Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Koronavirus hoitotyössä
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Subcategorys
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 340 results

  1. SuPer, Tehy ja ERTO vaativat kevään työehtoneuvotteluissa yksityisille sosiaali- ja terveyspalvelualoille vähintään vientialoja vastaavaa palkankorotusta. Samoin liitot edellyttävät, että yksityisen hoivan ja varhaiskasvatuksen työnantajat ryhtyvät kehittämään työoloja ja parantamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Lisäksi liitot ajavat palkkatasa-arvoa edistävää pitkää palkkaohjelmaa, jolla palkkaero miesvaltaisiin aloihin nähden kurottaisiin umpeen 10 vuoden aikana. – Yleisimmät syyt alan vaihtoon ovat työn vaativuuteen nähden liian matala palkka sekä kuormittavat työolot. Tulevalla neuvottelukierroksella on mahdollista kuroa yksityisen sosiaalipalvelualan palkkaeroa kuntasektoriin ja korjata sote-alan mainetta sekä veto- ja pitovoimaa. Aiempien vuosien maltilliseen palkkapolitiikkaan ei ole enää yksinkertaisesti varaa, sanoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri. Liitot pyrkivät parantamaan henkilöstönedustajien eli luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tiedonsaantia ja ajankäyttöä. Esimerkiksi paikallisesta sopimisesta ei ole mahdollista edes keskustella niin kauan kuin nämä toimintaedellytykset eivät ole kunnossa. – Hoivakriisi ei ole poistunut ja hoivayritysten on tehtävä konkreettisia toimia epäkohtien korjaamiseksi. Talkoot ovat nyt yksinkertaisesti ohi, toteaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens. Kiky-tunnit saatava pois SuPer, Tehy ja ERTO haluavat kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan lisäyksen pois työehtosopimuksesta. Liittojen neuvottelijat ja järjestöasiantuntijat ovat viime viikkoina kiertäneet yhdessä yhdellätoista paikkakunnalla tapaamassa jäsenistöä. – Jäsenistön tuki tavoitteille on merkittävä. Jäsenistö haluaa palkkatasa-arvon ja työolojen kehittämisen lisäksi eroon kiky-työajan pidennyksestä, kertoo Toimihenkilöliitto ERTOn edunvalvontajohtaja Saara Arola. Tilastokeskuksen tuoreen kyselyn perusteella kiky on kohdistunut naisiin ja etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteihin. Kyselyn perusteella säännöllinen viikkotyöaika kasvoi naisilla lähes puoli tuntia, kun miesten työajassa ei ole muutosta vuosien 2016 ja 2017 välillä. SuPer, Tehy ja ERTO muodostavat Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö ry:n (TSN). Järjestö neuvottelee Terveyspalvelualan työehtosopimuksesta, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta, Avaintyönantajat ry:n työehtosopimuksesta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimuksesta ja Työterveyslaitoksen työehtosopimuksesta. Neuvottelut uusista yksityisen sote-sektorin työehtosopimuksista käynnistyvät tällä viikolla. Nykyiset työehtosopimukset päättyvät pääosin maaliskuun lopussa.
  2. Hallitus esittää tieliikennelain muutamista niin, että kotihoidon ja vastaavien kotiin tuotavien palvelujen työntekijöiden pysäköintiä helpotetaan. Muutoksia esitetään uuteen tieliikennelakiin, joka tulee voimaan 1.6.2020. Asian taustalla on eduskunnan lausuma, joka annettiin tieliikennelain hyväksymisen yhteydessä. Eduskunta edellytti, että kotihoidon pysäköinnin helpottamiseksi valmistellaan tarvittavat lakimuutokset. – Kotihoito tuo koteihin apua. Lakimuutoksella tehostetaan kotiin tuotavan avun tuottamista. Kun pysäköinti helpottuu, jää hoitotyölle enemmän aikaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Lakia esitetään muutettavaksi niin, että kotihoidon työntekijöille annettaisiin mahdollisuus poiketa pysäköinnin rajoituksista kaikkialla Manner-Suomen alueella. Pysäköintimahdollisuuksia parannettaisiin pääosin samalla tavalla kuin vammaispysäköinnistä on tällä hetkellä säädetty. Esitetty sääntely mahdollistaisi pysäköinnin ilman aikarajaa ja maksua kunnan katuverkon pysäköintipaikoilla. Lisäksi olisi mahdollista pysäköidä kadulla, jossa pysäköinti on kielletty liikennemerkillä C38 (pysäköintikielto) tai liikennemerkillä C39 (pysäköintikieltoalue). Tämän lisäksi olisi mahdollista pysäköidä liikennemerkillä osoitetulla pihakadulla muuallakin kuin merkityllä pysäköintipaikalla. Liikennemerkin H25 (huoltoajo sallittu) kiellosta huolimatta sen vaikutusalueella olisi mahdollista ajaa ja pysäköidä kotihoidon pysäköintitunnuksella varustettua ajoneuvoa. Kotihoidon pysäköintitunnustunnus ei kuitenkaan oikeuttaisi pysäköintiin kiinteistöjen tien ulkopuolisilla piha-alueilla. Kotihoidon pysäköintiin tarvittaisiin jatkossa kunnan myöntämä pysäköintitunnus. Tunnus myönnettäisiin kotihoidon työntekijälle tai kotihoitoa tarjoavalle yritykselle, yhdistykselle tai julkisyhteisölle kunnan lakisäänteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteuttamista varten. Mitä seuraavaksi? Hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Sen ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön ja sen jälkeen asian käsittely jatkuu eduskunnan täysistunnossa. Uusi tieliikennelaki on jo hyväksytty ja se tulee voimaan 1.6.2020. Myös nyt valmisteltavien muutosten on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan.
  3. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat antoivat asiakastyytyväisyyskyselyssä palvelulle arvosanan 8,37 (asteikolla 4–10). Erityisen korkealle asiakkaat arvioivat turvallisuuden ja kunnioittavan kohtelun. Ostopalveluiden ja kaupungin omien tulosten välillä ei ollut merkittävää eroa. Parhaat arviot asiakkaat antoivat kokemalleen turvallisuudentunteelle, joka sai arvosanan 3,58 (asteikolla 1–4). Kunnioittava kohtelu sai arvosanan 3,56 ja hoivakodin siisteys ja viihtyisyys 3,51. Eniten kehitettävää on asiakkaan omannäköisen arjen tukemisessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa hoivakodin arkeen. Nämä saivat arvosanat 2,9 ja 3,0. Kriittisimmin hoivapalveluun suhtautuivat alle 65-vuotiaat, joiden antamat arviot jäivät kautta linjan hivenen muita vastaajia alhaisemmiksi. Heidän hoivapalvelulle antamansa kokonaisarvosana jäi hieman alle kahdeksaan. – Kaiken kaikkiaan kokonaistulos on kouluarvosanana hyvä ja voimme olla tyytyväisiä. Työtä riittää kuitenkin tehtäväksi, sillä toki tavoittelemme erinomaista. Erityisesti asiakkaan omaan arkeen ja elämään vaikuttamista pitää parantaa, arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari toteaa. Kaupungin oman ja ostopalvelun tulosten välillä ei ollut merkittäviä eroja. – Ostamme palvelua useilta toimijoilta, esimerkiksi yrityksiltä ja säätiöiltä. Meidän tavoitteena on tuottaa tasalaatuista palvelua, oli palveluntuottaja kuka tahansa. Tulokset näyttävät sen, ettei kaupungin omissa ja ostopalveluiden asiakastyytyväisyydessä ole juuri eroa, Siltari kertoo. Tutkimustulokset käydään läpi kaikissa toimipisteissä ja asiakkaiden antamia kehitysehdotuksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Asiakkaiden mielipiteitä tullaan jatkossa selvittämään vuosittain. – Asiakastyytyväisyys on meille perustelu ostaa palveluita. Seuraamme ja hyödynnämme näitä tuloksia myös ostopalveluiden hankinnassa, Siltari jatkaa. Helsinki toteutti ympärivuorokautisen hoidon asiakastyytyväisyyskyselyn 1.–30.9.2019. Kysely tehtiin kaupungin omissa ja ostopalvelua tuottavissa hoivayksiköissä. Kyselyyn vastasi 1534 asiakasta joko itsenäisesti tai läheisen avustamana. Asiakkaat vastasivat tutkimuksessa kahdeksaan kysymykseen joko heille jaetulla paperilomakkeella tai sähköisesti internetissä. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutuksesta vastasi Feelback Group.
  4. Lähi- ja perushoitajista yli 40 prosenttia on huolissaan asiakkaittensa turvallisuudesta viikoittain, päivittäin tai jopa jatkuvasti. Suurimmat huolenaiheet ovat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumis- ja toimintakyky. SuPerin jäsenille tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin kokemuksia ja huolia, jotka liittyvät hoidettavien asumisen turvallisuuteen sekä vastaajien työolosuhteisiin, jaksamiseen ja turvallisuusosaamiseen. Tutkimuksen on tehnyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä SuPerin kanssa. – Huoli oli voimakkainta kotihoidossa, jossa kaksi kolmasosaa tunsi vähintään viikoittain huolta asiakkaidensa turvallisuudesta, sanoo SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala. – Varsinkin iäkkäiden ja muistisairaiden asiakkaiden turvallisuus huolestutti työntekijöitä. Jatkuva huoli korostui erityisesti yötyössä. Vajaa viidesosa vastaajista oli huolissaan vain yksittäisestä asiakkaasta. Yli puolella vastaajista huoli kohdistui useampaan asiakkaaseen. Noin kymmenesosalla huolen kohteena oli kaikki tai lähes kaikki asiakkaat. Huoli asiakkaiden turvallisuudesta on tavanomaisempaa julkisen sektorin palveluksessa kuin yksityisellä toimijalla, joskin jatkuvaa huolta koetaan molemmilla sektoreilla lähes yhtä paljon. Eroa selittää asiakasryhmien ja hoivamuotojen eriytyminen. Kotihoidon asiakkaan turvallisuudesta ollaan huolissaan useammin kuin muissa hoivamuodoissa, ja kotihoito on tyypillisempää julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin tai muun toimijan palveluna. Huoli asiakkaiden turvallisuudesta oli samansuuntainen eri puolilla Suomea. Asiakkaiden tapaturmat ja toimintakyky olivat suurimmat huolenaiheet Kyselystä ilmenneet suurimmat huolenaiheet olivat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumiskyky ja toimintakyky. Niistä oli huolissaan noin 70 prosenttia vastaajista. Vastaajia huolettivat myös asumisen turvallisuus yleisesti, väkivallan uhka ja lääketurvallisuus. Niistä oli huolissaan vajaa puolet ja eksymisistä ja katoamisista liki kolmasosa. Päihteet, tupakointi ja ruoanlaitto huolestutti noin viidesosaa vastaajista. Huoli oli selvästi tavanomaisempaa kotihoidossa kuin muissa hoivamuodoissa. Asiakasturvallisuuden muissa huolenaiheissa nousi esiin asiakkaiden väkivaltaisuus toisiaan kohtaan. Samoin vastauksissa tuli esiin hoidon ja hoivan riittämättömyys, jota perusteltiin useissa vastauksissa henkilöstömitoituksen tai käytettävissä olevan ajan niukkuudella tai väärällä hoivapaikalla. Huoliin on olemassa ratkaisuja Noin puolet vastaajista (52,3 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä Työssäni turvallisuuskehitys on ollut myönteinen / turvallisuutta on pystytty parantamaan viimeksi kuluneen puolen vuoden - vuoden aikana. Toisaalta lähes neljäsosa vastaajista arvioi, että kehitys on ollut heikompaan suuntaan. Niukka henkilöstömitoitus, kiireen lisääntyminen, henkilöstön kuormittuminen ja sairaspoissaolot on mainittu useiden negatiivisesta turvallisuuskehityksestä kertovien vastausten taustalla. Mainintoja on myös kehitysehdotusten pysähtymisestä säästöihin vedoten. SuPerin mukaan erityisesti henkilöstömitoituksen korjaaminen tapahtuu yksiköissä liian hitaasti. Työnantajien tulisi ennakoivasti tarttua epäkohtiin ja korjata niitä. – Työntekijöiden viestit on otettava tosissaan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa. Henkilökunnan turvallisuusosaamiseen tukea Vaikka huoli asiakkaasta on hoitohenkilöstön keskuudessa yleistä, on ratkaisujakin olemassa. Hoivahenkilöstön turvallisuusosaamisella voidaan parantaa tilannetta. Lisäksi SPEKin Osallistava turvallisuus erityisryhmille -hanke on osoittanut, että kotona asuvien asiakkaiden omaa turvallisuusosaamista on mahdollista kehittää. – Turvatekniikasta ja hoivapalveluista löytyy niin ikään apua, Ojala sanoo. – Samoin kuin yhteisöllisyyteen perustuvista vaihtoehdoista. Perheen ja sukulaisten lisäksi tukea voi tarjota naapurit ja vapaaehtoiset. – Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään turvallisuustyössä ja -koulutuksessa niin asiakkaiden kuin hoitohenkilöstön hyväksi, sanoo SuPerin asiantuntija Soili Nevala. SuPerin_kyselyn_2019_tuloksia.pdf
  5. Meidän hyvinvoinnin tekijät voivat huonosti. Tämä laiva on uppoamassa. Milloin poliittiset päättäjät havahtuvat todellisuuteen, kysyy sairaanhoitaja Tanja Jeppesen Facebookissa julkaistussa videossa. Sairaanhoitajaliiton mukaan yli kolmannes sairaanhoitajista on harkinnut alanvaihtoa. Jeppesenin arvio on synkempi. – Olen keskustellut kollegoiden kanssa tästä. Voisin väittää, että noin 80 % miettii mitä he lähtisivät tekemään, koska ovat menettäneet toivonsa alan tilanteeseen. Loput odottavat eläkkeelle pääsyä. Sairaalassa työskentelevä Jeppesen kertoo, ettei juurikaan kokenut ilon hetkiä työssään viime vuonna. Ainoa alalla pitänyt tekijä on ollut oma asenne, nyt sekään ei enää kanna. – Syksyllä oli tosi synkkiä hetkiä työssä, jotka näkyivät vapaa-ajallakin. Perhe on minulle tärkeä. Jos työ vie koko sieluni, se ei ole sen arvoista, varsinkaan tällä palkalla. Tanja Jeppesen on väsynyt tilanteeseen, eikä enää aio jäädä enää odottelemaan muutosta tapahtuvaksi. Video kuvattiin ennen viimeistä työvuoroa ennen opintovapaata, jonka aikana hän aloittaa opiskelut uuteen ammattiin. – En koe elämäntehtäväkseni jäädä odottamaan, että muutosta tapahtuisi tai menettäisin fyysisen ja henkisen kunnon sekä mielenterveyteni. Lisäksi joudun jatkuvasti toimimaan omaa etiikkaa ja moraaliani vastaan. Lopuksi hän kiittää kollegoita ja esimiehiään, jotka ovat olleet hänelle tukena. – Kollegat ovat työ suola, koska työ itsessään ei enää ole mitenkään kovin miellyttävää. Minulla on myös parhaat esimiehet, jotka tukeneet minua päätöksessäni ja toimineet työpsykologeina vaikkei se heidän työnkuvaa kuulu.
  6. Turvallinen lääkehoito -oppaan päivitysprojektissa sidosryhmiltä kysyttiin näkemyksiä oppaan päivitystarpeista. Kyselyyn vastasi 128 terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaista tai organisaatiota. Keskeisiä toiveita olivat oppaan selkeyttäminen ja erilaisten, lääkehoitoa toteuttavien yksiköiden huomioiminen. Monet vastaajat toivoivat, että eri ammattiryhmien väliset vastuut kuvattaisiin nykyistä selkeämmin ja että oppaassa huomioitaisiin digitaalisten ja teknisten ratkaisujen kehitys. Lisäksi yksityiskohtaisia ohjeita toivottiin muun muassa eri ammattiryhmien koulutukseen, perehdyttämiseen, vastuisiin ja osaamisen varmistamiseen, lääkkeiden käsittelyyn, antoon, säilytykseen ja hävittämiseen sekä lääkehoidon riskien, vaaratapahtumien ja poikkeamien dokumentointiin. Vastauksissa toivottiin myös oppaan sisällön tiivistämistä lyhyemmäksi ja konkreettisten ohjeiden muotoon. Osa toivoi oppaaseen yleistä osaa ja konkreettisempaa, lääkehoitosuunnitelmaan keskittyvää osaa. Poistettaviksi osioiksi ehdotettiin esimerkiksi toimintaympäristöjen yksityiskohtaisia kuvauksia ja nopeasti vanhentuvien teknisten ratkaisujen kuvauksia. Toivottuja olivat myös erilaiset ohjaavat pohjat, kuten lääkehoitosuunnitelmapohja, yksikkökohtainen lääkelupaohje/-pohja ja riskilääkelista. Moni sidosryhmän edustaja toivoi pääsevänsä jollakin tavalla mukaan päivitystyöhön. Sidosryhmät pitivät tärkeänä myös kommentointimahdollisuutta oppaan luonnosvaiheessa. Päivitystyö jatkuu työpajatyöskentelynä. Keväällä 2020 järjestetään kaksi erillistä työpajaa, johon osallistujat saavat kutsut erikseen. Työpajojen aiheina ovat turvallinen lääkehoitoprosessi ja lääkeosaamisen varmistaminen lääkehoitoa toteuttavissa organisaatioissa. Oppaan luonnos tulee sidosryhmien kommentoitavaksi kesän 2020 aikana. LIsätietoja oppaasta: https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoito/laakehoidon_toteuttaminen
  7. Enemmistö (56 %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa korottaa eikä laskea, vaan pitää ne ratkaisussa ennallaan. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Enemmistö suomalaisista olisi kuitenkin valmis nostamaan sairaanhoitajien (63 %), lastenhoitajien (57 %) ja siivoojien (54 %) palkkoja. Kaksi viidestä korottaisi mielellään myös luokanopettajien (43 %) ja palomiesten (42 %) palkkoja. Toimistoväen (61 %), terveyskeskuslääkärien (56 %) ja kiinteistönhuoltajien (47 %) palkat jätettäisiin lähinnä ennalleen. Merkittävän poikkeuksen muista muodostavat kunnan- ja kaupunginjohtajat. Puolet suomalaisista (48 %) haluaisi alentaa kunnan- ja kaupunginjohtajien palkkoja. Reilu kolmannes (36 %) pitäisi ne ennallaan. Mielipiteet ovat muuttuneet syksystä 2017 jonkin verran. Aiempaa useampi olisi halukas korottamaan lähes kaikkien ammattiryhmien palkkoja. Toisaalta kysyttäessä yleisesti kuntaväen palkoista, ilman erottelua eri ammattiryhmiin, kuntaväen palkat halutaan pitää samalla tavalla nykyisellään (58 %) kuin vuonna 2017. Sen sijaan vuoden 2016 keväästä näkemykset ovat muuttuneet varsin paljon. Tuolloin vain kaksi viidestä oli valmis korottamaan hoitajien palkkoja, nyt näin ajattelee selvä enemmistö. Vuonna 2016 vain kolmannes oli valmis korottamaan siivoojien palkkoja, nyt enemmistö vastaajista. Puoluekannalla on yhteyttä näkemyksiin, miten kuntien tuloneuvotteluissa olisi meneteltävä. Etenkin vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat soisivat monille kuntien ammattiryhmille lisää palkkaa. Kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja muiden puolueiden tukijat suhtautuvat korotuksiin varauksellisemmin. Erot puolueiden välillä tasoittuvat, jos näkemykset palkkojen korottamisesta ja pitämisestä nykyisellään yhdistetään. Koko tutkimus luettavissa tästä. Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
  8. Kunta-alan neuvottelukierros uudesta virka- ja työehtosopimuksesta käynnistyi tänään, kun palkansaajajärjestöt ja Kuntatyönantajat istuivat yhdessä neuvottelupöytään. Tehy ja SuPer käyvät neuvotteluihin neljällä päätavoitteella: palkankorotukset, tasa-arvo-ohjelma, kiky-tuntien poisto ja sote-sopimus. Järjestöt vaativat hoitoalalle vähintään vientialoja vastaavaa palkankorotusta. Lisäksi liittojen tavoitteena on tasa-arvo-ohjelma, joka nostaisi naisvaltaisen sote-alan palkkoja niin, että palkkaero miesvaltaisiin aloihin kuroutuisi umpeen. Tämä voitaisiin toteuttaa pitkällä ohjelmalla, joka takaisi hoitohenkilöstölle 1,8 prosenttiyksikköä miesaloja korkeammat palkankorotukset kymmenen vuoden ajan. Tasa-arvo-ohjelmaan haetaan rahaa valtiolta. Hoitajajärjestöt tavoittelevat kunta-alalle myös sote-alan työehtosopimusta, jonka myötä alan työehtoja ja -oloja voitaisiin edistää tehokkaammin kuin nykyisessä sopimusjärjestelmässä. Tehy ja SuPer katsovat, että kilpailukykysopimuksen tuoma palkaton työajan pidennys eli ns. kiky-tunnit poistuvat kustannuksitta virka- ja työehtosopimuksista. Talkoot ovat hoitajajärjestöjen mukaan yksiselitteisesti nyt ohi. Sote-alan houkuttelevuus on laskenut. Alalta siirrytään muihin tehtäviin enenevässä määrin. Myös alan koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt. Yleisimmät syyt alan vaihtoon ovat työn vaativuuteen nähden liian matala palkka sekä kuormittavat työolot. – Alalta pako yhdistettynä väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeen kasvuun on yhtälönä kestämätön. Kello käy ja tällä kierroksella on viimeiset hetket lisätä alan vetovoimaa palkkausta ja työoloja parantamalla. Olen aidosti huolissani siitä, kuka meitä tulevaisuudessa hoitaa, sanoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Tehyn ja SuPerin palkkatavoitteet ovat saaneet vankkaa tukea suomalaisilta. Esimerkiksi YLEn Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia kannatti lähes 80 prosenttia vastaajista. – Ymmärrämme kyllä senkin, että kuntatalouden tilanne ei ole hyvä. Heikoimmista eli sairaista, vanhuksista ja lapsista huolehtiminen on kuitenkin hyvinvointivaltion keskeinen tehtävä. Siksi viime kädessä vastuu sote-palveluista ja niiden rahoituksesta onkin valtiovallalla, muistuttaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
  9. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimusriitaan saatiin päätös. Uusi sopimus poistaa kiky-tunnit ja nostaa sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palkkoja seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä 3,3 prosenttia. Tehyn puheenjohtaja kommentoi sopimusta tuoreeltaan Twitterissä. - Tämä osoittaa suunnan myös meidän naisvaltaisen talkooväen osalta. Kyllä nyt päättyivät talkoolaisiltakin #kiky-työt, sanoo Rytkönen. Neuvottelut hoitoalan sopimuksista käynnistyvät tammikuussa. KVTES on voimassa 31.3.2020 saakka.
  10. Helsingin kaupunki korottaa keskeisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten palkkoja lähes neljällä miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupunki korjaa perusteettomia palkkaeroja, korotuksia saavat muun muassa kotihoidon henkilöstö, neuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat ja terveysasemien sairaanhoitajat. Korotukset vaihtelevat tehtävittäin ja ne koskevat tehtäväkohtaisia palkkoja. Työntekijät saavat korotetut palkat viimeistään maaliskuusta lähtien. Tammi-helmikuun 2019 palkankorotukset maksetaan takautuvasti. Kotihoidon lähihoitajien ja perushoitajien palkka on korotuksen jälkeen 2 271 euroa ja kotihoidon terveyden- ja sairaanhoitajien 2 660 euroa kuukaudessa. – Olen erittäin iloinen, että meillä on nyt mahdollisuus nostaa näiden tärkeiden sote-ammattilaisten palkkatasoa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät merkityksellistä työtä suurella sydämellä ja ovat todellakin palkkansa ansainneet, toimialajohtaja Juha Jolkkonen kertoo. Myös sosiaalityöntekijöille, puheterapeuteille ja lääkäreille on tulossa palkankorotuksia. Neuvottelut lääkäreiden palkankorotuksista ovat vielä kesken. Yleiskorotus kunta-alan työntekijöille 1.4. Yleiskorotus koskee kaikkia kunnan työntekijöitä. Korotusten suuruudet vaihtelevat sopimusaloittain. Esimerkiksi terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden palkkojen korotus on 2,1 ja sairaalalääkäreiden 1 prosenttia. Kaupungin tiedote Raha tulee järjestelyerästä Nyt jaettava raha on yleinen KVTES paikallinen järjestelyerä, joka on 1,2 % KVTES:n palkkasummasta. Rahan kohdentaminen on neuvoteltu kaupungilla paikallisesti. Sama järjestelyerä neuvotellaan paikallisesti KVTES:n piirissä ympäri Suomea. Lisätietoja https://www.kt.fi/yleiskirjeet/2018/7/jarjestelyeran-laskeminen Muokkaus klo 11:40: Lisätty tieto järjestelyerästä, josta kaupunki ei tiedotteessaan maininnut.
  11. Helsingin tavoitteena on selättää terveysasemia vaivaava lääkäripula ja tarjota kaupunkilaisille nopeammin kiireetön vastaanottoaika. Kaupunki maksaa tammikuun alusta kaikille terveysasemien potilastyötä tekeville lääkäreille määräaikaista tehtävälisää, joka on täyttä työaikaa tekevillä 1000 euroa kuukaudessa. Lisäksi Helsingin palkkakehitysohjelma tuo kaikille lääkäreille 250 euron pysyvän palkankorotuksen. - Terveysasemien toiminnan näkökulmasta lääkärivaje on asia, jolla on lukuisia heijastevaikutuksia, vaikka asiakkaille tämä näkyy pääasiassa vain lääkärille pääsyn ongelmina. Tästä syystä vajeen korjaaminen on ehdoton prioriteettimme, kertoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen. - Ratkaisu on perusteltu, koska lääkärivajeesta johtuen lääkärin tehtävät terveysasemalla ovat tällä hetkellä tavanomaista vaativampia, terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen kommentoi. - Kun saamme uusia lääkäreitä, voimme paremmin taata helsinkiläisille nopeamman hoitoon pääsyn myös kiireettömissä asioissa. Samalla haluamme tietysti varmistaa, ettei työkuorma tule nykyisille lääkäreille, eikä myöskään hoitajille, liian raskaaksi, Turpeinen jatkaa. - Palkkaus on vain yksi keino tehdä työskentely terveysasemilla työnhakijoiden silmissä houkuttelevammaksi. Helsingissä tehdään hartiavoimin töitä, että lääkäreiden työ olisi monipuolista, kiinnostavaa ja oikein resursoitua. Haluamme myös kehittää johtamista ja aiomme perustaa uusia lääkärinvirkoja, Timo Lukkarinen sanoo.
  12. Jos hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajat uupuvat, koko yhteiskuntamme toimivuus vaarantuu. Siihen meillä ei ole varaa, sanoi presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. "Yhteiskuntarakenteemme selkäranka on sen palvelusektori. Ihmiset, jotka työssään toteuttavat, mitä kansanvalta on tahtonut. Liian moni heistä on alttiina päivittäiselle häirinnälle, uhkailulle, painostukselle, jopa väkivallalle. Taas tänään he ovat velvollisia kohtaamaan eilenkin ahdistelleen asiakkaan. Työ ei ole enää vain ammatillisesti vaativaa, se on henkisesti painavan raskasta. Jos hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajat uupuvat, koko yhteiskuntamme toimivuus vaarantuu. Siihen meillä ei ole varaa." Niinistö ilmaisi huolensa jo aiemmin joulukuussa Twitterissä. – Viestit koko julkiselta palvelusektorilta ovat hätkähdyttävää kuultavaa. Liki valtaosa on kokenut asiakkaiden taholta ahdistamista, uhkailua ja monet fyysistä väkivaltaa. Se murentaa yhteiskunnan rakennetta. Viestien mukaan muita useammin tuo häiriköinti kohdistuu naisiin ja nuoriin työtään tekeviin, sanoi Niinistö. Katso koko puhe Yle Areenassa. Puhe on myös luettavissa presidentin verkkosivuilla.
  13. 23-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Janina Viitasaari on tämän vuoden Suomen Queen Silvia Nursing Award -stipendiaatti ideallaan "Interaktiivinen muistiäänikirja ikääntyneelle". Viitasaaren idea muistikirjasta sai alkunsa työharjoittelussa, missä päiväkirjatyyppisiä äänikirjoja oli käytössä henkilöillä, joilla on jonkinasteinen kehitysvamma. Äänikirjoihin nauhoitettiin päivän tapahtumia, joita henkilö sitten kuunteli jälkeenpäin. Janina Viitasaari oli yksi viidestä finalistista, joista tuomaristo valitsi stipendiaatin. Tuomaristo koostuu Suomen stipenditoiminnon yhteistyökumppaneista. Tuomariston perustelu Janina Viitasaaren voitolle on seuraava: "Janina Viitasaaren idea 'Interaktiivinen muistiäänikirja ikääntyneelle' on valmis ja toteuttamiskelpoinen idea. Idea vastaa hyvin vanhusten ja varsinkin muistisairaiden henkilöiden tarpeita, parantaen heidän arkielämäänsä ja turvallisuuden tunnetta. Muistiäänikirja voi myös olla väline, jolla lisätä ja parantaa kommunikaatiota: yhteistyötä sekä omaisten ja hoitajien välillä että vanhusten ja hoitajien välillä. Janina Viitasaaren idea on hyvä esimerkki siitä, miten toisessa yhteydessä hyvin toimiva ratkaisu voi pienin muutoksin soveltua myös vanhusten käyttöön." Idea on tekninen laite, joka muistuttaa puhelinta. Siinä on mikrofoni, kaiuttimet ja näppäimistö, jota painelemalla tallennetut äänitteet saa soimaan. – Mielestäni olisi hienoa, että omaiset saataisiin tähän mukaan. Parasta olisi, jos vanhus kuulisi nämä asiat tutulta ja turvalliselta ihmiseltä. Omainen voisi jättää myös esimerkiksi yhden yleisen piristävän tervehdyksen, esimerkiksi "hei äiti, muista, että olet tärkeä ja rakas, tullaan katsomaan sinua viikon päästä". Janina Viitasaari opiskelee kolmatta vuotta sairaanhoitajaksi Helsingin Metropoliassa, mutta on alun perin kotoisin Parkanosta. Viitasaarta kiinnostavat sairaanhoitoammatissa akuutti-, teho- ja päivystyshoitotyöt. Kevään 2020 aikana Viitasaari vastaanottaa henkilökohtaisesti kunniamaininnan kuningatar Silvialta palkintoseremoniassa kuninkaanlinnassa Tukholmassa. Stipendi jaetaan joka vuosi sairaanhoitajaopiskelijalle, jolla on idea, jonka avulla voidaan parantaa vanhustenhoitoa. Ideakilpailun järjestää Swedish Care International, tavoitteena on luoda luovia ja vakuuttavia ratkaisuja vanhusten hoitotyön tulevaisuuden haasteita ajatellen. Stipendi on 6000 euron arvoinen ja on perustettu Swedish Care International & Forum for Elderly Caren johdolla vuonna 2013.
  14. Mikkeliläisen palvelutalo Pietarinpirtin entinen johtaja tuomittiin käräjäoikeudessa yli 5 000 euron korvauksiin. Johtaja uhkaili kahta sairaanhoitajaa väkivallalla, jos nämä kertovat talon oloista viranomaisille. Asiasta kertoo Tehy-lehti. Toisen sairaanhoitajan johtaja oli uhannut nylkeä elävältä, jos tämä puhuu jotakin aluehallintovirastolle (AVI). Johtaja oli vienyt sairaanhoitajan saunan pimeään pukuhuoneeseen ja yrittänyt painostaa häntä kertomaan AVI:n tarkastajille asiat johtajan haluamalla tavalla. Toista sairaanhoitajaa johtaja uhkasi kuristamisella, jos tämä on puhunut AVIlle palvelutalon oloista. Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi johtajan kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjinnästä. Johtaja on jäänyt jo eläkkeelle. Hän ehti olla talon johtajana vuosikymmeniä. Lue koko juttu Tehy-lehdestä
  15. Kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin palkansaajien lomarahan leikkaus päättyi kesän 2019 jälkeen, joten ensi kesänä työntekijät saavat täyden lomarahan. Keväällä 2016 tehdyssä kilpailukykysopimuksessa julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Viime kesän lomarahaleikkaukset jäivät siis viimeisiksi. Kilpailukykysopimus sisälsi myös työajan pidennyksiä, alan liitot vaativat myös niistä luopumista. NS. kiky-tunnit ovat neuvottelupöydällä kevään tes-neuvotteluissa. Tehyn pomo: Kiky-työt loppuvat meiltäkin!
  16. Joka neljäs Työterveyslaitoksen kyselyyn vastannut sote-alan työntekijä raportoi olleensa asiakkaan aiheuttamassa fyysisessä väkivalta- tai uhkatilanteessa viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi lyömisestä tai potkimisesta raportoi 26 prosenttia työntekijöistä (16 % vuonna 2015). Tavaroiden heittelystä raportoi puolestaan 22 prosenttia (14 % 2015). Ammattiryhmistä lähi- ja perushoitajat ja sairaanhoitajat kohtasivat eniten asiakasväkivaltaa. Työterveyslaitoksen seurantatutkimukseen osallistui 8300 työntekijää vuonna 2015 ja 9000 työntekijää vuonna 2019. – Neljän vuoden aikana häiriökäyttäytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnassa näyttäisi lisääntyneen. Tutkimuksemme mukaan eniten asiakasväkivaltaa työssään kohtasivat päivystyksen, ensiavun, psykiatrian ja vanhusten hoidon työntekijät. Kaikilla näillä aloilla asiakasväkivalta lisääntyi vuosina 2015 ja 2019, kertoo tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta. – Asiakasväkivaltaa joutuivat työssään kohtaamaan eniten nuoret työntekijät. Lyömisestä ja potkimisesta raportoi lähes puolet (45 %) alle 30-vuotiaista työntekijöistä. Vuonna 2015 näin raportoi kolmannes nuorista vastaajista (32 %). Vastaavat luvut 50-59 -vuotiailla työntekijöillä olivat noina vuosina 13 % (2015) ja 20 % (2019), kertoo erikoistutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta. – Ikäryhmien eroja voivat selittää erot työkokemuksessa ja työtehtävissä. Myös henkinen väkivalta kasvussa Myös asiakkaiden taholta tulevaa henkistä väkivaltaa koetaan aiempaa enemmän. Siitä raportoi 41 prosenttia nyt tehdyssä kyselyssä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 24 prosenttia. – Asiakasväkivalta kohdistuu erityisesti ei-esimiesasemassa oleviin työntekijöihin. Heistä 42 prosenttia raportoi henkisestä väkivallasta asiakkaan taholta, kun vastaava luku lähiesimiehillä oli 32 prosenttia ja johtavassa asemassa olevilla 24 prosenttia, sanoo professori Paula Salo Turun yliopistosta ja Työterveyslaitokselta. Pirkanmaan sairaaloissa väkivaltaa on eniten päivystyksessä sekä psykiatrian ja kehitysvammahuollon palveluissa Tutkimuksessa mukanaan olleen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen myöntää, että tutkimuksen tulokset vastaavat sairaanhoitopiirin käsitystä siitä, missä muodoissa väkivaltaa sairaalassa esiintyy. – Sairaaloissamme eniten väkivaltaa on päivystyksessä sekä psykiatrian ja kehitysvammahuollon palveluissa. Ilmiö näkyy myös esimerkiksi monissa vanhuspotilaiden hoitotilanteissa, kun hoidetaan muistisairaita tai neurologisia potilaita. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä asiakasväkivallan kasvu on ollut viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana poikkeuksellisen suurta. – Asiakkaiden ja läheisten päihteiden käyttö näyttelee ilmiössä merkittävää roolia, Ruoranen toteaa. Väkivaltatilanteisiin voi ja pitää varautua Työpaikan kannattaa varautua väkivaltatilanteiden varalle. Ohjeistukset pitää olla ajan tasalla ja jokaisen työntekijän on syytä tuntea nämä ohjeet ja tietää, miten mahdollisessa väkivaltatilanteessa pitää toimia. – On tärkeää varmistua siitä, että kukaan ei joudu työskentelemään uhkaavissa tilanteissa yksin ja että hälytysmahdollisuudet ovat kunnossa, muistuttaa työpsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta. – Ennalta on hyvä suunnitella myös, miten mahdollisesti syntyvät väkivaltatilanteet käsitellään niiden jälkeen. Jälkihoito on ensiarvoisen tärkeää työntekijöiden henkisen palautumisen näkökulmasta, sanoo Hannonen. Työterveyslaitoksen syksyllä 2019 tekemään henkilöstön hyvinvointikyselyyn vastasi 9018 työntekijää Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta. Kyselylomakkeen saaneista 68 % vastasi siihen. Asiakasväkivaltaa koskeva kysely tehtiin näissä organisaatioissa edellisen kerran vuonna 2015, jolloin 8306 vastasi kyselyyn (vastausprosentti 69%). Molemmat tutkimukset ovat osa Työterveyslaitoksen Kuntasektorin seurantatutkimusta, joka on aloitettu vuonna 1997 ja johon kuluu myös Kunta10-tutkimus.
  17. Hoitajien yhteisön uutisia ja keskusteluja on seurattu paljon. Sivustolla vierailtiin vuoden 2019 aikana 1,5 miljoonaa kertaa, joka on 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sivulatauksien määrä ylitti 2 miljoonaa. Tässä kooste vuoden luetuimmista uutisista ja foorumin keskusteluaiheista. Luetuin juttu oli nimimerkki Muistisairaanhoitajan kirjoittama blogi: Yksityisten hoivajättien palvelukodeissa vallitsee pelon ilmapiiri. Jos sinä haluaisit kirjoittaa meille blogin tai kolumnin, lue ohjeet tästä. Uutiset TOP 3 Käräjäoikeus: Kikyllä ei saanut pidentää työsopimuksessa sovittua työaikaa Helsinki nostaa hoitohenkilöstön palkkoja – "Ovat palkkansa ansainneet" Valvira on keskeyttänyt Esperi Hoivakoti Ulrikan toiminnan Viihdeuutiset TOP 3 Pelastuslaitoksen joulutervehdys - katso tätä musiikin ja vilkkuvalojen tykitystä Ensihoitajan koskettava joululaulu - Varpunen jouluaamuna Hoitotyön parhaat käytännön pilat Keskustelualueen TOP 3 Hoitajan meikkaaminen Opiskelijan virhe Haastava opiskelija
  18. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) velvoittaa Äänekosken Suolahdessa sijaitsevan Palvelu- ja kuntoutuskoti Elonilo Oy:n huolehtimaan välittömästi siitä, että toimintayksikössä on asiakasturvallisuuden varmistamiseksi riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa. Yksikössä tulee olla vähintään kaksi hoitajaa jokaisessa työvuorossa kaikkina viikonpäivinä, myös juhlapyhinä, pois lukien yövuorot. Aluehallintovirasto on antanut yksikölle samasta asiasta määräyksen toukokuussa 2019 ja kuntoutuskoti sitoutui sen noudattamiseen. Aluehallintoviraston saamien tietojen mukaan määräystä ei kuitenkaan ole noudatettu. Aluehallintovirasto velvoittaa Palvelu- ja kuntoutuskoti Elonilo Oy:tä huolehtimaan välittömästi myös siitä, että asiakkaiden itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä luovutaan ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista tuetaan. Aluehallintovirasto velvoittaa myös palveluntuottajaa hankkimaan yksikköön laissa edellytetyn kelpoisuuden omaavan palvelujen vastuuhenkilön sekä vastaavan sairaanhoitajan 31.1.2020 mennessä. Palvelujen vastuuhenkilö ja lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja voivat olla sama henkilö. Edellä mainittuja määräyksiä tulee noudattaa ratkaisun mukaan joko välittömästi tai viimeistään 31.1.2020 mennessä sillä uhalla, että yksikön toiminta keskeytetään. Asiasta kertoi AVI tiedotteessaan.
  19. Hoitajat.net

    Joulu hoitotyössä - katso kuvat!

    Kuten aina, me hoitajat olemme töissä kaikki joulun pyhät. Tässä tunnelmia työmaalta. Iloista joulua! Lisää kuvia hoitajien IG-stoorissa: https://www.instagram.com/stories/hoitajat/ Tägää Instagramissa @hoitajat #hoitajatnet
  20. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljäs sairaala- ja sote-alan työntekijä raportoi olleensa asiakkaan aiheuttamassa fyysisessä väkivalta- tai uhkatilanteessa viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi lyömisestä tai potkimisesta raportoi useampi kuin joka neljäs työntekijöistä. Kasvava ilmiö näkyy myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Taysin sairaaloissa, kertoo sairaanhoitopiiri tiedotteessaan. Sairaaloiden ja sote-alan henkilöstö kokee myös asiakkaiden suunnasta tulevaa henkistä väkivaltaa aiempaa enemmän. Siitä raportoi 41 prosenttia vastaajista Työterveyslaitoksen kyselyssä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 26 prosenttia. Tutkimukseen osallistuneen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen myöntää, että tutkimuksen tulokset vastaavat sairaanhoitopiirin käsitystä siitä, missä yksiköissä väkivaltaa sairaalassa eniten esiintyy. - Sairaaloissamme eniten väkivaltaa on päivystyksessä sekä psykiatrian ja kehitysvammahuollon palveluissa. Ilmiö näkyy myös esimerkiksi monissa vanhuspotilaiden hoitotilanteissa, kun hoidetaan muistisairaita tai neurologisia potilaita. Taysin toimipisteissä asiakasväkivallan kasvu on ollut viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana poikkeuksellisen suurta. - Asiakkaiden ja läheisten päihteiden käyttö näyttelee ilmiössä merkittävää roolia, Ruoranen toteaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja yliopistollisen sairaalan tuoreissa tuloksissa heijastuvat myös erilaiset työelämän epävarmuustekijät ja työn kuormittavuus, jotka ovat kasvaneet aiemmasta mittausajankohdasta. Työssä jaksamisen kanssa on edelleen paljon haasteita. Sen sijaan työ Taysissa koetaan aiempaa mielekkäämmäksi ja muutokset entistä myönteisemmiksi. - Meillä myös lähiesimiestyö ja oikeudenmukaisuus ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Työyhteisöjen innovatiivisuus ja sosiaalinen pääoma ovat niin ikään vahvuuksiamme. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksesta, johon osallistui 8300 työntekijää vuonna 2015 ja yli 9000 työntekijää vuonna 2019.
  21. Yliopiston Apteekin vuosittainen 20 000 euron tutkimusapuraha on myönnetty terveystieteiden maisteri, tutkija Mervi Rantsille Itä-Suomen yliopistosta. Hän arvioi iäkkäiden potilaiden rationaalista lääkehoitoa tukevan koulutusintervention kustannusvaikuttavuutta väitöskirjatutkimuksessa, joka tuottaa uutta tietoa kansallisten hoitosuositusten käyttöönotosta. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Fimean ja Helsingin yliopiston kanssa. Väestön ikääntyessä Suomessa lääkkeiden käyttö lisääntyy ja painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Rationaalisen eli järkevän lääkehoidon toteutumiseen on viime aikoina kiinnitetty enemmän huomiota ja iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä on tehty suosituksia eri maissa. Suomessa on käytössä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämä Lääke75+ -tietokanta, joka sisältää listan iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä. Lisäksi Muistisairauksien Käypä hoito –suosituksessa suositellaan lääkkeettömiä vaihtoehtoja käytösoireiden hoitoon. Näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen käytännössä on tärkeää ja tutkimusta tarvitaan hoitosuositusten vaikuttavuudesta etenkin pitkällä aikavälillä. - Eri toimenpiteiden kustannusvaikuttavuuden selvittäminen tuo tietoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi väitöskirjassani haluan selvittää kansallisten hoitosuositusten vaikutusta lääkkeiden käyttöön hyödyntämällä Kelan rekisteriaineistoa, tutkija Mervi Rantsi kertoo. - Apuraha haluttiin myöntää tänä vuonna tutkija Mervi Rantsille, koska hänen väitöskirjansa aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Lääkehoitoja koskevien hoitosuositusten vaikuttavuudesta tarvitaan myös taloudellista näyttöä, Yliopiston Apteekin tutkimuspäällikkö, dosentti Kari Linden sanoo. Lääkehuollon tutkimus on yksi Yliopiston Apteekin yhteiskunnallisista erityistehtävistä, joihin kuuluvat myös harvinaisten lääkkeiden valmistus ja farmasian opiskelijoiden apteekkiharjoittelut.
  22. Marttojen ja kätilöiden tekemät 22 000 villasukkaparia on jaettu uusille äideille synnytyssaleissa, heräämöissä ja adoptiojärjestöjen kautta. Marttaliitto ja Marthaförbund ovat tänä vuonna viettäneet 120-vuotisjuhliaan ja Suomen Kätilöliitto - Finlands Barnmorskeförbund satavuotisjuhlaansa. Järjestöt halusivat tehdä Sukat äidille -tempauksella näkyväksi naisten välisen solidaarisuuden ja järjestöjen tarjoaman tuen äideille ja perheille. Kampanja on ollut sekä martoille että kätilöille iso yhteinen ponnistus. Suomessa syntyneiden vauvojen määrä jatkaa laskuaan ennustettuakin nopeammin. Syntyvyyden laskun syistä keskustellaan välillä kiihkeäänkin sävyyn. – Marttojen toiminnassa naiset ovat aina olleet toistensa tukena. Tämä kampanja onkin ennen kaikkea naisten lahja naisille. Haluamme auttaa äidiksi tulleita siinä isossa tehtävässä, jonka he lapsen syntyessä saavat. Marttajärjestöllä on paljon tietoa ja se tarjoaa tukea äideille ja lapsiperheiden arkeen, toteaa Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara. Marttaliitto on laskenut, että vuoden aikana tehtyjen 22 000 villasukan tekemiseen on käytetty yli 176 000 vapaaehtoistuntia. Lähes kaikki sukat on tehty marttojen ostamista langoista, joten lahjalla on myös merkittävä taloudellinen arvo. Enimmillään yksittäiset martat ovat tehneet vuoden aikana yli 100 ja jopa 150 paria villasukkia. – Kaikkiin jaettuihin villasukkiin on liitetty mukaan viesti martalta. Siinä kerrotaan marttailu -harrastuksen lapsiystävällisyydestä – Marttojen toiminnassa äiti voi tehdä asioita ja toimia yhdessä muiden aikuisten sekä omien lastensa kanssa, Salovaara jatkaa. – Tämä vuosi on ollut monella tavalla naisten merkkivuosi, jonka kuluessa naisten välinen yhteistyö ja välittäminen ovat saaneet uusia merkityksiä. Tässä kampanjassa naisten ja usein vielä vanhempien ja nuorempien naisten välinen tsemppihenki ovat välittyneet kaikille osapuolille, toteaa Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin. Villasukkia jaetaan kaikissa synnytyssairaaloissa vuoden loppuun saakka. Sukkia tehtiin niin paljon, että niitä saattaa riittää vielä muutamille tammikuunkin uusille äideille.
  23. Asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi suositukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelujen tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomesta. Suositusten lähtökohtana on, että palliatiivinen hoito turvataan jokaiselle sitä tarvitsevalle. Joka vuosi Suomessa noin 30 000 eri ikäistä ihmistä tarvitsee palliatiivista hoitoa. Potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsemien palvelujen parantamiseksi asiantuntijaryhmä on luonut palliatiivisen hoidon laatukriteerit niin terveydenhuoltoon, iäkkäiden ihmisten sosiaalipalveluihin kuin lasten ja nuorten hoitoon. Lisäksi ryhmä on selvittänyt sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tarjoaman palliatiivisen hoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita. Jokaiseen sairaanhoitopiiriin palliatiivisen hoidon keskus Työryhmän keskeinen suositus on, että jokaiseen sairaanhoitopiiriin perustetaan palliatiivinen keskus. Keskukset ovat avainasemassa palliatiivisessa hoitoketjussa. Ne koordinoivat toimintaa ja huolehtivat siitä, että jokaisella sairaanhoitopiirillä on palliatiivisen hoidon suunnitelma ja palveluketju. Palliatiivinen hoito ja saattohoito integroidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään siten, että palveluketju kattaa kaikki elämän loppuvaiheen hoitoa tarjoavat terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt. Erityistason palliatiivisen hoidon saatavuutta parannetaan tuomalla palliatiivisen kotisairaalan palvelut kotiin ja asumispalveluyksiköihin kaikkien ulottuville sekä vahvistamalla yhteistyötä eri palveluntuottajien välillä. Lasten palliatiivinen hoito on aina erityistason hoitoa, josta yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla on vastuu. Myös siellä tulee tarjota kotisairaalapalvelut yhdessä aikuispuolen toimijoiden kanssa ja ottaa huomioon koko perhe vielä lapsen kuolemankin jälkeen. Palliatiivista hoitoa kotiin ja asumisyksiköihin Suomalaiset kuolevat yhä vanhempina. Kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada tarvitsemansa palvelut ja hoidon elämänsä loppuun asti sinne missä asuvat. Asiantuntijaryhmän selvityksen mukaan iäkkäät ihmiset käyttävät runsaasti akuuttipalveluja ennen kuolemaa. Lähestyvää kuolemaa ei tunnisteta ajoissa ja kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoitoa saavaa iäkästä henkilöä yritetään hoitaa parantavasti silloinkin, kun olisi pitänyt jo siirtyä oireenmukaiseen hoitoon. Saattohoidon osaamisvaje vaihtelee alueittain iäkkäiden henkilöiden palveluissa ja sitä on eniten kotihoidossa. Asumispalveluiden kehittämistarpeet kohdentuvat oirehoidon osaamiseen ja vuorovaikutustaitojen kohentamiseen. Suosituksissa annetaan iäkkäiden ihmisten palveluihin 21 elämän loppuvaiheen laatukriteeriä perusteineen. Suositukset koskevat myös kilpailutusta ja ulkoistettuja palveluita. Palliatiivisen hoidon osaaminen on varmistettava - lisää koulutusta tarvitaan Palliatiivisen hoidon osaamisvajeen korjaamiseksi suositellaan ammattilaisten systemaattisen perusopetuksen sekä täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen järjestämistä. Henkilöstön osaamista vahvistetaan muun muassa kehittämällä perus- ja erikoistumiskoulutusta sekä ottamalla käyttöön saattohoitopassi tai vastaava täydennyskoulutus perustason yksiköissä. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa : Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti
  24. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) valtuusto hyväksyi esityksen, hallinnon palkkioita korotetaan 20 prosenttia. Asia on herättänyt voimakasta närää henkilöstön keskuudessa, koska samaan aikaan PPSHP on julkistanut säästöohjelman, jossa edellytetään kulujen karsimista henkilöstökuluista. Koulutuksiin pääsyä ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä on tiukennettu. Sairaanhoitopiirin valtuusto äänesti asiasta, koska valtuutettu Maire Turtiainen esitti hallituksen korotusesityksen hylkäämistä. Hallituksen esitys voitti äänin 299,07 – 101,60. Henkilöstön edustajat kritisoivat johtoa muun muassa pelisilmän puutteesta. Korotuksia ei rahamäärällisesti pidetä valtavina, mutta niiden ehdottaminen samaan aikaan, kun hoitohenkilöstöstä säästetään, on aiheuttanut ärtymystä. Sairaanhoitopiirin hallituksen mukaan korotukset ovat linjassa muiden yliopistosairaanhoitopiirien palkkioiden kanssa. Kokouspöytäkirja Uutinen hallituksen esityksestä 23.11.2019.
  25. Lakiesitys henkilöstömitoituksesta annettaneen vasta ensi vuonna. Hallituksen tavoite oli viedä esitys sitovasta mitoituksesta eduskuntaan tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoite ei kuitenkaan toteudu, sillä lainvalmistelu on kesken. Viivästys ei todennäköisesti vaikuta lakiesityksen käsittelyaikatauluun eduskunnassa, sillä työ siellä olisi muutenkin päässyt toden teolla alkamaan vasta eduskunnan lomien jälkeen. Henkilöstömitoituksen on arvioitu tulevan voimaan ensi vuoden elokuussa. Ehdotukseen kuuluu pitkä siirtymäaika, jonka aikanakin mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohden eikä potilasturvallisuus saisi vaarantua. Lopullinen voimaantuloaikataulu riippuu siitä, miten vauhdikkaasti esitys käsitellään eduskunnassa. Lisätietoja: Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa
×
×
  • Create New...