Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Subcategorys
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 360 results

  1. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi huomautuksen työnantajalle, joka oli antanut Kuopion psykiatrian keskuksessa työskentelevälle työntekijälle kirjallisen varoituksen rokotussuojan ottamatta jättämisestä. Varoitusta perusteltiin sillä, että kantelija ei ollut ottanut tartuntatautilain mukaista rokotussuojaa työnantajan kehotuksesta huolimatta ja että hänellä ei ollut terveydellistä syytä olla ottamatta rokotusta. Varoituksessa todettiin lisäksi, että mikäli kantelija jatkossa syyllistyy samaan menettelyyn, hänen palvelussuhteensa tullaan päättämään. Apulaisoikeusasiamies muistuttaa, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Säännöksellä on läheinen yhteys perustuslaissa turvattuun yksityiselämän suojaan. Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tartuntatautilaissa rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. Perustuslain ja potilaslain em. säännöksistä johtuu, että työntekijällä on oikeus päättää näiden rokotusten ottamisesta. Työnantajalla velvollisuus huolehtia olosuhteiden vaatimasta rokotussuojasta Tartuntatautilaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, käytetään työntekijöitä, joilla on säännöksessä tarkoitettu rokotussuoja ja vain erityisestä syystä henkilöitä, joilla on puutteellinen rokotussuoja. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan varoituksen antaminen tulee kysymykseen vain virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisen tai niiden laiminlyönnin seurauksena. Rokotuksesta kieltäytyminen ei merkitse virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen laiminlyöntiä tai velvollisuuksien rikkomista. Rokottamattomuus sinällään ei voi olla varoituksen antamisen peruste. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ilmoitti oikeusasiamiehelle, että se tulee perumaan niin kantelijan kuin muidenkin työntekijöiden osalta heille annetut kirjalliset varoitukset influenssarokotusten ottamisen laiminlyönnistä. Sairaanhoitopiiri ilmoitti myös, että se on jo aiemmin muuttanut rokotuskäytäntöä ja influenssarokotuksen ottaminen on työntekijöille vapaaehtoista. Ratkaisu 1678/2018 Työnantajan oikeus käsitellä rokotustietoja Apulaisoikeusasiamiehelle saapuneissa rokotuksiin liittyvissä kanteluissa on lisäksi ilmennyt ongelmia rokotustietojen keräämisessä ja käsittelyssä. Apulaisoikeusasiamies Sakslin toteaa, että työnantaja ei voi vaatia työntekijää antamaan selvitystä rokotussuojastaan tai taudin sairastamisesta kirjallisesti tai lomakkeella. Selvitykseksi riittää työntekijän suullinen ilmoitus työnantajalle. Jos työnantaja edellyttää työntekijän ilmoittavan rokotuksistaan kirjallisesti lomakkeella, menettely ei ole lainmukainen. Ratkaisu 3050/2018 Ehdotus tartuntatautilain laajentamisesta kotona annettavaan hoitoon Apulaisoikeusasiamies Sakslin on useiden rokotuksiin liittyvien kanteluiden takia katsonut perustelluksi tehdä esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle tartuntatautilain täsmentämisestä. Lakia pyydetään täsmentämään siten, että myös kotihoidossa, kotisairaanhoidossa tai kotisairaalassa, jossa hoidetaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saisi vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Esitys 2273/2018 Lähde: oikeusasiamies.fi
  2. Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare) on käynnistänyt mittavan kyselytutkimuksen vanhustyön muutoksesta ja digitalisaatiosta yhteistyössä ammattijärjestö SuPerin, Tehyn, JHL:n ja Talentian kanssa. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa kyselytutkimuksessa kerätään tietoa vanhus- ja hoivatyön teknologisoitumisesta sekä työntekijöistä, työn luonteesta ja työoloista vuosina 2019−2025. Ensimmäinen kysely toteutettiin huhtikuussa 2019. Kyselyyn vastasi 6903 alan työntekijää. Kysely osoittaa, että kiinnostus teknologiaa kohtaan on vanhustyöntekijöiden parissa suhteellisen korkeaa. Suurin osa vastaajista arvioi käyttävänsä digitaalisia sovelluksia tai tietotekniikkaan perustuvia laitteita noin neljäsosan työajastaan. Kotihoidossa uuden teknologian ja sovellusten käyttöön kuluu työaikaa muita toimipaikkoja enemmän. Yli puolet vastaajista arvioi kärsivänsä työn keskeytymisestä tai työn aloittamisen hitaudesta teknologian toimintahäiriöiden vuoksi ainakin kerran viikossa ja lähes kolmannes vähintään kerran päivässä. Kotihoidossa häiriöitä koettiin esiintyvän hieman muita toimipaikkoja enemmän. Lisäksi lähes puolet arvioi työhön liittyvän teknologian käytön tuen riittämättömäksi. Kuitenkin vain kahdeksan prosenttia vastanneista koki omien digitaitojen riittämättömyyden hidastavan työntekoa paljon tai melko paljon. Raportti kyselyn alustavista havainnoista: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65649
  3. Yksityiset palvelut koetaan helppokäyttöisiksi ja ne vastaavat julkisia palveluja paremmin lisääntyneisiin palvelutarpeisiin. Tuoreen väitöksen mukaan niiden käytössä on kuitenkin havaittavissa sosioekonomisia eroja. Viime aikoina hoivan markkinoistuminen on ollut voimakas trendi sosiaalipalveluissa. Tämä näkyy etenkin vanhusväestölle suunnatuissa palveluissa. Tätä kehitystä ei ole aiemmin tutkittu yksityiskohtaisesti. Jiby Mathew Puthenparambil analysoi väitöstutkimuksessaan, miten vanhojen ihmisten yksityisten sosiaalipalvelujen käyttö parhaillaan kehittyy Suomessa. Hän lähestyi aihetta kahden tason kautta. – Selvitin ensin kuntatasolla, missä määrin kunnat käyttävät yksityisiä palveluntarjoajia vanhusväestön hoivapalvelujen tuottamisessa. Toiseksi selvitin yksilötasolla, missä määrin vanhat ihmiset käyttävät yksityisiä hoivapalveluja ja miksi he käyttävät niitä, Puthenparambil kertoo. Tulokset osoittavat, etteivät yksityiset hoivapalvelut ole enää marginaalinen ilmiö Suomessa. Markkinoistuminen on vaikuttanut merkittävästi vanhojen ihmisten sosiaalipalvelujärjestelmään. – Yksityisten palvelujen käyttö on ollut jatkuvassa kasvussa kuntatasolla sen seurauksena, että palveluja on ulkoistettu. Samanlainen kehitys on nähtävissä myös palveluasumisessa ja palvelusetelin käytössä, Puthenparambil sanoo. Yksilötasolla kolmasosa vastaajista on käyttänyt yksityisiä palveluja. Heidän tulonsa ja koulutustasonsa ovat selvästi korkeammat kuin heillä, jotka käyttävät vain julkisia palveluja. Myös heidän terveytensä on parempi kuin julkisia palveluita käyttävillä. Yksityisten palveluiden käyttö on tavanomaisempaa tukipalveluissa kuin intensiivisissä hoivapalveluissa. Yksityisiä palveluja käytetään, koska ne ovat helppokäyttöisiä ja palvelutarpeet ovat lisääntyneet. Muina syinä vastaajat mainitsivat informaation puutteen ja sen, ettei julkisia palveluja ole ollut saatavilla. – Vaikuttaa siltä, että Suomessa on käynnissä laaja-alainen hoivan markkinoistuminen. Yksityisiä palveluja ei käytä enää vain pieni vähemmistö, vaan niistä on tullut merkittävä vanhusväestön tuen lähde, Puthenparambil toteaa. Puthenparambilin tutkimustulokset nostavat kuitenkin esiin myös huolen: Siinä, miten vanhusväestö käyttää hoivapalveluita, on havaittavissa kasvavia sosioekonomisia eroja. Tämä kehitys kyseenalaistaa pohjoismaisen universalismin periaatteen. – Kaikkien mukana pitäminen – eli universalismi – on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo, jota ei pitäisi hylätä. Päätöksentekijöiden tulisikin huolehtia siitä, että kaikkien vanhojen ihmisten hoivatarpeet tulevat tasa-arvoisesti katettua, eikä mikään ihmisryhmä jää palvelujärjestelmästä sivuun taloudellisten, yhteisöllisten tai perheensä resurssien puutteen vuoksi, Puthenparambil painottaa. Terveystieteiden maisteri Jiby Mathew Puthenparambilin yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Marketisation of care within the Nordic context: Private care provision for older people in Finland " tarkastustilaisuus pidetään 11.10.2019 klo 12–15 salissa L302. Vastaväittäjänä työelämäprofessori Olli Kangas (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
  4. Kun ammattilaiset kuuntelevat surevien kokemuksia ja oppivat lisää surusta, kohtaamisten laatu paranee. Surevan kohtaaminen -hankkeessa autetaan ammattilaisia kohtaamaan läheisensä menettäneitä ja tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta. Surevat eivät aina koe saavansa ammattilaisilta tarvitsemaansa apua. Surevan kohtaaminen -hanke levittää sekä tutkimukseen että surevien omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa kokoamalla sitä verkkosivustolleen ja järjestämällä kokemusasiantuntijavierailuja. Koulutetut kokemusasiantuntijat kertovat ammattilaisille ja opiskelijoille kokemuksistaan, saamastaan avusta ja siitä, mitä he toivoisivat ammattilaisten tietävän ja ymmärtävän surevan tilanteesta. Saadun palautteen perusteella surevien omien kokemusten kuuleminen on todella tärkeää surua koskevan tiedon sisäistämisessä ja omaksumisessa. Saatua tietoa pidetään toivottuna ja tärkeänä, ja sen koetaan antavan valmiuksia tuleviin kohtaamisiin. Surevan kohtaaminen -hankkeesta on apua kaikille, jotka työssään kohtaavat läheisensä menettäneitä. Esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa, poliisi- ja pelastuslaitoksilla sekä seurakunnissa työskentelevät kaipaavat usein tietoa surevan kohtaamisesta ja sureville saatavilla olevasta tuesta. Tietoa tarvitaan paljon myös kouluissa ja kaikenlaisilla työpaikoilla, sillä kriisi voi koskettaa ketä tahansa. https://www.surevankohtaaminen.fi/
  5. SuPer ja Tehy ovat irtisanoneet kunta-alan pääsopimuksen. Liitot haluavat neuvotella uuden pääsopimuksen, joka mahdollistaa hoitoalalle oman sosiaali- ja terveysalan työ- ja virkaehtosopimuksen. Hoitoalan omasta sote-sopimuksesta ei ole päästy nykyisessä neuvottelujärjestelmässä sopuun neuvottelukumppaneiden kanssa, kertovat liitot tiedotteessaan. Pääsopimuksessa on sovittu kunta-alan neuvottelujärjestelmästä eli siitä, ketkä neuvottelevat kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista. Kunta-alalla esimerkiksi lääkäreillä ja opettajilla on jo nyt oma työ- ja virkaehtosopimus. Nyt kun pääsopimus on irtisanottu, kunta-alan sopimusjärjestelmä on sovittava uudelleen. Liittojen mukaan kunta-alan sotesektorilla työskentelee yli 100 000 hoitoalan ammattilaista, joista yli 80 prosenttia kuuluu SuPeriin tai Tehyyn. Pääsopimus päättyy 31.3.2020 samaan aikaan kuin kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset. Neuvotteluista ennustetaan vaikeita. Tehyläinen pääluottamusmies Juha Honkakoski kommentoi asiaa tuoreeltaan Twitterissä:
  6. Sosiaali- ja terveysministeriö teettää selvityksen lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityksen tekee asiantuntija Jyri Lilja 16.12.2019 mennessä. Vuodesta 2012 alkaen lääkärihelikopteritoiminnan tukipalvelut ovat olleet yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteenliittymän, FinnHEMS Oy:n, vastuulla ja valtion rahoittamia. Varsinainen lentotoiminta on kilpailutettu ja sitä hoitaa kaksi yritystä vuoden 2021 loppuun asti. Ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksista vastaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Selvityshenkilön tehtävänä on arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 10.9.2019 järjestelyä, jossa FinnHEMS Oy:n osakkeet hankittaisiin valtiolle ja yhtiö valmistautuisi toteuttamaan lentotoiminnan omana tuotantona kahdeksassa tukikohdassa vuoden 2022 alusta. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi turvata lääkärihelikopteritoiminta koko maassa kustannusvaikuttavasti. Selvityshenkilö arvioi kootusti lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tehtäviä tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kiireellisintä ensihoitoa tarvitseva potilas saa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman tehokasta hoitoa mahdollisimman nopeasti.
  7. Lääkehoidon ohjeista ja suosituksista poikkeaminen on yleistä ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa, osoittaa tuore väitöstutkimus. TtM Markus Karttunen tarkasteli väitöskirjassaan lääkehoidon toteutumista hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla. Tavoitteena on tunnistaa lääkehoidon turvallisen toteuttamisen haasteita hoitotyössä. Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista hoitajista arvioi toteuttavansa lääkehoitoa turvallisesti, lähes puolet ilmoitti poikkeavansa ohjeista ja suosituksista lääkkeiden antamisessa sekä lääkehoidon vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa. Kolmannes hoitajista arvioi, että he eivät aina valmistelleet lääkkeitä käyttökuntoon ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Potilasturvallisuutta vaaransivat erityisesti lääkkeiden murskaaminen ja kapseleiden avaaminen. Myös lääkehoidon kirjaamisessa esiintyi puutteita. Rutiininomaisia tarkistuksia ei aina tehty lääkehoidon prosessin eri vaiheissa. Potilaan osallistaminen lääkehoidon prosessiin ei hoitajien arvioiden mukaan myöskään aina toteutunut. Lääkehoidon aseptiikka toteutui tulosten mukaan kuitenkin hyvin. Hoitajan kokemus omasta osaamisestaan vaikutti lääkehoitoon, sillä mitä paremmin hoitaja koki hallitsevansa farmakologian, infektioiden torjunnan ja lääkelaskennan, sitä paremmin hän myös näytti toteuttavan lääkehoitoa. Myös hoitajan iällä oli vaikutusta, nimittäin vanhemmat hoitajat noudattivat nuoria hoitajia huolellisemmin lääkehoidon ohjeita ja suosituksia. Tutkimukseen osallistui lähes 500 lääkehoitoa työssään toteuttavaa hoitotyön ammattilaista, jotka työskentelivät kunnallisissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköissä. - Lääkehoito on tärkeä, mutta samalla haastava osa ikääntyneiden hoitotyötä, Karttunen sanoo. - Esimerkiksi lääkkeiden vaikutusten arvioiminen ja haittavaikutusten tunnistaminen vaikeutuvat elimistön ikääntyessä ja sairauksien lisääntyessä. Suurin osa ikääntyneiden käyttämistä lääkkeistä on suun kautta annosteltavia valmisteita, mutta aiempien selvitysten mukaan jopa kolmanneksella ikääntyneistä pitkäaikaishoidon potilaista on vaikeuksia niellä lääkkeitä. Näin ollen lääkemuotoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä läheskään kaikki lääkkeet eivät sovellu puolitettavaksi tai murskattavaksi. Jotta lääkehoito olisi turvallista ja tehokasta, tulee se toteuttaa ohjeita ja suosituksia noudattaen. Myös lääkkeiden vaikutuksia tulee seurata jatkuvasti yhteistyössä potilaan tai omaisten kanssa. Terveydenhuollon toimintayksiköt voivat hyödyntää väitöskirjassa tuotettua tietoa lääkehoitoprosessien kehittämisessä, hoitohenkilöstön osaamisen vahvistamisessa ja asenteisiin vaikuttamisessa. Tiedosta on hyötyä myös oppilaitoksille ja korkeakouluille lääkehoidon perus- ja täydennyskoulutusten suunnittelussa.
  8. Vaasan yliopiston sote-alan maisteriohjelmaan oli ennätysmäärä hakijoita. Syksyn yhteishaussa koulutukseen haki 279 hakijaa. Koulutus alkaa Helsingissä tammikuussa. Viime vuonna sote-maisteriksi haki 231, joten hakijoiden määrä nousi noin 20 prosentilla. Kiinnostusta alaan lisää osaajien kova kysyntä työmarkkinoilla. Ohjelma järjestetään yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma toteutetaan Helsingissä nyt viidettä kertaa. Ohjelmaan valitaan 20 opiskelijaa. – He suorittavat hallintotieteiden maisterin tutkinnon, jonka opintosuunta on sosiaali- ja terveyshallintotiede. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Ohjelmasta on tähän mennessä valmistunut 30 maisteria, koulutusvastaava Marja Vettenranta kertoo. Maisteriohjelmasta valmistuvat suuntaavat usein sote-alan johtotehtäviin. – Maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa osaavaa henkilöstöä alalle. Opinnot vahvistavat johtamisvalmiuksia sekä lisäävät opiskelijoiden hallinnollista ja taloudellista osaamista, sanoo professori Pirkko Vartiainen. Maisteriohjelmassa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen ja talouden kysymyksiä. Lisäksi opinnoissa perehdytään palvelujen kehittämiseen asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden vaikuttavuuden näkökulmasta. Valinta maisteriohjelmaan perustuu hakijan aikaisempaan korkeakoulututkintoon ja -opintoihin. Korkeakoulujen syksyn yhteishaun tulokset julkaistaan viimeistään 29. marraskuuta, ja koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 9. joulukuuta.
  9. Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka on aloittanut toimintansa toukokuussa 2019. Potilashoidon lisäksi siellä tehdään tutkimusta ja kehitetään toiminnallisten häiriöiden hoitoa tältä pohjalta, kertoo HUS tiedotteessaan. Toiminnallisiin häiriöihin kuuluu laaja joukko monimuotoisia sairauksia ja erilaisia oireyhtymiä. Poliklinikan toiminnan alkuvaiheessa keskitytään hoitamaan potilaita, joille on HUSin muissa yksiköissä jo tehty huolelliset tutkimukset, mutta tarkkaa syytä sairaudelle ei ole löytynyt nykyisin käytössä olevilla tutkimusmenetelmillä. Poliklinikan toiminnan lähtökohtana on, että vaikka oireille ei ole löytynyt tarkkaa syytä, potilaita ei jätetä hoitamatta, vaan oireita pyritään hallitsemaan tai vähentämään. Poliklinikan henkilökunta koostuu lääkäristä, sairaanhoitajasta, psykologista ja sosiaalityöntekijästä. – Pienen työryhmämme tukena on HUSin Toiminnallisten häiriöiden ohjausryhmä, joka on kokoontunut HUSissa jo vuoden 2018 alusta lähtien. Eri erikoisalojen asiantuntijat osallistuvat poliklinikan viikoittaiseen yhteistyökokoukseen, jossa suunnitellaan potilaiden hoitoa ja kuntoutusta yksilöllisesti", kertoo osastonylilääkäri Helena Liira. Suomalaisille hoitosuosituksille tarvetta Suomessa ei ole vielä yhtenäistä toiminnallisten häiriöiden hoitosuositusta. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on työstänyt lausuntoa toiminnallisten häiriöiden hoidosta, mutta lopullista lausuntoa ei ole julkaistu. Lisäksi kroonisen väsymysoireyhtymän hoitosuosituksen laatiminen on aluillaan. – Suomalaisia hoitosuosituksia odotellessa poliklinikalla hyödynnetään ulkomaisia hoitosuosituksia ja tutkittua tietoa toiminnallisten häiriöiden hoidon vaikuttavuudesta. Poliklinikkamme ei ole sidoksissa mihinkään yksittäiseen ulkomaiseen yksikköön ja suhtaudumme uteliain ja avoimin mielin kehittyviin hoitomalleihin, kertoo Liira. Tutkimus tärkeä osa poliklinikan toimintaa Tieteellinen ymmärrys toiminnallisten häiriöiden syistä kehittyy jatkuvasti ja poliklinikan toimintaan osallistuvat asiantuntijat seuraavat tutkimustietoa koko ajan. Myös omia tutkimuksia on alkamassa. – HUSin toiminta perustuu vaikuttaviksi ja turvallisiksi osoitettuihin hoitoihin. Kokeellisia hoitoja voimme antaa vain kliinisen hoitokokeen aikana. Yliopistosairaalana tutkimus on tärkeä osa toimintaamme ja tulemme tekemään myös omia tutkimuksia toiminnallisten häiriöiden hoidoista ja niiden vaikuttavuudesta", Liira sanoo. Poliklinikan tehtävänä on myös toiminnallisten häiriöiden hoidon kehittäminen. Poliklinikka pyrkii kasvattamaan tietoisuutta toiminnallisista sairauksista ja kehittämään niiden hoitoa koko maassa kokoamalla verkoston ja kouluttamalla terveydenhuollon henkilökuntaa. Lisätietoa toiminnallisten häiriöiden poliklinikan toiminnasta: www.hus.fi/toiminnallisethairiot
  10. STTK:n työn henkistä ja fyysistä kuormittavuutta selvittäneen kyselyn perusteella on syytä olla huolissaan erityisesti työn henkisestä kuormittavuudesta jasen vaikutuksista työkykyyn, työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työurien kestoon. - Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä on välttämätöntä panostaa työelämän laatuun niin, että työkyky säilyy ja työurat pitenevät. Keskeistä tavoitteen toteutumisen kannalta on työn kuormituksen oikea mitoitus, johtaja Katarina Murto korostaa. STTK:n kyselyyn vastanneista lähes puolet (48 %) kokee työnsä henkisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Iän tai sukupuolen välilläei ole merkittäviä eroja, mutta alakohtaisia erojaon: kuormittuneimpia ovat sosiaali- ja terveysalalla ja koulutusalalla työskentelevät. - Työ on sitä kuormittavampaa, mitä suuremmassa organisaatiossa työskentelee. Sektoreittain kuormittavin on kunta-ala, Murto tiivistää. Henkiseen kuormittavuuteen vaikuttavat eniten työtehtävien liiallinen määrä, kiire, huono johtaminen ja esimiestyö. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi huoli toimeentulosta, jatkuvat keskeytykset ja henkilöstöresurssien puute. - Työn murros ja teknologinen kehitys kuormittavat erityisesti yli 51-vuotiaita, työsuhteen määräaikaisuus alle 35-vuotiaita.Alakohtaisesti esimerkiksi kaupan alalla kuormittaa työpaikan taloudellinen tila, kuljetusalalla puutteelliset työolosuhteet. Toimihenkilö- ja esimies- tai johtotehtävissä olevia kuormittavat työtehtävien liiallinen määrä ja jatkuvat keskeytykset. Henkistä kuormittavuutta voitaisiin vastaajien mielestä vähentää lisäämällä henkilöstöresursseja, vähentämällä kiirettä ja parantamalla johtamista, Murto sanoo. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu ja erityisesti nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat vahva viesti siitä, että työelämän laatuun ja parempiin työolosuhteisiin on panostettava. - Lyhytnäköiset keinot työpaikan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi esimerkiksi minimoimalla henkilöstöresurssit voivat johtaa pidemmällä aikavälillä täysin päinvastaiseen suuntaan eli kustannusten nousuun sairauspoissaolojen määrän lisääntyessä. Työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitämiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseen, johtamiseen ja esimiestyöhön on panostettava jokaisella työpaikalla. Työolot on luotava turvallisiksi ja työntekijöiden hyvinvointia edistettävä monipuolisesti, Murto vaatii. 28 prosenttia vastaajista kokee työnsä fyysisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Merkittäviä eroja iän, organisaation koon tai sukupuolen välillä ei ole. Toimialoista kuormittavinta on rakennus- ja kuljetusaloilla. - Fyysiseen kuormittavuuteen vaikuttavat erityisesti työasennot, istumatyö ja lämpötila. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi taukojen puute, melu ja seisomatyö.Vastaajien mielestä fyysistä kuormittavuutta voisi vähentää parantamalla työergonomiaa ja ylläpitämällä fyysistä kuntoa työajalla. Lisäksi tulisi hyödyntää apuvälineitä, perehdyttää ja lisätä taukoja. STTK
  11. Taysin lasten ja nuorten sairaalan hoitajat käyttävät työssään mobia, hoitotyöhön räätälöityä mobiililaitetta. Tietoturvallinen digiratkaisu säästää aikaa hoitotyöhön. Taysin uusi lasten ja nuorten sairaala aloitti toimintansa 17.9. uusissa tiloissa, ja muutto jatkuu vaiheittain lähiviikkojen ajan. Samalla kun lasten ja nuorten hoito keskitetään fyysisesti yhden katon alle uusiin, moderneihin tiloihin, tapahtuu muutoksia myös toiminnassa. Yhtenä esimerkkinä on digitaalisten palveluiden lisääntyminen hoitotyön arjessa: koko lasten ja nuorten sairaalan hoitohenkilöstö siirtyy käyttämään heille räätälöityjä mobiililaitteita, mobeja. Mobi on älypuhelin, johon on asennettu hoitotyössä tarvittavat sovellukset. Mobiin kuuluvia sovelluksia ovat Medanets, Paketti, Taysin puhelinluettelo sekä pääsy intraan. Myös potilaskutsujärjestelmä on integroitu mobeihin. Mobeihin ei voi itse ladata sovelluksia, eikä niillä pääse internetiin. -Aiemmin hoitajat joutuivat kuljettamaan työvuorossaan kahta erillistä laitetta, nyt olemme saaneet palvelut samaan laitteeseen, kuvailee tietohallintopäällikkö Anne-Maarit Selinummi. Medanets-sovelluksella potilastiedot tallennetaan reaaliaikaisesti potilastietojärjestelmään. Hoitajan ei tarvitse poistua potilaan luota erilliseen tilaan tekemään kirjauksia, vaan hän voi tehdä ne välittömästi potilaan luona. Paperisten muistilappujen määrä vähenee ja tietoturva paranee. Mobia käytetään myös Taysin sisäisten palvelujen tilaamiseen: Paketti-sovelluksella voi esimerkiksi tilata potilaskuljetuksia sekä tehdä tavaratilauksia osastolle. Kun potilas painaa huoneessaan nappia, jolla kutsuu hoitajan, syttyy sairaalan käytävällä merkkivalo, ja tämän lisäksi potilasta hoitava hoitaja saa hälytyksen mobiinsa. - Tekniikka mahdollistaa laitteeseen erilaisia hälytystoimintoja eri sovelluksista, mutta sairaalassa on tärkeää, että potilaan lähettämä hälytys on aina ykkössijalla ja ohi muiden, painottaa Selinummi. Mobiililaitteet eivät ole henkilökohtaisia, vaan vuoron vaihtuessa laitteen käyttäjä vaihtuu. Mobeihin kirjaudutaan henkilökohtaisilla varmennekorteilla. Lasten ja nuorten sairaalaan on hankittu 300 mobia. Nykyinen mobi palvelee hoitajia, mutta Tays aikoo kehittää myös lääkäreiden mobiilipalveluita. -Tavoitteena on saada lääkäreille vastaava mobiililaite, jossa on juuri lääkäreitä hyödyttävät sovellukset. Parhaillaan työskentelemme mobiilikuvantamisen saamiseksi lääkäreiden käyttöön, kertoo Selinummi.
  12. Suomen Apteekkariliitto ja Orion toteuttivat Suomen ensimmäisen lääkekuljetuksen robottilennokilla eli droonilla Helsingin Lauttasaaressa maanantaina 16.9. Drooni kuljetti valikoiman itsehoitolääkkeitä Lauttiksen apteekilta Lauttasaaren Senioritalolle, jossa hoitohenkilökunta vastaanotti paketin. ─ Oli upeaa, että ensimmäinen lääkekuljetus droonilla onnistui hyvin! Suomalaiset apteekit haluavat olla edelläkävijöinä kehittämässä uusia, moderneja palveluja, kertoo Lauttiksen apteekin apteekkari Risto Holma. ─ Uusi palvelu hyödyttäisi esimerkiksi asiakkaita, joilla yllättävän avuntarpeen tai sairauden vuoksi on hankaluuksia päästä asioimaan apteekkiin. Erilaiset kuljetusratkaisut osana palvelua tuovat apteekin lähelle, Holma jatkaa. Toimituksen toteutti AI-startup Third Space Auto. ─ Robottilennokit ovat nopeita. Kun niihin yhdistetään lentoautomaatiojärjestelmä, kuten AI.Pilot-teknologiaan perustuvan ByDrone, apteekit ja sairaalat voivat toimittaa lääkkeitä hetkessä avun tarvitsijoille. Esimerkiksi meidän käyttämämme lennokki lentää kilometrin minuutissa. Lennokkien kantama vaihtelee 10 kilometristä jopa 110 kilometriin. Tällaiset esittelytilaisuudet ovat todella tarpeen, koska niiden avulla lääketeollisuus ja viranomaiset voivat kannustaa logistiikka-alaa muuttamaan toimintatapojaan. Uskon, että parin vuoden kuluessa tällaiset järjestelmät otetaan käyttöön maaseudulla, saaristossa ja muilla vaikeapääsyisillä seuduilla, joilla niille on todella tarvetta, toteaa Third Space Auton perustaja Arshia Gratiot. Maanantain demolento on osa yhteishanketta, jossa selvitettiin droonikuljetusten käyttömahdollisuuksia ja hyötyjä lääkkeiden toimituksessa. Hanke toteutettiin tutkimus- ja kehitysyhteistyönä Aalto-yliopistossa poikkitieteellisesti eri alojen opiskelijoiden kanssa. Aalto-yliopiston tutkimusryhmät kartoittivat muun muassa droonikuljetusten palvelumuotoilua ja lainsäädäntöä.
  13. Tehyn mukaan ilman palkankorotuksia pako hoitoalalta kiihtyy. Vanhenevan väestön ja työikäisten määrän vähenemisen muodostama yhtälö käy entistä vaikeammaksi hallita, muistuttaa liitto tiedotteessaan. Tehy ja SuPer ovat esittäneet naisvaltaiselle hoitoalalle kymmenen vuoden palkkaohjelmaa. Palkkaohjelma nostaisi naisalojen palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä miesaloja enemmän. Sen vuosikustannukset ovat liiton mukaan 100–150 miljoonaa euroa. Tehy vaatii, että valtion tulee kantaa vastuu palkkaohjelman kustannuksista, koska kunnilla ei tarvittavia rahoja ole. – Poliittisten päättäjien on kannettava vastuu kansalaisten perustuslain takaamasta oikeudesta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo. Tehyn mukaan hallitusohjelmassa on useita vahvoja kirjauksia, jotka tukevat liittojen vaatimuksia palkkatasa-arvon edistämisestä. Hallituksen on esimerkiksi aikeissa lisätä hoiva-alan houkuttelevuutta sekä henkilökunnan saatavuutta ja osaamista. Hallitus lupaa ohjelmassaan myös puuttua nykyistä tiukemmin naisten ja miesten palkkaeroihin. Hoitoalalle on koulutettu 320 000 ammattilaista, joista 40 000 työskentelee täysin toisella alalla. Osa heistä on valmis palaamaan, jos palkka ja työolot kohenevat. Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin edellyttää arviolta 4000 hoitajaa lisää. Tehyn mukaan veto- ja pitovoiman eli palkkojen ja työolojen on merkittävästi parannuttava, jotta mitoitus voidaan käytännössä toteuttaa.
  14. Puhdin teettämä kysely kertoo, että 30-50-vuotiaista suomalaisista 56% ei ole mitannut kolesteroliarvojaan viimeisen kahden vuoden sisään. Alle 30-vuotiaista 62% ei ole mitannut kolesterolia koskaan tai ei osaa sanoa, onko arvoa mitattu. Vastaavasti puolet 30-50-vuotiaista ja yli puolet alle 30-vuotiaista ei ole mitannut verensokeriaan kahden vuoden sisään. Sen sijaan vanhemmista ikäryhmistä noin 80% on tarkistanut kolesterolin ja verensokerin viimeisen kahden vuoden aikana. Tiedätkö oman ferritiini- ja d-vitamiini-arvon? Mittaa nyt ilman lääkärin lähetettä! Terveyden omaseuranta lisääntymässä Ihmisten kiinnostus oman hyvinvoinnin ja terveyden mittaamisen eri välinein on lisääntymässä. Tämä näkyy myös Puhdissa, joka tuo laboratoriokokeet helposti saataville. - Puolen vuoden aikana Puhdin kautta omat arvonsa on tarkastanut jo 5000 ihmistä. Asiakkaista 90% sanoo varmasti suosittelevansa palvelua ystävilleen, kertoo Puhdin toimitusjohtaja Tero Era. Terveyden seuranta alkaa aivan liian myöhään - Nykylääketiede pärjää erinomaisesti akuuttien vakavien sairauksien hoidossa, mutta pitkäaikais- ja elämäntapasairauksien kohdalla tulokset ovat selvästi heikommat. Näiden sairauksien määrä on räjähtänyt ja olemme jo nyt pahoissa vaikeuksissa. Tilanne pahenee entisestään ylipainon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä. Ainut kestävä ratkaisu on näiden sairauksien ennaltaehkäisy ajoissa, eLääkäri.fi-palvelun perustaja ja Puhdin asiantuntijalääkäri Kimmo Salminen toteaa. - Ylipainon kertyminen ja tämän myötä alttius sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle alkaa usein jo nuoruudessa. On tärkeä saada ihmiset itse kiinnostumaan oman terveytensä hoitamisesta riittävän aikaisin. Omien arvojen seuranta ja niissä tapahtuvat muutokset voivat motivoida kestävän elämäntapamuutoksen tekemiseen. Testeistä voi myös löytyä selitys koettuihin oireisiin kuten väsymykseen, Salminen jatkaa. Vain harva mitannut koskaan D-vitamiinitasonsa Vain 35% suomalaisista on joskus mitannut D-vitamiinitasonsa. Mediassakin paljon esillä olleen ferritiinin on puolestaan mitannut lähes yhtä moni nainen kuin kolesterolin viimeisen 12 kuukauden aikana. Rautavarastoista kertovan ferritiinin sanoo mitanneensa 31% naisista ja kolesterolin 35% viimeisen 12 kuukauden sisään. On kuitenkin huomattava, että yli 40% naisista ei ole koskaan mitannut ferritiiniä tai ei ainakaan osaa sanoa, onko mitannut sitä. - D-vitamiinin puutos on varsin yleistä Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi ja taso olisi hyvä mitata ainakin kerran pimeään vuodenaikaan. Raudan riittävä saanti vaikuttaa jaksamiseen ja yleisvointiin. Kuukautisvuodon aiheuttaman raudan menetyksen vuoksi raudanpuute on verrattain yleistä nuorilla naisilla. Erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien tulisi kiinnittää huomiota riittävään raudan- ja D-vitamiinin saantiin, lääkäri Kimmo Salminen toteaa. Tutustu Puhdin verikokeisiin tästä * Tutkimuksen tiedot kerättiin tutkimustoimisto IROn paneelissa nettikyselynä ja siihen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista 17.-25.6.2019. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teetti Puhti.
  15. Tehy teki vuoden vaihteessa kyselyn Attendo-konsernissa työskenteleville tehyläisille. Vastauksista käy ilmi, että myös Attendossa potilaiden hoidon laatu on puutteellista ja hoitajia on usein liian vähän työvuoroissa. Erityistä huolta vastaajat kokivat saattohoidon toteutumisesta. Potilas lääkitään, mutta hän saattaa jäädä yksin kuoleman hetkellä. Vastaajista 68 % kertoi, ettei saattohoitotilanteisiin saada lisää henkilöstöä. Jatkuvasta kiireestä aiheutuu potilasturvallisuuden vaarantumista ja puutteita esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisessa. Hoidon laatu kärsii ja esimerkiksi ulkoiluun sekä viriketoimintaan ei ole aikaa. Työntekijät ovat huolissaan kiireen aiheuttamista virheistä ja he ovat turhautuneita siitä, että hoidon laadusta on jatkuvasti tingittävä. Jopa 70 % vastaajista koki, ettei heillä ole aikaa vastata potilaan tarpeisiin. Tehyn mukaan henkilökuntaa puuttuu jatkuvasti työvuoroista ja erityisesti viikonloppuisin on liian vähän työntekijöitä. Lisäksi hoitajat joutuvat tekemään ns. avustavia tehtäviä kuten siivousta ja ruokahuoltoa. Työntekijät ovat väsyneitä tilanteen johdosta, sillä he kokevat ettei asiakkaita – vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia – pystytä hoitamaan tarpeeksi hyvin. Varsin tavallista on myös se, että hoitajien täytyy jäädä tekemään ylipitkiä vuoroja ja sijaisia ei saada tarpeeksi työvuoroihin. Vastaajista jopa 56 % koki, että potilasturvallisuus on vaarantunut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Asiakkaita joudutaan jättämään ilman valvontaa yhteisiin tiloihin, vaikka joukossa on muistisairaita. Liian vähäisen hoitajamäärän vuoksi hoitoyksiköissä sattuu kaatumisia ja myös lääkkeiden jakelussa on puutteita. Vastaajista 47 % kertoi, että työnantaja on painostanut tasoittamaan työaikajakson aikana syntyneet ylityöt ns. tunti tunnista -periaatteella, jolloin ylityökorvauksia ei makseta. Attendossa tehdään Tehyn näkemyksen mukaan kyseenalaisia säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat henkilöstökuluihin ja heikentävät hoidon laatua. Kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia kuin Esperi Care Oy:stä saadut tulokset. Lähde: Tehy
  16. Sairaanhoitajaliittoon tulee lähes päivittäin jäsenistön kommentteja työvoimapulasta. Sairaanhoitajat ovat yhteyttä, kun he ovat jo aivan loppu. Paljon tilannepäivityksiä tulee myös lähiesimiestaholta. Liiton puoleen käännytään, kun ahdinko on oikein kova, Sairaanhoitajaliiton tiedotteessa kerrotaan. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela pohtii, mitä tapahtuu, kun sairaanhoitajia ei yksinkertaisesti enää saada ja lähiesimiesketju kaatuu. Hahtela haluaisi kuulla, miten näitä ongelmia on yritetty tähän mennessä valtion taholta ratkaista. Super ja Tehy vaativat tiedotteessaan 3.9., että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan, koska Suomea uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi. Puheenjohtaja Hahtela allekirjoittaa vaatimuksen täysin. - Tiedotteessaan Super ja Tehy mainitsevat, että yhteiskuntaamme uhkaa hoito- ja hoivakriisi. Osittain ainakin sairaanhoitajapula on jo rysähtänyt niskaan ja kriisi on päällä. Näen, että tästä ei enää selvitä ilman palkankorotuksia. Hahtela mainitsee, että joillakin alueilla auki oleviin sairaanhoitajan tehtäviin ei tule yhtään hakemusta, vaikka haettaisiin sairaanhoitajia useampiin erilaisiin tehtäviin. Tällaisessa tilanteessa ollaan nyt ja ratkaisu ei voi olla henkilökunnan venyminen. Siinä on tullut raja vastaan jo ajat sitten. Sairaanhoitajaliitto on tehnyt viime vuosina tiheään tahtiin kyselyitä jäsenistölleen. - Tulokset ovat jo pidemmän aikaa kertoneet murskaavia lukuja sairaanhoitajien alanvaihtoaikeista ja jaksamisesta, muistuttaa Hahtela. Olemme saaneet vahvoja signaaleita kentältä ja olemme niistä kyllä tiedottaneet. Esimerkiksi syyskuussa 2018 tehdyn kyselyn vastaajista 68 prosenttia arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. - Kyselyn jälkeen korostin, että jos asialle ei tehdä mitään, meillä on hurja tilanne edessä. No, nyt ollaan seuraavassa syksyssä ja vakava sairaanhoitajapula on päällä, myös esimiehet uupuvat. Jotta katastrofi vältetään, tähän on vastattava palkkojen korotuksella. Alkuvuonna 2018 Sairaanhoitajaliiton laajaan kyselyyn vastasi 1600 välittömässä asiakas- ja potilastyössä työskentelevää liiton jäsentä. Kyselyssä 52 prosenttia vastasi Palkka vastaa osaamistani -väittämään olevansa täysin eri mieltä. - Yli puolet sairaanhoitajakunnasta pitää siis palkkaansa täysin riittämättömänä, se on aika kova luku, Hahtela sanoo. Tämän vuoden alussa julkaistiin vuoden 2018 työolobarometrin tulokset: kovinta kritiikkiä sai palkka. Työoloja heikensi erityisesti työvoimapula. Huolestuttavin tilanne oli kotihoidossa sekä 26-45 -vuotiaiden sairaanhoitajien keskuudessa. Sairaanhoitajapula on maailmanlaajuinen. Yhtenä malliesimerkkinä Tehyn ja Superin tiedotteessa mainitaan Saksa, joka nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen alan vetovoimaa. - On yhteiskuntamme kohtalonkysymys, mitä Suomi tekee tulevassa budjetissaan, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Hahtela ottaa kantaa Superin puheenjohtaja Silja Paavolan tiedotteessa esittämään kysymykseen: Onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja. - Jos lukee esimerkiksi Sairaanhoitajaliiton teettämien kyselyiden vastauksia, vastaus on ilmiselvä: ei ole.
  17. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymähallitus päätti eilen yt-neuvottelujen euromääräisestä säästötavoitteesta. Hallitus linjasi, että hyvinvointiyhtymän on säästettävä kahden seuraavan vuoden aikana kulujaan 15 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan 250 henkilötyövuotta. Yt-menettely koskee koko organisaatiota, kaikkia toimintoja ja koko henkilöstöä. Yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla ja kestävät minimissään kuusi viikkoa siitä, kun työnantaja on esittänyt työntekijäjärjestöille virallisen neuvottelukutsun. – Luvut ja säästöjen kokonaisuus täsmentyvät neuvottelujen aikana ja ensi vuoden talousarvioraamin valmistuttua. Keskusteluyhteys kuntiin pidetään tiiviinä koko syksyn ajan. Samoin talouden kehityksestä informoidaan omistajia, sanoo toimitusjohtaja Marina Erhola hyvinvointiyhtymän tiedotteessa. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on maakunnan suurin työllistäjä ja valtakunnallisesti merkittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Henkilöstöä yhtymällä on 7079. Yhtymän liikevaihto viime vuonna oli 723 miljoonaa.
  18. Työsuojeluviranomaisella on tällä hetkellä tutkinnassa useita työnantajan ilmoittamatta jättämiä ja vakavaksi epäiltyjä työtapaturmia. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöminen on työturvallisuusrikkomus, josta voidaan tuomita sakkorangaistus, kertoo Aluehallintovirasto tiedotteessaan. - Vakavat työtapaturmat tulevat lähtökohtaisesti aina työsuojeluviranomaisen tietoon, viimeistään poliisin tekemän ilmoituksen perusteella. Siksi työnantajan ei hyödytä jättää ilmoittamasta vakavaa työtapaturmaa, muistuttaa lakimies Matti Suontausta. Hän työskentelee Lounais-Suomen aluehallintoviraston (avi) työsuojelun vastuualueen työtapaturmien tutkintaryhmän koordinaattorina. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntien suhteen tilanne on samansuuntainen koko maassa. Työtapaturman syyn selvittämisellä on keskeinen rooli työtapaturmien ehkäisyssä. Työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan työnantajan on viipymättä ilmoitettava poliisille ja aluehallintovirastolle työtapaturma, josta on aiheutunut kuolema tai vaikea vamma. - Vaikealaatuinen vamma on sellainen, joka suurella todennäköisyydellä jää pysyväksi ja vaikeuttaa loukkaantuneen normaaleja toimintoja, kertoo Matti Suontausta. Saatuaan tiedon vakavasta työtapaturmasta työsuojeluviranomainen suorittaa tutkinnan, jossa pyritään selvittämään työtapaturmaan johtaneet syyt. - On myös vahingoittuneen työntekijän etu, että työtapaturma tutkitaan mahdollisimman pian tapaturman jälkeen, jotta olosuhteet ovat mahdollisimman samanlaiset kuin tapaturmahetkellä. Jos tapaturmasta ehtii kulua useita kuukausia, voi tutkinta olla huomattavasti hankalampaa, lakimies Suontausta sanoo. Työtapaturman tutkinnan tarkoituksena on tilanteen selvittämisen lisäksi ehkäistä työtapaturmia tulevaisuudessa. Aiheesta lisää: Tapaturma ja siihen johtaneet tekijät tutkittava
  19. Sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden koulutuksesta maksetaan koulutuskorvausta tästä vuodesta lähtien, kertoo Aluehallintovirasto tiedotteessaan. Koulutuskorvauksen maksaminen on uusi tehtävä aluehallintovirastoille. Sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen koulutuksesta maksettavaa korvausta voivat hakea organisaatiot, jotka toimivat kyseisten sairaanhoitajien työnantajina. Kyseessä ovat siis kunnat tai kuntayhtymät tai niiden lukuun sopimuksen perusteella tai muulla tavalla terveydenhuollon avohoidon palveluja tuottavat yksiköt. Korvausta haetaan puolivuosittain. Korvausta maksetaan niiden sairaanhoitajien koulutuskustannusten korvaamiseen, jotka ovat saaneet tai saavat lääkkeenmääräämisoikeuden 1.1.2019 jälkeen. Koulutuskorvauksiin liittyvät lakimuutokset on tehty terveydenhuoltolakiin ja korvausten suuruus on määritelty asetuksissa. Lomakkeet korvausten hakemiseksi löytyvät aluehallintovirastojen internet-sivustolta www.avi.fi/lomakkeet
  20. HUSin johtajaylilääkärin johdolla tehdään Uudesta lastensairaalasta kattava arvio, jossa kuullaan myös henkilöstöä. Selvityksellä varmistetaan, että kaikki huolet ja mahdolliset epäkohdat tulevat käsiteltyä, kertoo HUS tiedotteessaan. Ylen MOT-ohjelmassa 9.9.2019 käsiteltiin Uuden lastensairaalan kiinteistöön ja henkilöstöön liittyviä asioita. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on julkaissut ohjelmaan liittyen oman vastineensa. – Henkilöstömitoitukseen ja potilasturvallisuuteen liittyviä asioita käytiin jo keväällä huolellisesti läpi, mutta teemme uuden tarkastelun siitä, onko tilanteeseen tullut muutosta, kertoo HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. HUSin mukaan Uuden lastensairaalan toimintaa kehitetään jatkuvasti. Kiinteistöön liittyviin ongelmiin on puututtu heti niiden ilmettyä ja tarvittavat korjaukset on tehty. Henkilöstötilannetta ja potilasturvallisuutta seurataan jatkuvasti. Toukokuun alussa HUS antoi selvityksen Aluehallintovirastolle (AVI) hoitajien lähettämään nimettömään kirjeeseen liittyen. AVI pyytää tarvittaessa lisäselvitystä HUSilta. Selvityksessä tarkasteltavia asioita ovat HaiPro-haittatapahtumailmoitukset, muistutukset, kantelut, potilasasiamiesten yhteydenotot, hoitoisuusluokitukset ja potilaspalautteet. Lisäksi tarkastellaan yksiköiden käyttöasteet ja henkilöstöresursointi. Henkilöstöä kuullaan ja palautetta seurataan Johtajaylilääkärin selvitykseen sisältyy lisäksi henkilöstön ja esimiesten haastatteluja. – Meillä on HUSissa keskusteleva ilmapiiri ja julkisena organisaationa meillä on erityinen velvoitekin avoimuuteen. On erittäin ikävää, jos tietty osa Uuden lastensairaalan hoitohenkilöstöä kokee, että ainoa tapa tulla oikeasti kuulluksi on nimettömän kirjeen kirjoittaminen. Toivomme, että näissä haastatteluissa pystytään avoimesti käsittelemään mahdollisia epäkohtia, toteaa Mäkijärvi. Uudessa lastensairaalassa kerätään vanhemmilta palautetta säännöllisesti ja kielteinen palaute käsitellään erityisen huolellisesti. Jokaiselle Uudessa lastensairaalassa asioineelle perheelle, joilla on e-asiointilupa, lähetetään palautekysely tekstiviestitse. Kyselyyn vastataan nimettömänä. Elokuussa saatiin noin tuhat sanallista palautetta. Sairaalan saamat palautteet ovat suurimmalta osalta positiivisia. Eniten negatiivista palautetta tulee odotusajoista ja ilmoittautumisesta. Tekstiviestipalautteista lasketaan myös NPS️ eli Net Promoter Score, joka tarkoittaa suositteluindeksiä eli sitä, kuinka todennäköisesti asiakkaat suosittelisivat yritystä, tuotetta tai palvelua ystävilleen tai kollegoilleen. Elokuussa lasten yksiköiden NPS-arvo oli 70 prosenttia. Yli 50:n NPS-lukemaa pidetään korkeana.
  21. Pääministeri Antti Rinne (sd) kommentoi YLElle, että postinjakajat voisivat olla mahdollisesti osana sote-ratkaisua. – 22 000 postilaista kulkee maakunnissa viemässä postia. Kyse ei ole hoitotyöstä vaan siitä voidaanko julkista palvelua laajentaa niin että kurkataan ikkunasta, onko kaikki hyvin. Ja jos ei, niin he kysyvät miten voi auttaa, Rinne sanoi YLEn haastattelussa. Kansanedustaja Sanna Antikainen (ps) kommentoi pääministerin visiota kovin sanankääntein Facebookissa: – Anteeksi, mutta nyt on kysyttävä suoraan: mitä hel**ttiä meidän pääministeri horisee? Nyt hänen mukaansa sote ratkaisuun voitaisiin kytkeä osaksi POSTI. Kuulemma postinkantaja voisi huhuilla, onko kaikki hyvin. En tiedä, olenko koskaan lukenut mitään typerämpää. Antikainen on koulutukseltaan hoitotyön ammattilainen. – Tällä hetkellä olen lähihoitajana ja vasta valmistuneena sairaanhoitajana aika ärsyyntynyt suoraan sanottuna. Rinne tässä juuri vetää hoitajilta maton jalkojen alta ja samalla osoittaa olevansa aivan ulapalla ylipäätään sotesta ja sote-uudistuksesta horisemalla postista ja sotesta samassa lauseessa, Antikainen kirjoittaa. Myös Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kommentoi Rinteen avausta Twitterissä: – Kaunis ajatus, pääministeri Antti Rinne, mutta oikeasti sote-kriisiä ei ratkaista postipalveluilla, vaan koulutetuilla ja osaavilla hoitotyöntekijöillä, joiden työolot ja palkat ovat kunnossa.
  22. SuPer ja Tehy vaativat, että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan. Yhteiskuntaamme uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi. Palkkaohjelman nettokustannus kunnille on vuosittain noin 80 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan. Summa sisältyisi kuntien valtionosuuksiin, joista 80 miljoonaa on alle prosentti. Ohjelma edellyttää valtion mukana oloa. Valtion rahaa tarvitaan, koska kuntatyönantajilla vaadittavaa rahaa ei ole. Palkkaohjelma vähentäisi alanvaihtoa ja helpottaisi uhkaavaa hoitajapulaa. Hoitajat eläköityvät tai vaihtavat alaa samaan aikaan, kun vanheneva väestö tarvitsee heitä entistä enemmän. – Poliittiset päättäjät voivat tehdä arvovalintoja, joilla uhkaava kriisi voidaan vielä torjua, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Pula koulutetuista hoitajista on maailmanlaajuinen, joten ottajia suomalaisille hoitajille on. Heitä houkuttelevat muun muassa naapurimaat Ruotsi ja Norja. Saksa nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen vetovoimaa. – Pääministeri Antti Rinne on sanonut ymmärtävänsä naisvaltaisten alojen palkkavaatimuksia. Pitääkin kysyä, onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja, eikä suinkaan, onko meillä varaa nostaa niitä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Palkkaohjelman bruttokustannusten liitot ovat arvioineet olevan noin 100–150 miljoonaa euroa vuodessa. Liittojen keväällä esittämä palkkaohjelma nostaisi naisvaltaisen sote-alan tehtäväkohtaisia palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä miesvaltaisten alojen palkkoja enemmän joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Palkankorotuksista merkittävä osa palautuisi yhteiskunnalle verojen kautta. Sote-alan työntekijät ovat veronmaksajia, joiden palkka menee suurimmaksi osaksi kotimaiseen kulutukseen. SuPer ja Tehy muistuttavat, että 80 miljoonaa on noin kaksi prosenttia kaikista valtion vuosittain maksamista yritystuista ja kymmenessäkin vuodessa murto-osa esimerkiksi suunnitelluista hävittäjähankinnoista. Liittojen mukaan valtion tehtävä on turvata kuntien toimintakyky. Valtakunnan päättäjät ovatkin arvovalintojen edessä. Kun kaikkeen ei ole varaa, käytössä olevia varoja pitää kohdentaa kestävästi ja oikein.
  23. STTK on teettänyt kyselyn väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla (06/2019). Sen perusteella fyysinen väkivalta, sen uhka ja henkinen väkivalta työpaikoilla on häkellyttävän yleistä. Noin joka kolmannella työpaikalla (31 %) on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi on joutunut noin joka viides (22 %) vastaaja. Enemmistö on kokenut väkivaltaa asiakkaiden taholta. Naiset ovat kokeneet sitä tuplasti miehiin verrattuna. Erityisen yleistä väkivalta on sosiaali- ja terveys- sekä koulutusalalla. Teollisuudessa sitä kokee muiden työntekijöiden taholta noin joka kymmenes (9 %). Henkisen väkivallan kohteeksi työssään on viimeisen kolmen vuoden aikana joutunut yli kolmannes vastaajista (37 %). Tätä on tapahtunut niin asiakkaiden, esimiehen, johdon kuin muiden työntekijöiden taholta. Asiakkaiden taholta naiset ovat joutuneet lähes kaksi kertaa miehiä enemmän henkisen väkivallan kohteeksi. Väkivalta on ollut esimerkiksi huutamista tai haukkumista, fyysisellä väkivallalla uhkailua tai väkivallantekoja, tiedon pimittämistä ja väärien tietojen levittämistä sekä osaamisen vähättelyä. Vastaajien mielestä väkivaltaa tai sen uhkaa pitäisi ehkäistä muun muassa laatimalla toimintaohjeet työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, johtamista ja esimiestyötä parantamalla sekä sopimalla työpaikkakiusaamiseen nollatoleranssi. Myös ennakoivaa arviointia työpaikan väkivaltariskien osalta pidetään tärkeänä. Yhdenkään ei pitäisi joutua väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikallaan. Ei asiakkaiden, työkavereiden, esimiesten eikä johdon toimesta. - Henkilökohtaista koskemattomuutta on kunnioitettava sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia parannettava kaikilla työpaikoilla. Työpaikkojen turvallisuutta on lisättävä niin, että jokaisella on oikeus turvalliseen työntekoon ja työympäristöön. Tämä edellyttää ilmeistä tarvetta parantaa johtamista ja esimiestyötä, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo. STTK yhdessä jäsenliittojensa kanssa haastaa kaikki suomalaiset työpaikat mukaan tekemään työelämästä turvallista ja fyysisesti ja henkisesti väkivallatonta. Näin parannetaan myös tuottavuutta ja vähennetään sairauspoissaoloja. - Jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan. Kaikilla työpaikoilla tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja laatia selkeät pelisäännöt väkivallan tai sen uhan varalta. Tilanteiden tunnistaminen, raportointi, prosessien kehittäminen ja tilanteiden jälkihoito on tärkeää. Työnantajalle on asetettava velvoite avustaa fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutunutta työntekijää prosesseissa. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän osalta on oltava nollatoleranssi kaikilla työpaikoilla. Myös asiakkailta on tätä edellytettävä, Murto korostaa. Kysely henkisestä ja fyysisestä väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla
  24. Lähes puolet sairaanhoitajien koulutuksesta on harjoittelua terveysalan organisaatioissa potilastyötä tekevien sairaanhoitajien ohjauksessa. Sairaanhoitajat ovat siis merkittävässä asemassa opiskelijoiden osaamisen ja ammatillisuuden kehittymisessä. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sairaanhoitajat arvioivat yleisesti opiskelijaohjausosaamisensa tyydyttävälle tai hyvälle tasolle. Suomessa ohjaajana voi toimia ilman ohjaajakoulutusta, toisin kuin esim. Englannissa, jossa vuoden työkokemus ja suoritettu ohjaajakoulutus ovat pakollisia. Laadukkaalla opiskelijoiden ohjauksella voidaan vaikuttaa ammattitaitoisten sairaanhoitajien valmistumiseen ja ammatissa pysymiseen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaista osaamista sairaanhoitajat tarvitsevat ohjatessaan opiskelijoita yliopistosairaalassa toteutetussa harjoittelussa. Lisäksi selvitettiin monimuoto-opintoina toteutetun ohjaajakoulutuksen vaikutuksia sairaanhoitajien osaamiseen. Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajien motivaatio ohjata opiskelijoita oli tyydyttävää. He eivät tunteneet opiskelijoiden ohjauskäytäntöjä riittävästi. Kehitettävää oli myös opiskelijan oppimisprosessin tukemisessa ja opiskelijan tavoitteellisessa ohjaamisessa. Heikointa sairaanhoitajien osaaminen oli opiskelijalähtöisen arvioinnin osalla. Sairaanhoitajat osasivat hyvin tunnistaa opiskelijan ohjaustarpeen, keskustella vastavuoroisesti opiskelijan kanssa sekä antaa kehittävää palautetta opiskelijalle. Sairaanhoitajille toteutetulla ohjaajakoulutuksella voitiin kehittää sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamista. Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa terveysalan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen sekä ohjaajakoulutuksen kehittämiseen. Kehittämällä sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamista opiskelijat saavat parempaa ohjausta ja heidän osaamisensa hoitotyössä kehittyy, minkä myötä potilasturvallisuus paranee sekä potilaat saavat parempaa hoitoa. Tuloksilla voidaan myös lisätä hoitotyön johtajien, ammattilaisten ja opettajien tietoisuutta opiskelijaohjausosaamisesta. Väitöskirja
  25. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on tyytymätön valtiovarainministeriön budjettiesitykseen, jossa ei ole varattu riittävästi rahaa hoitajamitoituksen nostamiseen. Luvattu 0,7:n mitoitus vaatii huomattavasti enemmän kuin viisi miljoonaa euroa. Paavola vaatii tiedotteessaan, että vaalilupausten täyttämiseen on löydyttävä asianmukaiset varat. Paavolan mukaan tilanne vanhustenhoidossa huononee koko ajan. Viestiä jäsenistöltä sekä omaisilta virtaa SuPerin toimistoon yhä useammin. Huoli hoitajien jaksamisesta ja hoidon laadusta on suuri. – Onko oikein, että Suomessa arvostus hoidettavia ja hoitajia kohtaan ei näy missään? puheenjohtaja Paavola kysyy. – Ei ole oikein, että hoitajat tekevät työtään hyvästä sydämestään ja uhraavat jopa oman terveytensä eivätkä hoidettavat saa sitä hyvää hoitoa, jonka yhteiskunta on heille luvannut. Nyt luotetaan liikaa hoitajien jaksamiseen. Vanhustenhoidon kriisi ei ole ohi. Samat ongelmat kuin keväällä ovat yhä olemassa. Hoitohenkilökuntaa on aivan liian vähän, niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Vanhustenhoitoa on kehitettävä monella saralla, mutta henkilöstömitoitus on saatava kuntoon pikaisesti. Muutoin meillä ei ole hoitajia tekemässä työtä tällä sektorilla. Työntekijöiden loppuun palaminen ei ole vain uhka vaan se on todellisuutta tällä hetkellä. Yhä useampi vaihtaa alaa jaksamisongelmien vuoksi. On arvioitu, että hoitajamitoituksen nostaminen tasolle 0,7 vaatii 250 miljoonaa euroa. Suuruusluokaltaan se vastaa kuntaveron nostoa keskimäärin 0,25 prosenttiyksiköllä koko maassa. Tämä ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan valtio on luvannut korvata kunnille hoitajamitoituksen nostamisesta aiheutuvat kulut, muistuttaa Paavola tiedotteessaan.
×
×
  • Create New...