Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 189 results

  1. Hoitohenkilöstö suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti influenssarokotuksiin, mutta tietoa ja koulutusta tarvitaan paljon lisää. Asia käy ilmi opinnäytetyöstä (YAMK), jossa selvitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) henkilöstön asenteita influenssarokotuksiin. Vastauksista nousi esiin tiedon puutetta, virheellisiä uskomuksia sekä huolta influenssarokotteiden turvallisuudesta. Muun muassa immuniteetin muodostuminen ihmisessä rokotteen avulla oli suurelle osalle henkilöstöstä epäselvää. Tutkijan mukaan koulutuksella näyttäisi olevan merkitystä tietämykseen ja ymmärrykseen rokottamisesta. Jopa 20% (315 työntekijää) epäili saavansa influenssarokotuksesta varsinaisen taudin. Suurimpina ammattiryhminä näin epäilivät lähihoitajat, suuhygienistit ja muut potilastyössä olevat työntekijät. Lääkäreistä sen sijaan vain 4% ajatteli saavansa rokotteesta taudin. Epäilyksiä influenssarokotteen tehoon oli kaikissa ammattiryhmissä. Suurin osa vastaajista ei osannut valita kantaansa vahvistaako rokotus immuniteettiä vai heikentääkö se sitä. Huolta rokotteen turvallisuudesta ja sivuvaikutuksista koettiin myös paljon. Eniten huolta kokivat lähihoitajat, ensihoitajat ja suuhygienistit. Lääkäreistä vain 9% esitti huolensa rokotteen turvallisuudesta. Pääsääntöisesti vastaajat kokivat heille suositellut rokotukset tärkeiksi. Vain 5% vastaajista oli eri mieltä. Itsemääräämisoikeus koettiin tärkeäksi, mutta käytännössä tämä ei ajanut potilasturvallisuuden ohi. Viralliseen tietoon luotetaan Luottamusta rokotuspäätöksiä tekeviin viranomaisiin koettiin vahvasti, samoin luotettiin viranomaisten (WHO, THL) tiedonlähteisiin rokotusasioissa. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi rokotustiedon välittämisessä koettiin THL:n internet-sivut, joita 84% vastasi pitävänsä hyvin tai melko luotettavana. Terveysportti, muut terveydenhuollon julkiset internet-sivut ja ammattilehdet koettiin myös luotettaviksi. Myös työpaikan sisäiseen intranetin tiedotteisiin luotettiin hyvin. Aikakauslehdet ja sanomalehdet sen sijaan kärsivät luottamuspulaa. Vain 5% vastaajista koki sanomalehdet hyvin luotettaviksi ja peräti kolmannes vastaajista ilmoitti pitävänsä näitä epäluotettavana. Vain 4% vastaajista koki sosiaalisen median luotettavaksi tiedon lähteeksi. Yllättäen ne, jotka kokivat sosiaalisen median hyvin tai melko luotettaviksi olivat iältään yli 45 -vuotiaita. Median vaikutus rokotuspäätöksen tekemiseen oli vähäinen. Vain 13% vastaajista koki lukemiensa lehtijuttujen tai sosiaalisen median kirjoittelun vaikuttaneen omaan rokotuspäätökseensä. Sosiaalisessa mediassa omia ajatuksia jakoi vain 5% vastaajista. Lähteiden luotettavuuden arviointi oli 42 %:lle vastaajista helppoa, vaikeaksi sen koki noin kolmannes. Miia Koukku: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan asenteet influenssarokotukseen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, ylempi AMK http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088358 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin henkilöstölle lähetettiin kysely lokakuussa 2018. Vastauksia saatiin 1609 kpl ja vastausprosentiksi tuli 30 %.
  2. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira katsoo, että botuliinitoksiinihoitojen antaminen on vaativaa lääketieteellistä osaamista edellyttävä toimenpide. Tämän vuoksi botuliinitoksiinihoitojen antaminen on luettava terveydenhuollon toiminnaksi myös silloin, kun se annetaan puhtaasti esteettisessä tarkoituksessa. Viime vuosina botuliinitoksiinihoitoja ovat ryhtyneet antamaan myös henkilöt, joilla ei välttämättä ole riittävää osaamista botuliinitoksiinihoidon riskittömään toteuttamiseen. Myös hoidon antamisessa on ilmennyt puutteita Lääkevalmisteyhteenvetojen mukaan botuliinitoksiinihoitoja saavat antaa vain asianmukaisen koulutuksen saaneet lääkärit, joilla on kokemusta hoitojen antamisesta ja vaadittavien laitteiden käytöstä. Valviran näkemys on, että lääkemääräyksen potilaalle antanut lääkäri voi siirtää botuliinitoksiinin pistämisen myös sellaiselle sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle tai kätilölle, joka on suorittanut botuliinitoksiinin pistämistä varten annetun koulutuksen. Laillistetun lääkärin on myös varmistuttava botuliinitoksiinihoitoja antavien sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden osaamisesta ja myönnettävä kirjallinen lupa näiden pistosten antamiseen. Vastuu botuliinitoksiinihoidoista on lääkärillä myös niissä tilanteissa, joissa hän on siirtänyt pistämisen sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle tai kätilölle. Jos pistoksen antaja ei ole lääkäri, tulee se antaa lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Botuliinitoksiinihoitojen antamisen edellytykset lyhyesti Hoitoja annetaan terveydenhuollon toimintayksikössä tai hoitoja antaa itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva lääkäri. Lääkärin tulee olla pistämistilanteessa välittömästi tavoitettavissa paikalle toimintayksikköön, kun sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö antaa kyseisiä hoitoja. Hoitojen antaja on Suomessa ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri tai laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka opinnot ovat sisältäneet riittävästi pistoskoulutusta (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö) ja, joka on saanut botuliinitoksiinin pistämistä koskevaa koulutusta ja laillistettu lääkäri on varmistunut hänen osaamisestaan botuliinihoitojen antamisen osalta ja myöntänyt hänelle kirjallisen luvan hoitojen antamiseen toimii terveydenhuollon toimintayksikössä lääkärin johdon ja valvonnan alaisena Hoitojen antaminen yksityisesti edellyttää, että hoitoja antavalla toimintayksiköllä on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen tai että itsenäisesti ammattiaan harjoittava lääkäri on tehnyt aluehallintovirastolle ilmoituksen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta. edellyttää myös hoidosta vastaavan lääkärin antamaa lääkemääräystä, potilasasiakirjamerkintöjen laatimista sekä voimassa olevaa potilasvahinkovakuutusta. Lähde: Valvira
  3. Hoitajat.net

    Lähihoitajien SM-kulta Espooseen

    Espoolainen Helmi Ryynänen, 18, on voittanut kultaa ammattitaidon SM-kilpailuissa lähihoitaja-sarjassa. Hopeaa nappasi Teresa Memrik (Gradia) ja pronssia Jenni Jäske (SAMIedu). Lähihoitajaksi valmistuva Ryynänen kuuluu Omnian joukkueeseen, josta yhteensä 15 kilpailijaa osallistui Taitaja-finaaliin. Ryynänen on hakenut ensi syksyksi toisen osaamisalan, lasten kasvatuksen, lähihoitajaopintoihin. Hän on hyödyntänyt opinnoissaan myös mahdollisuutta opiskella ammattikorkeakouluopintoja osana tutkintoaan. Taitaja2019-kilpailu huipentui torstaina, kun viimeiset kilpailusuoritukset saatiin päätökseen. Mitalistit palkittiin juhlavissa päättäjäisissä Joensuun jäähallissa. Kilpailu on ollut kaikille nuorille huikea matka, josta kotiin viemisinä on upeita onnistumisen kokemuksia, uutta osaamista tulevaisuuteen, iloisia muistoja ja uusia ystäviä. Seuraavan kerran ammattitaidon suomenmestaruuksista kilpaillaan vuoden kuluttua Jyväskylässä Taitaja2020-kilpailun merkeissä. TULOKSET https://www.taitaja2019.fi
  4. Itä-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt Tehy Siun soten ammattiosaston tekemän epäkohtailmoituksen, joka liittyy yhteispäivystyksen ja päivystysosaston sekä Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastojen niukkojen henkilöstömiehitysten aiheuttamaan potilasturvallisuusriskiin. Aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan siitä, että käytettävissä on riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yhteispäivystys ja päivystysosasto Aluehallintovirasto toteaa, että yhteispäivystyksen ja päivystysosaston henkilöstömitoitusta on seurattu aktiivisesti, mikä on myönteistä. Arvioitu minimihenkilöstömäärä kuitenkin alitettiin lukuisia kertoja kesän ja alkusyksyn 2018 aikana. Saadun selvityksen mukaan henkilöstön riittämättömyys on liittynyt siihen, ettei rekrytointiyksikkö pystynyt toimittamaan äkillisissä tilanteissa päivystystyöhön perehtyneitä sijaisia. Aluehallintovirasto kiinnitti huomiota vuonna 2018 kasvaneeseen potilasvahinkoilmoitusten määrään ja arvioi henkilöstön riittämättömyyden aiheuttaneen riskin potilasturvallisuudelle. Itä-Suomen aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan suunnitelmallisista ja riittävän joustavista rekrytointikäytännöistä, joilla varmistetaan yhteispäivystyksen riittävä osaavan henkilöstön määrä asianmukaisen ja potilasturvallisen hoidon varmistamiseksi. Aluehallintovirasto jatkaa valvontaa seuraamalla yhteispäivystyksen ja päivystysosaston kesän 2019 toimintaa. Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastot Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että Siun sotessa on mietitty ja osin toteutettu toimia potilasturvallisuuden varmistamiseksi terveyskeskusten vuodeosastoilla. Samoin aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että kaikkiin työvuoroihin suunnitellaan riittävä määrä koulutettua hoitohenkilöstöä, erityisesti sairaanhoitajia. Itä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että potilasturvallisuus on vaarantunut kesän ja syksyn 2018 aikana Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastolla henkilöstömitoituksen ja -rakenteen sekä hoitajilta puuttuvien lääkelupien vuoksi. Molempien terveyskeskusten vuodeosastoilla on ollut niukka henkilöstömitoitus potilaiden hoitoisuuden tarpeeseen sekä Siun soten itse asettamaan hoitajamitoitustavoitteeseen nähden. Aluehallintovirasto toteaa, että potilasturvallisuuden heikentyminen näkyy lisääntyneenä haittatapausilmoitusten kasvuna kesällä ja syksyllä 2018. Itä-Suomen aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan siitä, että sen alueen kuntien terveydenhuollon palveluihin on osoitettu riittävästi voimavaroja. Käytettävissä tulee olla riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Terveydenhuoltohenkilöstön rakenteen ja määrän tulee vastata alueen väestön terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava mitoituksen joustavuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla. Riittävä ja lääkeluvat omaava sairaanhoitajaresurssi tulee varmistaa Siun soten ikäihmisten palvelualueella myös terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lähde: AVI
  5. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat yhdessä, että hallitusohjelmaan on kirjattava saattohoitopalveluiden turvaaminen koko väestölle lainsäädäntömuutoksella. Järjestöt edustavat yhteensä yli 330 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. STM:n vuonna 2019 julkistaman väliraportin mukaan saattohoidon palveluiden järjestämisessä on suurta alueellista vaihtelua ja paikoin merkittäviä puutteita. Saattohoitopalveluiden saatavuuden osalta asukkaat eivät ole Suomessa yhdenvertaisessa asemassa, eikä useilla sairaanhoitopiireillä ole tarjota riittäviä erityistason palveluita. Näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Joka kolmas kuoleva tarvitsee erityistason saattohoitoa. Saattohoidon palveluiden parantaminen edellyttää lisää henkilöstöresursseja, kokonaisvaltaista saattohoito-osaamista sekä tarkoituksenmukaisia tiloja saattohoito-osastoille, poliklinikoille, sairaaloihin sekä kotisairaaloihin. Saattohoitoa ohjaamaan tarvitaan kansallinen strategia. Pelkät suositukset eivät paranna hoidon laatua, vaan tarvitaan myös valtakunnallista laadun valvontaa. Lääkäriliiton laskelmien mukaan hallitusohjelmakirjauksen hintalappu olisi noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Palveluiden parantuminen tulee toisaalta vähentämään jonkin verran erikoissairaanhoidon ja päivystyskäyntien tarvetta. Nykyistä saattohoidon saatavuutta ei saa heikentää. Yksityiset saattohoitokodit ovat kehittäneet saattohoitoa merkittävällä tavalla Suomessa. Järjestöt vetoavat kuntiin ja kuntayhtymiin, että loistavaa työtä tehneitä saattohoitoyksiköitä ei jouduttaisi ajamaan alas lyhytnäköisten säästöjen vuoksi. Saattohoidon riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa ja vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä. Saattohoidon koulutusta voitaisiin kehittää käynnissä olevan EduPal-kärkihankkeen pohjalta. Hoitotyöntekijöiden on tunnettava saattohoitoon liittyvät suositukset sekä näyttöön perustuva tieto ja toimittava niiden mukaisesti. Jokaisessa yksikössä, jossa saattohoitoa toteutetaan, tulee olla yhtenäiset linjaukset esimerkiksi kivunhoitoon, koska kivunhoito toteutuu selvitysten mukaan puutteellisesti. Järjestöt ovat keväällä nostaneet aihetta keskuteluun #saattohoitopakkaus-kampanjassaan. - Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, siksi #saattohoitopakkaus, järjestöt tiivistävät. Kampanjan suojelijana toimii arkkiatri Risto Pelkonen. - Kuolevan potilaan kohtaamisen ja saattohoidon syväsanoman tulee kuulua jokaisen hoidon ammattilaisen koulutusohjelmaan, Pelkonen painottaa. Parempaa saattohoitoa vaatimassa Suomen Lääkäriliitto ry Tehy ry Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Suomen sairaanhoitajaliitto ry Suomen Terveydenhoitajaliitto ry Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
  6. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Attendo Oy:n Attendo Jalava -toimintayksikköä koskevan valvontapäätöksen. Aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Oy on ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin toimintayksikössä havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Aluehallintovirasto jatkaa toimintayksikön valvontaa ja tekee sinne tarkastuskäynnin erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Aluehallintovirasto katsoo, että asiassa ei ole tarkoituksenmukaista antaa huomautusta yksikön entiselle vastuuhenkilölle, koska hän ei enää toimi yksikön vastuuhenkilönä. Aluehallintovirasto sai 30.1. - 4.2.2019 Varkauden kaupungilta vakavia, välittömään asiakasturvallisuuden vaarantumiseen viittaavia yhteydenottoja Attendo Jalava -toimintayksiköstä, joiden perusteella aluehallintovirasto teki valvontakäynnin toimintayksikköön 5.2.2019. Aluehallintovirasto havaitsi Attendo Jalava -toimintayksikössä merkittäviä puutteita asiakasturvallisuudessa. Attendo Oy esitti kuitenkin tarkastuskäynnillä selvityksen välittömistä korjaustoimenpiteistä siten, että aluehallintovirasto arvioi, että toiminta voi toistaiseksi jatkua. Lisäksi aluehallintovirasto pyysi selvitystä Attendo Oy:ltä ja entiseltä vastuuhenkilöltä. Kuultuaan asianosaisia aluehallintovirasto päätyi siihen, että ei katso huomautuksen eikä lievemmänkään hallinnollisen ohjauksen antamista vastuuhenkilölle vastaisen toiminnan varalle tarkoituksenmukaisena, koska hän ei työskentele enää toimintayksikön vastuuhenkilönä. Saatujen selvitysten perusteella aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Oy on asianmukaisesti ryhtynyt toimenpiteisiin korjatakseen tarkastuskäynnillä esiin tulleet epäkohdat siten, että asiassa ei ole tarkoituksenmukaista enää antaa huomautusta palveluntuottajalle. Aluehallintovirasto edellyttää, että Attendo Oy huolehti siitä, että vastaisuudessa Attendo Jalava -toimintayksikön toiminta täyttää sille lupapäätöksessä ja lainsäädännössä asetetut vaatimukset ja puuttuu epäkohtiin omavalvonnan keinoin. Aluehallintovirasto tekee tarkastuskäynnin Attendo Jalava -toimintayksikköön siinä vaiheessa, kun Attendo Oy:n tekemien korjausten voidaan olettaa vakiintuneen. Aluehallintovirasto ilmoittaa käynnin ajankohdasta toimintayksikölle erikseen.
  7. Rokotuskattavuutta voidaan Suomessa parantaa muun muassa varmistamalla riittävät henkilöresurssit neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Näin esittää rokotustoiminnan kehittämistä selvittänyt työryhmä. Työryhmä ei esitä pakkotoimia rokotuskattavuuden lisäämiseksi. Työryhmän mukaan puuttuvat rokotusannokset lapsille pitäisi pysytä antamaan nykyistä helpommin. Siksi neuvoloissa voisi harkita aukioloaikoja myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta kaikilla perheillä olisi mahdollisuus saada vastaanottoaikoja. Terveydenhoitajilla ja lääkäreillä pitäisi myös olla riittävästi aikaa keskustella vastaanotolla rokotuksiin epäröivästi suhtautuvien vanhempien kanssa. Aikuisille pitäisi saada rokotusaikoja perusterveydenhuollossa ilman viivytyksiä. Lapsen ja huoltajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä työryhmä selkiyttäisi ottaen huomioon lapsen etu ja lapsen terveyden ja hengen suojelun velvoite. Ristiriitoja voi olla erityisesti tilanteissa, joissa vanhemmilla on eriäviä näkemyksiä lapsen rokotuksista. Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun työryhmä käynnistäisi välittömästi. Muistutukset puuttuvista rokotuksista tekstiviestillä suoraan tietojärjestelmästä Potilastietojärjestelmää työryhmä ehdottaa kehitettäväksi niin, että hälytykset puuttuvista rokotuksista määritettäisiin kansallisesti. Järjestelmästä voitaisiin lähettää esimerkiksi tekstiviestillä muistutuksia ja hälytyksiä puuttuvista rokotuksista. Omakanta-palvelua kehitettäisiin niin, että sen kautta voisi helposti itse seurata omaa rokotussuojaa. Rokotuskattavuuden väestöseurantaa työryhmä esittää tehostettavaksi, jotta tietoja rokotuskattavuudesta voitaisiin hyödyntää paikallisesti nykyistä paremmin. Rokotustoimintaan liittyvän palvelujärjestelmän ja lainsäädännön kehittämisen lisäksi työryhmä esittää, että rokotuksia koskevan tiedon ja opetuksen määrää lisätään perusopetuksessa ja toiseen asteen koulutuksessa. Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutukseen sisällytettäisiin nykyistä enemmän tietoa rokotuksista ja rokottamisesta. Luottamusta rokotuksiin viestintää tehostamalla Rokotusten myötä monet taudit ovat käytännössä hävinneet, minkä vuoksi tieto ja ymmärrys rokotusten tarpeellisuudesta ja tautien haitallisuudesta on hämärtynyt. Siksi työryhmä lisäisi koko väestölle havainnollista viestintää rokotuksilla ehkäistävissä olevista taudeista, niiden oireista ja mahdollisista komplikaatioista väestö- ja kieliryhmät huomioon ottaen. Työryhmä kohdentaisi lisää rahoitusta rokotuskattavuuteen ja -luottamukseen vaikuttavien syiden tutkimukseen. Rokotustoiminnan kehittämistä selvittäneen työryhmän loppuraportti
  8. Digitaalinen työnantajamielikuvaa luotaava palvelu Tunto tarjoaa mahdollisuuden tutustua muiden antamiin työnantaja-arviointeihin ja kannustaa työntekijöitä jakamaan kokemuksiaan työnantajista oman uransa eri vaiheilta. Palvelusta löytyy kattavasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajia niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Kun jätät arviosi Tuntoon vähintään yhdestä työnantajasta toukokuun loppuun mennessä, voit voittaa yhden kuukauden palkan arvoisen matkalahjakortin (arvo 3220 €, palkinnon arvo on laskettu Suomen mediaanipalkan mukaan). Lue lisää kilpailusta: www.tuntopalvelu.fi/artikkeli/9699 Palvelu lanseerattiin alkuvuodesta. Alussa mukana oli vain yksityisiä yrityksiä, nyt mukaan on saatu myös julkisen puolen työpaikat. Katso esimerkiksi sairaanhoitopiirit: https://www.tuntopalvelu.fi/haku/sairaanhoitopiiri/1
  9. Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi palkittiin Venny Snellman -tunnustusapurahalla. Leino-Kilpi sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä hoitotyön koulutuksen kehittämisestä ja siihen vaikuttamisesta sekä hoitotyön roolin vahvistamisesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Leino-Kilpeä kiitellään erityisesti hänen ainutlaatuisen kansainvälisen uransa ansiosta. – Hänen kansainvälinen toimintansa hoitotieteen kehittäjänä on ollut laaja ja merkittävä. Leino-Kilpi toimii muun muassa kansainvälisten rahoittajien käyttämänä arvioitsijana. Lisäksi hän on arvioinut useiden kansainvälisten yliopistojen hoitotieteellistä tutkimusta. Jo parinkymmenen vuoden ajan hän on saanut erilaista rahoitusta EU:lta, sekin on hyvin ainutlaatuista maassamme. Hän on vaikuttanut vahvasti suomalaisen hoitotyön tunnettuuteen ja arvostukseen maailmalla, sanoo Sairaanhoitajien koulutussäätiön puheenjohtaja Sirpa Luukkainen. Helena Leino-Kilpi on toiminut Kings College Londonin kansainvälisessä ohjausryhmässä ja on parhaillaan muun muassa arvostetun hoitoalan yliopiston Trinity Collegen, School of Nursing and Midwiferyn vieraileva professori. – Olen hyvin iloinen ja ylpeä siitä, että olen päässyt tässä tehtävässäni esimerkiksi kehittämään heidän tutkimusstrategiaansa ja oppinut myös heiltä, sanoo Leino-Kilpi. Vuodesta 1998 lähtien Helena Leino-Kilpi on toiminut hoitotieteen professorina Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitoksella sekä hoitotieteen laitoksen johtajana. Hän opettaa niin perus- kuin tohtorikoulutuksessa. Leino-Kilpi toimii myös sivutoimisena ylihoitajana TYKS:ssä, jossa hän muun muassa koordinoi tutkimustoimintaa. – Sivutoimi mahdollistaa suoran yhteyden hoitoalan ammattilaisiin. Haluan korostaa, että yhtäkään tutkimussuunnitelmaa tai rahoitushakemusta ei ole syntynyt ilman kontaktia hoitotyön käytännön tai koulutuksen ammattilaisiin. Helena Leino-kilpi on tunnettu erityisesti hoitotyön etiikan asiantuntijuusalueella. Leino-Kilpi sanoo etiikan alan tutkimuksen olevan Suomessa edelleen liian niukkaa. – Kansainvälinen yhteisö on mahdollistanut kehitykseni – ja minä olen osaltani voinut tukea suomalaisten tutkijoiden kansainvälistymistä. Etiikan tutkijoilla on vahva eurooppalainen verkosto, jossa Suomikin on mukana. Etiikan lisäksi Leino-Kilven tutkimusaloja ovat kliinisen hoitotyön laatu sekä terveydenhuollon koulutus. Hänellä on yli 500 kansainvälistä tieteellistä julkaisua tutkimusalueiltaan. – Olen voinut vaikuttaa moniin asioihin. Ohjauksessani on valmistunut runsaat 60 erinomaista, hoitotyötä kehittämään kykenevää tohtoria. Olen ylpeä heistä jokaisesta ja pyrin seuraamaan heidän urakehitystään. Tällä alueella on ollut erityisen ilahduttavaa olla mukana kehittämässä maamme kansainvälisesti tunnettuja ja lukuisille kielille käännettyjä mittareita: kliinisen oppimisympäristön CLES-mittaria, hoitotyöntekijän kompetenssia arvioivaa Nurse Competence Scale-mittaria sekä etiikan alueelle läheisesti kuuluvaa Individualized Care-mittaria. Parhaillaan testaamme kansainvälisesti uutta moraalisen rohkeuden mittaria. Leino-Kilpi sanoo arvostavansa kovasti sellaista, että joku rohkeasti käynnistää uutta ja ajaa pitkäjänteisesti tärkeänä pitämiään asioita. Venny Snellman oli hänen mukaansa juuri tällainen henkilö. – On suuri kunnia saada nimenomaan hänen nimeään kantava tunnustus. Maassamme tunnustuksia on vähän ja pidän tätä erityisessä arvossa. Laitan sen korkealle paikalle ansioluettelossani ja kerron asiasta ylpeänä kansainvälisille kollegoilleni. Vennynä Leino-Kilpi haluaa hyödyntää tunnustusta, jotta hoitotieteen merkitys tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä saisi sille kuuluvan aseman. – Tehtäväni sekä Vennynä että hoitotieteen professorina on hoitotyön roolin vahvistaminen – ja vaikkapa poliitikkojen tietoisuuden lisääminen siitä, että terveydenhuolto ei ole vain lääkärien työtä. Sairaanhoitajien koulutussäätiö, SHKS, on jakanut Venny Snellman -tunnustusapurahaa vuodesta 2000 alkaen. Säätiö luo toiminnallaan edellytyksiä hoitotyön ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja hoitotyön koulutukseen tukemalla hoitotieteellistä tutkimusta ja merkittäviä hoitotyön kehittämishankkeita. Tunnustus myönnetään vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Tunnustuksen suuruus on 5000 euroa. Helena Leino-Kilpi on jo 19. Venny Snellman -tunnustuksen saanut vaikuttaja.
  10. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt kasvuun viime vuonna, osoittavat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Ikäryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat tasoittuneet alle 50-vuotiaitten ikäryhmissä. Ammattiryhmien välillä on edelleen moninkertaiset erot vuotuisissa sairauspäivissä. Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka, minkä jälkeen vuosittaisten sairauspoissaolopäivien määrä on pysynyt tasaisena ollen noin 16,7 päivää /työntekijä. Viime vuonna kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät nousuun, kun kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää. Lyhyet, 1–3 päivää kestävät sairauspoissaolokerrat jatkoivat lisääntymistään, mutta myös pitemmät kerrat kääntyivät kasvuun. Ammattiryhmien välillä suuria eroja sairauspoissaolojen määrissä Ammattiryhmien välillä on edelleen jopa 34-kertaiset erot sairauspoissaolopäivissä. Vähiten kunta-alalla pois työstä oman sairauden takia ovat rehtorit (6,5 pv), lehtorit ja tunti-opettajat (8,5 pv) ja lääkärit (9,9 pv). Kuntatyöntekijöistä eniten sairauspoissaolopäiviä on kodinhoitajilla (31,9 pv), koulunkäyntiavustajilla (26,7 pv) lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla (24,9 pv), lastenhoitajilla (23,14 pv) sekä sairaanhoitajilla (19,48 pv). Varsinkin nuorimmilla sairauspoissaolot ovat lisääntyneet Ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet. Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat olivat poissa töistä sairauden takia keskimäärin 21 pv, 40–50-vuotiaat 16 pv, 30–40-vuotiaat 15 pv ja alle 30-vuotiaat 13 päivää. Vuonna 2018 nuorimpien ikäryhmien välinen ero oli tasoittunut. Kun yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 19 pv, niin alle 30-vuotiaat, 30–40-vuotiaat sekä 40–50-vuotiaat 16 pv. – Nämä luvut ovat kuntatyön ja erityisesti kuntatyössä olevien nuorten työelämässä jaksamisen kannalta huolestuttavia, sanoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta. Kunta-alan tilanne heijastelee yleistä sairauspoissaolotilannetta. Kelan tilastot ovat samansuuntaiset kuin kunta-alan luvut. Kelan sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2017. Tämä nousu johtui lähinnä mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäiväkausien yleistymisestä ja ennen kaikkea nuorilla. Samoin pitkien sairauspoissaolojen väheneminen päättyi, kuten myös kunta-alalla 2018. Tarkempaa tietoa ja grafiikkaa kunta-alan sairauspoissaoloista löytyy Työterveyslaitoksen Työelämätietopalvelusta alkaen vuodesta 2000. https://www.tyoelamatieto.fi/#/fi/dashboards/kunta10-sick-leave
  11. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt kahden hoivakodin valvonnan, joissa molemmissa puutteet tuli korjata uhkasakon nojalla. Attendo Rantalan osalta uhkasakon suuruus oli 350 000 euroa ja Esperi hoivakoti Paatelan osalta sen suuruus oli 70 000 euroa. Molempien hoivakotien osalta havaitut puutteet on korjattu niin, että aluehallintovirasto katsoo toiminnan olevan lainmukaista eikä uhkasakkoja ole tarvetta laittaa täytäntöön. Molemmat hoivakodit sijaitsevat Muuramessa. Hoivakoti Rantala, Attendo Oy Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto velvoitti 11.4.2019 Attendo Oy:n 350 000 euron sakon uhalla huolehtimaan 2.5.2019 mennessä siitä, että Attendo Rantalassa on asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Hoitohenkilöstömitoitukseksi on edellytetty vähintään 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ja hoiva-avustajia voi olla hoitohenkilöstöstä yksi 15 asukasta kohden. Lisäksi yksikköön on edellytetty luvan mukaisesti 0,1 työntekijää asiakasta kohden tukipalvelutehtäviin ja neljä sairaanhoitajaa. Aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Rantalan henkilöstömitoitus on saatettu lainmukaiseksi ja valvonta-asian käsittely aluehallintovirastossa päättyy. Attendo Oy:lle asetettua uhkasakkoa ei laiteta täytäntöön. Perusteluina päätökselle on, että saadun selvityksen perusteella Attendo Rantalan hoitohenkilöstömitoitus on aluehallintoviraston edellyttämällä tasolla ja yksikössä on luvan edellyttämä määrä avustavaa henkilöstöä sekä sairaanhoitajia. Lisäksi yksikön viriketoimintaa on tehostettu ja yksikön piha-alueiden parannustyöt aloitetaan toukokuussa asiakkaiden ulkoilumahdollisuuksien ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Attendon Oy:n antaman selvityksen mukaan konsernitasoisesti on käynnistetty kehittämishankkeita, muun muassa omavalvontasuunnitelmien ja lääkehoitosuunnitelmien päivittämiseksi sekä esimiehen työtä helpottavien järjestelmämuutosten käyttöön ottamiseksi. Lisäksi Attendo Oy:lle tulee 12 alueellista rekrytointikoordinaattoria henkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Hoivakoti Paatela, Esperi Care Oy Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on velvoittanut 15.11.2018 VitaDays Oy c/o Esperi Care Oy:n 70 000 euron sakon uhalla huolehtimaan 31.12.2018 mennessä siitä, että Hoivakoti Paatelassa on asiakkaiden hoitoisuuteen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Hoitohenkilöstömitoitukseksi on edellytetty 0,73 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ja 0,15 työtekijää asiakasta kohden tukipalvelutehtäviin. Yksikön toteutunutta hoitohenkilöstömitoitusta on tarkistettu kevään 2019 aikana. Viimeisimmässä tarkastuksessa Esperi Care Oy:n aluepäällikön 18.4.2019 toimittamien hoivatyöntekijöiden tuntien perusteella yksikön toteutunut mitoitus on ollut 0,76 htv asukasta kohden. Myös yksikön tukipalvelutehtäväresurssi on aluehallintoviraston edellyttämän mukainen. Aluehallintovirasto katsoo, että Hoivakoti Paatelan henkilöstömitoitus on saatettu lainmukaiseksi ja valvonta-asian käsittely aluehallintovirastossa päättyy eikä asetettua uhkasakkoa laiteta täytäntöön. Lähde: AVI
  12. Lyhyt hoitojakso osastolla tuo haasteita syöpäpotilaan psykososiaaliseen tukemiseen, todetaan Oulun ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä. Opinnäytetyön ovat tehneet Katri Kotajärvi, Anniina Niemelä ja Maija-Leena Österberg osana sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoa. Tutkimme opinnäytetyössämme erään sairaalan osaston hoitajien näkemyksiä syöpäpotilaiden psykososiaalisesta tukemisesta lyhytaikaisessa hoitokontaktissa. Lisäksi tarkastelimme, minkälaisia keinoja tai menetelmiä hoitajilla on käytössä kohdatessaan syöpäpotilas hoitotyössä. Hoitajien mukaan syöpäpotilaan psykososiaalinen tuki tulee vähän esille osastolla lyhyiden hoitoaikojen vuoksi. Osastolla ei ole varsinaisia ohjaustilanteita ja psykososiaaliseen tukemiseen ei ole erityisiä menetelmiä käytössä. Kaikki hoitajat kokivat tarvitsevansa lisää tukea ja valmiuksia kaikkiin psykososiaalisen tukemisen tilanteisiin, emotionaaliseen, tiedolliseen ja käytännön tukemiseen. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelurungon kysymykset olivat puolistrukturoituja eli kysymysten tarkka asettelu ja järjestys puuttuivat. Toteutimme aineiston hankinnan kahdella ryhmähaastattelulla, jotka nauhoitettiin. Haastateltavina oli neljä sairaanhoitajaa/lähihoitajaa erään sairaalaan osastolta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyössämme tulee selvästi esille, että lyhytaikaisen hoitokontaktin vuoksi kokonaisvaltainen hoito jää taka- alalle ja hoidetaan helposti vain syöpähoitoihin liittyviä komplikaatioita. Kyseisellä osastolla ei toteuteta varsinaisia syöpähoitoja, mikä vaikuttaa psykososiaaliseen tukemiseen. Hoitajat siirtävät vastuuta psykososiaalisesta tukemisesta hyvin herkästi mahdolliseen jatkohoitopaikkaan. Osastolta tehdään yhteistyötä sekä sairaalan ulkopuolisten että sairaalan sisällä toimivien yhteistyötahojen kanssa. Hoitajat hyödyntävät esimerkiksi sairaalan omaa psykiatrista sairaanhoitajaa ja sairaalapastoria tai ulkopuolisista tahoista kunnan syöpähoitajaa. Kriisin vaiheet vaikuttavat syöpäpotilaan tuen tarpeeseen. Kriisin vaiheista alkujärkytyksen aikana tuen tarve on suurin. Hoitaja huomaa hyvin nopeasti, missä kriisin vaiheessa syöpäpotilas on ja sen mukaan pyritään tukemaan potilasta. Tiedollinen tukeminen on hoitajien vahvinta osa- aluetta, heillä on siihen olemassaan muun muassa osaston syöpähoitajan kokoama fläppitaulu, johon on koottu kaikki oleellisimmat tiedot. Hoitajat kokevat puolestaan riittämättömyyttä syöpäpotilaan emotionaalisessa tukemisessa. Tarkastelemissamme muissa syöpäpotilaan psykososiaaliseen tukemiseen liittyvissä tutkimuksissa ja opinnäytetöissä emotionaalinen tukeminen koettiin yhtä lailla tärkeänä ja nykyisellään riittämättömänä. “Kyllä se on ainaki itelle semmonen mistä jatkuvasti koen niinkö niinkö tosi isoa riittämättömyyttä, että ei siihen tarpeeks niinkö pysty. Eihän sitähän me ei tavallaan niinku tiietä sitä potilaan kokemusta, että miten hän on sen kokenut tai omainen tai näin, mutta että itellä siinä on ainaki tosi iso niinkö riittämättömyyen tunne niissä tilanteissa,” toteaa eräs opinnäytetyömme haastatteluun osallistuneista hoitajista. Hoitajat kokevat antavansa vähän käytännön tukea syöpäpotilaille. He ottavat yhteyttä muihin tarvittaviin ammattilaisiin, esimerkiksi sosiaalihoitajaan ja fysioterapeuttiin, joita syöpäpotilas tarvitsee käytännön tueksi. “Mutta se, että mitä hoitajana niinkö käytännön tukea pystyn tarjoamaan niin musta tuntuu, että ei mitään muuta kuin että pystyn neuvomaan sen tahon niinkö just se oman kunnan apuvälinenlainaamo tai kotihoito, mutta se et konkreettista niin en. Semmosta toki just et ollaan vaikka sinne kotihoitoon yhteydessä ja pyydetään vaikkapa sitä palvelutarpeen arviointia tai tämmöstä,” toteaa eräs opinnäytetyömme haastatteluun osallistuneista hoitajista. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että hoitajat kokevat tarvitsevansa lisää tukea ja valmiuksia kaikkiin kolmeen psykososiaalisen tukemisen osa- alueisiin. Hoitajat kokevat tarvitsevansa syöpäpotilaan tukemiseen yksinkertaisia tukemiskeinoja, esimerkiksi check –listoja, joiden avulla muistaisi huomioida kaikki potilaan hoitoon liittyen olennaiset asiat. Lisäksi tarvittaisiin neuvoja ja keinoja keskustelun aloittamiseen. Hoitajat kokevat epävarmuutta syöpäpotilaan emotionaalisessa tukemisessa. He pelkäävät aloittaa keskustelua, kun eivät tiedä miten potilas vastaa ja pystyvätkö vastaamaan taas potilaan vastaukseen riittävällä tavalla. “Tämmösiä menetelmiä niinku mitä vois oikeesti niinku käyttää”, toteaa eräs opinnäytetyömme haastatteluun osallistuneista hoitajista. Pohdimme yhdessä opinnäytetyöprosessin loppupuolella kehitysehdotuksena sitä, että sairaanhoitajaopintoja ajatellen opintoihin olisi hyvä sisällyttää enemmän opintoja, joita ei jaotella niin karkeasti somaattiseen hoitotyöhön ja mielenterveyshoitotyöhön. ”Ihminen on niin vahvasti psykofyysinen kokonaisuus, että emme hoitajina voi missään tilanteessa, missään työtehtävässä, ohittaa tätä tosiasiaa. Mieli vaikuttaa kehoon, kehomme oirehtii mielen järkkymisiin. Fyysiset vaivat puolestaan saavat mielenterveyden horjumaan. Tästä aiheesta minun ja opinnäytetyöparieni mielestä pitäisi paljon enemmän puhua jo sairaanhoitaja-koulutuksessa, sisällyttää psykofyysisyys omanaan opintoihin. Tänä päivänä on liikaa mielestäni jaoteltu psykiatrinen ja somaattinen puoli jo opinnoissa erikseen. Totuus on kuitenkin se, että somaattisen puolen hoitajakin tarvitsee jokaista potilasta kohdatessaan ja hoitaessaan psykiatrisen puolen taitoja, jotta potilas tulisi hoidettua kokonaisvaltaisesti. Aivan kuten toisinpäinkin.” Anniina Niemelä Katri Kotajärvi, Anniina Niemelä & Maija-Leena Österberg 2019 OAMK Hoitotyön tutkinto- ohjelma, sairaanhoitaja Opinnäyte: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905077991
  13. Maailman käsihygieniapäivää vietetään 5. toukokuuta. WHO:n kampanjan tunnuslauseena on: ”SAVE LIVES: Clean Your Hands”. Tätä vuosittaista päivää vietetään jo kymmenettä kertaa, mukana on ollut alusta alkaen myös suomalaisia sairaaloita ja muita terveydenhuollon yksiköitä. Antibiooteille resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot ovat kasvava kansanterveysongelma Euroopassa. Suuri osa näistä on ehkäistävissä parantamalla käsihygieniaa, sillä se on tärkein yksittäinen toimenpide, jolla estetään bakteerien leviäminen sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon laitoksissa. – Työkaluista paras käsihygieniassa on paljas iho, sormenpäistä kyynerpäihin asti. Joten unohda pitkät hihat, kellot, sormukset ja rannekorut. Kynnetkin tulisi olla luonnolliset ja lyhyet, muistuttaa sh, THL:n tutkija Dinah Arifulla. Lisää tietoa Käsihygieniaohjeet (THL) Maailman käsihygieniapäivä (WHO)
  14. Vantaalla on todettu 28.4.2019 aikuisella tuhkarokko. Tartunnanjäljitys on käynnistetty. Tartunta on saatu ulkomaanmatkalla Itä-Euroopassa. Euroopassa esiintyy tuhkarokkoepidemioita maissa, joissa rokotuskattavuus ei ole riittävän korkea. Sairastunut henkilö on saanut lapsuuden kotimaassaan yhden rokotteen tuhkarokkoa vastaan, minkä vuoksi hänen tartuttavuutensa on vähäinen. Vantaan kaupungin tartuntatauti- ja hygieniayksikkö on kartoittanut altistuneet yhdessä HUSin Epidemiologisen yksikön ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Osa altistuneista ehditään suojata MPR-rokotteella, mikäli henkilö ei ole saanut aiemmin kahta rokotetta tai sairastanut tautia. Sairastunut on lisäksi matkustanut 26.4.2019 klo 19.30 Tallinnasta Helsinkiin lähteneellä Tallink Megastar –laivalla. Tallink Silja ottaa mahdollisuuksien mukaan erikseen yhteyttä matkustajiin, jotka olivat kyseisellä laivavuorolla. HUS in alueella todetaan vuosittain 1–9 tuhkarokkotapausta, joissa tartunta on pääosin saatu ulkomaanmatkalla. Tuhkarokko on Suomessa harvinainen tauti, sillä rokotuskattavuus on hyvä MPR-tauteja (tuhkarokkoa-sikotautia-vihurirokkoa) vastaan. Vuonna 2016 syntyneistä lapsista yli 96 % on saanut MPR-rokotuksen, mikä antaa hyvän laumasuojan. Lähde: HUS
  15. Vaikka helium nostaa ilmapallon ilmaan turvallisesti, sen vetäminen henkeen voi olla hyvin vaarallista. Oikein käytettynä helium ei ole vaarallinen kaasu. Se on ominaisuuksiltaan erittäin kevyt, palamaton, myrkytön, väritön ja hajuton kaasu. Heliumin hengittämiseen liittyy kuitenkin suuri turvallisuusriski. Heliumia ei saa vetää henkeen – edes piloillaan Aku Ankka -äänen aikaansaamiseksi – sillä sen hengittäminen voi olla hengenvaarallista. Kun ihminen hengittää pelkkää heliumia, se syrjäyttää hapen keuhkoista. Tällöin elimistön hapensaanti vähentyy tai pahimmillaan estyy kokonaan. Heliumkaasun hengittäminen voi johtaa tajuttomuuteen ja pahimmillaan jopa kuolemaan. Heliumia hengittänyt voi tukehtua äkkiarvaamatta, sillä helium estää normaalin hengitysrefleksin. Jo muutama sisäänhengitys voi johtaa tukehtumiseen henkilön sitä itse tajuamatta. Myös äkillinen liikuntakyvyn menetys ja tajunnan menetys ovat mahdollisia. Ensiapuohjeet: Jos henkilö osoittaa hapenpuutteen oireita, tarkista hengittääkö henkilö itsenäisesti. Tarvittaessa aloita hätäensiapu, soita hätäkeskukseen ja noudata sieltä annettuja ohjeita. Lisätietoja: http://www.aga.fi/helium
  16. Suomen sairaanhoitajaliitto, Tehy ja Hallintoylihoitajat ovat huolissaan hoitotyön johtajien määrän vähentämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä näkyy erityisesti laatuongelmina ikäihmisten palveluissa, joissa hoitotyön vastaavilla ei ole useinkaan hoitotyön koulutusta eikä sisällön osaamista. Esimerkiksi vuonna 2016 terveyskeskusten palveluita käytti noin 3,8 miljoonaa asiakasta ja erikoissairaanhoidossa hoidettiin 1,8 miljoonaa potilasta. Näin laaja palvelutoiminta edellyttää laadukasta hoitotyön johtamista, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Järjestöt korostavat, että erityisesti osaston- ja apulaisosastonhoitajien merkitys on keskeinen sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten viemisessä käytäntöön. Siksi päättäjien tulisi ymmärtää, että lähiesimiesten määrän vähentäminen on todellinen uhka niin potilaiden hoidolle kuin henkilöstön jaksamiselle. Järjestöt vaativat hoitotyön johtajia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kaikille johtamisen tasoille. Järjestöt myös edellyttävät, että tulevissa sote-rakenteissa on oltava hoitotyön johtajia, joilla on taloudellista vastuuta ja toimivaltaa ohjata resursseja. Hoitotyön johtamisen nimikkeet on myös voitava yhdenmukaistaa kansallisesti, jotta nimikkeet ovat vertailtavissa kansainvälisesti. Potilaiden tai asiakkaiden on voitava tunnistaa hoitotyön johtaja nimikkeen perusteella. Kuka tahansa ei voi toimia hoitotyön johtajana. Järjestöt myös edellyttävät, että organisaation hallintosääntöön kirjataan vähintään ylimmän hoitotyön johtajan toimenkuva ja tehtävät sekä siihen liittyvä toimivalta ja vastuu. Lue kannanotto
  17. Palveluntuottajien tulee säilyttää potilasasiakirjoja potilasasiakirja-asetuksessa säädettyjen säilytysaikojen mukaisesti, myös toiminnan lopettamisen jälkeen, muistuttaa Aluehallintovirasto. Paperisten potilasasiakirjojen asianmukaisessa säilyttämisessä on ollut ongelmia toiminnan loppuessa erityisesti itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla. Tähän on nyt saatu ratkaisu Kelan arkistointipalvelun kautta. Viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti yksityisen sektorin toimintansa lopettaneiden palveluntuottajien paperiasiakirjojen arkistointi käynnistyi Kelassa tämän vuoden alusta. Kiinnostus on ollut erittäin suurta ja arvioitu vastaanotettavien asiakirjojen määrä on ollut todella iso. Aineistoja on otettu vastaan Kelan Helsingin päätoimitalon lisäksi Kuopion, Tampereen ja Oulun palvelupisteissä. Toukokuun aikana vastaanotto käynnistyy näiden lisäksi Turussa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Myös aineistojen järjestäminen Kelan päätoimitalon arkistossa on aloitettu. Arkistointipalvelu edellyttää kirjallisen sopimuksen tekoa ennen aineistojen siirtoa. Sopimuksia on tehty ja aineistoja siirretty tähän mennessä noin 40:ltä pieneltä toimijalta ja aineistojen koot vaihtelevat suuresti. Yhden toimijan aineistossa on keskimäärin 400-500 potilaan paperit. Arkistointipalvelun pysyvä infosivu on julkaistu kela.fi –sivustolla Tietoa Kelasta –osiossa. Linkki sivulle: https://www.kela.fi/paperisten-potilasasiakirjojen-arkistointipalvelu
  18. Hoitajat.net

    Ruotsin paras haavahoitaja on suomalainen

    Ruotsin haavahoitajien yhdistys valitsee vuosittain vuoden haavahoitajan. Tänä vuonna tunnustus annettiin sairaanhoitaja Soile Kangasniemelle. Hoitajat.net onnittelee!
  19. Valvira on 17.4.2019 antanut Esperi Care Oy:lle yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain nojalla määräyksen toiminnassa havaittujen puutteiden ja epäkohtien poistamiseksi. Valvira toteaa palvelujen tuottajalta 27.2.2019 saamansa selityksen ja selvitysten perusteella, että korjaaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Ottaen kuitenkin huomioon puutteiden vakavuuden ja laajuuden sekä sen, että korjaustoimenpiteet ovat äskettäin toteutettuja, ei valvontaviranomainen voi luotettavasti vielä arvioida tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ja valvonta jatkuu. Valvira päätti ottaa palveluntuottajan valvontaansa ja on arvioinut toiminnan asianmukaisuutta valtakunnallisesti. Palveluntuottajan toiminnan arvioimiseksi Valvira on pyytänyt tiedot Esperi Care Oy:n aluehallintovirastojen valvonnassa vireillä olevien valvontojen ja vuosina 2017-2018 tehtyjen valvontaratkaisujen määrästä arvioidakseen palvelun tuottajan toiminnan asianmukaisuutta kokonaisuutena. Aluehallintovirastojen keväällä 2018 Valviralle antamien tietojen mukaan Esperi Care Oy:n vanhustenhuollon luvanvaraisiin asumispalveluyksiköihin oli vireillä tai oli kohdistettu valvontaa vuosina 2017-2018 yhteensä 45 tehostetun palveluasumisen yksikköön. Vuoden 2019 alusta valvontatapauksia on tullut lisää, joista yksi Kristiinankaupungissa sijaitsevan Ulrika-hoivakodin toiminnan keskeyttämispäätös. Puutteet olleet samoja ja toistuvia Esperi Care Oy:n useissa vanhustenhuollon yksiköissä on todettu vuosina 2016-2019 asiakasturvallisuutta vakavasti vaarantavia puutteita. Puutteita on ollut omavalvonnan toteutuksessa ja vastuuhenkilöiden tehtävänkuvissa. Lisäksi asiakkaiden palvelujen tarpeisiin nähden henkilökuntaa on ollut liian vähän sekä hoivassa, että avustavissa tehtävissä. Myös aluehallintovirastot ovat saaneet ilmoituksia yksiköissä havaitusta epäkohdista. Aluehallintovirastot ovat antaneet palvelujen tuottajalle valvontapäätöksissään seuraamuksena huomion kiinnittämisiä, huomautuksia, määräyksiä ja yhdelle Esperi Care Oy:n yksikölle määräyksen uhkasakon uhalla korjata havaitut puutteet. Henkilökuntaa oltava hoivan tarpeen mukaan Valvira painottaa ratkaisussaan, että palvelujen tuottajan tulee huolehtia siitä, että yksityisen sosiaalipalvelun tehostetun palveluasumisen toimintayksiköiden vastuuhenkilöillä on riittävästi aikaa johtamistehtäväänsä asiakkaiden laadukkaan ja turvallisen hoidon varmistamiseksi siten, kun toimintayksiköille annetuissa luvissa on edellytetty. Palvelujen tuottaja vastaa myös siitä, että välitöntä asiakastyötä tekevän hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne sekä avustavissa työtehtävissä toimivan henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat asiakkaiden määrää ja palveluiden tarvetta kaikissa tilanteissa ja kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Erityisen tärkeää on huolehtia henkilöstön määrän nostamisesta silloin kun asiakkaiden palvelujen tarve kasvaa. Palvelutarpeen kasvaessa on palvelujen tuottajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin yksiköissä. Esperi Care Oy:n tulee toimittaa yksityiskohtainen selvitys toimenpiteistä, joihin se on määräyksen johdosta palvelujen tuottajana ryhtynyt vanhustenhuollon toimintayksiköissään. Toimenpiteet epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi on tehtävä 31.7.2019 mennessä. Esperi Care Oy:n tulee toimittaa selvitys tehdyistä toimenpiteistä Valviraan 31.8.2019 mennessä. Esperi Care Oy:n tulee saattaa nyt annettu valvontapäätös yksiköidensä toiminnasta vastaavien tietoon. Lähde: Valvira
  20. Hoitajat.net

    AVI: Attendolle 350 000 euron uhkasakko

    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on asettanut Attendo Oy:lle 350 000 € uhkasakon, koska Attendon hoivakoti Rantalassa ei ole riittävästi hoitohenkilöstöä. Attendo Oy:llä on aikaa 2.5.2019 mennessä korjata tilanne niin, että Rantalassa on asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Jyväskylän kaupunki, Muuramen kunta ja aluehallintovirasto ovat tehneet hoivakoti Rantalaan useita valvontakäyntejä maaliskuusta 2018 lähtien. Valvontakäynneillä on todettu hoidon laadussa olevan puutteita, mikä johtuu pääosin riittämättömästä hoitohenkilöstön määrästä. Attendo Oy:n edustajien kanssa on käyty neuvotteluja tilanteen korjaamiseksi. Päätös uhkasakon asettamisesta tehtiin, koska tilanne hoivakoti Rantalassa ei ole vieläkään lain edellyttämällä tasolla. Henkilöstöresurssin vajaus on jatkunut hoivakodissa useita kuukausia, mikä vaarantaa asiakasturvallisuutta. Valvonnan perusteella AVI määritteli Rantalan henkilöstötarpeeksi seuraava: Asiakkaiden tarpeisiin perustuvan hoitohenkilöstömitoituksen tulee olla 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Hoitohenkilöstömitoituksessa hoiva-avustajia voi olla yksi 15 asukasta kohden. Sairaanhoitajia tulee olla neljä, kuten yksikön luvassa on määritelty. Tukipalvelutehtävissä tulee olla 0,1 työntekijää asiakasta kohden, kuten yksikön luvassa on määritelty. Attendo Oy:n tulee toimittaa aluehallintovirastoon selvitys Attendo Rantalan henkilöstötilanteesta viimeistään 3.5.2019.
  21. Bioanalyytikko YAMK Toni Toivanen tutki opinnäytetyössään mieshoitajien kokemuksia omasta kohtelustaan, rooleistaan ja stereotypioista Suomessa. Tuloksista nousi esiin, että mieshoitajien koetaan tasapainottavan ja rauhoittavan naisvaltaista työyhteisöä ja tuovan turvallisuuden tunnetta, mutta tietyt stereotypiat näyttäytyvät hoitotyössä edelleen. Mieshoitajien oletetaan osallistuvan teknisten ja fyysisesti vaativien työtehtävien ja aggressiivisten potilaiden hoitoon. Vastaajien mukaan mieshoitajalla koetaan olevan positiivinen vaikutus työilmapiiriin. "Ilmapiiriin vaikuttaa positiivisesti. Naisten kesken kilpailu nahistelu lievempää, kun yhteisössä miehiä myös." Vastauksista nousi esiin, että miesten oletetaan hoitavan kaikki tekniikkaan ja korjaamiseen liittyvät tehtävät lampunvaihdosta tietokoneiden korjaamiseen. Miehen oletetaan olevan tekniikan asiantuntija ja toimivan tarvittaessa talonmiehenä ja remonttireiskana. "Kotihoidossa työskennellessäni, usein me miehet jouduimme hoitamaan esimerkiksi työpaikkamme tietokoneita, asiakkaiden pesukoneita, vaihtamaan lamppuja asiakkailla ainoastaan siitä syystä että olimme miehiä" Vastaajat toivat myös esiin, että aggressiiviset, isokokoiset ja uhkaavasti käyttäytyvät potilaat jäävät usein heidän hoidettavikseen. Oletuksena on, että mieshoitaja kutsutaan paikalle haastavissa ja uhkaavissa tilanteissa. ”Mikäli on aggressiivinen potilas, tullaan pyytämään apua potilaan hoidossa” "Tulee todennäköisemmin sijoitetuksi tehtäviin jossa hoidettavana väkivaltaisia potilaita." Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, vastaajia oli kaikkiaan 186. Opinnäyte: Mieshoitajien kokemuksia mieshoitajiin kohdistuvista stereotypioista, kohtelusta ja rooleista työyhteisössä
  22. Eäselvät roolit ja vastuut kuormittavat geriatrisen kuntoutusosaston omahoitajia. Sen sijaan, että hoitajat keskittyisivät potilaiden kuntouttamiseen, he multitaskaavat ja tekevät päällekkäistä työtä. Omahoitajat työskentelevät moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa, mikä tuo vielä omat vaatimuksensa. Asia kävi ilmi ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusosastolla toteutetussa tapaustutkimuksessa. Tulokset julkaistiin vastikään vertaisarvioidussa Aikuiskasvatus-tiedelehdessä. ”Geriatrisen kuntoutusosaston omahoitajat työnsä kehittäjinä” -artikkelillaan Piia Silvennoinen ja Kirsi Ronkainen osallistuvat keskusteluun vanhusten hoivapalveluista. Se on välttämätöntä luettavaa jokaiselle alalla työskentelevälle ja hoivapalveluista päättävälle. Tutkijat korostavat, että vanhusten hoidon laatu syntyy työprosesseissa ja työn arjessa. Sen ytimessä ovat turvallisuus ja läsnäolo. – Ikääntyneet potilaat kokevat turvattomuutta, kun heidän toimintakykynsä on heikentynyt, mikä vaatisi omahoitajilta läsnäoloa. Mittaamisen ja tehokkuuden työkulttuurissa läsnäololle on kuitenkin vähän tilaa, ja puutteellinen valvonta vain pahentaa tilannetta, Silvennoinen ja Ronkainen toteavat. Saman havainnon tekivät valtionvarainministeriön asiantuntijat alkutalvesta. Hoitajien on saatava hoitaa Omahoitajien työn ongelmia ryhdyttiin ratkomaan tutkivalla otteella. Tutkijat kuuntelivat omahoitajien kokemuksia työstä ja ottivat heidät mukaan oman työn kehittämiseen. Työpajoissa hoitajat paikansivat työn kipukohtia ja löysivät niihin ratkaisuja: Tiimiläisten tehtäviä, vastuita ja toimintatapoja piti selkeyttää. Hierarkkisia yhteistyösuhteita on purettava. Palaveri- ja kirjaamiskäytänteitä pitää kehittää. – Ennen kaikkea pitää tunnistaa hoitotyön ammattilaisten asema asiakaslähtöisen hoidon ytimessä sekä dialogisten ja moniammatillisten yhteistyösuhteiden merkitys työn arjessa. Moniammatillisuus hyvän vanhushoivan ja -hoidon takeena tulee ottaa huomioon alan koulutuksessa, tutkijat tiivistävät havaintonsa. Jos halutaan vaalia hoitajien työhyvinvointia ja turvata alan työvoima, on vaalittava työn merkityksellisyyden kokemusta ja mahdollisuutta kehittää omaa työtä. Sotealan kriittinen kysymys onkin, miten organisaatiot pystyvät hyödyntämään työntekijöidensä kehittämispotentiaalia ja kehittymään työntekijöiden ja asiakkaidensa tarpeiden pohjalta. – Kehittämisellä ei kuitenkaan voi korjata puuttuvia resursseja. Hoitajien on saatava keskittyä hoitamiseen, Piia Silvennoinen ja Kirsi Ronkainen muistuttavat. Piia Silvennoinen & Kirsi Ronkainen: ”Geriatrisen kuntoutusosaston omahoitajat työnsä kehittäjinä”. Aikuiskasvatus 1/2019.
  23. Vuoden Diabeteshoitaja -palkinnon sai Mikkelin keskussairaalassa työskentelevä Maarit Salminen. Tunnustus on tarkoitettu diabeteshoitajalle, joka työskentelee innostuneesti diabeetikkojen parissa ja luo ystävällisen sekä kannustavan työilmapiirin. Maarit Salminen on koulutukseltaan sisätauteihin erikoistunut sairaanhoitaja. Diabeteksen hoitoon hän on perehtynyt mm. Uppsalassa, jossa hän suoritti Euroopan diabeteshoitajien järjestön FEND:in järjestämän kansainvälisen ja yliopistotasoisen ENDCUP-koulutuksen. Maarit Salminen on työskennellyt diabeteshoitajana vuodesta 2000 lähtien yhtäjaksoisesti Mikkelin keskussairaalan diabetesvastaanotolla. Hänen toimipisteensä suurin kävijäryhmä ovat työikäiset tyypin 1 diabetesta sairastavat henkilöt. Potilastyönsä lisäksi Salminen vastaa Mikkelin keskussairaalassa eri työyksiköiden sairaanhoitajien diabetesyhdyshenkilö-koulutuksesta. Hän kouluttaa säännöllisesti myös Etelä-Savossa toimivia diabeteshoitajia pitäen heille ”Diabeteshoitajien klubia”. Salminen on kysytty luennoitsija ja hänen roolinsa erikoissairaanhoidon konsultoivana tyypin 1 diabeteksen hoidon asiantuntijana Essoten (Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän) alueella on merkittävä. - Parasta työssäni ovat potilaat ja yhteisen matkan kulkeminen heidän kanssaan, kertoo Salminen Maarit Salminen toivoo myös päättäjien ymmärtävän, että diabeteksen omahoidon ohjaamiseen ja seurantaan satsaaminen on monin tavoin erittäin kannattavaa sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti ajatellen. Asianmukainen omahoito – kuten hyvästä verensokeritasapainosta huolehtiminen, sydänystävällinen ruokavalio ja valtimotautien riskitekijöiden ehkäiseminen ja hoito sekä tupakoimattomuus – edesauttavat vähentämään lisäsairauksien riskiä ja siirtämään niiden ilmaantumista myöhemmäksi. - Diabeteksen hoito on hyvin kokonaisvaltaista ja se on kehittynyt tietyiltä osin jopa huikeasti muun muassa uuden teknologian ansiosta ja paljon positiivista uutta on luvassa! Ruokavalio on tosin edelleenkin tyypin 1 diabeteksen hoidon perusta, Salminen toteaa. Diabeteshoitajat ry jakoi Valtakunnallisilla Diabeteshoitajapäivillä Vuoden Diabeteshoitaja -palkinnon yhteistyössä Raision kanssa. - Halusimme tänä vuonna kannustaa ja antaa arvoa arjen ahertajalle, sanoo Diabeteshoitajat ry:n puheenjohtaja Päivi Strömsholm.
  24. Vuoden ensihoitaja -tunnustuksen saa tänä vuonna HUS Porvoon ensihoidon kenttäjohtaja Miika Hokkanen, joka on tehnyt ansiokaasti yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa. Vuosina 2016 - 2018 Hokkanen palveli sairaanhoitajana Euroopan raja- ja merivartioviraston Poseidon-operaatiossa. Suomen Rajavartiolaitos lähetti Välimerelle Merikarhu-aluksen, joka tehtävänä oli estää laitonta maahantuloa Kreikan aluevesillä. Hokkanen liittyi monikansalliseen miehistöön, joka otti kiinni pakolaisveneitä ja saattoi ne viranomaisten haltuun. Matkalla ammattitaito punnittiin moneen otteeseen, kun merihätään joutuneita pakolaisia autettiin ja vakavasti sairastuneille annettiin ensihoitoa. – Merivartiohenki oli se, joka sai minut työskentelemään pitkään aluksella. Siellä apua ei tarvinnut pyytää, vaan sitä tultiin aina tarjoamaan. Sen asenteen haluaisin tuoda suomalaiseen ensihoitoonkin, Hokkanen sanoo. Hokkasen tehtävänä oli myös huolehtia Merikarhun miehistön terveydestä. Tunnustus annetaan Hokkaselle Mikkelissä pidettävillä Suomen Ensihoitoalan liiton opintopäivillä perjantaina 12.4.2019. Hokkanen on 9. Vuoden ensihoitajaksi valittu henkilö. Valinnan tekee raati, johon kuuluvat: Ensihoidon opettajat, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos (ensihoitolääkärit), Suomen Ensihoitoalan liitto, ensihoidon erikoislehti Systole ja Tehy. Vuoden ensihoitajat 2018: Kari Törrönen 2017: Jan-Erik Palviainen 2016: Juhani Seppälä 2015: Sanna Kauppinen 2014: Simo Ekman 2013: Simo Saikko 2012: Matti Purhonen 2011: Heikki Sederholm
  25. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee uudistusta iäkkäiden henkilöiden palvelujen kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan muun muassa vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen uudistamista. Lisäksi työryhmän ohjauksessa valmistellaan ikäpoliittisia linjauksia, joilla varaudutaan väestön vanhenemiseen. Kokonaisuudistusta tarvitaan, jotta iäkkäille voidaan varmistaa heidän tarvitsemansa laadukas hoito ja huolenpito yhdenvertaisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Valvontaviranomaiset, vanhuspalvelujen henkilöstö, asiakkaat ja läheiset ovat tuoneet tänä keväänä yhä enemmän esiin huolestuttavia asioita vanhuspalveluista. Julkisessa keskustelussa ovat korostuneet erityisesti tehostettuun palveluasumiseen liittyvät epäkohdat. Työryhmän työ jakautuu useampaan jaostoon, joissa käsitellään muun muassa henkilöstöä, valvontaa, vaikutusten arviointia, tiedonhallintaa ja laatusuositusta. Lisäksi kuullaan laajasti asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Työryhmän tehtävänä on antaa ehdotukset vanhuspalveluja koskevista lainsäädäntömuutoksista vuoden 2019 loppuun mennessä. Työryhmän asettamispäätös (pdf)
×
×
  • Create New...