Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 171 results

  1. Ensihoitopalvelussa pitäisi kehittää sairaanhoitopiirien ohjeistusta, matkakorvausjärjestelmää ja resurssisuunnittelua, jotta kiireelliset ensihoitotehtävät voitaisiin hoitaa tehokkaammin. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut ensihoitopalvelun ohjauksen toimivuutta. Ensihoito tarkoittaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa ja tarvittaessa potilaan kuljettamista jatkohoitoon. Ensihoitoon ohjautuu nykymuodossa paljon kiireettömiä tehtäviä, jotka olisi järkevä hoitaa toisin. Tällaiset tehtävät kuormittavat turhaan ensihoidon resursseja. Sairaanhoitopiirien hätäkeskuksille antamat ohjeet vaikuttavat suuresti siihen, kuinka kiireelliseksi ja resursseja vaativaksi hätäkeskuspäivystäjä arvioi hälytystehtävän. Nämä ohjeet ovat paikallisia ja poikkeavat toisistaan, ja osa niistä on liian yksityiskohtaisia käsiteltäviksi kiireisissä tilanteissa. Ohjeet aiheuttavat myös tulkintaongelmia ja voivat ohjata käyttämään ensihoitoa tilanteissa, joissa sitä ei tarvita. – Jotta resurssit saataisiin paremmin käyttöön, on sairaanhoitopiirien hätäkeskuksille antamaa ohjeistusta selkiytettävä ja yhtenäistettävä, painottaa VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Nina Martikka. Ensihoidon matkakorvausjärjestelmässäkin on kehitettävää. Sairaanhoitopiirit kustantavat kaksi kolmasosaa ensihoidon kustannuksista, ja kolmasosa koostuu Kelan matkakorvauksista. Ensihoidon järjestäminen siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille vuonna 2013, mutta korvausjärjestelmää ei tällöin uudistettu. Nykyistä korvausjärjestelmää pidetään vanhentuneena ja kehittämisen esteenä, koska se luo toimijoille epäterveet kannusteet. Ensihoitopalvelun rahoitus on monikanavaista ja sairaanhoitopiirien yhteinen tietojärjestelmä ja tilastot puuttuvat, mikä vaikeuttaa resurssien hahmottamista. Ensihoidon hoitoketjun kokonaisaikaa ei voida tällä hetkellä mitata riittävällä tarkkuudella. Yhteisen tietovarannon ja mittareiden puuttuminen vaikeuttaa ensihoidon resurssisuunnittelua ja kokonaiskuvan hahmottamista. – Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansaneläkelaitoksen tulisi jatkaa matkakorvausjärjestelmän uudistamistyötä, jotta järjestelmä kannustaa käyttämään ensihoitopalvelun resursseja tehokkaammin, sanoo Martikka. Nykyinen palvelujen keskittäminen, väestön ikääntyminen ja sitä kautta palvelutarpeiden muutokset lisäävät ensihoidon tarvetta. Tutustu julkaisuun: Ohjauksen vaikutus ensihoitopalvelun toimivuuteen
  2. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer selvitti vammaistyössä työskentelevien jäsentensä kokemuksia ja alan erityispiirteitä. Selvityksestä käy ilmi, että vammaispalveluissa työskentelee huomattavan paljon työntekijöitä, joilla ei ole sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta. Kouluttamattomia on määräaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa 37 prosentilla työpaikoista. Jopa 19 prosentilla työpaikoista kouluttamattomat osallistuvat lääkehoitoon. Vastaajista 80 prosenttia koki työn henkisen kuormittumisen lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Syitä kuormituksen lisääntymiselle olivat muun muassa väkivallan uhka, liian alhainen hoitajamitoitus, eettinen kuormitus sekä riittämättömyyden tunne. Riittämätön hoitajamitoitus lisää väkivallan uhkaa Väkivalta ja sen uhka on vammaistyössä huomattavan suurta. Vastaajista yli kolme neljäsosaa (78 %) oli kokenut työssään väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2014 tehdyssä SuPerin vammaistyön selvityksessä vastaava luku oli 72 prosenttia. Asiaan ei siten ole puututtu, vaikka se on ollut tiedossa ja työnantajan velvollisuudet on määritelty laissa. Koetusta väkivallasta 85 prosenttia oli fyysistä väkivaltaa ja tekijänä 95 prosentissa tapauksista asiakas. Yksin työskentely lisää väkivallan uhkaa työpaikoilla. Uhasta huolimatta 28 prosenttia vastaajista työskenteli yksin päivittäin tai viikoittain. Vastaajat kokivat riittämättömän hoitajamitoituksen lisäävän väkivallan uhkaa työpaikoilla, kun odotusajat ovat pitkiä eikä yksilöllistä ohjausta ja hoivaa ole mahdollista antaa. Väkivaltaa ja sen uhkaa ei voi sivuttaa vammaistyössä, mutta siitä huolimatta siihen ei ole puututtu asianmukaisella tavalla, vaikka työturvallisuuslaki sitä edellyttää. Tukityöt vievät aikaa hoitotyöltä Tukitöitä tekevää henkilökuntaa kuten siistijöitä ja keittiötyöntekijöitä on viime vuosina vähennetty ja tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnalle. Vastaajista 85 prosenttia kertoi tekevänsä päivittäin varsinaisen hoito- ja ohjaustyön lisäksi tukitöitä kuten siivoamista ja pyykinpesua, jotka eivät ole asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä ohjaustehtäviä. Tukityöt ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä, ja vain 22 prosentilla työpaikoista hoitajien tekemä tukityö on huomioitu hoitajamitoituksessa. Vammaisten henkilöiden oikeuksien on toteuduttava nykyistä paremmin Vastaajista 41 prosenttia kertoi asiakkaille järjestettävän osallistavaa toimintaa viikoittain tai harvemmin, mikä on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Selvityksen avovastauksista käy ilmi, ettei osallisuutta edistävää toimintaa ole mahdollista järjestää riittämättömän hoitajamitoituksen vuoksi. Vammaistyössä parasta ovat asiakkaat Työskentely vammaistyössä edellyttää vahvaa ammattitaitoa sekä etiikkaa ja rohkeutta käyttää omaa persoonaa työvälineenä. Parasta vammaistyössä vastaajien mielestä on ehdottomasti asiakkaat ja kohtaamisten aitous, mikä kuvaa vammaistyöntekijöiden vahvaa ammattietiikkaa. Asiakkaan arjessa mukana oleminen ja kokemus asiakkaan elämänlaadun parantamisesta koettiin merkityksellisinä. Merkityksellisenä koettiin myös työtoverit sekä työn vaihtelevuus ja monipuolisuus. Vammaistyön ammattilaiset toivovat alalle sen ansaitsemaa arvostusta sekä lisää koulutettuja hoitajia. Kyselyyn vastasi 721 vammaispalveluissa työskentelevää SuPerin jäsentä. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2019. Lue koko selvitys verkosta
  3. Oululaiset signaalitutkijat ovat kehittäneet kännykkään sovelluksen, jolla pystytään mittaamaan hengityksen ahtautumista. Tulokset voivat ohjata selvittämään onko kyse hengityssairaudesta. Tulevaisuudessa keksintö voi myös toimia astmaatikkojen ja allergikkojen apuna etä- ja itsehoidossa. Kännykällä tehtävä mittaus on helppo, nopea ja edullinen vaihtoehto kalliille sairaalatutkimuksille. Mobiili hengitysmittaustyökalu hyödyntää älypuhelimen jo olemassa olevia antureita ja mittausteknologiaa. Varsinainen innovaatio on kännykkään kehitetty sovellus, joka kerää ja analysoi hengityssignaaleja. Mittaustapahtumassa rintakehän liikkeet paljastavat hengityksen raskauden ja onko ongelma ylä- vai alahengitysteissä. Tieto on tärkeä hoidon kohdentamisen kannalta. Oulun yliopiston lääketieteellisen tekniikan professori Tapio Seppäsen mukaan hengityssignaalin analyysi perustuu signaalin mittausmuodon tulkintaan tekoälyä hyödyntäen. Toisin sanoen ohjelmalle on opetettu matemaattisten mallien avulla, kuinka hengitystapahtumasta on löydettävissä epänormaaleja, hengityksen ahtautumisesta kertovia signaalin muotoja. Fysiologisten signaalien analyysiryhmän johtaja, professori Tapio Seppänen on tutkinut ryhmänsä kanssa hengitysaaltojen signaaleja jo 1990-luvulta lähtien. ”Hengitystyön mittariksi” nimetyn työkalun kehittämisessä ovat olleet mukana myös Oulun yliopiston lääketieteen professori Olli-Pekka-Alhosekä tutkijat Tiina Seppänen ja Niina Palmu Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta. Data ohjaa lääkitsemään oikein Hengitystyön mittari on kätevä menetelmä hoidon vaikuttavuuden arviointiin ja kotiseurantaan. Mittauksia voi tehdä monta kertaa päivässä ja eri tilanteissa, sisällä ja ulkona. Jatkuva data parantaa mittauksen luotettavuutta ja kertoo kuinka hyvin esimerkiksi astmaatikon lääkevaste toimii. Hengitystyön mittari on todettu luotettavaksi Seinäjoen sairaalassa tehdyissä potilastestauksissa. Kliiniset testaukset jatkuvat edelleen. Jatkokehitystyön kohteena on lisäksi mittaustyökalun opastavuus eli laitteen tulee kertoa, tuliko mittaus tehtyä oikein. Tutkijat toivovat saavansa mittaustyökalun kaupallisille markkinoille muutaman vuoden kuluttua. Mittarista on jätetty maailmanlaajuinen patenttihakemus.
  4. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii tarkennuksia hallitusohjelmaan. Ohjelmassa on luvatun mukaisesti kirjaus siitä, että vanhustenhoidon vähimmäishenkilöstömitoitus nostetaan tasolle 0,7. SuPerin mukaan ongelma on, että kirjaus on liian väljä eli siinä puhutaan hoivahenkilöstöstä eikä hoitohenkilöstöstä. Tämä on tarkoittanut liiton mukaan sitä, että jopa talonmies on saatettu lukea mitoitukseen osallistuttuaan hoivatyöhön. SuPer edellyttää, että 0,7:n vähimmäismitoitukseen lasketaan vain koulutettu hoitohenkilöstö. Hoitajamitoituksen nostamisessa on puhuttu siirtymäajasta. Julkisuudessa on tuotu esiin, että hoitajamitoituksen korjaus tapahtuisi käytännössä vasta seuraavalla hallituskaudella. Tämä on aivan liian myöhäinen ajankohta. – Olemme jo nyt tilanteessa, jossa potilas- ja asiakasturvallisuus sekä myös työturvallisuus ovat vaarantuneet merkittävästi, puheenjohtaja Paavola muistuttaa. – Siirtymäaikoihin ei missään nimessä ole varaa.
  5. Tehy selvitti jälleen kesäajan toimintaa sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Kesäajan supistusten ja sulkujen pääasiallisina syinä ovat, kuten aiempinakin vuosina, henkilökunnan vuosilomat ja palvelujen kysynnän supistuminen sekä säästösyyt. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet (90 %) ilmoittivat, että sijaisia palkataan, mutta 80 % ilmoitti, että sijaisten saatavuudessa on ongelmia. Pulaa on erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Kaksi vuotta sitten vain joka toinen vastaaja ilmoitti rekrytointiongelmista. Erityisesti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikea saada työntekijöitä ja pulaa vakituisesta henkilöstöstä on erityisesti Etelä-Suomessa ja Pohjois-Savossa. - Selvityksemme tukee sitä havaintoa, että koulutettua hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti saada houkuteltua muilta aloilta takaisin sen enempää sijaisuuksiin kuin vakituisiin tehtäviin. Tilanne on vakava, sillä meillä voi olla edessä pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä, jos alan vetovoima kärsii ja silloin se uhkaa sosiaali- ja terveysalan palveluita, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Sijaisiksi palkataan aiemmin sijaisuuksia tehneitä henkilöitä, opiskelijoita sekä vastavalmistuneita, mikäli heitä on saatavilla. Entistä useampi ilmoitti, että sijaisiksi rekrytoidaan myös eläkeläisiä. Osaan työpaikoista pyritään palkkaamaan kaikki halukkaat, sillä aina ei koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ole tarjolla. Tänä vuonna kyselyn vastaajia olivat Tehyn ammattiosastojen puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet. He edustavat laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita, esimerkiksi sairaaloita, terveyskeskuksia, ympärivuorokautista palveluasumista ja päiväkoteja. Vastauksia saatiin 78 organisaatiosta yhteensä 166. Vastaajien edustamissa organisaatioissa oli yli 50 000 asiakas- ja potilaspaikkaa. Näistä 27 000 oli varhaiskasvatuksessa ja noin 9 000 yliopisto- ja keskussairaaloissa. Vastaajien organisaatioissa työskenteli lähes 130 000 henkilöä, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä oli noin 86000. Poimintoja vastauksista: Kaikki otetaan mitä saadaan, Ruotsi ja Norja vetävät kaksikielisiä hoitajia, 4800 euron peruspalkalla. Hakijoita ei ole niin paljon, kun aiemmin esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolle. Neuvolatoimintaan ei palkata lainkaan sijaisia tänäkään vuonna. Opiskelijoita palkataan sijaisiksi tarpeen mukaan esim. meillä bioanalyytikko-opiskelija sijaistaa laboratoriossa. Tänä vuonna sijaisia on huonommin saatavilla kuin viime vuonna. Tilanne on huono, sijaisia ei ole käytettävissä tarpeeksi. Tilanne on muuttunut siten, ettei oikein opiskelijoitakaan ole sijaisuuksiin saatavilla. Kaikki etenkin sairaanhoitajat palkattaisiin, ketä vaan tulisi.
  6. Hoitajat.net

    Neljä syytä opiskella lähihoitajaksi

    Haluatko tehdä merkityksellistä ja ihmisläheistä työtä? Tahdotko, että työsi on vastuullista ja monipuolista? Jos pohdit uraa hoitotyön parissa, tässä sinulle neljä hyvää syytä valita lähihoitajan ammatti! 1. Työ on palkitsevaa Hoitotyö voi olla todella stressavaa, koska epäsäännölliset työajat, kiukuttelevat lääkärit, omaiset ja potilaat yms. Mutta se, että vaikutat työlläsi ihmisten elämään joka päivä, on oikeasti todella palkitseva tunne. 2. Työttömyys on hyvin epätodennäköistä Hoitajalla riittää töitä nyt ja tulevaisuudessa. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, lähihoitajista tulee olemaan huutava pula. 3. Työn monipuolisuus Lähihoitajakoulutus on hyvin laaja-alainen. Lähihoitajia työskentelee hyvin erilaisissa paikoissa sosiaali- ja terveysalalla: kotihoidossa, päiväkodissa, vuodeosastoilla, ambulanssissa, hammashoidossa, mielenterveyspalveluissa jne. Kun oma työ alkaa puuduttaa, aina voi hakea uutta motivaatiota vähän erilaisista hommista. 4. Jatkokoulutusmahdollisuudet Lähihoitajakoulutus antaa hyvät eväät myös jatko-opintoihin. Voit jatkaa opiskelua AMK:ssa ja opiskella vaikka sairaanhoitajaksi, fysioterapeutiksi tai vaikkapa röntgenhoitajaksi. Lähihoitajan koulutuksesta ja työkokemuksesta on hyötyä näissä kaikissa ammateissa. Sanni Maria kertoo videolla, mitä kaikkea sisältyi lähihoitajaopintoihin. Paljon teoriaa ja käytännön harjoituksia!
  7. Hoitajat.net

    Apotti laajeni Vantaalle

    Apotti-järjestelmä otettiin Vantaalla käyttöön suurimmassa osassa terveys- ja perhepalveluita sekä vanhuspalveluissa lauantaina 11.5.2019. Apotin käyttäjäkunta laajeni varhain lauantaiaamuna, jolloin 2 300 Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista liittyi järjestelmän piiriin. Käyttöönotto sujui odotusten mukaan. – Kiitos isosta yhteisestä työstä ja voimanponnistuksesta. Nyt meillä on käytössä uusi, moderni eri ammattilaisten yhteinen järjestelmä, joka kehittyy käyttökokemusten myötä koko ajan, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen iloitsee. Vantaan kaupungin henkilökuntaa on tukemassa laaja joukko Apotin ja Epicin asiantuntijoita sekä etänä että kiertävänä kenttätukena. Järjestelmää käyttävien ammattilaisten tueksi on lisäksi koulutettu noin 330 vantaalaista tukihenkilöä, jotka auttavat käyttäjiä paikan päällä Vantaan eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä. Lue lisää https://www.apotti.fi/apotti-laajeni-vantaalle/
  8. Hoitohenkilöstö suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti influenssarokotuksiin, mutta tietoa ja koulutusta tarvitaan paljon lisää. Asia käy ilmi opinnäytetyöstä (YAMK), jossa selvitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) henkilöstön asenteita influenssarokotuksiin. Vastauksista nousi esiin tiedon puutetta, virheellisiä uskomuksia sekä huolta influenssarokotteiden turvallisuudesta. Muun muassa immuniteetin muodostuminen ihmisessä rokotteen avulla oli suurelle osalle henkilöstöstä epäselvää. Tutkijan mukaan koulutuksella näyttäisi olevan merkitystä tietämykseen ja ymmärrykseen rokottamisesta. Jopa 20% (315 työntekijää) epäili saavansa influenssarokotuksesta varsinaisen taudin. Suurimpina ammattiryhminä näin epäilivät lähihoitajat, suuhygienistit ja muut potilastyössä olevat työntekijät. Lääkäreistä sen sijaan vain 4% ajatteli saavansa rokotteesta taudin. Epäilyksiä influenssarokotteen tehoon oli kaikissa ammattiryhmissä. Suurin osa vastaajista ei osannut valita kantaansa vahvistaako rokotus immuniteettiä vai heikentääkö se sitä. Huolta rokotteen turvallisuudesta ja sivuvaikutuksista koettiin myös paljon. Eniten huolta kokivat lähihoitajat, ensihoitajat ja suuhygienistit. Lääkäreistä vain 9% esitti huolensa rokotteen turvallisuudesta. Pääsääntöisesti vastaajat kokivat heille suositellut rokotukset tärkeiksi. Vain 5% vastaajista oli eri mieltä. Itsemääräämisoikeus koettiin tärkeäksi, mutta käytännössä tämä ei ajanut potilasturvallisuuden ohi. Viralliseen tietoon luotetaan Luottamusta rokotuspäätöksiä tekeviin viranomaisiin koettiin vahvasti, samoin luotettiin viranomaisten (WHO, THL) tiedonlähteisiin rokotusasioissa. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi rokotustiedon välittämisessä koettiin THL:n internet-sivut, joita 84% vastasi pitävänsä hyvin tai melko luotettavana. Terveysportti, muut terveydenhuollon julkiset internet-sivut ja ammattilehdet koettiin myös luotettaviksi. Myös työpaikan sisäiseen intranetin tiedotteisiin luotettiin hyvin. Aikakauslehdet ja sanomalehdet sen sijaan kärsivät luottamuspulaa. Vain 5% vastaajista koki sanomalehdet hyvin luotettaviksi ja peräti kolmannes vastaajista ilmoitti pitävänsä näitä epäluotettavana. Vain 4% vastaajista koki sosiaalisen median luotettavaksi tiedon lähteeksi. Yllättäen ne, jotka kokivat sosiaalisen median hyvin tai melko luotettaviksi olivat iältään yli 45 -vuotiaita. Median vaikutus rokotuspäätöksen tekemiseen oli vähäinen. Vain 13% vastaajista koki lukemiensa lehtijuttujen tai sosiaalisen median kirjoittelun vaikuttaneen omaan rokotuspäätökseensä. Sosiaalisessa mediassa omia ajatuksia jakoi vain 5% vastaajista. Lähteiden luotettavuuden arviointi oli 42 %:lle vastaajista helppoa, vaikeaksi sen koki noin kolmannes. Miia Koukku: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan asenteet influenssarokotukseen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, ylempi AMK http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088358 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin henkilöstölle lähetettiin kysely lokakuussa 2018. Vastauksia saatiin 1609 kpl ja vastausprosentiksi tuli 30 %.
  9. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira katsoo, että botuliinitoksiinihoitojen antaminen on vaativaa lääketieteellistä osaamista edellyttävä toimenpide. Tämän vuoksi botuliinitoksiinihoitojen antaminen on luettava terveydenhuollon toiminnaksi myös silloin, kun se annetaan puhtaasti esteettisessä tarkoituksessa. Viime vuosina botuliinitoksiinihoitoja ovat ryhtyneet antamaan myös henkilöt, joilla ei välttämättä ole riittävää osaamista botuliinitoksiinihoidon riskittömään toteuttamiseen. Myös hoidon antamisessa on ilmennyt puutteita Lääkevalmisteyhteenvetojen mukaan botuliinitoksiinihoitoja saavat antaa vain asianmukaisen koulutuksen saaneet lääkärit, joilla on kokemusta hoitojen antamisesta ja vaadittavien laitteiden käytöstä. Valviran näkemys on, että lääkemääräyksen potilaalle antanut lääkäri voi siirtää botuliinitoksiinin pistämisen myös sellaiselle sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle tai kätilölle, joka on suorittanut botuliinitoksiinin pistämistä varten annetun koulutuksen. Laillistetun lääkärin on myös varmistuttava botuliinitoksiinihoitoja antavien sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden osaamisesta ja myönnettävä kirjallinen lupa näiden pistosten antamiseen. Vastuu botuliinitoksiinihoidoista on lääkärillä myös niissä tilanteissa, joissa hän on siirtänyt pistämisen sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle tai kätilölle. Jos pistoksen antaja ei ole lääkäri, tulee se antaa lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Botuliinitoksiinihoitojen antamisen edellytykset lyhyesti Hoitoja annetaan terveydenhuollon toimintayksikössä tai hoitoja antaa itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva lääkäri. Lääkärin tulee olla pistämistilanteessa välittömästi tavoitettavissa paikalle toimintayksikköön, kun sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö antaa kyseisiä hoitoja. Hoitojen antaja on Suomessa ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri tai laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka opinnot ovat sisältäneet riittävästi pistoskoulutusta (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö) ja, joka on saanut botuliinitoksiinin pistämistä koskevaa koulutusta ja laillistettu lääkäri on varmistunut hänen osaamisestaan botuliinihoitojen antamisen osalta ja myöntänyt hänelle kirjallisen luvan hoitojen antamiseen toimii terveydenhuollon toimintayksikössä lääkärin johdon ja valvonnan alaisena Hoitojen antaminen yksityisesti edellyttää, että hoitoja antavalla toimintayksiköllä on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen tai että itsenäisesti ammattiaan harjoittava lääkäri on tehnyt aluehallintovirastolle ilmoituksen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta. edellyttää myös hoidosta vastaavan lääkärin antamaa lääkemääräystä, potilasasiakirjamerkintöjen laatimista sekä voimassa olevaa potilasvahinkovakuutusta. Lähde: Valvira
  10. Hoitajat.net

    Lähihoitajien SM-kulta Espooseen

    Espoolainen Helmi Ryynänen, 18, on voittanut kultaa ammattitaidon SM-kilpailuissa lähihoitaja-sarjassa. Hopeaa nappasi Teresa Memrik (Gradia) ja pronssia Jenni Jäske (SAMIedu). Lähihoitajaksi valmistuva Ryynänen kuuluu Omnian joukkueeseen, josta yhteensä 15 kilpailijaa osallistui Taitaja-finaaliin. Ryynänen on hakenut ensi syksyksi toisen osaamisalan, lasten kasvatuksen, lähihoitajaopintoihin. Hän on hyödyntänyt opinnoissaan myös mahdollisuutta opiskella ammattikorkeakouluopintoja osana tutkintoaan. Taitaja2019-kilpailu huipentui torstaina, kun viimeiset kilpailusuoritukset saatiin päätökseen. Mitalistit palkittiin juhlavissa päättäjäisissä Joensuun jäähallissa. Kilpailu on ollut kaikille nuorille huikea matka, josta kotiin viemisinä on upeita onnistumisen kokemuksia, uutta osaamista tulevaisuuteen, iloisia muistoja ja uusia ystäviä. Seuraavan kerran ammattitaidon suomenmestaruuksista kilpaillaan vuoden kuluttua Jyväskylässä Taitaja2020-kilpailun merkeissä. TULOKSET https://www.taitaja2019.fi
  11. Itä-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt Tehy Siun soten ammattiosaston tekemän epäkohtailmoituksen, joka liittyy yhteispäivystyksen ja päivystysosaston sekä Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastojen niukkojen henkilöstömiehitysten aiheuttamaan potilasturvallisuusriskiin. Aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan siitä, että käytettävissä on riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yhteispäivystys ja päivystysosasto Aluehallintovirasto toteaa, että yhteispäivystyksen ja päivystysosaston henkilöstömitoitusta on seurattu aktiivisesti, mikä on myönteistä. Arvioitu minimihenkilöstömäärä kuitenkin alitettiin lukuisia kertoja kesän ja alkusyksyn 2018 aikana. Saadun selvityksen mukaan henkilöstön riittämättömyys on liittynyt siihen, ettei rekrytointiyksikkö pystynyt toimittamaan äkillisissä tilanteissa päivystystyöhön perehtyneitä sijaisia. Aluehallintovirasto kiinnitti huomiota vuonna 2018 kasvaneeseen potilasvahinkoilmoitusten määrään ja arvioi henkilöstön riittämättömyyden aiheuttaneen riskin potilasturvallisuudelle. Itä-Suomen aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan suunnitelmallisista ja riittävän joustavista rekrytointikäytännöistä, joilla varmistetaan yhteispäivystyksen riittävä osaavan henkilöstön määrä asianmukaisen ja potilasturvallisen hoidon varmistamiseksi. Aluehallintovirasto jatkaa valvontaa seuraamalla yhteispäivystyksen ja päivystysosaston kesän 2019 toimintaa. Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastot Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että Siun sotessa on mietitty ja osin toteutettu toimia potilasturvallisuuden varmistamiseksi terveyskeskusten vuodeosastoilla. Samoin aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että kaikkiin työvuoroihin suunnitellaan riittävä määrä koulutettua hoitohenkilöstöä, erityisesti sairaanhoitajia. Itä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että potilasturvallisuus on vaarantunut kesän ja syksyn 2018 aikana Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastolla henkilöstömitoituksen ja -rakenteen sekä hoitajilta puuttuvien lääkelupien vuoksi. Molempien terveyskeskusten vuodeosastoilla on ollut niukka henkilöstömitoitus potilaiden hoitoisuuden tarpeeseen sekä Siun soten itse asettamaan hoitajamitoitustavoitteeseen nähden. Aluehallintovirasto toteaa, että potilasturvallisuuden heikentyminen näkyy lisääntyneenä haittatapausilmoitusten kasvuna kesällä ja syksyllä 2018. Itä-Suomen aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan siitä, että sen alueen kuntien terveydenhuollon palveluihin on osoitettu riittävästi voimavaroja. Käytettävissä tulee olla riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Terveydenhuoltohenkilöstön rakenteen ja määrän tulee vastata alueen väestön terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava mitoituksen joustavuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla. Riittävä ja lääkeluvat omaava sairaanhoitajaresurssi tulee varmistaa Siun soten ikäihmisten palvelualueella myös terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lähde: AVI
  12. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat yhdessä, että hallitusohjelmaan on kirjattava saattohoitopalveluiden turvaaminen koko väestölle lainsäädäntömuutoksella. Järjestöt edustavat yhteensä yli 330 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. STM:n vuonna 2019 julkistaman väliraportin mukaan saattohoidon palveluiden järjestämisessä on suurta alueellista vaihtelua ja paikoin merkittäviä puutteita. Saattohoitopalveluiden saatavuuden osalta asukkaat eivät ole Suomessa yhdenvertaisessa asemassa, eikä useilla sairaanhoitopiireillä ole tarjota riittäviä erityistason palveluita. Näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Joka kolmas kuoleva tarvitsee erityistason saattohoitoa. Saattohoidon palveluiden parantaminen edellyttää lisää henkilöstöresursseja, kokonaisvaltaista saattohoito-osaamista sekä tarkoituksenmukaisia tiloja saattohoito-osastoille, poliklinikoille, sairaaloihin sekä kotisairaaloihin. Saattohoitoa ohjaamaan tarvitaan kansallinen strategia. Pelkät suositukset eivät paranna hoidon laatua, vaan tarvitaan myös valtakunnallista laadun valvontaa. Lääkäriliiton laskelmien mukaan hallitusohjelmakirjauksen hintalappu olisi noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Palveluiden parantuminen tulee toisaalta vähentämään jonkin verran erikoissairaanhoidon ja päivystyskäyntien tarvetta. Nykyistä saattohoidon saatavuutta ei saa heikentää. Yksityiset saattohoitokodit ovat kehittäneet saattohoitoa merkittävällä tavalla Suomessa. Järjestöt vetoavat kuntiin ja kuntayhtymiin, että loistavaa työtä tehneitä saattohoitoyksiköitä ei jouduttaisi ajamaan alas lyhytnäköisten säästöjen vuoksi. Saattohoidon riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa ja vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä. Saattohoidon koulutusta voitaisiin kehittää käynnissä olevan EduPal-kärkihankkeen pohjalta. Hoitotyöntekijöiden on tunnettava saattohoitoon liittyvät suositukset sekä näyttöön perustuva tieto ja toimittava niiden mukaisesti. Jokaisessa yksikössä, jossa saattohoitoa toteutetaan, tulee olla yhtenäiset linjaukset esimerkiksi kivunhoitoon, koska kivunhoito toteutuu selvitysten mukaan puutteellisesti. Järjestöt ovat keväällä nostaneet aihetta keskuteluun #saattohoitopakkaus-kampanjassaan. - Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, siksi #saattohoitopakkaus, järjestöt tiivistävät. Kampanjan suojelijana toimii arkkiatri Risto Pelkonen. - Kuolevan potilaan kohtaamisen ja saattohoidon syväsanoman tulee kuulua jokaisen hoidon ammattilaisen koulutusohjelmaan, Pelkonen painottaa. Parempaa saattohoitoa vaatimassa Suomen Lääkäriliitto ry Tehy ry Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Suomen sairaanhoitajaliitto ry Suomen Terveydenhoitajaliitto ry Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
  13. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Attendo Oy:n Attendo Jalava -toimintayksikköä koskevan valvontapäätöksen. Aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Oy on ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin toimintayksikössä havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Aluehallintovirasto jatkaa toimintayksikön valvontaa ja tekee sinne tarkastuskäynnin erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Aluehallintovirasto katsoo, että asiassa ei ole tarkoituksenmukaista antaa huomautusta yksikön entiselle vastuuhenkilölle, koska hän ei enää toimi yksikön vastuuhenkilönä. Aluehallintovirasto sai 30.1. - 4.2.2019 Varkauden kaupungilta vakavia, välittömään asiakasturvallisuuden vaarantumiseen viittaavia yhteydenottoja Attendo Jalava -toimintayksiköstä, joiden perusteella aluehallintovirasto teki valvontakäynnin toimintayksikköön 5.2.2019. Aluehallintovirasto havaitsi Attendo Jalava -toimintayksikössä merkittäviä puutteita asiakasturvallisuudessa. Attendo Oy esitti kuitenkin tarkastuskäynnillä selvityksen välittömistä korjaustoimenpiteistä siten, että aluehallintovirasto arvioi, että toiminta voi toistaiseksi jatkua. Lisäksi aluehallintovirasto pyysi selvitystä Attendo Oy:ltä ja entiseltä vastuuhenkilöltä. Kuultuaan asianosaisia aluehallintovirasto päätyi siihen, että ei katso huomautuksen eikä lievemmänkään hallinnollisen ohjauksen antamista vastuuhenkilölle vastaisen toiminnan varalle tarkoituksenmukaisena, koska hän ei työskentele enää toimintayksikön vastuuhenkilönä. Saatujen selvitysten perusteella aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Oy on asianmukaisesti ryhtynyt toimenpiteisiin korjatakseen tarkastuskäynnillä esiin tulleet epäkohdat siten, että asiassa ei ole tarkoituksenmukaista enää antaa huomautusta palveluntuottajalle. Aluehallintovirasto edellyttää, että Attendo Oy huolehti siitä, että vastaisuudessa Attendo Jalava -toimintayksikön toiminta täyttää sille lupapäätöksessä ja lainsäädännössä asetetut vaatimukset ja puuttuu epäkohtiin omavalvonnan keinoin. Aluehallintovirasto tekee tarkastuskäynnin Attendo Jalava -toimintayksikköön siinä vaiheessa, kun Attendo Oy:n tekemien korjausten voidaan olettaa vakiintuneen. Aluehallintovirasto ilmoittaa käynnin ajankohdasta toimintayksikölle erikseen.
  14. Rokotuskattavuutta voidaan Suomessa parantaa muun muassa varmistamalla riittävät henkilöresurssit neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Näin esittää rokotustoiminnan kehittämistä selvittänyt työryhmä. Työryhmä ei esitä pakkotoimia rokotuskattavuuden lisäämiseksi. Työryhmän mukaan puuttuvat rokotusannokset lapsille pitäisi pysytä antamaan nykyistä helpommin. Siksi neuvoloissa voisi harkita aukioloaikoja myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta kaikilla perheillä olisi mahdollisuus saada vastaanottoaikoja. Terveydenhoitajilla ja lääkäreillä pitäisi myös olla riittävästi aikaa keskustella vastaanotolla rokotuksiin epäröivästi suhtautuvien vanhempien kanssa. Aikuisille pitäisi saada rokotusaikoja perusterveydenhuollossa ilman viivytyksiä. Lapsen ja huoltajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä työryhmä selkiyttäisi ottaen huomioon lapsen etu ja lapsen terveyden ja hengen suojelun velvoite. Ristiriitoja voi olla erityisesti tilanteissa, joissa vanhemmilla on eriäviä näkemyksiä lapsen rokotuksista. Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun työryhmä käynnistäisi välittömästi. Muistutukset puuttuvista rokotuksista tekstiviestillä suoraan tietojärjestelmästä Potilastietojärjestelmää työryhmä ehdottaa kehitettäväksi niin, että hälytykset puuttuvista rokotuksista määritettäisiin kansallisesti. Järjestelmästä voitaisiin lähettää esimerkiksi tekstiviestillä muistutuksia ja hälytyksiä puuttuvista rokotuksista. Omakanta-palvelua kehitettäisiin niin, että sen kautta voisi helposti itse seurata omaa rokotussuojaa. Rokotuskattavuuden väestöseurantaa työryhmä esittää tehostettavaksi, jotta tietoja rokotuskattavuudesta voitaisiin hyödyntää paikallisesti nykyistä paremmin. Rokotustoimintaan liittyvän palvelujärjestelmän ja lainsäädännön kehittämisen lisäksi työryhmä esittää, että rokotuksia koskevan tiedon ja opetuksen määrää lisätään perusopetuksessa ja toiseen asteen koulutuksessa. Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutukseen sisällytettäisiin nykyistä enemmän tietoa rokotuksista ja rokottamisesta. Luottamusta rokotuksiin viestintää tehostamalla Rokotusten myötä monet taudit ovat käytännössä hävinneet, minkä vuoksi tieto ja ymmärrys rokotusten tarpeellisuudesta ja tautien haitallisuudesta on hämärtynyt. Siksi työryhmä lisäisi koko väestölle havainnollista viestintää rokotuksilla ehkäistävissä olevista taudeista, niiden oireista ja mahdollisista komplikaatioista väestö- ja kieliryhmät huomioon ottaen. Työryhmä kohdentaisi lisää rahoitusta rokotuskattavuuteen ja -luottamukseen vaikuttavien syiden tutkimukseen. Rokotustoiminnan kehittämistä selvittäneen työryhmän loppuraportti
  15. Digitaalinen työnantajamielikuvaa luotaava palvelu Tunto tarjoaa mahdollisuuden tutustua muiden antamiin työnantaja-arviointeihin ja kannustaa työntekijöitä jakamaan kokemuksiaan työnantajista oman uransa eri vaiheilta. Palvelusta löytyy kattavasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajia niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Kun jätät arviosi Tuntoon vähintään yhdestä työnantajasta toukokuun loppuun mennessä, voit voittaa yhden kuukauden palkan arvoisen matkalahjakortin (arvo 3220 €, palkinnon arvo on laskettu Suomen mediaanipalkan mukaan). Lue lisää kilpailusta: www.tuntopalvelu.fi/artikkeli/9699 Palvelu lanseerattiin alkuvuodesta. Alussa mukana oli vain yksityisiä yrityksiä, nyt mukaan on saatu myös julkisen puolen työpaikat. Katso esimerkiksi sairaanhoitopiirit: https://www.tuntopalvelu.fi/haku/sairaanhoitopiiri/1
  16. Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi palkittiin Venny Snellman -tunnustusapurahalla. Leino-Kilpi sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä hoitotyön koulutuksen kehittämisestä ja siihen vaikuttamisesta sekä hoitotyön roolin vahvistamisesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Leino-Kilpeä kiitellään erityisesti hänen ainutlaatuisen kansainvälisen uransa ansiosta. – Hänen kansainvälinen toimintansa hoitotieteen kehittäjänä on ollut laaja ja merkittävä. Leino-Kilpi toimii muun muassa kansainvälisten rahoittajien käyttämänä arvioitsijana. Lisäksi hän on arvioinut useiden kansainvälisten yliopistojen hoitotieteellistä tutkimusta. Jo parinkymmenen vuoden ajan hän on saanut erilaista rahoitusta EU:lta, sekin on hyvin ainutlaatuista maassamme. Hän on vaikuttanut vahvasti suomalaisen hoitotyön tunnettuuteen ja arvostukseen maailmalla, sanoo Sairaanhoitajien koulutussäätiön puheenjohtaja Sirpa Luukkainen. Helena Leino-Kilpi on toiminut Kings College Londonin kansainvälisessä ohjausryhmässä ja on parhaillaan muun muassa arvostetun hoitoalan yliopiston Trinity Collegen, School of Nursing and Midwiferyn vieraileva professori. – Olen hyvin iloinen ja ylpeä siitä, että olen päässyt tässä tehtävässäni esimerkiksi kehittämään heidän tutkimusstrategiaansa ja oppinut myös heiltä, sanoo Leino-Kilpi. Vuodesta 1998 lähtien Helena Leino-Kilpi on toiminut hoitotieteen professorina Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitoksella sekä hoitotieteen laitoksen johtajana. Hän opettaa niin perus- kuin tohtorikoulutuksessa. Leino-Kilpi toimii myös sivutoimisena ylihoitajana TYKS:ssä, jossa hän muun muassa koordinoi tutkimustoimintaa. – Sivutoimi mahdollistaa suoran yhteyden hoitoalan ammattilaisiin. Haluan korostaa, että yhtäkään tutkimussuunnitelmaa tai rahoitushakemusta ei ole syntynyt ilman kontaktia hoitotyön käytännön tai koulutuksen ammattilaisiin. Helena Leino-kilpi on tunnettu erityisesti hoitotyön etiikan asiantuntijuusalueella. Leino-Kilpi sanoo etiikan alan tutkimuksen olevan Suomessa edelleen liian niukkaa. – Kansainvälinen yhteisö on mahdollistanut kehitykseni – ja minä olen osaltani voinut tukea suomalaisten tutkijoiden kansainvälistymistä. Etiikan tutkijoilla on vahva eurooppalainen verkosto, jossa Suomikin on mukana. Etiikan lisäksi Leino-Kilven tutkimusaloja ovat kliinisen hoitotyön laatu sekä terveydenhuollon koulutus. Hänellä on yli 500 kansainvälistä tieteellistä julkaisua tutkimusalueiltaan. – Olen voinut vaikuttaa moniin asioihin. Ohjauksessani on valmistunut runsaat 60 erinomaista, hoitotyötä kehittämään kykenevää tohtoria. Olen ylpeä heistä jokaisesta ja pyrin seuraamaan heidän urakehitystään. Tällä alueella on ollut erityisen ilahduttavaa olla mukana kehittämässä maamme kansainvälisesti tunnettuja ja lukuisille kielille käännettyjä mittareita: kliinisen oppimisympäristön CLES-mittaria, hoitotyöntekijän kompetenssia arvioivaa Nurse Competence Scale-mittaria sekä etiikan alueelle läheisesti kuuluvaa Individualized Care-mittaria. Parhaillaan testaamme kansainvälisesti uutta moraalisen rohkeuden mittaria. Leino-Kilpi sanoo arvostavansa kovasti sellaista, että joku rohkeasti käynnistää uutta ja ajaa pitkäjänteisesti tärkeänä pitämiään asioita. Venny Snellman oli hänen mukaansa juuri tällainen henkilö. – On suuri kunnia saada nimenomaan hänen nimeään kantava tunnustus. Maassamme tunnustuksia on vähän ja pidän tätä erityisessä arvossa. Laitan sen korkealle paikalle ansioluettelossani ja kerron asiasta ylpeänä kansainvälisille kollegoilleni. Vennynä Leino-Kilpi haluaa hyödyntää tunnustusta, jotta hoitotieteen merkitys tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä saisi sille kuuluvan aseman. – Tehtäväni sekä Vennynä että hoitotieteen professorina on hoitotyön roolin vahvistaminen – ja vaikkapa poliitikkojen tietoisuuden lisääminen siitä, että terveydenhuolto ei ole vain lääkärien työtä. Sairaanhoitajien koulutussäätiö, SHKS, on jakanut Venny Snellman -tunnustusapurahaa vuodesta 2000 alkaen. Säätiö luo toiminnallaan edellytyksiä hoitotyön ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja hoitotyön koulutukseen tukemalla hoitotieteellistä tutkimusta ja merkittäviä hoitotyön kehittämishankkeita. Tunnustus myönnetään vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Tunnustuksen suuruus on 5000 euroa. Helena Leino-Kilpi on jo 19. Venny Snellman -tunnustuksen saanut vaikuttaja.
  17. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt kasvuun viime vuonna, osoittavat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Ikäryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat tasoittuneet alle 50-vuotiaitten ikäryhmissä. Ammattiryhmien välillä on edelleen moninkertaiset erot vuotuisissa sairauspäivissä. Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka, minkä jälkeen vuosittaisten sairauspoissaolopäivien määrä on pysynyt tasaisena ollen noin 16,7 päivää /työntekijä. Viime vuonna kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät nousuun, kun kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää. Lyhyet, 1–3 päivää kestävät sairauspoissaolokerrat jatkoivat lisääntymistään, mutta myös pitemmät kerrat kääntyivät kasvuun. Ammattiryhmien välillä suuria eroja sairauspoissaolojen määrissä Ammattiryhmien välillä on edelleen jopa 34-kertaiset erot sairauspoissaolopäivissä. Vähiten kunta-alalla pois työstä oman sairauden takia ovat rehtorit (6,5 pv), lehtorit ja tunti-opettajat (8,5 pv) ja lääkärit (9,9 pv). Kuntatyöntekijöistä eniten sairauspoissaolopäiviä on kodinhoitajilla (31,9 pv), koulunkäyntiavustajilla (26,7 pv) lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla (24,9 pv), lastenhoitajilla (23,14 pv) sekä sairaanhoitajilla (19,48 pv). Varsinkin nuorimmilla sairauspoissaolot ovat lisääntyneet Ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet. Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat olivat poissa töistä sairauden takia keskimäärin 21 pv, 40–50-vuotiaat 16 pv, 30–40-vuotiaat 15 pv ja alle 30-vuotiaat 13 päivää. Vuonna 2018 nuorimpien ikäryhmien välinen ero oli tasoittunut. Kun yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 19 pv, niin alle 30-vuotiaat, 30–40-vuotiaat sekä 40–50-vuotiaat 16 pv. – Nämä luvut ovat kuntatyön ja erityisesti kuntatyössä olevien nuorten työelämässä jaksamisen kannalta huolestuttavia, sanoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta. Kunta-alan tilanne heijastelee yleistä sairauspoissaolotilannetta. Kelan tilastot ovat samansuuntaiset kuin kunta-alan luvut. Kelan sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2017. Tämä nousu johtui lähinnä mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäiväkausien yleistymisestä ja ennen kaikkea nuorilla. Samoin pitkien sairauspoissaolojen väheneminen päättyi, kuten myös kunta-alalla 2018. Tarkempaa tietoa ja grafiikkaa kunta-alan sairauspoissaoloista löytyy Työterveyslaitoksen Työelämätietopalvelusta alkaen vuodesta 2000. https://www.tyoelamatieto.fi/#/fi/dashboards/kunta10-sick-leave
  18. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt kahden hoivakodin valvonnan, joissa molemmissa puutteet tuli korjata uhkasakon nojalla. Attendo Rantalan osalta uhkasakon suuruus oli 350 000 euroa ja Esperi hoivakoti Paatelan osalta sen suuruus oli 70 000 euroa. Molempien hoivakotien osalta havaitut puutteet on korjattu niin, että aluehallintovirasto katsoo toiminnan olevan lainmukaista eikä uhkasakkoja ole tarvetta laittaa täytäntöön. Molemmat hoivakodit sijaitsevat Muuramessa. Hoivakoti Rantala, Attendo Oy Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto velvoitti 11.4.2019 Attendo Oy:n 350 000 euron sakon uhalla huolehtimaan 2.5.2019 mennessä siitä, että Attendo Rantalassa on asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Hoitohenkilöstömitoitukseksi on edellytetty vähintään 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ja hoiva-avustajia voi olla hoitohenkilöstöstä yksi 15 asukasta kohden. Lisäksi yksikköön on edellytetty luvan mukaisesti 0,1 työntekijää asiakasta kohden tukipalvelutehtäviin ja neljä sairaanhoitajaa. Aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Rantalan henkilöstömitoitus on saatettu lainmukaiseksi ja valvonta-asian käsittely aluehallintovirastossa päättyy. Attendo Oy:lle asetettua uhkasakkoa ei laiteta täytäntöön. Perusteluina päätökselle on, että saadun selvityksen perusteella Attendo Rantalan hoitohenkilöstömitoitus on aluehallintoviraston edellyttämällä tasolla ja yksikössä on luvan edellyttämä määrä avustavaa henkilöstöä sekä sairaanhoitajia. Lisäksi yksikön viriketoimintaa on tehostettu ja yksikön piha-alueiden parannustyöt aloitetaan toukokuussa asiakkaiden ulkoilumahdollisuuksien ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Attendon Oy:n antaman selvityksen mukaan konsernitasoisesti on käynnistetty kehittämishankkeita, muun muassa omavalvontasuunnitelmien ja lääkehoitosuunnitelmien päivittämiseksi sekä esimiehen työtä helpottavien järjestelmämuutosten käyttöön ottamiseksi. Lisäksi Attendo Oy:lle tulee 12 alueellista rekrytointikoordinaattoria henkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Hoivakoti Paatela, Esperi Care Oy Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on velvoittanut 15.11.2018 VitaDays Oy c/o Esperi Care Oy:n 70 000 euron sakon uhalla huolehtimaan 31.12.2018 mennessä siitä, että Hoivakoti Paatelassa on asiakkaiden hoitoisuuteen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Hoitohenkilöstömitoitukseksi on edellytetty 0,73 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ja 0,15 työtekijää asiakasta kohden tukipalvelutehtäviin. Yksikön toteutunutta hoitohenkilöstömitoitusta on tarkistettu kevään 2019 aikana. Viimeisimmässä tarkastuksessa Esperi Care Oy:n aluepäällikön 18.4.2019 toimittamien hoivatyöntekijöiden tuntien perusteella yksikön toteutunut mitoitus on ollut 0,76 htv asukasta kohden. Myös yksikön tukipalvelutehtäväresurssi on aluehallintoviraston edellyttämän mukainen. Aluehallintovirasto katsoo, että Hoivakoti Paatelan henkilöstömitoitus on saatettu lainmukaiseksi ja valvonta-asian käsittely aluehallintovirastossa päättyy eikä asetettua uhkasakkoa laiteta täytäntöön. Lähde: AVI
  19. Lyhyt hoitojakso osastolla tuo haasteita syöpäpotilaan psykososiaaliseen tukemiseen, todetaan Oulun ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä. Opinnäytetyön ovat tehneet Katri Kotajärvi, Anniina Niemelä ja Maija-Leena Österberg osana sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoa. Tutkimme opinnäytetyössämme erään sairaalan osaston hoitajien näkemyksiä syöpäpotilaiden psykososiaalisesta tukemisesta lyhytaikaisessa hoitokontaktissa. Lisäksi tarkastelimme, minkälaisia keinoja tai menetelmiä hoitajilla on käytössä kohdatessaan syöpäpotilas hoitotyössä. Hoitajien mukaan syöpäpotilaan psykososiaalinen tuki tulee vähän esille osastolla lyhyiden hoitoaikojen vuoksi. Osastolla ei ole varsinaisia ohjaustilanteita ja psykososiaaliseen tukemiseen ei ole erityisiä menetelmiä käytössä. Kaikki hoitajat kokivat tarvitsevansa lisää tukea ja valmiuksia kaikkiin psykososiaalisen tukemisen tilanteisiin, emotionaaliseen, tiedolliseen ja käytännön tukemiseen. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelurungon kysymykset olivat puolistrukturoituja eli kysymysten tarkka asettelu ja järjestys puuttuivat. Toteutimme aineiston hankinnan kahdella ryhmähaastattelulla, jotka nauhoitettiin. Haastateltavina oli neljä sairaanhoitajaa/lähihoitajaa erään sairaalaan osastolta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyössämme tulee selvästi esille, että lyhytaikaisen hoitokontaktin vuoksi kokonaisvaltainen hoito jää taka- alalle ja hoidetaan helposti vain syöpähoitoihin liittyviä komplikaatioita. Kyseisellä osastolla ei toteuteta varsinaisia syöpähoitoja, mikä vaikuttaa psykososiaaliseen tukemiseen. Hoitajat siirtävät vastuuta psykososiaalisesta tukemisesta hyvin herkästi mahdolliseen jatkohoitopaikkaan. Osastolta tehdään yhteistyötä sekä sairaalan ulkopuolisten että sairaalan sisällä toimivien yhteistyötahojen kanssa. Hoitajat hyödyntävät esimerkiksi sairaalan omaa psykiatrista sairaanhoitajaa ja sairaalapastoria tai ulkopuolisista tahoista kunnan syöpähoitajaa. Kriisin vaiheet vaikuttavat syöpäpotilaan tuen tarpeeseen. Kriisin vaiheista alkujärkytyksen aikana tuen tarve on suurin. Hoitaja huomaa hyvin nopeasti, missä kriisin vaiheessa syöpäpotilas on ja sen mukaan pyritään tukemaan potilasta. Tiedollinen tukeminen on hoitajien vahvinta osa- aluetta, heillä on siihen olemassaan muun muassa osaston syöpähoitajan kokoama fläppitaulu, johon on koottu kaikki oleellisimmat tiedot. Hoitajat kokevat puolestaan riittämättömyyttä syöpäpotilaan emotionaalisessa tukemisessa. Tarkastelemissamme muissa syöpäpotilaan psykososiaaliseen tukemiseen liittyvissä tutkimuksissa ja opinnäytetöissä emotionaalinen tukeminen koettiin yhtä lailla tärkeänä ja nykyisellään riittämättömänä. “Kyllä se on ainaki itelle semmonen mistä jatkuvasti koen niinkö niinkö tosi isoa riittämättömyyttä, että ei siihen tarpeeks niinkö pysty. Eihän sitähän me ei tavallaan niinku tiietä sitä potilaan kokemusta, että miten hän on sen kokenut tai omainen tai näin, mutta että itellä siinä on ainaki tosi iso niinkö riittämättömyyen tunne niissä tilanteissa,” toteaa eräs opinnäytetyömme haastatteluun osallistuneista hoitajista. Hoitajat kokevat antavansa vähän käytännön tukea syöpäpotilaille. He ottavat yhteyttä muihin tarvittaviin ammattilaisiin, esimerkiksi sosiaalihoitajaan ja fysioterapeuttiin, joita syöpäpotilas tarvitsee käytännön tueksi. “Mutta se, että mitä hoitajana niinkö käytännön tukea pystyn tarjoamaan niin musta tuntuu, että ei mitään muuta kuin että pystyn neuvomaan sen tahon niinkö just se oman kunnan apuvälinenlainaamo tai kotihoito, mutta se et konkreettista niin en. Semmosta toki just et ollaan vaikka sinne kotihoitoon yhteydessä ja pyydetään vaikkapa sitä palvelutarpeen arviointia tai tämmöstä,” toteaa eräs opinnäytetyömme haastatteluun osallistuneista hoitajista. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että hoitajat kokevat tarvitsevansa lisää tukea ja valmiuksia kaikkiin kolmeen psykososiaalisen tukemisen osa- alueisiin. Hoitajat kokevat tarvitsevansa syöpäpotilaan tukemiseen yksinkertaisia tukemiskeinoja, esimerkiksi check –listoja, joiden avulla muistaisi huomioida kaikki potilaan hoitoon liittyen olennaiset asiat. Lisäksi tarvittaisiin neuvoja ja keinoja keskustelun aloittamiseen. Hoitajat kokevat epävarmuutta syöpäpotilaan emotionaalisessa tukemisessa. He pelkäävät aloittaa keskustelua, kun eivät tiedä miten potilas vastaa ja pystyvätkö vastaamaan taas potilaan vastaukseen riittävällä tavalla. “Tämmösiä menetelmiä niinku mitä vois oikeesti niinku käyttää”, toteaa eräs opinnäytetyömme haastatteluun osallistuneista hoitajista. Pohdimme yhdessä opinnäytetyöprosessin loppupuolella kehitysehdotuksena sitä, että sairaanhoitajaopintoja ajatellen opintoihin olisi hyvä sisällyttää enemmän opintoja, joita ei jaotella niin karkeasti somaattiseen hoitotyöhön ja mielenterveyshoitotyöhön. ”Ihminen on niin vahvasti psykofyysinen kokonaisuus, että emme hoitajina voi missään tilanteessa, missään työtehtävässä, ohittaa tätä tosiasiaa. Mieli vaikuttaa kehoon, kehomme oirehtii mielen järkkymisiin. Fyysiset vaivat puolestaan saavat mielenterveyden horjumaan. Tästä aiheesta minun ja opinnäytetyöparieni mielestä pitäisi paljon enemmän puhua jo sairaanhoitaja-koulutuksessa, sisällyttää psykofyysisyys omanaan opintoihin. Tänä päivänä on liikaa mielestäni jaoteltu psykiatrinen ja somaattinen puoli jo opinnoissa erikseen. Totuus on kuitenkin se, että somaattisen puolen hoitajakin tarvitsee jokaista potilasta kohdatessaan ja hoitaessaan psykiatrisen puolen taitoja, jotta potilas tulisi hoidettua kokonaisvaltaisesti. Aivan kuten toisinpäinkin.” Anniina Niemelä Katri Kotajärvi, Anniina Niemelä & Maija-Leena Österberg 2019 OAMK Hoitotyön tutkinto- ohjelma, sairaanhoitaja Opinnäyte: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905077991
  20. Maailman käsihygieniapäivää vietetään 5. toukokuuta. WHO:n kampanjan tunnuslauseena on: ”SAVE LIVES: Clean Your Hands”. Tätä vuosittaista päivää vietetään jo kymmenettä kertaa, mukana on ollut alusta alkaen myös suomalaisia sairaaloita ja muita terveydenhuollon yksiköitä. Antibiooteille resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot ovat kasvava kansanterveysongelma Euroopassa. Suuri osa näistä on ehkäistävissä parantamalla käsihygieniaa, sillä se on tärkein yksittäinen toimenpide, jolla estetään bakteerien leviäminen sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon laitoksissa. – Työkaluista paras käsihygieniassa on paljas iho, sormenpäistä kyynerpäihin asti. Joten unohda pitkät hihat, kellot, sormukset ja rannekorut. Kynnetkin tulisi olla luonnolliset ja lyhyet, muistuttaa sh, THL:n tutkija Dinah Arifulla. Lisää tietoa Käsihygieniaohjeet (THL) Maailman käsihygieniapäivä (WHO)
  21. Vantaalla on todettu 28.4.2019 aikuisella tuhkarokko. Tartunnanjäljitys on käynnistetty. Tartunta on saatu ulkomaanmatkalla Itä-Euroopassa. Euroopassa esiintyy tuhkarokkoepidemioita maissa, joissa rokotuskattavuus ei ole riittävän korkea. Sairastunut henkilö on saanut lapsuuden kotimaassaan yhden rokotteen tuhkarokkoa vastaan, minkä vuoksi hänen tartuttavuutensa on vähäinen. Vantaan kaupungin tartuntatauti- ja hygieniayksikkö on kartoittanut altistuneet yhdessä HUSin Epidemiologisen yksikön ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Osa altistuneista ehditään suojata MPR-rokotteella, mikäli henkilö ei ole saanut aiemmin kahta rokotetta tai sairastanut tautia. Sairastunut on lisäksi matkustanut 26.4.2019 klo 19.30 Tallinnasta Helsinkiin lähteneellä Tallink Megastar –laivalla. Tallink Silja ottaa mahdollisuuksien mukaan erikseen yhteyttä matkustajiin, jotka olivat kyseisellä laivavuorolla. HUS in alueella todetaan vuosittain 1–9 tuhkarokkotapausta, joissa tartunta on pääosin saatu ulkomaanmatkalla. Tuhkarokko on Suomessa harvinainen tauti, sillä rokotuskattavuus on hyvä MPR-tauteja (tuhkarokkoa-sikotautia-vihurirokkoa) vastaan. Vuonna 2016 syntyneistä lapsista yli 96 % on saanut MPR-rokotuksen, mikä antaa hyvän laumasuojan. Lähde: HUS
  22. Vaikka helium nostaa ilmapallon ilmaan turvallisesti, sen vetäminen henkeen voi olla hyvin vaarallista. Oikein käytettynä helium ei ole vaarallinen kaasu. Se on ominaisuuksiltaan erittäin kevyt, palamaton, myrkytön, väritön ja hajuton kaasu. Heliumin hengittämiseen liittyy kuitenkin suuri turvallisuusriski. Heliumia ei saa vetää henkeen – edes piloillaan Aku Ankka -äänen aikaansaamiseksi – sillä sen hengittäminen voi olla hengenvaarallista. Kun ihminen hengittää pelkkää heliumia, se syrjäyttää hapen keuhkoista. Tällöin elimistön hapensaanti vähentyy tai pahimmillaan estyy kokonaan. Heliumkaasun hengittäminen voi johtaa tajuttomuuteen ja pahimmillaan jopa kuolemaan. Heliumia hengittänyt voi tukehtua äkkiarvaamatta, sillä helium estää normaalin hengitysrefleksin. Jo muutama sisäänhengitys voi johtaa tukehtumiseen henkilön sitä itse tajuamatta. Myös äkillinen liikuntakyvyn menetys ja tajunnan menetys ovat mahdollisia. Ensiapuohjeet: Jos henkilö osoittaa hapenpuutteen oireita, tarkista hengittääkö henkilö itsenäisesti. Tarvittaessa aloita hätäensiapu, soita hätäkeskukseen ja noudata sieltä annettuja ohjeita. Lisätietoja: http://www.aga.fi/helium
  23. Suomen sairaanhoitajaliitto, Tehy ja Hallintoylihoitajat ovat huolissaan hoitotyön johtajien määrän vähentämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä näkyy erityisesti laatuongelmina ikäihmisten palveluissa, joissa hoitotyön vastaavilla ei ole useinkaan hoitotyön koulutusta eikä sisällön osaamista. Esimerkiksi vuonna 2016 terveyskeskusten palveluita käytti noin 3,8 miljoonaa asiakasta ja erikoissairaanhoidossa hoidettiin 1,8 miljoonaa potilasta. Näin laaja palvelutoiminta edellyttää laadukasta hoitotyön johtamista, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Järjestöt korostavat, että erityisesti osaston- ja apulaisosastonhoitajien merkitys on keskeinen sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten viemisessä käytäntöön. Siksi päättäjien tulisi ymmärtää, että lähiesimiesten määrän vähentäminen on todellinen uhka niin potilaiden hoidolle kuin henkilöstön jaksamiselle. Järjestöt vaativat hoitotyön johtajia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kaikille johtamisen tasoille. Järjestöt myös edellyttävät, että tulevissa sote-rakenteissa on oltava hoitotyön johtajia, joilla on taloudellista vastuuta ja toimivaltaa ohjata resursseja. Hoitotyön johtamisen nimikkeet on myös voitava yhdenmukaistaa kansallisesti, jotta nimikkeet ovat vertailtavissa kansainvälisesti. Potilaiden tai asiakkaiden on voitava tunnistaa hoitotyön johtaja nimikkeen perusteella. Kuka tahansa ei voi toimia hoitotyön johtajana. Järjestöt myös edellyttävät, että organisaation hallintosääntöön kirjataan vähintään ylimmän hoitotyön johtajan toimenkuva ja tehtävät sekä siihen liittyvä toimivalta ja vastuu. Lue kannanotto
  24. Palveluntuottajien tulee säilyttää potilasasiakirjoja potilasasiakirja-asetuksessa säädettyjen säilytysaikojen mukaisesti, myös toiminnan lopettamisen jälkeen, muistuttaa Aluehallintovirasto. Paperisten potilasasiakirjojen asianmukaisessa säilyttämisessä on ollut ongelmia toiminnan loppuessa erityisesti itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla. Tähän on nyt saatu ratkaisu Kelan arkistointipalvelun kautta. Viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti yksityisen sektorin toimintansa lopettaneiden palveluntuottajien paperiasiakirjojen arkistointi käynnistyi Kelassa tämän vuoden alusta. Kiinnostus on ollut erittäin suurta ja arvioitu vastaanotettavien asiakirjojen määrä on ollut todella iso. Aineistoja on otettu vastaan Kelan Helsingin päätoimitalon lisäksi Kuopion, Tampereen ja Oulun palvelupisteissä. Toukokuun aikana vastaanotto käynnistyy näiden lisäksi Turussa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Myös aineistojen järjestäminen Kelan päätoimitalon arkistossa on aloitettu. Arkistointipalvelu edellyttää kirjallisen sopimuksen tekoa ennen aineistojen siirtoa. Sopimuksia on tehty ja aineistoja siirretty tähän mennessä noin 40:ltä pieneltä toimijalta ja aineistojen koot vaihtelevat suuresti. Yhden toimijan aineistossa on keskimäärin 400-500 potilaan paperit. Arkistointipalvelun pysyvä infosivu on julkaistu kela.fi –sivustolla Tietoa Kelasta –osiossa. Linkki sivulle: https://www.kela.fi/paperisten-potilasasiakirjojen-arkistointipalvelu
  25. Hoitajat.net

    Ruotsin paras haavahoitaja on suomalainen

    Ruotsin haavahoitajien yhdistys valitsee vuosittain vuoden haavahoitajan. Tänä vuonna tunnustus annettiin sairaanhoitaja Soile Kangasniemelle. Hoitajat.net onnittelee!
×
×
  • Create New...