Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Categories

  • Ajankohtaista

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 234 results

  1. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevan lainsäädännön valmistelua. Kaikki lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluvat lait eivät kuitenkaan ehdi tänä syksynä eduskunnan käsittelyyn. Asiakas- ja potilaslaki on päätetty poistaa tällä hallituskaudella annettavien hallituksen esitysten listalta. Myös mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöön suunnitellut muutokset jäävät myöhempään valmisteluun. Lastensuojelulakiin tehtävät itsemääräämisoikeutta vahvistavat muutokset on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla. Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu pitkään. Viime hallituskaudella ehdittiin antaa hallituksen esitys, mutta se raukesi eduskunnan vaihtuessa. Tällä hallituskaudella valmistelua jatkettiin entistä laajemmin alan asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Luonnos asiakas- ja potilaslaiksi oli lausunnolla syyskuun puoliväliin asti. Lausuntopalautteen perusteella luonnokseen tuli paljon muutostarpeita, joiden toteuttaminen vaatii työtä. Kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jolla on vahva kytkös perustuslakiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus joudutaan kuitenkin tilanteisiin, joissa henkilön tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta on suojattava itsemääräämisoikeutta rajoittamalla. Tällöin on kyse ihmisen perusoikeuksista ja niihin puuttumisesta. Asiasta tiedotti Sosiaali- ja terveysministeriö.
  2. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy aloittavat työtaistelun. Kunta-alalla ja yksityisen sektorin työpaikoilla aloitetaan ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaen 26.9. klo 6.00. Kielto päättyy 28.9. klo 23.59. Toimenpide kohdistuu hallituksen esitykseen työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Mielenilmaisun aikana liittojen jäsenet tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät jousta ylitöillä tai vuoronvaihdoilla. Ylimääräiseen työhön ja työnantajan aloitteesta tehtäviin vuoronvaihtoihin ei suostuta. – Ay-liikkeen tehtävä on suojella jäseniään perusteettomia heikennyksiä vastaan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. – Emme voi hyväksyä jäsentemme työsuhdeturvan heikentämistä näin. Edellytämme, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti riippumatta työnantajan koosta ja vaadimme, että hallitus vetää esityksen pois, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on laillinen toimenpide. Vaikka kieltoa ei olisikaan, työntekijän ei tarvitse suostua ylityöhön eikä vuoronvaihtoihin. Hoitoalalla teetetään paljon yliyötä ja paikataan näin liian pientä henkilöstömäärää. On työnantajan tehtävä huolehtia aina siitä, että henkilökuntaa on riittävästi eikä potilasturvallisuus vaarannu. Myös muilla aloilla on aloitettu järjestöllisiä toimenpiteitä hallituksen esitystä vastaan. Mukana ovat esimerkiksi Teollisuusliitto, AKT ja Ammattiliitto Pro. Lisätietoja: SuPer, Tehy
  3. Työterveyslaitoksen mukaan unihäiriöiden oireet ovat yleisiä vuorotyöntekijöillä, jopa noin 40 prosentilla oireet ovat merkittäviä. Unihäiriöistä yleisin on unettomuus, joka jatkuessaan altistaa psyykkisille ja fyysisisille sairauksille ja heikentää työkykyä. Työterveyslaitoksen ja työterveysyksiköiden yhteishankkeessa tutkittiin psykologisten hoitomuotojen vaikuttavuutta vuorotyöntekijöiden unettomuuden hoidossa. Hoitojen jälkeen vuorotyöntekijöiden unettomuuden vakavuus väheni ja vireys parani. – Pitkäkestoisen unettomuuden taustalla on yksilöön ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Normaalille nukkumisajalle ajoittuvat työvuorot vaikuttavat negatiivisesti uneen ja vireyteen, mutta uneen vaikuttavat myös yksilölliset elämäntavat, nukkumistottumukset ja rauhoittumiskeinot, kertoo erikoispsykologi Heli Järnefelt Työterveyslaitoksesta. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät on todettu hyödyllisiksi unettomuuden hoidossa. Ne vaikuttavat ylivireystilaan, nukkumistottumuksiin ja ajattelumalleihin. Tähän asti on ollut epäselvää, miten hyvin menetelmät sopivat vuorotyöntekijöille, jotka eivät työaikojensa vuoksi pysty noudattamaan unettomuuden hoidossa keskeistä säännöllistä unirytmiä. Vireys ja elämänlaatu paranivat Tutkimuksessa selvitettiin lääkkeettömän ryhmähoidon, itsehoidon ja yksilöllisen unen huollon ohjauksen vaikutusta unettomuuteen. – Vuorotyöntekijät hyötyvät yksilöllisiin tekijöihin vaikuttavista lääkkeettömistä hoitokeinoista. Ne edistävät hyvää unta ja vireyttä ja voivat parantaa vuorotyössä jaksamista, Järnefelt toteaa. Tutkimukseen osallistuneiden unettomuuden vakavuus ja uupumuksen oireet vähenivät hoitojen jälkeen. Lisäksi vireys ja elämänlaatu paranivat. Tulokset säilyivät puolen vuoden seurannassa. Eniten hyötyivät ryhmähoitoa saaneet. Ryhmä- ja itsehoitoa saaneiden mieliala myös parani enemmän ja he kokivat hoidon parantavan vaikutuksen suurempana kuin lyhyttä unen huollon ohjausta saaneet. Noin kolmasosa osallistujista ei hyötynyt hoidosta. Uunettomuuden hoitoa työterveyshuoltoihin Unettomuudesta kärsineiden vuorotyöntekijöiden hoidoista vastasivat unettomuuden hoitoon koulutetut työterveyspsykologit ja -hoitajat. Työterveyshuollot ovat luonteva taho arvioimaan ja hoitamaan vuorotyöntekijöiden unihäiriöitä. Vuorotyöntekijöille kannattaa tarjota lääkkeetöntä unettomuuden hoitoa, mutta hoidossa on huomioitava vuorotyönäkökulma. – Hoito on suunniteltava ja sen tuloksia pitää arvioida yksilöllisesti. Mahdollisuuksien mukaan pitää selvittää myös työaikoihin liittyvät keinot, joilla voidaan parantaa vuorotyöntekijän unta ja vireyttä Järnefelt muistuttaa. – Koska vuorotyöntekijöiden on usein vaikea osallistua säännöllisiin ryhmätapaamisiin, unettomuuden itsehoidon menetelmät yhdistettynä työterveyshuollon antamaan ohjaukseen ja tukeen toimivat todennäköisesti parhaiten. Lähde: Työterveyslaitos Lisää tietoa Työikäisten unettomuuden hoito. Uudistettu laitos. Työterveyslaitos 2018. Vuorotyöntekijöiden unen ja vireyden tukeminen työterveyshuollossa. Työterveyslaitos 2018
  4. Imetys vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvojen suolistossa. Toisaalta äitien saamat antibiootit lisäävät vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvoilla. Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on kaikkialla. Niitä löytyy ihmisen suolistosta, vaikka ihminen ei olisi syönyt antibiootteja, ja ne leviävät ihmisestä toiseen samalla lailla kuin bakteerit, virukset ja muut pieneliöt yleensäkin: esimerkiksi kosketuksen tai ruuan kautta. Vauvojen suolistossa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on vielä enemmän kuin aikuisilla, vaikka vauva ei olisi koskaan saanut antibioottikuuria ja vaikka vielä kohdussa vauvojen suolistossa ei ole bakteereja juuri lainkaan. Mistä ja miten vauvat saavat näitä mahdollisesti vaarallisia bakteereita suolistoonsa niin nopeasti? Helsingin yliopiston tuore tutkimus selvitti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää ja laatua äidinmaidossa ja äiti-vauva-parien suolistossa. Tutkimuksessa selvisi kolme asiaa. Ensinnäkin vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja suolistossaan kuin lyhyemmän aikaa tai ei lainkaan imetetyillä vauvoilla. Imetys näytti siis suojaavan vauvaa tällaisilta bakteereilta. Toiseksi äidin synnytyksen aikana saama antibioottikuuri lisäsi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää lapsen suolistossa. Vaikutus näkyi vielä puoli vuotta synnytyksen ja antibioottikuurin jälkeen. Kolmanneksi tutkimuksessa selvisi, että äidinmaito myös sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja äiti todennäköisesti siirtää niitä maidossa lapselleen. Siitä huolimatta imetys vähensi lapsen suolistossa olevien vastustuskykyisten bakteerien määrää, joten imetys on lapselle hyödyllistä. Tulokset selviävät Nature Communications -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Äidimaidossa on antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yksi maailman suurimmista terveysuhkista. Aiempi tutkimus on arvioinut, että vuonna 2050 antibiooteille ja muille lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ja muut pieneliöt aiheuttavat enemmän kuolemia kuin syöpä, koska infektioita ei voida enää hoitaa tehokkaasti. Mikrobiologi Katariina Pärnänen Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta tutki kollegoineen 16 äiti-vauva-parin äidinmaitoa ja ulosteita. Äidinmaidon ja ulosteiden sisältämä DNA sekvensoitiin eli sen geneettinen koodi purettiin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan keskitytty maidosta löytyvään äidin DNA:han, vaan tutkijat kartoittivat äidinmaidosta löytyvien bakteerien DNA:n ja geenit. Tutkijat loivatkin toistaiseksi suurimman äidinmaidon sisältämän DNA:n kirjaston. Tutkimus selvitti erityisesti niin sanottujen antibioottiresistenssigeenien määrää. Tällaiset geenit antavat bakteerille vastustuskyvyn tietylle antibiootille ja pystyvät usein siirtymään bakteerista toiseen. Yhdellä bakteerilla voi olla useita antibioottiresistenssigeenejä, jolloin se voi olla vastustuskykyinen usealle eri antibiootille. Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että äidinmaidossa todellakin on merkittäviä määriä antibiooteille vastustuskyvyn tuovia geenejä ja että lapsi todennäköisesti saa näitä geenejä ja niiden isäntäbakteereja äidiltään maidossa. Sen lisäksi äidit siirtävät omassa suolistossaan olevia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja lapselleen myös muilla tavoin, esimerkiksi kosketuksen kautta. Kuitenkin vain osa vauvojen antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista tuli äideiltä. Loput tulivat todennäköisesti ympäristöstä ja muilta ihmisiltä. Imetys on kuitenkin kokonaisuudessaan vauvalle hyväksi. Vaikka äidinmaito sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, äidinmaidon sokerit myös ruokkivat vauvan suolistossa eläviä, vauvalle hyödyllisiä bakteereja, kuten probiootteina eli suoliston terveyden edistäjinä käytettyjä bifidobakteereja. Äidinmaito auttaa näitä hyviä bakteereja valtaamaan alaa antibiooteille vastustuskykyisiltä taudinaiheuttajilta. Todennäköisesti siksi vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli suolistossaan vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kuin vähemmän aikaa imetetyillä vauvoilla. – Yleistajuisesti voi sanoa, että kaikki imetys on hyvästä, Pärnänen sanoo. – Imetyksen hyvä vaikutus näkyi, vaikka vauva oli saanut äidinmaidon lisäksi korviketta. Osittainenkin imetys näytti vähentävän antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. Tutkimus osoitti myös, että imetystä on hyvä jatkaa ainakin kuuden kuukauden ikään tai miksei pidempäänkin. – Olemme tienneet, että imetys on vauvalle muutenkin terveellistä ja hyvästä, mutta on uusi tieto, että se myös vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. Äidin antibioottokuuri näkyy lapsessa Raskaana olevalle naiselle saatetaan määrätä suonensisäinen antibioottikuuri synnytyksen ajaksi useista syistä, esimerkiksi jos äidillä on todettu lapselle vaarallinen streptokokkibakteeri. Tällöin antibioottikuurin tarkoitus on ehkäistä emättimessä elävän bakteerin siirtymistä lapselle synnytyksen aikana. Antibioottikuuriin voi olla syytä myös, jos äidin lapsivedet ovat menneet paljon ennen synnytyksen käynnistymistä tai jos muuten epäillään infektion mahdollisuutta. Tutkimus osoitti kuitenkin, että äidin antibioottikuuri lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvan suolistossa. Tutkimus ei selvittänyt, miksi näin käy, mutta yksi teoria on, että vauvan suolistoon ensimmäisenä saapuvilla bakteereilla on etulyöntiasema muihin nähden. Koska äidin antibioottikuuri tappaa muut paitsi sille vastustuskykyiset bakteerit, vauva saa tällaisessa tapauksessa synnytyksessä äidiltään todennäköisesti eniten juuri vastustuskykyisiä bakteereja. – Me emme voi sanoa, että äidille ei pitäisi antaa synnytyksen aikana antibioottia, Pärnänen sanoo. – Infektion seuraukset voivat olla äidille ja lapselle vakavat. Mutta voimme kertoa, että olemme huomanneet tällaisen asian, ja lääkärit voivat miettiä, tarvitseeko käytäntöjä muuttaa vai ei. Synnytyksen aikainen antibioottikuuri on kuitenkin vain yksi kaikista äidin syömistä kuureista, jotka voivat vaikuttaa vauvan suoliston bakteereihin. Aina, kun syömme antibioottikuurin, suolistomme bakteerikanta muuttuu. Antibiootit tappavat sekä hyvät että pahat bakteerit ja jäljelle jäävät vain kyseiselle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit. Nämä voivat saada kuurin jälkeen pysyvän jalansijan suolistossamme, vaikka suurin osa muistakin bakteereista pian palaa. Koska äiti siirtää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerejaan lapselle, kaikki äidin elämänsä aikana syömät antibioottikuurit saattavat vaikuttaa myös lapsen suoliston bakteerikantaan ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrään. Vauvat perivät antibioottien käytön ongelmat Kaikki antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät aiheuta tauteja, eivätkä siis sinänsä vahingoita kantajaansa. Mutta sopivissa oloissa nämä bakteerit voivat joko aiheuttaa taudin tai luovuttaa antibiootille vastustuskyvyn tuovan geenin toiselle taudinaiheuttajabakteerille. Koska tällaisia bakteereja ei pystytä tappamaan antibiootilla ja koska vauvojen oma puolustusjärjestelmä on vielä heikko, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat infektiot voivat olla vauvoille kohtalokkaita. Suomessa vauvat kuolevat tällaisiin infektioihin vain harvoin, mutta aiempi tutkimus on arvioinut, että maailmassa yli 200 000 vastasyntynyttä kuolee vuosittain antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin, verenmyrkytykseen asti edenneisiin tulehduksiin. – Vauvat perivät kaiken sen, mitä ihmiset ovat tehneet väärin antibioottien käytön kanssa sen jälkeen, kun antibiootit on keksitty, Pärnänen toteaa. – Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrän suuruus vauvojen suolistossa on huolestuttavaa, koska vauvat ovat muutenkin haavoittuvaisia taudeille. Vauvat kärsivät tästä todennäköisesti enemmän kuin aikuiset, vaikka vauvat eivät olisi koskaan syöneet antibiootteja. Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat terveysongelmat kasautuvat ihmisille, joiden vastustuskyky on heikko. Esimerkiksi vauvat ja vanhukset ovat erityisessä vaarassa. Koska lasten puolustusjärjestelmä ei ole vielä kehittynyt yhtä tehokkaaksi kuin aikuisten, pienet lapset tarvitsevat usein antibioottikuureja toipuakseen taudeista. Siksi lapsille on vaarallisempaa, jos antibiootit eivät tehoakaan. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Göteborgin yliopiston kanssa. Tutkimus: Nature Communications: Maternal gut and breast milk microbiota affect infant gut antibiotic resistome and mobile genetic elements Lähde: Helsingin yliopisto
  5. Kun lapsi menee ensimmäiselle luokalle kouluun, monissa kouluissa kysytään huoltajan suostumusta kansallisen rokotusohjelman mukaisten rokotteiden antamiseen. Tähän saakka tyttöjen HPV-rokotukseen on voitu kysyä erillinen lupa, sillä rokote tuli ohjelmaan vasta sen jälkeen kun vanhemmat olivat jo antaneet luvan rokotusohjelman mukaisiin rokotuksiin. Erillisen luvan kysyminen ei ole enää tarpeellista, kertoo THL tiedotteessaan. – Tyttöjen HPV-rokote on ollut osa kansallista rokotusohjelmaa jo viisi vuotta. Nyt koulunsa aloittavien lasten vanhemmat tietävät, että yleinen rokotuslupa koskee myös HPV-rokotetta. Tästä syystä erillinen lupa ei ole enää tarpeen, THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista HVP- eli papilloomavirusrokote annetaan tytöille 11–12 vuoden iässä. Ennen HPV-rokotteen antamista lasten vanhemmille kerrotaan rokotteesta tarkemmin. Vanhemmat voivat kieltää HPV-rokotteen antamisen ottamalla yhteyttä kouluun. Terveydenhoitaja voi tarjota rokotetta uudestaan ylemmillä luokkatasoilla, kun tyttö on riittävän kypsä tekemään itse rokotuspäätöksen. – HPV-rokote on turvallinen ja tehokas keino suojautua muun muassa kohdunkaulan syövältä ja sen esiasteilta, ja sen ottaminen on erittäin suositeltavaa, Tuija Leino sanoo. HPV-rokote estää neljä viidestä kohdunkaulan syövästä ja jopa 95 prosenttia kahden yleisimmän HPV-tyypin aiheuttamista kohdunkaulan syövän esiasteista. Juuri nämä tyypit aiheuttavat myös suurimman osan syövistä. Naisilla HPV aiheuttaa myös osan emättimen, ulkosynnytinten, peräaukon sekä pään ja kaulan alueen syövistä. Myös poikien HPV-rokotteen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan selvitetään paraikaa. Poikien rokottaminen vähentäisi viruksen kiertämistä ja suojaisi siten myös tyttöjä. Lisätietoja: Tyttöjen juttu -sivusto HPV-rokote
  6. Nuorten ammattitaidon Euroopan-mestaruuskilpailu EuroSkills päättyi viikonloppuna Budapestissa. Suomesta kilpailuun osallistui 25 nuorta oman ammattinsa huippuosaajaa. Lähihoitajalajissa pronssille ylsi Aino Takala. HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksessa työskentelevä Aino Takala valmistui joulukuussa 2017 lähihoitajaksi ja kirjoitti samalla ylioppilaaksi. Aino harrastaa vapaapalokuntatoimintaa ja kouluttaa 9–17-vuotiaita palokuntanuoria. Taitaja-kisoissa hän on kilpaillut kahdesti aiemminkin, Seinäjoella 2016 tuli parikilpailussa kuudes sija ja Helsingissä 2017 yksilölajissa pronssia. – Olen ollut myös järjestämässä Taitaja9-kilpailua, kellottamassa WordSkills 2015 -karsintoja sekä esiintynyt potilaana EuroSkills 2016 -karsinnoissa. Ainon blogissa voi lukea kokemuksia aikaisemmista kisamatkoista http://huippuosaajanpolulla.blogspot.com/ Karsinta Unkarin EM-kilpailuja varten järjestettiin marraskuussa 2017 Helsingissä. Karsintakilpailu toteutettiin englanninkielisenä.
  7. Hoitajat.net

    Hoitajat aloittivat työtaistelun

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ja Suomen Terveydenhoitajaliitto aloittivat tänään työtaistelun. Kunta-alalla ja yksityisen sektorin työpaikoilla aloitettiin ylityö- ja vuoronvaihtokielto klo 6.00. Kielto päättyy 28.9. klo 23.59. Työtaistelun aikana liittojen jäsenet tekevät normaalit listaan merkityt työvuorot, mutta eivät tee ylitöitä eivätkä vaihda vuoroja työnantajan aloitteesta. Myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti eilen osallistuvansa tähän poliittiseen työtaisteluun. Työtaistelun ensimmäisessä vaiheessa julistettiin ylityö- ja vuoronvaihtokielto, joka alkaa JHL:n jäsenien osalta 1.10.2018 klo 00.00 ja jatkuu toistaiseksi. Poliittinen työtaistelu kohdistuu hallituksen esitykseen työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Työtaisteluun osallistuu useita liittoja eri toimialoilta. Lisätietoa: SuPer, Tehy, JHL, Terveydenhoitajaliitto Työnantaja vetoaa osapuoliin KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen vetoaa maan hallitukseen ja ay-liikkeeseen, jotta periaatteelliseen ja yhä kärjistyvään kiistaan löydettäisiin kompromissiratkaisu. – Kuntatyönantajilla on kuitenkin vastuu palvelujen järjestämisestä myös työtaistelutilanteissa. Siksi työnantaja käyttää tarvittaessa työnjohto-oikeuksiaan turvatakseen palvelut ja potilasturvallisuuden, toteaa Jalonen KT:n tiedotteessa. Somessa keskustelu kuumenee Työtaistelusta käydään vilkasta keskustelua muun muassa Twitterissä tunnisteella #irtisanomislaki.
  8. Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) asettama asiantuntijatyöryhmä, johon kuului myös keuhkoahtaumatautia sairastava kokemusasiantuntija, julkaisi valtakunnalliset, tutkimusnäyttöön perustuvat hoitosuositukset keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjaukseen. Suositukset laadittiin Filha ry:n aloitteesta. Keuhkoahtaumatauti on etenevä ja elämää rajoittava sairaus, jota voidaan ehkäistä ja hoitaa, mutta ei parantaa. Laadukas ja tuettu omahoito lisää sairastavan sekä hänen läheistensä hyvinvointia ja on tärkeä osa hoitokokonaisuutta. – Vaikka omahoidon ohjauksen merkitys on tiedossa, keuhkoahtaumatautia sairastavien ohjaustarpeita ei aina tunnisteta. Lisäksi ohjauksen sisällöt vaihtelevat, tutkija Hannele Siltanen Hoitotyön tutkimussäätiöstä toteaa. Uusi omahoidon ohjauksen hoitosuositus käsittelee mm. keuhkoahtaumatautia sairastavien: savuttomuutta oireita ja psyykkistä hyvinvointia lääkehoitoa liikuntaa ravitsemusta pahenemisvaiheiden ehkäisyä sekä läheisten tiedon ja tuen tarpeiden toteutumista – Suosituksia viedään muun muassa koulutuksilla koko sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle, myös perusterveydenhuoltoon ja kotihoidon arkeen. Hoitosuosituksista voidaan laatia käytännönläheisiä toimintaohjeita ja tarkistuslistoja, pääsihteeri Tuula Vasankari Filhasta kertoo. Omahoidolla on merkitystä, sillä tärkeimmät asiat hoidossa ovat tupakoinnin lopettaminen ja liikunnan lisääminen sekä oireita ja pahenemisvaiheita vähentävä lääkityksen oikea käyttö. Myös sairastuneen läheiset tarvitset tietoa ja tukea sairauden eri vaiheissa. Sairauden loppuvaiheessa palliatiivisen hoidon tavoitteina ovat hyvä oireenmukainen hoito ja elämänlaatu. Hoitosuositus Valtakunnallinen hoitosuositus on laadittu kaikkien niiden terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden käyttöön, jotka työssään kohtaavat keuhkoahtaumatautia sairastavia sekä heidän läheisiään. Suosituskokonaisuuden lyhyt versio Suosituskokonaisuus
  9. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on kieltänyt työntekijöitä vaihtamaan keskenään työvuoroja 26.9.–28.9. Tehy on julistanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon samalle ajalle ja pitää työnantajan toimintaa laittomana. Tehy nosti asiasta kanteen työtuomioistuimeen, kerrotaan liiton tiedotteessa. Tehyn mukaan työnantajan kiellolle ei ole asiallista perustetta ja se on työnantajan painostustoimenpide työntekijöitä kohtaan. Työntekijöiden aloitteesta tehtävät vuoronvaihdot edellyttävät aina työnantajan suostumusta ja ne harkitaan tapauskohtaisesti. Lisää aiheesta: Hoitajajärjestöt aloittavat työtaistelun
  10. Hallitus esittää, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään koko maassa. Jatkossa Kela järjestäisi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaisi palvelut valtakunnallisesti. Laki ei muuttaisi palvelujen sisältöä, vaan se määriteltäisiin edelleen terveydenhuoltolaissa. Korkeakouluopiskelijat voisivat käyttää muiden asukkaiden tavoin maakunnan yleisiä terveyspalveluja silloin, kun on kysymys muusta kuin opiskeluterveydenhuoltoon liittyvästä asiasta. Toiminnasta suurin osa rahoitettaisiin valtion varoista. Opiskelijoilta perittäisiin pakollinen terveydenhoitomaksu, joka olisi noin 77 euroa lukuvuodessa. Käyntimaksuja YTHS:n opiskeluterveydenhuollon palveluista ei perittäisi. Uuden lain korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
  11. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii välitöntä korjausta kotihoidon epäinhimillisiin työoloihin. Kotihoidon työntekijöiden jaksaminen on puhuttanut Facebookissa. Lähihoitaja Emmi Koskinen kertoo, miksi ei työskentele enää kotihoidossa. Työ kotihoidossa olisi monen hoitajan mielestä mielenkiintoista, jos työn tekemisen edellytykset olisivat kunnossa. SuPerin mukaan yhä useampi hakeutuu muille aloille, koska ei halua riskeerata terveyttään eikä hyväksy sitä, miten pienillä resursseilla asiakkaita hoidetaan. - Kotihoitoa on yritetty kehittää kaikilla muilla tavoilla paitsi lisäämällä hoitohenkilökuntaa, puheenjohtaja Paavola moittii liiton tiedotteessa. Koskisen kirjoitusta vastaavia viestejä tulee liittoon päivittäin. Työntekijät ovat todella huolissaan hoidon laadusta ja omasta jaksamisestaan. Nordcare-tutkimuksen mukaan Suomessa on Pohjoismaiden heikoin henkilöstömitoitus vanhustenhoidossa. Erityisesti kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet ja asiakkaat ovat aikaisempaa huonokuntoisempia. Henkilöstömäärää ei ole tästä huolimatta lisätty riittävästi. SuPerin selvityksen mukaan työntekijöistä vain 19 prosenttia kokee, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Liiton mukaan työnantajat rikkovat lakien määräyksiä laadukkaasta hoidosta. Työnantajat eivät myöskään puutu Työturvallisuuslain mukaisesti työntekijöiden haitalliseen kuormitukseen.
  12. Hoitajat.net

    Tehy haastaa HUSin oikeuteen

    Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vie Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) oikeuteen kätilöiden sairastuttuaan Kätilöopiston sisäilmaongelmien vuoksi. Tehyn mukaan HUS on laiminlyönyt työturvallisuusvelvoitteita eikä ole ottanut vakavasti Kätilöopiston sisäilmasta aiheutuneita terveysriskejä työntekijöille. Monet kätilöt oireilevat huonon sisäilman vuoksi ja osalla on todettu ammattitauti. Asiasta kerrotaan Tehyn tiedotteessa. Jo aiemmin uutisoitiin, että kätilöt vaativat HUS:lta 840 000 euron korvauksia. Korvausvaatimus on 35 000 kätilöä kohden.
  13. Hallitus valmistelee asiakas- ja potilaslakia, jonka tarkoituksena on vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja toisaalta säätää niistä poikkeustilanteista, joissa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa. Tehyn mukaan laki on tuomassa uuden uhkan erityisesti ensihoitajien työturvallisuuteen. Lakiesityksessä esitetään ensihoitohenkilöstölle oikeutta erilaisten rajoitustoimenpiteiden käyttöön sekä oikeutta päästä henkilön asuntoon terveydentilan tarkistamiseksi. Tehyn mukaan tästä voi seurata tilanne, että poliisia ei jatkossa saada paikalla, koska ensihoitohenkilöstöllä olisi oikeus rajoitustoimenpiteisiin. Jotta työturvallisuus ei vaarannu, virka-apua tulee näissä tilanteissa olla saatavissa varmasti ja nopeasti, todetaan liiton tiedotteessa. Alan liitot vaativat jo aiemmin rikoslakiin muutosta, jossa ensihoitotyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä henkilöä rangaistaan samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan.
  14. Terveydenhoitajaliitto aloittaa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon keskiviikkona 26.9.2018 kello 6.00 ja se päättyy perjantaina 28.9.2018 klo 23.59. Asiasta kerrotaan liiton tiedotteessa. Ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa ovat velvollisia noudattamaan Terveydenhoitajaliiton jäsenet, jotka työskentelevät työsopimussuhteessa kunnissa ja kuntayhtymissä (Kuntatyönantajat KT) ja yksityisellä Terveyspalvelualalla (Hyvinvointialan liitto). Terveydenhoitajaliitto vastustaa maan hallituksen suunnitelmia helpottaa työntekijöiden yksilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. Tämä toimenpide on poliittinen työtaistelu ja mielenilmaus, joka kohdistuu maan hallituksen edellä mainittuja suunnitelmia vastaan. Terveydenhoitajia työskentelee myös pienissä terveysalan ja sosiaalialan yrityksissä. Terveydenhoitajaliiton mielestä on tärkeää puolustaa myös pienemmissä yrityksissä työskentelevien työsuhdeturvaa. Tulevaisuudessa mahdollisen maakunta- ja soteuudistuksen toteuduttua terveydenhoitajat voivat yhä useammin työskennellä pienissä terveydenhuollon ja sosiaalialan yrityksissä. Aiemmin SuPer ja Tehy ilmoittivat vastaavista toimenpiteista: https://hoitajat.net/ajankohtaista/hoitajajärjestöt-aloittavat-työtaistelun-r672/
  15. Kansainvälinen asiantuntijatyöryhmä on laatinut uudet suositukset painonpudotukseen tähtäävistä hoidoista uniapneapotilailla. Suositusten on tarkoitus antaa entistä paremmat käytännön apuvälineet uniapneapotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. American Thoracic Societyn asiantuntijakomitea julkaisi suositukset American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä. Suosituksissa vahvistetaan painonpudotuksen hyödyt ylipainoisten potilaiden hoidossa ja tarkastellaan eri tilanteisiin soveltuvia hoitovaihtoehtoja sekä niiden taustalla olevaa tutkimusnäyttöä. Ylipaino on uniapnean suurin riskitekijä. Arviolta kaksi kolmasosaa uniapneaa sairastavista henkilöistä on ylipainoisia tai lihavia. Painonpudotuksen on havaittu auttavan uniapnean hoidossa ja jopa parantavan sairauden. Nyt julkaistu suositus perustuu systemaattiseen selvitykseen, jonka mukaan painonpudotus on kiistatta hyödyksi uniapnean hoidossa ja auttaa usein samanaikaiseen muuhun sairastavuuteen, kuten kohonneisiin verensokeriarvoihin, verenpainetautiin ja heikentyneeseen elämän laatuun. Selvityksessä havaittiin myös, että varsin usein potilas itse ei tiedosta olevansa ylipainoinen. Selvityksen mukaan terveydenhuollon ammattilaiset ovat usein haluttomia puuttumaan asiaan. Suosituksen laati 20-henkinen asiantuntijaryhmä, johon kuului Suomesta Itä-Suomen yliopiston dosentti, unitutkija Henri Tuomilehto. – Hienoa nähdä, että aiheeseen ollaan vihdoin globaalisti reagoitu. Nyt pyritään tuomaan parempaa tietoisuutta ja ihan käytännön ohjeistusta ylipainoisen uniapneapotilaan hoitoon, tiivistää Tuomilehto. Henri Tuomilehdon johtama Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä julkaisi vuonna 2009 ensimmäisenä maailmassa satunnaistetun tutkimuksen, jossa osoitettiin painonpudotuksen suotuisat vaikutukset ylipainoisen uniapneapotilaan hoidossa. Uniapnea on kansansairaus, joka kuormittaa terveydenhuoltoa globaalisti. Uniapneaa sairastaa arviolta noin 8–12 prosenttia aikuisväestöstä, mutta valtaosalla se on edelleen tunnistamatta ja siten hoitamatta. Hoitamaton uniapnea lisää muun muassa sydän- ja verisuonisairastavuutta sekä onnettomuusriskiä työpaikoilla ja liikenteessä. Sillä on siten myös merkittävä kansantaloudellinen vaikutus.
  16. Sosiaali- ja terveysministeriön luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi heikentäisi ensihoitajien työturvallisuutta entisestään, varoittaa Palomiesliitto SPAL. Lakiesitykseen on kirjattu ensihoitajille vastaavanlaisia valtuuksia rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä kuin poliisilla nyt on. Osa poliisin tehtävistä sekä virkavastuu siirrettäisiin ensihoitajille, mutta ilman selkeää sääntelyä virkamiehille kuuluvasta lainsuojasta. Lain tultua voimaan ensihoitajat voisivat esimerkiksi tehdä henkilökatsastuksen ja -tarkastuksen, ottaa haltuun asiakkaalta aineita ja esineitä, pitää kiinni ja estää häntä poistumasta sekä hoitaa ja lääkitä asiakasta ilman hänen lupaansa. – Ensihoitajien työturvallisuus on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Asiaa ei missään tapauksessa saa korjata määräämällä ensihoitajille "poliisivaltuuksia", toteaa edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. – Jos ensihoitajalla olisi lain säätämä oikeus rajoitustoimenpiteisiin, poliisi jatkossa antaisi entistä harvemmin virka-apua ensihoitotehtäville. Toisaalta rajoitustoimenpiteet todennäköisesti provosoisivat asiakkaita, jolloin myös ensihoitajiin kohdistuneet väkivallanteot lisääntyisivät. – Tällainen tie johtaa työturvallisuuden edelleen heikkenemiseen, Jaakkola huomauttaa. Ensihoitajien tehtävä on auttaa välittömän avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä, pelastaa henkiä. Siihen heidät on koulutettu. He eivät ole saaneet koulutusta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen – eivätkä edes riittävästi uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Palomiesliitto katsoo, että ehdotetut rajoitustoimenpiteet ensihoidossa vähentäisivät paitsi ensihoitajien myös asiakkaiden turvallisuutta ja oikeusturvaa. Riskinä myös on, että ensihoitotehtäviä jäisi kokonaan suorittamatta, jos poliisi ei saavu tehtävälle mukaan, sillä ensihoitajaparilla ei aina ole fyysisiä edellytyksiä rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Palomiesliitto katsoo, että STM:n esitys asiakas- ja potilaslaiksi on perustuslain vastainen. Perustuslain mukaan merkittävää julkista valtaa voivat Suomessa käyttää vain viranomaiset ja viranomaisten nimissä vain laillisesti virkoihinsa nimitetyt virkamiehet. Lisäksi lakiesityksessä ei ole säädetty riittävän yksityiskohtaisesti rajoitustoimenpiteiden sisällöstä, käytöstä, laajuudesta, kestosta ja tarkoituksenmukaisuusharkinnasta.
  17. Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut uuden tartuntatautilain toimeenpanoa aktiivisesti. Saadun palautteen perusteella ministeriö haluaa selkiyttää lain pykälää 48, joka koskee työntekijän ja opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi. Pykälän soveltamisen tulkinnassa on ollut epäselvyyttä. Lain tavoitteena on hyvä rokotuskattavuus Suomessa, missä rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. Tavoitteena on myös työntekijän ja opiskelijan rokotussuojaa koskevan pykälän toimeenpano hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajien ja työntekijöiden kesken. Hoitohenkilöstön rokottamisen on osoitettu vähentävän potilaiden sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Siten työntekijän rokotukset lisäävät potilasturvallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esityksen syksyn aikana ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2018. Muilta osin tartuntatautilakia ei nyt muutettaisi.
  18. Jäsen otti yhteyttä liittoon, koska työnantaja oli purkanut hänen työsopimuksensa koeajalla. Jäsen oli ensin työskennellyt työnantajan palveluksessa lähes vuoden ajan määräaikaisissa työsuhteissa, minkä jälkeen hänet oli vakinaistettu. Vakituiseen työsopimukseen oli laitettu koeaikaehto, vaikka työtehtävät eivät eronneet aiemmista. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto riitautti asian, koska koeajan saa asettaa vain kerran työsuhteen alussa, jos työtehtävät eivät muutu. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus selvittää, soveltuuko työntekijä hänelle varattuun työtehtävään ja työntekijälle puolestaan mahdollisuus selvittää, vastaako työnkuva ja työnantaja hänen odotuksiaan. Kun työntekijä oli jo työskennellyt lähes vuoden työnantajan palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa, ei koeaikaa enää saanut asettaa vakituiseen työsopimukseen. Työnantaja ei näin ollen saanut purkaa työsopimusta koeaikaan vedoten, koska koeaikaehto oli pätemätön. Työnantajalla ei ollut myöskään perusteita irtisanoa työsopimusta. Työnantajalle lähetettiin asiassa sovintotarjous. Asia saatiin lopulta sovittua niin, että työnantaja maksoi jäsenelle neljän ja puolen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, mikä teki yhteensä yli 12 000 euroa. Asiasta kertoi SuPer tiedotteessaan.
  19. 24 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kätilöä hakee yhteensä 840 000 euron korvauksia. Kätilöt katsovat menettäneensä terveytensä työajalla ja työtiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Kätilöistä 22 on työskennellyt Kätilöopistolla ja kaksi Naistenklinikalla. Korvausvaatimus on 35 000 euroa kätilöä kohden. HUS torjuu kätilöiden vaatimukset. Asiaa hoitaneelle Tehyn lakimiehelle lähetetyn vastauksen ovat allekirjoittaneet toimitusjohtaja Aki Lindén ja naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen. Kätilöopisto suljettiin viime vuonna, kun tiloista oli paljastunut laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita. Sairaalan henkilökunnalla ilmeni sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Tilanne ei helpottanut useista eripuolilla kiinteistöä tehdyistä korjauksista huolimatta. Asiasta kertoi YLE
  20. Työsuojeluhallinnon valtakunnallisessa valvontahankkeessa havaittiin, että valtaosa yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoista on huolehtinut työturvallisuuslain mukaisesti väkivallan uhkaan varautumisesta. 1400 työsuojelutarkastuksella todettiin, että noin 60 %:lla valvonnan kohteena olleista työpaikoista väkivallan uhan vaarat on tunnistettu ja niiden hallinta on saatu lain edellyttämälle tasolle. Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan tulee selvittää ja arvioida työhön liittyvät väkivallan uhkatekijät. Mikäli arviointi osoittaa, että työntekijän todennäköisyys joutua väkivallan kohteeksi on tavanomaista suurempi, työssä on ilmeinen väkivallan uhka. Tällöin työpaikalle on lain mukaan laadittava kirjalliset menettelytapaohjeet väkivallan uhan varalta. Väkivallan uhkaan liittyvät vaarat on poistettava työstä. Mikäli se ei ole täysin mahdollista, on ryhdyttävä toimiin, joilla vaikutukset työntekijän turvallisuuteen torjutaan. Työnantajille on hankkeen tarkastuksilla annettu väkivallan uhkaan liittyen 430 velvoitetta. Näistä 409 on toimintaohjeita ja 21 kehotuksia, joissa terveysvaara on tavanomaista suurempi tai työnantaja on viivytellyt aikaisemmin annetun toimintaohjeen noudattamisessa. Velvoitteita on annettu sekä uhan tunnistamisesta että jo todetun väkivallan uhan hallinnasta - Tarkastuksilla havaitut puutteet ovat liittyneet usein sellaisiin asioihin, kuin että työturvallisuuslain edellyttämät menettelytapaohjeet ovat puutteelliset, kaikkia työntekijöitä ei ole perehdytetty menettelytapoihin, sijaiset ovat unohtuneet henkilöstön koulutuksista ja opastuksista, tekniset turvalaitteet eivät toimi tai vaaratilanteiden seurantajärjestelmää ei ole. Usein haasteena on, että tapahtuneita uhkatilanteita ei analysoida eivätkä ne johda riittäviin varautumistoimiin työpaikalla, kertoo YKSOTE-kuormitus -hankkeen koordinaattori Marja Tereska Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Väkivallan uhka työssä voi ilmentyä eri tavoin. Usein se konkretisoituu työntekijän pahoinpitelynä tai vakavana väkivallalla uhkaamisena. Hankevalvonnan havaintojen mukaan pahoinpitelytilanteet syntyvät sosiaali- ja terveydenhuollon työssä usein yllättäen, mutta eivät yllätyksenä. Alalle on myös tyypillistä, että väkivallan uhasta keskusteltaessa siirrytään nopeasti keskustelemaan asiakkaiden sairauksista tai muista harkintakykyä heikentävistä ominaisuuksista. - Pahoinpitelyssä vahingoittuneen työntekijän kannalta ei juurikaan ole eroa sillä, aiheuttiko asiakas vamman tarkoituksella vai ymmärtämättömyyttään, muistuttaa Tereska. Ennakoinnilla tarkoitetaan ensisijaisesti väkivallan uhan hallintaa tukevia toiminta- ja vuorovaikutustapoja. Näiden edistäminen edellyttää usein työtapojen, työympäristön, työpaikan koulutusjärjestelmän ja työaikasuunnittelun kehittämistä sekä asiakkaiden palvelusuunnitelmien arvioimista. Tyypillisesti työpaikalle tarvitaan varotoimena myös mahdollisuus avun hälyttämiseen sekä avunsaannin varmistavat järjestelyt ja laitteet. Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/sote-toimialat
  21. Nykyisiä mielenterveyspalveluita on mahdollista täydentää verkkopohjaisilla ohjelmilla, osoittaa tuore hoitotieteen väitös. TtM Katriina Anttila tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan Depis.Netin ja muiden verkkopohjaisten ohjelmien mahdollisuutta tukea masentuneiden nuorten mielenterveyttä. Nuoret kokivat saavansa apua pahaan oloon Nuorten masennuksen hoitoon liittyy monia ongelmia. On arvioitu, että 5 % nuorista sairastaa masennusta, mutta vain alle puolet heistä saa riittävää hoitoa. Masentuneiden nuorten on vaikea kertoa huolistaan aikuisille, minkä vuoksi masennus voi jäädä tunnistamatta. Mielenterveysongelmiin liittyy usein myös ennakkoluuloja, mikä voi johtaa pahan olon salaamiseen. Väitöstutkimuksen aikana seitsemänkymmentä 15–17-vuotiasta nuorta aloitti verkkopohjaisen masennuksen tukiohjelman käytön nuorisopsykiatrisen avohoidon rinnalla. He tekivät ohjelmassa erilaisia tehtäviä, joiden välityksellä he kertoivat muun muassa huolistaan. Huolet ulottuivat laajasti nuorten elämään, kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin ja hyvinvointiin. Nuoret pohtivat tehtävissä surua, ahdistusta ja pelkojaan. – Myönteistä oli, että nuoret kirjoittivat ohjelmassa myös toiveistaan. He halusivat opetella hallitsemaan vaikeuksiaan ja kehittyä ihmissuhdetaidoissa. Nuoret antoivat pääosin myönteistä palautetta ohjelman käytöstä. He totesivat, että ohjelmassa olevan päiväkirjan avulla oli mahdollista purkaa huolia, Anttila kertoo. Nuoret kokivat saavansa ohjelman avulla apua pahaan oloonsa. Pieni osa nuorista kuitenkin totesi, ettei saanut apua käyttäessään ohjelmaa. Lisäksi tekniset ongelmat, kuten huono internetyhteys, sekä nuoren heikentynyt vointi vaikeuttivat käyttöä. Väitöskirjan tulokset rohkaisevat käyttämään verkkopohjaisia ohjelmia nykyistä enemmän nuorten mielenterveyspalveluissa. Jokaisen nuoren yksilöllinen tilanne tulee kuitenkin ottaa huomioon hoidon suunnittelussa. Verkkopohjaiset ohjelmat eivät välttämättä sovellu kaikille masennusta sairastaville nuorille. Väitös: Web-based interventions supporting the mental health of adolescents with depression Lähde: Turun yliopisto
  22. Hoitajien ja lääkäreiden työ on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi, jossa tiedolla työskentely ja työn kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Työtehtävät, työkäytännöt, työvälineet ja työympäristö pitääkin suunnitella ja mitoittaa siten, että työn vaatimukset ovat sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Tähän on monia keinoja, joita Työterveyslaitos levittää Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjassaan ympäri Suomen. Hoitajat ja lääkärit tekevät yhä suuremman osan työstään ennen tai jälkeen potilaan kohtaamisen. Vastuun, tunnekuorman, turvallisuusuhkien ja hankalien työaikojen rinnalle on noussut uusia henkisen kuormituksen tekijöitä. Huomio pitää olla useassa asiassa yhtä aikaa, muistikuorma on suuri ja keskeytykset ja häly vaikeuttavat keskittymistä ja muistamista. – Nämä työn vaatimukset ovat kuormittavia. Myös ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyvät puutteet ja ristiriitaisuudet koetaan kuormittavina, kertoo johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta. Tutkimusten mukaan aivoja kuormittavat olosuhteet heikentävät työn sujuvuutta ja altistavat virheille ja uupumukselle. Kyse on hoitotyön tuottavuudesta, potilasturvallisuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. – Konkreettisten työtä sujuvoittavien keinojen lisäksi tarvitaan myös johdolta tukea ja toimenpiteitä, joilla sujuvan työn esteet saadaan purettua ja kuormittumista vähennettyä, muistuttaa Kalakoski. Aivokuorma hallintaan hyvällä kognitiivisella ergonomialla – työ ihmisen mittaiseksi Hyvä kognitiivinen ergonomia tarkoittaa, että työn suunnittelussa on huomioitu ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn kyvyt ja rajoitukset. Aivokuorman hallintaan on olemassa useita hyväksi havaittuja konkreettisia keinoja. Konkreettiset keinot muuttuvat arjessa käytännön tekemiseksi, kun pelisäännöistä ja toimintatavoista sovitaan yhdessä. Hoitotyö on yhteistyötä ja myös aivokuormaa hallitaan yhdessä. – Jo pelkästään se, että säilytetään jokaisessa työtilassa tarvikkeet ja paperit samalla tavalla samoissa paikoissa, helpottaa asioiden huomaamista ja löytämistä, kuvaa Virpi Kalakoski. Hyvät käytännöt jakoon Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjassa Työterveyslaitos aloittaa syyskuun alussa Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjan, jossa jalkautetaan hyviä käytäntöjä hoitotyön aivokuorman vähentämiseksi terveydenhuollon organisaatioihin eri puolille Suomea. Hyvät käytännöt perustuvat Satakunnan sairaanhoitopiirissä toteutettuun Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä -kehittämishankkeeseen. Kampanja koostuu eri puolilla Suomea pidettävistä luennoista ja vapaasti hyödynnettävistä maksuttomista materiaaleista. Tutustu: Aivotyö toimivaksi hoitotyössä – kampanjasivusto
  23. Järvenpään kaupungin ympärivuorokautisen hoivan yksikössä Vaahterakodissa asuva iäkäs asukas löi teräaseella hoitajaa maanantaiaamuna. Kaupungin edustaja kuvailee tapahtunutta seuraavasti: – Tämä on vakava työtapaturma ja äärimmäisen ikävä tapaus. Työyksikössä oltiin asianmukaisesti valmistauduttu tällaisiin tilanteisiin ja miehitys oli normaali. Teemme nyt huolellisen selvityksen siitä, mitä tilanteessa on tapahtunut ja miten tilanteen olisi voinut estää, palvelualuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä sanoo kaupungin tiedotteessa. Apua saatiin paikalle nopeasti ja työntekijä on viety hoidettavaksi. Vaahterakodin työntekijöille tarjottiin saman tien kriisiapua. Myös työterveyshuolto ja kaupungin työsuojelu ovat mukana tarjoamassa apuaan ja tukea jatketaan niin kauan kuin on tarpeen.
  24. Tehy kertoo harkitsevansa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa tai muita työtaistelutoimia, mikäli hallituksen esitys työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä etenee. Toimien yksityiskohdista ja aikataulusta päätetään lähiviikkoina, kerrotaan liiton tiedotteessa. Maan hallitus päätti kevään kehysriihessä valmistella työsopimuslain muutoksen, joka keventäisi yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai alle työllistävissä yrityksissä. Perusteluna on työllisyyden parantaminen. Useat ammattijärjestöt ovat kritisoineet esitystä vahvasti, koska se asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen työantajan koosta, vaarantaa perusoikeuksia, heikentää entisestään irtisanomisturvaa eikä täytä työllisyystavoitetta. – Tehy ei voi hyväksyä jäsentensä työsuhdeturvan heikentämistä tällä tavoin. Edellytämme, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti riippumatta työnantajan koosta ja vaadimme, että hallitus luopuu esityksen eteenpäin viemisestä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Tehyn mukaan erityinen uhka koskee tulevaisuutta. Sote-uudistus tuo toteutuessaan paljon lisää yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityksiä. Etenkin yksityisen sosiaalialan yrityskenttä on jo nyt varsin villi ja työsuhdeongelmia on paljon. – Esitys on ongelma myös tasa-arvon kannalta. Sosiaali- ja terveysalalla työsuhdeturvasta ei ole samanlaisia suojaavia määräyksiä työehtosopimuksissa kuten monella miesvaltaisella alalla. Lakiesitys onkin johtamassa isoihin uusiin ongelmiin naisvaltaisella sote-alalla, toteaa Rytkönen.
  25. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kuntoutuksen apuvälineille valtakunnalliset yhtenäiset luovutusperusteet. Kyseessä on laaja opas, jonka tavoitteena on tukea arjen apuvälinetyötä. Apuvälinepalvelun tavoite on mahdollistaa ihmisen päivittäiset toiminnot erilaisista toimintakyvyn muutoksista ja rajoituksista huolimatta. Apuvälinepalvelun lähtökohtana on apuvälineen tarvitsijan ja apuvälinealan asiantuntijan yhdessä toteama tarve, joka liittyy usein asiakkaan muuhun hoitoon ja kuntoutukseen. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet on tarkoitettu oppaaksi apuvälinetyötä tai -päätöksiä tekeville sekä ohjeiksi apuvälineitä käyttäville. Tarkoituksena on lisätä asiakkaiden yhdenvertaisuutta apuvälineiden myöntämisessä. Yksilöllistä tarveharkintaa ei saa unohtaa. Asiantuntijat päivittävät luovutusperusteita säännöllisesti Yhtenäisiä perusteita on tehty asiantuntijaryhmässä, joka on toiminut valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän alaisuudessa. Päivitysryhmä jatkaa työtään avoimiksi jääneiden kysymysten ratkaisemiseksi ja luovutusperusteiden päivittämiseksi. Se kokoontuu kahdesti vuodessa. Päivitystyöhön voivat osallistua myös muut kuin päivitysryhmän jäsenet. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet - opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille
×
×
  • Create New...