Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 233 results

  1. Suomalainen varainhoitaja ja yksityispankki FIM on päättänyt panna terveydenhuolto- ja hoivapalveluyhtiö Attendon osakkeet toistaiseksi ostokieltoon S-Pankki- ja FIM-rahastoissa, kerrotaan yhtiön tiedotteessa. Syynä päätökseen ovat viime aikoina julkisuuteen tulleet tapahtumat, jotka liittyvät Attendon hoivakotien toimintaan. Ostokielto tarkoittaa, etteivät S-Pankki- ja FIM-rahastot tee sijoituksia yhtiön arvopapereihin ennen kuin viime aikojen tapahtumiin saadaan lisäselvyyttä. YLE:n mukaan Attendon osakekurssi on sahannut Tukholman pörssissä sen jälkeen, kun ongelmat Suomessa tulivat tammikuun lopulla julki. FIM on osa S-Pankin varallisuushoitoliiketoimintaa, joka palvelee asiakkaitaan kahdella brändillä. S-Pankki tarjoaa koko kansan varainhoitoa, ja FIM palvelee Private Banking -asiakkaita sekä instituutioita.
  2. Helsingin kaupunki korottaa keskeisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten palkkoja lähes neljällä miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupunki korjaa perusteettomia palkkaeroja, korotuksia saavat muun muassa kotihoidon henkilöstö, neuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat ja terveysasemien sairaanhoitajat. Korotukset vaihtelevat tehtävittäin ja ne koskevat tehtäväkohtaisia palkkoja. Työntekijät saavat korotetut palkat viimeistään maaliskuusta lähtien. Tammi-helmikuun 2019 palkankorotukset maksetaan takautuvasti. Kotihoidon lähihoitajien ja perushoitajien palkka on korotuksen jälkeen 2 271 euroa ja kotihoidon terveyden- ja sairaanhoitajien 2 660 euroa kuukaudessa. – Olen erittäin iloinen, että meillä on nyt mahdollisuus nostaa näiden tärkeiden sote-ammattilaisten palkkatasoa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät merkityksellistä työtä suurella sydämellä ja ovat todellakin palkkansa ansainneet, toimialajohtaja Juha Jolkkonen kertoo. Myös sosiaalityöntekijöille, puheterapeuteille ja lääkäreille on tulossa palkankorotuksia. Neuvottelut lääkäreiden palkankorotuksista ovat vielä kesken. Yleiskorotus kunta-alan työntekijöille 1.4. Yleiskorotus koskee kaikkia kunnan työntekijöitä. Korotusten suuruudet vaihtelevat sopimusaloittain. Esimerkiksi terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden palkkojen korotus on 2,1 ja sairaalalääkäreiden 1 prosenttia. Kaupungin tiedote Raha tulee järjestelyerästä Nyt jaettava raha on yleinen KVTES paikallinen järjestelyerä, joka on 1,2 % KVTES:n palkkasummasta. Rahan kohdentaminen on neuvoteltu kaupungilla paikallisesti. Sama järjestelyerä neuvotellaan paikallisesti KVTES:n piirissä ympäri Suomea. Lisätietoja https://www.kt.fi/yleiskirjeet/2018/7/jarjestelyeran-laskeminen Muokkaus klo 11:40: Lisätty tieto järjestelyerästä, josta kaupunki ei tiedotteessaan maininnut.
  3. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toivoo hallituksen ja eri viranomaisten kiinnittävän huomiota lasten, alle 18-vuotiaiden, itsemurhien yleisyyteen Suomessa. Vuonna 2017 noin joka toinen viikko alle 18-vuotias teki Suomessa itsemurhan. Vuoden 2017 luku on korkein koko 2000-luvun tarkastelujaksolla – Viimeksi tällä viikolla sain yhteydenoton vanhemmalta, jonka lapsi oli yrittänyt tehdä itsemurhan. Perhe haki tilanteeseen apua, mutta tämä nuori ihminen palautettiin sairaalasta alle vuorokauden jälkeen kotiin vahvasti lääkittynä. Perhe koki, ettei todellista apua tilanteeseen tullut, lapsiasiavaltuutettu Kurttila sanoo. – Lääkärikunnasta taas kuulen, ettei lasten ja nuorten psykiatrinen hoito vastaa Suomessa siihen kohdistuvaan tarpeeseen. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii tiedotteessaan, että sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa oleva itsemurhien ehkäisyohjelma saatetaan riittävin voimavaroin toimeenpanoon mahdollisimman pian.
  4. Hoitajat.net

    Attendo pyytää anteeksi virheitään

    Länsi-Suomen aluehallintovirasto päätti 8.2.2019, että Alavudella sijaitsevan Attendo Pelimannin toiminta väliaikaisesti keskeytetään. Attendon julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että henkilöstömitoitus ei ole ollut viranomaistarkastuksessa riittävä. Korjaavat toimenpiteet on käynnistetty ja Attendo pyytää anteeksi virheitä toiminnassaan. Kuussote-kuntayhtymä vastaa toistaiseksi hoivakodin toiminnasta ja Attendo vuokraa koko henkilöstön kuntayhtymän käyttöön. Yhtään asukassiirtoa ei tehdä, vaan asukkaat jäävät Attendo Pelimannin tiloihin. Attendo Pelimanni aloitti toimintansa 8.1.2019. Yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja kevyemmin tuettua palveluasumista ikäihmisille. Hoivakodin toiminnan käynnistyttyä taloon muutti nopealla aikataululla noin 50 poikkeuksellisen huonokuntoista ja runsashoitoista asukasta neljästä eri yksiköstä. Helsingin Sanomien mukaan hoivakodissa on kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana ja syitä siihen selvitetään. Hoivakodista on irtisanoutunut kymmenen työntekijää toiminnan aloittamisen jälkeen. Attendon mukaan tarkastuksen myötä yksikköön on jo palkattu hoitajia yli mitoitusvaatimuksen takaamaan asukasturvallisuus. Alkavan viikonlopun sekä tulevien viikkojen työntekijöiden määrä on turvattu. Muita epäkohtia korjataan pikaisesti, jotta tilanne hoivakodissa saadaan normalisoitua mahdollisimman pian. – Intensiivinen työ asioiden korjaamiseksi jatkuu asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Otamme asukasturvallisuuden hyvin vakavasti, sanoo Attendon aluejohtaja Tiina Talonen. – Olemme käyneet viimeisen kahden viikon aikana läpi tiheällä kammalla yksiköidemme toimintaa, jotta epäkohtia saadaan korjattua. Pyydämme anteeksi toimintamme virheitä sekä niistä asukkaille ja omaisille aiheutunutta huolta ja vaivaa, sanoo Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.
  5. Mahdollisuus karsivan pääsy- tai soveltuvuuskokeen käyttämiseen ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnoissa palautetaan. Jatkossa opiskelija voidaan jättää valitsematta, jos hän on selkeästi soveltumaton toimimaan sosiaali- ja terveysalalla. Koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää mahdollisuutta jo kevään 2019 yhteishaussa. Muutos palauttaa oppilaitosten mahdollisuudet pääsy- ja soveltuvuuskokeiden käyttöön sellaisiksi kuin ne olivat ennen kuin soveltuvuuskokeiden täysimääräinen hyödyntäminen opiskelijavalinnassa estettiin edellisellä hallituskaudella. – Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että sote-alalla työskentelee sitoutuneita ja osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Oppilaitoksilla tulee olla mahdollisuus jättää valitsematta koulutukseen ne, jotka ovat selkeästi soveltumattomia vastaamaan esimerkiksi lasten ja vanhusten terveydestä tai turvallisuudesta. Korjaamme viime hallituskaudella tehdyn päätöksen ja palautamme soveltuvuuskokeet, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo. Opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskevaa asetusta 1.8.2019 lukien alkavissa koulutuksissa siten, että tietyillä aloilla koulutuksen järjestäjän järjestämä pääsy- tai soveltuvuuskoe voi olla karsiva. Asetusmuutos mahdollistaa sen, että mikäli hakija saa koulutuksen järjestäjän järjestämässä pääsy- tai soveltuvuuskokeessa nolla pistettä, koulutuksen järjestäjä voi jättää hänet valitsematta koulutukseen. Asetus muutos koskee kaikkia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia (ns. lainsäädännön SORA-tutkinnot). Tällaisia tutkintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hammastekniikan perustutkinto, lääkealan perustutkinto, välinehuoltoalan perustutkinto, kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lentokoneasennuksen perustutkinto, merenkulkualan perustutkinto ja turvallisuusalan perustutkinto. Pakollisten soveltuvuuskokeiden valmistelu käynnistyy ammatillisessa koulutuksessa Asetusmuutoksen myötä opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelun sote-alalle. Yhtenäinen koe on edellytys soveltuvuuden mahdollisimman vaikuttavalle ja yhtenäiselle arvioinnille. Valtakunnallisesti yhtenäinen koe vaaditaan myös, jotta kokeet voidaan muuttaa vastaisuudessa pakollisiksi. Pakolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet vaativat myös lakimuutoksen. Valmistelu pakollisten pääsy- tai soveltuvuuskokeiden käyttöönottamisesta sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa käynnistetään valtakunnallisen kokeen laatimisen rinnalla. Valmistelu toteutetaan osana opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnissä olevaa hanketta, jossa on selvitetty ns. SORA-tutkintoihin ja opintoihin soveltuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Ammattikorkeakoulujen uusitut pääsy- ja soveltuvuuskokeet pian käyttöön Hallituksen kärkihankerahoituksella käynnistyneessä ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa on kehitetty eri alojen yhteisiä opiskelijavalintakäytäntöjä. Hankkeen osana valmistellaan pääsykoetta, jossa olisi myös ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutusten kannalta keskeiset soveltuvuutta mittaavat osiot. Uudistettu koe on tarkoitus ottaa käyttöön tänä syksynä ja soveltuvuutta mittaavien osien osalta ensi vuoden keväällä. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
  6. Jopa kolmannes vanhustenhoidon työntekijöistä kuntasektorilla kokee merkittävää eettistä kuormitusta työssään. Eettisesti haastavissa tilanteissa ihminen joutuu pohtimaan toimintansa, valintojensa ja päätöstensä oikeellisuutta ja hyvyyttä, eikä niissä ole aina selvää, mikä on oikea tapa toimia. Asiaa selvitettiin Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa. – Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta, muistuttaa johtaja Päivi Husman Työterveyslaitoksesta. Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty. Tällainen tilanne voi aiheuttaa eettistä kuormitusta työntekijöille. Eettinen kuormitus töissä syntyy, kun työntekijän ja työpaikan arvot ovat ristiriidassa keskenään. – Eettinen kuormitus vaikuttaa olevan merkittävä kuormitustekijä kunta-alalla, varsinkin sote-toimialalla, sanoo Tuula Oksanen, Kunta10-tutkimuksen johtaja. – Tämä on tärkeää ottaa huomioon sote- ja maakunta -uudistuksissa varsinkin, kun tutkimukset osoittavat, että henkilöstön hyvinvointi on suorassa yhteydessä potilaiden ja asiakkaiden hyvinvointiin. Eettistä kuormitusta voi vähentää hyvällä ja oikeudenmukaisella johtamisella sekä avoimella keskustelukulttuurilla. Tärkeää on myös, että henkilöstöä on riittävästi ja työt organisoidaan niin, että työntekijät voivat tuntea tekevänsä työnsä hyvin. – On kuitenkin selvää, että ihmissuhdetyössä eettistä pohdintaa joudutaan aina välillä tekemään ja eettinen pohdinta on myös hyvä asia, muistuttaa professori ja erikoistutkija Paula Salo Turun Yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta. Eettinen kuormitus lisää stressiä ja saa harkitsemaan alanvaihtoa Työterveyslaitos on seurannut vanhustenhoidossa työskentelevien hyvinvointia vuodesta 2012, jolloin Kunta10-kyselyyn heistä vastasi 2200. Vuonna 2018 tästä ryhmästä vastaajia oli 1395. Molemmissa kyselyissä noin 40 prosentilla vanhustenhoidon työntekijöistä oli työstressiä, mikä osoittaa haasteiden jatkuneen jo pitkään. Koko kunta-alalla työstressistä raportoi 25 prosenttia vastaajista vuonna 2018. Kunta10-tutkimuksen mukaan eettinen kuormitus oli ammattiryhmästä riippumatta yhteydessä sekä lisääntyneeseen psyykkiseen rasittuneisuuteen että työstressiin. Työstressiä koki 41 prosenttia niistä, jotka joutuivat viikoittain toimimaan vastoin omia arvoja ja 45 prosenttia niistä, jotka joutuivat toimimaan sääntöjen ja normien vastaisesti. Muista työntekijöistä vastaavia oireita esiintyi 21–23 prosentilla. Eettinen kuormitus oli yhteydessä myös työntekijöiden aikomuksiin vaihtaa työnantajaa; kuormittuneista noin 60 prosenttia oli harkinnut työnantajan vaihtamista, kun muista vastaavaa harkitsi noin 40 prosenttia. Työterveyslaitoksen tutkimustulokset ovat kunta-alalta. Vastaavanlaista riippumattoman asiantuntijalaitoksen seurantaa ei tällä hetkellä ole saatavilla yksityisten palvelun tuottajien henkilöstöltä. Sote-uudistuksen yhteydessä tähän olisi mahdollisuus, mikäli palvelut järjestävä maakunta edellyttää sitä kaikilta maakunnalle palveluja tuottavilta organisaatioilta välttämättömänä palveluiden laatua kuvaavana indikaattorina.
  7. TtM Camilla Strandell-Laine tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan mobiililaitteiden käyttöä hoitotyön opiskelijan ja opettajan välisessä harjoittelun aikaisessa ohjauksessa. Hoitotyön opiskelijat arvioivat opettajan mobiilisti toteuttaman harjoittelun etäohjauksen laadukkaammaksi kuin perinteisen, sähköpostitse toteutettavan etäohjauksen. Strandell-Laine osoitti myös, että mobiiliohjauksella pystytään tukemaan hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun aikaista osaamisen kehittymistä yhtä tehokkaasti kuin perinteisellä etäohjauksella. Aikaisemman tutkimuksen mukaan harjoittelun aikainen kasvokkain tapahtuva hoitotyön opiskelijan ja opettajan välinen ohjaus on vähentynyt huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Yhteyden saanti ohjaavaan opettajaan helpottui Tutkimuksessa testattiin mobiiliohjauksen vaikuttavuutta kokeellisella asetelmalla 102 hoitotyön opiskelijan keskuudessa viiden viikon harjoittelujakson aikana. Mobiiliohjausta saavan interventioryhmän opiskelijoiden harjoittelujakson aikaista osaamisen kehittymistä verrattiin etäohjausta sähköpostitse saavaan kontrolliryhmään. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten mobiiliohjaus vaikuttaa opiskelijoiden kokemaan harjoittelun oppimisympäristön laatuun. – Mobiiliohjaus osoittautui tehokkaaksi ohjausmenetelmäksi. Opiskelijat arvioivat opettajan ohjauksen kokonaisuudessaan laadukkaammaksi. Lisäksi he kokivat, että opettajaan sai helpommin yhteyden kuin sähköpostitse toteutettavassa etäohjauksessa, Strandell-Laine kertoo. Mobiiliohjausta voidaan suositella vaihtoehtoiseksi ohjausmenetelmäksi Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, että mobiiliohjaus olisi tehokkaampi menetelmä tukemaan opiskelijoiden harjoittelun aikaista osaamisen kehittymistä sähköpostitse toteutettavaan etäohjaukseen verrattuna. Tutkimus tuotti kuitenkin lupaavia tuloksia hoitotyön koulutuksen näkökulmasta, sillä mobiiliohjaus edisti opiskelijoiden osaamisen kehittymistä yhtä hyvin kuin perinteinen sähköpostitse toteutettu ohjausmenetelmä. – Opiskelijat arvioivat mobiililaitteella toteutetun ohjauksen laadun ja mobiilisovelluksen käytettävyyden hyväksi. Vastaavia kokeellisella asetelmalla toteutettuja tutkimuksia ei ole aiemmin raportoitu, mutta tulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, Strandell-Laine huomauttaa. Tutkimusnäyttöön perustuva mobiilisovellus vastaa digitalisaation haasteisiin Study@CampusPro-mobiilisovellus mahdollistaa harjoittelun aikaisen dokumentaation ja vuorovaikutuksen. Sovellus kehitettiin yhteistyössä suomalaisen ohjelmistoalan yrityksen ja hoitotyön opiskelijoiden kanssa. Sovelluskehittämisen lähtökohtana olivat Strandell-Laineen kirjallisuuskatsaus mobiililaitteiden käytöstä hoitotyön opiskelijan ja opettajan välisessä harjoittelun aikaisessa ohjauksessa sekä opetussuunnitelman, lainsäädännön, ohjauksen laatukriteerien ja hoitotyön käytännön asettamat reunaehdot. Strandell-Laineen väitöskirjatutkimuksessa kehitetty ja testattu mobiilisovellus on digiajan haasteisiin vastaava innovaatio hoitotyön opiskelijan ja opettajan väliseen harjoittelun aikaiseen etäohjaukseen, mutta vaatii vielä lisäkehittämistä. – Tutkimusaihe on tärkeä ja ajankohtainen terveysalan koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta sekä ohjauksen ja tulevaisuuden hoitotyön laadun varmistamisessa, Strandell-Laine huomauttaa. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin valmistuvilla on potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun edellyttämät valmiudet. Nursing student–nurse teacher cooperation using mobile technology during the clinical practicum
  8. THL oli mukana kansainvälisessä hankkeessa (PACE), jossa tutkittiin hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon osaamista kuudessa Euroopan maassa. Tutkimuksessa selvitettiin hoitajien perustietoja iäkkäiden palliatiivisesta hoidosta väittämillä, jotka koskivat kipua ja ravitsemusta. Tutkimuksen mukaan hoitotyön ammattilaiset Suomessa ja Euroopassa tarvitsevat lisää koulutusta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon. Vaikka yli puolella hoitajista oli ennestään palliatiivisen hoidon perus- tai jatkokoulutus, oli tutkimuksen mukaan perustiedoissa merkittävästi parannettavaa joka maassa. Suomi sijoittui palliatiivisen hoidon perustiedoissa vertailun keskitasolle. Parhaimmat tiedot olivat Belgiassa, ja erityisen paljon kehitettävää oli Italiassa ja Puolassa. – Suomeen tarvitaan lisää palliatiivisen hoidon koulutusta. Nykyisin palliatiivinen hoito ei sisälly riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon alan koulutusten opetussuunnitelmiin, eikä se ole valtakunnallisesti yhtenäistä, toteaa PACE-hankkeen maajohtaja Marika Kylänen THL:sta. Ympärivuorokautisessa hoidossa on yhä heikompikuntoisia vanhuksia, jotka lähestyvät kuolemaa. Laadukas hoito elämän lopussa edellyttää, että koulutettua hoitohenkilökuntaa on riittävästi. Henkilöstön osaaminen ja mitoitus tulee huomioida erityisesti saattohoidossa, jotta jokainen voi kuolla arvokkaasti eikä häntä jätetä yksin. Hoitajien osaamista selvitettiin myös erityisillä kipuun liittyvillä kysymyksillä. Kaikissa maissa osallistujat pystyivät erinomaisesti arvioimaan, että fyysiset tekijät, kuten niveltulehdus tai ummetus, vaikuttavat kipuun. Suomen hoitohenkilöstö erottui siinä, että he tunnistivat ulkomaisia kollegoitaan paremmin psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun. – Yksinäisyys, suru tai ahdistus voi vaikuttaa fyysisiin kipuihin. Suomessa ammattilaiset ymmärtävät tämän, PACE-hankkeen tutkimuskoordinaattori Suvi Leppäaho sanoo. Lyhyesti palliatiivisen hoidon osaamisesta Palliatiivisen hoidon osaamisessa on selvästi puutteita kaikissa osallistujamaissa ja koulutusta tarvitaan lisää. Suomessa hoitajien koulutustaso on yleisesti korkea, mutta palliatiivisen hoidon koulutus on hajanaista. Suomessa hoitajat tunnistavat parhaiten psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun, mutta ovat muuten palliatiivisen hoidon osaamisessa vertailun keskitasoa. Esitys: Hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa Tutkimukseen osallistui 322 pitkäaikaishoidon toimintayksikköä Euroopassa ja 91 toimintayksikköä ympäri Suomea. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 392 hoitajaa, joista karkeasti puolet oli sairaanhoitajia ja puolet lähihoitajia. PACE-hanke toteutettiin 1.2.2014-31.1.2019. Rahoittajana toimi Euroopan komission 7. puiteohjelma (FP7), Sveitsi oli mukana omarahoitteisesti.
  9. Hoitoalan liitot SuPer ja Tehy vaativat hoitajamitoitusta lakiin. Liitot korostavat, että mitoitukseen on laskettava ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtunnit, jotka kohdentuvat välittömään hoitotyöhön. Muun avustavan henkilöstön tarve on määriteltävä erikseen. – Hoitohenkilökunnan määrä ei voi enää olla säästökohde, jolla kikkaillaan, vaan on aika myöntää tehdyt virheet ja korjata tilanne, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. – Tehy on tiukentanut kantaansa. Tilanne on selkeästi muuttunut vuodesta 2012, kun vanhuspalvelulaki säädettiin. Ikäihmisten hoidossa ja hoivassa on ilmennyt hyvin vakavia puutteita ja laiminlyöntejä. Myöskään henkilöstömitoitus ei ole toteutunut siten, kuin eduskunta tuolloin vanhuspalvelulakia hyväksyessään edellytti, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liiton tiedotteessa. Lue lisää liittojen tiedotteista: SuPer Tehy
  10. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, hoivapalveluyritykset, ammattiliitot, järjestöt, kuntien edustus ja valvontaviranomaiset kokoontuivat 1. helmikuuta neuvottelemaan vanhusten asumispalvelujen laadun parantamisesta. Työkokouksen tuloksena syntyi 25 toimenpidettä, joiden toteuttamiseen kaikki osallistuneet organisaatiot ovat sitoutuneet. – Vanhusten hoidon laadun parantaminen on yhteinen tavoite. Kaikki toimenpiteet koskevat niin julkisia kuin yksityisiä hoivapalveluja. Toimenpidelistaus on ennen kaikkea moraalinen sitoumus taata laadukas hoito, ministeri Saarikko toteaa. Toimenpidelistauksen allekirjoittajat sitoutuvat esimerkiksi haamuhoitajailmiön kitkemiseen ilmoittamalla hoitajien määrän kyselyissä ja valvontatilanteissa totuudenmukaisesti. Henkilöstömitoituksessa on noudatettava nykyistä laatusuositusta, jonka tavoitteena on turvata vaikuttavat palvelut ikäihmisille. Henkilöstön työsopimuksiin lisätään kohta, joka rohkaisee henkilöstöä epäkohdista raportointiin. Valvontaviranomaisen resursseja vahvistetaan nopeasti. Avaa: 25 toimenpidettä vanhusten asumispalvelujen laadun parantamiseksi PDF
  11. Eduskunta myönsi vuoden alusta 250 000 euroa lisää ikäihmisten oikeuksien valvontaan. Näillä määrärahoilla on jo palkattu kaksi vanhusten oikeuksien asiantuntijaa. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on toimivalta puuttua epäkohtiin, ja lisärahat mahdollistavat vielä tehokkaamman toiminnan. Eduskunnan oikeusasiamiehen saamat lisävoimavarat käytetään vanhusten hyvän hoidon, hoivan ja arvokkaan kohtelun tehostettuun valvontaan, erityisesti ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa. Tarkastuksia tehdään myös erilaisiin erityisen vaikeahoitoisten vanhusten hoitoyksiköihin. Lisäksi valvotaan kotihoidon saatavuutta, riittävyyttä ja laatua. Oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimiva ihmisoikeuskeskus täydentää ja tukee oikeusasiamiehen toimintaa edistämällä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä, laatimalla selvityksiä, aloitteita ja lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteutumiseksi. Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Lue lisää: Eduskunnan oikeusasiamiehen tiedote
  12. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla toimintaa pyöritetään liian niukoin resurssein, joka näkyy hoidon laadun heikkenemisenä, henkilöstön väsymisenä ja potilasturvallisuuden vaarantumisena. Tehy vaatii, että henkilöstön määrästä ja laadusta on säädettävä lailla ja lain rikkominen on sanktioitava. – Suositukset eivät enää riitä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Nykyinen suosituksen mitoitusluku ei kelpaa Tehylle sellaisenaan, vaan laskentatapa on uudistettava. Tehy edellyttää, että mitoitukseen lasketaan vain välitöntä hoitotyötä tekevä henkilöstö toisin kuin nyt. Riittävän mitoituksen pitää sisältää sekä hoitohenkilöstön ehdoton vähimmäistaso, sekä ottaa huomioon muutokset hoitoisuudessa ja saattohoidon tarve. Tehyn mukaan lainsäädännöllä on varmistettava myös riittävä hoitotyön esimiesten määrä. Avustavia tehtäviä ei saa lukea hoitohenkilöstön mitoitukseen vaan niistä on tarpeen mukaan säädettävä erikseen. Tehy on huolissaan myös omavalvonnasta. Käytännön toteutumista ei sen mukaan valvota eikä laiminlyönneistä seuraa sanktioita. Tehy edellyttää, että henkilöstöllä on mahdollisuus reagoida puutteisiin toiminnassa omaa asemaansa vaarantamatta. Hoivayritykset on velvoitettava luomaan ilmoitusjärjestelmä, jonka avulla työntekijä voi anonyymisti ilmoittaa toimintayksikköään koskevista epäkohdista yrityksen johdolle. Epäkohdat on käsiteltävä ja toiminta korjattava. Ilmoituksista ja toimenpiteistä on laadittava raportti henkilöstön edustajalle. Omavalvonnan laiminlyömisestä seuraisi sanktio. Liiton mukaan kunnat eivät valvo ostamiensa palveluiden laatua riittävästi. Tehy esittää, että kunnille asetetaan sitovampi vastuu valvoa ostopalveluiden hoidon laatua ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä tulee seurata sanktio. Lähde: Tehy
  13. Sairaanhoitajaliitto teetti kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön hyvinvointia ja alan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Selvitys kertoo huolestuttavasta tilanteesta: tyytymättömyys työoloihin on kasvanut kautta linjan. Sairaanhoitajien työoloja heikentävät erityisesti pula ammattitaitoisesta ja tehtäviin sopivasta työvoimasta, heikko perehdytys sekä läpinäkyvyyden puute työpaikoilla. Eniten tyytymättömyyttä herättää palkka. Erityisesti kunnalla, kaupungilla, kuntainliitolla tai kuntayhtymissä työskentelevät kokevat, että palkka ei nouse tehtävien vaativuuden kasvaessa. Muita heikosti toteutuvia asioita työelämässä ovat vastaajien mukaan työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuus ja työnohjauksen saaminen tarvittaessa. Eniten kehittämiskohtia löytyy kyselyn perusteella kotihoidon parista. Tyytyväisimpiä työhönsä ovat työyksikön mukaan tarkasteltuna teho-, tarkkailu- tai valvontaosastoilla työskentelevät. Päättäjien syytä ottaa sairaanhoitajapula vakavasti Kriittisimmät vastaajaryhmät ovat 26-45–vuotiaat ja uransa keskivaiheilla olevat sairaanhoitajat, eli ikänsä ja työkokemuksensa perusteella keskeisesti työelämässä mukana olevat. Säästöt ja puutteellinen johtaminen yhdistettynä palvelutarpeen kasvamiseen alalla näkyvät sairaanhoitajien arjessa työvoimavajeena ja uupumuksena. Alalle on vaikea löytää esimerkiksi päteviä sijaisia. – Saamme jatkuvasti yhteydenottoja uupuneilta sairaanhoitajilta. Päättäjien on syytä muistaa, että äärirajoilla työskentely näkyy ennemmin tai myöhemmin myös hoidon laadussa. Uupunut sairaanhoitaja on riski potilasturvallisuudelle, sanoo Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela. Jotta alalle saadaan osaavaa ja töissä pysyvää henkilökuntaa, organisaatioiden on panostettava toimivaan työympäristöön. Toistaiseksi ala on vetovoimainen, mutta yhä useampi sairaanhoitaja on ilmoittanut harkitsevansa alan vaihtoa huonojen työolojen ja palkkauksen vuoksi. Lisäksi lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. – Sairaanhoitajien työssä kokema kuormitus on tärkeä signaali, johon sekä työnantajien että päättäjien pitää reagoida ja sairaanhoitajien työhyvinvointi turvata. Sairaanhoitajapula näkyy jo esimerkiksi Ruotsissa, ja Suomessa ollaan kovaa vauhtia menossa samaan suuntaan. Nyt haetaan tulevaisuuden ratkaisuja, Hahtela sanoo.Kaikesta huolimatta sairaanhoitajat kokevat työnsä merkitykselliseksi ja haluavat tehdä sen hyvin. Kyselyn tulokset kertovat, että hoidon laatu ja toimivat käytännöt ovat tärkeimpiä seikkoja työhyvinvoinnin kannalta. Vastaajat kokevat, että parhaiten sairaanhoitajan työelämässä toteutuu perheen huomioiminen, esimerkiksi oikeus perhevapaisiin ja sairaan lapsen tai läheisen hoitamiseen. Lataa: Sairaanhoitajien työolobarometri 2018 Sairaanhoitajaliiton loppuvuodesta 2018 toteuttamaan selvitykseen vastasi 1795 Sairaanhoitajaliiton jäsenenä olevaa sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela Yle:n vieraana
  14. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on tehnyt sopimuksen koulutusviennistä kiinalaisen Henanin yliopiston kanssa. Sopimus koskee Xamkin tarjoamaa sairaanhoitajakoulutusta. Koulutushankinta painottuu erityisesti Henanin yliopiston kanssa toteuttavaan sairaanhoitajan Double Degree -tutkintoon. – Tämä on merkittävä kansainvälinen avaus meidän sairaanhoidon koulutuksellemme, sanoo Xamkin terveyden ja hyvinvoinnin koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen. Opiskelijoiden ohella Henanin yliopisto haluaa kouluttaa Xamkissa myös opettajiaan sekä hankkia Henanille erityisesti räätälöitävää Master-tasoista sairaanhoidon koulutusta. Pitkäaikainen yhteistyö konkretisoitui koulutushankinnaksi Aiemmin Xamk on toteuttanut Henanin yliopiston kanssa pienempiä tutkimusprojekteja, nyt avautuu väylä koulutuksen vientiin. Henanin yliopisto on valmis lisäämään merkittävästi myös Xamkin eri tutkimusaloihin liittyvää tutkimusyhteistyötä. Perjantaina 25.1. allekirjoitetulla sopimuksella sovittiin myös yhteistyöstä sairaanhoidon koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisestä auditoinnista. Xamkin Pienyrityskeskus on tehnyt Kiina-yhteistyötä pitkäjänteisesti jo vuosien ajan. Pienyrityskeskus aloitti kontaktien rakentamisen Henaniin jo 2000-luvun alkuvuosina. Sopimusten synty Kiinassa edellyttää luottamusta ja läheisiä suhteita ihmisten välillä. Ne syntyvät vuosien työn tuloksena.
  15. Lääkärihelikopterit saivat viime vuonna yhteensä 14 062 hälytystä. FinnHEMSin arvion mukaan 168 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Tiedot käyvät ilmi FinnHEMSin tehtävätietokannasta. Hälytysmäärissä tapahtui muutoksia erityisesti Vantaan ja Oulun tukikohdissa. Vantaalla hälytyksiä kirjattiin yli 500 vähemmän kuin edellisvuonna, mikä vastaa 18 prosentin pudotusta. Muutos johtuu hälytysohjeeseen tehdystä muutoksesta. – Kun ennen FinnHEMS hälytettiin tiettyjen hälytyskoodien osalta automaattisesti, nyt miehistö jää odottamaan lisätietoja ensivasteyksiköltä, joka on ehtinyt nopeasti kohteeseen. Päätös lähdöstä tehdään, kun ensihoitaja on varmistanut tilanteen paikan päällä. Siten vältetään tehtävät, joissa ei ole todellista tarvetta lääkäriyksikölle, kertoo Vantaan tukikohdan vt. vastuulääkäri Mikael Äyräs. Uuden käytännön myötä lääkärihelikopterin apu saadaan entistä tehokkaammin osoitettua niille, jotka sitä tutkitusti tarvitsevat. Oulussa hälytysmäärät kasvoivat edellisvuodesta 11 prosentilla. Kehitykseen vaikuttaa Oulun hätäkeskuksessa marraskuun lopussa käyttöönotettu uusi Erica-tietojärjestelmä, jonka myötä FinnHEMSin saamien hälytysten määrä 1,5-kertaistui ja peräti neljä viidestä hälytyksestä peruttiin. Kopterikyydit lisääntyivät erityisesti Kuopiossa Helikopterilla kuljetettavien potilaiden osuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 2018 yhteensä 435 eli keskimäärin lähes joka kymmenes FinnHEMSin kohtaama potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan. Kuopiossa kasvua edellisvuoteen oli lähes 30 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden aikana helikopterikyytien määrä on Kuopiossa lähes viisinkertaistunut. – Toimintatapoja on vuosien saatossa mukautettu potilaiden sekä koko ensihoidon tarpeiden suuntaisesti. Jos ennen kysyttiin, miksi potilasta kuljetetaan, nykyään kysymme: miksi emme kuljettaisi, jos potilas joka tapauksessa tarvitsee lääkäriä matkalla sairaalaan? Tietyissä tapauksissa helikopterilla voidaan saavuttaa maantiekuljetukseen verrattuna potilaan kannalta merkittävä aikahyöty. Samalla se vapauttaa ambulanssin takaisin hälytysvalmiuteen omalle alueelleen, sanoo Kuopion tukikohdan vastuulääkäri Pamela Hiltunen. Pohjoisella toiminta-alueella potilaita kuljetetaan suhteellisesti useammin kuin Etelä-Suomessa. Syynä ovat eteläistä Suomea pidemmät etäisyydet. Viime vuonna Rovaniemen helikopterilla kuljetettiin yli 30 prosenttia kohdatuista potilaista, Oulussa 16 ja Kuopiossa 14 prosenttia. Oulussa ja Kuopiossa osuudet olivat suurempia kuin koskaan aiemmin FinnHEMSin toiminnan aikana. FinnHEMS
  16. A-klinikka Oy aloitti muutama viikko sitten ensimmäisenä maailmassa ruiskemuotoisen pitkävaikutteisen korvaushoitolääke Buvidalin käyttämisen opioidiriippuvaisten potilaiden hoidossa. Ruiskemuotoisen lääkkeen merkittäviä etuja tabletti- tai filmimuotoiseen lääkitykseen ovat esimerkiksi kotiannosteluun ja väärinkäyttöön liittyvien riskien poistuminen sekä potilaan oman arjen sujuvuus, kun ruiskeen, eli injektion, voi saada viikon tai jopa kuukauden välein. Perinteisiä tabletteja tai suussa liukenevia filmejä pitää saapua ottamaan päihdeklinikalle jopa päivittäin. ”Vapauttava tunne” A-klinikka Oy:llä on kokemusta jo useamman potilaan hoidosta ja injektiomuotoista lääkitystä saaneet potilaat ovat kertoneet, että sekä fyysinen vointi että henkinen olo on ollut helpompi. Korvaushoitopotilaat kokevat usein kylmä-kuuma -lämmönvaihteluita aamuisin ennen seuraavaa lääkeannosta ja esimerkiksi tämä tunne on merkittävästi monilla pienentynyt tai poistunut kokonaan. Harvemmin annettavalla lääkkeellä on ollut myös positiivinen psyykkinen vaikutus. Useat potilaat ovat kertoneet, että harvemmin annettava lääke vapauttaa ajattelemaan muita asioita. Tämän myötä myös potilaan itsetunto paranee, koska ajatukset eivät pyöri jatkuvasti otettavien lääkkeiden ympärillä ja koettu ja näkyvä stigma pienentyvät myös merkittävästi. Sama muutos on näkynyt myös ennen lääkkeen myyntilupaa tehdyissä tutkimuksissa. Eräs potilas kuvaili, että uuden lääkkeen myötä tuli ”Vapauttava tunne, eikä pää meinaa pysyä perässä”, koska lääkitystä tarvitsee ajatella niin harvoin. Toinen potilas kuvasi töihin lähdön helpottuneen merkittävästi, koska uuden lääkkeen ansiosta aamut ovat merkittävästi helpompia eikä liikkeellelähtö vaadi ollenkaan niin paljon ponnisteluja kuin aiemmin. Tulevaisuuden toimintatapa Vaikka uusi injektiomuotoinen tapa antaa lääke on jännittänyt monia potilaita, ei kukaan ole halunnut lopettaa uutta hoitomuotoa ja palata vanhaan. Kukaan uuden lääkkeen kanssa aloittaneista potilaista ei ole kokenut selkeitä vierotusoireita ja kaikki ovat olleet hyvävointisia. Ensimmäisenä uuden lääkkeen kanssa aloittaneet potilaat ovat saaneet jo kolmannen injektiomuotoisen lääkkeensä. – Vaikka useampaa potilasta on jännittänyt itse ruiskeen saaminen, ovat kaikki halunneet jatkaa uuden hoitomuodon kanssa ja lääkkeenantotilanteissa kaikki on sujunut hyvin, kerrotaan A-klinikka Oy:n Espoon korvaushoitoklinikalta. – Injektiomuotoinen tapa antaa opioidiriippuvaisten korvaushoitolääke avaa täysin uusia mahdollisuuksia keskittyä psykososiaaliseen tukeen ja yksilökohtaiseen kuntoutukseen, sekä kehittää täysin uusia toimintatapoja korvaushoidossa. Uskon, että tähän suuntaan olemme tulevaisuudessa menossa. Meistä oli hienoa päästä ensimmäisinä koko maailmassa ottamaan uusi lääke käyttöön. Saamamme kokemukset ja palaute ensimmäiseltä potilasjoukolta ja omalta henkilökunnaltamme ovat olleet erittäin positiivisia ja osoittavat kehityksen menevän selkeästi oikeaan suuntaan, kertoo A-klinikka Oy:n avopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen. – Erityisesti potilaiden parempi vointi motivoi meitä kaikkia, ja lääke on erittäin tervetullut lisä hoitovalikoimaan. Koko palvelujärjestelmälle tämä mahdollistaa suuremman potilasmäärän hoitamisen niin, etteivät kustannukset kasva enää niin nopeasti kuin aiemmin, Partanen toteaa.
  17. Espoolaisella aikuisellaon todettu 26.1.2019 tuhkarokko, kertoo HUS tiedotteessaan. Tartunta on saatu ulkomaanmatkalla Etelä-Euroopassa, jossa esiintyy epidemioita maissa, joissa rokotuskattavuus ei ole riittävän korkea. Sairastunut on saanut rokotuskortin mukaan lapsuuden kotimaassaan kaksi rokotetta tuhkarokkoa vastaan, mutta ne eivät antaneet hänelle tarvittavaa suojaa. Toistaiseksi syytä puuttuvaan rokotusvasteeseen ei ole tiedossa. Espoon kaupungin tartuntatautiyksikkö on kartoittanut altistuneita yhteistyössä HUSin epidemiologisen yksikön ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Osa altistuneista ehditään suojata MPR-rokotteella, mikäli henkilö ei ole saanut aiemmin kahta rokotetta tai sairastanut tautia. Sairastuneen työpaikalla tiedotetaan henkilökuntaa mahdollisesta altistuksesta. HUSin alueella todetaan vuosittain 1–6 tuhkarokkotapausta. Joulu-tammikuussa Espoossa on todettu tuhkarokko kolmella aikuisella. He kaikki ovat saaneet tartunnan ulkomailla, eikä tapauksilla ole yhteyttä toisiinsa. HUSin alueella on hyvä rokotuskattavuus MPR-tauteja (tuhkarokkoa-sikotautia-vihurirokkoa) vastaan. Esimerkiksi vuonna 2015 syntyneistä lapsista on MPR-rokotteen saanut 95 prosenttia, millä saavutetaan laumasuoja. Jos epäilet altistuneesi tuhkarokolle, tai et ole varma rokotustaustastasi tai matkustat alueelle, jossa esiintyy tuhkarokkoa, toimi seuraavasti: Tarkista, onko suojasi kunnossa. Jos olet sairastanut tuhkarokon, et tarvitse rokotetta. Kaksi MPR-rokotetta tuhkarokkoa vastaan antaa hyvän suojan. Jos ilmaantuu tuhkarokkoon sopivia oireita, ota aina ensin yhteys puhelimitse omaan terveyskeskukseesi tarkempia ohjeita varten. Lähde: HUS
  18. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuus- ja valintakokeet. Koulutuksen on annettava valmiudet hyvään ammattitaitoon jokaiselle hoitajalle ja sen on turvattava potilasturvallisuus. – Hyvin toteutetut pääsy- ja soveltuvuuskokeet edistävät onnistuneita opiskelijavalintoja: keskeytykset vähenevät, opinnot oikealla opintopolulla etenevät ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen, Sarkomaa pohtii. Viime hallituskaudella oppilaitoksilta poistettiin mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella. Muutoksen tultua voimaan vuonna 2015 se havaittiin pian toimimattomaksi. Muutos on johtanut kasvaviin ongelmiin työelämässä alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrän kasvaessa. Ongelmat ovat kärjistyneet myös oppilaitoksissa. – Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Tämä on riski potilasturvallisuudelle ja kuormittaa hoitoalan työyhteisöjä sekä alan oppilaitoksia. Palaute ja huoli opettajilta ja hoitoalan toimijoilta sekä kansalaisilta on ollut valtaisa, Sarkomaa sanoo. Tehy, Super, JHL, OAJ ja Akavan Sairaanhoitajat ovat vaatineet soveltuvuuskokeiden palautusta. – Heidän näkemyksensä on viisasta ottaa huomioon, Sarkomaa sanoo.
  19. Veripalvelu ja Legacy Tattoo tarjoavat verenluovuttajille maksuttomia tatuointeja Helsingin Sanomatalossa lauantaina 2.2.2019 klo 9-16 #BloodTattoo-tapahtumassa. Eturivin tatuointitaiteilijat tekevät korvauksetta verenluovuttajien käsivarteen veriryhmän mukaisen tatuoinnin kuudesta mallivaihtoehdosta. Joka arkipäivä Suomessa tarvitaan keskimäärin 800 vapaaehtoista verenluovuttajaa. Monilla on virheellisiä käsityksiä verenluovuttamisesta, ja ne saattavat toimia vapaaehtoisuuden esteinä. Yksi yleisimmistä väärinkäsityksiä liittyy tatuointeihin ja siihen, etteivät tatuoidut ihmiset saisi luovuttaa verta. – Meiltä kysytään tatuoinneista ja niihin liittyvistä luovutusesteistä säännöllisesti. Meistä on tärkeää muistuttaa, että tatuointi ei ole pysyvä este potilaiden auttamiselle, kertoo Veripalvelun tiedottaja Iira Hartikainen. Tatuoinnin ottamisesta seuraa ainoastaan neljän kuukauden luovutuseste, jonka jälkeen henkilö voi luovuttaa verta normaalisti. Legacy Tattoon taiteilijat ovat suunnitelleet tapahtumaa varten tatuointeja, jotka toimivat elinikäisenä muistutuksena verenluovutuksen tärkeydestä. Tatuointi ihoon osoittaa vahvaa sitoutuneisuutta auttamiseen. – Tatuoinnit otetaan usein itselle merkityksellisistä asioista, ja verenluovutus on monelle sellainen. Näemme jo nyt sosiaalisessa mediassa jonkin verran verenluovuttajien ottamia veriryhmätatuointeja. Haluamme tällä tempauksella kiittää sitoutuneita verenluovuttajia, mutta myös toivottavasti innostaa uusia luovuttajia mukaan, Hartikainen kertoo. Mukaan on lupautunut myös joukko julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Tapahtuma-idean taustalla on mainostoimisto TBWA\Helsinki, joka tekee kampanjan ja tapahtuman ilmaiseksi Veripalvelulle. Korvauksetta tehtävät pro bono -kampanjat ovat osa mainostoimistojen imagotyötä. – Keräännymme säännöllisesti miettimään pro-aktiivisia luovia ideoita. Veripalvelu nousi aiheeksi yhdessä näistä iltapäivistä, ja sen lopputulemana syntyi tämä idea. Haluamme jättää positiivisen jäljen jälkeemme; vaikuttaa ja käyttää luovaa osaamistamme globaalien ja yhteiskunnallisten epäkohtien esille nostoon ja korjaamiseen”, kertoo TBWA:n osakas ja luova johtaja Jyrki Poutanen. Itse tapahtumassa ei järjestetä verenluovutusta, mutta tapahtumaan osallistuminen edellyttää, että henkilön tiedot löytyvät Veripalvelun verenluovuttajarekisteristä. Sitä varten mukaan tarvitaan henkilöllisyystodistus. Myös veriryhmä tarkistetaan paikan päällä. – Jos olet uusi luovuttaja, veriryhmätietosi löytyvät tietokannasta pääsääntöisesti kaksi päivää luovutuksen jälkeen, jatkaa Hartikainen. Tapahtuman ilmoittautuminen alkaa klo 9, ja tatuointeja tehdään kello 10 eteenpäin aina kello 16 saakka. Tapahtumassa ehditään tatuoida arviolta 20-50 henkilöä. Lue lisää ja katso tatuointimallit: veripalvelu.fi/bloodtattoo
  20. HPV:n eli papilloomavirusten aiheuttama tautitaakka on merkittävä. Tytöt saavat jo nykyisin HPV-rokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa. HPV-rokotteen ottaminen osaksi myös poikien rokotusohjelmaa olisi tehokas tapa estää papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä sekä miehillä että naisilla, kertoo THL:n tuore vaikutusarviointiraportti. HPV eli papilloomavirus aiheuttaa useita eri syöpiä, kuten suuontelon, suunielussa erityisesti kielentyven ja nielurisojen sekä peräaukon, peniksen, kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien syöpiä. Lisäksi HPV aiheuttaa osan alanielun, kurkunpään, nenänielun ja suunielun muiden alueiden syövistä. Noin kahdeksan nuorta kymmenestä saa vakavalle taudille altistavan HPV-tartunnan jossain vaiheessa elämänsä aikana. – HPV:n aiheuttama osuus pään ja kaulan alueen syövistä vaihtelee 20–50 prosenttia välillä. Kielen tyven ja nielurisojen syövistä joka toinen on HPV:n aiheuttama. Nämä syövät ovat myös lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana, THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo. Lisää terveitä elinvuosia – Tyttöjen ja poikien rokotusohjelmalla voitaisiin ehkäistä noin 300 syöpää sekä noin 1 700 elinvuoden ja 2 500 laatupainotetun elinvuoden menetykset joka vuosi. Laajentamalla rokotusohjelma koskemaan myös poikia, on mahdollista, että HPV:sta päästäisiin jopa täysin eroon, sanoo THL:n HPV-työryhmän puheenjohtaja professori Antti Mäkitie Helsingin yliopistosta ja HUS:sta. Tyttöjen rokotusohjelmaan kuuluva HPV-rokote säästää jatkossa papilloomaviruksiin liittyvien syöpien ja niiden esiasteiden hoidossa vuosittain 11,2 miljoonaa euroa. Myös poikien rokottaminen toisi vielä 4,1 miljoonan euron lisäsäästöt joka vuosi. Parantaisi myös tyttöjen suojaa Tyttöjen HPV-rokote tuli osaksi kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2013, mutta rokotuskattavuus ei ole vielä toivotulla tasolla. Poikien rokottaminen parantaisi myös tyttöjen suojaa ja ehkäisisi tehokkaasti papilloomavirusten leviämistä. – Rokottamisen hyödyt ovat mittavat myös inhimillisesti. Rokote on tärkeä ja tehokas keino ehkäistä HPV:n aiheuttamia sairauksia. Aikainen rokotusikä antaa parhaan ja pitkäaikaisimman suojan. Tällä hetkellä HPV-rokote annetaan tytöille 11–12 vuoden iässä, Tuija Leino sanoo. THL:n suositus HPV-rokotteen antamisesta myös pojille on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriön arvioitavaksi. STM päättää kansalliseen rokotusohjelmaan sisällytettävistä rokotuksista.
  21. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö (SELI-yksikkö) lakkautettiin vuonna 2016. Tehy esittää, että THL:lle osoitetaan lisää resursseja seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikön tai vastaavan kaltaisen toiminnan uudelleen käynnistämiseen. SELI-yksikkö oli THL:ssä koordinoiva ja vastuullinen taho seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella. Yksikkö toimi yhteistyössä alan järjestöjen kanssa ja koordinoi alan ammattilaisten verkostoja kuten ammattikorkeakouluopettajat, seksuaalineuvojat, turvataitokasvattajat sekä kansallinen seksuaalilääketieteen verkosto. – On selvää, että lasten ja nuorten oikeus oman kehonsa koskemattomuuteen on täysin ehdoton. Viime aikaiset järkyttävät rikokset pakottavat kaikki vastuulliset tahot etsimään keinoja niiden ennaltaehkäisemiseksi jatkossa. Kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisessä olevien viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä lapsiin kohdistuvien rikosten torjumiseksi. Yksi konkreettinen teko olisi panostus SELI-yksikön kaltaiseen toimintaan, esittää Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Myös eduskunnassa keskusteltiin eilen viime aikaisista järkyttävistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja niiden ennaltaehkäisystä. –Tehy pitää vaatimusta poliisien määrän lisäämisestä kannatettavana. Myös muiden viranomaisten edellytyksiä ennalta ehkäisevään työhön on vahvistettava. Valtiovarainministeri väläytti asiassa mahdollista lisäbudjettia, johon THL:n resurssien varmistaminen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen soveltuisi hyvin, toteaa Rytkönen.
  22. Haitallisen fyysisen työkuormituksen ehkäisyyn panostetaan yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollon työssä. Työsuojeluhallinnon valtakunnallisessa YKSOTE-kuormitus 2017–18 -valvontahankkeessa tehdyillä noin 1800 työsuojelutarkastuksella annettiin yrityksiin silti lähes 400 velvoitetta työn fyysisen kuormituksen vähentämiseksi. Hankkeessa havaittiin, että terveyttä vaarantavan fyysisen kuormituksen vaara on sosiaali- ja terveydenhuollon työssä yleensä tunnistettu osaksi työn vaaroja, mutta haitallista kuormitusta ei silti aina osata vähentää. – Niitä työtehtäviä, joissa terveyttä vaarantavaa kuormittumista tapahtuu, ei arvioida järjestelmällisesti. Tämän vuoksi tapa tehdä työtä ergonomisesti paremmin saattaa kehittyä hitaasti. Kuormittumisen kannalta merkitykselliset työtehtävät pitää yksilöidä riittävän tarkasti, jotta riskeihin päästään vaikuttamaan työn suunnittelussa, kertoo hankkeen koordinaattori Marja Tereska Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan tunnistamaan ja arvioimaan fyysisen työkuormituksen riskit. Terveydelle haitallista fyysistä kuormitusta pitää sosiaali- ja terveydenhuollon työssä vähentää järjestämällä työympäristö tehtävään työhön soveltuvaksi, kalustamalla se ergonomisesti toimivaksi, käyttämällä asiakkaiden nostoja ja siirtoja helpottavia apuvälineitä ja suunnittelemalla työ siten, että kuormitus on hallittavissa. – Positiivista on ollut huomata, että monilla yksityisillä työpaikoilla työympäristö on jo suunniteltu siten, että ergonomiset työasennot ovat mahdollisia. Nostoja ja siirtoja keventäviä apuvälineitäkin on tarjolla ja niitä on hankittu hyvin työntekijöiden käyttöön, Tereska kertoo. – Apuvälineiden säilytys-, lataus- ja puhdistamistiloissa työpaikoilla on kuitenkin puutteita. Tässä on vielä kehitettävää tilasuunnittelussa. Hanketarkastuksilla havaittiin eniten kehitettävää fyysistä kuormitusta vähentävien toimien toteuttamisessa. Työnantajia velvoitettiin korjaamaan puutteita työskentelyolosuhteiden ergonomiassa, työtä keventävien apuvälineiden käytössä ja työntekijöiden opastamisessa vähemmän kuormittaviin työtapoihin. Lisäksi huomiota kiinnitettiin työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin kirjattujen toimintasuositusten hyödyntämiseen. Toimialalla käytetään paljon sijaisia ja muuta tilapäistyövoimaa, joka voi jäädä opastusten ulkopuolelle, mikäli tähän ei kiinnitetä erityistä huomiota. Työpaikalla pitääkin ottaa kaikki työntekijät mukaan haitallisen fyysisen kuormituksen ehkäisemiseen. – Työntekijälläkin on vastuunsa. Työssä pitää käyttää kaikkia keventämisen mahdollisuuksia ja apuvälineitä, joita työnantaja tarjoaa käyttöön. On huolehdittava siitä, että oma ergonomiaosaaminen on riittävää ja hyödynnettävä työnantajan järjestämä koulutus ja opastus, Tereska muistuttaa. Tukea fyysisen kuormituksen arvioimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä saa Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä -oppaasta, jonka voi ladata maksutta Tyosuojelu.fistä: www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fyysinen-kuormitus . Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi/sote-toimialat
  23. Marttaliitto, Finland svenska Marthaförbund ja Suomen Kätilöliitto antavat lahjan tänä vuonna ensimmäisen lapsensa saaville äideille. Marttaliitto ja Marthaförbund viettävät 120-vuotisjuhliaan ja Kätilöliitto satavuotisjuhlaansa. Järjestöt kutsuvat juhlavuonnaan martat, marthat ja kätilöt tekemään villasukkia äideille. Ensimmäiset villasukat on jo jaettu vuoden vaihtuessa. Suomessa syntyneiden vauvojen määrä jatkoi viime vuonna laskuaan kahdeksatta vuotta peräkkäin. Syntyvyys on historiallisen ja huolestuttavan alhainen – se on samaa luokkaa kuin nälkävuonna 1868. Järjestöt haluavat Sukat äidille -tempauksella tehdä näkyväksi järjestöjen tarjoaman tuen ensimmäisen lapsensa synnyttäneille tai adoptoiville äideille ja perheille. – Nainen ja äiti on kätilölle kaiken keskiössä, syy miksi kätilö työtään tekee. Satavuotisjuhlavuonna Kätilöliitolle on itsestään selvää huomata ja onnitella nimenomaan äitiä. On luontevaa jatkaa Marttojen kanssa tehtyä hyvää yhteistyötä. Kymmenen vuotta sitten tehtiin sukkia vauvoille ja nyt lahja annetaan ensimmäisen lapsensa saaville äideille, Suomen kätilöliiton puheenjohtaja Marjo Lyyra toteaa. Tempauksen kautta jaettavat villasukat voivat olla monenlaisia ja eri tekniikoilla tehtyjä. Tämän lisäksi sukat voi myös tehdä omalle äidille, mummolle tai muulle itselle tärkeälle äitiä vastaavalle henkilölle sukupuoleen tai ikään katsomatta. – Lapsen syntyessä lahja annetaan usein vauvalle. Vauvan sukat tai myssy jäävät kuitenkin nopeasti pieneksi. Äidille tehdyt sukat ovat käytössä pitkään ja muistuttavat, että Martoilla on paljon tietoa ja tukea äidille ja lapsiperheen arkeen. Haluamme myös muistuttaa, että marttailu on lapsiystävällinen harrastus, jossa äiti voi tehdä ja toimia yhdessä muiden aikuisten mutta myös omien lasten kanssa”, Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara jatkaa. Villasukkiin liitetään viesti Marttojen tarjoamasta tuesta perheiden arkeen. Martat kutsuvat myös muut kuin martat neulomaan villasukkia ja lahjoittamaan ne tempaukseen. Villasukkien keräyspaikkoja löytyy eri puolilta Suomea. Sukat jaetaan synnytyssairaaloissa ja adoptiojärjestöjen kautta. Lisätietoja: www.martat.fi/sukat-aidille
  24. SuPer on antanut lausunnon, joka koskee opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotusta asetuksen muuttamisesta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Liitto vaatii pakollisia, karsivia soveltuvuuskokeita ja valtakunnallista loppukoetta lähihoitajatutkintoon. Muutosesityksen mukaan pääsy- ja soveltuvuuskokeita käyttävät koulutuksen järjestäjät saisivat päättää, jättävätkö he valitsematta 0 valintapistettä saaneen hakijan. SuPer vaatii asetuksen tiukentamista ehdottoman karsivaksi siten, että 0 valintapistettä saanutta ei voida valita koulutukseen. Hakukierroksella 0 valintapistettä toimisi karsivana ja sitoisi myös kaikkia muita saman koulutuksen järjestäjiä. SuPer vaatii, että pääsy- ja soveltuvuuskokeet säädetään tulevaisuudessa pakollisiksi kaikkiin SORA- alojen tutkintoihin ja koulutuksiin. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden on oltava valtakunnallisesti yhtenäiset, alaan soveltuvat, jotta niillä varmistetaan hakijoiden soveltuvuus, yhdenvertainen kohtelu sekä koulutuksen järjestäjän tasalaatuinen toiminta. Kokeiden laadinnassa on hyödynnettävä asiantuntemusta. SORA-tutkintoihin hakeutuvien terveys ja toimintakyky tulee SuPerin mukaan osoittaa lääkärintodistuksella ennen opintojen alkua, jotta asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimukset täyttyvät. Merkinnän rikosrekisterissä ja päihdeongelman tulee olla este opiskelijaksi ottamiselle. Valtakunnallisesti määriteltyjen ammattitaitovaatimusten, osaamistavoitteiden sekä arvioinnin kriteerien ja osaamisen osoittamistapojen on täytyttävä tutkinnon perusteiden mukaisesti. SuPer ei hyväksy sosiaali- ja terveysalan tutkinnon mukauttamista terveydellisistä tai muista syistä. Liitto esittää valtakunnallista loppukoetta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille laadun varmistamiseksi. SuPerin mukaan pääsykokeiden aiheuttamat kustannukset on selvitettävä ja koulutuksen järjestäjille on varattava korvamerkitty raha asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton lausunto
  25. Hoitokodeissa työskenteleviltä hoitotyöntekijöiltä vaaditaan monipuolista osaamista, osoitti terveystieteiden maisteri Outi Kiljusen väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten itsearvioidun osaamisen taso vaihtelee osa-alueittain. Tutkimus paljasti siis vahvuuksia ja osaamisvajeita hoitotyön ammattilaisten iäkkäiden hoitoon liittyvässä osaamisessa. Kiljusen väitöskirjatutkimuksessa keskityttiin iäkkäille tehostettua palveluasumista tarjoavissa yksiköissä eli hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaamiseen. Tutkimuksessa tunnistettiin iäkkäiden hoidossa hoitokodeissa tarvittava osaaminen sekä selvitettiin hoitotyön ammattilaisten itsearvioitua osaamista ja sitä ennustavia tekijöitä. Prosessin aikana kehitettiin myös osaamisen itsearviointimittari. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen eri vaiheisiin osallistui hoitokotien hoitohenkilökuntaa, johtajia ja asukkaiden omaisia eri puolelta Suomea. Iäkkäiden hoidossa hoitokodeissa vaadittavan osaamisen osa-alueiksi tunnistettiin eettinen, vuorovaikutus-, yhteistyö-, kliininen, ohjaus-, johtamis- ja kehittämisosaaminen sekä iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisen osaaminen. Moni tutkimukseen osallistuneista hoitokodissa työskentelevistä hoitotyön ammattilaisista kuvaili osaamistaan hyväksi tai riittäväksi. Kuitenkin he totesivat, ettei työssä ole koskaan täysin oppinut, vaan osaamista tulee ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Vastaajat kaipasivat lisää tietoa muun muassa muistisairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Esille nousi esimerkiksi tarve saada lisää valmiuksia selvitä haasteellisista tilanteista muistisairaiden asukkaiden kanssa. Ammattilaisten itsearvioidun osaamisen mittaaminen osoitti myös muita kehittämiskohteita. Hoitokodeissa työskentelevien kyky tukea asukkaiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti sekä tukea omaisia ja heidän osallisuuttaan näyttäisi tulosten perusteella vaativan kehittämistä. Korkeampi ikä ja lisäkoulutus ennustivat lähihoitajana työskentelevien parempaa itsearvioitua osaamista, ja sairaanhoitajana, johtajana tai molempina työskentelevien parempaa itsearvioitua osaamista ennusti pidempi työkokemus tehostetussa palveluasumisessa. – On tärkeää, että hoitajat, johtajat, kouluttajat ja hoitoalan opetussuunnitelmien kehittämisestä vastaavat pyrkivät edistämään osaamista iäkkäiden hoidossa. Tässä tutkimuksessa kuvatut osaamisvaatimukset olisi hyvä huomioida laadittaessa suosituksia tai lakeja, joissa määritellään hoitokotien hoitohenkilökunnan osaamis- ja koulutusvaatimuksia, Kiljunen toteaa. Tutkimuksen aikana kehitettyä Nurse Competence in Care Home Scale -mittaria voidaan hyödyntää arvioitaessa hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaamista iäkkäiden hoidossa. Care home nursing professionals' competence in older people nursing
×
×
  • Create New...