Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 242 results

  1. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) valtuusto hyväksyi esityksen, hallinnon palkkioita korotetaan 20 prosenttia. Asia on herättänyt voimakasta närää henkilöstön keskuudessa, koska samaan aikaan PPSHP on julkistanut säästöohjelman, jossa edellytetään kulujen karsimista henkilöstökuluista. Koulutuksiin pääsyä ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä on tiukennettu. Sairaanhoitopiirin valtuusto äänesti asiasta, koska valtuutettu Maire Turtiainen esitti hallituksen korotusesityksen hylkäämistä. Hallituksen esitys voitti äänin 299,07 – 101,60. Henkilöstön edustajat kritisoivat johtoa muun muassa pelisilmän puutteesta. Korotuksia ei rahamäärällisesti pidetä valtavina, mutta niiden ehdottaminen samaan aikaan, kun hoitohenkilöstöstä säästetään, on aiheuttanut ärtymystä. Sairaanhoitopiirin hallituksen mukaan korotukset ovat linjassa muiden yliopistosairaanhoitopiirien palkkioiden kanssa. Kokouspöytäkirja Uutinen hallituksen esityksestä 23.11.2019.
  2. Hoitajat.net

    Lastenhoitajat hätää kärsimässä

    Varhaiskasvatuksessa työskentelevien lastenhoitajien uupumus on lisääntynyt hälyttävästi, kertoo ammattiliitto Tehy tiedotteessaan. Tilanne käy ilmi Tehyn varhaiskasvatuksessa työskenteleville lastenhoitajille suunnatusta kyselystä. Kyselyyn vastasi yli 1 400 lastenhoitajaa eri puolilta Suomea. – Varhaiskasvatukseen on tulossa seuraava vakava vetovoimaongelma, ennustaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Rytkönen pelkää, että matala palkka ja kuormittava työ karkottavat nuoria lähihoitajia alalta. – Lastenhoitajat ovat varhaiskasvatuksen huippuammattilaisia. He ovat valinneet hienon ammatin, ja he haluavat tehdä työnsä hyvin. Työpaikan arki on kuitenkin niin raadollisen raskas, että alan vaihto alkaa sielläkin tuntua ainoalta vaihtoehdolta. Lastenhoitajien uupumus johtuu työolojen heikentymisestä. Varhaiskasvatuslakiin tehtiin 2015 uudistus, joka siirsi painopistettä pedagogiikkaan. Varhaiskasvatussuunnitelmien tekotapa muutti työnjakoa ja lastenhoitajien roolia työpaikoilla. Liian tiukka mitoitus ja työvuorojen jatkuva muuttaminen lisäävät kuormitusta. Kuormitus ei katoa vapaalla, koska lastenhoitajien oletetaan olevan tavoitettavissa myös tuolloin ja ilman korvausta. “Olen työskennellyt 36 vuotta päiväkodissa. Työ on ollut mukavaa ja olen kokenut työni tärkeäksi. Nyt tuntuu tämän uuden vasun myötä, että arvostus meitä lastenhoitajia kohtaan on todellakin laskenut. Ihan kuin emme enää osaisi mitään. Voisiko päästä jo eläkkeelle!!!“ Laadukas varhaiskasvatus vaatii suunnittelua ja tiimityötä, mikä ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnitteluun varattu aika toteutuu hyvin vaihtelevalla tavalla eri päiväkodeissa ja eri paikkakunnilla. On päiväkoteja, jossa suunnittelun ajankäyttö katsotaan ryhmän tilanteen mukaan. On myös päiväkoteja, joissa suunnitteluaikaa lähtökohtaisesti käytetään enimmäismäärä, jolloin lastenhoitaja jää pääasialliseen vastuuseen lapsista. Tehyn mielestä kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset tarvitsevat ehdottomasti aikaa suunnitella ja kehittää toimintaa ja omaa työtään. Nykyisellään liian tiukka mitoitus estää pitkäjänteisen suunnittelun niin laadukkaasti kuin lapsen etu vaatisi. Suomalainen päiväkoti on edelleen yksi maailman parhaista. Jotta se sellaisena myös pysyisi, on oltava valmis tarvittaessa korjaamaan suuntaa. – Varhaiskasvatuksessa vaikuttavat arvot ja tehdyt valinnat tuntuvat työntekijöiden lisäksi perheiden ja lasten arjessa, Rytkönen muistuttaa.
  3. Tehyn viisi valtuustoryhmää pyysi nykyistä puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä jatkamaan järjestön puheenjohtajan tehtävässä kaudella 2021-2025. – Olen erittäin otettu näin laajasta tuesta ja luottamuksen osoituksesta. Lupaan olla käytettävissä tähän tärkeään tehtävään myös seuraavalla kaudella. On hienoa taistella näin vahvan tuen turvin eturivissä jäsentemme etujen ja aseman parantamiseksi, toteaa Millariikka Rytkönen. Valtuustoryhmien edustajat totesivat, että tuki nykyisen puheenjohtajan jatkokaudelle laajalla rintamalla on viesti myös liittokierrokselle. Tavoitteiden takana on yhtenäinen joukko. Sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn ylintä päätösvaltaa käyttää 83-jäseninen valtuusto. Seuraavat valtuustovaalit ja valtuuston järjestäytymiskokous ovat keväällä 2021. Rytköstä jatkokaudelle pyytäneet valtuustoryhmät ovat Arvo ammattitaidolle - Värdera Yrkeskunskapen, Sitoutumattomat ja keskiryhmät SITKE, Tehyläiset Vihreät, Vasemmisto ja sitoutumattomat ja Tehyn Yhdessä Eteenpäin. Valtuustoryhmä Vapaat Vaikuttajat tukee myös Rytkösen jatkokautta, mutta päättää muodollisesti asiasta myöhemmin.
  4. Henkilökunnan vaihtuvuuden aiheuttamat ongelmat käyvät ilmi Etelä-Suomen aluehallintoviraston raportista, jossa tarkastellaan yksityisiin ikäihmisten hoivakoteihin tehtyjen tarkastuskäyntien havaintoja. Havainnot perustuvat kuntien ja sote-kuntayhtymien yksityisiin hoivakoteihin keväällä 2019 tekemiin tarkastuskäynteihin sekä aluehallintovirastolle vireille tulleisiin valvontailmoituksiin. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueen vanhuspalvelujen järjestämisessä on samantyyppisiä, runsasta keskustelua herättäneitä pulmia kuin muuallakin maassa. Näistä ammatillisen henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys muodostavat isoimman rakenteellisen ongelman. Sekä hoito- ja hoivahenkilökunnan että esimiesten rekrytointi on haastavaa. Myös tukipalveluhenkilökunnan rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Henkilöstön vaihtuvuudesta seuraa lukuisia toiminnan järjestämiseen liittyviä ongelmia. Tilanne näyttäytyy muun muassa lääkitysturvallisuudessa, mikä on uhka myös asiakasturvallisuudelle. Epävakaa esimies- ja henkilökuntatilanne, henkilökunnan vähäisyys ja kuntouttavan henkilökunnan puute kytkeytyvät ainakin osittain siihen, miten hoivakodeissa järjestetään asiakkaiden elämänlaatua parantavaa toimintaa, kuten virkistys- ja kuntoutustoimintaa. AVIn mukaan hoiva- ja hoitohenkilökunnan heikko saatavuus ja ammatillisen henkilökunnan vaihtuvuus muodostavat isoimman ongelman vanhuspalveluiden laadulle ja järjestämiselle. Tällaisessa vaikeassa tilanteessa myöskään omavalvontaa ei saada juurtumaan tavoitellulla tavalla osaksi yksiköiden ja henkilöstön jokapäiväistä toimintaa. Toivottavaa ei ole kehityssuunta, jossa henkilökunnan vaikean saatavuuden tai kustannuspaineiden vuoksi ympärivuorokautista asumista vähennetään ja siirrytään pienemmällä henkilökuntamäärällä toimivaan kevyempään palveluasumiseen, vaikka ikäihmisten hoivan ja palvelujen tarve on entisellään. Tällaisesta muutoksesta on ollut merkkejä jo jonkin aikaa. Isossa osassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueen hoivakodeista toiminta on kuitenkin asianmukaista ja laadullisesti hyvää. Iso osa palvelujen tuottajista on myös ryhtynyt välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin saamansa ohjauksen perusteella. Linkki raporttiin Lähde: AVI
  5. Tuore väitös tarkastelee hoitoalan ammattilaisten suhtautumista robottiapuun. Suomalaisilla hoitoalan ammattilaisilla on erinomaiset edellytykset hyödyntää uutta teknologiaa, mutta samalla myös kriittisiä näkemyksiä siitä, mihin robotteja olisi sopivaa soveltaa. Suomalaisten hoitajien ja fysioterapeuttien kokemuksia ja näkemyksiä roboteista selvitettiin kyselytutkimuksella, jonka tuloksia vertailtiin myös väestötason tilastoihin. Vuoden 2016 lopussa 13 prosenttia suomalaisista hoitoalan ammattilaisista oli tutustunut hoivarobotteihin. Enemmän omakohtaisia käyttökokemuksia heillä oli kotona käytetyistä roboteista, kuten robotti-imureista. Myönteistä suhtautumista hoivarobotteihin edisti kaikenlainen aikaisempi kokemus roboteista. Sen sijaan aikaisempi kokemus terveysteknologiasta yleensä ei osoittautunut merkittäväksi tekijäksi hoivarobottien hyväksynnässä. Suomalaiset ovat hieman myönteisempiä robottiavulle kuin eurooppalaiset keskimäärin, mutta suomalaisten asenteet työssä avustavia robotteja kohtaan ovat muuttuneet 2010-luvun kuluessa koko ajan kielteisemmiksi. Vaikka robotteihin totutellaan jo usealla uudella toimialalla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, työpaikoilla robotisointia edelleen suunnittelevat ja pilotoivat lähinnä vain organisaatioiden johto ja esimiehet. Esimiesasemassa olevilla onkin toimialasta riippumatta verrattain myönteinen asenne oman alansa robotisaatioon. Hoitoalan robotisointi on teknologisena muutoksena vasta harkintavaiheessa. Teknologistumisen tarpeet tiedostetaan, mutta ei olla vielä varmoja, mitkä menetelmät olisivat hyväksyttäviä ja toimivia. Robottien pilottitutkimukset ovat yksi keino vastata näihin kysymyksiin. Vaikka vain pienellä osalla hoitoalan ammattilaisista oli jo omakohtaista kokemusta roboteista, heistä suurin osa osoitti huomattavaa luottamusta siihen, että oppisivat käyttämään ja jopa ohjelmoimaan robotteja työssään. Vastaajilla, joilla oli vahva luottamus omiin edellytyksiin käyttää uutta teknologiaa, oli myös selvästi myönteisempi asenne hoitotyön robotisointia kohtaan. Hoivarobottien hyväksyttävyyteen liittyy lisäksi periaatteellinen puoli: Jotta hoivarobotit voitaisiin toivottaa tervetulleeksi hoitotyön avuksi, niiden täytyy olla yhteensopivia työntekijän henkilökohtaisen arvomaailman sekä työyhteisössä jaettujen asenteiden kanssa. Hoivarobottien hyväksyttävyys riippuu myös siitä, mihin tehtäviin robotteja sovellettaisiin. Esimerkiksi fyysisesti raskaisiin tehtäviin robottiapu oli tervetulleempaa kuin etähoidon ratkaisuihin. Lisäksi hoivarobottien hyödyntämistä välittömissä hoitotehtävissä pidettiin arveluttavampana kuin robottien hyödyntämistä logistiikassa, kirjaustyössä ja muissa tehtävissä, joissa ei olla potilaiden kanssa suorassa vuorovaikutuksessa. Tulokset korostavat työn robotisoinnin yhteissuunnittelua henkilöstön kanssa etenkin sensitiivisillä aloilla. Suunnitteluun osallistaminen tukee työntekijöiden luottamusta omiin edellytyksiinsä käyttää robotteja ja siten myös muutosten hyväksymistä. Eri henkilöstöryhmät olisi hyvä ottaa mukaan neuvotteluihin jo harkintavaiheessa ja antaa tilaa myös kriittisille näkökulmille. Tunnistamalla mahdolliset arvoristiriidat jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin välttää tilanteet, joissa työntekijän odotetaan työskentelevän tilanteissa tai menetelmillä, jotka eivät vastaa hänen arvojaan tai ammattieettisiä periaatteitaan. Hoivatehtävien robotisoinnin yhteissuunnittelu lopulta korostaisi sitä, kuinka roboteilla on edellytyksiä myös tukea eettistä hoitotyötä ja muun muassa vähentää sen fyysistä kuormitusta. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Turjan sosiaalipsykologian alaan kuuluvaan väitöskirjaan Accepting Robots as Assistants: A Social, Personal, and Principled Matter voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1351-7
  6. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) hallitus tarkisti palkkioitaan. Hallitus päätti esittää sairaanhoitopiirin valtuustolle, että hallinnon palkkioihin lisättäisiin 20 prosentin tasokorotus. Hallituksen mukaan korotukset ovat linjassa muiden yliopistosairaanhoitopiirien palkkioiden kanssa. Esitys on aiheuttanut närää henkilöstön keskuudessa, jolta odotetaan samaan aikaan säästöjä. PPSHP on edellyttänyt kulujen karsimista etenkin henkilöstökuluista. Muun muassa koulutuksiin pääsyä ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä on tiukennettu. – Pelisilmä puuttui. Tuollainen päätös tehtiin heti sen jälkeen, kun työntekijöille langetettiin sopeuttamisohjelma, sanoo Tehy PPSHP:n tiedottaja Tatu Tiala. – Väki on jo nyt väsynyttä ja kärmeissään, saavat tästä vain lisäraivoa. Sairaanhoitopiirin viestintäpäällikön mukaan kokouspalkkioita ei ole tarkistettu vuosiin. – Hallituksen jäsenien työmäärä on lisäksi kasvanut paljon viime vuosien aikana. Jossain vaiheessa nämäkin korotukset pitää aina tehdä, sanoo PPSHP:n viestintäpäällikkö Mervi Tervo Twitterissä. Tehyn pääluottamusmies ihmettelee korotusten ajankohtaa. – Oliko ajankohta mitä parhain? Henkilöstö ei tuosta tykännyt ja odottavat nyt itsekin vastaavaa korotusta, sanoo pääluottamusmies Juha Honkakoski. PPSHP:n pöytäkirjat Sairaanhoitopiirin hallituksen kokous 18.11.2019 Toimintamenojen sopeuttamisohjelma loppuvuoden 2019 osalta, 15.10.2019 Päivitys 23.11.2109. klo 21:50: Tarkennettu ingressiä, kyseessä sairaanhoitopiirin hallituksen esitys valtuustolle.
  7. Rokotteen saa omasta terveyskeskuksesta tai marras-joulukuussa HUSin sairaaloiden potilaiden ja lähipiirin rokotuspisteistä. Rokotuspisteet aukeavat 25.11.2019. Influenssarokotukset ovat tärkeä osa HUSin potilasturvallisuustyötä. Viime vuosina yli 95 prosenttia henkilökunnasta on ottanut rokotteen. Koska HUSin yksiköissä hoidetaan influenssapotilaita epidemian aikana joulukuusta huhtikuuhun, on mahdollista, että influenssa voi tarttua potilaasta toiseen. Siksi HUS suosittelee riskiryhmille ja heidän lähipiirilleen influenssarokotetta. HUS järjestää marras-joulukuussa useissa HUSin sairaaloissa matalan kynnyksen influenssarokotuspisteitä. Näin HUSin alueella asuvat potilaat ja heidän lähipiirinsä voivat ottaa maksuttoman rokotteen helposti vaikkapa ohi kulkiessaan. Tiedottaminen vaikeutuu postin lakon vuoksi Aiempina vuosina HUSin rokotuspisteistä on tiedotettu potilaiden kutsukirjeissä. Postin lakon vuoksi ajanvarauskirjeiden postitus viivästyy ja on vaarana, että tieto rokotuspisteistä ei saavuta potilaita ja heidän omaisiaan. -- HUSin rokotuspisteiden suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime vuonna rokotimme näissä pisteissä 5 500 henkilöä, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Rokotuspisteet aukeavat 25.11.2019. Lapsia rokotetaan ainoastaan Uuden lastensairaalan (kuuden kuukauden ikäisestä alkaen) ja Kirurgisen sairaalan (yli kolmevuotiaasta alkaen) matalan kynnyksen rokotuspisteissä. Rokotuspisteiden aukioloajat ja paikat löytyvät tästä linkistä.
  8. Hoitotyön tutkimussäätiön, Hotuksen, johtaja Arja Holopainen on huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ilmenneistä puutteista ja perusteettomista käytäntöjen vaihteluista. Ne voivat olla riski potilasturvallisuudelle ja potilaiden tasa-arvoiselle kohtelulle. - Kaikilla suomalaisilla tulee olla oikeus saada näyttöön perustuvaa, yhtenäistä, tasa-arvoista ja turvallista hoitoa, Holopainen korostaa. Näyttöön perustuvan toiminnan tukena ovat ensisijaisesti hoitotyöntekijöille suunnatut Hotuksen julkaisemat hoitosuositukset ja pääasiallisesti lääkäreille suunnatut Käypä hoidon julkaisemat Käypä hoito -suositukset. Ne täydentävät toisiaan, ja molempia tarvitaan yhtenäisen ja tasalaatuisen hoidon mahdollistamiseksi. - Molemmat edellä mainitut tahot tarvitsevat myös asianmukaisen rahoituksen voidakseen viedä tärkeää työtään eteenpäin, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela painottaa. Puheenjohtaja Hahtela ja tutkimusjohtaja Holopainen ovat huolissaan Suomessa vallalla olevasta käsityksestä, että hoitotyöhön suunnattuja hoitosuosituksia ei pidetä yhtä tärkeinä kuin lääketieteen vastaavia. - Millä muulla selitetään se, ettei valtio rahoita Hotuksen julkaisemien hoitosuositusten laadintaa samassa määrin kuin Käypä hoito -suositusten, Hahtela ja Holopainen kysyvät. Holopainen muistuttaa, että kaikista sote-alan työntekijöistä noin 60 prosenttia on hoitotyöntekijöitä. He ovat koulutustaustaltaan hyvin heterogeeninen ryhmä, joten tarve näyttöön perustuvaa toimintaa tukeville hoitosuosituksille on todellinen. Hoitosuositusten laadinnan lisäksi Hotus kehittää hoitosuositusten käyttöönottoa tukevia rakenteita. - Muutoin hoitosuositukset ja muu tutkimusnäyttö eivät vakiinnu terveydenhuoltolain vaatimalla tavalla hoitotyön käytäntöön, Holopainen toteaa. Hoitotyöntekijöitä työskentelee palveluketjun kaikilla tasoilla, muun muassa perusterveydenhuollossa, muistisairautta sairastavien ja ikäihmisten hoitokodeissa sekä kotihoidossa. Usein juuri näissä työyksiköissä hoitotyöntekijöitä ei ole riittävästi tai he työskentelevät yksin. Lisäksi lääkäripula on näillä sektoreilla arkipäivää. - Oman työnsä päätöksenteon tueksi ja hoitotyön laadun varmistamiseksi hoitotyöntekijät tarvitsevat hoitosuosituksia ja näyttöön perustuvan toiminnan varmistamisen tukirakenteita, sanoo Holopainen. Suomalainen terveydenhuolto ei toimi ilman osaavia hoitotyöntekijöitä. Maailman terveysjärjestö (WHO) on tunnustanut sairaanhoitajien ja kätilöiden merkityksen potilaiden hyvän hoidon varmistamisessa. WHO on julistanut vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi. - Myös meillä Suomessa ensi vuosi on tärkeä sairaanhoitajien ja kätilöiden merkityksen tunnustamiseksi. Olisikin aiheellista saada hoidon tasa-arvoa ja potilasturvallisuutta edistävien hoitosuositusten rahoitus kuntoon, toteaa Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
  9. Sairaanhoitajaliitto on huolissaan perusterveydenhuollon tilasta, muun muassa väestön epätasa-arvoisesta hoitoon pääsystä ja terveydestä. Hallitusohjelmassa todetaan tavoitteena: Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Tämä ei tällä hetkellä toteudu. Hallitusohjelmassa tuodaan ratkaisuna esille muun muassa moniammatillisten sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen, joissa hyödynnetään digitalisointia sekä tuodaan vastaanottotoimintaan uudella työnjaolla eri ammattilaisten työpanosta ja erityistason konsultaatioita. Tavoitteena on lisätä palveluihin noin 1 000 yleislääkäriä. – Näkökulma vääristyy, jos puhutaan terveyskeskusten lääkäripulasta kuin se olisi ainoa asia, joka pitää ratkaista. Nyt pitää keskittyä siihen, minkälaista apua terveyskeskuksessa asioiva potilas tarvitsee, ja miten se hänelle voidaan parhaiten tarjota, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Meidän pitää arvioida, miten kaikkiaan vastaamme asiakkaan tarpeisiin eikä vain siitä, onko lääkäriaikoja tarpeeksi. Ratkaisu seitsemän päivän hoitotakuun toteutumiseen, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja terveyskeskuskriisin ratkaisuun löytyy palveluiden moniammatillisesta kehittämisestä. Hahtelan mukaan palveluprosesseja on jo kehitetty oikeaan suuntaan monissa terveyskeskuksissa. Avovastaanottotoiminnassa sairaanhoitajien itsenäistä työnkuvaa osataan jo hyödyntää. Sairaanhoitajan rooli hoidon tarpeen arvioinnissa on keskeinen: hän pystyy ohjaamaan potilaan oikealle ammattilaiselle ilman turhaa odottelua ja pompottelua. Tätä kannattaa Hahtelan mielestä vielä entisestään kehittää. Tuloksellisiksi, asiakaskeskeisiksi ja kustannustehokkaiksi toimintamalleiksi ovat osoittautuneet myös lääkäri–sairaanhoitaja-työparimalli, sairaanhoitajien asiakasvastaava -malli paljon palveluita tarvitseville ja monisairaille, hoitajavastaanotot, ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuskoulutuksen saaneiden sairaanhoitajien kouluttaminen, ja heidän määränsä lisääminen terveyskeskuksissa. Myös kliinisen hoitotyön asiantuntijoilla voisi olla nykyistä vahvempi rooli terveyskeskusten hoitotyön kehittäjinä. Hahtela näkeekin, että sairaanhoitajien merkitys tulevaisuuden sote-keskuksissa edelleen korostuu väestön vanhetessa ja kroonisten sairauksien lisääntyessä. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan rooli on ollut hyvin keskeinen esimerkiksi Samarian terveyskeskuksessa Espoossa, jossa 70 prosenttia asiakkaista kulkee sairaanhoitajan kautta. Sairaanhoitajaliitto kannustaa päättäjiä satsaamaan sairaanhoitajien osaamisen maksimaaliseen hyödyntämiseen sote-keskusten kehittämisessä. Se voi tarkoittaa sairaanhoitajien lähettämistä lääkkeenmääräämiskoulutukseen, digikoulutukseen tai muuhun täydennyskoulutukseen. Se voi tarkoittaa hoitotyön esimiesten toimivallan ja määrän vahvistamista. Se voi myös tarkoittaa sen varmistamista, että sairaanhoitajakoulutus vastaa kaikilta osin tulevaisuuden haasteisiin. – Ja se tarkoittaa myös sairaanhoitajien arvon ja merkityksen tunnustamista sekä rahallista satsausta sen varmistamiseen, että meillä on ammattitaitoisia sairaanhoitajia töissä myös tulevaisuuden sote-keskuksissa.
  10. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt keskeyttää Pihlajalinna Oyj:n hoivakoti Ikipihlaja Annen toiminnan osittain. Sastamalassa Pirkanmaalla toimivan hoivakodin asiakas- ja potilasturvallisuus on vaarantunut merkittävästi. Ikipihlaja Anne -toimintayksiköstä tulee vähentää asiakaspaikkoja tänään siten, että toimintayksikön asiakaspaikkojen määrä on 15 ja toiminta tulee keskittää ainoastaan alakertaan 13.11.2019 mennessä. Asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja toimintayksiköstä pois siirtyvien asiakkaiden turvallisen siirtymisen vuoksi keskeyttämiselle on asetettu edellä mainittu siirtymäaika. Palveluntuottajan tulee kuitenkin välittömästi varmistaa se, että toimintayksikössä tällä hetkellä ja jatkossa asuvat asiakkaat saavat palvelutarpeidensa mukaisen hoidon ja hoivan jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina. Keskeyttäminen on voimassa siihen saakka, kunnes aluehallintovirasto toisin päättää. AVIN PÄÄTÖS
  11. Tehyn kyselyn mukaan erikoissairaanhoidon sairaanhoitajat kokevat työn iloa ja pitävät työtään merkityksellisenä ja voivat työssään hyvin. He kuitenkin pitävät sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa vähäisenä. Vetovoimaa laskevat työn vaativuuteen nähden liian alhainen palkka ja liian vähäiset henkilöstöresurssit, kertoo Tehy tiedotteessaan. Näkemykset käyvät ilmi Tehyn Vetovoimatekijät erikoissairaanhoidossa -kyselystä, joka tehtiin erikoissairaanhoidossa työskenteleville tehyläisille sairaanhoitajille keväällä 2019. Kysely lähettiin 4 924 sairaanhoitajalle, joista vastasi 497. Kyselyn vastausprosentti oli kymmenen. Matalan vastausprosentin vuoksi kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta linjassa yleisen tutkimustiedon kanssa. – Tutkimustiedon mukaan matala palkka, vaativa ja stressaava työ sekä kohtuuton työmäärä laskevat sote-alan vetovoimaa. Vetovoimaa ja työtyytyväisyyttä puolestaan lisäävät esimerkiksi työn vaativuutta vastaava palkka, mahdollisuus vaikuttaa työhön ja työoloihin sekä ammatillinen kehittyminen, sanoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco. 94 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työn vaativuutta vastaava palkka lisäisi alan vetovoimaisuutta. Myös riittävät henkilöstöresurssit sekä työn ja perheen yhteensovittaminen helpottaminen lisäisivät enemmistön mielestä sote-alan vetovoimaa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että myös työaikaergonomialla ja autonomisella työvuorosuunnittelulla olisi vetovoimaa kohentava vaikutus. Lähes puolet vastaajista koki henkisesti kuormittavana sen, että työtä ei ole mahdollista tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Vastaajat pelkäävät myös tekevänsä työssään virheitä kiireen vuoksi. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että fyysinen kuormitus työssä oli vähäistä. Väestön ikääntyminen vaikuttaa terveydenhuollon työvoimatarpeisiin myös erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoito edellyttää sairaanhoitajalta erityisosaamista. Sairaanhoitajien määrä on mitoitettava sen mukaan, miten vakavasti sairaita potilaat ovat. Riittävä henkilöstömitoitus ja osaaminen parantavat hoidon laatua, koska ne tutkitusti vähentävät kuolleisuutta ja poikkeamia hoidossa.
  12. Pelastustoimen toimintavalmiutta ei saa vaarantaa säästötavoitteiden takia. Pelastushenkilöstöön kohdistuvat vähennykset vaikuttavat suoraan kansalaisten turvallisuuteen, sanoo Palomiesliitto tiedotteessaan. Useilla pelastuslaitoksilla on viime aikoina käynnistetty henkilöstöön kohdistuvia säästötoimia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Lapissa on vireillä pelastustoimen henkilöstöön vaikuttavia rahoituksen leikkauksia. Taustalla ovat kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien käynnistämät yt-neuvottelut. Säästöihin tähtäävien yt-neuvottelujen ja jo päätettyjen säästöjen piirissä on jo lähes 11 prosenttia pelastusalan ammattilaisista. Palomiesliitto varoittaa kuntapäättäjiä lyhytnäköisistä päätöksistä. – Useilla alueilla pelastustoimessa työskennellään jo nyt resurssien äärirajoilla. Pelastajia ei ole yhtään ylimääräistä. Jos tästä vielä ruuvia tiukennetaan, vaikutukset näkyvät tavalla tai toisella kuntien asukkaiden arjessa, sanoo edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola Palomiesliitosta. Juuri julkistetun kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset haluavat turvata pelastustoimen resurssit. Kun kansalaisilta kysyttiin, voidaanko pelastuslaitosten toimintavalmiutta madaltaa, jos kustannuksia saadaan näin pienennettyä, 81 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä. Jyrkkä enemmistö vastaajista vastusti ajatusta, että palomiehiä voisi tarvittaessa säästösyistä vähentää. TNS Kantarin toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1 027 henkilöä. Palomiesliitolle kansalaisten viesti on selkeä, Jaakkola toteaa. – Kansalaiset eivät halua säästöjä pelastustoimeen. Kuntapäättäjien pitää kantaa vastuunsa ja varmistaa, että oman alueen pelastustoimi tuottaa riittävää ja välitöntä apua hätätilanteissa.
  13. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tekemän päätöksen mukaan työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voi pidentää kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen nojalla. Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa pitää päätöstä merkittävänä oikeudellisena linjauksena. Suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevä Insinööriliiton jäsen halusi käräjäoikeuden selvittävän, voiko hänen työsopimuksessaan sovittua työaikaa pidentää sillä perusteella, että alan työehtosopimukseen sisällytettiin kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 tunnin työajan pidennys. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus totesi maanantaina antamassaan päätöksessään työajan pidennyksen perusteettomaksi. Päätös perustuu niin sanottuun edullisemmuussääntöön eli työehtosopimuksella ei voi määrätä työajasta työsopimuksessa sovittua huonommin. Annetun tuomion valossa kikyssä sovittua työajan pidentämistä ei voi toteuttaa työntekijöille, joiden työsopimukseen on suoraan kirjattu työaika. – Käräjäoikeuden linjaus on erittäin mielenkiintoinen. Tämän perusteella työajan pidennys on voitu tehdä perusteettomasti isolle joukolle työntekijöitä. Myös päätöksen ajankohta on mielenkiintoinen, kun mainittu työajan pidentäminen eli niin sanotut kiky-tunnit aiheuttavat ongelmia työehtosopimuksia uusittaessa, Oksa sanoo. Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää olettaa asian käsittelyn jatkuvan hovioikeudessa. – Päätöksellä voi olla merkittäviä seurauksia siihen, miten työajan pidennykseen suhtaudutaan, miten sitä käytetään ja sovelletaan yrityksissä, hän sanoo
  14. HUS käynnistää kriittisessä tilassa olevan potilaan hoitoon suunnitellun RAPTOR-toiminnan ensimmäisenä Euroopassa. Kolmen vuoden kuluttua valmistuvaan Siltasairaalaan rakennetaan RAPTOR-sali (Resuscitation with Angiography, Percutaneous Techniques, and Operative Repair), jossa hoidetaan voimakkaasta ja henkeä uhkaavasta verenvuodosta kärsiviä potilaita. Hankittava RAPTOR-laitteisto sisältää integroidun laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuuden, jossa liukukiskoilla liikkuvaan tietokonetomografialaitteistoon on yhdistetty angiografialaitteisto sekä kallistettavissa oleva leikkauspöytä. RAPTOR-sali on optimaalinen toimintaympäristö henkeä uhkaavan verenvuodon hoitamiseen, sillä salin laitevarustelu tekee toimenpiteet mahdollisiksi potilasta siirtämättä. Näin säästetään elintärkeää aikaa. - Potilas tuodaan RAPTOR-saliin suoraan ambulanssista. Salissa suoritetaan päivystykselliset alkuvaiheen tutkimukset ja hoito, FAST-ultraäänitutkimus verenvuodon paikantamiseksi, tietokonetomografiakuvaus, hengenpelastavat verenvuodon tyrehdyttämiseksi tehtävät toimenpideradiologiset suonensisäiset toimenpiteet sekä tarvittaessa avoleikkaukset, kertoo toiminnan suunnittelua koordinoinut ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas Brinck. - Uutta on, että tietokonetomografia- ja angiografiatutkimusten välillä saadaan paikkatieto siirtymään automaattisesti ja tämä auttaa vuotavan suonen tarkassa paikantamisessa, kertoo radiologian ylilääkäri Mika Koivikko. Hoidon tavoitteena on pitää kriittisessä tilassa oleva potilas hengissä tyrehdyttämällä verenvuoto ja vakauttamalla elintoiminnot. Tämän jälkeen potilaan jatkohoito tapahtuu teho-osastolla. Uutta toimintamallia harjoitellaan kolme vuotta Toiminta RAPTOR-salissa perustuu ennalta määritettyyn ja harjoiteltuun malliin, jossa potilaan hoidosta vastaa 11 henkilöstä koostuva tiimi traumatologian, verisuonikirurgian, anestesiologian ja radiologian ammattilaisia. Alkuvaiheessa mukana on myös 3–4 ensihoidon edustajaa. Tiimin jäsenet suorittavat tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä samanaikaisesti. Työskentelyä koordinoi traumajohtaja. - Koska RAPTOR-salia ja -toimintamallia ei ole ennestään Euroopassa, on henkilöstön huolellinen perehdyttäminen uuteen toimintaympäristöön ja -prosessiin välttämätöntä, Brinck sanoo. Tiimien perehdyttäminen ja toiminnan harjoittelu tapahtuvat Meilahden sairaala-alueelle rakennettavassa RAPTOR-mallitilassa esittelykäytössä olleen laitteiston avulla. Mallitila valmistuu alkuvuodesta 2020 ja se toimii jatkuvana koulutuspaikkana siitä eteenpäin. - Henkilöstön simulaatioharjoittelun avulla RAPTOR-salin tutkimus- ja hoitomenetelmät jalostetaan mahdollisimman sujuviksi, jotta kulloinkin työvuorossa oleva tiimi kykenee toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, Brinck sanoo. Mallitilassa myös suunnitellaan ja varmennetaan varsinaiseen käyttöön tulevien laitteiden ja välineiden sijoittelu optimaaliseksi. Siltasairaalaan asennetaan uusi laitteisto, joka on mallitilan laitteiston mukainen. Ensimmäiset potilaat hoidetaan Siltasairaalassa vuonna 2023 RAPTOR-sali tulee sijaitsemaan Siltasairaalassa päivystys- ja leikkausalueiden vieressä, lähellä tehohoidon tiloja. HUSin arvioiden mukaan RAPTOR-salissa hoidetaan 130–150 potilasta vuosittain. Vammautumisen aiheuttamasta voimakkaasta verenvuodosta kärsivät potilaat ovat yleensä nuoria, keski-iältään hieman yli 40-vuotiaita. Sairaudesta aiheutunut vakava sisäinen verenvuoto taas koskettaa yleensä iäkkäämpiä potilaita. Siltasairaala on HUSin historian suurin rakennushanke. Se rakennetaan korvaamaan Töölön sairaala sekä osa Syöpätautien klinikasta. Rakennustyöt valmistuvat kesällä 2022 ja ensimmäiset potilaat otetaan vastaan vuoden 2023 alkupuolella.
  15. Useampi kuin yhdeksän lääkäriä kymmenestä katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. He myös kehottavat rokotuspäätöksestään epävarmoja potilaita rokottautumaan. Tähän viittaa tuore tutkimus, jossa tutkittiin suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2962 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista terveydenhuollon ammattilaisista katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. Mutta kuten muunkin väestön kohdalla, myös terveydenhuollon ammattilaisilla esiintyy pienissä määrin rokote-epäröintiä tai kielteisiä asenteita rokotteisiin. Turun yliopiston, Åbo Akademin, Työterveyslaitoksen ja University of Bristol -yliopiston yhteistutkimuksessa terveydenhuollon ammattilaisilta kysyttiin, kuinka he toimivat, jos potilas epäröi rokottamista. Vaikka suurin osa henkilöstöstä ilmoittaa suosittelevansa rokotteita, noin viidesosa sanoo, ettei aktiivisesti ohjaa rokotekriittisiä potilaita tiettyyn suuntaan. Terveydenhuollon henkilöstöstä ne, joilla oli heikompi luottamus rokotteiden tehoon ja turvallisuuteen, olivat vähemmän taipuvaisia ohjaamaan potilaita. – Terveydenhuollon ammattilaisilla on avainrooli tavallisten ihmisten rokotuspäätöksissä, joten tähän tulisi puuttua, Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri sanoo. Etenkin lasten rokotteet koetaan turvallisiksi Tutkimuksen tulokset osoittavat lisäksi, että rokoteasenteissa on vaihtelua. Terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat erityisen myönteisesti etenkin lastenrokotteisiin, eli kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyviin rokotteisiin. – Osuus terveydenhuollon ammattilaisista, joka ilmoittaa yrittävänsä ohjata rokotekriittisen potilaan ottamaan rokotteen on suurempi, kun kyseessä on lastenrokote kuin jos kyseessä on influenssarokote, Soveri kertoo. Rokote-epäröinti harvinaisinta lääkäreillä Kielteiset asenteet rokotteisiin eivät ole yhtä yleisiä kaikissa ammattiryhmissä. Erityisen harvinaista rokote-epäröinti on lääkäreillä. Tämä näkyy myös siinä, että selkeästi suurin osa lääkäreistä on päättänyt ottaa rokotteet itselleen ja lapsilleen. – Missä määrin vaihtelu johtuu eroista koulutuksessa, ammatillisessa kulttuurissa tai muista tekijöistä, on tutkimuskysymys, joka on vielä selvittämättä, Åbo Akademin psykologian jatko-opiskelija Linda Karlsson sanoo. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2962 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä, Pietarsaaresta ja Vaasasta. Näistä 810 henkilöä työskenteli rokotteisiin liittyvien tehtävien parissa. Tutkimukseen ei ole sisällytetty terveydenhoitajia, jotka työskentelevät neuvoloissa, ja siten useimmiten vastaavat pienten lasten rokottamisesta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa PLOS ONE -tiedejulkaisussa: The association between vaccination confidence, vaccination behavior, and willingness to recommend vaccines among Finnish healthcare workers
  16. Sekä työn fyysinen että henkinen kuormittavuus on kasvanut vanhustyössä. Vaikeat työasennot ovat lisääntyneet ja raskaiden taakkojen käsittely kasvanut. Henkisellä puolella rasitusta lisää se, että työntekijät eivät itse pysty vaikuttamaan työn määrään. Nämä tekijät käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton vanhustyön ammattilaisille tekemässä kyselyssä. Lähes 85 prosenttia vastaajista koki vanhuspalvelutyön fyysisesti raskaaksi. Raskaita taakkoja ilmoitti käsittelevänsä lähes 79 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut yli kuusi prosenttiyksikköä. Hankalissa työasennoissa töitä ilmoitti tekevänsä lähes 97 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut reilu prosenttiyksikkö. Kyselyyn saatujen vastausten mukaan vanhustyö on myös henkisesti kuormittavaa. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi pystyvänsä itse vaikuttamaan töittensä määrään. Viime vuoden kyselyyn verrattuna vaikuttamismahdollisuudessa ei ollut tapahtunut muutosta. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työssä kohdatut haasteet eivät olleet kohtuullisia. Kasvua viime vuoteen on kolme prosenttiyksikköä. JHL:n sosiaali- ja terveysalan työn kuormittavuutta kartoittava kysely tehtiin nyt toisena vuotena peräkkäin. Tänä vuonna kyselyssä keskityttiin vanhuspalvelun ammattilaisiin ja siihen vastasi 550 henkilöä. Heistä 75 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä julkisella sektorilla.
  17. Tehy ja La Carita -säätiö ovat valinneet pieksämäkeläisen Ritva Häkkisen vuoden 2019 vanhustyön johtajaksi. Häkkinen työskentelee vanhustyön johtajana Valona-hyvinvointipalveluissa. Häkkistä ehdottivat palkinnon saajaksi työntekijät. He kehuvat Häkkistä innostavaksi johtajaksi, joka panostaa hyvään laatuun kaikessa toiminnassaan ja saa myös työntekijät mukaan. Häkkinen perustaa johtamisensa ja toiminnan näyttöön perustuvaan tietoon ja vahvaan ammattitaitoon. Esimerkiksi työpaikalla käytössä olevat luonto- ja musiikkimenetelmät perustuvat tutkimukseen. Työntekijät pitävät Häkkistä koulutusmyönteisenä johtajana, joka kannustaa hakeutumaan ammattitaitoa edistäviin koulutuksiin. Häkkinen pyrkii toteuttamaan asiakkaiden pienimmätkin toiveet. – Elämä ei lopu vanhuudessa. Se jatkuu aktiivisena, erilaisena, mahdollisuuksia täynnä olevana, yksilöllisenä ja rikkaana, kullakin oman näköisenään, Häkkinen sanoo. Työntekijöiden mukaan Häkkinen ymmärtää, että vanhusten oman näköinen elämä ei voi jatkua ilman hyvinvoivaa henkilöstöä. Työhyvinvointi näkyy sekä kunnollisina työvälineinä ja ergonomiana että työntekijöiden toiveiden huomioimisena ja joustamisena. Häkkinen on peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja ja diakonissa. Hän on suorittanut myös terveystieteiden maisterin tutkinnon.
  18. Kelloja siirretään taas talviaikaan 27.10.2019. Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin klo 04:00 -> 03:00. Siirto tapahtuu siis lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Yövuorosta tulee tuntia pidempi, työaika lasketaan todellisten tuntien mukaan. Lisät maksetaan kello kolmen ja neljän väliseltä ajalta kahteen kertaan, koska tuo tunti on työskennelty kahteen kertaan. Palkanlaskennassa siirto huomioidaan yleensä automaattisesti. Puhelimet ja muut laitteet siirtävät itse itsensä yön aikana vastaamaan uutta aikaa, mutta asia kannattaa varmistaa aamusella.
  19. Lakisääteinen potilasvakuutusjärjestelmä toimii Suomessa niin potilaiden kuin hoitohenkilöstön turvana. Potilaan etu on, että hän saa asiansa vireille helposti, tekemällä vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen. – Monissa maissa potilaan pitää itse sopia korvauksista vahingon aiheuttajan kanssa tai korvausta on haettava vahingonkorvaus- tai rikosprosessina. Jos näin olisi Suomessakin, iso osa tapauksista jäisi todennäköisesti kokonaan käsittelemättä. Prosessi olisi potilaalle vaikea, ja voisi tulla myös kalliiksi, sanoo johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta. Potilas saa apua vahinkoilmoituksen tekoon hoitopaikkansa potilasasiamieheltä ja Potilasvakuutuskeskuksesta. Asian käsittely on ilmaista sekä Potilasvakuutuskeskuksessa että potilasvahinkolautakunnassa. Potilasvakuutuksessa on kyse myös hoitohenkilöstön oikeusturvasta: – Lakisääteisen potilasvakuutuksen ansiosta terveyden- ja sairaanhoidon ammattilainen joutuu Suomessa harvoin henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, sanoo Minna Plit-Turunen. Terveydenhuollon ammattihenkilöt on yleensä vakuutettu työnantajan toimesta tai potilasvakuutus on ammattiliiton jäsenetu. Ammatinharjoittajien itse ottamana potilasvakuutus on kohtuuhintainen. Vakuuttamisen laiminlyönti ei vaikuta potilaan oikeusturvaan. Potilasvakuutuskeskus maksaa joka tapauksessa vahinkoilmoituksen tehneelle lakiin perustuvan korvauksen. https://www.pvk.fi/fi/terveydenhuollolle/
  20. Vuoden alussa julkisuuteen tullut hoivakriisi on edelleen arkea monilla sosiaalialan työpaikoilla, vaikka työnantajat ovat myös parantaneet toimintaa. Näin kertovat ammattiliitot ERTO, SuPer ja Tehy tiedotteessaan. – Hoitajia ei palkata riittävästi vakituisiin työsuhteisiin ja vuoroja pyöritetään liikaa keikkalaisten voimin, mikä koettelee jaksamista ja heikentää alan vetovoimaa. Myöskään palkka ei vastaa työn vaativuutta, sanoo SuPerin yksityisen sektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens. Liittojen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten työntekijöiden oikeuksista piittaamaton tapa toimia työllistää ammattiliittoja. Voiton tavoittelu työntekijöiden oikeuksien ja hyvinvoinnin kustannuksella jatkuu. Asenne vaikeuttaa tulevaa neuvottelukierrosta. – Palkkausjärjestelmän noudattamisessa on vakavia epäkohtia Mehiläisessä, Pihlajalinnassa ja Terveystalossa, Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri sanoo. Epäkohdat johtavat siihen, että työntekijät saattavat saada pienempää palkkaa kuin heidän kuuluisi työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän perusteella saada. Esimerkiksi tehtävänkuvia on laatimatta ja päivittämättä sekä palkanosien maksuperusteita määrittelemättä. Liittojen mukaan terveyspalvelualalla on käynnissä useita riitoja, joiden yhteydessä työnantajat yrittävät kiertää lain ja työehtosopimusten määräyksiä. Ammattiliittojen on vaikea selvittää palkkarikkomuksia, koska yritykset kieltäytyvät työehtosopimusten vastaisesti luovuttamasta luottamusmiehille tietoja. – Ammattiliittojen on vaikea selvittää palkkarikkomuksia tai esimerkiksi perusteettomia määräaikaisuuksia, koska yritykset kieltäytyvät työehtosopimusten vastaisesti luovuttamasta luottamusmiehille tietoja, ERTOn edunvalvontajohtaja Saara Arola sanoo. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työehtosopimukset päättyvät 31.3.2020.
  21. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, jolla sujuvoitetaan ja helpotetaan kotihoidon pysäköintiä. Muutokset on tarkoitus tehdä uuteen tieliikennelakiin, joka tulee voimaan 1.6.2020. Ehdotuksessa kotihoidon työntekijöille säädettäisiin mahdollisuus poiketa pysäköinnin rajoituksista kaikkialla Manner-Suomen alueella. Pysäköintimahdollisuuksia parannettaisiin samalla tavalla kuin vammaispysäköinnistä on tällä hetkellä säädetty. Esityksen keskeinen sisältö Kotihoidon työntekijä saisi kunnan myöntämällä pysäköintitunnuksella pysäköidä liikennemerkillä osoitetusta rajoituksesta huolimatta maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta ja alueelle, jossa pysäköinti on kielletty liikennemerkillä. Tunnuksella olisi mahdollista pysäköidä rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. Pysäköintitunnus mahdollistaisi myös pysäköinnin pihakadulla muuallakin kuin merkityllä pysäköintipaikalla. Huoltoajo sallittu -lisäkilven vaikutusalueella olisi mahdollista ajaa ja pysäköidä ajoneuvoa. Tunnus myönnettäisiin kotihoidon työntekijälle tai kotihoidon palveluja tarjoavalle yritykselle, yhdistykselle tai julkisyhteisölle kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toteuttamista varten. Mitä seuraavaksi? Lausuntoaika päättyy 3.12.2019. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Uusi tieliikennelaki on jo hyväksytty ja se tulee voimaan 1.6.2020. Myös nyt valmisteltavien muutosten on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan. Muokkaus 22.10. klo 21:30: tekstiä selkeytetty.
  22. Tehy aikoo selvittää sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla käynnissä olevien yhteistoimintaneuvottelujen laillisuuden, mikäli ne johtavat irtisanomisiin, osa-aikaistuksiin tai lomautuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on parhaillaan käynnissä laajoja yt-neuvotteluja, joilla on myös henkilöstövaikutuksia. Kaikki yt-neuvottelut, jotka johtavat työntekijöiden irtisanomisiin, osa-aikaistuksiin tai lomautuksiin, tutkitaan Tehyssä tarkoin. – Selvitämme kaikkien irtisanomisiin, lomautuksiin ja osa-aikaistuksiin johtaneiden yt-menettelyjen laillisuuden. Jos käy ilmi, että yhteistoimintalakia on rikottu, on irtisanotulla, osa-aikaistetulla tai lomautetulla työntekijällä mahdollisuus saada yt-lain mukaista hyvitystä, sanoo Tehyn oikeuspalvelujen päällikkö Kari Tiainen. Tällä hetkellä Tehyssä on selvityksessä esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Pihlajalinnan yt-neuvottelujen laillisuus. Tehyn mukaan esimerkiksi Päijät-Hämeessä työnantaja ei ilmeisesti ole antanut yt-neuvottelujen päätyttyä luottamusmiehelle tietoa, keihin irtisanomiset kohdistuvat ja jakanut jo irtisanomisilmoituksia työntekijöille. – Tämä tapaus tutkitaan nyt tarkoin ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin, toteaa Tiainen. Tehyn mielestä hoitohenkilöstön lomautukset ja irtisanomiset ovat kyseenalaisia tilanteessa, jossa samaan aikaan tarvitaan lisää työntekijöitä. Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat käynnistäneet vuoden sisällä noin 30 säästöihin tähtäävää yhteistoimintaneuvottelua, jotka koskevat tuhansia tehyläisiä. Työnantajien pyrkimys on säästää yhteensä noin 112 miljoonaa euroa.
  23. Julkinen epäily Uuden lastensairaalan toimintaan liittyvistä puutteista alkoi Ylen MOT-ohjelmassa esitetyistä väitteistä. HUS käynnisti selvityksen Uuden lastensairaalan toiminnasta. Kerättyjen tietojen perusteella laatu, potilasturvallisuus, henkilöstömitoitus ja työkuormitus ovat pysyneet Uudessa lastensairaalassa samalla tasolla kuin ennen vuosi sitten tapahtunutta muuttoa, kertoo HUS tiedotteessaan. HUSin hallitus saa kokouksessaan 4.11.2019 väliraportin suullisena. HUS:n mukaan toimintaa kuvaavista luvuista ei löydy perusteita julkisuudessa esitetyille väitteille. – Nyt on analysoitu kattavasti ne tunnusluvut, joihin kaikkien HUSin tulosyksiköiden toiminnan suunnittelu, resursointi ja budjetointi perustuu. Viitteitä poikkeavasta tilanteesta ei näiden lukujen perusteella löydy. Ylitöitä on ollut tavallista enemmän vuoden alussa, jolloin työtä on tehty uudessa toimintaympäristössä. Ylitöiden määrä on kuitenkin nyt tasaantunut. Muutto ei muuten näytä heilauttaneen analysoituja tunnuslukuja mihinkään suuntaan. Tämä kertoo sairaalan henkilökunnan ammattitaidosta ja sitoutumisesta muutostilanteessa, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. HUS:n mukaan hoidon laatu, potilasturvallisuus, henkilöstömitoitus ja työkuormituskin ovat olleet koko ajan hyvällä tasolla. Uudessa lastensairaalassa irtisanoutumisia on puolet vähemmän kuin muissa HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköissä. –Helmi- ja huhtikuun välisenä aikana omasta tahdosta irtisanoutuneita oli tosin hiukan tavanomaista enemmän, mutta määrä on sen jälkeen tasaantunut. Viittaako tämä johonkin koettuun epäkohtaan, se selviää toivottavasti haastatteluissa, joita ryhdymme seuraavaksi tekemään, sanoo Mäkijärvi. Selvityksen tekemistä jatketaan henkilöstön ja esimiesten haastatteluilla. Koko selvitys valmistuu myöhemmin tämän vuoden aikana.
  24. Syöpäsäätiö on valinnut vuoden syöpähoitajaksi filosofian tohtori, psykoterapeutti Florence Schmittin Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian klinikalta. Schmitt hoitaa myös onkologian klinikalla syöpään sairastuneita aikuisia ja heidän alaikäisiä lapsiaan. Alunperin psykiatriseksi sairaanhoitajaksi kouluttautunut Schmitt on lähes 20 vuoden ajan uudistanut ennakkoluulottomasti ja rohkeasti syöpää sairastavien lapsiperheiden tukemista yliopistosairaalassa. Hän on kehittänyt uusia toimintamenetelmiä perheiden auttamiseksi. Schmittin monimuotoisen perheterapeuttisen työn tavoitteena on, että sairauden kohdatessa jokainen perheenjäsen tulee huomioiduksi ja tuetuksi. Väitöskirjassaan Schmitt osoitti, että pahin uhka syöpään sairastuneen lapsiperheen hyvinvoinnille on syöpään sairastuneen tai hänen puolisonsa masentuminen. Masennuksen hoitaminen ja perheen lapsille samanaikaisesti tarjottava psykososiaalinen tuki auttaa perhettä selviytymään. Syöpäsäätiön palkintoperusteissa todetaan Schmittin työn olevan laajasti ja syvästi arvostettua ja osoittavan edelläkävijyyttä. Hän on myös ohjannut ja kouluttanut syöpäklinikan lääkäreitä ja hoitajia. Roosa nauha -päivää vietetään 11. lokakuuta Vuoden 2019 syöpälääkäriksi valittiin ylilääkäri Ulla Puistolan Oulusta. Syöpäsäätiön 5000 euron tunnustuspalkinnot myönnetään Roosa nauha -päivänä 11. lokakuuta. Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys kerää lokakuun ajan varoja syöpätutkimuksen hyväksi. Keräysvaroilla tuetaan myös syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarjottavia neuvontapalveluita.
  25. Hoitajat.net

    Tehy: Yt-aalto on tuhoisa sote-alalle

    Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat käynnistäneet vuoden sisään noin 30 yhteistoimintaneuvottelua, jotka ovat tähdänneet ja tähtäävät säästöihin, lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Työnantajien tavoitteena on säästää yhteensä noin 112 miljoonaa euroa. Neuvottelut koskevat tuhansia tehyläisiä. Tehyläiset ovat joillain paikkakunnilla reagoineet ulosmarsseilla, ja ammattiosastot ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja. Tehyn mielestä hoitohenkilöstön lomautukset ja erityisesti irtisanomiset ovat kyseenalaisia tilanteessa, jossa yhteiskunnan pitäisi panostaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varhaiskasvatukseen ja kehittää niitä. Yt-neuvottelujen lisääntyminen voi karkottaa hoitajia alalta. – Epävarmuuden lietsonta on omiaan heikentämään sekä kansalaisten että työntekijöiden luottamusta palveluihin, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Hoitajien tarvetta lisää käynnissä oleva väestörakenteen muutos, jossa vanhusten määrä lisääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Samaan aikaan kokeneita hoitajia jää eläkkeelle. Esimerkiksi lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. – Ovatko lomautukset ja irtisanomiset tapa, jolla suomalainen yhteiskunta varautuu kansainväliseen kilpailuun koulutetuista hoitajista? Tekeillä olevaan vanhuspalvelulain uudistukseen liittyvä henkilöstömitoituksen sitova nosto 0,7:ään edellyttää noin 4 500 hoitajaa tehostettuun palveluasumiseen. Vanhusten kotihoito kärsii vakavasta hoitajapulasta jo nyt. Hoitajia tarvitaan lisää myös varhaiskasvatuksessa, kun hallitus poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitukset. Yt-aallon taustalla ovat kuntien valtionosuuksien leikkaukset, sote-menojen kasvu ja sote-uudistuksen peruuntuminen.
×
×
  • Create New...