Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Subcategorys
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 280 results

  1. 23-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Janina Viitasaari on tämän vuoden Suomen Queen Silvia Nursing Award -stipendiaatti ideallaan "Interaktiivinen muistiäänikirja ikääntyneelle". Viitasaaren idea muistikirjasta sai alkunsa työharjoittelussa, missä päiväkirjatyyppisiä äänikirjoja oli käytössä henkilöillä, joilla on jonkinasteinen kehitysvamma. Äänikirjoihin nauhoitettiin päivän tapahtumia, joita henkilö sitten kuunteli jälkeenpäin. Janina Viitasaari oli yksi viidestä finalistista, joista tuomaristo valitsi stipendiaatin. Tuomaristo koostuu Suomen stipenditoiminnon yhteistyökumppaneista. Tuomariston perustelu Janina Viitasaaren voitolle on seuraava: "Janina Viitasaaren idea 'Interaktiivinen muistiäänikirja ikääntyneelle' on valmis ja toteuttamiskelpoinen idea. Idea vastaa hyvin vanhusten ja varsinkin muistisairaiden henkilöiden tarpeita, parantaen heidän arkielämäänsä ja turvallisuuden tunnetta. Muistiäänikirja voi myös olla väline, jolla lisätä ja parantaa kommunikaatiota: yhteistyötä sekä omaisten ja hoitajien välillä että vanhusten ja hoitajien välillä. Janina Viitasaaren idea on hyvä esimerkki siitä, miten toisessa yhteydessä hyvin toimiva ratkaisu voi pienin muutoksin soveltua myös vanhusten käyttöön." Idea on tekninen laite, joka muistuttaa puhelinta. Siinä on mikrofoni, kaiuttimet ja näppäimistö, jota painelemalla tallennetut äänitteet saa soimaan. – Mielestäni olisi hienoa, että omaiset saataisiin tähän mukaan. Parasta olisi, jos vanhus kuulisi nämä asiat tutulta ja turvalliselta ihmiseltä. Omainen voisi jättää myös esimerkiksi yhden yleisen piristävän tervehdyksen, esimerkiksi "hei äiti, muista, että olet tärkeä ja rakas, tullaan katsomaan sinua viikon päästä". Janina Viitasaari opiskelee kolmatta vuotta sairaanhoitajaksi Helsingin Metropoliassa, mutta on alun perin kotoisin Parkanosta. Viitasaarta kiinnostavat sairaanhoitoammatissa akuutti-, teho- ja päivystyshoitotyöt. Kevään 2020 aikana Viitasaari vastaanottaa henkilökohtaisesti kunniamaininnan kuningatar Silvialta palkintoseremoniassa kuninkaanlinnassa Tukholmassa. Stipendi jaetaan joka vuosi sairaanhoitajaopiskelijalle, jolla on idea, jonka avulla voidaan parantaa vanhustenhoitoa. Ideakilpailun järjestää Swedish Care International, tavoitteena on luoda luovia ja vakuuttavia ratkaisuja vanhusten hoitotyön tulevaisuuden haasteita ajatellen. Stipendi on 6000 euron arvoinen ja on perustettu Swedish Care International & Forum for Elderly Caren johdolla vuonna 2013.
  2. Mikkeliläisen palvelutalo Pietarinpirtin entinen johtaja tuomittiin käräjäoikeudessa yli 5 000 euron korvauksiin. Johtaja uhkaili kahta sairaanhoitajaa väkivallalla, jos nämä kertovat talon oloista viranomaisille. Asiasta kertoo Tehy-lehti. Toisen sairaanhoitajan johtaja oli uhannut nylkeä elävältä, jos tämä puhuu jotakin aluehallintovirastolle (AVI). Johtaja oli vienyt sairaanhoitajan saunan pimeään pukuhuoneeseen ja yrittänyt painostaa häntä kertomaan AVI:n tarkastajille asiat johtajan haluamalla tavalla. Toista sairaanhoitajaa johtaja uhkasi kuristamisella, jos tämä on puhunut AVIlle palvelutalon oloista. Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi johtajan kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjinnästä. Johtaja on jäänyt jo eläkkeelle. Hän ehti olla talon johtajana vuosikymmeniä. Lue koko juttu Tehy-lehdestä
  3. Kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin palkansaajien lomarahan leikkaus päättyi kesän 2019 jälkeen, joten ensi kesänä työntekijät saavat täyden lomarahan. Keväällä 2016 tehdyssä kilpailukykysopimuksessa julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Viime kesän lomarahaleikkaukset jäivät siis viimeisiksi. Kilpailukykysopimus sisälsi myös työajan pidennyksiä, alan liitot vaativat myös niistä luopumista. NS. kiky-tunnit ovat neuvottelupöydällä kevään tes-neuvotteluissa. Tehyn pomo: Kiky-työt loppuvat meiltäkin!
  4. Joka neljäs Työterveyslaitoksen kyselyyn vastannut sote-alan työntekijä raportoi olleensa asiakkaan aiheuttamassa fyysisessä väkivalta- tai uhkatilanteessa viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi lyömisestä tai potkimisesta raportoi 26 prosenttia työntekijöistä (16 % vuonna 2015). Tavaroiden heittelystä raportoi puolestaan 22 prosenttia (14 % 2015). Ammattiryhmistä lähi- ja perushoitajat ja sairaanhoitajat kohtasivat eniten asiakasväkivaltaa. Työterveyslaitoksen seurantatutkimukseen osallistui 8300 työntekijää vuonna 2015 ja 9000 työntekijää vuonna 2019. – Neljän vuoden aikana häiriökäyttäytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnassa näyttäisi lisääntyneen. Tutkimuksemme mukaan eniten asiakasväkivaltaa työssään kohtasivat päivystyksen, ensiavun, psykiatrian ja vanhusten hoidon työntekijät. Kaikilla näillä aloilla asiakasväkivalta lisääntyi vuosina 2015 ja 2019, kertoo tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta. – Asiakasväkivaltaa joutuivat työssään kohtaamaan eniten nuoret työntekijät. Lyömisestä ja potkimisesta raportoi lähes puolet (45 %) alle 30-vuotiaista työntekijöistä. Vuonna 2015 näin raportoi kolmannes nuorista vastaajista (32 %). Vastaavat luvut 50-59 -vuotiailla työntekijöillä olivat noina vuosina 13 % (2015) ja 20 % (2019), kertoo erikoistutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta. – Ikäryhmien eroja voivat selittää erot työkokemuksessa ja työtehtävissä. Myös henkinen väkivalta kasvussa Myös asiakkaiden taholta tulevaa henkistä väkivaltaa koetaan aiempaa enemmän. Siitä raportoi 41 prosenttia nyt tehdyssä kyselyssä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 24 prosenttia. – Asiakasväkivalta kohdistuu erityisesti ei-esimiesasemassa oleviin työntekijöihin. Heistä 42 prosenttia raportoi henkisestä väkivallasta asiakkaan taholta, kun vastaava luku lähiesimiehillä oli 32 prosenttia ja johtavassa asemassa olevilla 24 prosenttia, sanoo professori Paula Salo Turun yliopistosta ja Työterveyslaitokselta. Pirkanmaan sairaaloissa väkivaltaa on eniten päivystyksessä sekä psykiatrian ja kehitysvammahuollon palveluissa Tutkimuksessa mukanaan olleen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen myöntää, että tutkimuksen tulokset vastaavat sairaanhoitopiirin käsitystä siitä, missä muodoissa väkivaltaa sairaalassa esiintyy. – Sairaaloissamme eniten väkivaltaa on päivystyksessä sekä psykiatrian ja kehitysvammahuollon palveluissa. Ilmiö näkyy myös esimerkiksi monissa vanhuspotilaiden hoitotilanteissa, kun hoidetaan muistisairaita tai neurologisia potilaita. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä asiakasväkivallan kasvu on ollut viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana poikkeuksellisen suurta. – Asiakkaiden ja läheisten päihteiden käyttö näyttelee ilmiössä merkittävää roolia, Ruoranen toteaa. Väkivaltatilanteisiin voi ja pitää varautua Työpaikan kannattaa varautua väkivaltatilanteiden varalle. Ohjeistukset pitää olla ajan tasalla ja jokaisen työntekijän on syytä tuntea nämä ohjeet ja tietää, miten mahdollisessa väkivaltatilanteessa pitää toimia. – On tärkeää varmistua siitä, että kukaan ei joudu työskentelemään uhkaavissa tilanteissa yksin ja että hälytysmahdollisuudet ovat kunnossa, muistuttaa työpsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta. – Ennalta on hyvä suunnitella myös, miten mahdollisesti syntyvät väkivaltatilanteet käsitellään niiden jälkeen. Jälkihoito on ensiarvoisen tärkeää työntekijöiden henkisen palautumisen näkökulmasta, sanoo Hannonen. Työterveyslaitoksen syksyllä 2019 tekemään henkilöstön hyvinvointikyselyyn vastasi 9018 työntekijää Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta. Kyselylomakkeen saaneista 68 % vastasi siihen. Asiakasväkivaltaa koskeva kysely tehtiin näissä organisaatioissa edellisen kerran vuonna 2015, jolloin 8306 vastasi kyselyyn (vastausprosentti 69%). Molemmat tutkimukset ovat osa Työterveyslaitoksen Kuntasektorin seurantatutkimusta, joka on aloitettu vuonna 1997 ja johon kuluu myös Kunta10-tutkimus.
  5. Hoitajien yhteisön uutisia ja keskusteluja on seurattu paljon. Sivustolla vierailtiin vuoden 2019 aikana 1,5 miljoonaa kertaa, joka on 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sivulatauksien määrä ylitti 2 miljoonaa. Tässä kooste vuoden luetuimmista uutisista ja foorumin keskusteluaiheista. Luetuin juttu oli nimimerkki Muistisairaanhoitajan kirjoittama blogi: Yksityisten hoivajättien palvelukodeissa vallitsee pelon ilmapiiri. Jos sinä haluaisit kirjoittaa meille blogin tai kolumnin, lue ohjeet tästä. Uutiset TOP 3 Käräjäoikeus: Kikyllä ei saanut pidentää työsopimuksessa sovittua työaikaa Helsinki nostaa hoitohenkilöstön palkkoja – "Ovat palkkansa ansainneet" Valvira on keskeyttänyt Esperi Hoivakoti Ulrikan toiminnan Viihdeuutiset TOP 3 Pelastuslaitoksen joulutervehdys - katso tätä musiikin ja vilkkuvalojen tykitystä Ensihoitajan koskettava joululaulu - Varpunen jouluaamuna Hoitotyön parhaat käytännön pilat Keskustelualueen TOP 3 Hoitajan meikkaaminen Opiskelijan virhe Haastava opiskelija
  6. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) velvoittaa Äänekosken Suolahdessa sijaitsevan Palvelu- ja kuntoutuskoti Elonilo Oy:n huolehtimaan välittömästi siitä, että toimintayksikössä on asiakasturvallisuuden varmistamiseksi riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa. Yksikössä tulee olla vähintään kaksi hoitajaa jokaisessa työvuorossa kaikkina viikonpäivinä, myös juhlapyhinä, pois lukien yövuorot. Aluehallintovirasto on antanut yksikölle samasta asiasta määräyksen toukokuussa 2019 ja kuntoutuskoti sitoutui sen noudattamiseen. Aluehallintoviraston saamien tietojen mukaan määräystä ei kuitenkaan ole noudatettu. Aluehallintovirasto velvoittaa Palvelu- ja kuntoutuskoti Elonilo Oy:tä huolehtimaan välittömästi myös siitä, että asiakkaiden itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä luovutaan ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista tuetaan. Aluehallintovirasto velvoittaa myös palveluntuottajaa hankkimaan yksikköön laissa edellytetyn kelpoisuuden omaavan palvelujen vastuuhenkilön sekä vastaavan sairaanhoitajan 31.1.2020 mennessä. Palvelujen vastuuhenkilö ja lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja voivat olla sama henkilö. Edellä mainittuja määräyksiä tulee noudattaa ratkaisun mukaan joko välittömästi tai viimeistään 31.1.2020 mennessä sillä uhalla, että yksikön toiminta keskeytetään. Asiasta kertoi AVI tiedotteessaan.
  7. Hoitajat.net

    Joulu hoitotyössä - katso kuvat!

    Kuten aina, me hoitajat olemme töissä kaikki joulun pyhät. Tässä tunnelmia työmaalta. Iloista joulua! Lisää kuvia hoitajien IG-stoorissa: https://www.instagram.com/stories/hoitajat/ Tägää Instagramissa @hoitajat #hoitajatnet
  8. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljäs sairaala- ja sote-alan työntekijä raportoi olleensa asiakkaan aiheuttamassa fyysisessä väkivalta- tai uhkatilanteessa viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi lyömisestä tai potkimisesta raportoi useampi kuin joka neljäs työntekijöistä. Kasvava ilmiö näkyy myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Taysin sairaaloissa, kertoo sairaanhoitopiiri tiedotteessaan. Sairaaloiden ja sote-alan henkilöstö kokee myös asiakkaiden suunnasta tulevaa henkistä väkivaltaa aiempaa enemmän. Siitä raportoi 41 prosenttia vastaajista Työterveyslaitoksen kyselyssä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 26 prosenttia. Tutkimukseen osallistuneen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen myöntää, että tutkimuksen tulokset vastaavat sairaanhoitopiirin käsitystä siitä, missä yksiköissä väkivaltaa sairaalassa eniten esiintyy. - Sairaaloissamme eniten väkivaltaa on päivystyksessä sekä psykiatrian ja kehitysvammahuollon palveluissa. Ilmiö näkyy myös esimerkiksi monissa vanhuspotilaiden hoitotilanteissa, kun hoidetaan muistisairaita tai neurologisia potilaita. Taysin toimipisteissä asiakasväkivallan kasvu on ollut viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana poikkeuksellisen suurta. - Asiakkaiden ja läheisten päihteiden käyttö näyttelee ilmiössä merkittävää roolia, Ruoranen toteaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja yliopistollisen sairaalan tuoreissa tuloksissa heijastuvat myös erilaiset työelämän epävarmuustekijät ja työn kuormittavuus, jotka ovat kasvaneet aiemmasta mittausajankohdasta. Työssä jaksamisen kanssa on edelleen paljon haasteita. Sen sijaan työ Taysissa koetaan aiempaa mielekkäämmäksi ja muutokset entistä myönteisemmiksi. - Meillä myös lähiesimiestyö ja oikeudenmukaisuus ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Työyhteisöjen innovatiivisuus ja sosiaalinen pääoma ovat niin ikään vahvuuksiamme. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksesta, johon osallistui 8300 työntekijää vuonna 2015 ja yli 9000 työntekijää vuonna 2019.
  9. Yliopiston Apteekin vuosittainen 20 000 euron tutkimusapuraha on myönnetty terveystieteiden maisteri, tutkija Mervi Rantsille Itä-Suomen yliopistosta. Hän arvioi iäkkäiden potilaiden rationaalista lääkehoitoa tukevan koulutusintervention kustannusvaikuttavuutta väitöskirjatutkimuksessa, joka tuottaa uutta tietoa kansallisten hoitosuositusten käyttöönotosta. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Fimean ja Helsingin yliopiston kanssa. Väestön ikääntyessä Suomessa lääkkeiden käyttö lisääntyy ja painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Rationaalisen eli järkevän lääkehoidon toteutumiseen on viime aikoina kiinnitetty enemmän huomiota ja iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä on tehty suosituksia eri maissa. Suomessa on käytössä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämä Lääke75+ -tietokanta, joka sisältää listan iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä. Lisäksi Muistisairauksien Käypä hoito –suosituksessa suositellaan lääkkeettömiä vaihtoehtoja käytösoireiden hoitoon. Näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen käytännössä on tärkeää ja tutkimusta tarvitaan hoitosuositusten vaikuttavuudesta etenkin pitkällä aikavälillä. - Eri toimenpiteiden kustannusvaikuttavuuden selvittäminen tuo tietoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi väitöskirjassani haluan selvittää kansallisten hoitosuositusten vaikutusta lääkkeiden käyttöön hyödyntämällä Kelan rekisteriaineistoa, tutkija Mervi Rantsi kertoo. - Apuraha haluttiin myöntää tänä vuonna tutkija Mervi Rantsille, koska hänen väitöskirjansa aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Lääkehoitoja koskevien hoitosuositusten vaikuttavuudesta tarvitaan myös taloudellista näyttöä, Yliopiston Apteekin tutkimuspäällikkö, dosentti Kari Linden sanoo. Lääkehuollon tutkimus on yksi Yliopiston Apteekin yhteiskunnallisista erityistehtävistä, joihin kuuluvat myös harvinaisten lääkkeiden valmistus ja farmasian opiskelijoiden apteekkiharjoittelut.
  10. Marttojen ja kätilöiden tekemät 22 000 villasukkaparia on jaettu uusille äideille synnytyssaleissa, heräämöissä ja adoptiojärjestöjen kautta. Marttaliitto ja Marthaförbund ovat tänä vuonna viettäneet 120-vuotisjuhliaan ja Suomen Kätilöliitto - Finlands Barnmorskeförbund satavuotisjuhlaansa. Järjestöt halusivat tehdä Sukat äidille -tempauksella näkyväksi naisten välisen solidaarisuuden ja järjestöjen tarjoaman tuen äideille ja perheille. Kampanja on ollut sekä martoille että kätilöille iso yhteinen ponnistus. Suomessa syntyneiden vauvojen määrä jatkaa laskuaan ennustettuakin nopeammin. Syntyvyyden laskun syistä keskustellaan välillä kiihkeäänkin sävyyn. – Marttojen toiminnassa naiset ovat aina olleet toistensa tukena. Tämä kampanja onkin ennen kaikkea naisten lahja naisille. Haluamme auttaa äidiksi tulleita siinä isossa tehtävässä, jonka he lapsen syntyessä saavat. Marttajärjestöllä on paljon tietoa ja se tarjoaa tukea äideille ja lapsiperheiden arkeen, toteaa Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara. Marttaliitto on laskenut, että vuoden aikana tehtyjen 22 000 villasukan tekemiseen on käytetty yli 176 000 vapaaehtoistuntia. Lähes kaikki sukat on tehty marttojen ostamista langoista, joten lahjalla on myös merkittävä taloudellinen arvo. Enimmillään yksittäiset martat ovat tehneet vuoden aikana yli 100 ja jopa 150 paria villasukkia. – Kaikkiin jaettuihin villasukkiin on liitetty mukaan viesti martalta. Siinä kerrotaan marttailu -harrastuksen lapsiystävällisyydestä – Marttojen toiminnassa äiti voi tehdä asioita ja toimia yhdessä muiden aikuisten sekä omien lastensa kanssa, Salovaara jatkaa. – Tämä vuosi on ollut monella tavalla naisten merkkivuosi, jonka kuluessa naisten välinen yhteistyö ja välittäminen ovat saaneet uusia merkityksiä. Tässä kampanjassa naisten ja usein vielä vanhempien ja nuorempien naisten välinen tsemppihenki ovat välittyneet kaikille osapuolille, toteaa Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin. Villasukkia jaetaan kaikissa synnytyssairaaloissa vuoden loppuun saakka. Sukkia tehtiin niin paljon, että niitä saattaa riittää vielä muutamille tammikuunkin uusille äideille.
  11. Asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi suositukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelujen tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomesta. Suositusten lähtökohtana on, että palliatiivinen hoito turvataan jokaiselle sitä tarvitsevalle. Joka vuosi Suomessa noin 30 000 eri ikäistä ihmistä tarvitsee palliatiivista hoitoa. Potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsemien palvelujen parantamiseksi asiantuntijaryhmä on luonut palliatiivisen hoidon laatukriteerit niin terveydenhuoltoon, iäkkäiden ihmisten sosiaalipalveluihin kuin lasten ja nuorten hoitoon. Lisäksi ryhmä on selvittänyt sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tarjoaman palliatiivisen hoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita. Jokaiseen sairaanhoitopiiriin palliatiivisen hoidon keskus Työryhmän keskeinen suositus on, että jokaiseen sairaanhoitopiiriin perustetaan palliatiivinen keskus. Keskukset ovat avainasemassa palliatiivisessa hoitoketjussa. Ne koordinoivat toimintaa ja huolehtivat siitä, että jokaisella sairaanhoitopiirillä on palliatiivisen hoidon suunnitelma ja palveluketju. Palliatiivinen hoito ja saattohoito integroidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään siten, että palveluketju kattaa kaikki elämän loppuvaiheen hoitoa tarjoavat terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt. Erityistason palliatiivisen hoidon saatavuutta parannetaan tuomalla palliatiivisen kotisairaalan palvelut kotiin ja asumispalveluyksiköihin kaikkien ulottuville sekä vahvistamalla yhteistyötä eri palveluntuottajien välillä. Lasten palliatiivinen hoito on aina erityistason hoitoa, josta yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla on vastuu. Myös siellä tulee tarjota kotisairaalapalvelut yhdessä aikuispuolen toimijoiden kanssa ja ottaa huomioon koko perhe vielä lapsen kuolemankin jälkeen. Palliatiivista hoitoa kotiin ja asumisyksiköihin Suomalaiset kuolevat yhä vanhempina. Kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada tarvitsemansa palvelut ja hoidon elämänsä loppuun asti sinne missä asuvat. Asiantuntijaryhmän selvityksen mukaan iäkkäät ihmiset käyttävät runsaasti akuuttipalveluja ennen kuolemaa. Lähestyvää kuolemaa ei tunnisteta ajoissa ja kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoitoa saavaa iäkästä henkilöä yritetään hoitaa parantavasti silloinkin, kun olisi pitänyt jo siirtyä oireenmukaiseen hoitoon. Saattohoidon osaamisvaje vaihtelee alueittain iäkkäiden henkilöiden palveluissa ja sitä on eniten kotihoidossa. Asumispalveluiden kehittämistarpeet kohdentuvat oirehoidon osaamiseen ja vuorovaikutustaitojen kohentamiseen. Suosituksissa annetaan iäkkäiden ihmisten palveluihin 21 elämän loppuvaiheen laatukriteeriä perusteineen. Suositukset koskevat myös kilpailutusta ja ulkoistettuja palveluita. Palliatiivisen hoidon osaaminen on varmistettava - lisää koulutusta tarvitaan Palliatiivisen hoidon osaamisvajeen korjaamiseksi suositellaan ammattilaisten systemaattisen perusopetuksen sekä täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen järjestämistä. Henkilöstön osaamista vahvistetaan muun muassa kehittämällä perus- ja erikoistumiskoulutusta sekä ottamalla käyttöön saattohoitopassi tai vastaava täydennyskoulutus perustason yksiköissä. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa : Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti
  12. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) valtuusto hyväksyi esityksen, hallinnon palkkioita korotetaan 20 prosenttia. Asia on herättänyt voimakasta närää henkilöstön keskuudessa, koska samaan aikaan PPSHP on julkistanut säästöohjelman, jossa edellytetään kulujen karsimista henkilöstökuluista. Koulutuksiin pääsyä ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä on tiukennettu. Sairaanhoitopiirin valtuusto äänesti asiasta, koska valtuutettu Maire Turtiainen esitti hallituksen korotusesityksen hylkäämistä. Hallituksen esitys voitti äänin 299,07 – 101,60. Henkilöstön edustajat kritisoivat johtoa muun muassa pelisilmän puutteesta. Korotuksia ei rahamäärällisesti pidetä valtavina, mutta niiden ehdottaminen samaan aikaan, kun hoitohenkilöstöstä säästetään, on aiheuttanut ärtymystä. Sairaanhoitopiirin hallituksen mukaan korotukset ovat linjassa muiden yliopistosairaanhoitopiirien palkkioiden kanssa. Kokouspöytäkirja Uutinen hallituksen esityksestä 23.11.2019.
  13. Lakiesitys henkilöstömitoituksesta annettaneen vasta ensi vuonna. Hallituksen tavoite oli viedä esitys sitovasta mitoituksesta eduskuntaan tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoite ei kuitenkaan toteudu, sillä lainvalmistelu on kesken. Viivästys ei todennäköisesti vaikuta lakiesityksen käsittelyaikatauluun eduskunnassa, sillä työ siellä olisi muutenkin päässyt toden teolla alkamaan vasta eduskunnan lomien jälkeen. Henkilöstömitoituksen on arvioitu tulevan voimaan ensi vuoden elokuussa. Ehdotukseen kuuluu pitkä siirtymäaika, jonka aikanakin mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohden eikä potilasturvallisuus saisi vaarantua. Lopullinen voimaantuloaikataulu riippuu siitä, miten vauhdikkaasti esitys käsitellään eduskunnassa. Lisätietoja: Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa
  14. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että jos ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon yksiköissä asuvalla vanhuksella on masennusoireita ja hän on päivittäisissä toiminnoissaan muita riippuvaisempi avusta, hän arvioi hoidon laadun heikommaksi. Jos asukkaan sosiaalinen toimintakyky on parempi muihin asukkaisiin verrattuna, hän arvioi hoidon laadun paremmaksi. Asukkaan toimintakyvyn lisäksi koetun hoidon laadun arviointi vaihtelee sen mukaan, tarkastellaanko laatua asukkaan, hänen läheisensä vai omahoitajan näkökulmasta. Hoitajat, jotka arvioivat työyksiköiden henkilöstömäärän riittämättömäksi ja esimiehiltä saadun tuen huonommaksi arvioivat myös hoidon laadun huonommaksi. Terveydenhuollon maisteri Anja Kahanpää tarkasteli väitöstutkimuksessaan asukkaan koetun hoidon laadun arviointia ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa. Iäkkään oma näkökulma valittiin tutkimuksessa keskeiseksi, ja kokonaiskuvan saamiseksi tarkasteltiin myös läheisten ja omahoitajien vastauksia. Tutkimusaineistona käytettiin ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä palvelutaloista, vanhainkodeista ja terveyskeskuksen vuodeosastoilta kerättyä tietoa. Aineisto koottiin asukkaiden strukturoiduilla haastatteluilla sekä läheisille ja omahoitajille suunnatuilla kyselyillä osana laajaa monitieteistä tutkimuskokonaisuutta. Työntekijöiden näkemyksiä yksiköiden hoidon laadusta selvitettiin erillisellä henkilöstökyselyllä. Lue lisää aiheesta: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/ikaantyneiden-hoidon-laadun-arviointiin-tarvitaan-tietoa-hoidettavilta-laheisilta-ja Väitös: Koettu hoidon laatu : Asukkaan, läheisen ja henkilökunnan näkemyksiä asukkaan hoidon laadusta ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa
  15. Sairaanhoitajat voivat määrätä lääkkeitä potilaille rajatusti. Vuoden 2020 alusta alkaen rajattua lääkevalikoimaa laajennetaan. Samalla sairaanhoitaja saa oikeuden määrätä lääkkeitä myös kauppanimellä eli lääkkeen valmistajan tai markkinoijan lääkkeelle antamalla nimellä. Lääkevalikoiman laajennus tapahtuu asetuksen muutoksella. Jatkossa sairaanhoitajien määrättävissä on lääkevalikoima, jota käytetään yleisesti heidän vastaanotolleen ohjattavien potilasryhmien hoidossa. Muutos nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon aloittamista sekä antaa mahdollisuuksia organisoida toimintayksikön toimintaa joustavammin. Rajattu lääkkeenmäärääminen koskee myös sairaanhoitajana laillistettua terveydenhoitajaa ja kätilöä. Uuteen lääkevalikoimaan muun muassa allergia-, astma- ja diabeteslääkkeitä Sairaanhoitaja voi jatkossa määrätä esimerkiksi allergialääkkeitä ja kipulääkkeitä, joista on sekä itsehoito- että reseptilääkepakkauksia. Myös sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja astman hoidossa käytettävien lääkkeiden valikoimaa laajennetaan. Uusia tautiryhmiä ovat sepelvaltimotauti, angina pectoris -rintakipu ja keuhkoahtaumatauti. Rokotteisiin lisätään puutiaisaivotulehdusrokote korkean ilmaantuvuuden alueilla asuville ja pitkään oleskeleville. Sairaanhoitaja saa valintansa mukaan edelleen määrätä lääkettä sen geneerisellä nimellä eli vaikuttavan aineen, vahvuuden ja lääkemuodon perusteella. Mahdollisuus määrätä lääkettä myös kauppanimellä yhtenäistää lääkärin ja sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen käytäntöjä sekä helpottaa apteekkien työtä lääkemääräysten oikeellisuuden varmistamisessa. Lääkkeitä voi määrätä vain hoitosuunnitelman tai hoidon tarpeen arvion perusteella Sairaanhoitaja voi jatkaa lääkitystä lääkärin tekemän taudinmäärityksen perusteella tai määrätä lääkkeitä toteamaansa hoidon tarpeeseen tietyissä taudeissa ja tilanteissa. Sairaanhoitajalla on rajattu oikeus määrätä lääkkeitä hoitamalleen potilaalle myös silloin, kun kyseessä on ennalta ehkäisevä hoito. Sairaanhoitajan määrättävissä olevaan lääkevalikoimaan lisättävät lääkkeet ovat kyseisissä tautitiloissa Käypä hoito -suositusten tai Lääkärin käsikirjan mukaisia. Sairaanhoitaja saa määrätä lääkkeitä vain, jos hän on käynyt vaadittavan koulutuksen ja saanut määräyksen toimintayksikön vastaavalta lääkäriltä. Määräyksessä todetaan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä sekä mahdolliset lääkkeiden määräämiseen liittyvät rajoitukset. Asetus tulee voimaan 1.1.2020 - uudet tiedot päivittyvät Lääketietokantaan 1.3.2020 Lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen muutos tulee voimaan 1.1.2020. Sairaanhoitajat eivät kuitenkaan voi määrätä asetuksessa mainittuja uusia lääkkeitä vielä tuolloin, sillä tarvittavat tiedot saadaan Lääketietokantaan 1.3.2020. Potilastietojärjestelmät tarkistavat automaattisesti, että määrättävä lääke on Lääketietokannan mukaan sairaanhoitajan määrättävissä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta (992/2019)
  16. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vaihtelevat merkittävästi alueittain. Eroja selittävät muun muassa erilaiset tavat järjestää ja tuottaa sote-palveluja ja erot palvelujen saatavuudessa - ei niinkään se, kuinka paljon alueen asukkaat todellisuudessa tarvitsevat palveluja. Tiedot perustuvat THL:n tänään julkaisemiin arviointiraportteihin. Raporteissa on arvioitu, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty kunkin 20 sairaanhoitopiirin maantieteellisellä alueella. Arvioiden mukaan sote-kustannukset kasvavat merkittävästi tulevina vuosina, mikä aiheuttaa suuren paineen kuntien taloudelle. Kuluja kasvattavat erityisesti ikääntymisestä johtuva palvelujen tarpeen kasvu ja suuret rakennusinvestoinnit. Laitosvaltaiset palvelut kasvattavat kustannuksia Arvioinneissa on tarkasteltu sekä sairaanhoitopiirien alueiden asukaskohtaisia kustannuksia että kustannuksia suhteessa palvelujen tarpeeseen. Asukasta kohden sote-menot ovat pienimmät Uudenmaan alueella ja korkeimmat Itä-Savon alueella, jossa ne ovat lähes 50 prosenttia Uuttamaata korkeammat. Kun luvuissa huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve, Uudenmaan kustannukset ovat kuitenkin lähes keskitasoa. Tämä johtuu siitä, että alueella on muuta maata pienempi palvelujen tarve muun muassa nuoremman ja terveemmän väestön takia. Katso jokaisen alueen nettokäyttökustannuksia kuvaava kuvio täältä > Myös palvelujen tarpeeseen suhteutetut sote-nettomenot vaihtelevat hyvin paljon alueittain. – On nähtävissä, että joillakin alueilla kustannuksia kasvattavat esimerkiksi laitosvaltaiset palvelut. Tai puutteet ikääntyvien palveluissa näkyvät runsaina päivystyskäynteinä. Hyvin toimivat lasten ja perheiden palvelut voivat puolestaan näkyä alhaisempina lastensuojelun kustannuksina, kuvailee THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen. Palvelujen tarpeessa isoja eroja THL:n sairastavuusindeksin mukaan pienin palvelujen tarve on Uudenmaan alueella ja korkein Pohjois-Savossa. Merkille pantavaa on, että myös kuntakohtaiset erot voivat olla isoja. Nyt tehtyjen arviointien perusteella asukkaiden palvelujen tarve ja kuntien palveluihin käyttämä rahasumma eivät ole tasapainossa kaikilla alueilla. – Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi resursseja olisi käytettävä enemmän ja viisaasti kohdentaen sellaisilla alueilla, joilla palvelujen tarve on suurempi, Rissanen sanoo. Kuntien taloustilanne hyvin vaikea Arvioinneissa on tarkasteltu sote-kustannusten kasvuennusteita vuoteen 2030 asti. Väestön ikääntyminen nostaa palvelujen tarvetta kaikkialla Suomessa, mutta erityisen nopeaa kehitys on Uudellamaalla. – Taloustilanne näyttää hyvin vaikealta, kun palvelujen tarve kasvaa, mutta kuntien maksukyky ei, Rissanen sanoo. Myös paine isoihin rakennusinvestointeihin kasvaa, kun nykyinen rakennuskanta on tulossa tiensä päähän. – Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla rakennetaan uutta sairaalaa, jonka kustannusarvio on lähes miljardi euroa, Rissanen toteaa. THL julkaisee keväällä kansallisen raportin, jossa tarkastellaan sote-palvelujen tilannetta valtakunnallisesti.
  17. Hoitajat.net

    Lastenhoitajat hätää kärsimässä

    Varhaiskasvatuksessa työskentelevien lastenhoitajien uupumus on lisääntynyt hälyttävästi, kertoo ammattiliitto Tehy tiedotteessaan. Tilanne käy ilmi Tehyn varhaiskasvatuksessa työskenteleville lastenhoitajille suunnatusta kyselystä. Kyselyyn vastasi yli 1 400 lastenhoitajaa eri puolilta Suomea. – Varhaiskasvatukseen on tulossa seuraava vakava vetovoimaongelma, ennustaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Rytkönen pelkää, että matala palkka ja kuormittava työ karkottavat nuoria lähihoitajia alalta. – Lastenhoitajat ovat varhaiskasvatuksen huippuammattilaisia. He ovat valinneet hienon ammatin, ja he haluavat tehdä työnsä hyvin. Työpaikan arki on kuitenkin niin raadollisen raskas, että alan vaihto alkaa sielläkin tuntua ainoalta vaihtoehdolta. Lastenhoitajien uupumus johtuu työolojen heikentymisestä. Varhaiskasvatuslakiin tehtiin 2015 uudistus, joka siirsi painopistettä pedagogiikkaan. Varhaiskasvatussuunnitelmien tekotapa muutti työnjakoa ja lastenhoitajien roolia työpaikoilla. Liian tiukka mitoitus ja työvuorojen jatkuva muuttaminen lisäävät kuormitusta. Kuormitus ei katoa vapaalla, koska lastenhoitajien oletetaan olevan tavoitettavissa myös tuolloin ja ilman korvausta. “Olen työskennellyt 36 vuotta päiväkodissa. Työ on ollut mukavaa ja olen kokenut työni tärkeäksi. Nyt tuntuu tämän uuden vasun myötä, että arvostus meitä lastenhoitajia kohtaan on todellakin laskenut. Ihan kuin emme enää osaisi mitään. Voisiko päästä jo eläkkeelle!!!“ Laadukas varhaiskasvatus vaatii suunnittelua ja tiimityötä, mikä ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnitteluun varattu aika toteutuu hyvin vaihtelevalla tavalla eri päiväkodeissa ja eri paikkakunnilla. On päiväkoteja, jossa suunnittelun ajankäyttö katsotaan ryhmän tilanteen mukaan. On myös päiväkoteja, joissa suunnitteluaikaa lähtökohtaisesti käytetään enimmäismäärä, jolloin lastenhoitaja jää pääasialliseen vastuuseen lapsista. Tehyn mielestä kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset tarvitsevat ehdottomasti aikaa suunnitella ja kehittää toimintaa ja omaa työtään. Nykyisellään liian tiukka mitoitus estää pitkäjänteisen suunnittelun niin laadukkaasti kuin lapsen etu vaatisi. Suomalainen päiväkoti on edelleen yksi maailman parhaista. Jotta se sellaisena myös pysyisi, on oltava valmis tarvittaessa korjaamaan suuntaa. – Varhaiskasvatuksessa vaikuttavat arvot ja tehdyt valinnat tuntuvat työntekijöiden lisäksi perheiden ja lasten arjessa, Rytkönen muistuttaa.
  18. Tehyn viisi valtuustoryhmää pyysi nykyistä puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä jatkamaan järjestön puheenjohtajan tehtävässä kaudella 2021-2025. – Olen erittäin otettu näin laajasta tuesta ja luottamuksen osoituksesta. Lupaan olla käytettävissä tähän tärkeään tehtävään myös seuraavalla kaudella. On hienoa taistella näin vahvan tuen turvin eturivissä jäsentemme etujen ja aseman parantamiseksi, toteaa Millariikka Rytkönen. Valtuustoryhmien edustajat totesivat, että tuki nykyisen puheenjohtajan jatkokaudelle laajalla rintamalla on viesti myös liittokierrokselle. Tavoitteiden takana on yhtenäinen joukko. Sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn ylintä päätösvaltaa käyttää 83-jäseninen valtuusto. Seuraavat valtuustovaalit ja valtuuston järjestäytymiskokous ovat keväällä 2021. Rytköstä jatkokaudelle pyytäneet valtuustoryhmät ovat Arvo ammattitaidolle - Värdera Yrkeskunskapen, Sitoutumattomat ja keskiryhmät SITKE, Tehyläiset Vihreät, Vasemmisto ja sitoutumattomat ja Tehyn Yhdessä Eteenpäin. Valtuustoryhmä Vapaat Vaikuttajat tukee myös Rytkösen jatkokautta, mutta päättää muodollisesti asiasta myöhemmin.
  19. Tuore väitös tarkastelee hoitoalan ammattilaisten suhtautumista robottiapuun. Suomalaisilla hoitoalan ammattilaisilla on erinomaiset edellytykset hyödyntää uutta teknologiaa, mutta samalla myös kriittisiä näkemyksiä siitä, mihin robotteja olisi sopivaa soveltaa. Suomalaisten hoitajien ja fysioterapeuttien kokemuksia ja näkemyksiä roboteista selvitettiin kyselytutkimuksella, jonka tuloksia vertailtiin myös väestötason tilastoihin. Vuoden 2016 lopussa 13 prosenttia suomalaisista hoitoalan ammattilaisista oli tutustunut hoivarobotteihin. Enemmän omakohtaisia käyttökokemuksia heillä oli kotona käytetyistä roboteista, kuten robotti-imureista. Myönteistä suhtautumista hoivarobotteihin edisti kaikenlainen aikaisempi kokemus roboteista. Sen sijaan aikaisempi kokemus terveysteknologiasta yleensä ei osoittautunut merkittäväksi tekijäksi hoivarobottien hyväksynnässä. Suomalaiset ovat hieman myönteisempiä robottiavulle kuin eurooppalaiset keskimäärin, mutta suomalaisten asenteet työssä avustavia robotteja kohtaan ovat muuttuneet 2010-luvun kuluessa koko ajan kielteisemmiksi. Vaikka robotteihin totutellaan jo usealla uudella toimialalla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, työpaikoilla robotisointia edelleen suunnittelevat ja pilotoivat lähinnä vain organisaatioiden johto ja esimiehet. Esimiesasemassa olevilla onkin toimialasta riippumatta verrattain myönteinen asenne oman alansa robotisaatioon. Hoitoalan robotisointi on teknologisena muutoksena vasta harkintavaiheessa. Teknologistumisen tarpeet tiedostetaan, mutta ei olla vielä varmoja, mitkä menetelmät olisivat hyväksyttäviä ja toimivia. Robottien pilottitutkimukset ovat yksi keino vastata näihin kysymyksiin. Vaikka vain pienellä osalla hoitoalan ammattilaisista oli jo omakohtaista kokemusta roboteista, heistä suurin osa osoitti huomattavaa luottamusta siihen, että oppisivat käyttämään ja jopa ohjelmoimaan robotteja työssään. Vastaajilla, joilla oli vahva luottamus omiin edellytyksiin käyttää uutta teknologiaa, oli myös selvästi myönteisempi asenne hoitotyön robotisointia kohtaan. Hoivarobottien hyväksyttävyyteen liittyy lisäksi periaatteellinen puoli: Jotta hoivarobotit voitaisiin toivottaa tervetulleeksi hoitotyön avuksi, niiden täytyy olla yhteensopivia työntekijän henkilökohtaisen arvomaailman sekä työyhteisössä jaettujen asenteiden kanssa. Hoivarobottien hyväksyttävyys riippuu myös siitä, mihin tehtäviin robotteja sovellettaisiin. Esimerkiksi fyysisesti raskaisiin tehtäviin robottiapu oli tervetulleempaa kuin etähoidon ratkaisuihin. Lisäksi hoivarobottien hyödyntämistä välittömissä hoitotehtävissä pidettiin arveluttavampana kuin robottien hyödyntämistä logistiikassa, kirjaustyössä ja muissa tehtävissä, joissa ei olla potilaiden kanssa suorassa vuorovaikutuksessa. Tulokset korostavat työn robotisoinnin yhteissuunnittelua henkilöstön kanssa etenkin sensitiivisillä aloilla. Suunnitteluun osallistaminen tukee työntekijöiden luottamusta omiin edellytyksiinsä käyttää robotteja ja siten myös muutosten hyväksymistä. Eri henkilöstöryhmät olisi hyvä ottaa mukaan neuvotteluihin jo harkintavaiheessa ja antaa tilaa myös kriittisille näkökulmille. Tunnistamalla mahdolliset arvoristiriidat jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin välttää tilanteet, joissa työntekijän odotetaan työskentelevän tilanteissa tai menetelmillä, jotka eivät vastaa hänen arvojaan tai ammattieettisiä periaatteitaan. Hoivatehtävien robotisoinnin yhteissuunnittelu lopulta korostaisi sitä, kuinka roboteilla on edellytyksiä myös tukea eettistä hoitotyötä ja muun muassa vähentää sen fyysistä kuormitusta. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Turjan sosiaalipsykologian alaan kuuluvaan väitöskirjaan Accepting Robots as Assistants: A Social, Personal, and Principled Matter voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1351-7
  20. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) hallitus tarkisti palkkioitaan. Hallitus päätti esittää sairaanhoitopiirin valtuustolle, että hallinnon palkkioihin lisättäisiin 20 prosentin tasokorotus. Hallituksen mukaan korotukset ovat linjassa muiden yliopistosairaanhoitopiirien palkkioiden kanssa. Esitys on aiheuttanut närää henkilöstön keskuudessa, jolta odotetaan samaan aikaan säästöjä. PPSHP on edellyttänyt kulujen karsimista etenkin henkilöstökuluista. Muun muassa koulutuksiin pääsyä ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä on tiukennettu. – Pelisilmä puuttui. Tuollainen päätös tehtiin heti sen jälkeen, kun työntekijöille langetettiin sopeuttamisohjelma, sanoo Tehy PPSHP:n tiedottaja Tatu Tiala. – Väki on jo nyt väsynyttä ja kärmeissään, saavat tästä vain lisäraivoa. Sairaanhoitopiirin viestintäpäällikön mukaan kokouspalkkioita ei ole tarkistettu vuosiin. – Hallituksen jäsenien työmäärä on lisäksi kasvanut paljon viime vuosien aikana. Jossain vaiheessa nämäkin korotukset pitää aina tehdä, sanoo PPSHP:n viestintäpäällikkö Mervi Tervo Twitterissä. Tehyn pääluottamusmies ihmettelee korotusten ajankohtaa. – Oliko ajankohta mitä parhain? Henkilöstö ei tuosta tykännyt ja odottavat nyt itsekin vastaavaa korotusta, sanoo pääluottamusmies Juha Honkakoski. PPSHP:n pöytäkirjat Sairaanhoitopiirin hallituksen kokous 18.11.2019 Toimintamenojen sopeuttamisohjelma loppuvuoden 2019 osalta, 15.10.2019 Päivitys 23.11.2109. klo 21:50: Tarkennettu ingressiä, kyseessä sairaanhoitopiirin hallituksen esitys valtuustolle.
  21. Rokotteen saa omasta terveyskeskuksesta tai marras-joulukuussa HUSin sairaaloiden potilaiden ja lähipiirin rokotuspisteistä. Rokotuspisteet aukeavat 25.11.2019. Influenssarokotukset ovat tärkeä osa HUSin potilasturvallisuustyötä. Viime vuosina yli 95 prosenttia henkilökunnasta on ottanut rokotteen. Koska HUSin yksiköissä hoidetaan influenssapotilaita epidemian aikana joulukuusta huhtikuuhun, on mahdollista, että influenssa voi tarttua potilaasta toiseen. Siksi HUS suosittelee riskiryhmille ja heidän lähipiirilleen influenssarokotetta. HUS järjestää marras-joulukuussa useissa HUSin sairaaloissa matalan kynnyksen influenssarokotuspisteitä. Näin HUSin alueella asuvat potilaat ja heidän lähipiirinsä voivat ottaa maksuttoman rokotteen helposti vaikkapa ohi kulkiessaan. Tiedottaminen vaikeutuu postin lakon vuoksi Aiempina vuosina HUSin rokotuspisteistä on tiedotettu potilaiden kutsukirjeissä. Postin lakon vuoksi ajanvarauskirjeiden postitus viivästyy ja on vaarana, että tieto rokotuspisteistä ei saavuta potilaita ja heidän omaisiaan. -- HUSin rokotuspisteiden suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime vuonna rokotimme näissä pisteissä 5 500 henkilöä, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Rokotuspisteet aukeavat 25.11.2019. Lapsia rokotetaan ainoastaan Uuden lastensairaalan (kuuden kuukauden ikäisestä alkaen) ja Kirurgisen sairaalan (yli kolmevuotiaasta alkaen) matalan kynnyksen rokotuspisteissä. Rokotuspisteiden aukioloajat ja paikat löytyvät tästä linkistä.
  22. Hoitotyön tutkimussäätiön, Hotuksen, johtaja Arja Holopainen on huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ilmenneistä puutteista ja perusteettomista käytäntöjen vaihteluista. Ne voivat olla riski potilasturvallisuudelle ja potilaiden tasa-arvoiselle kohtelulle. - Kaikilla suomalaisilla tulee olla oikeus saada näyttöön perustuvaa, yhtenäistä, tasa-arvoista ja turvallista hoitoa, Holopainen korostaa. Näyttöön perustuvan toiminnan tukena ovat ensisijaisesti hoitotyöntekijöille suunnatut Hotuksen julkaisemat hoitosuositukset ja pääasiallisesti lääkäreille suunnatut Käypä hoidon julkaisemat Käypä hoito -suositukset. Ne täydentävät toisiaan, ja molempia tarvitaan yhtenäisen ja tasalaatuisen hoidon mahdollistamiseksi. - Molemmat edellä mainitut tahot tarvitsevat myös asianmukaisen rahoituksen voidakseen viedä tärkeää työtään eteenpäin, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela painottaa. Puheenjohtaja Hahtela ja tutkimusjohtaja Holopainen ovat huolissaan Suomessa vallalla olevasta käsityksestä, että hoitotyöhön suunnattuja hoitosuosituksia ei pidetä yhtä tärkeinä kuin lääketieteen vastaavia. - Millä muulla selitetään se, ettei valtio rahoita Hotuksen julkaisemien hoitosuositusten laadintaa samassa määrin kuin Käypä hoito -suositusten, Hahtela ja Holopainen kysyvät. Holopainen muistuttaa, että kaikista sote-alan työntekijöistä noin 60 prosenttia on hoitotyöntekijöitä. He ovat koulutustaustaltaan hyvin heterogeeninen ryhmä, joten tarve näyttöön perustuvaa toimintaa tukeville hoitosuosituksille on todellinen. Hoitosuositusten laadinnan lisäksi Hotus kehittää hoitosuositusten käyttöönottoa tukevia rakenteita. - Muutoin hoitosuositukset ja muu tutkimusnäyttö eivät vakiinnu terveydenhuoltolain vaatimalla tavalla hoitotyön käytäntöön, Holopainen toteaa. Hoitotyöntekijöitä työskentelee palveluketjun kaikilla tasoilla, muun muassa perusterveydenhuollossa, muistisairautta sairastavien ja ikäihmisten hoitokodeissa sekä kotihoidossa. Usein juuri näissä työyksiköissä hoitotyöntekijöitä ei ole riittävästi tai he työskentelevät yksin. Lisäksi lääkäripula on näillä sektoreilla arkipäivää. - Oman työnsä päätöksenteon tueksi ja hoitotyön laadun varmistamiseksi hoitotyöntekijät tarvitsevat hoitosuosituksia ja näyttöön perustuvan toiminnan varmistamisen tukirakenteita, sanoo Holopainen. Suomalainen terveydenhuolto ei toimi ilman osaavia hoitotyöntekijöitä. Maailman terveysjärjestö (WHO) on tunnustanut sairaanhoitajien ja kätilöiden merkityksen potilaiden hyvän hoidon varmistamisessa. WHO on julistanut vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi. - Myös meillä Suomessa ensi vuosi on tärkeä sairaanhoitajien ja kätilöiden merkityksen tunnustamiseksi. Olisikin aiheellista saada hoidon tasa-arvoa ja potilasturvallisuutta edistävien hoitosuositusten rahoitus kuntoon, toteaa Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
  23. SuPer selvitti yksityissektorilla työskenteleviltä jäseniltään tilannetta kevään ns. hoivakriisin jälkeen. Työnantajat olivat luvanneet lisätä henkilöstön määrää ja korjata työoloja. Selvityksen alustavat tulokset kertovat, että korjauksia ei ole tehty siinä määrin kuin työnantajat ovat antaneet ymmärtää, kertoo SuPer tiedotteessaan. Kyselyyn vastasi noin 2 000 superilaista, jotka työskentelevät Attendolla, Esperissä, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa. Kyselyssä selvitettiin, miten hoidon laatu koetaan hoivakriisin jälkeen. SuPerin mukaan työntekijöitä ei ole aidosti kuultu eikä epäkohtiin ole puututtu riittävästi. Työntekijöistä vähintään kaksi kolmesta vastasi, että hoidon laatu ei ole parantunut. Hoitajien työajasta menee edelleen iso osa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Attendon, Esperin, Mehiläisen ja Pihlajalinnan työntekijöistä yli kaksi kolmasosaa vastasi, että työtehtäviin kuului joka päivä siivousta, pyykkäystä ja/tai ruokahuoltoa. Keväällä mediassa nousivat esiin yksityisen sektorin ongelmat vanhustenhoidossa. Hoivakodeissa paljastui useita puutteita ja epäkohtia. Henkilöstömitoitus alittui monessa yksikössä, ja mitoitus koettiin riittämättömäksi. Hoitajat toivat esiin eettistä kuormaa siitä, että he eivät voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisivat ja pitäisi. Työnantajat lupasivat asiaan pikaista muutosta.
  24. Sairaanhoitajaliitto on huolissaan perusterveydenhuollon tilasta, muun muassa väestön epätasa-arvoisesta hoitoon pääsystä ja terveydestä. Hallitusohjelmassa todetaan tavoitteena: Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Tämä ei tällä hetkellä toteudu. Hallitusohjelmassa tuodaan ratkaisuna esille muun muassa moniammatillisten sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen, joissa hyödynnetään digitalisointia sekä tuodaan vastaanottotoimintaan uudella työnjaolla eri ammattilaisten työpanosta ja erityistason konsultaatioita. Tavoitteena on lisätä palveluihin noin 1 000 yleislääkäriä. – Näkökulma vääristyy, jos puhutaan terveyskeskusten lääkäripulasta kuin se olisi ainoa asia, joka pitää ratkaista. Nyt pitää keskittyä siihen, minkälaista apua terveyskeskuksessa asioiva potilas tarvitsee, ja miten se hänelle voidaan parhaiten tarjota, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Meidän pitää arvioida, miten kaikkiaan vastaamme asiakkaan tarpeisiin eikä vain siitä, onko lääkäriaikoja tarpeeksi. Ratkaisu seitsemän päivän hoitotakuun toteutumiseen, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja terveyskeskuskriisin ratkaisuun löytyy palveluiden moniammatillisesta kehittämisestä. Hahtelan mukaan palveluprosesseja on jo kehitetty oikeaan suuntaan monissa terveyskeskuksissa. Avovastaanottotoiminnassa sairaanhoitajien itsenäistä työnkuvaa osataan jo hyödyntää. Sairaanhoitajan rooli hoidon tarpeen arvioinnissa on keskeinen: hän pystyy ohjaamaan potilaan oikealle ammattilaiselle ilman turhaa odottelua ja pompottelua. Tätä kannattaa Hahtelan mielestä vielä entisestään kehittää. Tuloksellisiksi, asiakaskeskeisiksi ja kustannustehokkaiksi toimintamalleiksi ovat osoittautuneet myös lääkäri–sairaanhoitaja-työparimalli, sairaanhoitajien asiakasvastaava -malli paljon palveluita tarvitseville ja monisairaille, hoitajavastaanotot, ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuskoulutuksen saaneiden sairaanhoitajien kouluttaminen, ja heidän määränsä lisääminen terveyskeskuksissa. Myös kliinisen hoitotyön asiantuntijoilla voisi olla nykyistä vahvempi rooli terveyskeskusten hoitotyön kehittäjinä. Hahtela näkeekin, että sairaanhoitajien merkitys tulevaisuuden sote-keskuksissa edelleen korostuu väestön vanhetessa ja kroonisten sairauksien lisääntyessä. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan rooli on ollut hyvin keskeinen esimerkiksi Samarian terveyskeskuksessa Espoossa, jossa 70 prosenttia asiakkaista kulkee sairaanhoitajan kautta. Sairaanhoitajaliitto kannustaa päättäjiä satsaamaan sairaanhoitajien osaamisen maksimaaliseen hyödyntämiseen sote-keskusten kehittämisessä. Se voi tarkoittaa sairaanhoitajien lähettämistä lääkkeenmääräämiskoulutukseen, digikoulutukseen tai muuhun täydennyskoulutukseen. Se voi tarkoittaa hoitotyön esimiesten toimivallan ja määrän vahvistamista. Se voi myös tarkoittaa sen varmistamista, että sairaanhoitajakoulutus vastaa kaikilta osin tulevaisuuden haasteisiin. – Ja se tarkoittaa myös sairaanhoitajien arvon ja merkityksen tunnustamista sekä rahallista satsausta sen varmistamiseen, että meillä on ammattitaitoisia sairaanhoitajia töissä myös tulevaisuuden sote-keskuksissa.
  25. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt keskeyttää Pihlajalinna Oyj:n hoivakoti Ikipihlaja Annen toiminnan osittain. Sastamalassa Pirkanmaalla toimivan hoivakodin asiakas- ja potilasturvallisuus on vaarantunut merkittävästi. Ikipihlaja Anne -toimintayksiköstä tulee vähentää asiakaspaikkoja tänään siten, että toimintayksikön asiakaspaikkojen määrä on 15 ja toiminta tulee keskittää ainoastaan alakertaan 13.11.2019 mennessä. Asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja toimintayksiköstä pois siirtyvien asiakkaiden turvallisen siirtymisen vuoksi keskeyttämiselle on asetettu edellä mainittu siirtymäaika. Palveluntuottajan tulee kuitenkin välittömästi varmistaa se, että toimintayksikössä tällä hetkellä ja jatkossa asuvat asiakkaat saavat palvelutarpeidensa mukaisen hoidon ja hoivan jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina. Keskeyttäminen on voimassa siihen saakka, kunnes aluehallintovirasto toisin päättää. AVIN PÄÄTÖS
×
×
  • Create New...