksia jotka sisältävät...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Löytyi 112 tulosta

  1. Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta. Tekoäly tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamistutkimuksiin jo lähivuosina, tutkijat uskovat. Kuvantaminen on merkittävässä roolissa monien sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa. Väestön ikääntyessä potilaista otettujen lääketieteellisten kuvien määrä on lisääntynyt ja samalla tutkimukset ovat monimutkaistuneet ja niihin liittyvät tiedot lisääntyneet. Tavallinen käytäntö on, että radiologi katsoo potilaasta otetun kuvan työasemallaan ja lausuu kuvasta diagnoosin. Nykyisellään prosessi on raskas ja diagnostiikka aikaa vievää. – Tekoälyyn pohjautuva diagnostiikka tulee olemaan paitsi nopeampaa myös tarkempaa ja huomattavasti nykyistä halvempaa, kertoo projektipäällikkö Tiina Ihme Oulun yliopistosta. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää tekoälyä hyödyntäviä menetelmiä, jotka auttavat lääkäriä oikean diagnoosin tekemisessä. – Ydinajatus on, että tekoäly löytää potilaasta otetusta kuvasta mielenkiintoiset ja diagnoosin tekemisen kannalta tärkeät kohdat sekä antaa arvion havainnoista. Uusia menetelmiä aletaan ensivaiheessa kehittää rintasyöpien seulontaan liittyvään mammografiakuvantamiseen sekä alaselän magneettikuvantamiseen. Tekoälyllä voidaan myös parantaa kuvarekonstruktioita, mikä mahdollistaa muun muassa tarkemman automaattisen kuva-analyysin. Tomografisia kuvia rekonstruoidaan edelleenkin vanhoilla, korkean säteilyannoksen menetelmillä, mutta tekoälyä hyödyntävien rekonstruktioalgoritmien avulla potilaan säteilykuormitusta voidaan vähentää merkittävästi ja parantaa kuvanlaatua. Mammografiakuvien tulkitseminen on vaativaa ja haasteena ovat niin sanotut väärät positiiviset löydökset, joiden määrää pyritään vähentämään. Väärän positiivisen löydöksen saa nykyisin noin 3 % seulotuista. Väärä positiivinen diagnoosi voi potilaan kannalta olla hyvin ahdistavaa ja aikaansaada pitkäaikaisen huolen mahdollisesta syövästä. Koneoppimisen avulla voidaan vähentää väärien positiivisten löydösten määrää ja tukea lääkäriä oikean diagnoosin tekemisessä. Alaselän magneettikuvantamisessa tavoitteena on automatisoida nikamien rakenteen analysointia. Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti merkittävin toimintakykyä alentava terveysongelma ja Suomessakin yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Magneettikuvausta tarvitaan, jos epäillään jotakin vakavaa tai jos erityistä syytä kipuun ei löydy. Kuvia voi olla joskus vaikea tulkita, ja avuksi tarvitaan tehokkaita, systemaattisia ja kvantitatiivisia menetelmiä selkärangan rakenteiden arviointiin. Tähän tekoäly voi tuoda ratkaisun. Artificial intelligence guided diagnostics in medical imaging, AIDMEI -hankkeelle myönnetty rahoitus on kolmivuotinen, ja se on suuruudeltaan 525 000 euroa. Pääosa tutkimuksesta tehdään Oulun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikössä yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Hankkeeseen osallistuvat Oulun yliopistosta professori Miika Niemisen lisäksi professorit Simo Saarakkala, Osmo Tervonen, Jaro Karppinen ja Jarmo Reponen, sekä Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osasto teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltasen johdolla. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittivat Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta kunnianhimoisia tutkimusavauksia yhteensä 3,2 miljoonalla eurolla.
  2. Hoitajat.net

    Sairaaloiden puutarhoista lisätehoa kuntoutukseen

    Yhdysvaltalaisissa sairaaloissa on ollut jo vuosikymmeniä käytössä terapeuttista puutarhatoimintaa. Sen on todettu parantavan potilaiden kokemuksia hoidosta, tukevan hoitotulosten saavuttamista sekä vähentävän kuntoutuksen kustannuksia. Asiasta kertovat Viherympäristöliitto ja Ikäinstituutti. Puutarhaterapiaa tarjotaan muun muassa potilaille, jotka tarvitsevat kuntoutusta tapaturmien, sydän- ja keuhkosairauksien, epilepsian tai syövän vuoksi. Lisäksi kuntouttavaa ja virkistävää puutarhatoimintaa järjestetään lapsille ja psykiatrisille potilaille sekä ikääntyneiden asumispalveluissa. – Kasveihin liittyvä toiminta, kuten ruukuttaminen, siementen kylväminen tai kastelu harjoittavat lihasvoimaa, liikkuvuutta ja hienomotorisia sekä kognitiivisia taitoja. Myös vuorovaikutustaidot harjaantuvat ja stressi lievittyy. Toiminta on sovellettavissa niin aikuisille kuin lapsillekin. Edetessään kohti kuntoutustavoitteitaan potilaat samalla virkistyvät ja oppivat uusia taitoja, sanoo apulaisprofessori Matthew J. Wichrowski Rusk Instituutista. Legacy Health -organisaatio Portlandissa, Oregonissa on integroinut sairaaloidensa puutarhatoiminnan myös 14 000 työntekijänsä työterveyshuoltoon. Pian julkaistavan tutkimuksen mukaan puutarhassa vietetyt tauot ovat vähentäneet sairaanhoitajien kokemaa työstressiä. – Suomessa kasveja voitaisiin käyttää monin tavoin enemmän kuntoutuksessa ja tukemassa potilaiden, heidän läheistensä ja henkilökunnan hyvinvointia erilaisissa hoitoympäristöissä, toteaa vanhempi tutkija Erja Rappe Ikäinstituutista. Kuntouttava puutarhatoiminta on tehokas keino tukea fyysistä ja psykososiaalista kuntoutusta, terveitä elintapoja ja onnistunutta vanhuutta. – Suomessa on ollut puutarhatoimintaa sairaala-, vankila- ja muissa erityisympäristöissä. Tämä perinne on valitettavasti osittain katkennut. Tänä päivänä puutarhaviljelyn ja luontoympäristöjen myönteiset vaikutukset on tiedostettu entistä paremmin. Toivottavasti näiden erityisympäristöjen suunnittelun asema vahvistuu jatkossa ja puutarhatoiminta palautetaan osaksi kuntoutusta ja päivittäistä jaksamista ylläpitävänä toimintana, pääsihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitosta toteaa.
  3. Hoitajat.net

    Vuoden lähihoitaja työskentelee kotihoidossa

    Suomen Lähihoitajat ry on valinnut vuoden lähihoitajaksi Jenniina Sirkan. Jenniina Sirkka on työskentelyt urallaan kotihoidossa, jossa hän nykyisin toimii palveluohjaajana. Valinnasta tiedotti Tehy.
  4. Hoitajat.net

    Vuoden bioanalyytikko tulee Vantaalta

    Suomen Bioanalyytikkoliitto on valinnut vuoden 2018 bioanalyytikoksi vantaalaisen Sinikka Snåren. Ehdotuksen valinnaksi teki Snåren kollega HUSLAB:sta. Ehdotuksen mukaan Sinikka Snåre on pitkän päivätyön tehnyt määrätietoinen, puolueeton ja periksi antamaton tiiminvetäjä. Hänen työhistoriansa pitää sisällään niin analytiikan kuin näytteenoton parissa työskentelyä sekä sairaalalaboratoriossa että avoterveydenhuollossa. Valitsijaraatia ilahdutti Sinikka Snåren aktiivisuus näytteenottoprosessien kehittämiseen toimimalla kouluttajana ja kouluttautuen itse sekä antaen panostaan aktiivijäsenenä näytteenoton asiantuntijaryhmässä. – Sinikka Snåre on esimerkillään ja sinnikkyydellään saanut avoterveydenhuollon laboratorion tiiminvetäjänä nostettua henkilökunnan motivaatiota ja arvostusta näytteenottoon suunnittelemalla toimivia prosesseja. Määrätietoisuuden lisäksi hänellä on huumori ja sydän paikallaan, kerrotaan liiton tiedotteessa.
  5. Hoitajat.net

    THL: Kotihoidon asiakasmäärien kasvu kiihtyy

    Kotihoidon asiakasmäärä kasvaa entistä nopeammin. Vuoden 2018 Vanhuspalvelujen tila -kysely kertoo, että kahden vuoden aikana päivittäinen asiakasmäärä kotihoidossa on kasvanut 4 000:lla. Kasvuvauhti on kaksinkertaistunut edellisestä seurannasta. Kotihoidossa oli toukokuun 2018 seurantaviikolla päivittäin keskimäärin 51 700 asiakasta. Kotihoidon henkilöstöä on lisätty runsaasti. Kun kaksi vuotta sitten kotihoidon henkilöstömäärä oli laskenut, nyt henkilöstöä on lisätty yli 1 700 toimella. - Kokonaisuutena katsottuna kotihoidon henkilöstömäärä on seurannut hyvin asiakasmäärien kasvua, ja keskimäärin kotihoidon asiakas saa tänä vuonna yhtä monta viikkokäyntiä kuin kaksi vuotta sitten. Toisaalta kaksi vuotta sitten havaittua notkahdusta käyntimäärissä ei ole saatu kurottua umpeen, sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:sta. Ympärivuorokautisessa hoidossa oli seurantaviikolla 41 000 pitkäaikaisen hoidon asiakasta, mikä on 700 vähemmän kuin vuonna 2016. Henkilöstömäärä on kasvanut 1000:lla. - Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus on parantunut, ja entistä useampi yksikkö kuuluu nyt ylimpään mitoitusluokkaan. Näiden yksikköjen, joissa henkilöstömitoitus on yli 0.7, osuus on nyt jo 22 prosenttia. Tällä on iso merkitys, kun entistä useammin myös saattohoito tapahtuu ympärivuorokautisessa hoivassa. Erityisesti lähihoitajien määrä on noussut. Sen sijaan sairaanhoitajien määrä on pysynyt ennallaan, Kehusmaa kertoo. Tänä vuonna THL:n tiedonkeruuseen vastasi 1934 ympärivuorokautisen hoidon yksikköä ja 865 kotihoidon yksikköä. Vastanneista yksiköissä hoidetaan noin 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon ja 70 prosenttia kotihoidon asiakkaista.
  6. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevan lainsäädännön valmistelua. Kaikki lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluvat lait eivät kuitenkaan ehdi tänä syksynä eduskunnan käsittelyyn. Asiakas- ja potilaslaki on päätetty poistaa tällä hallituskaudella annettavien hallituksen esitysten listalta. Myös mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöön suunnitellut muutokset jäävät myöhempään valmisteluun. Lastensuojelulakiin tehtävät itsemääräämisoikeutta vahvistavat muutokset on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla. Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu pitkään. Viime hallituskaudella ehdittiin antaa hallituksen esitys, mutta se raukesi eduskunnan vaihtuessa. Tällä hallituskaudella valmistelua jatkettiin entistä laajemmin alan asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Luonnos asiakas- ja potilaslaiksi oli lausunnolla syyskuun puoliväliin asti. Lausuntopalautteen perusteella luonnokseen tuli paljon muutostarpeita, joiden toteuttaminen vaatii työtä. Kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jolla on vahva kytkös perustuslakiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus joudutaan kuitenkin tilanteisiin, joissa henkilön tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta on suojattava itsemääräämisoikeutta rajoittamalla. Tällöin on kyse ihmisen perusoikeuksista ja niihin puuttumisesta. Asiasta tiedotti Sosiaali- ja terveysministeriö.
  7. Hoitajat.net

    Hoitajajärjestöt aloittavat työtaistelun

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy aloittavat työtaistelun. Kunta-alalla ja yksityisen sektorin työpaikoilla aloitetaan ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaen 26.9. klo 6.00. Kielto päättyy 28.9. klo 23.59. Toimenpide kohdistuu hallituksen esitykseen työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Mielenilmaisun aikana liittojen jäsenet tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät jousta ylitöillä tai vuoronvaihdoilla. Ylimääräiseen työhön ja työnantajan aloitteesta tehtäviin vuoronvaihtoihin ei suostuta. – Ay-liikkeen tehtävä on suojella jäseniään perusteettomia heikennyksiä vastaan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. – Emme voi hyväksyä jäsentemme työsuhdeturvan heikentämistä näin. Edellytämme, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti riippumatta työnantajan koosta ja vaadimme, että hallitus vetää esityksen pois, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on laillinen toimenpide. Vaikka kieltoa ei olisikaan, työntekijän ei tarvitse suostua ylityöhön eikä vuoronvaihtoihin. Hoitoalalla teetetään paljon yliyötä ja paikataan näin liian pientä henkilöstömäärää. On työnantajan tehtävä huolehtia aina siitä, että henkilökuntaa on riittävästi eikä potilasturvallisuus vaarannu. Myös muilla aloilla on aloitettu järjestöllisiä toimenpiteitä hallituksen esitystä vastaan. Mukana ovat esimerkiksi Teollisuusliitto, AKT ja Ammattiliitto Pro. Lisätietoja: SuPer, Tehy
  8. Työterveyslaitoksen mukaan unihäiriöiden oireet ovat yleisiä vuorotyöntekijöillä, jopa noin 40 prosentilla oireet ovat merkittäviä. Unihäiriöistä yleisin on unettomuus, joka jatkuessaan altistaa psyykkisille ja fyysisisille sairauksille ja heikentää työkykyä. Työterveyslaitoksen ja työterveysyksiköiden yhteishankkeessa tutkittiin psykologisten hoitomuotojen vaikuttavuutta vuorotyöntekijöiden unettomuuden hoidossa. Hoitojen jälkeen vuorotyöntekijöiden unettomuuden vakavuus väheni ja vireys parani. – Pitkäkestoisen unettomuuden taustalla on yksilöön ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Normaalille nukkumisajalle ajoittuvat työvuorot vaikuttavat negatiivisesti uneen ja vireyteen, mutta uneen vaikuttavat myös yksilölliset elämäntavat, nukkumistottumukset ja rauhoittumiskeinot, kertoo erikoispsykologi Heli Järnefelt Työterveyslaitoksesta. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät on todettu hyödyllisiksi unettomuuden hoidossa. Ne vaikuttavat ylivireystilaan, nukkumistottumuksiin ja ajattelumalleihin. Tähän asti on ollut epäselvää, miten hyvin menetelmät sopivat vuorotyöntekijöille, jotka eivät työaikojensa vuoksi pysty noudattamaan unettomuuden hoidossa keskeistä säännöllistä unirytmiä. Vireys ja elämänlaatu paranivat Tutkimuksessa selvitettiin lääkkeettömän ryhmähoidon, itsehoidon ja yksilöllisen unen huollon ohjauksen vaikutusta unettomuuteen. – Vuorotyöntekijät hyötyvät yksilöllisiin tekijöihin vaikuttavista lääkkeettömistä hoitokeinoista. Ne edistävät hyvää unta ja vireyttä ja voivat parantaa vuorotyössä jaksamista, Järnefelt toteaa. Tutkimukseen osallistuneiden unettomuuden vakavuus ja uupumuksen oireet vähenivät hoitojen jälkeen. Lisäksi vireys ja elämänlaatu paranivat. Tulokset säilyivät puolen vuoden seurannassa. Eniten hyötyivät ryhmähoitoa saaneet. Ryhmä- ja itsehoitoa saaneiden mieliala myös parani enemmän ja he kokivat hoidon parantavan vaikutuksen suurempana kuin lyhyttä unen huollon ohjausta saaneet. Noin kolmasosa osallistujista ei hyötynyt hoidosta. Uunettomuuden hoitoa työterveyshuoltoihin Unettomuudesta kärsineiden vuorotyöntekijöiden hoidoista vastasivat unettomuuden hoitoon koulutetut työterveyspsykologit ja -hoitajat. Työterveyshuollot ovat luonteva taho arvioimaan ja hoitamaan vuorotyöntekijöiden unihäiriöitä. Vuorotyöntekijöille kannattaa tarjota lääkkeetöntä unettomuuden hoitoa, mutta hoidossa on huomioitava vuorotyönäkökulma. – Hoito on suunniteltava ja sen tuloksia pitää arvioida yksilöllisesti. Mahdollisuuksien mukaan pitää selvittää myös työaikoihin liittyvät keinot, joilla voidaan parantaa vuorotyöntekijän unta ja vireyttä Järnefelt muistuttaa. – Koska vuorotyöntekijöiden on usein vaikea osallistua säännöllisiin ryhmätapaamisiin, unettomuuden itsehoidon menetelmät yhdistettynä työterveyshuollon antamaan ohjaukseen ja tukeen toimivat todennäköisesti parhaiten. Lähde: Työterveyslaitos Lisää tietoa Työikäisten unettomuuden hoito. Uudistettu laitos. Työterveyslaitos 2018. Vuorotyöntekijöiden unen ja vireyden tukeminen työterveyshuollossa. Työterveyslaitos 2018
  9. Imetys vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvojen suolistossa. Toisaalta äitien saamat antibiootit lisäävät vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvoilla. Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on kaikkialla. Niitä löytyy ihmisen suolistosta, vaikka ihminen ei olisi syönyt antibiootteja, ja ne leviävät ihmisestä toiseen samalla lailla kuin bakteerit, virukset ja muut pieneliöt yleensäkin: esimerkiksi kosketuksen tai ruuan kautta. Vauvojen suolistossa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on vielä enemmän kuin aikuisilla, vaikka vauva ei olisi koskaan saanut antibioottikuuria ja vaikka vielä kohdussa vauvojen suolistossa ei ole bakteereja juuri lainkaan. Mistä ja miten vauvat saavat näitä mahdollisesti vaarallisia bakteereita suolistoonsa niin nopeasti? Helsingin yliopiston tuore tutkimus selvitti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää ja laatua äidinmaidossa ja äiti-vauva-parien suolistossa. Tutkimuksessa selvisi kolme asiaa. Ensinnäkin vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja suolistossaan kuin lyhyemmän aikaa tai ei lainkaan imetetyillä vauvoilla. Imetys näytti siis suojaavan vauvaa tällaisilta bakteereilta. Toiseksi äidin synnytyksen aikana saama antibioottikuuri lisäsi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää lapsen suolistossa. Vaikutus näkyi vielä puoli vuotta synnytyksen ja antibioottikuurin jälkeen. Kolmanneksi tutkimuksessa selvisi, että äidinmaito myös sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja äiti todennäköisesti siirtää niitä maidossa lapselleen. Siitä huolimatta imetys vähensi lapsen suolistossa olevien vastustuskykyisten bakteerien määrää, joten imetys on lapselle hyödyllistä. Tulokset selviävät Nature Communications -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Äidimaidossa on antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yksi maailman suurimmista terveysuhkista. Aiempi tutkimus on arvioinut, että vuonna 2050 antibiooteille ja muille lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ja muut pieneliöt aiheuttavat enemmän kuolemia kuin syöpä, koska infektioita ei voida enää hoitaa tehokkaasti. Mikrobiologi Katariina Pärnänen Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta tutki kollegoineen 16 äiti-vauva-parin äidinmaitoa ja ulosteita. Äidinmaidon ja ulosteiden sisältämä DNA sekvensoitiin eli sen geneettinen koodi purettiin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan keskitytty maidosta löytyvään äidin DNA:han, vaan tutkijat kartoittivat äidinmaidosta löytyvien bakteerien DNA:n ja geenit. Tutkijat loivatkin toistaiseksi suurimman äidinmaidon sisältämän DNA:n kirjaston. Tutkimus selvitti erityisesti niin sanottujen antibioottiresistenssigeenien määrää. Tällaiset geenit antavat bakteerille vastustuskyvyn tietylle antibiootille ja pystyvät usein siirtymään bakteerista toiseen. Yhdellä bakteerilla voi olla useita antibioottiresistenssigeenejä, jolloin se voi olla vastustuskykyinen usealle eri antibiootille. Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että äidinmaidossa todellakin on merkittäviä määriä antibiooteille vastustuskyvyn tuovia geenejä ja että lapsi todennäköisesti saa näitä geenejä ja niiden isäntäbakteereja äidiltään maidossa. Sen lisäksi äidit siirtävät omassa suolistossaan olevia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja lapselleen myös muilla tavoin, esimerkiksi kosketuksen kautta. Kuitenkin vain osa vauvojen antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista tuli äideiltä. Loput tulivat todennäköisesti ympäristöstä ja muilta ihmisiltä. Imetys on kuitenkin kokonaisuudessaan vauvalle hyväksi. Vaikka äidinmaito sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, äidinmaidon sokerit myös ruokkivat vauvan suolistossa eläviä, vauvalle hyödyllisiä bakteereja, kuten probiootteina eli suoliston terveyden edistäjinä käytettyjä bifidobakteereja. Äidinmaito auttaa näitä hyviä bakteereja valtaamaan alaa antibiooteille vastustuskykyisiltä taudinaiheuttajilta. Todennäköisesti siksi vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli suolistossaan vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kuin vähemmän aikaa imetetyillä vauvoilla. – Yleistajuisesti voi sanoa, että kaikki imetys on hyvästä, Pärnänen sanoo. – Imetyksen hyvä vaikutus näkyi, vaikka vauva oli saanut äidinmaidon lisäksi korviketta. Osittainenkin imetys näytti vähentävän antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. Tutkimus osoitti myös, että imetystä on hyvä jatkaa ainakin kuuden kuukauden ikään tai miksei pidempäänkin. – Olemme tienneet, että imetys on vauvalle muutenkin terveellistä ja hyvästä, mutta on uusi tieto, että se myös vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. Äidin antibioottokuuri näkyy lapsessa Raskaana olevalle naiselle saatetaan määrätä suonensisäinen antibioottikuuri synnytyksen ajaksi useista syistä, esimerkiksi jos äidillä on todettu lapselle vaarallinen streptokokkibakteeri. Tällöin antibioottikuurin tarkoitus on ehkäistä emättimessä elävän bakteerin siirtymistä lapselle synnytyksen aikana. Antibioottikuuriin voi olla syytä myös, jos äidin lapsivedet ovat menneet paljon ennen synnytyksen käynnistymistä tai jos muuten epäillään infektion mahdollisuutta. Tutkimus osoitti kuitenkin, että äidin antibioottikuuri lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvan suolistossa. Tutkimus ei selvittänyt, miksi näin käy, mutta yksi teoria on, että vauvan suolistoon ensimmäisenä saapuvilla bakteereilla on etulyöntiasema muihin nähden. Koska äidin antibioottikuuri tappaa muut paitsi sille vastustuskykyiset bakteerit, vauva saa tällaisessa tapauksessa synnytyksessä äidiltään todennäköisesti eniten juuri vastustuskykyisiä bakteereja. – Me emme voi sanoa, että äidille ei pitäisi antaa synnytyksen aikana antibioottia, Pärnänen sanoo. – Infektion seuraukset voivat olla äidille ja lapselle vakavat. Mutta voimme kertoa, että olemme huomanneet tällaisen asian, ja lääkärit voivat miettiä, tarvitseeko käytäntöjä muuttaa vai ei. Synnytyksen aikainen antibioottikuuri on kuitenkin vain yksi kaikista äidin syömistä kuureista, jotka voivat vaikuttaa vauvan suoliston bakteereihin. Aina, kun syömme antibioottikuurin, suolistomme bakteerikanta muuttuu. Antibiootit tappavat sekä hyvät että pahat bakteerit ja jäljelle jäävät vain kyseiselle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit. Nämä voivat saada kuurin jälkeen pysyvän jalansijan suolistossamme, vaikka suurin osa muistakin bakteereista pian palaa. Koska äiti siirtää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerejaan lapselle, kaikki äidin elämänsä aikana syömät antibioottikuurit saattavat vaikuttaa myös lapsen suoliston bakteerikantaan ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrään. Vauvat perivät antibioottien käytön ongelmat Kaikki antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät aiheuta tauteja, eivätkä siis sinänsä vahingoita kantajaansa. Mutta sopivissa oloissa nämä bakteerit voivat joko aiheuttaa taudin tai luovuttaa antibiootille vastustuskyvyn tuovan geenin toiselle taudinaiheuttajabakteerille. Koska tällaisia bakteereja ei pystytä tappamaan antibiootilla ja koska vauvojen oma puolustusjärjestelmä on vielä heikko, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat infektiot voivat olla vauvoille kohtalokkaita. Suomessa vauvat kuolevat tällaisiin infektioihin vain harvoin, mutta aiempi tutkimus on arvioinut, että maailmassa yli 200 000 vastasyntynyttä kuolee vuosittain antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin, verenmyrkytykseen asti edenneisiin tulehduksiin. – Vauvat perivät kaiken sen, mitä ihmiset ovat tehneet väärin antibioottien käytön kanssa sen jälkeen, kun antibiootit on keksitty, Pärnänen toteaa. – Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrän suuruus vauvojen suolistossa on huolestuttavaa, koska vauvat ovat muutenkin haavoittuvaisia taudeille. Vauvat kärsivät tästä todennäköisesti enemmän kuin aikuiset, vaikka vauvat eivät olisi koskaan syöneet antibiootteja. Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat terveysongelmat kasautuvat ihmisille, joiden vastustuskyky on heikko. Esimerkiksi vauvat ja vanhukset ovat erityisessä vaarassa. Koska lasten puolustusjärjestelmä ei ole vielä kehittynyt yhtä tehokkaaksi kuin aikuisten, pienet lapset tarvitsevat usein antibioottikuureja toipuakseen taudeista. Siksi lapsille on vaarallisempaa, jos antibiootit eivät tehoakaan. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Göteborgin yliopiston kanssa. Tutkimus: Nature Communications: Maternal gut and breast milk microbiota affect infant gut antibiotic resistome and mobile genetic elements Lähde: Helsingin yliopisto
  10. Kun lapsi menee ensimmäiselle luokalle kouluun, monissa kouluissa kysytään huoltajan suostumusta kansallisen rokotusohjelman mukaisten rokotteiden antamiseen. Tähän saakka tyttöjen HPV-rokotukseen on voitu kysyä erillinen lupa, sillä rokote tuli ohjelmaan vasta sen jälkeen kun vanhemmat olivat jo antaneet luvan rokotusohjelman mukaisiin rokotuksiin. Erillisen luvan kysyminen ei ole enää tarpeellista, kertoo THL tiedotteessaan. – Tyttöjen HPV-rokote on ollut osa kansallista rokotusohjelmaa jo viisi vuotta. Nyt koulunsa aloittavien lasten vanhemmat tietävät, että yleinen rokotuslupa koskee myös HPV-rokotetta. Tästä syystä erillinen lupa ei ole enää tarpeen, THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista HVP- eli papilloomavirusrokote annetaan tytöille 11–12 vuoden iässä. Ennen HPV-rokotteen antamista lasten vanhemmille kerrotaan rokotteesta tarkemmin. Vanhemmat voivat kieltää HPV-rokotteen antamisen ottamalla yhteyttä kouluun. Terveydenhoitaja voi tarjota rokotetta uudestaan ylemmillä luokkatasoilla, kun tyttö on riittävän kypsä tekemään itse rokotuspäätöksen. – HPV-rokote on turvallinen ja tehokas keino suojautua muun muassa kohdunkaulan syövältä ja sen esiasteilta, ja sen ottaminen on erittäin suositeltavaa, Tuija Leino sanoo. HPV-rokote estää neljä viidestä kohdunkaulan syövästä ja jopa 95 prosenttia kahden yleisimmän HPV-tyypin aiheuttamista kohdunkaulan syövän esiasteista. Juuri nämä tyypit aiheuttavat myös suurimman osan syövistä. Naisilla HPV aiheuttaa myös osan emättimen, ulkosynnytinten, peräaukon sekä pään ja kaulan alueen syövistä. Myös poikien HPV-rokotteen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan selvitetään paraikaa. Poikien rokottaminen vähentäisi viruksen kiertämistä ja suojaisi siten myös tyttöjä. Lisätietoja: Tyttöjen juttu -sivusto HPV-rokote
  11. Nuorten ammattitaidon Euroopan-mestaruuskilpailu EuroSkills päättyi viikonloppuna Budapestissa. Suomesta kilpailuun osallistui 25 nuorta oman ammattinsa huippuosaajaa. Lähihoitajalajissa pronssille ylsi Aino Takala. HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksessa työskentelevä Aino Takala valmistui joulukuussa 2017 lähihoitajaksi ja kirjoitti samalla ylioppilaaksi. Aino harrastaa vapaapalokuntatoimintaa ja kouluttaa 9–17-vuotiaita palokuntanuoria. Taitaja-kisoissa hän on kilpaillut kahdesti aiemminkin, Seinäjoella 2016 tuli parikilpailussa kuudes sija ja Helsingissä 2017 yksilölajissa pronssia. – Olen ollut myös järjestämässä Taitaja9-kilpailua, kellottamassa WordSkills 2015 -karsintoja sekä esiintynyt potilaana EuroSkills 2016 -karsinnoissa. Ainon blogissa voi lukea kokemuksia aikaisemmista kisamatkoista http://huippuosaajanpolulla.blogspot.com/ Karsinta Unkarin EM-kilpailuja varten järjestettiin marraskuussa 2017 Helsingissä. Karsintakilpailu toteutettiin englanninkielisenä.
  12. Hoitajat.net

    Hoitajat aloittivat työtaistelun

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ja Suomen Terveydenhoitajaliitto aloittivat tänään työtaistelun. Kunta-alalla ja yksityisen sektorin työpaikoilla aloitettiin ylityö- ja vuoronvaihtokielto klo 6.00. Kielto päättyy 28.9. klo 23.59. Työtaistelun aikana liittojen jäsenet tekevät normaalit listaan merkityt työvuorot, mutta eivät tee ylitöitä eivätkä vaihda vuoroja työnantajan aloitteesta. Myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti eilen osallistuvansa tähän poliittiseen työtaisteluun. Työtaistelun ensimmäisessä vaiheessa julistettiin ylityö- ja vuoronvaihtokielto, joka alkaa JHL:n jäsenien osalta 1.10.2018 klo 00.00 ja jatkuu toistaiseksi. Poliittinen työtaistelu kohdistuu hallituksen esitykseen työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Työtaisteluun osallistuu useita liittoja eri toimialoilta. Lisätietoa: SuPer, Tehy, JHL, Terveydenhoitajaliitto Työnantaja vetoaa osapuoliin KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen vetoaa maan hallitukseen ja ay-liikkeeseen, jotta periaatteelliseen ja yhä kärjistyvään kiistaan löydettäisiin kompromissiratkaisu. – Kuntatyönantajilla on kuitenkin vastuu palvelujen järjestämisestä myös työtaistelutilanteissa. Siksi työnantaja käyttää tarvittaessa työnjohto-oikeuksiaan turvatakseen palvelut ja potilasturvallisuuden, toteaa Jalonen KT:n tiedotteessa. Somessa keskustelu kuumenee Työtaistelusta käydään vilkasta keskustelua muun muassa Twitterissä tunnisteella #irtisanomislaki.
  13. Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) asettama asiantuntijatyöryhmä, johon kuului myös keuhkoahtaumatautia sairastava kokemusasiantuntija, julkaisi valtakunnalliset, tutkimusnäyttöön perustuvat hoitosuositukset keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjaukseen. Suositukset laadittiin Filha ry:n aloitteesta. Keuhkoahtaumatauti on etenevä ja elämää rajoittava sairaus, jota voidaan ehkäistä ja hoitaa, mutta ei parantaa. Laadukas ja tuettu omahoito lisää sairastavan sekä hänen läheistensä hyvinvointia ja on tärkeä osa hoitokokonaisuutta. – Vaikka omahoidon ohjauksen merkitys on tiedossa, keuhkoahtaumatautia sairastavien ohjaustarpeita ei aina tunnisteta. Lisäksi ohjauksen sisällöt vaihtelevat, tutkija Hannele Siltanen Hoitotyön tutkimussäätiöstä toteaa. Uusi omahoidon ohjauksen hoitosuositus käsittelee mm. keuhkoahtaumatautia sairastavien: savuttomuutta oireita ja psyykkistä hyvinvointia lääkehoitoa liikuntaa ravitsemusta pahenemisvaiheiden ehkäisyä sekä läheisten tiedon ja tuen tarpeiden toteutumista – Suosituksia viedään muun muassa koulutuksilla koko sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle, myös perusterveydenhuoltoon ja kotihoidon arkeen. Hoitosuosituksista voidaan laatia käytännönläheisiä toimintaohjeita ja tarkistuslistoja, pääsihteeri Tuula Vasankari Filhasta kertoo. Omahoidolla on merkitystä, sillä tärkeimmät asiat hoidossa ovat tupakoinnin lopettaminen ja liikunnan lisääminen sekä oireita ja pahenemisvaiheita vähentävä lääkityksen oikea käyttö. Myös sairastuneen läheiset tarvitset tietoa ja tukea sairauden eri vaiheissa. Sairauden loppuvaiheessa palliatiivisen hoidon tavoitteina ovat hyvä oireenmukainen hoito ja elämänlaatu. Hoitosuositus Valtakunnallinen hoitosuositus on laadittu kaikkien niiden terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden käyttöön, jotka työssään kohtaavat keuhkoahtaumatautia sairastavia sekä heidän läheisiään. Suosituskokonaisuuden lyhyt versio Suosituskokonaisuus
  14. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on kieltänyt työntekijöitä vaihtamaan keskenään työvuoroja 26.9.–28.9. Tehy on julistanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon samalle ajalle ja pitää työnantajan toimintaa laittomana. Tehy nosti asiasta kanteen työtuomioistuimeen, kerrotaan liiton tiedotteessa. Tehyn mukaan työnantajan kiellolle ei ole asiallista perustetta ja se on työnantajan painostustoimenpide työntekijöitä kohtaan. Työntekijöiden aloitteesta tehtävät vuoronvaihdot edellyttävät aina työnantajan suostumusta ja ne harkitaan tapauskohtaisesti. Lisää aiheesta: Hoitajajärjestöt aloittavat työtaistelun
  15. Hallitus esittää, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään koko maassa. Jatkossa Kela järjestäisi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaisi palvelut valtakunnallisesti. Laki ei muuttaisi palvelujen sisältöä, vaan se määriteltäisiin edelleen terveydenhuoltolaissa. Korkeakouluopiskelijat voisivat käyttää muiden asukkaiden tavoin maakunnan yleisiä terveyspalveluja silloin, kun on kysymys muusta kuin opiskeluterveydenhuoltoon liittyvästä asiasta. Toiminnasta suurin osa rahoitettaisiin valtion varoista. Opiskelijoilta perittäisiin pakollinen terveydenhoitomaksu, joka olisi noin 77 euroa lukuvuodessa. Käyntimaksuja YTHS:n opiskeluterveydenhuollon palveluista ei perittäisi. Uuden lain korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
  16. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii välitöntä korjausta kotihoidon epäinhimillisiin työoloihin. Kotihoidon työntekijöiden jaksaminen on puhuttanut Facebookissa. Lähihoitaja Emmi Koskinen kertoo, miksi ei työskentele enää kotihoidossa. Työ kotihoidossa olisi monen hoitajan mielestä mielenkiintoista, jos työn tekemisen edellytykset olisivat kunnossa. SuPerin mukaan yhä useampi hakeutuu muille aloille, koska ei halua riskeerata terveyttään eikä hyväksy sitä, miten pienillä resursseilla asiakkaita hoidetaan. - Kotihoitoa on yritetty kehittää kaikilla muilla tavoilla paitsi lisäämällä hoitohenkilökuntaa, puheenjohtaja Paavola moittii liiton tiedotteessa. Koskisen kirjoitusta vastaavia viestejä tulee liittoon päivittäin. Työntekijät ovat todella huolissaan hoidon laadusta ja omasta jaksamisestaan. Nordcare-tutkimuksen mukaan Suomessa on Pohjoismaiden heikoin henkilöstömitoitus vanhustenhoidossa. Erityisesti kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet ja asiakkaat ovat aikaisempaa huonokuntoisempia. Henkilöstömäärää ei ole tästä huolimatta lisätty riittävästi. SuPerin selvityksen mukaan työntekijöistä vain 19 prosenttia kokee, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Liiton mukaan työnantajat rikkovat lakien määräyksiä laadukkaasta hoidosta. Työnantajat eivät myöskään puutu Työturvallisuuslain mukaisesti työntekijöiden haitalliseen kuormitukseen.
  17. Hoitajat.net

    Tehy haastaa HUSin oikeuteen

    Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vie Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) oikeuteen kätilöiden sairastuttuaan Kätilöopiston sisäilmaongelmien vuoksi. Tehyn mukaan HUS on laiminlyönyt työturvallisuusvelvoitteita eikä ole ottanut vakavasti Kätilöopiston sisäilmasta aiheutuneita terveysriskejä työntekijöille. Monet kätilöt oireilevat huonon sisäilman vuoksi ja osalla on todettu ammattitauti. Asiasta kerrotaan Tehyn tiedotteessa. Jo aiemmin uutisoitiin, että kätilöt vaativat HUS:lta 840 000 euron korvauksia. Korvausvaatimus on 35 000 kätilöä kohden.
  18. Hoitajat.net

    Tehy huolissaan ensihoitajien työturvallisuudesta

    Hallitus valmistelee asiakas- ja potilaslakia, jonka tarkoituksena on vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja toisaalta säätää niistä poikkeustilanteista, joissa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa. Tehyn mukaan laki on tuomassa uuden uhkan erityisesti ensihoitajien työturvallisuuteen. Lakiesityksessä esitetään ensihoitohenkilöstölle oikeutta erilaisten rajoitustoimenpiteiden käyttöön sekä oikeutta päästä henkilön asuntoon terveydentilan tarkistamiseksi. Tehyn mukaan tästä voi seurata tilanne, että poliisia ei jatkossa saada paikalla, koska ensihoitohenkilöstöllä olisi oikeus rajoitustoimenpiteisiin. Jotta työturvallisuus ei vaarannu, virka-apua tulee näissä tilanteissa olla saatavissa varmasti ja nopeasti, todetaan liiton tiedotteessa. Alan liitot vaativat jo aiemmin rikoslakiin muutosta, jossa ensihoitotyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä henkilöä rangaistaan samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan.
  19. Hoitajat.net

    Terveydenhoitajaliitto aloittaa työtaistelun

    Terveydenhoitajaliitto aloittaa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon keskiviikkona 26.9.2018 kello 6.00 ja se päättyy perjantaina 28.9.2018 klo 23.59. Asiasta kerrotaan liiton tiedotteessa. Ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa ovat velvollisia noudattamaan Terveydenhoitajaliiton jäsenet, jotka työskentelevät työsopimussuhteessa kunnissa ja kuntayhtymissä (Kuntatyönantajat KT) ja yksityisellä Terveyspalvelualalla (Hyvinvointialan liitto). Terveydenhoitajaliitto vastustaa maan hallituksen suunnitelmia helpottaa työntekijöiden yksilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. Tämä toimenpide on poliittinen työtaistelu ja mielenilmaus, joka kohdistuu maan hallituksen edellä mainittuja suunnitelmia vastaan. Terveydenhoitajia työskentelee myös pienissä terveysalan ja sosiaalialan yrityksissä. Terveydenhoitajaliiton mielestä on tärkeää puolustaa myös pienemmissä yrityksissä työskentelevien työsuhdeturvaa. Tulevaisuudessa mahdollisen maakunta- ja soteuudistuksen toteuduttua terveydenhoitajat voivat yhä useammin työskennellä pienissä terveydenhuollon ja sosiaalialan yrityksissä. Aiemmin SuPer ja Tehy ilmoittivat vastaavista toimenpiteista: https://hoitajat.net/ajankohtaista/hoitajajärjestöt-aloittavat-työtaistelun-r672/
  20. Kansainvälinen asiantuntijatyöryhmä on laatinut uudet suositukset painonpudotukseen tähtäävistä hoidoista uniapneapotilailla. Suositusten on tarkoitus antaa entistä paremmat käytännön apuvälineet uniapneapotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. American Thoracic Societyn asiantuntijakomitea julkaisi suositukset American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä. Suosituksissa vahvistetaan painonpudotuksen hyödyt ylipainoisten potilaiden hoidossa ja tarkastellaan eri tilanteisiin soveltuvia hoitovaihtoehtoja sekä niiden taustalla olevaa tutkimusnäyttöä. Ylipaino on uniapnean suurin riskitekijä. Arviolta kaksi kolmasosaa uniapneaa sairastavista henkilöistä on ylipainoisia tai lihavia. Painonpudotuksen on havaittu auttavan uniapnean hoidossa ja jopa parantavan sairauden. Nyt julkaistu suositus perustuu systemaattiseen selvitykseen, jonka mukaan painonpudotus on kiistatta hyödyksi uniapnean hoidossa ja auttaa usein samanaikaiseen muuhun sairastavuuteen, kuten kohonneisiin verensokeriarvoihin, verenpainetautiin ja heikentyneeseen elämän laatuun. Selvityksessä havaittiin myös, että varsin usein potilas itse ei tiedosta olevansa ylipainoinen. Selvityksen mukaan terveydenhuollon ammattilaiset ovat usein haluttomia puuttumaan asiaan. Suosituksen laati 20-henkinen asiantuntijaryhmä, johon kuului Suomesta Itä-Suomen yliopiston dosentti, unitutkija Henri Tuomilehto. – Hienoa nähdä, että aiheeseen ollaan vihdoin globaalisti reagoitu. Nyt pyritään tuomaan parempaa tietoisuutta ja ihan käytännön ohjeistusta ylipainoisen uniapneapotilaan hoitoon, tiivistää Tuomilehto. Henri Tuomilehdon johtama Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä julkaisi vuonna 2009 ensimmäisenä maailmassa satunnaistetun tutkimuksen, jossa osoitettiin painonpudotuksen suotuisat vaikutukset ylipainoisen uniapneapotilaan hoidossa. Uniapnea on kansansairaus, joka kuormittaa terveydenhuoltoa globaalisti. Uniapneaa sairastaa arviolta noin 8–12 prosenttia aikuisväestöstä, mutta valtaosalla se on edelleen tunnistamatta ja siten hoitamatta. Hoitamaton uniapnea lisää muun muassa sydän- ja verisuonisairastavuutta sekä onnettomuusriskiä työpaikoilla ja liikenteessä. Sillä on siten myös merkittävä kansantaloudellinen vaikutus.
  21. Sosiaali- ja terveysministeriön luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi heikentäisi ensihoitajien työturvallisuutta entisestään, varoittaa Palomiesliitto SPAL. Lakiesitykseen on kirjattu ensihoitajille vastaavanlaisia valtuuksia rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä kuin poliisilla nyt on. Osa poliisin tehtävistä sekä virkavastuu siirrettäisiin ensihoitajille, mutta ilman selkeää sääntelyä virkamiehille kuuluvasta lainsuojasta. Lain tultua voimaan ensihoitajat voisivat esimerkiksi tehdä henkilökatsastuksen ja -tarkastuksen, ottaa haltuun asiakkaalta aineita ja esineitä, pitää kiinni ja estää häntä poistumasta sekä hoitaa ja lääkitä asiakasta ilman hänen lupaansa. – Ensihoitajien työturvallisuus on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Asiaa ei missään tapauksessa saa korjata määräämällä ensihoitajille "poliisivaltuuksia", toteaa edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. – Jos ensihoitajalla olisi lain säätämä oikeus rajoitustoimenpiteisiin, poliisi jatkossa antaisi entistä harvemmin virka-apua ensihoitotehtäville. Toisaalta rajoitustoimenpiteet todennäköisesti provosoisivat asiakkaita, jolloin myös ensihoitajiin kohdistuneet väkivallanteot lisääntyisivät. – Tällainen tie johtaa työturvallisuuden edelleen heikkenemiseen, Jaakkola huomauttaa. Ensihoitajien tehtävä on auttaa välittömän avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä, pelastaa henkiä. Siihen heidät on koulutettu. He eivät ole saaneet koulutusta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen – eivätkä edes riittävästi uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Palomiesliitto katsoo, että ehdotetut rajoitustoimenpiteet ensihoidossa vähentäisivät paitsi ensihoitajien myös asiakkaiden turvallisuutta ja oikeusturvaa. Riskinä myös on, että ensihoitotehtäviä jäisi kokonaan suorittamatta, jos poliisi ei saavu tehtävälle mukaan, sillä ensihoitajaparilla ei aina ole fyysisiä edellytyksiä rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Palomiesliitto katsoo, että STM:n esitys asiakas- ja potilaslaiksi on perustuslain vastainen. Perustuslain mukaan merkittävää julkista valtaa voivat Suomessa käyttää vain viranomaiset ja viranomaisten nimissä vain laillisesti virkoihinsa nimitetyt virkamiehet. Lisäksi lakiesityksessä ei ole säädetty riittävän yksityiskohtaisesti rajoitustoimenpiteiden sisällöstä, käytöstä, laajuudesta, kestosta ja tarkoituksenmukaisuusharkinnasta.
  22. Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut uuden tartuntatautilain toimeenpanoa aktiivisesti. Saadun palautteen perusteella ministeriö haluaa selkiyttää lain pykälää 48, joka koskee työntekijän ja opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi. Pykälän soveltamisen tulkinnassa on ollut epäselvyyttä. Lain tavoitteena on hyvä rokotuskattavuus Suomessa, missä rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. Tavoitteena on myös työntekijän ja opiskelijan rokotussuojaa koskevan pykälän toimeenpano hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajien ja työntekijöiden kesken. Hoitohenkilöstön rokottamisen on osoitettu vähentävän potilaiden sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Siten työntekijän rokotukset lisäävät potilasturvallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esityksen syksyn aikana ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2018. Muilta osin tartuntatautilakia ei nyt muutettaisi.
  23. Jäsen otti yhteyttä liittoon, koska työnantaja oli purkanut hänen työsopimuksensa koeajalla. Jäsen oli ensin työskennellyt työnantajan palveluksessa lähes vuoden ajan määräaikaisissa työsuhteissa, minkä jälkeen hänet oli vakinaistettu. Vakituiseen työsopimukseen oli laitettu koeaikaehto, vaikka työtehtävät eivät eronneet aiemmista. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto riitautti asian, koska koeajan saa asettaa vain kerran työsuhteen alussa, jos työtehtävät eivät muutu. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus selvittää, soveltuuko työntekijä hänelle varattuun työtehtävään ja työntekijälle puolestaan mahdollisuus selvittää, vastaako työnkuva ja työnantaja hänen odotuksiaan. Kun työntekijä oli jo työskennellyt lähes vuoden työnantajan palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa, ei koeaikaa enää saanut asettaa vakituiseen työsopimukseen. Työnantaja ei näin ollen saanut purkaa työsopimusta koeaikaan vedoten, koska koeaikaehto oli pätemätön. Työnantajalla ei ollut myöskään perusteita irtisanoa työsopimusta. Työnantajalle lähetettiin asiassa sovintotarjous. Asia saatiin lopulta sovittua niin, että työnantaja maksoi jäsenelle neljän ja puolen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, mikä teki yhteensä yli 12 000 euroa. Asiasta kertoi SuPer tiedotteessaan.
  24. 24 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kätilöä hakee yhteensä 840 000 euron korvauksia. Kätilöt katsovat menettäneensä terveytensä työajalla ja työtiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Kätilöistä 22 on työskennellyt Kätilöopistolla ja kaksi Naistenklinikalla. Korvausvaatimus on 35 000 euroa kätilöä kohden. HUS torjuu kätilöiden vaatimukset. Asiaa hoitaneelle Tehyn lakimiehelle lähetetyn vastauksen ovat allekirjoittaneet toimitusjohtaja Aki Lindén ja naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen. Kätilöopisto suljettiin viime vuonna, kun tiloista oli paljastunut laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita. Sairaalan henkilökunnalla ilmeni sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Tilanne ei helpottanut useista eripuolilla kiinteistöä tehdyistä korjauksista huolimatta. Asiasta kertoi YLE
  25. Työsuojeluhallinnon valtakunnallisessa valvontahankkeessa havaittiin, että valtaosa yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoista on huolehtinut työturvallisuuslain mukaisesti väkivallan uhkaan varautumisesta. 1400 työsuojelutarkastuksella todettiin, että noin 60 %:lla valvonnan kohteena olleista työpaikoista väkivallan uhan vaarat on tunnistettu ja niiden hallinta on saatu lain edellyttämälle tasolle. Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan tulee selvittää ja arvioida työhön liittyvät väkivallan uhkatekijät. Mikäli arviointi osoittaa, että työntekijän todennäköisyys joutua väkivallan kohteeksi on tavanomaista suurempi, työssä on ilmeinen väkivallan uhka. Tällöin työpaikalle on lain mukaan laadittava kirjalliset menettelytapaohjeet väkivallan uhan varalta. Väkivallan uhkaan liittyvät vaarat on poistettava työstä. Mikäli se ei ole täysin mahdollista, on ryhdyttävä toimiin, joilla vaikutukset työntekijän turvallisuuteen torjutaan. Työnantajille on hankkeen tarkastuksilla annettu väkivallan uhkaan liittyen 430 velvoitetta. Näistä 409 on toimintaohjeita ja 21 kehotuksia, joissa terveysvaara on tavanomaista suurempi tai työnantaja on viivytellyt aikaisemmin annetun toimintaohjeen noudattamisessa. Velvoitteita on annettu sekä uhan tunnistamisesta että jo todetun väkivallan uhan hallinnasta - Tarkastuksilla havaitut puutteet ovat liittyneet usein sellaisiin asioihin, kuin että työturvallisuuslain edellyttämät menettelytapaohjeet ovat puutteelliset, kaikkia työntekijöitä ei ole perehdytetty menettelytapoihin, sijaiset ovat unohtuneet henkilöstön koulutuksista ja opastuksista, tekniset turvalaitteet eivät toimi tai vaaratilanteiden seurantajärjestelmää ei ole. Usein haasteena on, että tapahtuneita uhkatilanteita ei analysoida eivätkä ne johda riittäviin varautumistoimiin työpaikalla, kertoo YKSOTE-kuormitus -hankkeen koordinaattori Marja Tereska Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Väkivallan uhka työssä voi ilmentyä eri tavoin. Usein se konkretisoituu työntekijän pahoinpitelynä tai vakavana väkivallalla uhkaamisena. Hankevalvonnan havaintojen mukaan pahoinpitelytilanteet syntyvät sosiaali- ja terveydenhuollon työssä usein yllättäen, mutta eivät yllätyksenä. Alalle on myös tyypillistä, että väkivallan uhasta keskusteltaessa siirrytään nopeasti keskustelemaan asiakkaiden sairauksista tai muista harkintakykyä heikentävistä ominaisuuksista. - Pahoinpitelyssä vahingoittuneen työntekijän kannalta ei juurikaan ole eroa sillä, aiheuttiko asiakas vamman tarkoituksella vai ymmärtämättömyyttään, muistuttaa Tereska. Ennakoinnilla tarkoitetaan ensisijaisesti väkivallan uhan hallintaa tukevia toiminta- ja vuorovaikutustapoja. Näiden edistäminen edellyttää usein työtapojen, työympäristön, työpaikan koulutusjärjestelmän ja työaikasuunnittelun kehittämistä sekä asiakkaiden palvelusuunnitelmien arvioimista. Tyypillisesti työpaikalle tarvitaan varotoimena myös mahdollisuus avun hälyttämiseen sekä avunsaannin varmistavat järjestelyt ja laitteet. Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/sote-toimialat
×