Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 189 results

  1. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) pitää välttämättömänä, että peruspalveluministeri Annika Saarikko käynnistää viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata. – Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä, toteaa Sarkomaa tiedotteessaan. Sarkomaa ehdottaa Suomeen rokotevelvollisuutta. – Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta, Sarkomaa pohtii. Sarkomaa vaatii myös neuvolajärjestelmä kehittämiseen toimia. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisen taitoja nykyistä paremmin. Sarkomaa muistuttaa, että julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää. – Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotauti- ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio. Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestäänselvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisenrakkautta, Sarkomaa muistuttaa.
  2. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole antamassa hallituksen esitystä tartuntatautilain 3 §:n ja 48 §:n muuttamisesta eduskunnalle ennen joulua. Valmistelun kuluessa on ilmennyt, että hallituksen esityksen valmistelu vaatii vielä lisää aikaa. Ministeriö aikoo odottaa myös eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja kolmesta vireillä olevasta kantelusta ennen pykälän muuttamista. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja odotetaan joulukuussa. Myös oikeuskanslerilta pyydetyn alustavan kannan mukaan ennen hallituksen esityksen antamista pitäisi pykälän muutoksesta tehdä nykyistä tarkempi perustuslaillinen arviointi. Lausuntokierros tuotti ristiriitaisen palautteen Ministeriö pyysi lakimuutoksesta lausuntoja eri tahoilta loka-marraskuussa. Saatuja lausuntoja on yli 50, ja ne ovat keskenään melko ristiriitaisia. Moni lausunnonantaja kannatti pykälän täsmentämistä, toisaalta jotkut tahot ehdottivat myös koko pykälän kumoamista. Lausunnolle lähteneessä lakiesityksessä ehdotettiin tarkennuksia työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksiin sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita. Tartuntatautilain 48§ tuli voimaan 1.3.2018, eli vuotta muuta lakia myöhemmin. Lain voimaantulon jälkeen hoitohenkilöstöltä tuli sosiaali- ja terveysministeriöön paljon palautetta, jonka mukaan rokottamattomat työntekijät saivat työpaikoilla varoituksia ja joitakuita uhkailtiin irtisanomisella. Pykälän taustalla on potilasturvallisuus Alun perin säännös otettiin tartuntatautilakiin infektiolääkäreiden aloitteesta potilaiden ja asiakkaiden suojelemiseksi sekä heitä hoitavan henkilöstön rokotuskattavuuden parantamiseksi. Hoitohenkilöstön rokotukset lisäävät tutkimusten mukaan potilasturvallisuutta. Samalla suojataan myös työntekijöitä ja työharjoittelussa olevia opiskelijoita. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskus (ECDC) suosittelevat terveydenhuoltohenkilöstön jokavuotista rokottamista kausi-influenssarokotteella potilaiden suojaamiseksi ja influenssan leviämisen ehkäisemiseksi. Euroopassa rokotussuositus on annettu 29 EU- ja ETA-maassa. Tiedot on saatu 30 maasta. Maailman terveysjärjestön (WHO) mikrobilääkeresistenssin toimintaohjelman ja Suomen oman mikrobilääkeresistenssin toimintaohjelman mukaan infektioiden ehkäisy ja siinä rokottaminen on yksi parhaita tapoja torjua tarttuvia tauteja. Näin torjutaan myös mikrobilääkeresistenssiä. Rokottaminen on sekä kansainvälisten että kotimaisten tutkimusten mukaan yksi terveydenhuollon kustannusvaikuttavimmista keinoista kohentaa väestön terveydentilaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilla on ohjeistusta hoitohenkilöstön ja opiskelijoiden rokotussuojasta.
  3. Hoitajat.net

    Koirista apua ikäihmisten kuntoutukseen

    Eläkeliitto, Koskelan monipuolinen palvelukeskus ja Koirat kasvatus- ja kuntoutustyön tukena ry hyödyntävät koiria ikäihmisten kuntoutuksen ja hoivan tukena. Syksyn aikana käynnistynyt koira-avusteisen hoivan pilottikurssi on suunnattu jo aiemmin työssään omaa koiraansa hyödyntäneille potilastyötä tekeville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. – Esimerkiksi jotkut vanhukset eivät suostu ulkoilemaan tai tekemään kuntouttavia harjoitteita, mutta koira motivoi tekemiseen ihan eri tavoin. Haluamme, että koira-avusteisesta toiminnasta tulee tavoitteellista ja vaikuttavaa, kertoo Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Anneli Wallden. Olennaista koira-avusteisen hoivan kehittämisessä on tavoitteellisuus. Koiran käytöllä tulee olla selkeitä vaikutuksia asiakkaan mielialaan ja aktiivisuuteen. Koiraa voi hyödyntää esimerkiksi tasapainoharjoitteissa, liikkumisen tukena, lihasvoiman ja kehon hahmottamisen kehittämisessä ja kivunhallinnassa. Eläin voi olla avuksi myös saattohoidossa rauhoittamassa ja tuomassa miellyttäviä kokemuksia. Koiran käytön tulee olla aina turvallista ja eettistä sekä eläimen että asiakkaan näkökulmasta. Koiraa ei voi hyödyntää allergisen tai koiraa pelkäävän asiakkaan kanssa, ja vastuu turvallisuudesta on aina koiran ohjaajalla. – Koiran käytön vaikuttavuutta asiakkaan toimintakykyyn arvioidaan RAI-mittaristolla myös tämän pilotin yhteydessä. Koirasta tulee olla aina jotain lisähyötyä asiakkaalle, sitä ei tuoda tilanteeseen huvin vuoksi. Koira on ammattilaisen tukena toimiva lisä, tapa saavuttaa jokin tulos, jota ei muuten saavutettaisi, tähdentää Eläkeliiton puolelta kurssia vetävä Nona Borgström. Koskelan monipuolinen palvelukeskuksen pilottikurssin jälkeen tarkoituksena on kehittää syventävää koulutusta, jotta sisällöt saataisiin käyttöön myös muualla Suomessa. Koulutusta kehitetään kurssilaisilta saadun palautteen sekä asiakkaiden vointia ja kuntoutusta seuraavien mittareiden avulla. Pilotin perusteella kerätään aineistoa myös Turun yliopistossa toteutettavaan tutkimukseen, jossa tutkitaan koira-avusteisen toiminnan mitattavia vaikutuksia ikäihmisen hyvinvointiin.
  4. Kuolemaan johtaneet lääkkeiden antovirheet liittyivät erityisen usein verenohennuslääkkeisiin ja antibiootteihin, osoitti tutkimus, jossa analysoitiin Englannissa ja Walesissa raportoituja lääkkeiden antovirheitä. Kolmasosa oli tilanteita, joissa lääke jäi antamatta potilaalle, ja seuraavaksi yleisimpiä virheitä olivat lääkkeen väärä annos tai vahvuus. Kuolemaan johtaneista lääkkeiden antovirheistä suurin osa eli 66 prosenttia raportoitiin sairaaloiden vuodeosastoilta ja lähes puolessa tapauksista potilas oli yli 75-vuotias. – Tulosten valossa enemmän huomiota tulee kiinnittää turvalliseen lääkkeen antamiseen erityisesti iäkkäille ja sen varmistamiseen, että potilas saa hänelle kuuluvan oikean lääkeannoksen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, Suomen Akatemian tutkijatohtori Marja Härkänen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta. Virheet liittyivät eri lääkeryhmistä yleisimmin sydän- ja verisuonitautien lääkkeisiin sekä keskushermosto- ja infektiolääkkeisiin. Yksittäisistä lääkkeistä yleisimmät olivat injektoitavat verenohennuslääkkeet, antibiootit ja kipulääkkeet. Lähes kolmasosa antovirheistä oli tilanteita, joissa lääke jäi antamatta potilaalle. Seuraavaksi yleisimpiä virheitä olivat lääkkeen väärä annos tai vahvuus. Professori Katri Julkunen-Vehviläinen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta toteaa, että lääkkeiden antovirheet ovat yleisiä. – Aina niistä ei koidu potilaalle haittaa, mutta erityisesti haittaa aiheuttavat virheet tulisi pyrkiä estämään. Tähän avuksi tarvitaan riittävä määrä henkilöstöresursseja, osaavaa henkilökuntaa sekä teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja lääkehoidon turvallisuuden varmistamiseen. Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, London King’s Collegen ja University College Londonin yhteistyönä. Tulokset julkaistiin juuri Research in Social & Administrative Pharmacy -lehdessä. Tutkimusaineistona käytettiin Englannin ja Walesin kansalliseen vaaratapahtumien raportoimisjärjestelmään ilmoitettuja lääkkeiden antovirheitä vuosilta 2007–2016. Tällä ajanjaksolla terveydenhuollon henkilökunta raportoi järjestelmään 517 384 lääkkeiden antovirhettä. Näistä analysoitiin potilaiden kuolemaan johtaneet virheet, kaikkiaan 229 tapausta. Tutkimusartikkeli: Marja Härkä nen, Katri Vehviläinen-Julkunen, Trevor Murrells, Anne Marie Rafferty, Bryony Dean Franklin. Medication administration errors and mortality: incidents reported in England and Wales between 2007 ̶ 2016. Research in Social & Administrative Pharmacy (2018), doi: https://doi.org/10.1016/j.sapharm.2018.11.010 Lähde: Itä-Suomen yliopisto
  5. Tays Hatanpäällä työskennellyt sairaanhoitaja on jäänyt kiinni potilaan pankkikortin ja tunnusluvun varastamisesta ja kortin käyttämisestä. Iäkkään potilaan tililtä on nostettu useaan kertaan rahaa, yhteensä noin 4000 euroa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on irtisanonut työntekijän perjantaina 30.11.2018 kuultuaan työntekijää. Työntekijä on tunnustanut varkauden ja väärinkäytön. Työntekijä jäi kiinni pankkiautomaattien valvontakameroiden avulla. Poliisi tutkii asiaa ja se etenee syyttäjälle. Sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Anna Tammisen mukaan tapahtuma on sairaanhoitopiirissä poikkeuksellinen. Sairaaloissa on tapahtunut joskus pieniä näpistyksiä, ja tekijä on lähes poikkeuksetta ollut ulkopuolinen henkilö. Yleensä näpistyksissä on ollut kyse esineistä tai käteisestä rahasta. – Olemme tapahtuneesta erittäin pahoillamme, ja työntekijän irtisanominen oli tässä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu, sanoo Tays Hatanpään toimialuejohtaja Arto Ranta.
  6. Pohjanmaalla Luodon kunnassa on todettu tuhkarokkotartunta esikouluikäisellä lapsella, taudille on useita kymmeniä altistuneita. Altistuneista useat ovat puutteellisesti rokotettuja tai rokottamattomia. Tuhkarokko on poikkeuksellisen tarttuva sairaus. Se tarttuu huoneilman välityksellä ja tartuntaan voi riittää samassa tilassa oleskelu. Tartunnasta ensioireiden alkuun kestää yleensä 9-11 vuorokautta, vaihdellen 7-21 vuorokauteen. Tuhkarokkoon sairastuneen ensioireita ovat korkea kuume ja hengitystieoireet. Ihottuma alkaa 3-5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon. Jälkitauteina voi ilmaantua bakteerin aiheuttama keuhkokuume tai harvinainen aivotulehdus. Tuhkarokkoon sairastunut on tartuttava neljä vuorokautta ennen ihottumaa ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen. Jos epäilet altistuneesi tuhkarokolle tai matkustat alueelle, jossa esiintyy tuhkarokkoa: Tarkista, onko suojasi kunnossa. Jos olet sairastanut tuhkarokon, et tarvitse rokotetta. Kaksi MPR-rokotetta antaa hyvän suojan tuhkarokkoa vastaan. Jos tuhkarokkoon sopivia oireita ilmaantuu, ota ensin puhelimitse yhteyttä omaan terveyskeskukseesi tarkempia ohjeita varten. Tuhkarokkoa esiintyy parhaillaan epidemian laajuisesti useissa Euroopan maissa, joissa rokotuskattavuus ei ole riittävän korkea. Laumasuojan muodostumiseksi MPR-rokotuskattavuuden tulisi olla vähintään 95 % mieluummin, jopa 97 %. Lisätietoja Tuhkarokkotapaus Pohjanmaalla - useita altistuneita - Vaasan keskussairaalan tiedote
  7. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajiston mukaan kansalaisten alueellinen yhdenvertaisuus ei toteudu suunnitellussa sote-palvelujen valinnanvapaudessa. Myös kansalaisen varallisuus vaikuttaa siihen, millaisia palveluja hänellä on mahdollisuus saada. Valinnanvapauden tulisi parantaa palvelujen saatavuutta ja turvata yhdenvertaiset palvelut kaikille, toteaa SuPer tiedotteessaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään todennut, että ”palvelujen saatavuuden on nähty parantuvan osassa maata. Lisää palvelutarjontaa syntyisi todennäköisesti ainakin väestötiheille alueille. Sen sijaan harvaan asutuille alueille ei lisätarjontaa välttämättä syntyisi samassa määrin. Uudistuksen vaikutukset asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien tosialliseen toteutumiseen ja palvelujen saatavuuden paranemiseen voivat siis olla epätasaiset, ja siten uudistuksen hyödyt, kuten aiempaa nopeampi pääsy perustason palveluihin, jakautua alueellisesti epätasaisesti.” – Palveluja ei tule harvaan asutuille alueille ja kansalaisilla ei ole todellista valinnanvapautta. Onko valinnanvapauden käyttäminen heille kalliimpaa ja onko se perustuslain mukaan hyväksyttävää, SuPerin edustajiston puheenjohtaja Heikki Isosaari kysyy. Harvaan asuttujen alueiden asukkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen. Asiakkaat joutuvat hakemaan palveluja joissain tapauksissa hyvinkin pitkältä, kun palvelut tulevat karkaamaan nykyistä sijaintiaan kauemmaksi. Auki jää myös, kuinka heille korvataan matkasta aiheutuvat kustannukset. SuPerin mukaan yksityiset palveluntuottajat eivät sijoita yksikköjään alueille, missä on suuri riski saada asiakkaiksi paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita. Ne eivät tule toimimaan myöskään alueilla, missä asukastiheys on pieni ja palvelujen tuotantokustannukset ovat suuret. Tällaiset alueet jäävät maakuntien vastuulle. Maakuntien vastuu tuottaa palvelut näille alueille nostaa maakuntien palvelutuotannon kustannuksia ja heikentää maakuntien mahdollisuuksia kilpailla yritysten kanssa myös asutuskeskuksissa.
  8. Hoitajat.net

    Turussa VRE-epidemia

    Eräillä Tyksin osastoilla sekä eräissä Turun kaupungin hyvinvointitoimialan yksiköissä on todettu 15.10.-27.11. välisenä aikana yhteensä 9 vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE)-löydöstä. Tapaukset ovat kaikki oireettomia VRE:n kantajuuksia. VRE:n aiheuttamia infektioita ei toistaiseksi ole todettu. Infektiontorjuntayksiköt Tyksissä ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla selvittävät epidemiaa. Selvitystyöhön kuuluvat VRE-tartunnalle mahdollisesti altistuneiden henkilöiden tunnistaminen ja seulontanäytteiden otto. VRE säilyy pinnoilla pitkään tartuntakykyisenä. Se voi levitä sairaalassa kosketuspintojen ja tekstiilien sekä yhteisten WC- ja pesutilojen kautta. Tämän takia todetun VRE-tapauksen kanssa samassa potilashuoneessa olleet sekä samaa WC- ja pesutilaa käyttäneet joudutaan seulomaan VRE:n varalta. Jos osastolla on yhteiskäyttöinen WC tai pesutila, seulottavien potilaiden määrä voi olla huomattava. Epidemian rajaamiseksi todettuja kantajia on hoidettava omassa huoneessa kosketusvarotoimin. Myös hygieniakäytäntöjä ja laitoshygieniaa näillä osastoilla parannetaan edelleen. Vankomysiiniresistentti enterokokki (VRE) on tavanomaisille antibiooteille vastustuskykyinen suolistobakteeri. Se voi aiheuttaa virtsainfektioita, haavainfektioita ja verenmyrkytyksiä. Sen kyky aiheuttaa infektioita on kuitenkin yleensä vähäinen. Ongelmana on, että siihen on käytettävissä vain rajallinen määrä tehokkaita antibiootteja. Varsinais-Suomen alueella todetaan vuosittain 2–6 VRE-tapausta, jotka ovat irrallisia, epidemioihin liittymättömiä löydöksiä. Koko maassa VRE-tapausten määrät ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti.
  9. Helsingin Meilahteen rakennettuun uuteen lastensairaalan luo­tiin rau­hoit­ta­va ää­ni­maa­il­ma: meren ääniä, avaruuden laulua ja viidakon huhuiluja, ker­ro­taan Aal­to-yli­o­pis­ton tie­dot­tees­sa. Äänimaailman suunnittelivat ja toteuttivat Aalto-yliopiston opiskelijat. – Äänimaailman tavoitteena on parantaa lapsipotilaiden viihtymistä ja vähentää hoitotoimenpiteiden tai tutkimusten odottamiseen liittyvää levottomuutta, kertoo Uuden lastensairaalan toiminnallisesta suunnittelusta vastannut projektipäällikkö, lastentautien dosentti Pekka Lahdenne. – Tiedossamme ei ole, että missään muualla maailmalla olisi toteutettu yhtä laaja-alainen äänimaailma sairaalaympäristöön. Tämä on aivan ainutlaatuinen hanke. Lokkeja ja gekkoja Pääaulan merelliset äänet on äänitetty Harakan saaressa Helsingissä. Toisen kerroksen viidakon äänimaailmasta voi tunnistaa gekon kutsuäänen. Esimerkkejä eri kerrosten äänimaailmoista voi käydä kuuntelemassa täällä. Sairaalaa varten räätälöity äänisisältö nojaa tutkittuun tietoon luonnon äänten herättämistä miellyttävistä ja rauhoittavista ajatuksista ja muistoista. Lisätyt äänet ovat lempeitä, hienovaraisia ja mielikuvitusta ruokkivia, ja niitä voi kuunnella ympäri sairaalarakennusta huolella valituissa tiloissa sekä hisseissä. Äänten sisältö vaihtelee sairaalan eri kerrosten mukaan ja noudattelee sairaalan visuaalista ilmettä, vuorokauden rytmiä ja vuodenaikojen vaihtelua. – Äänimaailma on toteutettu kaleidoskooppimaisesti, eli kuulokuva ei koskaan toistu täysin samanlaisena, kertoo lehtori Antti Ikonen Aalto-yliopistosta. Potilaiden, vanhempien ja henkilökunnan kokemuksia äänimaailmasta selvitetään seurantatutkimuksella, jonka tuloksia voidaan hyödyntää äänimaailman päivittämisessä. – Lapsilta, heidän omaisiltaan ja henkilökunnalta kerättävä palaute on arvokasta, jotta voimme kehittää äänimaailmaa entistä enemmän kaikkien viihtymistä tukevaksi, kommentoi Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja.
  10. Sairaanhoitajaliiton valtuusto valitsi Nina Hahtelan, TtT, puheenjohtajaksi lauantaina 24.11.2018 pitämässään kokouksessa. - On äärimmäisen tärkeää kuunnella jäsenistöä ja jatkaa liiton toiminnan kehittämistä. Näen Sairaanhoitajaliiton rohkeana aloitteentekijänä ja vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana sairaanhoitajien koulutukseen, osaamiseen, työn sisältöön ja työnjakoon liittyvissä kysymyksissä. Liitto on myös ammattikunnan vahva puolestapuhuja ja sairaanhoitajien arjen työn tukija, Hahtela painottaa. Sairaanhoitajaliiton varapuheenjohtajaksi valittiin Nina Hynninen, TtT. - On ilo ja kunnia päästä tekemään puheenjohtajan rinnalla Sairaanhoitajaliitosta entistäkin vahvempaa liittoa. Uskon, että voin hyödyntää monipuolista sote-alan tuntemustani, työkokemustani ja verkostojani kehitettäessä liiton toimintaa jäsenten eduksi, Hynninen kertoo. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Saija Aarni, Anne Heikkilä, Elise Inberg, Arja Korhonen, Jaana Kotila, Anne Lindgren ja Heli Vesaranta. Viikonloppuna valitun puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen kausi kestää vuoden 2022 loppuun asti.
  11. Kunnat tuottavat iäkkäiden kotihoitoa vielä pitkälti omin voimin, vaikka kotihoidon asiakkaiden määrä on kasvanut merkittävästi. Yksityisen sektorin järjestämien palveluiden osuus koko Suomen kotihoidosta on kasvanut hitaasti 10 prosentista 12 prosenttiin vuodesta 2014. Samaan aikaan päivittäisten kotihoidon asiakkaiden määrä on kasvanut yli 6000 henkilöllä. THL:n Vanhuspalvelujen tila -tutkimus selvitti iäkkäiden kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon palvelujen järjestäjiä Suomessa. Oulu tekee poikkeuksen – 40 prosenttia kotihoidon asiakkaista saa palvelunsa yksityisiltä toimijoilta Tulevaisuudessa kotihoidon asiakasmäärät kasvavat erityisen voimakkaasti suurissa kaupungeissa. Helsingissä kotihoitoa tarvitsevien määrä nousee tuhansilla henkilöllä ja Turussakin usealla sadalla vuoteen 2030 mennessä. Nyt kaupunkien palveluntuotanto yrittää yksin selvitä kasvavasta kotihoidon paineesta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella yksityisten palvelun tuottajien osuus kotihoidossa on jopa laskenut. Oulu erottuu joukosta, sillä siellä yksityinen kotihoito on ollut kasvussa vuodesta 2014. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia Oulun kotihoidon palveluista on yksityisten tuottamaa. – Oulu teki joitakin vuosia sitten strategisen päätöksen kotihoidon laajentamiseksi yksityiselle puolelle. Alalle tuli sen rohkaisemana lisää yrittäjiä. Muutos auttaa palvelujen kehittämisessä nyt, kun asiakasmäärät lisääntyvät voimakkaasti, sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:sta. Julkisessa kotihoidossa toimintaa on keskitetty suurempiin, yli 150 asiakkaan yksiköihin. Yksityisen sektorin kotihoidossa on yleensä pieniä, alle 30 asiakkaan yksiköitä. Ympärivuorokautisessa hoidossa julkinen ja yksityinen toimivat jo rinta rinnan Yksityiset toimivat kotihoitoa aktiivisemmin ympärivuorokautisessa hoidossa. Koko maassa ympärivuorokautisesta hoidosta, esimerkiksi tehostetusta palveluasumisesta, 42 prosenttia on yksityisten yritysten tuottamaa. Suurissa kaupungeissa osuus on vielä merkittävästi tätä suurempi. Espoossa ja Vantaalla reilusti yli 70 prosenttia ympärivuorokautisesta hoidosta on yksityisesti tuotettua. – Kotihoito ei ole yrityksille vielä kovin kiinnostava kenttä sen liikkuvuuden takia. Tämä voi olla ongelma, koska Suomessa kaavaillaan asiakkaille valinnanvapautta, mutta kotihoidon puolella ei ole kattavasti erilaisia palvelujentarjoajia, toteaa THL:n erikoissuunnittelija Hanna Alastalo. Lähde: THL
  12. Hallitus haluaa helpottaa tuntuvasti jaksotyön ja yötyön teettämistä. Lakimuutos saattaa lisätä työntekijöiden terveysriskejä, arvoi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Työterveyslaitoksen mukaan jaksotyö lisää riskiä sairastua vakavasti. Yötyö voi aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa ja on jopa ennenaikaisen kuoleman riskitekijä. JHL:n mukaan työaikalain muutokset toisivat jaksotyön huomattavasti nykyistä laajempaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhoitoalalla. Samoin kävisi päiväkodeissa, jotka ovat auki pitkään, esimerkiksi aamukuudesta yhteentoista illalla. Jaksotyötä tai yötyötä tekevien on hyvin vaikea yhdistää työtä ja perhe-elämää. – Ongelma korostuu naisvaltaisilla aloilla. Naisia työskentelee huomattavasti enemmän aloilla, joihin esitetyt muutokset kohdistuvat. Ongelmista huolimatta hallitus ei ole arvioinut lain vaikutuksia lapsiin. Lain lapsivaikutukset pitää arvioida. Siihen velvoittaa YK:n lasten oikeuksien sopimus, johon Suomi on sitoutunut, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo. Lisää aiheesta: Uusi työaikalaki eduskuntaan – tässä viisi merkittävintä muutosta Tarvitaanko jaksotyötä 2020-luvulla?
  13. Tehy vaatii lakimuutosta koskevassa lausunnossaan, että tartuntatautilain säännöstä työntekijöiden rokotuksista selkiytetään. Mikäli se ei ole mahdollista, säännös tulee poistaa. – Säännös on nykymuodossaan epäselvä ja aiheuttaa kohtuuttomasti selvittelyjä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla ja myöhemmin ehkä myös tuomioistuimissa. Tehyssä on käsitelty satoja säännöksen tulkintaan liittyviä yhteydenottoja viimeisen vuoden aikana, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka liiton tiedotteessa. Rokotuksen ottamisen vapaaehtoisuus on Tehyn mukaan taattava ja irtisanomismahdollisuus poistettava. – Pykälän on oltava niin selkeä, että sitä ei voi tulkita niin, että työnantajalla olisi peruste työntekijän irtisanomiseen, jos tämä ei ota rokotetta. Nykyinen pykälä on aiheuttanut painostusta, syyllistämistä ja irtisanomisuhkaisia varoituksia, jos työntekijä ei ole ottanut rokotetta, sanoo Tehyn lakimies Matias Nyman. Tehyn mukaan rokotusten vapaaehtoisuus on tärkeää lain ensisijaisen tavoitteen eli rokotusmyönteisyyden ja rokotekattavuuden vuoksi. Lisätietoja: Tehyn tiedote, lausunto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer otti samaan asiaan kantaa aiemmin tällä viikolla. Kyseisestä pykälästä on tullut myös SuPeriin valtava määrä jäsenten yhteydenottoja. Ensisijaisesti SuPer esittää, että 48 § poistetaan tartuntatautilaista kokonaan. Mikäli kyseistä säännöstä ei voida poistaa, tulisi sitä selkiyttää. Säännöksessä tulisi ainoastaan suositella, että riskiryhmien kanssa työskentelevällä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on suoja sairastetun taudin tai rokotuksen myötä tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan ja rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan. Lisäksi imeväisikäisiä hoitavilla olisi suoja hinkuyskää vastaan. Lausunnossaan SuPer esittää, että muutosehdotuksesta poistetaan maininnat rokotusten edellyttämisestä. Mikäli näin ei tehdä, tarkoittaisi säännös tosiasiallisesti pakkoa ottaa kyseessä olevat rokotukset. Lisätietoja: SuPerin tiedote, lausunto
  14. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 8.11.2018 HUSille kehotuksen puuttua Meilahden sairaalan anestesia- ja leikkausosaston henkilökunnan työkuormitukseen. Jo ennen aluehallintoviraston tarkastusta HUS on suhtautunut tilanteeseen vakavasti ja pyrkinyt monin tavoin panostamaan osaston henkilökunnan työoloihin, kertoo sairaanhoitopiiri tiedotteessaan. Vuonna 2017 voimaan tulleet keskittämis- ja päivystysasetukset ovat siirtäneet vaativia leikkauksia yliopistosairaaloihin. Kovin paine on kohdistunut Meilahden sairaalan anestesia- ja leikkausosastolle, jonne on keskitetty kaikkein vaativimmat leikkaukset. Osastolla tehdään vuosittain lähes 10 000 leikkausta, joista elinsiirtoleikkauksia on noin 300. – Olemme ottaneet henkilökunnan kuormituksen vakavasti ja pyrkineet monin keinoin helpottamaan tilannette. Ongelmana on, että monien tehtyjen toimenpiteiden vaikutus näkyy kuitenkin vasta viiveellä, sanoo toimialajohtaja Olli Kirvelä. Lisää työntekijöitä Vuonna 2018 Meilahden sairaalan anestesia- ja leikkausosastolle on lisätty 27 sairaanhoitajan, kymmenen välinehuoltajan, kolmen lääkintävahtimestarin ja neljä anestesialääkärin vakanssia. Uusien vakanssien myötä Meilahden anestesia- ja leikkausosastolla on tällä hetkellä yhteensä 250 hoitohenkilöstön vakanssia, joista 222 on sairaanhoitajien. Anestesian erikoislääkäreiden vakansseja on 31, lisäksi erikoislääkäreiden sijaisia on yhdeksän ja erikoistuvia lääkäreitä yhdeksän. Henkilökuntaa myös lainataan muilta leikkausosastoilta ja sijaisten rekrytointia on tehostettu. Varallaolo Normaalien päivystysvuorojen lisäksi henkilökuntaa on varalla muun muassa elinsiirtoleikkauksia varten. Henkilökunta on kokenut tämän erityisen raskaaksi. – Varalla olevan henkilön tulee olla kokenut sairaanhoitaja. Kestää aikansa, että uudet sairaanhoitajat saavat riittävästi kokemusta voidakseen osallistua kyseiseen toimintaan, minkä jälkeen varallaolo jakautuu useammalle työntekijälle, johtava ylihoitaja Tarja-Leena Neffling sanoo. Tukea työyhteisölle Henkilöstölle on tarjottu mahdollisuutta osa-aikatyöhön ja työaikajoustoihin. Myös työnohjausta tarjotaan kaikille halukkaille. Lisäksi osaston työkuormaa on pyritty pienentämään siirtämällä eräitä päivystysleikkauksia muihin HUSin sairaaloihin. Syyskuussa on alkanut työyhteisövalmennus, jolla pyritään tukemaan jaksamista. – Valmennuksella halutaan tarttua arkipäivän kipupisteisiin, ja luoda hyvää ja arvostavaa ilmapiiriä, Tarja-Leena Neffling sanoo. Työergonomiaan kiinnitetään jatkuvaa huomiota ja henkilökunnalle tarjotaan siinä jatkuvaa koulutusta. Tukea ammattitaitoon Hoitohenkilökunnan perehdytystä ja koulutusta on suunniteltu ja kehitetty. Tavoitteena on, että kokemus työn hallinnasta paranee. Perehdytysohjelman jälkeen käynnistyy mentorointi, jolla pyritään tukemaan osaamisen jatkuvaa kehittymistä. Lisäksi kehitteillä on työskentelymalli, jossa sairaanhoitajat voisivat erikoistua tiettyihin leikkauksiin. Toimintatapojen kehittäminen Meilahden anestesia- ja leikkausosastolla on käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään kehittämään työn kulkua ja toimintamalleja. Näillä tavoitellaan entistä parempaa työn sujuvuutta. – Ykköstavoitteemme on aina hyvä ja turvallinen potilaiden hoito, jossa hyvinvoiva henkilökunta on avainasemassa, sanoo toimialajohtaja Olli Kirvelä. Lisää aiheesta: Tehy-lehti, Helsingin Sanomat
  15. Lääkäriliiton tilaaman kirjallisuuskatsauksen mukaan sopivan koulutuksen ja riittävän tuen avulla hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus näyttää turvalliselta tavalta hoitaa valikoituja avoterveydenhuollon potilasryhmiä. Hoitajan lääkkeenmääräämisoikeutta on tutkittu mm. diabeteksen, sydän-ja verisuonitautien, mielenterveyden häiriöiden, ylähengitys-tieinfektioiden ja raskauden ehkäisyn yhteydessä. Tautikohtaisesti tarkastellen hoitotulokset olivat samanlaisia tai parempia kuin lääkäriverrokeilla varsinkin pitkäaikaissairauksien hoidossa, mutta näyttö on niukkaa. Katsauksen mukaan potilastyytyväisyys oli hoitajaryhmissä yhtä hyvä tai parempi kuin lääkäriryhmissä. Lääkevalinnoissa tai reseptien lukumäärissä ei ollut suuria eroja lääkärien työskentelyyn verrattuna. Hoidon haittoja oli mitattu vain osassa tutkimuksista ja erot olivat vähäisiä; vakavia haittoja potilaille ei ole raportoitu. Katsauksen tekijöiden mukaan varmoja johtopäätöksiä vaikutuksen suuruudesta tai eroista tai hoitajareseptin soveltuvuudesta tiettyjen sairauksien hoitoon ei tämän katsauksen pohjalta voi tehdä, sillä interventiot vaihtelevat tutkimuksesta toiseen eikä pelkkää hoitajan lääkkeenmääräämisoikeutta ilman sitä tukevia järjestelyjä ole juuri tutkittu. Reseptihoitajat Suomessa Terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistus Suomessa vuonna 2010 antoi sairaanhoitajalle rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä, kun siihen tarvittava lisäkoulutus on suoritettu ja terveyskeskuksen vastaava lääkäri antanut määräyksen. Vuoden 2018 alussa tämän erikoispätevyyden oli saanut 346 sairaanhoitajaa. Noin puolet työskenteli terveyskeskusten ajanvarausvastaanotolla, hieman pienempi osa terveyskeskusten tai sairaanhoitopiirien päivystyksessä ja muutamat esimerkiksineuvoloissa, koulu-tai työterveyshuollossa. Sairaanhoitajan määrättävistä lääkkeistä osan hoitaja saa aloittaa itse diagnoosinsa perusteella; osa on pitkäaikaissairauksien lääkkeitä, joiden reseptin hoitaja saa uusia. Sairaanhoitajan aloitettavia lääkkeitä ovat esimerkiksi influenssarokotteet, nielutulehduksen tai silmän sidekalvon tulehduksen lääkkeet. Uusittavia lääkkeitä ovat mm. verenpainetaudin, tyypin 2 diabeteksen ja astman hoitoon tarkoitetut lääkkeet. Sairaanhoitaja ei yleensä saa aloittaa lääkkeitä alle 12-vuotiaille. Lisärajauksia on tehty myös mm. sukupuolen tai sairaustyypin mukaan (miesten virtsatietulehdus, tekoläppäpotilaat). Vuonna 2014 sairaanhoitajien lääkemääräyksistä hieman yli puolet oli infektiolääkkeitä ja viidesosa sydän-ja verisuonisairauksien lääkkeitä. Yleisimmin määrättiin bakteeri-, diabetes-ja kolesterolilääkkeitä. Eduskunta käsittelee parhaillaan ammattihenkilölain muutosesitystä, jonka mukaan sairaanhoitajat voisivat määrätä rajatusti lääkkeitä myös esimerkiksi kotisairaanhoidossa ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Toi-minta laajenisi koskemaan myös ulkoistettuja ja ostopalveluja. Tavoitteena on nopeuttaa potilaiden hoi-toon pääsyä ja hoidon aloittamista, sujuvoittaa terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa ja edistää tarkoituksenmukaista työnjakoa terveydenhuollossa. Katsaus: Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden vaikutuksia teollisuusmaiden perusterveydenhuollossa
  16. Seitsemättä maailmanlaajuista STOP Painehaavoille -päivää vietetään torstaina 15.11.2018. Päivän tarkoituksena on herättää laajempaa huomiota painehaavojen esiintymisestä ja ehkäisyn tärkeydestä sekä tukea näyttöön perustuvaa painehaavojen ehkäisyä ja hoitoa. Suomen Haavanhoitoyhdistys haluaa kiinnittää kaikkien huomion painehaavojen ehkäisyn tärkeyteen sekä sairaalassa että kotihoidossa. Painehaavojen ehkäisyllä pystytään vähentämään merkittävästi sekä terveydenhuollon menoja että painehaavasta johtuvia kärsimyksiä. Suomessa arvioidaan esiintyvän 55 000 - 80 000 potilaalla yksi tai useampi painehaava vuosittain, joidenn aiheuttamat suorat kustannukset ovat noin 500 miljoonaa euroa eli n. 2-3 % Suomen terveydenhuollon menoista. Suurten kustannusten lisäksi painehaavat ovat kivuliaita, lisäävät potilaiden infektioalttiutta ja kuolemanvaraa eli vaarantavat potilasturvallisuutta ja huonontavat potilaan elämänlaatua. Painehaavat ovat suurimmaksi osaksi ehkäistävissä yksinkertaisten ehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden avulla. Painehaavan ehkäisyn keskeisiin osa-alueisiin kuuluvat: riskinarviointi yksikköön sopivalla mittarilla, riskinmukaisen makuualustan ja istuintyynyn valinta, asentohoito, ihon kunnon arviointi ja hoito, riittävä ja monipuolinen ravitsemus sekä kaikkien näiden osa-alueiden kirjaaminen hoitokertomukseen. Painehaavojen ehkäisyllä pystytään vähentämään merkittävästi sekä terveydenhuollon menoja että painehaavasta johtuvia kärsimyksiä. Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) kokoama työryhmä on laatinut suosituksen Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Lisätietoja: www.shhy.fi ja www.epuap.org
  17. Euroopassa noin 33 000 ihmistä kuolee joka vuosi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden takia, arvioi Euroopan tartuntatautikeskus ECDC. Määrä on lähes 2,5 kertaa suurempi kuin vuonna 2007. Antibioottiresistenssin arvioitu tautitaakka on jo lähes yhtä suuri kuin influenssan, tuberkuloosin ja hivin tautitaakka yhteensä. Suomessa antibioottien teho on edelleen hyvä, ja Pohjoismaissa resistenssitilanne on parempi kuin muissa EU-maissa. Suomen hyvä tilanne ei ole sattumaa, sillä meillä on pitkä perinne antibioottiresistenssin seurannassa ja torjunnassa. Tästä huolimatta antibioottiresistenssin torjuntaan on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. - Antibioottiresistenssi on kasvava ongelma, johon täytyy suhtautua vakavasti myös Suomessa. Suurin tautitaakka kohdistuu hoitolaitoksiin. Infektioiden ehkäisy sekä resistenttien bakteerien leviämisen estäminen ovat avainasemassa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava. Antibioottien käyttö lisää resistenssiä Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottien liian laaja käyttö lisää myös antibioottiresistenssiä, joten antibiootteja tulisi käyttää aina harkiten. THL seuraa ja tukee antibioottiresistenssin torjuntaa. Euroopan tartuntatautikeskus ECDC on arvioinut kahdeksan eri antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin tautitaakkaa kansanterveydelle Euroopassa. Tautitaakka kuvaa antibioottiresistenssin takia menetettyä terveyttä ja elinvuosia koko väestössä. Vastaava tutkimus on toteutettu edellisen kerran vuonna 2007. Tällä viikolla vietetään maailman antibioottiviikkoa ja sunnuntaina 18.11. Euroopan antibioottipäivää. THL julkaisee tarkemmat analyysit Suomen resistenssitilanteesta, mikrobilääkekäytöstä sekä mikrobilääkeresistenssin aiheuttamasta tautitaakasta ja kustannuksista myöhemmin tällä viikolla. Lähde: THL
  18. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja tartuntatautilain muuttamista koskevasta lakiesityksestä. Lakiesityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännökseen, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita. Esityksen mukaan näissä toimintayksiköissä työskentelyyn olisi ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on oman ilmoituksensa mukaan sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset sekä tarvittavat muut rokotukset. Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytettäisiin rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavan olisi otettava rokotus myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana olisi otettava rokotus influenssaa vastaan vuosittain. Rokotukseen osallistuminen olisi vapaaehtoista Lakiesityksen mukaan rokotuksen ottaminen tulisi olla vapaaehtoista. Lisäksi työntekijän oman ilmoituksen tulisi olla riittävä todistus rokotesuojasta. Tätä terveystietoa työnantajalla ei ole oikeutta saada ilman työntekijän suostumusta. Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Työnantaja voisi jatkossakin käyttää potilaiden ja asiakkaiden hoitoon henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa ja vesirokkoa tai saaneet tarvittavia rokotuksia. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi työntekijän terveydentilaan liittyvä syy tai muu ominaisuus, joka estää rokotteen ottamisen tai se, että palvelussuhteessa ei jo ole rokotettua ammattitaitoista henkilökuntaa riittävästi käytettävissä tai että uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin. Työnantajan tulisi arvioida tapauskohtaisesti, missä määrin henkilöstön puutteet rokotuksissa voisivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Jos potilasturvallisuus ei vaarantuisi merkittävästi, työntekijä voisi jatkaa omassa työpisteessään ja tehtävässään. Tarvittaessa työnantaja voi neuvotella yhdessä työntekijän ja tartuntatautien torjunnasta vastaavan lääkärin kanssa työntekijän sijoittumisesta tehtävään, jossa tartuntatautien leviämiseen liittyvien vakavien seurauksien riski olisi pienempi. Säännöksellä ei pyritä työntekijöiden täydelliseen rokotuskattavuuteen, vaan potilasturvallisuuden ja henkilöstön merkittävään rokotuskattavuuden nousuun. Työntekijä voisi käydä rokotuksissa työaikana Ehdotuksen mukaan työntekijällä olisi oikeus käydä rokotuksissa työaikana, jollei se olisi vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytettäisiin mainittuun tarkoitukseen, luettaisiin työssäoloajaksi. Kaikki pykälässä tarkoitetut rokotukset sisältyvät kansalliseen rokotusohjelmaan, ja vakiintuneen käytännön mukaan työntekijät ovat saaneet käydä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvissa rokotuksissa työaikana. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta Lausuntopyyntö (Lausuntoaika on 19.10. – 16.11.2018.)
  19. Apotti-järjestelmän ensimmäinen käyttöönotto HUSin Peijaksen sairaalassa on sujunut odotusten mukaisesti. Apotti-järjestelmä otettiin käyttöön suunnitelmien mukaisesti HUSin Peijaksen sairaalassa lauantaina aamuyöstä. Yö oli rauhallinen ja potilaiden hoito sujui normaalisti. Käyttöönottoon on varauduttu lisäresursseilla, minkä avulla mahdolliset hidastumiset voidaan mahdollisimman hyvin välttää. Muut HUSin sairaalat toimivat normaalisti. – Peijaksen sairaalassa on käyttöönottoviikonloppuna ollut vuorossa sairaalan kokeneimmat työntekijät. Henkilökuntaa on koulutettu syksyn ajan ja heidän tukenaan on tukihenkilöitä, jos ongelmia ilmenee, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo. Käyttöönottoa tuetaan vahvasti Apotti-järjestelmän edistynyt käyttölogiikka on erilainen verrattuna nykyisiin järjestelmiin, ja uuden oppiminen vie koulutuksesta huolimatta aikaa. Tähän Apotti Oy on varautunut kouluttamalla satoja tukihenkilöitä, jotka auttavat Peijaksen sairaalassa sairaalahenkilökuntaa. Apotti Oy ja järjestelmän toimittanut Epic ovat vahvasti tukemassa käyttöönottoa, jotta mahdolliset ongelmatilanteet saadaan nopeasti korjattua. Sairaalan henkilökuntaa jatkokoulutetaan järjestelmän syvällisempään käyttöön ja muokkaamaan omaa näkymäänsä järjestelmässä työtehtävien vaatimalla tavalla. – Järjestelmä otettiin käyttöön suunnitellusti kello 04 aamuyöllä. Tekninen käyttöönotto sujui hyvin. Seuraavien viikkojen aikana keskitytään havaintojen ja virheiden korjaamiseen. Tavoitteena on, että järjestelmän käyttäjät oppivat hyödyntämään järjestelmää mahdollisimman hyvin, ja kaikki havainnot raportoidaan jatkokehitystä varten, Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki sanoo.
  20. Sairaanhoitajaliitto selvitti jäsenkyselyllä, mitkä asiat lisäävät tai murentavat sairaanhoitajien työn mielekkyyttä ja eroavatko lähiesimiesten sekä ylimmän johdon näkemykset sairaanhoitajien vastauksista. Tulosten mukaan 59 % sairaanhoitajista kokee jatkuvien organisaatiouudistuksien murentavan työnsä mielekkyyttä. Lähiesimiehistä puolestaan 48 % ja 30 % ylimmästä johdosta kokee jatkuvien muutosten heikentävän oman työnsä mielekkyyttä. Sen sijaan kaikissa ammattiryhmissä uuden teknologian koettiin lisäävän työn mielekkyyttä. Sairaanhoitajista näin ajatteli 64 %, lähiesimiehistä 73 % ja ylimmän johdon edustajista 73 %. Sairaanhoitajista tasan puolet on tyytyväisiä lähiesimiesten toimintaan. Sen sijaan 63 % sairaanhoitajista kokee ylimmän johdon toiminnan murentavan työnsä mielekkyyttä. 44 % lähiesimiehistä ja 27 % hoitotyön ylimmästä johdosta kokee organisaation ylimmän johdon toiminnan laskevan oman työnsä mielekkyyttä. Nykymeno uuvuttaa sairaanhoitajat Peräti 44 % sairaanhoitajista, 36 % lähiesimiehistä ja 32 % ylimmästä johdosta on asioinut tai harkinnut asioivansa työterveyshuollossa työssäjaksamiseen liittyvissä kysymyksissä viimeisen vuoden aikana. Kaksi kolmesta sairaanhoitajasta, 61 % lähiesimiehistä ja noin puolet ylimmästä johdosta arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. Kaikista vastaajista kuormittuneimpia olivat nuorimmat, alle 36-vuotiaat sairaanhoitajat 37 % ja lähiesimiehet 82 %. Suurin osa sairaanhoitajista (67 %) arvioi, että henkilöstöä ei ole riittävästi. Lähiesimiehistä 44 % ja ylimmässä johdossa toimivista 30 % arvioi henkilöstön määrän riittämättömäksi.Lähes puolet sairaanhoitajista (46 %) ilmoitti, ettei heidän työpaikoillaan ole lupa hankkia sijaisia. Näin vastasi 18 % lähiesimiehistä ja 12 % ylimmästä johdosta. Sairaanhoitajista 72 %, lähiesimiehistä 57 % ja ylimmästä johdosta 39 % vastasi, ettei sijaisia ole saatavilla, eikä myöskään saatujen sijaisten osaaminen ole vastannut työyksikköjen tarpeita. Sairaanhoitajien enemmistö (56 %) koki henkilöstön riittämättömyyden murentavan oman työnsä mielekkyyttä. - Tämän kyselyn tulokset vahvistavat sen viestin, jota sairaanhoitajat ovat työtilanteestaan jo pidemmän aikaa kertoneet. Jatkuvat muutokset uuvuttavat eikä henkilöstön resurssoinnissa huomioida potilaiden ja asiakkaiden vaativampaa hoitoisuutta, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Sairaanhoitajilta tuleva viesti on otettava vakavasti ennen kuin henkilöstö uupuu ja vaihtaa alaa. Uupunut hoitaja on riski myös hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeaa reagointia niin poliittisilta päättäjiltä kuin organisaatioiden johdoiltakin, jatkaa Hahtela. Kaikista vastaajista 69 % koki palkkauksen työmielekkyyttä heikentävänä tekijänä, sairaanhoitajat selkeästi eniten (72 %). Terveydenhuollossa toimitaan moniammatillisesti. Sairaanhoitajista 49 % oli sitä mieltä, että organisaatioissa arvostetaan hoitotyötä. Lähiesimiehistä 70 % ja ylimmästä johdosta 77 % oli samaa mieltä. Toisaalta sairaanhoitajista yli puolet (59 %), lähiesimiehistä 80 % sekä ylimmästä johdosta 82 % koki, että heidän omaa työtään arvostetaan organisaatiossa. Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen lähettämään kyselyyn vastasi 2952 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa. Kysely toteutettiin syyskuussa 2018 ja se lähetettiin noin 9000 Sairaanhoitajaliiton jäsenelle.
  21. Helsingin kaupungin kotihoitoyksikön asiakkaan omainen teki kantelun, jonka mukaan henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi kotisairaanhoidossa ei kyetä noudattamaan lääkärin antamaa hoitosuunnitelmaa. Apulaisoikeuskanslerin tuoreessa päätöksessä muistutetaan, että kotisairaanhoito tulee toteuttaa lääkärin määräysten mukaisesti. "Kantelijan isän veren sokeri tulisi mitata päivittäin klo 8, 12 ja 17, mutta käytännössä kyseisiä aikoja ei noudateta. Kantelun mukaan esimerkiksi iltahoitaja tulee klo 15.30 ja mittaa verensokerin puolitoista tuntia liian aikaisin sekä antaa päivän viimeisen ruuan. Seuraava ruokailu on 14-15 tunnin päästä, mikä on diabeetikolle liian pitkä aika. Lisäksi kantelussa arvostellaan henkilökunnan jatkuvaa vaihtuvuutta." Apulaisoikeuskansleri esitti huolensa hoitajien suuresta vaihtuvuudesta ja sen vaikutuksista hoidon kokonaisuuden seurantaan, sen vaikuttavuuden arviointiin ja ennen kaikkea kotisairaanhoidon asiakkaan kokemukseen hoidon laadusta. Hänen näkemyksensä mukaan Helsingin kaupungin tulisi pyrkiä etsimään ratkaisuja vaihtuvuuden vähentämiseksi. – Pidän erittäin huolestuttavana tietoa siitä, että kotisairaanhoidon hoitajien vaihtuvuus on suurta, kuten kantelijan isän sairaanhoidosta annetusta selvityksestä ilmenee. Hoitohenkilökunnan suuri vaihtuvuus voi vaikuttaa hoidon kokonaisuuden seurantaan ja sen vaikuttavuuden arviointiin ja ennen kaikkea kotisairaanhoidon asiakkaan kokemukseen hoidon laadusta. Näkemykseni mukaan asiaan tulisi kiinnittää huomiota ja pyrkiä etsimään ratkaisuja vaihtuvuuden vähentämiseksi, toteaa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen lausunnossaan. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla. Kotisairaanhoidon asiakasasiakirjoihin tekemät kirjaukset olivat myös epätäsmällisiä ja puutteellisia. Kantelijan isän kotona oli kahden kuukauden aikana käynyt 25 eri hoitajaa. Apulaisoikeuskansleri totesi, että potilaslain mukaan potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan lääkäri päättää potilaan hoidosta. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön on otettava huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään. Päätös 10.10.2018: Kotisairaanhoidon toteuttaminen lääkärin määräysten mukaisesti
  22. Hoitajat.net

    Vuoden tutkimushoitaja valittu

    Kliinisten lääketutkimusten ammattilaiset valitsivat vuoden 2018 tutkijalääkärin, tutkimushoitajan ja CRA:n (Clinical Research Associate) viidettä kertaa Suomessa. Vuoden tutkimushoitajaksi valittiin Essi Roine TYKS:sta. Essi Roinetta luonnehditaan ammattitaitoiseksi ja huolelliseksi tutkimushoitajaksi. Roine tekee omalla työpanoksellaan esim. monitoroijan työn helpoksi, ja kaikki dokumentointi on aina ajan tasalla ja saatavilla. Roine aloitti tutkimushoitajan työt 2002 Tyksissä sisätautien poliklinikalla tutkijalääkäri Ilkka Kantolan kanssa – ja edelleen 16 vuotta myöhemmin hän tekee tutkimuksia saman lääkärin kanssa. Lisäksi Roine tekee tutkimushoitajan töitä Tyksin Urologian poliklinikalla ja Tyksin Sydänpoliklinikalla. Roine pitää tutkimushoitajan työstä, koska se on sopivan haastavaa, itsenäistä ja tarkkuutta vaativaa. Hyvässä tiimissä jokaisella on omat vastuualueensa mutta on myös yhteinen tavoite tehdä mahdollisimman laadukasta tutkimusta. Roine korostaa: – On hienoa ja innostavaa olla mukana uuden lääkkeen matkalla markkinoille ja tehdä työtä asiaan sitoutuneiden lääkärien, tutkittavien ja monitoroijien kanssa. Tutkijalääkäri, tutkimushoitaja ja CRA muodostavat lääketutkimuksessa tutkimustiimin, jossa kunkin rooli on merkittävä turvallisen ja onnistuneen lääketutkimuksen kannalta. Vuoden tutkijaksi valittiin naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri, LKT Johanna Mäenpää. Vuoden CRA:ksi valittiin Maria Sokka Crown CRO Oy:stä.
  23. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan leikkaussalihenkilökunnan sitoutumisessa infektiontorjuntasuosituksiin on parantamisen varaa. Kirurgisten leikkausten aikana toteutetaan aseptista toimintaa, jonka avulla pyritään estämään potilaan leikkaukseen liittyvät ja henkilökunnan työperäiset infektiot sekä hallitaan leikkaushoitoympäristön mikrobipitoisuutta. Teija-Kaisa Aholaakko tutki tuoreessa Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan aseptisen toiminnan vaikuttavuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää suosituksia, arviointityökaluja ja aseptisen toiminnan malli, jota voidaan käyttää sairaanhoitajien koulutuksessa ammattikorkeakouluissa sekä moniammatillisissa kehittämisprojekteissa. Tutkimuksessaan Aholaakko kehitti leikkauksenaikaista aseptista toimintaa yhden suomalaisen yliopistosairaalan leikkausosastolla ja toinen osasto toimi vertailukohteena. – Yhtenäisten, tutkittuun tietoon ja kansainvälisiin ohjeisiin perustuvien suositusten puute, vaihtelevasti toteutetut ja puutteellisesti dokumentoidut käytänteet sekä leikkaustiimin sisäinen hierarkia vaikeuttivat aseptisen toiminnan toteuttamista tarkasteltujen rintaleikkausten aikana, Aholaakko kertoo. Tutkimusprojektin ensimmäisessä vaiheessa mitattiin aseptisen toiminnan kansainvälisten suositusten hyväksyntää leikkausosaston henkilökunnan keskuudessa, ja tulosten perusteella laadittiin paikalliset leikkauksenaikaisen suositukset yhdessä tutkimussairaalan henkilökunnan kanssa. Suositukset kohdistuivat aseptiseen toimintaan steriiliä leikkausaluetta luotaessa, ylläpidettäessä ja purettaessa. – Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja suositusten hyväksynnässä ennen ja jälkeen suositusten laatimisen, Aholaakko kertoo. – Sairaanhoitajat hyväksyivät kansainväliset suositukset useammin kuin lääkärit ja naiset useammin kuin miehet. Tutkimussairaalassa suositusten hyväksyminen oli tavallisempaa kuin vertailusairaalassa. Suositusten noudattaminen aiheuttaa stressiä Tutkimusprojektin toisessa vaiheessa tutkija arvioi suosituksiin sitoutumista ja niiden vaikuttavuutta havainnoimalla aseptista toimintaa videoitujen rintaleikkausten aikana sekä haastattelemalla sairaanhoitajia. – Sairaanhoitajat kuvasivat usein toimineensa tietojensa vastaisesti ja kokivat suositusten mukaisen toiminnan stressaavaksi, Aholaakko sanoo. Stressiä aiheuttivat mm. oma tai muiden leikkausosastolla työskentelevien työkokemus, rajallinen leikkausaika, työskentelyvälineet, potilaaseen liittyvät haasteet tai hankalaksi koetut henkilöt ja vallankäyttö. Rintaleikkauksiin liittyvistä asiakirjoista selvisi, ettei leikkausalueen infektioiden määrä ollut vähentynyt. Tutkimusprojektin kolmannessa vaiheessa toteutettiin seurantakysely leikkausosaston sairaanhoitajille. Tulosten mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet sairaanhoitajat ja alle 15 vuotta alalla työskennelleet raportoivat päivitettyjen aseptisen toiminnan suositusten hyväksynnän ja suositusten noudattamisen alemmalle tasolle kuin opistoasteen koulutuksesta valmistuneet ja 15 vuotta tai yli leikkausosastolla työskennelleet. – Tulos saattaa johtua koulutusten sisällöllisistä eroista tai ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kriittisestä suhtautumisesta aseptisen toiminnan perusteluina käytettyyn tutkimusnäyttöön, Aholaakko arvelee. Seurantatutkimuksen tulosten perusteella laadittiin yleiset suositukset ja työkalut valvovan leikkaussalihoitajan sekä steriilillä leikkausalueella työskentelevän sairaanhoitajan aseptisen toiminnan arvioimiseen. – Vaihtelevuus leikkauksen aikaisessa aseptisessa toiminnassa ja suositusten hyväksynnässä edellyttävät toiminnan parantamista ja kehittämistä eteenpäin, Aholaakko toteaa. "Intraoperative aseptic practices and surgical site infections in breast surgery”
  24. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Se laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Pulaa näyttäisi taas olevan myös sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista. TOP 5 PULAA Kuulontutkijat ja puheterapeutit Rakennusalan työnjohtajat Rakennusinsinööri Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Sosiaalityön erityisasiantuntijat TE -toimiston virkailijat arvioivat noin 200 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin. He perustavat arvionsa työnantajilta ja työnhakijoilta haastattelujen ja työnantajakäyntien kautta saamiinsa tietoihin sekä mm. barometrien ja seurantajärjestelmien tietoihin. Ammattibarometriarvioinnilla pyritään parantamaan avointen työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista ja edistämään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Työpaikkoja löydät hakukoneellamme https://hoitajat.net/työpaikat_hoitajille/
  25. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy julistavat vuoronvaihtokiellon alkaen maanantaina 22.10. klo 6.00 ja päättyen sunnuntaina 4.11. klo 23.59. Toimenpiteillä vastustetaan hallituksen esitystä heikentää irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Mielenilmaisun aikana liittojen jäsenet tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät jousta vuoronvaihdoilla. Vuoronvaihtokielto ei koske virkasuhteisia. – Kyseessä on laillinen työtaistelutoimi, jolla ammattijärjestöt puolustavat jäseniään työehtojen heikennykseltä, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. – Suunnitellun lain viilaaminen koskemaan vain alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä ei muuta sitä seikkaa, että työntekijät asetetaan eriarvoiseen asemaan ja työntekijöiden työsuhdeturvaa heikennetään, puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Tarkempaa tietoa: SuPer, Tehy Myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jatkaa työtaistelua JHL on päättänyt aloittaa poliittisen lakon 22. lokakuuta. Lakko kestää kaksi päivää ja se näkyy siivouksessa, kiinteistöhuollossa, ruokapalveluissa sekä liikunta-, kulttuuri- ja urheilutoimessa. Koulussa, päiväkodeissa ja vanhuspalveluissa ei välttämättä ole ruokaa tarjolla lakon aikana. Lakko näkyy myös tilojen siivouksessa. – Liittojen pitää päättäväisesti vastustaa työehtojen murentamista. Sipilän eduskunnassa järjestämä näytelmä ei tilannetta muuta, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo. Lisätietoja JHL:n tiedotteessa.
×
×
  • Create New...