Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 171 results

  1. Saksalaiset työnantajat ja ammattiliitot ovat sopineet, että hoitajat, palomiehet ja muut julkisen alan työntekijät saavat 8 prosentin palkankorotuksen. Palkat korotetaan kolmessa erässä 33 kuukauden kuluessa. Ammattiliitot vauhdittivat vaikeita neuvotteluja lakkovaroitusaalloilla. Prosenttikorotusten yhteydessä sovittiin, että jokaisen työntekijän tulisi saada vähintään 240 euron korotus. Tämä hyödyntää etenkin pienituloisia. Lisäksi osapuolet sopivat mm. nostavansa hoitajien peruspalkkaa 120 eurolla, jolla halutaan lisätä alan vetovoimaa. Tulevat prosenttikorotukset lasketaan täten uuden peruspalkan mukaan. Lähes miljoonaan työntekijään sovelletteva työehtosopimus on voimassa 33 kuukautta eli syyskuun 2021 loppuun. Korotusten kustannusvaikutus on noin 7 miljardia euroa. Asiasta kertoi mm zeit.de ja ammattiliitto Ver.di Muokattu klo 13:05: Otsikkoa täsmennetty
  2. Valvira on tehnyt keskeyttämispäätöksen Attendo Kirkkopuiston hoivakodin toiminnasta 28.2, kertoo yhtiö tiedotteessaan. Kaikkien 24 asukkaan arki Kirkkopuistossa jatkuu häiriöttä. Attendo vuokraa koko henkilöstön Oulunkaaren kuntayhtymän käyttöön ja jää tuottamaan ateria- ja tukipalveluja toistaiseksi. Oulunkaari vastaa toiminnan johtamisesta toistaiseksi. Attendo on saanut Valviran valvontapäätöksen ja tekee nyt huolellisen sisäisen selvityksen, minkä jälkeen antaa vastineen Valviralle. Attendo kertoo tekevänsä tiivistä yhteistyötä viranomaistahojen kanssa asioiden kuntoon saattamiseksi tavoitteenaan palauttaa toiminta Attendolle kevään kuluessa.
  3. Helsingin kotihoidon asiakkaat antoivat kotihoidon palveluille arvosanaksi 8,2/10. Verrattaessa edelliseen, vuonna 2016 tehtyyn tutkimukseen, yleisarvosana parani merkittävästi, aiemman arvosanan ollessa 8,05/10. Kaikissa tutkimuksessa kysytyissä arkipäivän askareissa kyselyyn vastanneet suoriutuivat itse hieman aiempaa paremmin. Vastaajista 79 % asuu mieluiten kotona. Reilusti yli puolet kyselyyn vastanneista oli yli 80 vuotiaita. Kotihoidon palveluiden lisäksi ikääntyneet tarvitsevat myös muuta apua Puolet vastaajista kertoi saavansa säännöllisesti apua kotihoidon työntekijöiden lisäksi omilta lapsiltaan. Joka viides asiakas kertoi, että ei saa apua muilta kuin kotihoidon työntekijöiltä. Näin oli myös vuonna 2016 toteutetussa kyselyssä. Kotihoidon työntekijät auttavat useimmin asiakkaita säännöllisesti lääkkeiden otossa sekä peseytymisessä. Kyselyn mukaan asiakkaat kaipaisivat nykyistä enemmän apua ulkoiluun, raskaisiin taloustöihin ja asiointiin kodin ulkopuolella. Vastaajista 22 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein. – Kyselyn avoimissa vastauksissa toivottiin usein siivous-, pyykinpesu- ja ruuanlaittoapua, mutta myös seurustelua ja apua yksinäisyyteen, kirjan lukemista sekä ajankohtaisten asioiden kertomista. Tämä on meidän kaikkien yhteinen haaste, Helsingin kotihoidon kehittämistä koordinoiva palvelualueen johtaja Arja Peiponen kiteyttää. Vastauksissa esiin nousseisiin aiheisiin saa neuvontaa ja ratkaisuja myös Seniori-infosta, jonka kautta löytyy tietoa Helsingin kaupungin lisäksi järjestöjen ja yritysten tapahtumista, harrastuksista ja palveluista. Seniori-infoon voi olla yhteydessä, puhelimitse 09 310 44556, sähköpostitse seniori-info@hel.fi sekä chatin kautta www.hel.fi/seniorit. Yhdeksän kymmenestä kotihoidon asiakaskyselyyn vastanneista kokee saavansa hyvää hoitoa, ja että työntekijät kohtelevat heitä ystävällisesti Vastaajat ovat tyytyväisiä ateriapalveluihin, sen sijaan toivottiin kauppapalveluiden tuotevalikoiman laajentamista. Lääkehoito, joka on pääsääntöisesti järjestetty kotihoidon järjestämän apteekin annosjakelun kautta, on toiminut vastaajien mielestä myös hyvin. Vain noin joka kolmas ilmoitti, että vastuuhoitaja käy heidän luonaan tarpeeksi usein. Asiakkaat pitivät erittäin tärkeänä, että heidän luonaan käy tuttu hoitaja. ”Vastuuhoitaja-malli tulee olemaan jatkossakin yksi kotihoidon kehittämiskohteista. Myös lääkäripalveluja, jotka ovat toimineet suhteellisen hyvin, on tarkoitus edelleen kehittää”, Arja Peiponen kertoo. Etähoitoa saaneista vastaajista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että etähoidon apu on aina tai usein riittävää. Yleisarvona etähoidolle asteikolla 4–10 oli 8,01. Kaikilla kotihoidon palvelualueilla Helsingissä etähoidon saama yleisarvosanan keskiarvo oli suunnilleen sama. Helsingin kotihoidon asiakastutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotihoidon asiakkaiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun. Toteutuksesta vastasi Feelback Group. Kysely toteutettiin 1.–19.10.2018. Tutkimusaineisto kerättiin paperilomakkeilla, joita jaettiin kotihoidon asiakkaille noin 7 000 kpl. Lomakkeiden lisäksi asiakkaille jaettiin myös palautuskuoret. Hyväksyttyjä vastauksia palautui yhteensä 2 412 kpl, vastausprosentin ollessa 35.
  4. Tehy, Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto esittävät huolensa ensihoitotyötä tekevien työturvallisuudesta. Järjestöt vaativat vastuuministeriöitä ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin alan työturvallisuuden kehittämiseksi. Väkivallan uhka ensihoitotehtävissä on lisääntynyt viime vuosina pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilastoinnin mukaan. Suomen Ensihoitoalan Liiton 2018 toteuttamaan kyselyyn vastanneista 377 ensihoitajasta yli 90 prosenttia kertoi kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita ja joka neljäs oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Kyselyssä nousi esiin myös ensihoitajien huoli siitä, ettei heitä kohdanneisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin suhtauduta aina riittävällä vakavuudella. Kokemukset uhka- ja väkivaltatilanteiden lisääntymisestä ovat erityisen valitettavia, sillä kaikkien ensihoidossa toimivien päämääränä on aina terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Lisääntyvät uhkatilanteet ovat yhteiskunnallinen ongelma, josta ensihoitotyötä tekevien lisäksi voi kärsiä myös autettava, mikäli annettu hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi. Järjestöt vaativat toimenpiteitä ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi. Tästä syystä järjestöt pitävät tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö käynnistävät yhteistyössä mahdollisimman pian ensihoidon ja ensivastetoiminnan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää uhka- ja väkivaltatilanteiden syntymistä sekä edistää alan turvallisuuskulttuuria. Uhkatilanteissa tärkeintä on ennakointi sekä kyky välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi parantamalla asiaan liittyvän koulutuksen yhtenäistä saatavuutta, resursointia sekä kiinnittämällä muilla tavoin valtakunnallista huomiota ensihoitotyötä tekevien henkilöiden uhkatilanteiden tunnistamiseen liittyvien valmiuksien parantamiseen. Järjestöt pitävät tärkeänä myös valtakunnallisia sitovia ohjeita henkilökohtaisten turvavarusteiden laatuun ja saatavuuteen sekä selkeämpiä, yhtenäisiä valtakunnallisia toimintamalleja jo tapahtuneiden uhkatilanteiden käsittelyyn eri organisaatioissa. Myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoitotyön yleisen kunnioituksen ja arvostuksen kannalta. Järjestöt vaativat siis lainsäätäjiä arvioimaan myös nykyistä rikoslakia siten, että työturvallisuuden heikkenemiseen vastattaisiin myös lainsäädännöllisin keinoin. Ongelma on maailmanlaajuinen ja siihen on muutamissa muissa maissa jo puututtu. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa säädettiin vuoden 2018 lopulla laki, joka tiukentaa ambulanssi- ja pelastushenkilöstöä kohtaan suunnatusta väkivallasta annettavia rangaistuksia.
  5. Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Kiinko Oy:n rahoittamassa selvityksessä kysyttiin Tehyn ja OAJ:n jäsenten näkemyksiä terveestä työtilasta ja kerättiin ehdotuksia työtilojen parannuksiin. Lähes kahdella kolmesta vastaajasta on huonoja kokemuksia työtilasta viimeisen kolmen vuoden ajalta. Viidesosa vastaajista kokee tilanteensa jopa erittäin huonona. Työtilaa haittaavat erityisesti puutteellinen ilmanvaihto, huono työergonomia, sisäilman epäpuhtaudet, epäsopiva lämpötila ja melu. Lisäksi ongelmiksi mainittiin ahtaus ja tilojen puute, epäsiisteys, hajut, vääränlainen valaistus, työtilan toimimattomuus sekä vaaratilanteet. – Tehyläiset kokivat sisäilmaongelmien lisäksi erityisesti huonon työergonomian ongelmalliseksi. Sosiaali- ja terveysalalla on paljon henkisen kuormituksen lisäksi fyysistä kuormitusta mm. potilaiden liikuttamisessa ja nostamisessa, sillä sopivia ja säädettäviä kalusteita ei ole riittävästi ja tilat ovat ahtaita, Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä. Ehdotuksia ongelmien ratkaisuun ovat mm. kiinteistönhuolto, avoin vuorovaikutus tilojen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä, säännölliset huoltotyöt, siivoussopimuksen päivittäminen ja tilojen käyttö niiden alkuperäiseen tarkoitukseen. Sisäilman puhdistamiseen ja ilmanvaihdon parantamiseen ei panosteta tarpeeksi. Vastaajat kokevat, että oireita ei oteta tosissaan – tiedetään, ketä asian kanssa lähestyä, mutta ongelman syytä ei välttämättä tutkita eikä asian etenemisestä viestitä. – Kyselyn tulokset eivät ole yllättäviä, sillä Tehyyn on vuosien varrella tullut paljon yhteydenottoja mm. sisäilmaongelmista ja näistä on viestitty eteenpäin. Nyt on vihdoin aika ottaa tosissaan nämä ongelmat myös kuntapäättäjien taholta, koska huono sisäilma sairastuttaa hoitohenkilökunnan lisäksi myös potilaat, Ojanperä sanoo. Koko raportti luettavissa tästä
  6. Ensihoitoyksikön henkilökunta joutui lauantaina Raumalla yllättävän tilanteen eteen, kun ambulanssissa potilaana ollut henkilö alkoi vastustaa hoitotoimenpiteitä mukanaan olleella veitsellä. Voimakkaasti päihteistä sekaisin ollut nuorimieshenkilö alkoi yllättäen huitoa linkkuveitsellä ensihoitajia. Asiasta kertoo Lounais-Suomen poliisilaitos. Työntekijät pääsivät pakoon aggressiivista henkilöä kadulle, jossa perään lähtenyt nuorimies kaatui ja menetti teräaseensa hallinnan. Ambulanssin työntekijät saivat teräaseen haltuunsa eikä aggressiivinen sekava nuorimies pystynyt jatkamaan hyökkäystään. Poliisipartio sai otettua epäillyn henkilön kiinni. Poliisin ei tarvinnut käyttää voimakeinoja kiinniottotilanteessa. Nuorimies otettiin kiinni ja häntä epäillään törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä sekä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen halluspitoon. Tekoon syylliseksi epäilty nuorimies on poliisille entuudestaan tuttu.
  7. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eivät saa tällä hetkellä tarpeeksi koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamisesta, ilmenee Diakissa tehdystä opinnäytetyöstä. Sairaanhoitaja Elina Partanen tutki opinnäytetyössään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkemyksiä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden kohtaamisesta. Opinnäytetyön mukaan koulutuksen puute näkyy esimerkiksi siinä, että suuri osa hoitotyön ammattilaisista olisi valmis tekemään hoitotyötä vastoin eettisiä ohjeita ja näyttöön perustuvaa tietoa. Tutkimuksen mukaan jopa 76 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa valmis työskentelemään asiakkaan kanssa hänen seksuaalisen suuntautumisensa muuttamiseksi toiseksi, jos asiakas näin toivoo. Vain 25 prosenttia vastaajista koki, että seksuaalisen suuntautumisen tietoinen muuttaminen on eettisesti arveluttavaa tai hoitovirhe. – Lähdemateriaalin ja tutkimustiedon mukaan hoitotyön ammattilaisten tulee kuitenkin pidättäytyä toteuttamasta edellä mainitun kaltaisia "hoitoja", Partanen huomauttaa. Tiedottaminen yhdenvertaisuusperiaatteesta heikkoa Opinnäytetyön mukaan hoitotyön ammattilaiset tiedostavat, että heillä on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia henkilöitä asiakkainaan ja tämä huomioidaan esimerkiksi sanavalinnoissa. Tiedottaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain noudattamisesta on silti heikkoa. Vastaajista 75 prosenttia ilmoitti, etteivät asiakkaat saa ennen palveluun hakeutumista tietoa yhdenvertaisuusperiaatteesta eli siitä, että palvelut ovat yhdenvertaisia kaikille riippumatta asiakkaan vähemmistötaustasta. – Väittäisin, että tämä tiedon tarve koskettaisi kaikkia vähemmistöjä. Tiedottaminen tarjoaisi myös oljenkorren, johon asiakas, potilas tai ammattilainenkin omassa työyhteisössään voisi vedota tilanteissa, joissa vähemmistöasemasta syntyy ongelmia. Partasen mukaan mahdollisena syynä tiedottamisen vähäisyyteen oli se, että ammattilaiset pitävät kohtaamisen eettisyyttä itsestäänselvyytenä. – Kuitenkin teoria- ja tutkimustieto tukee sitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja myös muut vähemmistöt kohtaavat syrjintää ja syrjiviä asenteita terveydenhuollossakin. Opinnäytetyön mukaan vastaajat kokivatkin tarvitsevansa lisää koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamisesta. Partasen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tulee kehittää ja työntekijöiden tietoutta lisätä, jotta eri vähemmistöihin kuuluvilla asiakkailla olisi turvallista asioida palveluissa ilman pelkoa syrjinnästä. – Tulee muistaa, että seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvät asiat eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan lainsäädännön takaamia oikeuksia, joita myös tieteellinen tutkimustieto tukee, Partanen kommentoi. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi valtakunnallinen Sinuiksi tuki- ja neuvontapalvelu. Diakin opinnäytetyö on luettavissa Theseuksesta.
  8. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston valvontatiedot johtivat tammikuussa Kristiinankaupungissa sijaitsevan Esperi Care Oy:n Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttämiseen. Tapaus herätti julkisen keskustelun vanhustenhoidon kokonaistilanteessa Suomessa. Keskustelu on edelleen aktiivista. Aktiivinen keskustelu on lisännyt myös aluehallintovirastoille tulevien kanteluiden ja epäkohtailmoitusten määrää. Vanhustenhuoltoa koskevien epäkohtailmoitusten määrä on kasvanut alkuvuoden aikana 134 % verrattuna vuoden 2018 tammi-helmikuussa vireille tulleisiin epäkohtailmoituksiin. Kanteluiden määrä on puolestaan kasvanut 146 % vuoden 2018 ensimmäisiin kuukausiin verrattuna. Lukuina tämä tarkoittaa 110 epäkohtailmoitusta ja 75 kantelua alkuvuoden aikana. Vanhustenhuollon valvontaan on aluehallintovirastoissa käytettävissä 10,23 henkilötyövuotta. Lisää aiheesta: Usein kysytyt kysymykset: vanhusten hoivapalvelujen valvonta
  9. Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki uusia linjauksia ensihoidon ilmailupalveluihin liittyvistä järjestelyistä, jotka koskevat lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoivaa FinnHEMS Oy:tä. Uudet linjaukset ovat tarpeen, koska aiemmin linjattu FinnHEMS Oy:n omistuksen keskittämissuunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja yhtiön pääomittaminen ei ole saanut muiden sairaanhoitopiirien hyväksyntää. FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan uusien linjausten mukaan valtio luovuttaisi FinnHEMS Oy:n tukikohtamenoihin noin 18 miljoonan euron osakevarallisuuden. Määrä on pienempi kuin aiemmin linjattu, koska omistusjärjestelyt eivät muutu. Lisärahan turvin voidaan peruskorjata kaksi olemassa olevaa lääkärihelikopterien tukikohtaa (Tampere ja Oulu) sekä rakentaa kaksi uutta tukikohtaa eduskunnan oikeusasiamiehen edellyttämällä tavalla Pohjanmaalle ja Kaakkois-Suomeen. Reformiministerityöryhmä on linjannut jo aiemmin 20.12.2018 paikkakunniksi Kouvolan ja Seinäjoen. Lisäksi valtio varaa kiireellisen suunnittelutyön toteuttamiseen enintään 500 000 euron osakevarallisuuden, jolla FinnHEMS Oy käynnistäisi suunnittelun ilmailupalvelun järjestämisestä omana tuotantona. Suunnitelman tulisi olla valmis 30.3.2019. Omaan tuotantoon liittyvät mahdolliset rahoitus- ja muut päätökset siirtyvät seuraavan hallituksen päätettäviksi. Talouspoliittinen ministerivaliokunta esittää, että osakkeiden siirtoon hankitaan eduskunnan suostumus vuoden 2019 ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä. Lisätalousarvion yhteydessä valtioneuvosto linjaa myös varojen käyttötarkoituksen ja kohteet (Seinäjoki ja Kouvola) edellä mainittuihin tukikohtainvestointeihin. Sosiaali- ja terveysministeriö
  10. Aluehallintovirastolta saamiensa valvontatietojen vuoksi Valvira päätti 24.1.2019 keskeyttää Kristiinankaupungissa sijaitsevan Esperi Care Oy:n Hoivakoti Ulrikan toiminnan välittömästi. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sai lyhyellä aikavälillä vakavia, välittömään asiakasturvallisuuteen viittaavia yhteydenottoja, jonka vuoksi Kristiinankaupungin kunta ja aluehallintovirasto kävivät toimintayksikössä tarkastuskäynnillä 22.-23.1.2019. Tarkastuskäynnillä havaitut epäkohdat liittyivät muun muassa riittämättömän hoitohenkilökunnan määrään suhteessa hoivan ja hoidon tarpeen arviointiin, puutteelliseen perushoitoon ja -hoivaan, lääkehoidon asianmukaisuuteen, asiakkaiden hoitoisuustietojen puutteellisuuteen sekä toimintayksikön lähiesimiestyöhön. Saatujen tietojen perusteella Valvira katsoo, ettei toimintayksikön toiminta vastaa sille myönnettyä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain mukaista lupaa ja asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, mikäli toimintaa jatketaan. Keskeyttäminen on voimassa, kunnes Valvira toisin päättää. Iltalehden mukaan Kristiinankaupungin kunta vastaa nyt toiminnasta ja suurin osa asiakkaista on edelleen toimintayksikössä. Yksikössä työskentelee nyt Esperin entisiä työntekijöitä, jotka ovat tehneet henkilöstövuokraussopimuksen kunnan kanssa ja kaupungin omia työntekijöitä.
  11. Punasolujen käyttö sairaaloissa on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, ja myös verta on vastaavasti kerätty joka vuosi edellisvuotta vähemmän. Viime vuonna laskeva trendi kuitenkin taittui, ja verta kerättiin sekä toimitettiin Suomen sairaaloihin hieman edellisvuotta enemmän. Kokoverta luovutettiin vuonna 2018 reilut 204 000 kertaa, noin 2000 pussia edellisvuotta enemmän. Koneellisten verihiutaleluovutusten määrä pysyi ennallaan noin 2600 luovutuksessa. – Verta kerättiin hieman edellisvuotta enemmän johtuen punasolujen käytön pienestä kasvusta sairaaloissa, kertoo verenluovutuksen johtaja Satu Pastila Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta. Potilaiden kannalta on tärkeää, että verivalmisteita on saatavilla Veripalvelusta jokaisena vuoden päivänä, sen hetken tarpeen mukaisesti. Veripalvelu viestii tämän vuoksi verenluovuttajille aktiivisesti veriryhmien päivittäisestä varastotilanteesta. Veripalvelu.fi:ssä on ajantasainen pisarabarometri, joka kertoo, minkä veriryhmän verenluovuttajia juuri nyt tarvitaan. Myös sosiaalisessa mediassa Veripalvelu viesti aktiivisesti verentarpeesta. – Verenluovutusten tasaisuus päivästä toiseen on ollut yksi toimintamme mittareista vuodesta 2010 lähtien. Vuosi 2018 oli verenluovutusten tasaisuuden näkökulmasta tämän vuosikymmenen paras. Tämän ansiosta verivalmisteiden tuotanto ja jakelu toimii tehokkaasti ja verivalmisteiden vanhenemisen riski on pieni, Pastila iloitsee. Verta luovuttavien määrä pysyi viime vuonna ennallaan. Edellisvuoden tapaan verta luovutti noin 119 000 eri henkilöä. Noin 15 000 heistä oli ensikertalaisia.
  12. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnistää valmistelun sosiaali- ja terveysalan osaajien koulutusmäärien lisäämiseksi. Suomen ikääntyessä ja vanhuspalveluiden kysynnän kasvaessa hoitajia tarvitaan nykyistä enemmän. Koulutusmäärät ovat kasvaneet runsaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä toisen asteen ammatillisessa, lähihoitajakoulutuksessa että ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajakoulutuksessa. Nousu koulutusmäärissä on ollut elintärkeää, sillä työvoimaa etenkin vanhuspalveluihin tarvitaan koko ajan lisää. Toisaalta hakijamäärät lähihoitajakoulutukseen ovat kuitenkin jo kääntyneet laskuun. – Meidän on varmistettava se, että ammattitaitoisia hoitajia on riittävästi. Käynnistän tiekartan valmistelun sote-alan koulutusmäärien lisäämiseksi. Vanhustemme hyvä hoiva ei saa jäädä hoitajien puutteesta kiinni, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen. Vanhustenhoidossa osaavan henkilöstön tarve painottuu erityisesti vanhusalaan erikoistuneisiin lähihoitajiin. Sijoittuminen lähihoitajakoulutuksen eri osaamisaloille on epätasaista, eikä vanhuspalveluihin, geriatriaan tai saattohoitoon erikoistuvia lähihoitajia saada tarpeeksi. Näillä aloilla työvoiman tarve myös kasvaa. Väestön ikääntyminen näkyy myös koulutustarpeissa. Tulevaisuudessa hoitoalalla korostuvat kliininen osaaminen, geriatria ja saattohoito sekä asiakaspalvelutaidot ja uudenlainen moniosaaminen. Opetusministeri lisää koulutusmääriä jo tänä vuonna – Nopeana toimenpiteenä lisäämme jo tänä vuonna 500 opiskelijavuotta toisen asteen lähihoitajakoulutukseen, erityispainotuksena vanhuspalvelut. Tämä lisäsuoritepäätöksellä tehtävä lisäys voidaan oppilaitoksissa käyttää sekä kokonaan uusien lähihoitajaopiskelijoiden ottamiseen, että tarvittaessa jo valmistuneiden lähihoitajien muunto- ja täydennyskoulutukseen. – Ammattikorkeakouluille lisäämme 5 miljoonaa euroa sairaanhoitajien koulutusmäärien nostamiseksi. Näillä toimilla pääsemme alkuun. Tiekartan avulla laadimme toimenpiteet koulutusmäärien kasvattamiseksi edelleen, opetusministeri toteaa. Sosiaali- ja terveysalan koulutusta on jo tällä kaudella tuettu korkeakouluille osoitetulla erityisavustuksella. Sote-alan hankkeita osaajapulaan vastaamiseksi, rahoitettiin yhteensä n. 6,5 miljoonalla eurolla. Tarvetta koulutusmäärien kasvattamiselle on kuitenkin edelleen myös korkeakouluissa. Tiekartan valmistelussa laaditaan toimenpiteet myös korkeasti koulutettujen sote-alan osaajien koulutusmäärien kasvattamiselle. Tehyn puheenjohtaja kommentoi asiaa tuoreeltaan Twitterissä:
  13. Itä-Suomen aluehallintovirasto on käynyt tarkastuskäynnillä Attendo Oy:n Attendo Jalava -toimintayksikössä Joroisissa 5.2.2019. Tarkastuskäynti tehtiin Varkauden sosiaali- ja terveystoimesta tulleiden ilmoitusten ja valvontakäyntien tarkastuskertomusten aiheuttaman huolen vuoksi. Tarkastuskäynnillä havaittiin merkittäviä puutteita. Attendo Jalava on Joroisiin 2018 avattu yksikkö, joka tarjoaa tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Aluehallintovirasto totesi tarkastuskäynnillä saatujen tietojen perusteella, että henkilöstömitoitus, henkilöstörakenne ja ammatillisuus eivät vastaa asiakkaiden tarpeita, eivätkä ole luvan mukaisia. Tarkastuskäynnillä jäi epäselväksi tietävätkö kaikki henkilökunnasta hoito- ja palvelusuunnitelman merkityksen tai mistä sen voisi käydä lukemassa. Ulkoiluun ja viriketoimintaan ei jää perushoivalta aikaa. Lääkehoidon toteutuksessa todettiin puutteita. Yksikön asiakirjakirjauskäytännöt eivät ole asianmukaisia. Attendo Oy esitti tarkastuskäynnin lopuksi selvityksen toimenpiteistä ja lisäsi yövuoroon toisen koulutetun hoitajan sekä nimesi uuden vastuuhenkilön. Seuraavasta päivästä lukien lisättiin henkilöstöön sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa. Sijainti- ja sijoittajakunta valvoo yksikön toimintaa ja yöpartio käy yksikössä öisin. Näillä perusteilla aluehallintovirasto katsoi, että toiminta voi toistaiseksi jatkua. Essote siirsi toimintayksikköön sijoittamansa asiakkaan Essoten omaan yksikköön. Aluehallintovirasto pyysi tarkastuskäynnin jälkeen Varkauden sosiaali- ja terveystoimea tekemään yksikön asukkaille terveystarkastukset ja tarkistamaan lääkitykset. Geriatri on tehnyt kaikille asukkaille 7.2.2019 terveystarkastuksen ja jatkohoitosuunnitelman. Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Attendo Oy:tä hankkimaan tarpeelliset selvitykset (mukaan lukien Attendo Jalava -toimintayksikön selvitys) ja antamaan asiassa oman lausuntonsa 22.2.2019 mennessä. Saatujen selvitysten perusteella aluehallintovirasto varmistaa, että edellä mainitut epäkohdat on korjattu pysyvästi, vakituinen vastuuhenkilö on valittu ja henkilöstömäärä on annetun luvan mukainen. Mikäli näin ei ole, aluehallintovirasto harkitsee, mihin valvontatoimenpiteisiin on ryhdyttävä. Tarkastusraportti kokonaisuudessaan (pdf) Lähde: AVI
  14. Suomalainen varainhoitaja ja yksityispankki FIM on päättänyt panna terveydenhuolto- ja hoivapalveluyhtiö Attendon osakkeet toistaiseksi ostokieltoon S-Pankki- ja FIM-rahastoissa, kerrotaan yhtiön tiedotteessa. Syynä päätökseen ovat viime aikoina julkisuuteen tulleet tapahtumat, jotka liittyvät Attendon hoivakotien toimintaan. Ostokielto tarkoittaa, etteivät S-Pankki- ja FIM-rahastot tee sijoituksia yhtiön arvopapereihin ennen kuin viime aikojen tapahtumiin saadaan lisäselvyyttä. YLE:n mukaan Attendon osakekurssi on sahannut Tukholman pörssissä sen jälkeen, kun ongelmat Suomessa tulivat tammikuun lopulla julki. FIM on osa S-Pankin varallisuushoitoliiketoimintaa, joka palvelee asiakkaitaan kahdella brändillä. S-Pankki tarjoaa koko kansan varainhoitoa, ja FIM palvelee Private Banking -asiakkaita sekä instituutioita.
  15. Helsingin kaupunki korottaa keskeisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten palkkoja lähes neljällä miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupunki korjaa perusteettomia palkkaeroja, korotuksia saavat muun muassa kotihoidon henkilöstö, neuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat ja terveysasemien sairaanhoitajat. Korotukset vaihtelevat tehtävittäin ja ne koskevat tehtäväkohtaisia palkkoja. Työntekijät saavat korotetut palkat viimeistään maaliskuusta lähtien. Tammi-helmikuun 2019 palkankorotukset maksetaan takautuvasti. Kotihoidon lähihoitajien ja perushoitajien palkka on korotuksen jälkeen 2 271 euroa ja kotihoidon terveyden- ja sairaanhoitajien 2 660 euroa kuukaudessa. – Olen erittäin iloinen, että meillä on nyt mahdollisuus nostaa näiden tärkeiden sote-ammattilaisten palkkatasoa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät merkityksellistä työtä suurella sydämellä ja ovat todellakin palkkansa ansainneet, toimialajohtaja Juha Jolkkonen kertoo. Myös sosiaalityöntekijöille, puheterapeuteille ja lääkäreille on tulossa palkankorotuksia. Neuvottelut lääkäreiden palkankorotuksista ovat vielä kesken. Yleiskorotus kunta-alan työntekijöille 1.4. Yleiskorotus koskee kaikkia kunnan työntekijöitä. Korotusten suuruudet vaihtelevat sopimusaloittain. Esimerkiksi terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden palkkojen korotus on 2,1 ja sairaalalääkäreiden 1 prosenttia. Kaupungin tiedote Raha tulee järjestelyerästä Nyt jaettava raha on yleinen KVTES paikallinen järjestelyerä, joka on 1,2 % KVTES:n palkkasummasta. Rahan kohdentaminen on neuvoteltu kaupungilla paikallisesti. Sama järjestelyerä neuvotellaan paikallisesti KVTES:n piirissä ympäri Suomea. Lisätietoja https://www.kt.fi/yleiskirjeet/2018/7/jarjestelyeran-laskeminen Muokkaus klo 11:40: Lisätty tieto järjestelyerästä, josta kaupunki ei tiedotteessaan maininnut.
  16. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toivoo hallituksen ja eri viranomaisten kiinnittävän huomiota lasten, alle 18-vuotiaiden, itsemurhien yleisyyteen Suomessa. Vuonna 2017 noin joka toinen viikko alle 18-vuotias teki Suomessa itsemurhan. Vuoden 2017 luku on korkein koko 2000-luvun tarkastelujaksolla – Viimeksi tällä viikolla sain yhteydenoton vanhemmalta, jonka lapsi oli yrittänyt tehdä itsemurhan. Perhe haki tilanteeseen apua, mutta tämä nuori ihminen palautettiin sairaalasta alle vuorokauden jälkeen kotiin vahvasti lääkittynä. Perhe koki, ettei todellista apua tilanteeseen tullut, lapsiasiavaltuutettu Kurttila sanoo. – Lääkärikunnasta taas kuulen, ettei lasten ja nuorten psykiatrinen hoito vastaa Suomessa siihen kohdistuvaan tarpeeseen. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii tiedotteessaan, että sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa oleva itsemurhien ehkäisyohjelma saatetaan riittävin voimavaroin toimeenpanoon mahdollisimman pian.
  17. Hoitajat.net

    Attendo pyytää anteeksi virheitään

    Länsi-Suomen aluehallintovirasto päätti 8.2.2019, että Alavudella sijaitsevan Attendo Pelimannin toiminta väliaikaisesti keskeytetään. Attendon julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että henkilöstömitoitus ei ole ollut viranomaistarkastuksessa riittävä. Korjaavat toimenpiteet on käynnistetty ja Attendo pyytää anteeksi virheitä toiminnassaan. Kuussote-kuntayhtymä vastaa toistaiseksi hoivakodin toiminnasta ja Attendo vuokraa koko henkilöstön kuntayhtymän käyttöön. Yhtään asukassiirtoa ei tehdä, vaan asukkaat jäävät Attendo Pelimannin tiloihin. Attendo Pelimanni aloitti toimintansa 8.1.2019. Yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja kevyemmin tuettua palveluasumista ikäihmisille. Hoivakodin toiminnan käynnistyttyä taloon muutti nopealla aikataululla noin 50 poikkeuksellisen huonokuntoista ja runsashoitoista asukasta neljästä eri yksiköstä. Helsingin Sanomien mukaan hoivakodissa on kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana ja syitä siihen selvitetään. Hoivakodista on irtisanoutunut kymmenen työntekijää toiminnan aloittamisen jälkeen. Attendon mukaan tarkastuksen myötä yksikköön on jo palkattu hoitajia yli mitoitusvaatimuksen takaamaan asukasturvallisuus. Alkavan viikonlopun sekä tulevien viikkojen työntekijöiden määrä on turvattu. Muita epäkohtia korjataan pikaisesti, jotta tilanne hoivakodissa saadaan normalisoitua mahdollisimman pian. – Intensiivinen työ asioiden korjaamiseksi jatkuu asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Otamme asukasturvallisuuden hyvin vakavasti, sanoo Attendon aluejohtaja Tiina Talonen. – Olemme käyneet viimeisen kahden viikon aikana läpi tiheällä kammalla yksiköidemme toimintaa, jotta epäkohtia saadaan korjattua. Pyydämme anteeksi toimintamme virheitä sekä niistä asukkaille ja omaisille aiheutunutta huolta ja vaivaa, sanoo Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.
  18. Mahdollisuus karsivan pääsy- tai soveltuvuuskokeen käyttämiseen ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnoissa palautetaan. Jatkossa opiskelija voidaan jättää valitsematta, jos hän on selkeästi soveltumaton toimimaan sosiaali- ja terveysalalla. Koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää mahdollisuutta jo kevään 2019 yhteishaussa. Muutos palauttaa oppilaitosten mahdollisuudet pääsy- ja soveltuvuuskokeiden käyttöön sellaisiksi kuin ne olivat ennen kuin soveltuvuuskokeiden täysimääräinen hyödyntäminen opiskelijavalinnassa estettiin edellisellä hallituskaudella. – Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että sote-alalla työskentelee sitoutuneita ja osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Oppilaitoksilla tulee olla mahdollisuus jättää valitsematta koulutukseen ne, jotka ovat selkeästi soveltumattomia vastaamaan esimerkiksi lasten ja vanhusten terveydestä tai turvallisuudesta. Korjaamme viime hallituskaudella tehdyn päätöksen ja palautamme soveltuvuuskokeet, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo. Opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskevaa asetusta 1.8.2019 lukien alkavissa koulutuksissa siten, että tietyillä aloilla koulutuksen järjestäjän järjestämä pääsy- tai soveltuvuuskoe voi olla karsiva. Asetusmuutos mahdollistaa sen, että mikäli hakija saa koulutuksen järjestäjän järjestämässä pääsy- tai soveltuvuuskokeessa nolla pistettä, koulutuksen järjestäjä voi jättää hänet valitsematta koulutukseen. Asetus muutos koskee kaikkia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia (ns. lainsäädännön SORA-tutkinnot). Tällaisia tutkintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hammastekniikan perustutkinto, lääkealan perustutkinto, välinehuoltoalan perustutkinto, kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lentokoneasennuksen perustutkinto, merenkulkualan perustutkinto ja turvallisuusalan perustutkinto. Pakollisten soveltuvuuskokeiden valmistelu käynnistyy ammatillisessa koulutuksessa Asetusmuutoksen myötä opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelun sote-alalle. Yhtenäinen koe on edellytys soveltuvuuden mahdollisimman vaikuttavalle ja yhtenäiselle arvioinnille. Valtakunnallisesti yhtenäinen koe vaaditaan myös, jotta kokeet voidaan muuttaa vastaisuudessa pakollisiksi. Pakolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet vaativat myös lakimuutoksen. Valmistelu pakollisten pääsy- tai soveltuvuuskokeiden käyttöönottamisesta sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa käynnistetään valtakunnallisen kokeen laatimisen rinnalla. Valmistelu toteutetaan osana opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnissä olevaa hanketta, jossa on selvitetty ns. SORA-tutkintoihin ja opintoihin soveltuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Ammattikorkeakoulujen uusitut pääsy- ja soveltuvuuskokeet pian käyttöön Hallituksen kärkihankerahoituksella käynnistyneessä ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa on kehitetty eri alojen yhteisiä opiskelijavalintakäytäntöjä. Hankkeen osana valmistellaan pääsykoetta, jossa olisi myös ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutusten kannalta keskeiset soveltuvuutta mittaavat osiot. Uudistettu koe on tarkoitus ottaa käyttöön tänä syksynä ja soveltuvuutta mittaavien osien osalta ensi vuoden keväällä. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
  19. Jopa kolmannes vanhustenhoidon työntekijöistä kuntasektorilla kokee merkittävää eettistä kuormitusta työssään. Eettisesti haastavissa tilanteissa ihminen joutuu pohtimaan toimintansa, valintojensa ja päätöstensä oikeellisuutta ja hyvyyttä, eikä niissä ole aina selvää, mikä on oikea tapa toimia. Asiaa selvitettiin Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa. – Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta, muistuttaa johtaja Päivi Husman Työterveyslaitoksesta. Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty. Tällainen tilanne voi aiheuttaa eettistä kuormitusta työntekijöille. Eettinen kuormitus töissä syntyy, kun työntekijän ja työpaikan arvot ovat ristiriidassa keskenään. – Eettinen kuormitus vaikuttaa olevan merkittävä kuormitustekijä kunta-alalla, varsinkin sote-toimialalla, sanoo Tuula Oksanen, Kunta10-tutkimuksen johtaja. – Tämä on tärkeää ottaa huomioon sote- ja maakunta -uudistuksissa varsinkin, kun tutkimukset osoittavat, että henkilöstön hyvinvointi on suorassa yhteydessä potilaiden ja asiakkaiden hyvinvointiin. Eettistä kuormitusta voi vähentää hyvällä ja oikeudenmukaisella johtamisella sekä avoimella keskustelukulttuurilla. Tärkeää on myös, että henkilöstöä on riittävästi ja työt organisoidaan niin, että työntekijät voivat tuntea tekevänsä työnsä hyvin. – On kuitenkin selvää, että ihmissuhdetyössä eettistä pohdintaa joudutaan aina välillä tekemään ja eettinen pohdinta on myös hyvä asia, muistuttaa professori ja erikoistutkija Paula Salo Turun Yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta. Eettinen kuormitus lisää stressiä ja saa harkitsemaan alanvaihtoa Työterveyslaitos on seurannut vanhustenhoidossa työskentelevien hyvinvointia vuodesta 2012, jolloin Kunta10-kyselyyn heistä vastasi 2200. Vuonna 2018 tästä ryhmästä vastaajia oli 1395. Molemmissa kyselyissä noin 40 prosentilla vanhustenhoidon työntekijöistä oli työstressiä, mikä osoittaa haasteiden jatkuneen jo pitkään. Koko kunta-alalla työstressistä raportoi 25 prosenttia vastaajista vuonna 2018. Kunta10-tutkimuksen mukaan eettinen kuormitus oli ammattiryhmästä riippumatta yhteydessä sekä lisääntyneeseen psyykkiseen rasittuneisuuteen että työstressiin. Työstressiä koki 41 prosenttia niistä, jotka joutuivat viikoittain toimimaan vastoin omia arvoja ja 45 prosenttia niistä, jotka joutuivat toimimaan sääntöjen ja normien vastaisesti. Muista työntekijöistä vastaavia oireita esiintyi 21–23 prosentilla. Eettinen kuormitus oli yhteydessä myös työntekijöiden aikomuksiin vaihtaa työnantajaa; kuormittuneista noin 60 prosenttia oli harkinnut työnantajan vaihtamista, kun muista vastaavaa harkitsi noin 40 prosenttia. Työterveyslaitoksen tutkimustulokset ovat kunta-alalta. Vastaavanlaista riippumattoman asiantuntijalaitoksen seurantaa ei tällä hetkellä ole saatavilla yksityisten palvelun tuottajien henkilöstöltä. Sote-uudistuksen yhteydessä tähän olisi mahdollisuus, mikäli palvelut järjestävä maakunta edellyttää sitä kaikilta maakunnalle palveluja tuottavilta organisaatioilta välttämättömänä palveluiden laatua kuvaavana indikaattorina.
  20. TtM Camilla Strandell-Laine tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan mobiililaitteiden käyttöä hoitotyön opiskelijan ja opettajan välisessä harjoittelun aikaisessa ohjauksessa. Hoitotyön opiskelijat arvioivat opettajan mobiilisti toteuttaman harjoittelun etäohjauksen laadukkaammaksi kuin perinteisen, sähköpostitse toteutettavan etäohjauksen. Strandell-Laine osoitti myös, että mobiiliohjauksella pystytään tukemaan hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun aikaista osaamisen kehittymistä yhtä tehokkaasti kuin perinteisellä etäohjauksella. Aikaisemman tutkimuksen mukaan harjoittelun aikainen kasvokkain tapahtuva hoitotyön opiskelijan ja opettajan välinen ohjaus on vähentynyt huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Yhteyden saanti ohjaavaan opettajaan helpottui Tutkimuksessa testattiin mobiiliohjauksen vaikuttavuutta kokeellisella asetelmalla 102 hoitotyön opiskelijan keskuudessa viiden viikon harjoittelujakson aikana. Mobiiliohjausta saavan interventioryhmän opiskelijoiden harjoittelujakson aikaista osaamisen kehittymistä verrattiin etäohjausta sähköpostitse saavaan kontrolliryhmään. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten mobiiliohjaus vaikuttaa opiskelijoiden kokemaan harjoittelun oppimisympäristön laatuun. – Mobiiliohjaus osoittautui tehokkaaksi ohjausmenetelmäksi. Opiskelijat arvioivat opettajan ohjauksen kokonaisuudessaan laadukkaammaksi. Lisäksi he kokivat, että opettajaan sai helpommin yhteyden kuin sähköpostitse toteutettavassa etäohjauksessa, Strandell-Laine kertoo. Mobiiliohjausta voidaan suositella vaihtoehtoiseksi ohjausmenetelmäksi Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, että mobiiliohjaus olisi tehokkaampi menetelmä tukemaan opiskelijoiden harjoittelun aikaista osaamisen kehittymistä sähköpostitse toteutettavaan etäohjaukseen verrattuna. Tutkimus tuotti kuitenkin lupaavia tuloksia hoitotyön koulutuksen näkökulmasta, sillä mobiiliohjaus edisti opiskelijoiden osaamisen kehittymistä yhtä hyvin kuin perinteinen sähköpostitse toteutettu ohjausmenetelmä. – Opiskelijat arvioivat mobiililaitteella toteutetun ohjauksen laadun ja mobiilisovelluksen käytettävyyden hyväksi. Vastaavia kokeellisella asetelmalla toteutettuja tutkimuksia ei ole aiemmin raportoitu, mutta tulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, Strandell-Laine huomauttaa. Tutkimusnäyttöön perustuva mobiilisovellus vastaa digitalisaation haasteisiin Study@CampusPro-mobiilisovellus mahdollistaa harjoittelun aikaisen dokumentaation ja vuorovaikutuksen. Sovellus kehitettiin yhteistyössä suomalaisen ohjelmistoalan yrityksen ja hoitotyön opiskelijoiden kanssa. Sovelluskehittämisen lähtökohtana olivat Strandell-Laineen kirjallisuuskatsaus mobiililaitteiden käytöstä hoitotyön opiskelijan ja opettajan välisessä harjoittelun aikaisessa ohjauksessa sekä opetussuunnitelman, lainsäädännön, ohjauksen laatukriteerien ja hoitotyön käytännön asettamat reunaehdot. Strandell-Laineen väitöskirjatutkimuksessa kehitetty ja testattu mobiilisovellus on digiajan haasteisiin vastaava innovaatio hoitotyön opiskelijan ja opettajan väliseen harjoittelun aikaiseen etäohjaukseen, mutta vaatii vielä lisäkehittämistä. – Tutkimusaihe on tärkeä ja ajankohtainen terveysalan koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta sekä ohjauksen ja tulevaisuuden hoitotyön laadun varmistamisessa, Strandell-Laine huomauttaa. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin valmistuvilla on potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun edellyttämät valmiudet. Nursing student–nurse teacher cooperation using mobile technology during the clinical practicum
  21. THL oli mukana kansainvälisessä hankkeessa (PACE), jossa tutkittiin hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon osaamista kuudessa Euroopan maassa. Tutkimuksessa selvitettiin hoitajien perustietoja iäkkäiden palliatiivisesta hoidosta väittämillä, jotka koskivat kipua ja ravitsemusta. Tutkimuksen mukaan hoitotyön ammattilaiset Suomessa ja Euroopassa tarvitsevat lisää koulutusta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon. Vaikka yli puolella hoitajista oli ennestään palliatiivisen hoidon perus- tai jatkokoulutus, oli tutkimuksen mukaan perustiedoissa merkittävästi parannettavaa joka maassa. Suomi sijoittui palliatiivisen hoidon perustiedoissa vertailun keskitasolle. Parhaimmat tiedot olivat Belgiassa, ja erityisen paljon kehitettävää oli Italiassa ja Puolassa. – Suomeen tarvitaan lisää palliatiivisen hoidon koulutusta. Nykyisin palliatiivinen hoito ei sisälly riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon alan koulutusten opetussuunnitelmiin, eikä se ole valtakunnallisesti yhtenäistä, toteaa PACE-hankkeen maajohtaja Marika Kylänen THL:sta. Ympärivuorokautisessa hoidossa on yhä heikompikuntoisia vanhuksia, jotka lähestyvät kuolemaa. Laadukas hoito elämän lopussa edellyttää, että koulutettua hoitohenkilökuntaa on riittävästi. Henkilöstön osaaminen ja mitoitus tulee huomioida erityisesti saattohoidossa, jotta jokainen voi kuolla arvokkaasti eikä häntä jätetä yksin. Hoitajien osaamista selvitettiin myös erityisillä kipuun liittyvillä kysymyksillä. Kaikissa maissa osallistujat pystyivät erinomaisesti arvioimaan, että fyysiset tekijät, kuten niveltulehdus tai ummetus, vaikuttavat kipuun. Suomen hoitohenkilöstö erottui siinä, että he tunnistivat ulkomaisia kollegoitaan paremmin psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun. – Yksinäisyys, suru tai ahdistus voi vaikuttaa fyysisiin kipuihin. Suomessa ammattilaiset ymmärtävät tämän, PACE-hankkeen tutkimuskoordinaattori Suvi Leppäaho sanoo. Lyhyesti palliatiivisen hoidon osaamisesta Palliatiivisen hoidon osaamisessa on selvästi puutteita kaikissa osallistujamaissa ja koulutusta tarvitaan lisää. Suomessa hoitajien koulutustaso on yleisesti korkea, mutta palliatiivisen hoidon koulutus on hajanaista. Suomessa hoitajat tunnistavat parhaiten psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun, mutta ovat muuten palliatiivisen hoidon osaamisessa vertailun keskitasoa. Esitys: Hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa Tutkimukseen osallistui 322 pitkäaikaishoidon toimintayksikköä Euroopassa ja 91 toimintayksikköä ympäri Suomea. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 392 hoitajaa, joista karkeasti puolet oli sairaanhoitajia ja puolet lähihoitajia. PACE-hanke toteutettiin 1.2.2014-31.1.2019. Rahoittajana toimi Euroopan komission 7. puiteohjelma (FP7), Sveitsi oli mukana omarahoitteisesti.
  22. Hoitoalan liitot SuPer ja Tehy vaativat hoitajamitoitusta lakiin. Liitot korostavat, että mitoitukseen on laskettava ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtunnit, jotka kohdentuvat välittömään hoitotyöhön. Muun avustavan henkilöstön tarve on määriteltävä erikseen. – Hoitohenkilökunnan määrä ei voi enää olla säästökohde, jolla kikkaillaan, vaan on aika myöntää tehdyt virheet ja korjata tilanne, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. – Tehy on tiukentanut kantaansa. Tilanne on selkeästi muuttunut vuodesta 2012, kun vanhuspalvelulaki säädettiin. Ikäihmisten hoidossa ja hoivassa on ilmennyt hyvin vakavia puutteita ja laiminlyöntejä. Myöskään henkilöstömitoitus ei ole toteutunut siten, kuin eduskunta tuolloin vanhuspalvelulakia hyväksyessään edellytti, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liiton tiedotteessa. Lue lisää liittojen tiedotteista: SuPer Tehy
  23. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, hoivapalveluyritykset, ammattiliitot, järjestöt, kuntien edustus ja valvontaviranomaiset kokoontuivat 1. helmikuuta neuvottelemaan vanhusten asumispalvelujen laadun parantamisesta. Työkokouksen tuloksena syntyi 25 toimenpidettä, joiden toteuttamiseen kaikki osallistuneet organisaatiot ovat sitoutuneet. – Vanhusten hoidon laadun parantaminen on yhteinen tavoite. Kaikki toimenpiteet koskevat niin julkisia kuin yksityisiä hoivapalveluja. Toimenpidelistaus on ennen kaikkea moraalinen sitoumus taata laadukas hoito, ministeri Saarikko toteaa. Toimenpidelistauksen allekirjoittajat sitoutuvat esimerkiksi haamuhoitajailmiön kitkemiseen ilmoittamalla hoitajien määrän kyselyissä ja valvontatilanteissa totuudenmukaisesti. Henkilöstömitoituksessa on noudatettava nykyistä laatusuositusta, jonka tavoitteena on turvata vaikuttavat palvelut ikäihmisille. Henkilöstön työsopimuksiin lisätään kohta, joka rohkaisee henkilöstöä epäkohdista raportointiin. Valvontaviranomaisen resursseja vahvistetaan nopeasti. Avaa: 25 toimenpidettä vanhusten asumispalvelujen laadun parantamiseksi PDF
  24. Tehy teki vuoden vaihteessa kyselyn Attendo-konsernissa työskenteleville tehyläisille. Vastauksista käy ilmi, että myös Attendossa potilaiden hoidon laatu on puutteellista ja hoitajia on usein liian vähän työvuoroissa. Erityistä huolta vastaajat kokivat saattohoidon toteutumisesta. Potilas lääkitään, mutta hän saattaa jäädä yksin kuoleman hetkellä. Vastaajista 68 % kertoi, ettei saattohoitotilanteisiin saada lisää henkilöstöä. Jatkuvasta kiireestä aiheutuu potilasturvallisuuden vaarantumista ja puutteita esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisessa. Hoidon laatu kärsii ja esimerkiksi ulkoiluun sekä viriketoimintaan ei ole aikaa. Työntekijät ovat huolissaan kiireen aiheuttamista virheistä ja he ovat turhautuneita siitä, että hoidon laadusta on jatkuvasti tingittävä. Jopa 70 % vastaajista koki, ettei heillä ole aikaa vastata potilaan tarpeisiin. Tehyn mukaan henkilökuntaa puuttuu jatkuvasti työvuoroista ja erityisesti viikonloppuisin on liian vähän työntekijöitä. Lisäksi hoitajat joutuvat tekemään ns. avustavia tehtäviä kuten siivousta ja ruokahuoltoa. Työntekijät ovat väsyneitä tilanteen johdosta, sillä he kokevat ettei asiakkaita – vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia – pystytä hoitamaan tarpeeksi hyvin. Varsin tavallista on myös se, että hoitajien täytyy jäädä tekemään ylipitkiä vuoroja ja sijaisia ei saada tarpeeksi työvuoroihin. Vastaajista jopa 56 % koki, että potilasturvallisuus on vaarantunut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Asiakkaita joudutaan jättämään ilman valvontaa yhteisiin tiloihin, vaikka joukossa on muistisairaita. Liian vähäisen hoitajamäärän vuoksi hoitoyksiköissä sattuu kaatumisia ja myös lääkkeiden jakelussa on puutteita. Vastaajista 47 % kertoi, että työnantaja on painostanut tasoittamaan työaikajakson aikana syntyneet ylityöt ns. tunti tunnista -periaatteella, jolloin ylityökorvauksia ei makseta. Attendossa tehdään Tehyn näkemyksen mukaan kyseenalaisia säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat henkilöstökuluihin ja heikentävät hoidon laatua. Kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia kuin Esperi Care Oy:stä saadut tulokset. Lähde: Tehy
  25. Eduskunta myönsi vuoden alusta 250 000 euroa lisää ikäihmisten oikeuksien valvontaan. Näillä määrärahoilla on jo palkattu kaksi vanhusten oikeuksien asiantuntijaa. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on toimivalta puuttua epäkohtiin, ja lisärahat mahdollistavat vielä tehokkaamman toiminnan. Eduskunnan oikeusasiamiehen saamat lisävoimavarat käytetään vanhusten hyvän hoidon, hoivan ja arvokkaan kohtelun tehostettuun valvontaan, erityisesti ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa. Tarkastuksia tehdään myös erilaisiin erityisen vaikeahoitoisten vanhusten hoitoyksiköihin. Lisäksi valvotaan kotihoidon saatavuutta, riittävyyttä ja laatua. Oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimiva ihmisoikeuskeskus täydentää ja tukee oikeusasiamiehen toimintaa edistämällä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä, laatimalla selvityksiä, aloitteita ja lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteutumiseksi. Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Lue lisää: Eduskunnan oikeusasiamiehen tiedote
×
×
  • Create New...