Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Subcategorys
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 360 results

  1. HUSissa on käynnissä useita toimenpiteitä, jotta henkilöstön riittävyys koronaviruspotilaiden hoitamiseksi voidaan varmistaa. Henkilökuntaa koulutetaan tehohoidon tehtäviin sekä rekrytoidaan aktiivisesti. HUS rekrytoi lisää henkilökuntaa ottamalla muun muassa yhteyttä eläköityneisiin työntekijöihin, kertoo sairaanhoitopiiri tiedotteessaan. Haussa on hoitohenkilöstöä, joilla on kokemusta tehohoidosta, leikkaussalihoidosta tai infektiopotilaiden hoidosta. Näiden alojen osaajat voivat myös itse hakeutua töihin HUSiin lähettämällä sähköpostia osoitteeseen rekrytointi(at)hus.fi. Viestin aiheeksi kirjoitetaan “Lisäresurssi”. HUSin mukaan henkilöstötilanne on tällä hetkellä hyvä, eikä koronavirukseen sairastuneiden tai karanteenissa olevien altistuneiden työntekijöiden määrä näy vielä nousuna koko henkilöstön poissaoloprosentissa. Tehohoidon ja muiden kriittisten toimintojen turvaamiseksi on kuitenkin ryhdytty moniin toimenpiteisiin, jotta riittävä henkilöstökapasiteetti voidaan varmistaa. Kiireettömän hoidon suunniteltu vähentäminen tulee vapauttamaan jatkossa henkilökuntaa muihin tehtäviin. Niinpä HUSissa on jo aloitettu leikkaussalihoitajien ja lääkärien koulutus tehovalvonnan tehtäviin. Vuodeosastojen henkilökunta saa myös lisäkoulutusta. Myös hallinnollisissa tehtävissä työskenteleviä terveydenhuollon koulutuksen omaavia henkilöitä on siirtynyt auttamaan potilashoidossa. Sijaisten palkkaamista on helpotettu ja tarvittaessa voidaan henkilöstöä myös siirtää sisäisesti eri yksiköiden välillä sinne missä tarve on suurin. HUS on myös kartoittamassa opintojensa loppuvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden valmiuksia ja halukkuutta tulla töihin. Myös lääketieteen opiskelijoiden rekrytointia pohditaan.
  2. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut työpaikoille ohjeet, miten arvioidaan riskit niiden henkilöiden osalta, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille. Työnantajan on koronavirusepidemian aikana arvioitava, onko riski saada koronavirustartunta työssä kohonnut muuhun väestöön verrattuna. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi lähikontaktien määrä ja kesto sekä suojautumisen mahdollisuus. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille PDF 460kB Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt ryhmät, jotka ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Ryhmiin luetaan ikääntyneiden lisäksi henkilöt, joilla on sellainen vakava perussairaus, joka merkittävästi huonontaa keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät (THL)
  3. KT Kuntatyönantajat on kutsunut kunta-alan pääsopijajärjestöt huomenna koolle. Tarkoitus on jatkaa kunta-alan TES-neuvotteluja. Neuvottelut katkesivat yllättäen viime torstaina.
  4. Noin 11 300 ihmisen arvioidaan tarvitsevan Suomessa sairaalahoitoa uuden koronaviruksen vuoksi. Heistä tehohoitoa tarvitsee 3 600 potilasta. Arvio perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Turun yliopiston yhdessä tekemään mallinnukseen. Epidemian huipun aikana yhtä aikaa sairaalahoidossa olisi arvion mukaan hiukan yli 900 potilasta, joista tehohoidossa 280. Mallia päivitetään jatkuvasti. Ennusteet tarkentuvat, kun uutta tietoa saadaan On edelleen epäselvää, mikä on uuden koronaviruksen luontainen leviämiskyky ja tartuttavuus. – Esimerkiksi Italian Lombardiassa on arvioitu, että tartuttavuusluku (R0) ennen rajaamistoimia oli hieman yli 3. Olemme ottaneet tämän huomioon ja tuottaneet kaksi skenaariota, joissa toisessa R0=1,6 ja toisessa R0=1,8., kertoo professori Kari Auranen. – Näistä vakavamman skenaarion (R0=1,8) mukaan koronaviruksen takia sairaalahoitoa tarvitsisi epidemian aikana 15 500 potilasta, joista tehohoitoa 5 000. Tässä tapauksessa epidemian huipun aikana teho-osastoilla hoidettaisiin enimmillään yhtä aikaa arviolta 500 potilasta, Auranen jatkaa. – Ennusteet tarkentuvat, kun voimme käyttää Euroopasta saatuja tietoja. Mallissa on otettu huomioon tehohoitoa tarvitsevien potilaiden ikäjakauma Ranskasta, sanoo ylilääkäri Tuija Leino. THL:n tiedossa ei ole, että työikäisten henkilöiden tautitapausten vakavuus olisi Euroopassa merkittävästi noussut. Mallinnuksessa sairaala- ja tehohoidon tarve on ennustettu epidemian 18 huippuviikolle, joista 9 viikkoa on ennen epidemian huippua ja 9 viikkoa huipun jälkeen. Epidemian pituudeksi arvioidaan nykyisillä tiedoilla 4-6 kuukautta. Eri alueilla epidemia voi olla eri vaiheissa, joten ennusteita ei voi epidemian huipun ajoituksen osalta aivan suoraan tulkita koko maata koskeviksi. Mallia päivitetään, kun uutta tietoa saadaan. Mallissa on oletettu, että sairaalaan päätyvä tartunnan saanut henkilö joutuu sairaalaan keskimäärin 10 päivän kuluttua tartunnasta. Sairaalajakson keskimääräiseksi pituudeksi on mallinnuksessa oletettu kahdeksan päivää. Tehohoitoon joutuvan potilaan oletetaan keskimäärin tarvitsevan sekä kahdeksan päivää sairaalahoitoa että kahdeksan päivää tehohoitoa. Mallissa on huomioitu, että osalla sairaalahoitojakso on vielä pidempi. Lähde: THL
  5. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt 23.3.2020, että valitsevissa koronaviruspandemiaan liittyvissä poikkeusoloissa on perusteltua ottaa käyttöön valtion varmuusvarastoissa olevat lääkintämateriaalit ja suojavälineet. Tällä toimenpiteellä valtio haluaa varmistaa, että suojavarusteet riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten suojaamiseen koko maassa myös epidemiatilanteen pahentuessa. Suojavarusteilla tarkoitetaan ensisijaisesti infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojaimia, kuten esim. kasvosuojia, hengityssuojaimia, leikkausmaskeja, suojatakkeja jne. Näitä on varastoissa sekä alueilla että valmiusvarastoissa. Huoltovarmuuskeskus jakaa suojavarusteita viiden erityisvastuualueen kautta Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Huoltovarmuuskeskusta (HVK) hajauttamaan lääkintämateriaalia ja suojavälineitä viidelle yliopistolliselle sairaanhoitopiirille. Ne koordinoivat materiaalin hajautuksen ja käytön tarveharkintaan perustuen omalla erityisvastuualueellaan sairaanhoitopiirien sekä kuntien tai kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Ensimmäisessä vaiheessa kukin yliopistollinen erityisvastuualue (erva) saa väestöpohjaansa suhteutetun määrän suojamateriaaleja. Jatkossa sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätökset materiaalin jakamisesta tarveharkintaan perustuen. Suomessa varautuminen on hyvällä tasolla Suomessa on varauduttu koronavirusepidemian varalta, ja koronapotilaiden tutkimukseen ja hoitoon tarvittavia suojaimia on hyvä määrä. Ne eivät ole loppumassa. Sairaanhoitopiirien valmiussuunnitelmien mukaisesti eri toimijoilla on olemassa perusvarastot. Suojavarusteita on koko maassa, mutta niitä voidaan siirtää tarvittaessa sellaiselle alueelle, jossa tautitapauksia on muita alueita enemmän. Suomessa on tehty myös muuta materiaalista varautumista, ja joitakin koronapotilaiden pitkittyneessä hoidossa tarpeellisia sairaalalääkkeitä on hankittu normaalia enemmän. Suomessa on uusien varusteiden lisäksi olemassa hyvissä olosuhteissa varmuusvarastoissa säilytettyjä ja VTT:n helmikuussa 2020 toimiviksi testaamia suojaimia, jotka ovat pakkausmerkinnöiltään vanhentuneita. Varmuusvarastoja täydennetään koko ajan Samaan aikaan, kun varmuusvarastosta aletaan jakaa suojavarusteita viidelle alueelle, ryhdytään HVK:n varastoja täydentämään. Koronavirustartunnalta suojautumiseen tarvittavia suojavarusteita on tällä hetkellä kansainvälisillä markkinoilla saatavilla monta eri kanavaa pitkin. Lisäksi parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia käynnistää joidenkin suojatarvikkeiden tuotanto Suomessa. Suomi liittyy ensi tilassa EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan komission välillä tehtyyn sopimukseen lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinnasta. Sopimus on keino toteuttaa siihen liittyneiden jäsenvaltioiden yhteisiä välineiden ja lääkeaineiden sekä muiden lääketieteellisten vastatoimien hankintoja. Suojainten käyttöä seurataan riittävyyden varmistamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa suojainten kulutusta yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Suojainten riittävyydestä huolehditaan muun muassa lisäämällä ohjeistusta ja kontrollia suojavälineiden käytöstä. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat siitä, että niillä on ajantasainen tieto kulutetuista ja tarvittavista lääkintämateriaaleista ja suojavälineistä omalla erityisvastuualueellaan. Suojaimia käytettävä tarpeeseen – ei varmuuden vuoksi Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että kaikkien sosiaali- ja terveysalan toimijoiden on noudatettava annettuja kansallisia ohjeita suojainten tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Terveyden- ja sosiaalihuollon hoito- ja hoivatehtävissä (esimerkiksi ensihoito, sairaalat, terveyskeskukset, pitkäaikaishoidon ja hoivan toimintayksiköt, kotisairaanhoito) henkilökunnan pitää käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta ja suojakäsineitä, kun he hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita. Muita potilaita tai asiakkaita hoidettaessa riittää, että huolehtii hyvästä käsihygieniasta. Kotihoidossa työskentelevien on käytettävä suu-nenäsuojusta asiakkaan suojaamiseksi mahdolliselta henkilökunnan kantamalta taudilta. Laboratorioille on omat ohjeet koronaepäilypotilaiden näytteenotosta. Ministeriö muistuttaa, että yksityisten toimijoiden on pidettävä omavastuun mukaisesti huoli siitä, että niillä on varastoissaan riittävästi suojavarusteita ja että varastoja myös täydennetään. Lähde: STM Lisätietoja: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön henkilösuojainten käyttö, ohje 24.3.2020 PDF
  6. HUSin alueella todettujen koronavirustartuntojen määrä lisääntyi selkeästi loppuviikkoa kohden. HUSLABissa analysoiduissa näytteissä todettiin loppuviikosta 60 uutta koronavirustartuntaa. Uusia tartuntoja on todettu myös henkilökunnan keskuudessa. Kaiken kaikkiaan henkilökunnan tartuntoja on noin 40, kertoo HUS tiedotteessaan. Tartunnan saaneet työntekijät on asetettu eristykseen. Tartunnalle altistuneet selvitetään ja asetetaan kotikaranteeniin. - Vaikka näillä toimenpiteillä on vaikutusta toimintaan, näemme ne välttämättömiksi, jotta tartuntaketjut saadaan katkaistua, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Eristyksessä ja kotikaranteenissa olevien työntekijöiden määrä vaihtelee päivittäin. HUSissa seurataan henkilöstötilannetta tarkasti. Päivittäin 7-10 % henkilökunnasta on ollut poissa eri syistä. Koko HUSin tasolla henkilöstön poissaolotilanne on ollut normaali vuoden aikaan suhteutettuna. Potilaisiin ollaan yhteydessä, mikäli työntekijän poissaolon vuoksi ajanvarauksia joudutaan siirtämään. Jos käy ilmi, että potilas on altistunut koronavirustartunnalle ollessaan hoidossa HUSissa, häneen ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä. Jatkossa HUS tiedottaa vain sellaisista henkilökunnan tartunnoista ja karanteeneista, joilla on merkittävää vaikutusta potilashoitoon. Koronaviruspotilaiden hoidon osalta tilanne HUSissa on vielä rauhallinen. Hoidossa on noin 30 tartunnan saanutta vuode- ja teho-osastoilla. Potilashoidon yksiköt eivät ole ruuhkautuneet. Päivystysvastaanotoilla on ollut jopa normaalia rauhallisempaa. Päivystysapu 116 117 on pystynyt viikonlopun aikana palvelemaan normaalisti.
  7. Punainen Risti avustaa Raaseporin sairaalaa koronavirustilanteeseen varautumisessa ja toimittaa sairaalan käyttöön Triage-yksikön logistiikkakeskuksestaan Tampereelta. Pyyntö tuli Raaseporin sairaalalta. Potilaiden hoitamiseen suunniteltujen telttojen avulla sairaala saa lisätilaa hoidon kiireellisyyden arviointiin. Samanlainen yksikkö on toimitettu aiemmin tällä viikolla Hyvinkäälle ja Hämeenlinnaan. Pohjana kaikissa yksiköissä on Suomen Punaisen Ristin suunnittelema evakuointikeskus, joka nyt muokataan vastaamaan sairaaloiden tarpeita. Punaisella Ristillä on välitön valmius lähettää useita samankaltaisia yksiköitä koko Suomen alueelle. – Tehtävämme on tukea viranomaisia kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa. Meillä on käytössä avustustoiminnan nopean toiminnan hätäapuyksiköt ja muu välineistö, sekä valtakunnallinen verkosto vapaaehtoisia, jotka on koulutettu varautumaan ja toimimaan, sanoo kotimaan valmiuden ja varautumisen koordinaattori Marko Korhonen. Raaseporissa telttojen pystyttämiseen osallistuu joukko paikallisia Punaisen Ristin vapaaehtoisia sekä Punaisen Ristin työntekijöitä. Perustiedot Triage-yksiköstä Telttoina käytetään Suomen sääoloihin sopivia 6m x 8m metallirunkoisia kangastelttoja. Telttaan kuuluu erillinen sisäteltta ja irrotettava lattia. Yhden teltan pinta-ala on 48 m2, jolloin kahden teltan pinta-ala on 96 m2. Teltat ovat yhdistettävissä toisiinsa päädyistä tai sivuista. Yksikön kalusto on suunniteltu avunsaajien ja asiakkaiden odotus- ja toimenpidetilan tarpeisiin. Telttoihin kulku voidaan tarvittaessa sulkea ja niiden sisustus on muunneltavissa tarpeen mukaan väliseinin. Yksikköön kuuluu perusvalaistus ja tarvittaessa lämmitys. Lähde: SPR
  8. Valmiuslain perusteella valmistellaan asetusta, jolla voidaan luopua kiireettömän hoidon määräajoista lukuun ottamatta hoidon tarpeen arviota. Hoidon tarpeen arvio tulee edelleen toteuttaa kolmessa viikossa. STM:n arvion mukaan erikoissairaanhoitoa toteuttavat sairaanhoitopiirit joutuvat ohjaamaan merkittävän määrän kapasiteetistaan koronaviruksen aiheuttamien tautitapausten hoitoon. Tautitilanne saattaa edellyttää henkilöstön kouluttamista tekemään tavanomaisesta poikkeavia työtehtäviä, jonka vuoksi esim. leikkaussalihenkilökunta ja -tilat voidaan joutua valjastamaan tautitapausten hoitoon. Potilasturvallisuus ensisijaista Määräaikojen ylittäminen ei saa vaarantaa potilaan terveyttä. Potilasturvallisuuden toteutuminen on ensisijaista kaikissa olosuhteissa. Potilasturvallisuus-periaate edellyttää myös sairaanhoitopiirien suunnitelmaa hoidon turvaamisesta sellaisilla potilailla, joiden sairaus odotusaikana voi muuttua kiireellistä hoitoa vaativaksi tai etenee hoidon ulottumattomiin (esim. syövän diagnostiikka ja hoito). Kiireettömän hoidon tarpeen arviointi normaalioloissa Erikoissairaanhoidon tuottajan on arvioitava potilaan kiireettömän hoidon tarve kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää esim. erityisiä tutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden lähetteen saapumisesta. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Ohje kiireettömän hoidon kapasiteetin purkamiseen sairaanhoitopiireille (pdf) Lähde: STM
  9. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen tähdentää, että yli 70-vuotiaiden suomalaisten on nyt välttämätöntä noudattaa hallituksen ja viranomaisten ohjeita omasta eristäytymisestä toistaiseksi. - On ymmärrettävää, että rajoitustoimet voivat tuntua monesta ikäihmisestä liioittelulta. Tätä virusta ei kuitenkaan missään nimessä pidä vähätellä. Asiantuntijoiden mukaan se on vaarallisin ikäihmisille ja valmiiksi sairaille. Kuolonuhrit muissa maissa ovat hyvin pitkälti olleet iäkkäämpiä. Tämä kaikki on kerta kaikkiaan nyt otettava vakavasti etenkin, kun virus on uusi ja osin vielä tuntematon, Heikkinen sanoo. -Myönteistä suhtautumista rajoituksiin helpottaa se, kun muistaa, että suojelemalla itseä virustartunnalta, suojelee samalla omia läheisiään ja koko yhteiskuntaa ja terveydenhuollon resurssien riittävyyttä. Myös asetetulla 70-vuoden karanteeni-ikärajalle on järkiperustelut: sillä pyritään ehkäisemään juuri aktiivisen suuren ikäluokan joukkosairastuminen, Heikkinen perustelee. Heikkinen pitää suomalaisen yhteiskunnan peruskivenä sitä, että perheet elävät ylisukupolvisesti ja että isovanhemmat ovat tiiviisti mukana lasten ja lastenlasten arjessa. Nyt yhteyttä on kuitenkin pidettävä muuten kuin fyysisesti kohtaamalla. - Ikäihmiset eivät voi nyt voi toimia lastenhoitoapuna tai ylipäätään tulla kyläilemään. Eikä heidän luonaan voi kyläillä. Yhteiskunta tekee kaikkensa riskiryhmissä olevien suojelemiseksi, mutta on jokaisen vastuulla toimia sen puolesta myös itse. Myös heidän, jotka riskiryhmiin itse kuuluvat. - Poikkeustila ei kuitenkaan jatku loputtomiin. Kyllä tästäkin yhdessä selvitään, ja kokemuksestani tiedän, että ikäihmiset kantavat vastuuta usein muidenkin puolesta ja toimivat annettujen ohjeiden mukaan, kun vain perustelut tuntuvat järkeviltä, ennen kansanedustajuutta vanhustenhoitoyksiköissä sairaanhoitajana ja esimiehenä toiminut Heikkinen summaa.
  10. Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat keskeytyneet yllättäen KT Kuntatyönantajien aloitteesta. KT:n mukaan SuPer ja Tehy vaativat 10 prosentin palkankorotusta. Liitot ovat eri mieltä. SuPerin ja Tehyn tiedotteen mukaan KT:n tarjous neuvotteluratkaisuksi on ollut sellainen, että hoitajat ja muut kunta-alan työntekijät jatkaisivat kikytuntien tekemistä korvauksetta vuoden loppuun saakka. KT ei myöskään katso, että 170 000 sotealan osaajaa ansaitsisivat oman työehtosopimuksen. Liittojen mukaan neuvottelupöydässä ei ole esitetty KT:n mainitsemia 10 prosentin palkankorotuksia. - Neuvottelujen keskeytys vaikuttaa enemmänkin hoitajajärjestöihin kohdistetulta peliliikkeeltä eikä vakavalta yritykseltä päästä ratkaisuun työehdoista, toteavat liitot tiedotteessaan. SuPerin ja Tehyn jäsenet tekevät työtä etulinjassa koronakriisin keskellä. KT:n esitys neuvotteluratkaisuksi on surullinen viesti liittojen jäsenille. Liittojen tavoitteena on vähintään vientialojen mukaiset palkankorotukset, kikytunneista luopuminen, tasa-arvo-ohjelma ja alakohtainen sote-sopimus. Lähteet: KT ja Tehy
  11. HUS esittää potilastietojärjestelmä Apotin seuraavan käyttöönoton siirtämistä koronavirustilanteen vuoksi myöhäisempään ajankohtaan. Apotti on ollut tarkoitus ottaa toukokuussa laajasti käyttöön muun muassa Meilahden sairaala-alueella. HUSin johtoryhmä käsitteli tiistaina 17.3. koronavirustilanteen vaikutusta asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin seuraavaan käyttöönottoon. Johtoryhmä totesi, että laajan käyttöönoton edistämiselle ei tällä hetkellä ole edellytyksiä. Apotti on ollut tarkoitus ottaa toukokuussa käyttöön kaikissa Meilahden sairaala-alueen yksiköissä, Töölön sairaalassa, Kirurgisessa sairaalassa sekä muissa erillisissä HUSin toiminnoissa. Apotti-järjestelmän käyttö jatkuu normaalisti sitä jo käyttävissä sairaaloissa ja yksiköissä. - Tähän lopputulemaan päädyttiin koronavirustilanteen vuoksi. Sairaaloidemme henkilökunnan kaikki voimavarat suunnataan nyt potilashoitoon, HUSin kehitysjohtaja Visa Honkanen sanoo. Lopullisen päätöksen asiasta tekee Apotin hankeohjausryhmä, joka on Apotin asiakkaiden ja Apotin yhteinen strategisen tason ohjaus- ja päätöksentekoelin ja jossa on edustus kaikista Apotin asiakas- ja omistajaorganisaatioista. Apotti otettiin HUSissa käyttöön ensimmäisenä Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018. Toinen käyttöönotto tapahtui tämän vuoden helmikuussa Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla, Jorvin sairaalassa sekä Naistentautien ja synnytyksien ja Psykiatrian tulosyksiköissä. Kolmannen, nyt myöhempään ajankohtaan lykkääntyvän käyttöönoton jälkeen Apotti on toiminnassa koko HUSin alueella. - Käyttöönoton aikana hoitotiloissa liikkuu paljon teknisiä ja kliinisiä tukihenkilöitä. Koronaviruksen synnyttämässä tilanteessa tämä aiheuttaisi tartuntariskin. Lisäksi käyttöönotto sitoisi mahdollisesti potilaiden hoitamiseen tarvittavia ammattilaisia. Näin ollen on itsestään selvää, että meidän on keskityttävä nyt vain olennaisimpaan eli potilaiden hoitamiseen. Apotti tulee laajenemaan koko HUSin käyttöön, mutta se toteutetaan myöhemmin, Honkanen toteaa.
  12. Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer esittävät työmarkkinaneuvottelujen keskeyttämistä sekä kunta-alalla että yksityissektorilla välittömästi poikkeustilan ja valmiuslain vuoksi. - Kuntatyönantaja ei tämänpäiväisen tapaamisen perusteella suhtaudu neuvottelujen kiireelliseen edistämiseen tässä tilanteessa riittävällä vakavuudella, joten emme näe edellytyksiä jatkaa neuvottelutoimintaa nyt, toteavat sekä Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen että SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Poikkeustila vaatii poikkeusjärjestelyjä ja olemme hoitajajärjestöissä vakuuttuneita siitä, että kaikkien neuvotteluprosessissa mukana olevien työpanosta tarvitaan näissä oloissa nyt muualla. Neuvottelupöytään palataan vasta, kun poikkeustila päättyy, liitot toteavat tiedotteessaan.
  13. Hoitajajärjestöt vetoavat Kuntatyönantajaan ja muihin neuvotteluosapuoliin, että kuntasektorin työmarkkinaneuvotteluja kiirehdittäisiin ja asetettaisiin sote-sektorin työehdoista sopiminen nyt etusijalle. - Meillä on alle kolme viikkoa neuvotteluaikaa ja koronaviruksen suhteen tilanne elää nyt tosi voimakkaasti. Työehtosopimus pitää saada aikaiseksi joka tapauksessa. Neuvottelutahtia pitää nyt kiristää ja priorisoida kiireellisin eli sote-alan työntekijöiden työehdoista neuvottelu, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Järjestöjen mukaan sopimukseton tila ei ole nyt kenenkään etu. Hoitohenkilöstöstä on jo valmiiksi pula ja kuormitus on ollut kova jo ennen koronaviruksen leviämistä. - Tilanne on jo muutenkin tarpeeksi vaikea. Hoitohenkilöstö ei tarvitse nyt mitään lisäongelmia tai painostusta työnantajan taholta vaan jonkun selkeän myönteisen signaalin yhteiskunnalta ja työnantajalta, jotta he voivat keskittyä elintärkeään työhönsä muun yhteiskunnan hyväksi ja siten myös talouden rattaiden pyörimiseksi, toteaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
  14. Helsingin Laakson terveysasemasta tehdään koronaterveysasema. Siellä hoidetaan 16.3. alkaen kaikki kiireellistä arvioita tai hoitoa vaativat helsinkiläiset potilaat, jotka kärsivät ylähengitystieinfektion oireista. Muilla Helsingin terveysasemilla ei hoideta ylähengitystieoirepotilaita 16.3. alkaen. Asiasta kertoo Helsingin kaupunki tiedotteessaan. Ylähengitystieinfektion oireita ovat yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. Jos potilaalla on kiireellistä arvioita vaativia ylähengitysinfektion oireita, tulee soittaa koronavirusneuvontaan. Koronavirusneuvonta palvelee ma - pe klo 7 - 20 numerossa 09 310 10024. Muina aikoina voi olla yhteydessä Päivystysapuun, p. 116 117. Koronavirusneuvonnasta ja Päivystysavusta saa ohjeet, kuinka tulee toimia. Tarvittaessa potilas ohjataan vastaanotolle Laakson koronaterveysasemalle tai sairaalaan. Laaksossa asiakkaita palvellaan kiireellisyysjärjestyksessä. Asemalle ei ole ajanvarausta. Laakson koronaterveysasema, Lääkärinkatu 8 R, on auki ma - pe klo 8 - 18. Valtaosa korovirukseen sairastuneista toipuu hyvin tarvitsematta lääkärin hoitoa noin viikon kotilevolla. Oireita voi tarvittaessa lieventää kipu- ja särkylääkkeillä. Vakavissa henkeä uhkaavissa tapauksissa tulee soittaa hätänumeroon 112. Terveysasemien kiireettömät vastaanottoajat perutaan toistaiseksi Helsingissä Asiakkaan ei tarvitse olla yhteydessä terveysasemalle, vaan hänelle soitetaan tai lähetetään tekstiviesti ajan peruuttamisesta.
  15. Nopeasta kasvaneesta kysynnästä johtuen yksittäiset kipu- ja kuumelääkkeet saattavat tilapäisesti olla loppu apteekista, mutta apteekkien varastot täydentyvät alkuviikosta. Lääketukkukauppojen mukaan apteekkien kipu- ja kuumelääketilaukset ovat merkittävästi kasvaneet, minkä vuoksi kaikkien apteekkien lääketilauksia ei ole saatu lauantain toimituksiin. Tämä näkyy yksittäisinä tuotepuutoksina apteekeissa, mutta apteekeissa neuvotaan korvaavan lääkkeen valinnassa. Lääketukkukauppojen mukaan apteekit saavat lauantain puuttuneet täydennykset alkuviikosta. Apteekkariliitto muistuttaa, että lääkkeiden hamstraamiseen ei ole syytä. Kipu- ja kuumelääkkeet eivät ole Suomesta loppumassa, mutta rajut kysyntäpiikit aiheuttavat tilapäisiä, yksittäisiä tuotepuutoksia.
  16. Päivystysapu on ruuhkautunut koronavirukseen liittyvistä yhteydenotoista. Palvelu on tarkoitettu kiireellistä apua tarvitseville, muistuttaa HUS tiedotteessaan. Sairaanhoitopiiri vetoaa HUS-alueella asuviin, että Päivystysapuun soitetaan vain päivystyksellisissä asioissa, jotta kiireellistä hoitoa tarvitsevat henkilöt saavat apua nopeammin. - Viime päivinä koronavirukseen liittyviä puheluita on tullut todella runsaasti, kertoo Uudenmaan Päivystysavun palvelupäällikkö Hanna Vainio HUSista. Koronavirukseen liittyvistä puheluista suuri osa on liittynyt huoleen tai hyväkuntoisen lieviin oireisiin. Vain pieni osa soittajista on ohjattu näytteenottoon. Päivystysavun henkilökunta on tehnyt ylitöitä ruuhkien purkamiseksi, mutta vastausajat ovat silti olleet pitkiä. Tilapäistä henkilökuntaa saadaan avuksi lähipäivinä. Lievissä hengitystieoireissa pysyttävä kotona Lievistä hengitystieoireista, vaikka epäilisikin koronavirustartuntaa, ei tule enää ilmoittaa terveydenhuoltoon, vaan tulee jäädä kotiin sairastamaan. Jatkossa koronavirusnäytteitä otetaan ainoastaan ryhmiltä, joiden tartuntojen selvittäminen on kriittisintä. Päivystysapuun tai terveydenhuollon muihin yksiköihin tulee olla yhteydessä ainoastaan, jos vointi on sellainen, ettei kotihoidolla pärjää. Oman terveysaseman aukioloaikoina ollaan yhteydessä terveysasemalle tai työterveyshuoltoon ja sen ollessa suljettuna Päivystysapuun. Osalla kunnista on puhelinpalvelut, joihin koronavirustartuntaa epäilevät sekä lisätietoa aiheesta kaipaavat voivat olla yhteydessä. Hätätilanteessa tulee aina ottaa yhteyttä hätänumeroon 112. Kuulovammaiset sekä henkilöt, jotka eivät pysty tuottamaan puhetta saavat yhteyden Uudenmaan Päivystysapuun tekstipalvelun kautta. Uudenmaan Päivystysapu tuottaa Päivystysapu-palvelun Helsinkiä lukuun ottamatta muille HUSin alueen kunnille.
  17. Hoitajat.net

    Mehiläinen aloittaa koronavirustestit

    Mehiläinen on rakentanut valmiuden koronavirustestaukseen ja käynnistää näytteenotot maanantaina 16.3.2020. Näytteenotto aloitetaan kahdeksalla paikkakunnalla ensivaiheessa sosiaali- ja terveyshuollon ammattihenkilöille. Prosessi on valmisteltu yhteistyössä viranomaisten kanssa. - Haluamme auttaa osaltamme Suomea ja meitä kaikkia koettelevassa vaikeassa tilanteessa, ja tarjota käytössämme olevat resurssit yhteiskunnan hyödyksi, Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo sanoo. Näytteenotto käynnistyy drive-in-testausasemilla maanantaina 16.3.2020 Espoon Tapiolassa, Turun alueella Kaarinassa, Tampereen alueella Nokialla, Oulussa, Lahdessa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Näytteenottoa muille paikkakunnille voidaan laajentaa tarpeen mukaan myöhemmin. Näin Mehiläinen haluaa osaltaan purkaa painetta ja vapauttaa julkisen sektorin resurssia näytteenottojen osalta. Testejä tehdään Mehiläisen näytteenottopaikoilla THL:n määrittelemien oirekriteerien täyttyessä. Asiakas ohjataan näytteenottoon Mehiläisen etävastaanoton, Digiklinikan kautta, mikäli lääkäri arvioi testauskriteerien täyttyvän. Näytteitä ei oteta Mehiläisessä oireettomilta henkilöiltä, ja testaus edellyttää lähetteen Digiklinikalta. Näytteenottoa varten on rakennettu omat drive-in asemat, eikä testejä oteta lääkärikeskusten sisällä olevissa laboratorioissa. - Sairauden toteaminen testien avulla, tartunnan saaneiden tunnistaminen ja selkeä hoitoon ohjaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä toimia epidemian hillitsemiseksi ja rajaamiseksi. On hienoa, että voimme Mehiläisessä mahdollistaa näytteenoton ammattihenkilöille tässä tilanteessa, Lahdensuo jatkaa. Testausta laajennetaan muihin asiakasryhmiin myöhemmin mahdollisuuksien mukaan. Toimintaohje testiin saapuville: Ota yhteys lääkäriin Digiklinikalla OmaMehiläinen-sovelluksessa tai verkkoselaimella, jonne on avattu oma asiointikanava koronavirusepäilyille. Digiklinikalla lääkäri arvioi tilanteen ja ohjaa oireisen potilaan koronavirustestiin testausasemalle THL:n ohjeita noudattaen. Oireettomia ei testata.  Näytteenotto toteutetaan erillisillä drive in -testausasemilla, jonne saavutaan omalla autolla. Asiakkaat ovat omassa autossaan koko käynnin koko ajan.   Ennen näytteenottoon saapumista, tarkista lähin näytteenottopiste.
  18. Koronavirustestauksessa keskitytään jatkossa rajattujen ryhmien näytteidenottoon, kertoo HUS Helsingin yliopistollinen sairaala tiedotteessaan. Hengitystieoireisten, mutta hyväkuntoisten henkilöiden, ei tule enää soittaa terveydenhuollon yksiköihin tai Päivystysapuun, vaikka epäilisikin koronavirustartuntaa. THL päivitti koronavirukseen liittyvät kansalliset toimenpideohjeet 12.3. klo 20.50. Jatkossa koronavirusnäytteitä ei oteta matkailuun liittyen, vaan näytteenotossa keskitytään ryhmiin, joiden tartuntojen selvittäminen on kriittisintä. Jatkossa näytteitä otetaan: Sairaalan päivystyspotilaasta, joilla on sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio, ja joilla epäillään keuhkokuumetta, jonka aiheuttaja ei ole selvillä. Terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijältä, jolla on akuutin hengitystieinfektion oireita. Mikäli oireena on pelkkä nuha, ei näytettä oteta, mutta työntekijä ohjeistetaan pysymään kotonaan työnantajan ohjeiden mukaan. Erikoissairaanhoidon potilaalta ja pitkäaikaishoidon asiakkaalta, jolla on akuutin hengitystieinfektion oireita eikä niille löydy muuta selkeää selittäjää. Yli 65-vuotiailta ja/tai perussairaat, joilla on hengitystieinfektion oireita. Kotikaranteenissa olevalta henkilöltä, joka saa hengitystieoireita. Lisäksi resurssien salliessa näytteitä voidaan ottaa opettajilta ja muilta oppilaitoksen työntekijöiltä, joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita, jos henkilö on oleskellut ulkomailla 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua tai jos hän on ollut lähikontaktissa koronatartunnan saaneen kanssa 14 vuorokautta ennen oireiden alkua. Näytteenottokriteereiden muututtua ei siis enää testata henkilöitä, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ryhmiin. Jos henkilöllä on hengitystieoireita, mutta hän on hyväkuntoinen, hänen tulee olla kotona ja noudattaa yleisiä hengitystieinfektion kotihoito-ohjeita. Päivystysapuun tai terveydenhuollon yksiköihin tulee olla yhteydessä ainoastaan, jos vointi on sellainen, että kotihoito-ohjeilla ei pärjää. Epäily koronavirustartunnasta ei ole enää syy soittaa päivystysapuun tai terveysasemille. Päivystysapu-palvelun turhaa kuormittamista tulee välttää, jotta kiireellistä hoitoa tarvitsevat henkilöt saavat apua nopeammin. Kaikki henkilöt, joilla on epäily koronavirustartunnasta tai influenssasta, tulee pysyä kotona oireiden alkamisesta vähintään viikon ajan. Jos oireet jatkuvat pidempään, tulee kotona pysyä oireiden ajan ja niiden loputtua vielä yhden oireettoman päivän ajan.
  19. Aluehallintovirastot ovat 13.3.2020 antaneet määräykset, joiden mukaan yli 500 hengen yleisötilaisuudet sekä sisä- että ulkotiloissa kielletään uuden koronaviruksen aiheuttaman infektion (covid-19) leviämisen ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat kaikkia Manner-Suomen kuntia ja ovat voimassa tartuntatautilain mukaisesti yhden kuukauden eli 12.4.2020 klo 24 asti. Määräys astuu voimaan välittömästi. Kunkin aluehallintoviraston alueelleen antama määräys perustuu tartuntatautilain mukaisiin toimenpiteisiin, joilla ehkäistään uuden koronaviruksen aiheuttaman infektion leviämistä ja sen ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Aluehallintovirastot varautuvat siihen, että päätösten voimassaolon umpeutuessa saattaa olla tarve harkita uusia vastaavia päätöksiä. Suomen hallituksen suositus on, että yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun asti. Aluehallintovirastot seuraavat aktiivisesti tilanteen kehittymistä alueillaan ja tekevät tilanteen mukaiset päätökset kiellon jatkamisesta. Lisätietoa siitä, mikä on yleisötilaisuus. Osoite https://www.avi.fi/web/avi/yleisotilaisuudet
  20. Lukuisat ammattiliitot ovat peruneet koulutuksia ja muita tapahtumia koronavirustilanteen vuoksi. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on perunut useita keväälle suunniteltuja jäsentilaisuuksia. Liiton edustajiston yhteydenpito hoidetaan sähköisesti. Tehy on perunut jäsenille suunnatut tapahtumansa toukokuun loppuun asti. Tehyn hallinnon kokoukset järjestetään toistaiseksi etäyhteyksillä. Terveydenhoitajaliitto perui Terveydenhoitajapäivät, Sairaanhoitajaliitto Sairaanhoitajapäivät. Lisää tietoa koronaviruksesta Hoitajien työehtosopimusneuvottelut jatkuvat Verkkouutisten mukaan entiseen malliin.
  21. Terveystalo on sopinut THL:n kanssa koronavirusnäytteenoton käynnistämisestä 12.3.2020 alkaen. Toimenpiteellä Terveystalo Suomen merkittävimpänä yksityisenä terveydenhuollon toimijana nostaa valtakunnallista näytteenottokapasiteettia, mikä helpottaa testausten painetta Suomessa. Testaus käynnistyy ensimmäisenä Terveystalon Helsingin Alppikadun toimipaikassa, jossa näytteenotto tapahtuu erillisessä ulkona sijaitsevassa testauspisteessä. Helsingin jälkeen erilliset testauspisteet pystytetään Terveystalon suurimpien toimipaikkojen yhteyteen muihin kaupunkeihin. Potilaat ohjataan näytteenottoa varten Terveystalon testauspisteisiin Lääkäri Chat 24/7 -vastaanoton ja sitä seuraavan asiakkaan sairaanhoitopiirin tai erityisvastuualueen infektiolääkärin konsultaation perusteella. Terveystalossa otetaan näytteitä vain sellaisista henkilöistä, joiden koronaepäilyn kriteerit myös virka-infektiolääkäri on hyväksynyt. – Käynnistämällä koronavirustestauksen haluamme Terveystalossa vastata asiakkailtamme tulleeseen toiveeseen mahdollistaa testaus kriteerit täyttäviltä henkilöiltä, sekä helpottaa julkisen terveydenhuollon painetta ja ruuhkaa testauksiin. Haluamme nopeuttaa koronavirustartuntojen löytämistä ja päätöstä mm. mahdollisesta karanteenista jotta viruksen laajamittainen leviäminen hidastuisi ja tartuntaketjut saataisiin pysäytettyä Suomessa, kertoo Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono. Terveystalossa koronavirustestaukseen pääsee ainoastaan etälääkärin vastaanoton kautta. – Olemme rakentaneet mahdollisimman digitaalisen asiakaspolun, missä ohjaamme asiakkaan etälääkärille testaustarpeen arvioon. Tavoitteenamme on pitää terveydenhuollon ammattilaisten työkyky korkealla, koska he ovat koronavirustilanteessa avainasemassa. Etälääkärillä asioidessa säästyy myös kliinisessä tutkimuksessa tarpeen olevia suojavarusteita, kuten hengityssuojaimia, joiden saatavuudessa on jo kerrottu olevan globaaleja haasteita. Asiointi etälääkärin vastaanotolla palvelee tässä tarkoituksessa erittäin hyvin, Bono jatkaa. Mahdollisen altistuksen välttämiseksi erilliset testauspisteet pystytetään Terveystalon toimipisteiden yhteyteen ulos. – Jokaiseen Terveystalon koronavirustestausta tarjoavaan toimipaikkaan on tehty tarkka suunnitelma tartuntavaarallisen potilaan ohjaamisesta näytteenottoa varten pystytettyyn erilliseen testauspisteeseen. Henkilökunnallamme on täysi valmius huolehtia koronavirustestaamisesta. Erillisessä ulkona sijaitsevassa testauspisteessä tapahtuva näytteenotto ei altista muita asiakkaitamme tai asianmukaisesti suojautunutta henkilöstöämme, Bono kertoo. Tietoa Terveystalon koronavirustestauksesta Koronavirusnäytteenotto käynnistyy Terveystalon Alppikadun toimipaikassa, minkä jälkeen erilliset testauspisteet rakennetaan Terveystalon suurimpien toimipaikkojen yhteyteen muihin kaupunkeihin. Näytteenottoon tehdään lähete Terveystalon etälääkärin vastaanotolta vain sairaanhoitopiirin infektiolääkärin konsultaation jälkeen. Terveystalon näytteet analysoidaan SYNLABin akkreditoidussa keskuslaboratoriossa. THL on hyväksynyt SYNLABin koronavirustutkimuksen. Koronaviruslaboratoritutkimuksen hinta on 195 euroa, testistä ei tällä hetkellä saa KELA-korvausta.
  22. Ammattiliitot Tehy, SuPer ja Toimihenkilöliitto ERTO ovat kävelleet ulos sosiaalipalvelualan neuvotteluista maanantaina iltapäivällä. Syyksi liitot ilmoittavat sen, ettei työnantajaliitto ole pitänyt kiinni yhteisesti sovituista asioista. Neuvotteluja jatketaan, kun työnantajaliitto ilmoittaa, että se on valmis pitämään kiinni sovituista asioista. Tehy, SuPer ja ERTO poistuivat tänään yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluista luottamuspulan vuoksi, joka on syntynyt työnantajaliiton haluttomuudesta pitää sovituista asioista kiinni. – Viime neuvottelukierroksella sovimme työnantajaliiton kanssa palkkasopimuksen uudistustyöryhmästä, joka rakentaisi sosiaalipalvelualalle kannustavan palkkausjärjestelmän. Käytännössä työryhmä ei ole kokoontunut kertaakaan, koska työnantajaliitto kieltäytyi keskustelemasta palkkausjärjestelmän uudistamisesta, sanoo SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkola. Työnantaja ajaa työehtosopimukseen laajasti työaikajoustoja ja haluaa muun muassa heikentää sairausajanpalkkaa koskevia määräyksiä. - Työnantaja haluaa lisää joustavuutta, vaikka hoivakriisi ei ole helpottanut ja jäsenet joustavat jo nyt kohtuuttoman paljon, kertoo Tehyn lakimies Mirja Kinnunen. – Työnantaja haluaa heikentää työehtoja, vaikka työvoimaa ei saada houkuteltua alalle. Työntekijät eivät tule yksityiselle alalle julkista sektoria heikommilla ehdoilla, muistuttaa ERTOn edunvalvontajohtaja Saara Arola. Liitot haluavat tasa-arvoa Tehy, SuPer ja ERTO vaativat kevään työehtoneuvotteluissa palkankorotuksen lisäksi ratkaisua, jolla jatketaan kuntasektorin ja yksityissektorin välisen palkkaeron kaventamista. Lisäksi liitot vaativat palkkatasa-arvoa edistävää palkkaohjelmaa, jolla palkkaero miesvaltaisiin aloihin nähden kurottaisiin umpeen 10 vuoden aikana. Samoin liitot edellyttävät, että yksityisen hoivan ja varhaiskasvatuksen työnantajat ryhtyvät kehittämään työoloja ja parantamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Liitot haluavat kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan lisäyksen pois työehtosopimuksesta. Tehy, SuPer ja ERTO muodostavat Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n. Järjestö neuvottelee Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta, Terveyspalvelualan työehtosopimuksesta, Avaintyönantajat ry:n työehtosopimuksesta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimuksesta ja Työterveyslaitoksen työehtosopimuksesta.
  23. Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) ilmoitettiin viime vuonna 9 556 uutta vahinkotapausta. Ratkaisun saaneista vajaa kolmannes sai myönteisen ratkaisun asiaansa vähintään yhden ilmoittamansa hoitopaikan tai -tapahtuman osalta. Viime vuonna potilasvahinkoilmoituksen teki 7 645 henkilöä. Ilmoitukset koskivat yhteensä 9 556 eri hoitopaikkaa tai -tapahtumaa. Potilasvahinkoilmoitusten määrä nousi päättyneen vuosikymmenen aikana yli 30 prosenttia. – On hyvä muistaa, että potilasvahinkoilmoitus on eri asia kuin korvattava potilasvahinko. Ilmoitusmäärän kasvu ei sellaisenaan tarkoita, että potilasvahinkoja sattuisi aiempaa enemmän, kertoo johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta. Korvattavien tapausten lukumäärä on ratkaistujen tapausten määrästä riippumatta pysynyt viime vuodet hyvin tasaisena, vaikka terveydenhuollon toimenpide- ja hoitokäyntimäärät ovat jatkuvasti lisääntyneet. – Mielestäni tämä voi olla merkki siitä, että potilasturvallisuus Suomen terveydenhuollossa on parantunut, Minna Plit-Turunen toteaa. Korvausratkaisun sai 7 601 henkilöä yhteensä 9 594 ilmoittamaansa tapaukseen. Heistä vajaa kolmannes (28,4 %) sai myönteisen ratkaisun asiaansa vähintään yhden ilmoittamansa hoitopaikan tai -tapahtuman osalta. Kaikista ilmoitetuista tapauksista korvattaviksi arvioitiin vajaa neljännes (24,6 %) eli yhteensä 2 331 tapausta. Korvattujen tapausten lukumäärä on likimain sama kuin edeltävinäkin vuosina. Tiedot käyvät ilmi Potilasvakuutuskeskuksen tänään julkaistusta vuosiraportista, joka sisältää tiedot ilmoitetuista, ratkaistuista ja korvattavista tapauksista vuosilta 2014–2019 sekä tarkemmat vuositilastot vuonna 2019 ratkaistuista korvattavista potilasvahingoista ja maksetuista korvauksista. Riski korvattavan vahingon sattumiseen on kohtuullisen pieni Korvattavat vahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin, joiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 950. Niistä vajaa puolet (413) liittyi tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteisiin. Hammashoidon yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 294. Niistä 109 oli sattunut juurihoidon yhteydessä ja 86 proteettisen hoidon yhteydessä. Leikkaustoimenpiteistä korvattava potilasvahinko sattuu useimmiten lonkan ja polven tekonivelleikkausten ja hermojuuren vapautusleikkausten yhteydessä. Näitä toimenpiteitä tehdään vuosittain paljon, joten korvattavia vahinkojakin sattuu lukumääräisesti enemmän kuin joidenkin harvinaisempien leikkaustoimenpiteiden yhteydessä. – Lukumääristä huolimatta riski korvattavan potilasvahingon sattumiseen näissä toimenpiteissä on kohtuullisen pieni. Korvattava potilasvahinko sattui vuosina 2014– 2016 lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa kuudelle potilaalle tuhannesta, kun leikkauksia tehtiin yhteensä yli 70 000, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen toteaa. – Toki on muistettava, että kaikista tapahtumista, jotka saattaisivat täyttää korvattavuuden edellytykset, ei todennäköisesti tehdä meille ilmoitusta. Erityyppisten kliinisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin viime vuonna yhteensä 863. Suurimman ja viime vuosina kasvaneen ryhmän tässä moninaisten vahinkojen luokassa muodostavat diagnoosin ja hoidon viiveet. Niissä potilasta ei ole tutkittu riittävästi tai lähetetty riittävän ajoissa tai riittävän kattaviin jatkotutkimuksiin, mistä on voinut seurata esimerkiksi sairauden vaikeutumista tai raskaampia hoitoja.
  24. Uudesta koronaviruksesta on avattu valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa aiheesta. Neuvonnan numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta saa kattavasti tietoa koronaviruksesta. Myös neuvontapuhelimesta saatava yleisneuvonta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen tietoihin. - On tärkeää, että kansalaisten saatavilla on oikeaa ja luotettavaa tietoa koronaviruksesta. Siihen vastaamme tällä puhelinpalvelulla, toteaa perus- ja perhepalveluministeri Krista Kiuru.
  25. Jos olet matkustanut epidemia-alueella ja sinulle tulee äkillisen hengitystieinfektion oireita kuten kuumetta, yskää ja hengenahdistusta 14 vuorokauden kuluessa alueelta paluun jälkeen, toimi näin: Ota aina ensin puhelimitse yhteyttä omalle terveysasemalle tai Päivystysapuun numeroon 116 117. Terveysasemalla tai Päivystysavussa tehdään riskiarvio. Tarvittaessa saat ohjeet näytteenottoon ja/tai hoitoon hakeutumiseen. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Lisätietoja ajankohtaisesta tilanteesta THL:n sivuilta.
×
×
  • Create New...