Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 145 results

  1. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla toimintaa pyöritetään liian niukoin resurssein, joka näkyy hoidon laadun heikkenemisenä, henkilöstön väsymisenä ja potilasturvallisuuden vaarantumisena. Tehy vaatii, että henkilöstön määrästä ja laadusta on säädettävä lailla ja lain rikkominen on sanktioitava. – Suositukset eivät enää riitä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Nykyinen suosituksen mitoitusluku ei kelpaa Tehylle sellaisenaan, vaan laskentatapa on uudistettava. Tehy edellyttää, että mitoitukseen lasketaan vain välitöntä hoitotyötä tekevä henkilöstö toisin kuin nyt. Riittävän mitoituksen pitää sisältää sekä hoitohenkilöstön ehdoton vähimmäistaso, sekä ottaa huomioon muutokset hoitoisuudessa ja saattohoidon tarve. Tehyn mukaan lainsäädännöllä on varmistettava myös riittävä hoitotyön esimiesten määrä. Avustavia tehtäviä ei saa lukea hoitohenkilöstön mitoitukseen vaan niistä on tarpeen mukaan säädettävä erikseen. Tehy on huolissaan myös omavalvonnasta. Käytännön toteutumista ei sen mukaan valvota eikä laiminlyönneistä seuraa sanktioita. Tehy edellyttää, että henkilöstöllä on mahdollisuus reagoida puutteisiin toiminnassa omaa asemaansa vaarantamatta. Hoivayritykset on velvoitettava luomaan ilmoitusjärjestelmä, jonka avulla työntekijä voi anonyymisti ilmoittaa toimintayksikköään koskevista epäkohdista yrityksen johdolle. Epäkohdat on käsiteltävä ja toiminta korjattava. Ilmoituksista ja toimenpiteistä on laadittava raportti henkilöstön edustajalle. Omavalvonnan laiminlyömisestä seuraisi sanktio. Liiton mukaan kunnat eivät valvo ostamiensa palveluiden laatua riittävästi. Tehy esittää, että kunnille asetetaan sitovampi vastuu valvoa ostopalveluiden hoidon laatua ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä tulee seurata sanktio. Lähde: Tehy
  2. Sairaanhoitajaliitto teetti kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön hyvinvointia ja alan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Selvitys kertoo huolestuttavasta tilanteesta: tyytymättömyys työoloihin on kasvanut kautta linjan. Sairaanhoitajien työoloja heikentävät erityisesti pula ammattitaitoisesta ja tehtäviin sopivasta työvoimasta, heikko perehdytys sekä läpinäkyvyyden puute työpaikoilla. Eniten tyytymättömyyttä herättää palkka. Erityisesti kunnalla, kaupungilla, kuntainliitolla tai kuntayhtymissä työskentelevät kokevat, että palkka ei nouse tehtävien vaativuuden kasvaessa. Muita heikosti toteutuvia asioita työelämässä ovat vastaajien mukaan työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuus ja työnohjauksen saaminen tarvittaessa. Eniten kehittämiskohtia löytyy kyselyn perusteella kotihoidon parista. Tyytyväisimpiä työhönsä ovat työyksikön mukaan tarkasteltuna teho-, tarkkailu- tai valvontaosastoilla työskentelevät. Päättäjien syytä ottaa sairaanhoitajapula vakavasti Kriittisimmät vastaajaryhmät ovat 26-45–vuotiaat ja uransa keskivaiheilla olevat sairaanhoitajat, eli ikänsä ja työkokemuksensa perusteella keskeisesti työelämässä mukana olevat. Säästöt ja puutteellinen johtaminen yhdistettynä palvelutarpeen kasvamiseen alalla näkyvät sairaanhoitajien arjessa työvoimavajeena ja uupumuksena. Alalle on vaikea löytää esimerkiksi päteviä sijaisia. – Saamme jatkuvasti yhteydenottoja uupuneilta sairaanhoitajilta. Päättäjien on syytä muistaa, että äärirajoilla työskentely näkyy ennemmin tai myöhemmin myös hoidon laadussa. Uupunut sairaanhoitaja on riski potilasturvallisuudelle, sanoo Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela. Jotta alalle saadaan osaavaa ja töissä pysyvää henkilökuntaa, organisaatioiden on panostettava toimivaan työympäristöön. Toistaiseksi ala on vetovoimainen, mutta yhä useampi sairaanhoitaja on ilmoittanut harkitsevansa alan vaihtoa huonojen työolojen ja palkkauksen vuoksi. Lisäksi lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. – Sairaanhoitajien työssä kokema kuormitus on tärkeä signaali, johon sekä työnantajien että päättäjien pitää reagoida ja sairaanhoitajien työhyvinvointi turvata. Sairaanhoitajapula näkyy jo esimerkiksi Ruotsissa, ja Suomessa ollaan kovaa vauhtia menossa samaan suuntaan. Nyt haetaan tulevaisuuden ratkaisuja, Hahtela sanoo.Kaikesta huolimatta sairaanhoitajat kokevat työnsä merkitykselliseksi ja haluavat tehdä sen hyvin. Kyselyn tulokset kertovat, että hoidon laatu ja toimivat käytännöt ovat tärkeimpiä seikkoja työhyvinvoinnin kannalta. Vastaajat kokevat, että parhaiten sairaanhoitajan työelämässä toteutuu perheen huomioiminen, esimerkiksi oikeus perhevapaisiin ja sairaan lapsen tai läheisen hoitamiseen. Lataa: Sairaanhoitajien työolobarometri 2018 Sairaanhoitajaliiton loppuvuodesta 2018 toteuttamaan selvitykseen vastasi 1795 Sairaanhoitajaliiton jäsenenä olevaa sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela Yle:n vieraana
  3. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on tehnyt sopimuksen koulutusviennistä kiinalaisen Henanin yliopiston kanssa. Sopimus koskee Xamkin tarjoamaa sairaanhoitajakoulutusta. Koulutushankinta painottuu erityisesti Henanin yliopiston kanssa toteuttavaan sairaanhoitajan Double Degree -tutkintoon. – Tämä on merkittävä kansainvälinen avaus meidän sairaanhoidon koulutuksellemme, sanoo Xamkin terveyden ja hyvinvoinnin koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen. Opiskelijoiden ohella Henanin yliopisto haluaa kouluttaa Xamkissa myös opettajiaan sekä hankkia Henanille erityisesti räätälöitävää Master-tasoista sairaanhoidon koulutusta. Pitkäaikainen yhteistyö konkretisoitui koulutushankinnaksi Aiemmin Xamk on toteuttanut Henanin yliopiston kanssa pienempiä tutkimusprojekteja, nyt avautuu väylä koulutuksen vientiin. Henanin yliopisto on valmis lisäämään merkittävästi myös Xamkin eri tutkimusaloihin liittyvää tutkimusyhteistyötä. Perjantaina 25.1. allekirjoitetulla sopimuksella sovittiin myös yhteistyöstä sairaanhoidon koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisestä auditoinnista. Xamkin Pienyrityskeskus on tehnyt Kiina-yhteistyötä pitkäjänteisesti jo vuosien ajan. Pienyrityskeskus aloitti kontaktien rakentamisen Henaniin jo 2000-luvun alkuvuosina. Sopimusten synty Kiinassa edellyttää luottamusta ja läheisiä suhteita ihmisten välillä. Ne syntyvät vuosien työn tuloksena.
  4. Lääkärihelikopterit saivat viime vuonna yhteensä 14 062 hälytystä. FinnHEMSin arvion mukaan 168 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Tiedot käyvät ilmi FinnHEMSin tehtävätietokannasta. Hälytysmäärissä tapahtui muutoksia erityisesti Vantaan ja Oulun tukikohdissa. Vantaalla hälytyksiä kirjattiin yli 500 vähemmän kuin edellisvuonna, mikä vastaa 18 prosentin pudotusta. Muutos johtuu hälytysohjeeseen tehdystä muutoksesta. – Kun ennen FinnHEMS hälytettiin tiettyjen hälytyskoodien osalta automaattisesti, nyt miehistö jää odottamaan lisätietoja ensivasteyksiköltä, joka on ehtinyt nopeasti kohteeseen. Päätös lähdöstä tehdään, kun ensihoitaja on varmistanut tilanteen paikan päällä. Siten vältetään tehtävät, joissa ei ole todellista tarvetta lääkäriyksikölle, kertoo Vantaan tukikohdan vt. vastuulääkäri Mikael Äyräs. Uuden käytännön myötä lääkärihelikopterin apu saadaan entistä tehokkaammin osoitettua niille, jotka sitä tutkitusti tarvitsevat. Oulussa hälytysmäärät kasvoivat edellisvuodesta 11 prosentilla. Kehitykseen vaikuttaa Oulun hätäkeskuksessa marraskuun lopussa käyttöönotettu uusi Erica-tietojärjestelmä, jonka myötä FinnHEMSin saamien hälytysten määrä 1,5-kertaistui ja peräti neljä viidestä hälytyksestä peruttiin. Kopterikyydit lisääntyivät erityisesti Kuopiossa Helikopterilla kuljetettavien potilaiden osuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 2018 yhteensä 435 eli keskimäärin lähes joka kymmenes FinnHEMSin kohtaama potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan. Kuopiossa kasvua edellisvuoteen oli lähes 30 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden aikana helikopterikyytien määrä on Kuopiossa lähes viisinkertaistunut. – Toimintatapoja on vuosien saatossa mukautettu potilaiden sekä koko ensihoidon tarpeiden suuntaisesti. Jos ennen kysyttiin, miksi potilasta kuljetetaan, nykyään kysymme: miksi emme kuljettaisi, jos potilas joka tapauksessa tarvitsee lääkäriä matkalla sairaalaan? Tietyissä tapauksissa helikopterilla voidaan saavuttaa maantiekuljetukseen verrattuna potilaan kannalta merkittävä aikahyöty. Samalla se vapauttaa ambulanssin takaisin hälytysvalmiuteen omalle alueelleen, sanoo Kuopion tukikohdan vastuulääkäri Pamela Hiltunen. Pohjoisella toiminta-alueella potilaita kuljetetaan suhteellisesti useammin kuin Etelä-Suomessa. Syynä ovat eteläistä Suomea pidemmät etäisyydet. Viime vuonna Rovaniemen helikopterilla kuljetettiin yli 30 prosenttia kohdatuista potilaista, Oulussa 16 ja Kuopiossa 14 prosenttia. Oulussa ja Kuopiossa osuudet olivat suurempia kuin koskaan aiemmin FinnHEMSin toiminnan aikana. FinnHEMS
  5. A-klinikka Oy aloitti muutama viikko sitten ensimmäisenä maailmassa ruiskemuotoisen pitkävaikutteisen korvaushoitolääke Buvidalin käyttämisen opioidiriippuvaisten potilaiden hoidossa. Ruiskemuotoisen lääkkeen merkittäviä etuja tabletti- tai filmimuotoiseen lääkitykseen ovat esimerkiksi kotiannosteluun ja väärinkäyttöön liittyvien riskien poistuminen sekä potilaan oman arjen sujuvuus, kun ruiskeen, eli injektion, voi saada viikon tai jopa kuukauden välein. Perinteisiä tabletteja tai suussa liukenevia filmejä pitää saapua ottamaan päihdeklinikalle jopa päivittäin. ”Vapauttava tunne” A-klinikka Oy:llä on kokemusta jo useamman potilaan hoidosta ja injektiomuotoista lääkitystä saaneet potilaat ovat kertoneet, että sekä fyysinen vointi että henkinen olo on ollut helpompi. Korvaushoitopotilaat kokevat usein kylmä-kuuma -lämmönvaihteluita aamuisin ennen seuraavaa lääkeannosta ja esimerkiksi tämä tunne on merkittävästi monilla pienentynyt tai poistunut kokonaan. Harvemmin annettavalla lääkkeellä on ollut myös positiivinen psyykkinen vaikutus. Useat potilaat ovat kertoneet, että harvemmin annettava lääke vapauttaa ajattelemaan muita asioita. Tämän myötä myös potilaan itsetunto paranee, koska ajatukset eivät pyöri jatkuvasti otettavien lääkkeiden ympärillä ja koettu ja näkyvä stigma pienentyvät myös merkittävästi. Sama muutos on näkynyt myös ennen lääkkeen myyntilupaa tehdyissä tutkimuksissa. Eräs potilas kuvaili, että uuden lääkkeen myötä tuli ”Vapauttava tunne, eikä pää meinaa pysyä perässä”, koska lääkitystä tarvitsee ajatella niin harvoin. Toinen potilas kuvasi töihin lähdön helpottuneen merkittävästi, koska uuden lääkkeen ansiosta aamut ovat merkittävästi helpompia eikä liikkeellelähtö vaadi ollenkaan niin paljon ponnisteluja kuin aiemmin. Tulevaisuuden toimintatapa Vaikka uusi injektiomuotoinen tapa antaa lääke on jännittänyt monia potilaita, ei kukaan ole halunnut lopettaa uutta hoitomuotoa ja palata vanhaan. Kukaan uuden lääkkeen kanssa aloittaneista potilaista ei ole kokenut selkeitä vierotusoireita ja kaikki ovat olleet hyvävointisia. Ensimmäisenä uuden lääkkeen kanssa aloittaneet potilaat ovat saaneet jo kolmannen injektiomuotoisen lääkkeensä. – Vaikka useampaa potilasta on jännittänyt itse ruiskeen saaminen, ovat kaikki halunneet jatkaa uuden hoitomuodon kanssa ja lääkkeenantotilanteissa kaikki on sujunut hyvin, kerrotaan A-klinikka Oy:n Espoon korvaushoitoklinikalta. – Injektiomuotoinen tapa antaa opioidiriippuvaisten korvaushoitolääke avaa täysin uusia mahdollisuuksia keskittyä psykososiaaliseen tukeen ja yksilökohtaiseen kuntoutukseen, sekä kehittää täysin uusia toimintatapoja korvaushoidossa. Uskon, että tähän suuntaan olemme tulevaisuudessa menossa. Meistä oli hienoa päästä ensimmäisinä koko maailmassa ottamaan uusi lääke käyttöön. Saamamme kokemukset ja palaute ensimmäiseltä potilasjoukolta ja omalta henkilökunnaltamme ovat olleet erittäin positiivisia ja osoittavat kehityksen menevän selkeästi oikeaan suuntaan, kertoo A-klinikka Oy:n avopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen. – Erityisesti potilaiden parempi vointi motivoi meitä kaikkia, ja lääke on erittäin tervetullut lisä hoitovalikoimaan. Koko palvelujärjestelmälle tämä mahdollistaa suuremman potilasmäärän hoitamisen niin, etteivät kustannukset kasva enää niin nopeasti kuin aiemmin, Partanen toteaa.
  6. Espoolaisella aikuisellaon todettu 26.1.2019 tuhkarokko, kertoo HUS tiedotteessaan. Tartunta on saatu ulkomaanmatkalla Etelä-Euroopassa, jossa esiintyy epidemioita maissa, joissa rokotuskattavuus ei ole riittävän korkea. Sairastunut on saanut rokotuskortin mukaan lapsuuden kotimaassaan kaksi rokotetta tuhkarokkoa vastaan, mutta ne eivät antaneet hänelle tarvittavaa suojaa. Toistaiseksi syytä puuttuvaan rokotusvasteeseen ei ole tiedossa. Espoon kaupungin tartuntatautiyksikkö on kartoittanut altistuneita yhteistyössä HUSin epidemiologisen yksikön ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Osa altistuneista ehditään suojata MPR-rokotteella, mikäli henkilö ei ole saanut aiemmin kahta rokotetta tai sairastanut tautia. Sairastuneen työpaikalla tiedotetaan henkilökuntaa mahdollisesta altistuksesta. HUSin alueella todetaan vuosittain 1–6 tuhkarokkotapausta. Joulu-tammikuussa Espoossa on todettu tuhkarokko kolmella aikuisella. He kaikki ovat saaneet tartunnan ulkomailla, eikä tapauksilla ole yhteyttä toisiinsa. HUSin alueella on hyvä rokotuskattavuus MPR-tauteja (tuhkarokkoa-sikotautia-vihurirokkoa) vastaan. Esimerkiksi vuonna 2015 syntyneistä lapsista on MPR-rokotteen saanut 95 prosenttia, millä saavutetaan laumasuoja. Jos epäilet altistuneesi tuhkarokolle, tai et ole varma rokotustaustastasi tai matkustat alueelle, jossa esiintyy tuhkarokkoa, toimi seuraavasti: Tarkista, onko suojasi kunnossa. Jos olet sairastanut tuhkarokon, et tarvitse rokotetta. Kaksi MPR-rokotetta tuhkarokkoa vastaan antaa hyvän suojan. Jos ilmaantuu tuhkarokkoon sopivia oireita, ota aina ensin yhteys puhelimitse omaan terveyskeskukseesi tarkempia ohjeita varten. Lähde: HUS
  7. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuus- ja valintakokeet. Koulutuksen on annettava valmiudet hyvään ammattitaitoon jokaiselle hoitajalle ja sen on turvattava potilasturvallisuus. – Hyvin toteutetut pääsy- ja soveltuvuuskokeet edistävät onnistuneita opiskelijavalintoja: keskeytykset vähenevät, opinnot oikealla opintopolulla etenevät ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen, Sarkomaa pohtii. Viime hallituskaudella oppilaitoksilta poistettiin mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella. Muutoksen tultua voimaan vuonna 2015 se havaittiin pian toimimattomaksi. Muutos on johtanut kasvaviin ongelmiin työelämässä alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrän kasvaessa. Ongelmat ovat kärjistyneet myös oppilaitoksissa. – Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Tämä on riski potilasturvallisuudelle ja kuormittaa hoitoalan työyhteisöjä sekä alan oppilaitoksia. Palaute ja huoli opettajilta ja hoitoalan toimijoilta sekä kansalaisilta on ollut valtaisa, Sarkomaa sanoo. Tehy, Super, JHL, OAJ ja Akavan Sairaanhoitajat ovat vaatineet soveltuvuuskokeiden palautusta. – Heidän näkemyksensä on viisasta ottaa huomioon, Sarkomaa sanoo.
  8. Veripalvelu ja Legacy Tattoo tarjoavat verenluovuttajille maksuttomia tatuointeja Helsingin Sanomatalossa lauantaina 2.2.2019 klo 9-16 #BloodTattoo-tapahtumassa. Eturivin tatuointitaiteilijat tekevät korvauksetta verenluovuttajien käsivarteen veriryhmän mukaisen tatuoinnin kuudesta mallivaihtoehdosta. Joka arkipäivä Suomessa tarvitaan keskimäärin 800 vapaaehtoista verenluovuttajaa. Monilla on virheellisiä käsityksiä verenluovuttamisesta, ja ne saattavat toimia vapaaehtoisuuden esteinä. Yksi yleisimmistä väärinkäsityksiä liittyy tatuointeihin ja siihen, etteivät tatuoidut ihmiset saisi luovuttaa verta. – Meiltä kysytään tatuoinneista ja niihin liittyvistä luovutusesteistä säännöllisesti. Meistä on tärkeää muistuttaa, että tatuointi ei ole pysyvä este potilaiden auttamiselle, kertoo Veripalvelun tiedottaja Iira Hartikainen. Tatuoinnin ottamisesta seuraa ainoastaan neljän kuukauden luovutuseste, jonka jälkeen henkilö voi luovuttaa verta normaalisti. Legacy Tattoon taiteilijat ovat suunnitelleet tapahtumaa varten tatuointeja, jotka toimivat elinikäisenä muistutuksena verenluovutuksen tärkeydestä. Tatuointi ihoon osoittaa vahvaa sitoutuneisuutta auttamiseen. – Tatuoinnit otetaan usein itselle merkityksellisistä asioista, ja verenluovutus on monelle sellainen. Näemme jo nyt sosiaalisessa mediassa jonkin verran verenluovuttajien ottamia veriryhmätatuointeja. Haluamme tällä tempauksella kiittää sitoutuneita verenluovuttajia, mutta myös toivottavasti innostaa uusia luovuttajia mukaan, Hartikainen kertoo. Mukaan on lupautunut myös joukko julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Tapahtuma-idean taustalla on mainostoimisto TBWA\Helsinki, joka tekee kampanjan ja tapahtuman ilmaiseksi Veripalvelulle. Korvauksetta tehtävät pro bono -kampanjat ovat osa mainostoimistojen imagotyötä. – Keräännymme säännöllisesti miettimään pro-aktiivisia luovia ideoita. Veripalvelu nousi aiheeksi yhdessä näistä iltapäivistä, ja sen lopputulemana syntyi tämä idea. Haluamme jättää positiivisen jäljen jälkeemme; vaikuttaa ja käyttää luovaa osaamistamme globaalien ja yhteiskunnallisten epäkohtien esille nostoon ja korjaamiseen”, kertoo TBWA:n osakas ja luova johtaja Jyrki Poutanen. Itse tapahtumassa ei järjestetä verenluovutusta, mutta tapahtumaan osallistuminen edellyttää, että henkilön tiedot löytyvät Veripalvelun verenluovuttajarekisteristä. Sitä varten mukaan tarvitaan henkilöllisyystodistus. Myös veriryhmä tarkistetaan paikan päällä. – Jos olet uusi luovuttaja, veriryhmätietosi löytyvät tietokannasta pääsääntöisesti kaksi päivää luovutuksen jälkeen, jatkaa Hartikainen. Tapahtuman ilmoittautuminen alkaa klo 9, ja tatuointeja tehdään kello 10 eteenpäin aina kello 16 saakka. Tapahtumassa ehditään tatuoida arviolta 20-50 henkilöä. Lue lisää ja katso tatuointimallit: veripalvelu.fi/bloodtattoo
  9. HPV:n eli papilloomavirusten aiheuttama tautitaakka on merkittävä. Tytöt saavat jo nykyisin HPV-rokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa. HPV-rokotteen ottaminen osaksi myös poikien rokotusohjelmaa olisi tehokas tapa estää papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä sekä miehillä että naisilla, kertoo THL:n tuore vaikutusarviointiraportti. HPV eli papilloomavirus aiheuttaa useita eri syöpiä, kuten suuontelon, suunielussa erityisesti kielentyven ja nielurisojen sekä peräaukon, peniksen, kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien syöpiä. Lisäksi HPV aiheuttaa osan alanielun, kurkunpään, nenänielun ja suunielun muiden alueiden syövistä. Noin kahdeksan nuorta kymmenestä saa vakavalle taudille altistavan HPV-tartunnan jossain vaiheessa elämänsä aikana. – HPV:n aiheuttama osuus pään ja kaulan alueen syövistä vaihtelee 20–50 prosenttia välillä. Kielen tyven ja nielurisojen syövistä joka toinen on HPV:n aiheuttama. Nämä syövät ovat myös lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana, THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo. Lisää terveitä elinvuosia – Tyttöjen ja poikien rokotusohjelmalla voitaisiin ehkäistä noin 300 syöpää sekä noin 1 700 elinvuoden ja 2 500 laatupainotetun elinvuoden menetykset joka vuosi. Laajentamalla rokotusohjelma koskemaan myös poikia, on mahdollista, että HPV:sta päästäisiin jopa täysin eroon, sanoo THL:n HPV-työryhmän puheenjohtaja professori Antti Mäkitie Helsingin yliopistosta ja HUS:sta. Tyttöjen rokotusohjelmaan kuuluva HPV-rokote säästää jatkossa papilloomaviruksiin liittyvien syöpien ja niiden esiasteiden hoidossa vuosittain 11,2 miljoonaa euroa. Myös poikien rokottaminen toisi vielä 4,1 miljoonan euron lisäsäästöt joka vuosi. Parantaisi myös tyttöjen suojaa Tyttöjen HPV-rokote tuli osaksi kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2013, mutta rokotuskattavuus ei ole vielä toivotulla tasolla. Poikien rokottaminen parantaisi myös tyttöjen suojaa ja ehkäisisi tehokkaasti papilloomavirusten leviämistä. – Rokottamisen hyödyt ovat mittavat myös inhimillisesti. Rokote on tärkeä ja tehokas keino ehkäistä HPV:n aiheuttamia sairauksia. Aikainen rokotusikä antaa parhaan ja pitkäaikaisimman suojan. Tällä hetkellä HPV-rokote annetaan tytöille 11–12 vuoden iässä, Tuija Leino sanoo. THL:n suositus HPV-rokotteen antamisesta myös pojille on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriön arvioitavaksi. STM päättää kansalliseen rokotusohjelmaan sisällytettävistä rokotuksista.
  10. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö (SELI-yksikkö) lakkautettiin vuonna 2016. Tehy esittää, että THL:lle osoitetaan lisää resursseja seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikön tai vastaavan kaltaisen toiminnan uudelleen käynnistämiseen. SELI-yksikkö oli THL:ssä koordinoiva ja vastuullinen taho seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella. Yksikkö toimi yhteistyössä alan järjestöjen kanssa ja koordinoi alan ammattilaisten verkostoja kuten ammattikorkeakouluopettajat, seksuaalineuvojat, turvataitokasvattajat sekä kansallinen seksuaalilääketieteen verkosto. – On selvää, että lasten ja nuorten oikeus oman kehonsa koskemattomuuteen on täysin ehdoton. Viime aikaiset järkyttävät rikokset pakottavat kaikki vastuulliset tahot etsimään keinoja niiden ennaltaehkäisemiseksi jatkossa. Kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisessä olevien viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä lapsiin kohdistuvien rikosten torjumiseksi. Yksi konkreettinen teko olisi panostus SELI-yksikön kaltaiseen toimintaan, esittää Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Myös eduskunnassa keskusteltiin eilen viime aikaisista järkyttävistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja niiden ennaltaehkäisystä. –Tehy pitää vaatimusta poliisien määrän lisäämisestä kannatettavana. Myös muiden viranomaisten edellytyksiä ennalta ehkäisevään työhön on vahvistettava. Valtiovarainministeri väläytti asiassa mahdollista lisäbudjettia, johon THL:n resurssien varmistaminen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen soveltuisi hyvin, toteaa Rytkönen.
  11. Haitallisen fyysisen työkuormituksen ehkäisyyn panostetaan yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollon työssä. Työsuojeluhallinnon valtakunnallisessa YKSOTE-kuormitus 2017–18 -valvontahankkeessa tehdyillä noin 1800 työsuojelutarkastuksella annettiin yrityksiin silti lähes 400 velvoitetta työn fyysisen kuormituksen vähentämiseksi. Hankkeessa havaittiin, että terveyttä vaarantavan fyysisen kuormituksen vaara on sosiaali- ja terveydenhuollon työssä yleensä tunnistettu osaksi työn vaaroja, mutta haitallista kuormitusta ei silti aina osata vähentää. – Niitä työtehtäviä, joissa terveyttä vaarantavaa kuormittumista tapahtuu, ei arvioida järjestelmällisesti. Tämän vuoksi tapa tehdä työtä ergonomisesti paremmin saattaa kehittyä hitaasti. Kuormittumisen kannalta merkitykselliset työtehtävät pitää yksilöidä riittävän tarkasti, jotta riskeihin päästään vaikuttamaan työn suunnittelussa, kertoo hankkeen koordinaattori Marja Tereska Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan tunnistamaan ja arvioimaan fyysisen työkuormituksen riskit. Terveydelle haitallista fyysistä kuormitusta pitää sosiaali- ja terveydenhuollon työssä vähentää järjestämällä työympäristö tehtävään työhön soveltuvaksi, kalustamalla se ergonomisesti toimivaksi, käyttämällä asiakkaiden nostoja ja siirtoja helpottavia apuvälineitä ja suunnittelemalla työ siten, että kuormitus on hallittavissa. – Positiivista on ollut huomata, että monilla yksityisillä työpaikoilla työympäristö on jo suunniteltu siten, että ergonomiset työasennot ovat mahdollisia. Nostoja ja siirtoja keventäviä apuvälineitäkin on tarjolla ja niitä on hankittu hyvin työntekijöiden käyttöön, Tereska kertoo. – Apuvälineiden säilytys-, lataus- ja puhdistamistiloissa työpaikoilla on kuitenkin puutteita. Tässä on vielä kehitettävää tilasuunnittelussa. Hanketarkastuksilla havaittiin eniten kehitettävää fyysistä kuormitusta vähentävien toimien toteuttamisessa. Työnantajia velvoitettiin korjaamaan puutteita työskentelyolosuhteiden ergonomiassa, työtä keventävien apuvälineiden käytössä ja työntekijöiden opastamisessa vähemmän kuormittaviin työtapoihin. Lisäksi huomiota kiinnitettiin työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin kirjattujen toimintasuositusten hyödyntämiseen. Toimialalla käytetään paljon sijaisia ja muuta tilapäistyövoimaa, joka voi jäädä opastusten ulkopuolelle, mikäli tähän ei kiinnitetä erityistä huomiota. Työpaikalla pitääkin ottaa kaikki työntekijät mukaan haitallisen fyysisen kuormituksen ehkäisemiseen. – Työntekijälläkin on vastuunsa. Työssä pitää käyttää kaikkia keventämisen mahdollisuuksia ja apuvälineitä, joita työnantaja tarjoaa käyttöön. On huolehdittava siitä, että oma ergonomiaosaaminen on riittävää ja hyödynnettävä työnantajan järjestämä koulutus ja opastus, Tereska muistuttaa. Tukea fyysisen kuormituksen arvioimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä saa Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä -oppaasta, jonka voi ladata maksutta Tyosuojelu.fistä: www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fyysinen-kuormitus . Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/sote-toimialat
  12. Marttaliitto, Finland svenska Marthaförbund ja Suomen Kätilöliitto antavat lahjan tänä vuonna ensimmäisen lapsensa saaville äideille. Marttaliitto ja Marthaförbund viettävät 120-vuotisjuhliaan ja Kätilöliitto satavuotisjuhlaansa. Järjestöt kutsuvat juhlavuonnaan martat, marthat ja kätilöt tekemään villasukkia äideille. Ensimmäiset villasukat on jo jaettu vuoden vaihtuessa. Suomessa syntyneiden vauvojen määrä jatkoi viime vuonna laskuaan kahdeksatta vuotta peräkkäin. Syntyvyys on historiallisen ja huolestuttavan alhainen – se on samaa luokkaa kuin nälkävuonna 1868. Järjestöt haluavat Sukat äidille -tempauksella tehdä näkyväksi järjestöjen tarjoaman tuen ensimmäisen lapsensa synnyttäneille tai adoptoiville äideille ja perheille. – Nainen ja äiti on kätilölle kaiken keskiössä, syy miksi kätilö työtään tekee. Satavuotisjuhlavuonna Kätilöliitolle on itsestään selvää huomata ja onnitella nimenomaan äitiä. On luontevaa jatkaa Marttojen kanssa tehtyä hyvää yhteistyötä. Kymmenen vuotta sitten tehtiin sukkia vauvoille ja nyt lahja annetaan ensimmäisen lapsensa saaville äideille, Suomen kätilöliiton puheenjohtaja Marjo Lyyra toteaa. Tempauksen kautta jaettavat villasukat voivat olla monenlaisia ja eri tekniikoilla tehtyjä. Tämän lisäksi sukat voi myös tehdä omalle äidille, mummolle tai muulle itselle tärkeälle äitiä vastaavalle henkilölle sukupuoleen tai ikään katsomatta. – Lapsen syntyessä lahja annetaan usein vauvalle. Vauvan sukat tai myssy jäävät kuitenkin nopeasti pieneksi. Äidille tehdyt sukat ovat käytössä pitkään ja muistuttavat, että Martoilla on paljon tietoa ja tukea äidille ja lapsiperheen arkeen. Haluamme myös muistuttaa, että marttailu on lapsiystävällinen harrastus, jossa äiti voi tehdä ja toimia yhdessä muiden aikuisten mutta myös omien lasten kanssa”, Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara jatkaa. Villasukkiin liitetään viesti Marttojen tarjoamasta tuesta perheiden arkeen. Martat kutsuvat myös muut kuin martat neulomaan villasukkia ja lahjoittamaan ne tempaukseen. Villasukkien keräyspaikkoja löytyy eri puolilta Suomea. Sukat jaetaan synnytyssairaaloissa ja adoptiojärjestöjen kautta. Lisätietoja: www.martat.fi/sukat-aidille
  13. SuPer on antanut lausunnon, joka koskee opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotusta asetuksen muuttamisesta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Liitto vaatii pakollisia, karsivia soveltuvuuskokeita ja valtakunnallista loppukoetta lähihoitajatutkintoon. Muutosesityksen mukaan pääsy- ja soveltuvuuskokeita käyttävät koulutuksen järjestäjät saisivat päättää, jättävätkö he valitsematta 0 valintapistettä saaneen hakijan. SuPer vaatii asetuksen tiukentamista ehdottoman karsivaksi siten, että 0 valintapistettä saanutta ei voida valita koulutukseen. Hakukierroksella 0 valintapistettä toimisi karsivana ja sitoisi myös kaikkia muita saman koulutuksen järjestäjiä. SuPer vaatii, että pääsy- ja soveltuvuuskokeet säädetään tulevaisuudessa pakollisiksi kaikkiin SORA- alojen tutkintoihin ja koulutuksiin. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden on oltava valtakunnallisesti yhtenäiset, alaan soveltuvat, jotta niillä varmistetaan hakijoiden soveltuvuus, yhdenvertainen kohtelu sekä koulutuksen järjestäjän tasalaatuinen toiminta. Kokeiden laadinnassa on hyödynnettävä asiantuntemusta. SORA-tutkintoihin hakeutuvien terveys ja toimintakyky tulee SuPerin mukaan osoittaa lääkärintodistuksella ennen opintojen alkua, jotta asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimukset täyttyvät. Merkinnän rikosrekisterissä ja päihdeongelman tulee olla este opiskelijaksi ottamiselle. Valtakunnallisesti määriteltyjen ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden sekä arvioinnin kriteerien ja osaamisen osoittamistapojen on täytyttävä tutkinnon perusteiden mukaisesti. SuPer ei hyväksy sosiaali- ja terveysalan tutkinnon mukauttamista terveydellisistä tai muista syistä. Liitto esittää valtakunnallista loppukoetta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille laadun varmistamiseksi. SuPerin mukaan pääsykokeiden aiheuttamat kustannukset on selvitettävä ja koulutuksen järjestäjille on varattava korvamerkitty raha asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton lausunto
  14. Hoitokodeissa työskenteleviltä hoitotyöntekijöiltä vaaditaan monipuolista osaamista, osoitti terveystieteiden maisteri Outi Kiljusen väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten itsearvioidun osaamisen taso vaihtelee osa-alueittain. Tutkimus paljasti siis vahvuuksia ja osaamisvajeita hoitotyön ammattilaisten iäkkäiden hoitoon liittyvässä osaamisessa. Kiljusen väitöskirjatutkimuksessa keskityttiin iäkkäille tehostettua palveluasumista tarjoavissa yksiköissä eli hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaamiseen. Tutkimuksessa tunnistettiin iäkkäiden hoidossa hoitokodeissa tarvittava osaaminen sekä selvitettiin hoitotyön ammattilaisten itsearvioitua osaamista ja sitä ennustavia tekijöitä. Prosessin aikana kehitettiin myös osaamisen itsearviointimittari. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen eri vaiheisiin osallistui hoitokotien hoitohenkilökuntaa, johtajia ja asukkaiden omaisia eri puolelta Suomea. Iäkkäiden hoidossa hoitokodeissa vaadittavan osaamisen osa-alueiksi tunnistettiin eettinen, vuorovaikutus-, yhteistyö-, kliininen, ohjaus-, johtamis- ja kehittämisosaaminen sekä iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisen osaaminen. Moni tutkimukseen osallistuneista hoitokodissa työskentelevistä hoitotyön ammattilaisista kuvaili osaamistaan hyväksi tai riittäväksi. Kuitenkin he totesivat, ettei työssä ole koskaan täysin oppinut, vaan osaamista tulee ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Vastaajat kaipasivat lisää tietoa muun muassa muistisairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Esille nousi esimerkiksi tarve saada lisää valmiuksia selvitä haasteellisista tilanteista muistisairaiden asukkaiden kanssa. Ammattilaisten itsearvioidun osaamisen mittaaminen osoitti myös muita kehittämiskohteita. Hoitokodeissa työskentelevien kyky tukea asukkaiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti sekä tukea omaisia ja heidän osallisuuttaan näyttäisi tulosten perusteella vaativan kehittämistä. Korkeampi ikä ja lisäkoulutus ennustivat lähihoitajana työskentelevien parempaa itsearvioitua osaamista, ja sairaanhoitajana, johtajana tai molempina työskentelevien parempaa itsearvioitua osaamista ennusti pidempi työkokemus tehostetussa palveluasumisessa. – On tärkeää, että hoitajat, johtajat, kouluttajat ja hoitoalan opetussuunnitelmien kehittämisestä vastaavat pyrkivät edistämään osaamista iäkkäiden hoidossa. Tässä tutkimuksessa kuvatut osaamisvaatimukset olisi hyvä huomioida laadittaessa suosituksia tai lakeja, joissa määritellään hoitokotien hoitohenkilökunnan osaamis- ja koulutusvaatimuksia, Kiljunen toteaa. Tutkimuksen aikana kehitettyä Nurse Competence in Care Home Scale -mittaria voidaan hyödyntää arvioitaessa hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaamista iäkkäiden hoidossa. Care home nursing professionals' competence in older people nursing
  15. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa selvitettiin, millaisia terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneille on suunniteltu, ja mitä tiedetään ikäteknologian vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin. Selvityksen mukaan ikääntyneiden terveyden edistämisellä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia, sillä jo pienillä muutoksilla fyysisessä tai sosiaalisessa aktiivisuudessa on merkitystä terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle. Uusien toimintatapojen ja teknologian kehittämisessä katsetta kannattaakin suunnata sairauksien hoidosta terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Digitaalisen teknologian laajamittainen hyödyntäminen nähdään keskeisenä tapana lisätä ikääntyneiden palveluiden tehokkuutta. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, miten teknologialla voidaan ennaltaehkäisevästi edistää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. Ikääntyneiden terveydentilassa, toimintakyvyssä ja palvelutarpeissa on suuria eroja, mikä on haaste myös teknologiasuunnittelulle. Teknologian käyttökohteita ovat olleet liikunta-aktiivisuuden ja ravitsemustasapainon tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen, turvallisen asumisen ja liikkumisen tukeminen sekä omahoito ja lääkehuolto. Uusi teknologia mahdollistaa ennaltaehkäisyyn entistä yksilöllisemmät palvelut ja riskitekijöiden varhaisen tunnistamisen. – Sensoriteknologian, palvelurobotiikan ja tekoälyn avulla voidaan suunnitella yksilön tarpeisiin mukautuvia sovelluksia, jotka seuraavat terveydentilaa ja toimintakyvyn muutoksia, antavat palautetta ja tarvittaessa ilmoittavat poikkeamista, kertoo professori Pekka Neittaanmäki. Uuden teknologian kustannusvaikutuksista on vielä niukasti tutkimustietoa. Joitakin lupaavia tuloksia on saatu internetin ja mobiiliteknologian hyödyntämisestä. Esimerkiksi etäohjattu liikunta- ja ravitsemusohjaus on ollut kustannusvaikuttavaa. – Liikuntaohjelmien järjestäminen maksaa henkilöä kohden vain joitakin satoja euroja vuodessa, mutta harjoittelulla voidaan parhaimmillaan ehkäistä vakava sairastuminen tai kaatuminen. Investointi on pieni, jos verrataan lonkkamurtuman hoitoon, josta seuraa kymmenien tuhansien eurojen lasku, projektitutkija Karoliina Kaasalainen havainnollistaa. Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että terveysteknologia kiinnostaa ikääntyneitä, mutta ikääntyneiden käyttökokemuksia teknologiasta on kartoitettu harvoin. Uuden teknologian suunnittelussa tärkeää olisikin ottaa huomioon eettisyys, käyttäjälähtöisyys ja digitaalisen syrjäytymisen riskit. Erityisesti heikommassa asemassa olevien mahdollisuudet käyttää ennaltaehkäiseviä teknologiapalveluita saattavat heikentyä, jos teknologia on kallista ja tarvittavaa opastusta ei ole saatavilla. – Jatkossa tarvitaan perusteellisempaa arviointia siitä, miten koko väestölle suunniteltavat digitaaliset palvelut tavoittavat ikääntyneet, ja miten niitä tulisi kehittää. Saavutettavat ja helppokäyttöiset teknologiapalvelut luovat edellytyksiä myös skaalautuvuudelle ja kustannushyödyille, toteaa Kaasalainen. Raportin tausta-aineistoina käytettiin tutkimuskirjallisuutta, aikaisempia hankeraportteja sekä teknologitoimittajien esimerkkejä. Raportti tehtiin osana Business Finlandin rahoittamaa Watson Health Cloud Finland -hanketta, jossa selvitetään tekoälyn ja uusien teknologioiden soveltuvuutta suomalaisen terveysalan kehittämiseen. Raportti on luettavissa tiedekunnan verkkosivuilla.
  16. Potilaat raportoivat erityyppisiä ja vakavuudeltaan erilaisia vaaratilanteita, joita he olivat kokeneet hoitonsa aikana. Yleisimmin nämä liittyivät tiedonkulkuun ja lääkehoitoon. Potilaat ehdottivat myös ratkaisuja vaaratilanteiden estämiseksi, mutta vain harvat niistä johtivat toimenpiteisiin, ilmenee terveystieteiden maisteri Merja Sahlströmin tuoreesta väitöstutkimuksesta. Sahlström tutki suomalaisten potilaiden sekä potilasturvallisuusasiantuntijoiden näkemyksiä potilasturvallisuudesta sekä potilaiden osallistumisesta sen edistämiseen. Tulosten mukaan potilaat tunsivat olonsa turvalliseksi hoidossa ollessaan ja suurin osa heistä arvioi potilasturvallisuuden tason erittäin hyväksi tai erinomaiseksi. Potilasturvallisuusasiantuntijat olivat sen sijaan kriittisempiä ja arvioivat potilasturvallisuuden olevan pääosin hyväksyttävällä tasolla. Potilaiden osallistuminen turvallisuuden edistämiseen vaihteli organisaatioittain. Selittävinä tekijöinä potilaan paremmalle osallistumiselle olivat potilaiden positiiviset kokemukset lääkehoidon turvallisuudesta, henkilökunnan rohkaisusta ja tiedon antamisesta ymmärrettävällä ja oikea-aikaisella tavalla sekä omasta kyvystään tunnistaa vaaratapahtumia. Tutkimuksesta ilmeni, että potilasturvallisuuden asiantuntijat pitivät potilaiden roolia erittäin tärkeänä turvallisuuden edistämisessä, mutta totesivat, ettei se ole saavuttanut nykyisten lakien ja strategioiden vaatimaa tasoa. Potilaat raportoivat, etteivät he saa riittävästi tukea ja rohkaisua hoitavalta henkilökunnalta osallistuakseen turvallisen hoidon edistämiseen ollessaan sairaalassa. Tutkijan mukaan potilaan osallistumisen edistäminen edellyttää sellaisen ympäristön luomista, jossa potilaan osallistuminen mahdollistuu ja jossa sitä arvostetaan ja tuetaan. – Tarvitaan avointa kulttuuria, jossa potilas nähdään yhtenä turvallisen ja laadukkaan hoidon edistäjänä. Tämän lisäksi tarvitaan potilasturvallisuusosaamista ja sen johtamista. Tarve on myös yhdenmukaisille valtakunnallisille potilasturvallisuusmittareille, joiden avulla myös potilaat voivat vertailla ja arvioida hoidon turvallisuutta ja laatua, Sahlström toteaa.
  17. Uudenvuodenpuheessaan tasavallan presidentti kantoi huolta hoitajiin, poliisiin ja muihin auttajiin kohdistuvaan väkivaltaiseen käytökseen. Niinistön mielestä voimme hyvillä mielin sanoa, että Suomi on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin, vapain maa ja vahvuutenamme on aina ollut luottamus myös viranomaisiin: opetuksesta sosiaalitoimeen, poliisista terveydenhuoltoon. – Perinteisesti on arvostettu näitä turvamme tekijöitä. Nyt tulee kuitenkin yhä useammin esiin, että he joutuvat työssään kohtaamaan sopimatonta, jopa aggressiivista käytöstä. Jotain on mennyt pahasti vinoon, jos yhteiskunnan palveluksia tarjoava joutuu työssään pelkäämään avustettaviaan, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi. – Demokratian kunnioitusta mitataan arkisessa asioinnissa, pöydän molemmin puolin. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 2019
  18. Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva työaikalain muutos uhkaa heikentää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työehtoja. Työaikalain tarkoitus ja tehtävä on suojella työntekijöitä. Sote-alalla ilmenee jo tälläkin hetkellä merkittäviä työssä jaksamisen ongelmia. Nyt työntekijän suojaa ollaan rapauttamassa entisestään, toteaa Tehy tiedotteessaan. Tehy vastustaa työaikasuojelun heikentämistä sote-alalla ja edellyttää, että esitetystä jaksotyön soveltamisalan laajentamisesta luovutaan. Jaksotyö on kehitetty 1940-luvulla eikä se toimi 2020-luvun Suomessa. Jaksotyö on naisia syrjivä, työantajalle halpa työaikamuoto, joka on työaikasuojelun kannalta surkea. Jaksotyötä käytetään nykyään erityisesti naisvaltaisella sote-alalla säästösyistä. Hallituksen esityksen mukaan jaksotyön käyttöä ollaan nyt laajentamassa. Jaksotyön piiriin ollaan siirtämässä käytännössä kaikki tehyläiset työt. Kyseinen työaikamuoto olisi jatkossa käytettävissä muun muassa yötyötä edellyttävissä varhaiskasvatuspalveluissa, pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sairaankuljetus- ja ensihoitotyössä. Lisäksi edellä mainittuihin kiinteästi liittyvissä tukitoiminnoissa kuten veripalvelussa voitaisiin käyttää jaksotyömuotoa. Jaksotyön käytön laajentamisella ei ole nähtävissä muuta perustetta kuin taloudellinen säästötavoite. Jaksotyömuodossa työntekijä joustaa saamatta asianmukaisia ylityökorvauksia ja samalla työnantaja säästää. Hallituksen esityksen toinen keskeinen ongelma on Tehyn mukaan keskimääräisen yleistyöajan lisätyökiintiö. Ehdotettu muutos käytännössä romuttaa vuorokautisen työaikasuojelun eli oikeuden 8 tuntiseen työpäivään. Muutoksen jälkeen työntekijä ei voisi enää kieltäytyä työskentelemästä 8 tunnin työrupeaman jälkeen, vaan vasta viikoittaisen lisätyökiintiön ylittymisen jälkeen. Muutos tarkoittaisi voimakasta rajoitusta työntekijöiden vapaa-ajan käyttöön ja yksityiselämän suojaan. Työpäivän venyminen lisätyövelvoitteen johdosta yli suunnitellun 8 tunnin työpäivän merkitsisi monelle työntekijälle ongelmia mm. lastenhoidon järjestämisessä. Lisääntyvä epävarmuus työajoista vaikeuttaisi kaikilta osin työn ja muun elämän yhteensovittamista. Muutosesitykselle on vaikeaa nähdä muuta kuin taloudellista säästöperustetta. Työaikasuojelua ja työntekijöiden hyvinvointia muutoksella ei ainakaan edistetä. Tehy vaatii, että keskimääräisen yleistyöajan lisätyökiintiötä ei säädetä.
  19. Vuoden 2019 alusta alkaen valtio voi maksaa kunnille korvausta sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavasta koulutuksesta. Korvauksen määrä perustuu rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden henkilöiden määrään sekä koulutuksesta määrättyyn korvaukseen. Korvauksen euromäärä vahvistetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Koulutuksen hinta on aikaisempina vuosina ollut noin 4 900 euroa koulutusta kohden. Aluehallintovirastot maksavat koulutuskorvauksen kahdesti vuodessa hakemuksen perusteella. Vuosina 2012-2018 erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen on suorittanut vuosittain keskimäärin noin 60 henkilöä. Vuonna 2019 valmistuvia arvioidaan olevan 88. Terveydenhuoltolain muutos tulee voimaan 1.1.2019
  20. Hallituksen reformiministerityöryhmä ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaan valtio luovuttaisi FinnHEMS Oy:n tukikohta- ja muihin menoihin noin 27 miljoonan euron osakevarallisuuden. Sosiaali- ja terveysministeriö neuvottelisi samalla yhtiön omistuksen keskittämisestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja sopisi valtion päätösvallasta rahoittajana yhtiön tukikohtien sijaintia ja investointia koskevissa asioissa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on aiemmin linjannut, että lääkärihelikoptereiden lentotoiminnan järjestämisvastuu on tarkoitus keskittää tulevalle Pirkanmaan maakunnalle sote-uudistuksen yhteydessä. Samalla yliopistollisten sairaanhoitopiirien nykyisin omistama FinnHEMS Oy siirtyisi silloin vastaavasti Pirkanmaan maakunnan omistukseen. Lisäksi hallituksen reformiministerityöryhmä linjasi 20.12., että lääkärihelikopterien uudet tukikohdat perustettaisiin uuden rahoituksen turvin Seinäjoelle ja Kouvolaan. Eduskunnan oikeusasiamies on katsonut, että nykyisillä tukikohdilla ei kyetä tarjoamaan yhdenvertaista ensihoitolääkärin saatavuutta hätätilapotilaille kaikkialla Suomessa ja suurimmat kipupisteet ovat Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavan FinnHEMS Oy:n nykyiset kuusi helikopterikenttää ovat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Jatkossa tukikohtia olisi kahdeksan. Näin ensihoitopalvelun kattavuus paranisi ja ensihoitoa olisi saatavissa yhdenvertaisemmin koko maassa. Perustelumuistio
  21. Huoltajien mahdollisuus asioida Omakanta-palvelussa lastensa puolesta laajenee. Terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava aina lapsen tapaamisen yhteydessä lapsen kypsyys tehdä päätöksiä omasta hoidostaan. Jos ammattihenkilö arvioi lapsen riittävän kypsäksi, lapsi voi päättää itse omien tietojensa näkymisestä vanhemmille Omakanta-palvelussa. Lähtökohtaisesti huoltaja vastaa lapsen hoidosta ja huolenpidosta, ja huoltajalla on oikeus saada lapsensa potilastiedot. Potilaslain mukaan alaikäisellä on kuitenkin oikeus päättää hoidostaan sekä kieltää terveystietojensa näyttäminen huoltajalle, jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hänet kyvykkääksi hoitamaan omaa asiaansa. Toimintamalli terveydenhuollossa muuttuu merkittävästi, kun lasten tiedot saadaan huoltajien näkyvillä Omakantaan heti, kun tiedot on kirjattu ja tallennettu Kanta-palveluun. Alaikäisen kypsyyden arviointiin ja tahdon selvittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita, jotta hänen oikeutensa luottamukselliseen asiointiin turvataan eivätkä huoltajat saa vahingossa sellaisia tietoja, joita alaikäinen ei ole tarkoittanut huoltajan nähtäville. Terveydenhuollon ammattilaisen on siksi arvioitava jokaisella vastaanottokäynnillä alaikäisen kypsyys päättää hoidostaan ja selvitettävä lapsen tahto tietojen näyttämiseen ennen tietojen tallentamista. Todennäköisyys siihen, että alaikäinen on kypsä päättämään terveydenhuollon asioistaan, kasvaa iän myötä. Uudessa toimintamallissa kypsyyden arvioon pakottava raja potilastietojärjestelmissä asetetaan kahteentoista ikävuoteen. Tietojen näkyminen voidaan kuitenkin estää tarvittaessa jo nuorempien lasten kohdalla. Toimintamallissa otetaan huomioon alaikäisen oikeus luottamukselliseen asiointiin terveydenhuollossa sekä huoltajien oikeus saada lastensa potilastiedot, jotta he voivat vastata lapsen hoidosta ja huolenpidosta. Lisäksi toimintamallin on sovelluttava kaikkiin terveydenhuollon erilaisiin palveluihin ja prosesseihin ilman, että ammattilaisten työhön tulee kohtuutonta kuormitusta. Eri osapuolten oikeudet ja velvoitteet huomioonottava uusi toimintamalli otetaan käyttöön heti, kun se on valmis ja toimii sekä Kanta-palvelussa että eri potilastietojärjestelmissä. Arvioitu käyttöönotto on vuonna 2020. Tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa vanhemmilla on oikeus pyytää alaikäisten lastensa potilasasiakirjat nähtäväkseen ja saada niistä kopio, ellei alaikäinen ole kieltänyt tietojen antamista. Huoltajat voivat nyt myös nähdä alle 10-vuotiaiden lastensa tiedot Omakanta-palvelussa. Näin mahdollistettiin se, että huoltajat pääsevät näkemään pienimpien lastensa potilastiedot jo ennen kuin puolesta asiointi on saatu kokonaan käyttöön. Tarvittaessa tietojen näkyminen huoltajalle on voitu estää. Huoltajien mahdollisuus asioida Omakannassa vain alle 10-vuotiaiden lastensa puolesta on herättänyt paljon julkista keskustelua. Myös oikeuskanslerinvirasto on pitänyt ikään perustuvaa rajausta moitittavana. Uudessa toimintamallissa tällaista rajausta ei ole. STM
  22. Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksesta selvisi, että selvä ongelma etenkin kunta-alalla ovat työn henkinen rasitus ja kiire. Kunta-alan työntekijöistä 61 prosenttia kokee työssään henkistä kuormitusta. Kolmannes koko julkisen alan henkilöstöstä kokee ettei ole riittävästi aikaa työn tekemiseen. Työn fyysinen kuormittavuus on edelleen monen ammattiryhmän arkea ja monilla ammattialoilla kuormittavat lisäksi väkivaltatilanteet. Sosiaali- ja terveysalalla lähes joka toinen on viimeisen vuoden aikana kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaan taholta. Lisäksi noin joka neljäs kunta-alan työntekijä on kokenut epäasiallista kohtelua työyhteisössään vuoden aikana. Tutkimuksessa julkisen alan työoloissa ja työhyvinvoinnissa nähdään myös monia myönteisiä piirteitä ja voimavaratekijöitä. Lähes jokainen työntekijä pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Lähes neljä viidestä työntekijästä kokee työssään iloa ja innostusta, ja myös suosittelee työpaikkaansa. Vastaavasti henkilöstöstä neljä viidestä arvioi fyysisen ja henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Valtaosa henkilöstöstä arvioi myös osaamisensa olevan sopiva suhteessa työn vaatimuksiin. Tutkimusraportit löytyvät osoitteesta https://www.keva.fi/tutkimukset
  23. Haartmanin päivystyksen hoitajat ovat nostaneet esiin, että työ päivystyksessä on tällä hetkellä liian kiireistä. YLEn uutisessa kerrottiin, että hoitajien mukaan potilasturvallisuus vaarantuu jatkuvasti ja heitä kehotetaan "hallittuun rimanalitukseen". Hoitajat kokevat, että ongelma on vain pitkittynyt eikä sen eteen tehdä tarpeeksi. Helsingin kaupunki kertoo ottavansa hoitajien huolen vakavasti. – Etsimme ratkaisuja tilanteeseen yhdessä henkilöstön kanssa. Viimeksi tänä aamuna kokoonnuimme käsittelemään asiaa, päivystystoimintojen johtajalääkäri Laura Pikkarainen kertoo kaupungin tiedotteessa. Päivystysten potilasmäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet. Haartmanin päivystykseen on tänä aikana palkattu lisää 28 hoitajaa. Yhteensä siellä työskentelee 103 hoitohenkilöstöön kuuluvaa. Helsingin kaupungin mukaan ruuhkaisina aikoina on aina lupa palkata lisäapua. Potilasturvallisuudesta ei missään tilanteessa tingitä. Kaupunki pitää myös tärkeänä, että päivystykseen ohjautuvat ne potilaat, jotka tarvitsevat päivystyksellistä hoitoa ja että potilaat myös pääsevät tarvittaessa päivystyksestä sujuvasti jatkohoitoon. – Tärkein tavoitteemme on aina hyvä ja turvallinen hoito. Tässä meitä auttaa, että päivystyksessä on ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. He työskentelevät potilaiden parhaaksi. Meidän on tehtävä oma osuutemme, että heillä on mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet, Laura Pikkarainen toteaa. Ensi vuoden alusta lukien kaikki Helsingin päivystykset kuuluvat samaan HUSin organisaatioon. Lisätietoja: Kaupungin tiedote YLEn uutinen Hartmanin tilanteesta
  24. Kuntien vanhuspalveluista vastaavat ovat huolissaan kotihoidon riittävyydestä, ilmenee THL:n kunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille lähettämästä kyselystä. Vain noin puolet (54 %) vastaajista on sitä mieltä, että alueella on riittävästi kotihoidon palveluja. Tilanne on heikentynyt vuodesta 2016. Väestön ikääntyessä kunnissa tarvitaan erityisosaamista vanhuksia koskettavista ongelmista. Erityisosaamisen saatavuus on laskenut monilla osaamisalueilla. Heikoiten on käytettävissä ikääntyneisiin erikoistuneen gerontologisen sosiaalityön osaamista. – Maakunnissa kehitetään tällä hetkellä asiakasohjausta, jonka tehtävänä on huolehtia, että ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut ja sosiaaliturvan. Asiakasohjaukseen tarvitaan lisää gerontologisen sosiaalityön ammattilaisia. Pula on niin suuri, että pitäisi harkita koulutusmäärien nostoa , sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:sta. Pula erityisosaajista voi jo vaikeuttaa riskiryhmien palvelujen saamista Kyselyn perusteella useat vanhuspalvelujen erityisryhmät saavat Suomessa aiempaa vähemmän heille kohdennettuja palveluja. Erityisryhmillä tarkoitetaan asiakkaita, jotka tarvitsevat enemmän tukea kuin muut. Tällaisia ovat esimerkiksi yksin asuvat muistisairaat, päihteiden käyttäjät ja mielenterveysasiakkaat sekä vammaiset ihmiset. Myös vähävaraiset tai äskettäin leskeksi jääneet vanhukset pitäisi huomioida, sillä heillä on elämäntilanteensa vuoksi suurentunut riski sairastua, syrjäytyä tai joutua toimeentulovaikeuksiin. Huoli toimintakyvyn tukemisen määrärahojen riittävyydestä kasvaa Iäkkäiden palveluissa strategisena tavoitteena on, että menojen kasvua hillitään tukemalla vanhusten toimintakykyä, jotta he pärjäisivät kotona pitkään. Kyselyn perusteella toimintakyvyn tuen määrärahat riittävät aiempaa huonommin. Saatu tulos on seuranta-ajan heikoin. – Vastausten perusteella vanhuspalvelut ovat monilta osin kunnissa heikentyneet. Muutos on huolestuttava, koska palveluja tarvitsevien määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, joten vanhuspalveluja pitäisi kehittää nyt erityisen tavoitteellisesti. Jatkossa entistä suurempi osuus budjettivaroista kuluu vanhuspalvelujen järjestämiseen , Kehusmaa toteaa. Diaesitys tuloksista: Vanhuspalvelujen tila Suomessa kuntakyselyn valossa
  25. Hallitus esittää terveydenhuoltolain ensihoitopalvelua koskeviin säännöksiin muutoksia, jotta ne vastaisivat maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rakenteita. Esityksen mukaan ensihoitopalvelu olisi viranomaistoimintaa, osa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjärjestelmää sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Ensihoitopalvelun järjestäisivät kaikki 18 maakuntaa. Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitoyksikköön. Ensihoitopalvelu tuotettaisiin maakunnan omana toimintana tai yhteistyössä toisen tai toisten maakuntien kanssa. Maakunta voisi myös hankkia tietyn osan palvelusta muilta palveluntuottajilta. Mahdollisuus monituottajamalliin säilyisi. Kaikkien toimijoiden pitäisi käyttää kansallisia korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmiä, joiden kautta ensihoitotehtävät välitetään ja käsitellään. Potilassiirtojen määritelmää täsmennettäisiin. Esimerkiksi potilaan siirtäminen suunniteltuihin tutkimuksiin ei kuulu ensihoitopalveluun. Maakunnan pitäisi järjestää nämä potilassiirrot ensisijaisesti kilpailuttamalla. Yhteistyöalueille laajemmat toimialan valmiuden ja varautumisen ohjaustehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista halutaan vahvistaa niin, että erityisesti päivystystoiminnan valmistelua ja yhteen sovittamista tehdään maakuntien kesken yhteistyöalueilla. Yliopistosairaalaa ylläpitävä maakunta perustaisi ohjausryhmän, johon kuuluvat yhteistyöalueen maakunnat. Ohjausryhmä ohjaisi sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan ja ensihoitopalvelun valmius- ja varautumissuunnittelua alueella ja huolehtisi muiden yhteistyöalueiden kanssa siitä, että toiminnasta muodostuu valtakunnallisesti toimiva kokonaisuus. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä maakunta perustaisi yhteistyöalueelle myös sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskuksen. Valmiuskeskus mm. loisi, ylläpitäisi ja välittäisi ajantasaista tilannekuvaa päivystystoiminnasta ja -resursseista. Valtakunnallinen neuvontapalvelu - Päivystysapu 116 117 Laissa säädettäisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoimintojen neuvonta- ja ohjauspalvelusta. Päivystysapu 116 117 olisi valtakunnallisesti toimiva puhelinnumero, johon asukkaat voivat soittaa päivystyksellisissä sosiaali- ja terveysongelmissa, joissa ei ole kyse hätätilanteesta. Päivystysapu 116 117 järjestettäisiin alueellisesti ja siinä noudatettaisiin valtakunnallisesti yhtenäisiä kriteerejä. Valtakunnallisesti yhtenäisiä asioita olisivat yhteinen valtakunnallinen puhelinnumero 116 117 ja siihen liittyvät digitaaliset palvelut, tiedonhallinnan järjestelyt, edellytys integroitumisesta alueen muuhun palvelujärjestelmään ja yhteistyö hätänumeron 112 kanssa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
×
×
  • Create New...