Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Subcategorys
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 360 results

  1. Suomen Kätilöliitto on valinnut vuoden kätilöksi THL:n asiantuntijan Mimmi Koukkulan. Koukkula on luonut uraa synnytyssairaalassa sekä seksuaaliterveyden edistämisen parissa. Valintaperusteluissa sanotaan, että hän on nostanut vaikeaksi koettua aihetta julkiseen keskusteluun. Tällä hetkellä hän tekeekin työtä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, vastuualueenaan tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastainen työ sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Minni Koukkula on luonut myös aiheesta materiaalia työn tueksi alan ammattilaisille. Mimmi Koukkula: Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelma
  2. Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa sekä vastavalmistuneena että myöhemmin pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on keskimäärin 2445e/kk. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien palkan tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Elinkustannusten vaikutus huomioituna suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita pohjoismaita alhaisemmalle tasolle. Suomenkin tasolla sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio (3035e/kk) jää suomalaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvon (3368 e/kk) alapuolelle. Sairaanhoitajan palkka ei suuresti vaihtele työnantajasektorin mukaan. Kuntasektorilla sairaanhoitajien kokonaisansioiden keskiarvo on 3045e/kk ja yksityissektorilla 2951e/kk. Valtion palveluksessa olevilla sairaanhoitajilla on korkein keskimääräinen kokonaisansio 3427e/kk. Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta suuri siivu koostuu vuorotyölisistä. Kokonaisansio sisältää muun muassa kokemus-, vuorotyö- ja erillislisät sekä ylityökorvaukset. Sairaanhoitajaliitto on huolissaan sairaanhoitajien palkan jälkeenjääneisyydestä Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Sairaanhoitajaliiton teettämän työolobarometrin mukaan yhä useampi sairaanhoitaja harkitsee alan vaihtoa muun muassa huonon palkkauksen takia. Sairaanhoitajat ovat sitä mieltä, että työnmielekkyyttä syö eniten se, ettei palkka vastaa työn vaativuutta. – Suomalaiset osaavat ja kielitaitoiset sairaanhoitajat ovat haluttua työvoimaa muissa Pohjoismaissa. Myös korkeampi palkkataso houkuttaa lähtemään ulkomaille, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Sairaanhoitajapulan vuoksi Ruotsin vastavalmistuneiden palkkataso on noussut. Nyt siellä on myös herätty ajamaan kokeneiden sairaanhoitajien palkankorotuksia, kun sairaanhoitajapula on räjähtänyt käsiin. – Myös Suomessa sairaanhoitajapula on todellisuutta jo monin paikoin. Nyt on enemmän kuin viisasta ryhtyä toimenpiteisiin sairaanhoitajien palkan korjaamiseksi työn vaativuutta vastaavaksi ja työn mielekkyyttä ja houkuttelevuutta lisääväksi. Suomen terveydenhuolto ei toimi ilman kokeneita sairaanhoitajia, sanoo Hahtela.
  3. Nyt myös lähihoitajille vaaditaan lisää palkkaa kansalaisaloitteella. Suomessa palkka määräytyy yleensä joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella, joiden sisällöistä sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa. Eduskunta ei säädä palkoista. Aloitteen laatijat vaativat kuitenkin lainvalmisteluun ryhtymistä lähihoitajien palkkojen korottamiseksi. Aloite on kerännyt toistaiseksi hieman yli tuhat allekirjoitusta. Lue myös: Kansalaisaloite: Sairaanhoitajille lisää palkkaa
  4. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on myöntänyt yhdessä La Carita -säätiön kanssa tunnustuspalkinnot neljälle työyhteisölle hyvästä vanhustyöstä. Palkinnon saivat Palvelutalo Koivukoti Kittilästä, Koukkuniemen vanhainkoti (Havula, osasto 5) Tampereelta, Soiten kotihoidon toiminnanohjauksen arviointitiimi Kokkolasta sekä Alvinakoti Närpiöstä. Palvelutalo Koivukoti, Kittilä Koivukodissa on muistisairaiden yksikkö, tuettua asumispalvelua sekä neljä monivammaisille tarkoitettuja yksiötä. Tavoitteena on ylläpitää asukkaiden päivittäistä toimintakykyä ja turvata tarvittava hoiva. Hoito suunnitellaan yhdessä asukkaan, omaisten ja hoitajien kanssa. Jokaisella asukkaalla on kaksi omahoitajaa ja palvelutaloon muutossa asukkaan palveluntarpeet selvitetään Rai-arvioinnilla. Toiminnassa korostetaan omien voimavarojen mukaista liikuntaa, toiminnallisuutta ja estetiikkaa. Toimintaa on kehitetty suunnitelmallisesti, ja työtyytyväisyyskysely, henkilöstöpalaverit ja kehittämispäivät ovat osa työtä. Työntekijöillä on mahdollisuus täydennyskoulutukseen työtehtävien ja oman mielenkiinnon mukaan. Havula, osasto 5, Koukkuniemen vanhainkoti, Tampere Osasto on pitkäaikaishoidon yksikkö, jossa asukkaat kohdataan tasavertaisina kanssaihmisinä kodeissaan. Kaikilla asukkailla on omahoitaja, joka vastaa omaisyhteistyöstä, arvioinneista, hoitosuunnitelmasta ja lääkkeistä. Asukas osallistuu voimavarojensa ja kykyjensä mukaan Rai-arvion ja suunnitelman tekemiseen. Itsemääräämisoikeus hoitosuunnitelmassa tarkoittaa, että asukkaan tapoja ja maailmankatsomusta kunnioitetaan. Saattohoidossa tavoitteena on kuolevan kivuttomuus ja hoitajan läsnäolo. Henkilökunnalla on omat vastuualueet, joissa kunkin yksilölliset vahvuudet on huomioitu. Työyhteisö on joustava ja kunnioittava, ja toimintaa ohjaavat yhteiset arvot: yksilöllisyys, inhimillisyys, yhteisöllisyys ja innovatiivisuus. Kotihoidon toiminnanohjauksen arviointitiimi, Soite, Kokkola Tiimin tehtävänä on arvioida asukkaiden palvelun tarvetta noin neljän viikon ajan. Työhön kuuluu asiakkaan kokonaisvaltainen hoito kaikilla elämän osa-alueilla. Asiakkaalle tehdään kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka tekemiseen hän itse osallistuu. Asiakkaiden vakaumusta kunnioitetaan ja heidän toiveitaan kartoitetaan. Omaisia kannustetaan osallistumaan hoitoon yhdessä arviointitiimin kanssa. Moniammatillinen ja itseohjautuva tiimi tekee yhteistyötä mm. palliatiivisen poliklinikan, avopalvelujen, vuodeosaston ja sosiaalitoimen kanssa. Monet arviointitiimin asiakkaista pärjäävät kotona itsenäisesti pidempään toiminnan ansiosta. Jokaisen hoitajan erityisosaaminen ja kiinnostuksen kohteet on määritelty ja niitä hyödynnetään asiakkaiden hyväksi. Työntekijät osallistuvat täydennyskoulutukseen tarpeidensa mukaan ja heidän mielipiteitään ja osaamistaan arvostetaan. Tiimin arvoina ovat asiakas- ja voimavaralähtöisyys, avoimuus ja oikeudenmukaisuus ja ne näkyvät arjen työssä. Tiimi on saanut hyvää asiakaspalautetta. Alvinakoti/Alvinahemmet, Närpiö Alvinakoti on 43-paikkainen vanhusten asumisyksikkö, jossa toimintaa on kehitetty voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana asiakaskeskeisyys edellä. Yksi keskeisistä muutoksista on ollut se, että asiakasta hoitaa niin paljon kuin mahdollista sama hoitaja, jolloin hänestä tulee asiakkaansa tarpeiden asiantuntija. Asiakkaan mielipiteitä ja kotia kunnioitetaan, samoin omaisten ja työtovereiden mielipiteitä ja elämäntilanteita. Työskentelytapa on aktivoiva: kuntoutusta ja virkistystä, kuten retkiä ja teemapäiviä, järjestetään paljon. Omaiset ovat kiinteästi mukana hoidossa ja hoitosuunnitelmakeskusteluissa. Yhteistyötä tehdään niin järjestöjen kuin päiväkotien ja seurakunnan kanssa. Työtekijöiden työmoraali on korkea jatoimintaa ohjaa yhdessä laadittu arvopohja. Aikaansaadun muutoksen ovat huomanneet myös omaiset. La Carita -säätiön tarkoituksena on vanhusten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen Suomessa. Säätiö on jakanut yhteistyössä SuPerin kanssa tunnustuspalkintoja hyvästä vanhustyöstä vuodesta 2006 saakka.
  5. Tehy vaatii, että jokaisella työpaikalla on aloitettava työsuojelua koskeva yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa. Yhteistoiminnassa tulee käsitellä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä asioita. Samalla turvataan potilaiden hoidontarve ja hoitohenkilökunnan riittävyys. Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Tehyn mukaan kaikki työnantajat eivät ole ottaneet henkilöstön edustajia mukaan valmistelemaan poikkeustoimia. Työnantajan tulee turvata työntekijöiden terveys ja turvalliset työolot kaikissa tilanteissa. – Työnantajan lakisääteinen työsuojeluvelvoite pätee myös poikkeusoloissa. Työturvallisuusmääräyksiä on noudatettava valmiuslaista ja poikkeustilasta huolimatta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Yhteistoiminnassa tulee käsitellä muun muassa henkilösuojainten riittävyyteen ja käyttöön liittyvät asiat. – Jos suojaimista on puutetta, henkilöstö tarvitsee selkeät ohjeet siitä, miten tilanteessa tulee toimia. Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
  6. Monet hoitajat ovat joutuneet koronaepidemian aikana karanteeniin altistuttuaan työssään koronavirukselle. Kunta-alan työehtosopimuksissa ei ole sovittu palkanmaksusta karanteenin ajalta. SuPer ja Tehy vaativat korjausta tilanteeseen. Normaalioloissa tilanne ei ole ollut ongelma, koska Kela korvaa täysimääräisesti ja reaaliajassa karanteeniajan palkan. Koronaepidemian aikana Kelan käsittelyajat ovat venyneet ja korvausta on jouduttu odottamaan viikkoja, jopa kuukausia. – Hoitajille voi tulla useampiakin karanteenijaksoja, koska työssä ollaan lähikontaktissa koronaan sairastuneiden kanssa. Tilanne on täysin kohtuuton yksittäiselle työntekijälle, joka työnsä takia joutuu karanteeniin, mutta ei saa siltä ajalta työnantajaltaan palkkaa, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Työnantajat kieltäytyivät aluksi maksamasta palkkaa, koska asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksissa. Hoitajajärjestöjen keskusteltua ongelmasta Kuntatyönantajien kanssa käytäntö muuttui valtaosassa työpaikkoja. – Kiitämme Kuntatyönantajaa ripeästä puuttumisesta asiaan ja tämän ison epäkohdan hoitamisesta kuntoon. Emme kuitenkaan voi jättää asiaa jatkossa yksittäisten työnantajien harkintaan vaan palkanmaksuvelvollisuus pitää kirjata työehtosopimukseen. Meneillään olevan koronapandemian vaiheista ja kestosta ei ole vielä tarkkaa käsitystä. Ja valitettavasti tämä pandemia tuskin jää viimeiseksi, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut jatkuivat tänään valtakunnansovittelijan johdolla.
  7. Sataa potilasta on hoidettu HUSissa koronaviruksen vuoksi tehohoidossa. Luku sisältää hoidetut ja parhaillaan hoidossa olevat potilaat. Asiasta kertoo HUS tiedotteessaan. Lähes puolet tehohoitopotilaista on ollut alle 60-vuotiaita. Enimmillään teho-osastoilla on ollut samanaikaisesti 46 potilasta. Tällä hetkellä HUSin teho-osastoilla on yhteensä 37 koronaviruspotilasta. HUS tulee jatkossa julkaisemaan koronaviruspotilaiden hoitoon liittyvää tilastotietoa. Ensimmäiset tiedot julkaistaan tulevalla viikolla. Potilaspaikat riittävät nykyisillä rajoituksilla HUS hyödyntää koronaviruksen hoidossa potilaspaikkojen tarvetta ennustavaa mallia. Sen mukaan tilanne pysyy lähiviikot vakaana ja HUSin hoitopaikat riittävät. Nykyiset rajoitustoimet näyttävät siis toimineen hyvin. HUSin käyttämä ennustemalli koronaviruspotilaiden määristä lasketaan päivittäin ja ulottuu aina kaksi viikkoa eteenpäin. Tämän päivän malli ulottuu näin ollen 6.5. saakka. Malli on oppiva, eli se ottaa aina uudet, todelliset havainnot huomioon. HUSin mukaan tuoreimmista luvuista voi päätellä, että Suomessa käyttöön otetut rajoitustoimet näyttävät toimineen erittäin hyvin. Pelättyä nopeaa kasvua tehohoidon tarpeessa ei ole tapahtunut. Toteutuneessa tehohoidon tarpeessa on ollut nähtävissä jopa hienoista laskua, ja tilanne on kehittynyt alkuperäistä pitkän ajanjakson mallia suotuisammin. Lähde
  8. SuPerin jäsenistölleen tekemän kyselyn tuloksista ilmenee, että työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi kokee 73 prosenttia lähihoitajista. Vastaajista 75 prosenttia on myös harkinnut alan vaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ongelmia ja työntekijöiden kuormittumista on jo pitkään yritetty ratkaista muun muassa työtä organisoimalla, lainsäädäntöuudistuksin sekä teknologialla. SuPerin mukaan keinot ovat olleet riittämättömiä: hoidon ja työn laatu ei ole parantunut eikä työntekijöiden kokemus työn kuormittavuudesta ole vähentynyt, vaan tilanne on huonontunut. Työ koetaan raskaaksi, myös henkinen kuormittavuus on lisääntynyt Työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi koki selvityksen mukaan 73 prosenttia vastaajista. Raskaimmaksi työ koettiin vanhustenhoidossa, kotihoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Näiden työpaikkojen kyselytulokset olivat kokonaisuudessaan heikommat kuin muiden työpaikkojen. Raskaaksi työnsä kokevien määrä oli noussut 51 prosentista 60 prosenttiin verrattuna SuPerin vuoden 2016 työhyvinvointiselvitykseen. Kuormitus koettiin sopivimmaksi ensihoidossa, koulussa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä. Työn henkinen kuormittavuus oli kasvanut. Vastaajista 83 prosenttia koki, että työn henkinen kuormittavuus oli lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Eniten sen koettiin lisääntyneen kotihoidossa ja vastaanottotyössä. Fyysinen kuormitus oli pysynyt lähes ennallaan verrattuna neljä vuoden takaisiin lukemiin. Vastaajista 75 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa Selvityksessä arvio omasta työssä jatkamisesta oli heikentynyt. Vastaajista 75 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Jatkuvasti alan vaihtoa harkitsevien määrä oli noussut vuodesta 2016 yli 8 prosenttia. Erityisesti alanvaihtoa harkittiin varhaiskasvatuksessa, mikä saattaa johtua lakimuutoksesta, jossa lastentarhanopettajien määrää lisättiin ja lastenhoitajien määrää vähennettiin. SuPer selvitti jäsentensä työn kuormittavuutta sekä työssä viihtymistä maaliskuussa 2020 ennen koronakriisin puhkeamista ja poikkeuslakien käyttöönottoa Suomessa. Kyselyyn vastasi 8175 SuPerin jäsentä. Vastaajista lähes 70 % työskenteli kuntasektorilla. Vanhustenhoidossa työskenteli 42 % ja kotihoidossa 19 %. Lähde.
  9. HUSissa aloitetaan tällä viikolla sote-henkilökunnan vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi. Verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti kertoo, onko henkilöllä koronaviruksen vasta-aineita eli onko hän jo sairastanut koronavirusinfektion. Osa koronavirustartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita, osalla oireet ovat hyvin lievät ja osalla tauti voi olla vaikea. Koronavirustartunta näkyy vasta-ainetestissä parin viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-ainetestaus soveltuu siksi sairastamisen toteamiseen jälkikäteen. Sairastuminen todetaan edelleen hengitystienäytteestä PCR-menetelmällä tehtävällä tutkimuksella Ensimmäisessä vaiheessa vasta-ainetestiä tarjotaan HUSissa kolmentoista yksikön noin 1600 työntekijälle. Ensimmäisenä testiä tarjotaan yksiköihin, joissa on ollut henkilökunnan altistumisia sekä yksiköihin, joissa hoidetaan koronaviruspotilaita ja/tai mahdollisia koronaviruspotilaita. Lisäksi testattavien joukkoon on vertailuryhmäksi valittu yksiköitä, joissa ei tiettävästi ole ollut koronaviruspotilaita eikä henkilökunnan tartuntoja. HUSin lisäksi testejä tarjotaan kahden espoolaisen hoivalaitoksen henkilökunnalle. Vasta-ainetestaukseen osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista. Samoille HUSin työntekijöille tarjotaan tilaisuutta osallistua tieteelliseen tutkimukseen, jossa immuunivastetta mitataan samasta näytteestä vielä tarkemmin. HUSin suunnitelmissa on laajentaa vasta-ainetestausta. Kun testiä on mahdollista tarjota laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilölle ja väestölle, asiasta tiedotetaan.
  10. Noin kolmenkymmenen ohjaajan yhteishanke ”Poikkeustila” tallentaa hoitajien kokemuksia koronaepidemian aiheuttamasta poikkeustilasta. Dokumenttielokuvaan kerätään hoitajien muistiinpanoja, havaintoja, kertomuksia ja kokemuksia koronaepidemian ajalta Suomessa. – Haluamme kertoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta ja terveydenhoitojärjestelmä selviää kriisistä. Haluamme kertoa niistä ihmisistä, teoista ja arjen näkymättömästä sankaruudesta, jotka tuohon selviytymiseen oleellisesti vaikuttavat, kertoo dokumenttiohjaaja Susanna Helke. Sairaaloiden henkilökunta, hoitajat ja lääkärit joutuvat kantamaan suuren taakan. Elokuvaan halutaan tallentaa työn merkitys ja tärkeys tuleville sukupolville. – Ehkä tästä selvittyämme voisimme myös viimein ymmärtää esimerkiksi sairaanhoitajien ja lähihoitajien työn tärkeyden. Lue ohjaajan viesti hoitajayhteisölle
  11. Tehy toteutti 17.-20.4. kyselyn koronakriisin aikaisista suojavarusteista yliopistosairaalojen sekä keskussairaaloiden tehyläisille päätoimisille pääluottamusmiehille ja päätoimisille työsuojeluvaltuutetuille. Ensimmäinen vastaava kysely tehtiin huhtikuun alussa. Tulokset ovat suuntaa antavia. Vastaajista 72 % ilmoittaa, että suojaimista on edelleen puutetta. Puute on jopa hieman pahentunut edellisestä kyselystä, jossa 70 % kertoi pulasta. Asiasta kerrotaan Tehyn tiedotteessa. Kaksi viikkoa sitten suurin puute oli hengityssuojista ja kasvovisiireistä. Nyt esimerkiksi visiiritilanne on hieman parempi, mutta puutetta on edelleen hengityssuojista ja lisäksi puute suojatakeista on noussut selvästi. Kaksi viikkoa sitten suojatakkien vähyydestä ilmoitti 21 % vastaajista, nyt peräti 72 %. Suojatakkien pula on näkynyt myös Tehyyn tulleissa yhteydenotoissa ja sitä on yritetty korjata mm. kertakäyttösadetakeilla – Suojatakkien tarpeeseen ei ilmeisesti ole varauduttu riittävästi, kun niistä on nyt yllättäen tullut näinkin suuri puute, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä. Uusintakyselyssä tiedusteltiin lisäksi, miten puutteita on korjattu. Vastaajista 28 % kertoo, että on käytetty muuta kuin sairaalakäyttöön tarkoitettuja tarvikkeita. Valtaosa (83 %) vastaa, että puutteisiin on reagoitu kohdentamalla suojainten käyttöä tiettyihin toimintoihin. Ojanperän mukaan kokonaistilanne ei näytä juuri parantuneen. – Terveydenhuollossa käytettävät suojaimet on luokiteltu lääkinnällisiksi laitteiksi, joille on asetettu terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Sadetakkien ja muiden korvaavien välineiden käyttö on hyvin huolestuttavaa. Suojainten käyttöä on kohdennettu, mutta kyselyssä ei tule esiin millä tavoin. On hyvä, jos se tarkoittaa esimerkiksi riskiryhmäläisten siirtoa muihin tehtäviin. Ojanperä korostaa, että työturvallisuus ja suojautuminen on aivan yksiselitteisesti työantajan vastuulla. Kyselyn mukaan 78 % ilmoitti, että suojaimia on vastaajan tietojen mukaan tulossa lisää. Reilun kahden viikon takaisessa kyselyssä näin vastasi 95 %. – Tämä herättää kysymyksen joko saatavuuden heikentymisestä, tarpeen kasvusta tai siitä, että työantaja ei ole aktiivisesti tiedottanut suojaintilanteesta. Samassa kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä valmiuslain mahdollistamia poikkeamia on käytetty. Vastaajista 60 % ilmoittaa, että vuosilomia on siirretty tai peruttu ja 56 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä. Erityisesti irtisanomisajan pidentäminen on käytössä nyt selvästi useamman vastaajan organisaatiossa kuin reilut kaksi viikkoa sitten, jolloin siitä ilmoitti 30 % vastaajista. Tehyn uusintakysely suojainten puutteesta 16. - 20.4.2020 - yhteenveto
  12. Korona on muuttanut hoitajien työtä erikoissairaanhoidossa vaativammaksi, vaarallisemmaksi ja kuormittavammaksi. Näin muutosta kuvaavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevät hoitajat, jotka vastasivat Tehyn kyselyyn. Kyselyssä selvitettiin erikseen tehohoidon tilannetta. Pikakyselyyn vastasi yhteensä 3 019 tehyläistä. Vastaajista 531 työskenteli tehohoidossa. Heistä 35 prosenttia työskenteli tehohoidossa väliaikaisesti koronatilanteen vuoksi ja 65 prosenttia vakituisesti tai määräaikaisessa työsuhteessa. Tehohoidon vastaajista 75 % sanoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työ on vastaajien mukaan muuttunut kuormittavammaksi (86 %), vaativammaksi (74 %) ja vaarallisemmaksi (69 %). Tehohoidon vastaajista lähes 70 % myös kertoo pelkäävänsä saavansa koronatartunnan työssä. Koronakriisi on vaikuttanut myös muiden kuin tehohoidossa työskentelevien tehyläisten työhön sairaanhoitopiirissä merkittävästi. Kaikista vastaajista 54 % kertoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työn kerrotaan muuttuneen kuormittavammaksi, vaativammaksi ja vaarallisemmaksi myös muualla kuin tehohoidossa. Myös koronatartuntaa pelätään laajasti eli 66 % kaikista vastaajista kertoi tartunnan pelosta. Näin tehyläiset kertovat tilanteesta Tehohoidossa työskentelevien avovastauksista käy ilmi lisääntynyt vastuu, uudet työtehtävät ja potilasryhmät sekä muiden perehdyttäminen vaativaan tehohoitoon. ”Vastuu on lisääntynyt. Lääkärit ovat vähemmän potilaan rinnalla ja tavoitettavissa puhelimitse.” ”Oman työn ohella tulee perehdyttää viidessä päivässä uusia hoitajia teholla työskentelyyn.” ”Vuorovastaavana vastuussa kolmesta osastosta.” ”Lääkärit ovat välillä uusia, muualta tulleita. He tarvitsevat välillä tukea. Koronapotilaat ovat erityisen vaativia ja sairaita. Hätätilanteita on paljon.” ”Eristysten vuoksi kaikki toiminnot jouduttu miettimään uudelleen: miten tehdään, miten toteutetaan? Kaikessa tulee miettiä, ettei kontaminoi ja levitä.” Valmiuslailla merkittäviä vaikutuksia Tehohoidossa työskentelevistä vastaajista 66 % ilmoitti valmiuslain vaikuttaneen heihin jo näin lyhyessä ajassa. Lomia on siirretty tai peruttu 39 %:lla vastaajista, 39 % on siirretty toisiin tehtäviin ja 25 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä. Valmiuslain vaikutukset ulottuvat tehohoidon ohella koko sairaanhoitopiiriin. Kaikista vastaajista 42 % kertoo valmiuslain vaikuttaneen omaan työhön. Useimmiten on siirretty tai peruttu lomia. Mitään rahallista korvausta aiheutuneesta haitasta ei käytännössä ole maksettu tehohoidossa eikä laajemmin. Näin kertoo 94 % kaikista kyselyyn vastanneista. Kysely tehtiin 16.-17.4.2020 noin 9 000 HUS:in palveluksessa olevalle tehyläiselle. Tehyn kyselyn yhteenveto
  13. Pula suojavarusteista on johtanut hoitotyössä äärimmäisiin tilanteisiin. Työnantajat ovat tarjonneet sairaanhoitajille koronasuojaksi muun muassa sadetakkeja. Työntekijöitä on kannustettu rakentamaan suu-nenäsuojaimia talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista. Samaa nenä-suusuojusta on kehotettu käyttämään peräti kahden viikon ajan tai kunnes se hajoaa. Tiedot käyvät ilmi Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä viimeisen kahden viikon ajalta. Kyselyyn on tullut tähän mennessä noin 740 vastausta. Suurin osa vastaajista on julkisella sektorilla työskenteleviä sairaanhoitajia. Vajaa puolet vastaajista työskentelee sairaalassa. Vastauksissa puhutaan muun muassa työ- ja potilasturvallisuudesta, hygieniasta ja alanvaihdosta. Työsuojelu ja potilasturvallisuus huolestuttavat – ”Onko Suomella varaa tapattaa sairaanhoitajat?” Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat ovat hyvin huolissaan työ- ja potilasturvallisuudesta. Moni kokee, ettei kukaan välitä eikä vastaa työsuojelusta eikä työntekijöiden turvallisuudesta. Suojaimista on monissa paikoissa huutava pula. – Suojavarusteita ei ole ollut saatavilla, joten tilalle on tarjottu muun muassa sadetakkeja. – Johtavalta lääkäriltä tuli viesti: Henkilösuojusten riittävyys palveluasumisen yksiköissä pyritään turvaamaan. Valmistautukaa kuitenkin improvisoimaan. Suu-nenäsuojusmaski syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista. – Tänään saimme uuden ohjeistuksen, jonka mukaan laitoshuoltajat voivat käydä "pikaisesti" koronaepäiltyjen ja -positiivisten potilashuoneissa ilman mitään suojaimia. Ei oikein mene järkeen. – Pelottaa. Pahinta on se, että esimiesasemassa minun pitäisi pystyä huolehtimaan työntekijöiden suojavaatetuksesta, eivätkä suusuojaimet ja desinfiointiaineet riitä. Suojavarusteiden puutteellisuus voi maksaa ihmishenkiä myös elvytystilanteissa. – Meille painotetaan, ettei koronapotilasta saa alkaa elvyttämään ilman oikeanlaisia suojauksia, joita ei käytännössä löydy sairaalasta. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kun suojavälineitä ei ole, ei elvytetä. Kerro tämä sitten omaiselle. Hygienia huolettaa – ”Hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa” Moni kyselyyn vastannut sairaanhoitaja on huolissaan hygieniasta. Vastauksista käy ilmi, että joissakin työpaikoissa suojainten käyttöä on ohjeistettu hygieniasääntöjen ja virallisen ohjeistuksen vastaisesti. – Tuntuu että normaaliolojen tarkat hygieniaohjeet voidaan nyt unohtaa eikä saa kyseenalaistaa epämääräisiä ja puutteellisia ohjeita. – FFP3-maskeja ei ole käytettävissä lainkaan, vaikka potilaille joudutaan tekemään toimenpiteitä, joissa ehdottomasti pitäisi olla 3-luokan maski, esimerkiksi imemään hengitysteitä. – Suojavarusteet ja käsidesi ovat vähissä jo tässä vaiheessa epidemiaa. Olen jopa ostanut omaa käsidesiä työhöni, koska en saa sitä työnantajan puolesta. Sama koskee maskeja. Työpaikassani hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa, että pystyvät pesemään käsiään. – Kukaan ei osaa vastata kysymyksiin ja tarvikkeet hupenevat pelottavan nopeasti. Saimme määräyksen, että työvuoron ajaksi on käytettävissä vain kaksi kirurgista suu-nenäsuojusta. Syynä määräykselle on suojusten loppuminen. – Huoli suojavarusteiden riittävyydestä on koko ajan läsnä. Esimerkiksi kirurgisia maskeja käsketään käyttää väärin, vain kaksi maskia saa käyttää yhden päivän aikana. – Yhdessäkään työvuorossa henkilökunnan wc-tiloissa ei ole ollut riittävästi käsisaippuaa tai käsipaperia, johon kuivata kädet pesun jälkeen. Joissakin wc-tiloissa kädet kuivataan pyyhkeeseen, joka ei ole millään tavalla hygieenistä edes normaalioloissa. – Työnantaja on alkanut säästämään desinfektioaineita, ja pitää niitä tätä nykyä lukkojen takana. Koska esihenkilöt ovat etätöissä, emme pääse ottamaan aineita lisää lukituista kaapeista. Meillä rivihoitajilla ei ole niihin avaimia. Moni aikoo vaihtaa alaa – ”Oma terveys on viimeinen hinta, jonka valtio saa minusta irti” Sairaanhoitajat kertovat uupumuksesta ja arvostuksen puutteesta. Osa vertaa sairaanhoitajia orjiin. Osa taas miettii, että työstä kuuluisi saada vaarallisen työn lisää. Kymmenet sairaanhoitajat kertovat vaihtavansa alaa koronakriisin jälkeen. – Eikö tästä, jos mistä, pitäisi koronapotilaita hoitaville maksaa vaarallisen työn lisää? Miesvaltaisilla aloilla maksetaan vähemmästäkin. – Hoitajia tunnutaan pitävän eräänlaisina orjina, joiden tehtävä on nöyrästi palvella muuta kansaa unohtaen samalla muut velvoitteensa ja elämänsä. Hoitajat voidaan velvoittaa nykyoloissa mihin tahansa työtehtäviin milloin tahansa ja miten tahansa. – Hyvin moni suunnittelee alanvaihtoa heti kun tämä tilanne ohi. Hoitaja on kuin jalkapallo, jota voi potkia mihin tahansa suuntaan: siirtää töihin paikasta toiseen, vaihtaa tehtävät, peruuttaa lomat. Meillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia vaan pelkkiä velvoitteita. Olemme kuin orjat. – Olen ylpeä omasta ammatistani. Mutta jos koronan aiheuttama poikkeustilanne, jonka sairaanhoitajat oman terveytensä uhalla pelastavat, ei vieläkään tuo ammatille lisää arvostusta eli palkkaa, aion varmasti vaihtaa alaa. – Ala on useampaa erilaista työtä tehneenä ja nähneenä aivan uskomaton. Kun tai pikemminkin jos tästä selvitään, lopetan työni hoitajana. Nämä palvelusvuodet saavat riittää. Oma terveys on viimeinen hinta, jonka valtio saa minusta irti. Jos sen saan pitää, olen kiitollinen, ja kuittaan ulos viimeisen kerran. – Arvostuksen puute, pieni palkka, vähättely, pakottaminen työhön ja oikeuksien polkeminen ovat liian paljon. Rakastan työtäni, mutta en ole todellakaan valmis sen puolesta kuolemaan, mikä minulle voi olla todellisuutta. – Jos koronan aiheuttama poikkeustilanne, jonka sairaanhoitajat oman terveytensä uhalla pelastavat, ei vieläkään tuo ammatille lisää arvostusta eli palkkaa, aion varmasti vaihtaa alaa. – Ihmisten puheissa arvostetaan hoitajia, mutta muutoin arvostus ei näy. Tällä palkalla en ole enää valmis vaarantamaan itseäni ja läheisiäni. Näistä asioista on puhuttu jo vuosia, eikä mikään tule muuttumaan. Uskon, että jatkossa Suomessa tulee olemaan vielä suurempi hoitajapula. Omalta osaltani tämä kutsumusammatti on ainakin nyt nähty. Sairaanhoitajat voivat vastata kyselyyn nimettömästi täällä
  14. Lapin ammattikorkeakoululla on sekä Rovaniemellä että Kemissä opetuskäytössä simulaatiosairaalat, joissa on runsaasti sairaalakalustoa ja -laitteita. Koska kampukset ovat toistaiseksi kiinni, eikä niissä voida järjestää opetusta, antaa koulu laitteitaan ja tarvikkeitaan sairaaloiden käyttöön. Simulaatiosairaaloiden laitteilla harjoitellaan tavallisesti hoitotyön kliinisiä taitoja ja simuloidaan erilaisia hoitotilanteita ja -tapahtumia, joita sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työssä tulee eteen. Modernit laitteet ovat ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä tässä vaiheessa tyhjän panttina. Ammattikorkeakoulu onkin tarjonnut niitä lainaan sekä Lapin keskussairaalalle Rovaniemellä että Mehiläinen-Länsi-Pohjalle Kemissä. Rovaniemellä tarvikkeet luovutettiin keskussairaalan käyttöön perjantaina. Tätä ennen lainattavissa olevat laitteet ja muut tarvikkeet listattiin. Listauksen jälkeen sairaala arvioi, mille heillä voi tulla tarvetta. Keskussairaalalle lähti muun muassa hengityskone, nesteensiirtolaitteita, pinta-, iho- ja käsidesinfektioaineita, nesteen lämmityslaite, potilaan lämmityslaite, instrumenttipöytiä ja suojalaseja ja -maskeja. Sairaalan varustetaso on hyvä ja riittävä. Tarvikkeiden lainaamisessa on kyse poikkeusolojen ennakoinnista. Lapin sairaanhoitopiirin hallintoylijohtaja Maarit Palomaan mukaan Lapin keskussairaalalle on jo hankittu lisävälineistöä pandemian pahenemisen varalle. - Tämä on arvokas lisä valmistautumisessa. Koska tarvikkeet ovat tässä tilanteessa tarpeettomia koulutukselle, otamme ne mielellämme meille ja käyttöön tarvittaessa. Osaamispäällikkö Marika Kunnari pitää itsestään selvänä, että AMK pyrkii olemaan avuksi. Sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat sekä kunnat ovat tärkeä toimija uusien hoitotyön ammattilaisen kouluttamisessa. Yhteistyö on jatkuvaa ja tiivistä. - Kannamme tietysti oman vastuumme tässä poikkeuksellisessa tilanteessa niin pitkälle kuin mahdollista. Tunne on hyvä, kun pystyy hankalassa tilanteessa auttamaan konkreettisin keinoin. Tarvikkeet voivat olla lainakäytössä niin kauan, että akuutti kriisitilanne on ohi. Myös Rovaniemen terveyspalvelukeskuksen kuntoutussairaalalle lähtee ensi viikolla lainaan sänkyjä, sermejä ja muita hoitotarvikkeita ja -välineitä. Kemissä vastaavaa neuvoa on pidetty ammattikorkeakoulun ja Mehiläinen-Länsi-Pohjan välillä. Koululla on valmius lainata tarvikkeita heti, jos tai kun sairaala näkee sille tarvetta. Lähde: Lapin AMK
  15. Sairaanhoitajaliitto on avannut WhatsApp-numeron, johon suomalaiset voivat lähettää ääniviestinä kannustuksiaan sairaanhoitajille. Tukiviestejä välitetään sairaanhoitajille liiton omia kanavia pitkin ja niitä julkaistaan myös radiossa. WhatsApp-numero on 044 529 0032 ja siihen lähetettävien ääniviestien enimmäispituus on 10 sekuntia. – On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paljon hoitajien haastava tilanne herättää myötätuntoa ihmisissä. Siksi tahdoimme tarjota sen osoittamiseen tällaisen suoran kanavan, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. #SairaanhoitajilleKiitos-kampanjassa on mukana Radiomedia, joka tarjoaa ilmaista mainosaikaa terveisien välittämiseen. Terveisiä sairaanhoitajille voi lähettää myös Sairaanhoitajaliiton sosiaalisen median kanavissa. – Kannustamista tärkeämpää on toki se, että sairaanhoitajien – ja tietysti myös muun hoitohenkilöstön – turvallisuudesta huolehditaan. Tärkeää olisi myös saada alan työolot ja palkkaus kestävälle pohjalle. Sosiaalisten kontaktien välttämisen lisäksi positiivisten terveisten lähettäminen on kuitenkin asia, jonka jokainen meistä voi tehdä tässä tilanteessa, Hahtela sanoo. Sairaanhoitajat ja terveydenhuollon muu henkilökunta tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen tuen. Sairaanhoitajaliiton mukaan mikään ammattiryhmä ei ratkaise yksin koronakriisiä. Yhtä lailla siivous- ja muu hoitotyötä tukevaa työtä tekevä henkilökunta, varhaiskasvatuksen työntekijät, opettajat ja monet muut ammattiryhmät pitävät huolen siitä, että Suomi palaa raiteilleen mahdollisimman pienin vahingoin, mahdollisimman nopeasti. Twitter | Instagram | Facebook
  16. Sairaanhoitajaliitto saa jäseniltään ympäri Suomea päivittäin viestejä vakavista laiminlyönneistä, joilla vaarannetaan sekä potilaiden että työntekijöiden turvallisuus puuttuvien suojainten tai niiden virheellisen käytön takia. Edelleen huolta aiheuttaa myös se, että hoitotyöntekijät eivät pääse riittävästi COVID-19 -testeihin, kertoo liitto tiedotteessaan. – Emme voi hyväksyä sitä, että hoitohenkilökunnan suojainten käyttöä koskeva ohjeistus on tällä hetkellä epäselvää ja ristiriitaista eikä se kaikilta osin perustu tutkimusnäyttöön, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Hahtelan mukaan ristiriitaisilla ohjeistuksilla vaarannetaan potilasturvallisuutta ja altistetaan sekä potilaat että hoitohenkilöstö koronavirukselle. – Hoitohenkilökunnalle on taattava turvalliset työolot ja hyvä työsuojelu, että epidemiasta ylipäätään selvitään. Puheenjohtaja Hahtela ei hyväksy hoitohenkilökuntaa eriarvoistavia ohjeistuksia. Tällä hetkellä erityisen villinä velloo keskustelu kankaisten kasvomaskien käytöstä. – Se, että kankaisten maskien käyttöä on suositeltu esimerkiksi kotihoitoon, on kestämätön ratkaisu. Ne eivät suojaa riittävästi potilasta tai hoitotyöntekijää koronavirustartunnalta. Myös oireettomat hoitajat ja potilaat voivat levittää virusta, joten ammattikäyttöön emme niitä suosittele, sanoo Hahtela. Sairaanhoitajaliiton mukaan kankaista maskia ei ole tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, sillä sen suojateho on parhaimmassakin tapauksessa minimaalinen, ja sen väärinkäytöstä voi olla jopa merkittävää haittaa. Lisäksi kankaisia kasvomaskeja on hyvin erilaisia, jolloin myös niiden antama suojateho voi vaihdella merkittävästi. Hoitotyön tutkimussäätiön tutkija ja WHO:n hoitotyön yhteistyökeskuksen varajohtaja Heidi Parisod muistuttaa, että WHO (World Health Organization) ei suosittele kankaisten maskien käyttöä terveydenhuollossa. – Jos terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen suojainten saatavuudessa on ongelmia, voidaan WHOn mukaan joutua käyttämään myös kankaisia maskeja. Silloin niiden käyttöön liittyvät riskit on tunnistettava ja käyttöön liittyvien ohjeiden tulee olla kaikille selkeät, Parisod sanoo. Sairaanhoitajaliitto kannattaa terveydenhuoltoon soveltuvien suojatarvikkeiden valmistuksen nopeaa käynnistämistä Suomessa. Sairaanhoitajaliitto vaatii myös välittömiä toimia, jos sairaanhoitaja on mahdollisesti altistunut koronavirukselle tai hänellä on oireita, jotka viittaavat koronaviruksen mahdollisuuteen. – Sen, milloin mennään testeihin tai milloin jäädään kotiin sairastamaan sekä sen, milloin siirrytään karanteniin, on oltava yksiselitteisen selvää kaikille terveydenhuollossa toimiville. Haluamme painottaa tässä erityisesti työnantajien vastuuta, sanoo puheenjohtaja Hahtela.
  17. Ensihoitaja Anne Pauna julkaisi Instagramissa kuvan itsestään koronateholla, täydessä suojavarustuksessa. Tekstissään hän suomii ammattiaan ja sen arvostusta kovin sanoin. – Mulle ensihoitajan uravalinta oli puhtaasti laskelmoitu ponnahdusalusta. Mulle ei enkelit laskeutuneet kertomaan, että sydämeni pohjasta haluan hoitaa ihmisiä. Tai pelastaa niitä. Kun mä menen töihin, en ajattele meneväni kutsumusammattiini, vaikka koen olevani hyvä työssäni. Olen hyvä ihmisten kanssa, lääketiede on mielenkiintoista ja sen toteuttaminen parhaalla mahdollisella tavalla on osa minun toimenkuvaani, Anne painottaa. Hän muistuttaa myös, että töissä käydään ansaitsemassa elantoa. – Minusta tämä on työ siinä missä muutkin työt. Keskiverto ihminen käy mielestäni töissä saadakseen palkkaa. Työssä jaksamiseen ja viihtyyvyyteen vaikuttaa työilmapiiri, kollegat, ja työn sisältö ja sen merkitys itselle. Hoitajan ammatti "tuntuu käsittämättömältä" Anne muistuttaa, että vaikka hoitajan työ on työtä siinä missä muutkin, eroaa se kuitenkin oleellisesti muista töistä. – Muissa työpaikoissani palkasta on voinut keskustella, kouluttautuminen ja lisäosaaminen ovat näkyneet palkassa ja työtehtävissä. Jos päättää vaihtaa alaa niin ei soitella, että täällä olisi yksi savotta, tule talkoisiin. – Sanovat, että tämä on kutsumusammatti. Että muutoin tämän alan valinneet on jotenkin kauhean luonnottomia, ja töissä ei saisi käydä siksi että siitä saa palkkaa. Lopuksi hän vetää yhteen alan isoimpia varjopuolia. – Tällä hetkellä tämä ammatti tuntuu käsittämättömältä. Ensimmäinen lomakielto astui voimaan. Kohta sitä siirretään varmasti pidemmälle kesään. Kun korona suo tulee apotti. Kun kaikki on ohi, mietitään ettei ole rahaa. – Kyllähän te ymmärrätte, laitetaan vähän kikyä, otetaan vähän lomarahoista, otetaan vähän lomista, otetaan vähän koulutuksista, otetaan vähän henkilökuntaresursseista. Kuunnelkaa sitä kutsua. Se on kuin tikka, joka hakkaa sähkölamppua.Kun korona on ohi, joku joskus sytyttää yöllä valot keittiössä ja miettii, että kaikkea hullua ihmiset tekee työkseen. Ja taputtaa käsiään yhteen sammuttaakseen valot. Katso Annen kuva tästä.
  18. Koronavirustartuntoja on todettu myös Helsingissä hoivapalvelujen asiakkailla. Tarjuntoja on tähän asti ollut kolmessa kaupungin omassa ja kolmessa ostopalveluyksikössä. Asiasta kerrotaan Helsingin kaupungin tiedotteessa. Koronavirustartunnan on saanut yhteensä 26 asukasta. Heistä on menehtynyt yhdeksän. Tartunnasta epäillyt asukkaat pidetään erillään muista asukkaista ja heidän vointiaan seurataan tehostetusti. Heidät hoidetaan omassa huoneessa. Samalla kuitenkin huolehditaan, että asukkaan turvallisuuden tunne säilyy ja että hän ei koe itsenään yksinäiseksi. Myös sairtastuneen läheisiin pidetään tiiviisti yhteyttä. Tartuntatilanteisessa henkilökunta käyttää henkilösuojaimia, muun muassa suu-nenäsuojainta ja suojatakkia. Lisäksi koko yksikössä tehostetaan käsihygieniaa ja siivousta. Helsingin kaupunki kertoo noudattavansa tartuntatilanteissa STM:n ohjeita henkilösuojainten käytöstä. Helsingissä on myös linjattu, että hoivapalveluissa tehdään matalalla kynnyksellä sekä asukkaiden että henkilöstön koronavirustestauksia, jotta tartunnoista saadaan tieto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. - Eristämistoimenpiteet saattavat ymmärrettävästi aiheuttaa asukkaille epämukavuutta ja heidän läheisilleen huolta. Yritämme kaikesta huolimatta tarjota asukkaille mahdolisimman turvallista hoivaa, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi kertoo. Helsingillä on noin 4 410 ympärivuorokautisen hoivapalvelun paikkaa. Näistä hieman yli puolet on kaupungin omissa yksiköissä ja puolet ostopalveluyksiköissä. Lähde
  19. Kaikissa yliopistosairaaloissa on ollut puutteita suojainten saatavuudessa koronakriisin aikana. Eniten pulaa on ollut hengityssuojista ja kasvovisiireistä. Asia selviää ammattijärjestö Tehyn kyselystä. Vastaajista 70 prosenttia sanoo, että suojautumisessa on ollut puutteita. Pulaa on ollut lähinnä yksittäisinä päivinä. Tilanteen kuitenkin arvioidaan paranevan, sillä 95 prosenttia vastaajista kertoo, että suojaimia on tulossa lisää. – Työturvallisuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Kukaan ei saa tehdä töitä ilman asianmukaisia suojaimia ja liian vähällä perehdytyksellä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Työturvallisuuden puutteita on ohjeistuksessa, suojavälineissä, riskiryhmiin kuuluvien sijoittelussa ja työrajoitteiden huomiotta jättämisessä. – Henkilöstön suojaaminen, pysyminen terveenä ja riittävä perehdytys on ehdoton edellytys sille, että epidemiaa voidaan Suomessa ylipäänsä hoitaa. Myös työturvallisuuslainsäädäntö edellyttää tätä. Puutteellisista henkilöstöresursseista ilmoittaa 41 prosenttia vastaajista. Varautumista tehdään kuitenkin kaikkialla. Kaikkien vastaajien organisaatioissa henkilöstöä on siirretty uusiin tehtäviin, mutta perehdytyksessä on ollut ongelmia. – Paikoissa, joissa normaalitilanteessakin on ollut vaikeuksia löytää osaavaa henkilöstöä, on nähtävästi jouduttu oikaisemaan perehdytyksessä, työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä sanoo. Parhaiten on onnistunut perehdytys, jossa perehdytettävät ovat pystyneet keskittymään uuden työn opetteluun. Perehtyminen uusiin tehtäviin oman työn ohella on koettu hankalaksi. – Tehohoitoon perehtyminen on vaativaa työtä, joka ei onnistu oman työn ohella. Organisaatioissa on laajasti otettu käyttöön valmiuslain mahdollistamat erityistoimet, jotka liittyvät vuosilomiin, työaikaan ja oikeuteen irtisanoutua. Työturvallisuuslain edellyttämää työsuojelun yhteistoimintaa on laiminlyöty työpaikoilla. Yhteistoiminta mahdollistaa esimerkiksi selkeät käytännöt, yhteisen näkemyksen ohjeistuksissa sekä molemminpuolisen tiedonkulun. Kysely selvitti suojainten ja henkilöstön riittävyyttä, työturvallisuutta sekä valmiuslain käyttöä. Kysely lähetettiin 67:lle yliopistosairaaloiden sekä keskussairaaloiden Tehyn päätoimiselle pääluottamusmiehelle sekä päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle. Vastaajia oli yhteensä 28 kaikkiaan 13 eri sairaalasta eri sairaanhoitopiirien alueelta. Vastaukset ovat suuntaa antavia. Tehy aikoo toistaan kyselyn kahden viikon kuluttua. (Lähde)
  20. Viranomaiset muistuttavat, että itse tehdyt maskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta. Maski voi kuitenkin suojata muita, jos maskin käyttäjällä on virustartunta. Pahimmillaan itse tehdyt suojaimet voivat olla jopa viruksenlevittäjiä, jos oikeanlaisesta hygieniasta ei pidetä huolta. Väärin käytettynä itse tehty maski lisää epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä. Maski ei ole hengityksensuojain. Virallisten hengityksensuojainten ja suu-nenäsuojusten myynti ja maahantuonti on tarkoin säädeltyä. Erilaiset hengitysteiden eteen tehdyt viritykset ja itse tehdyt kasvosuojaimet ovat lisääntyneet katukuvassa. Paras keino suojautua koronavirusta vastaan on kuitenkin pysyä kotona, pitää ainakin 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja pestä kädet vedellä ja saippualla tai puhdistaa ne alkoholipitoisella käsihuuhteella. Työterveyslaitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja sosiaali- ja terveysministeriö antavat ohjeita hengityssuojaimiin ja niihin liittyvään lainsäädäntöön liittyen. THL:n mukaan suu-nenäsuojausten käyttöä suositellaan pisarasuojaksi, kun työntekijät hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita. Hengityksensuojaimia (FFP2 tai FFP3) suositellaan käytettäväksi, kun hoidon aikana tehdään aerosolia tuottavia toimenpiteitä esim. tehohoidossa. Potilasta, jolla on hengitystieinfektio, voidaan opastaa käyttämään suu-nenäsuojusta esimerkiksi odotustilassa tai kuljetuksen aikana. Lue ohjeet: TUKES
  21. Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer vetoavat sekä työnantajaan että valtioon, jotta hoitoalan henkilöstön toimeentulosta ja työhyvinvoinnista huolehditaan nyt ja tulevaisuudessa. Järjestöt edellyttävät valtiovallan tukea kuntien tiukkaan taloustilanteeseen ja samalla vetoavuksi hyvin nihkeästi edenneisiin kuntaneuvotteluihin. Asiasta kerrotaan järjestöjen tiedotteessa. Järjestöt ehdottivat tänään neuvotteluissa myös valtakunnansovittelijan apuun turvautumista neuvottelujen edistämiseksi, koska sopimuskausi on päättymässä tänään eikä Kuntatalolla ole juuri edetty. Työriitojen sovittelua koskevan lain mukaan on mahdollista, että sovittelijaa voidaan käyttää osapuolten pyynnöstä puheenjohtajana työehto- ja virkaehtosopimusten aikaansaamista koskevissa neuvotteluissa. – Kaikki mahdollisuudet kannattaa nyt vielä käyttää ratkaisun etsimiseen. Sote- ja vaka-alan ammattilaiset ansaitsevat vakaat työehdot tämän kriisin aikana, jolloin erityisesti heidän työpanostaan suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi tarvitaan enemmän kuin koskaan, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toivovat myös, että kuntatyönantaja ei kriisin varjolla painosta yhteiskunnan kannalta keskeistä henkilöstöä nyt huonoon sopimukseen. Tärkeä hoitajajärjestöjen tavoite on esimerkiksi sote-sopimus, jolla pystyttäisiin aiempaa paremmin korjaamaan alan epäkohtia ja varautumaan sote-uudistukseen. Lisäksi puheenjohtajien mukaan ilmaisista kiky-tunneista on päästävä ja palkkaratkaisun on oltava vähintään vientialojen tasoa. – Sote-henkilöstön työ on viimeistään nyt osoittautunut erityisen vaativaksi ja vaaralliseksi. Lisäksi heihin kohdistuu jo muutenkin poikkeustilan lainsäädännössä useita rajoittavia määräyksiä alkaen työaikojen joustamisesta ja irtisanomisajan pidentymisestä ja päätyen valmiuslain työvelvoitteeseen. Tämä tulee ottaa huomioon, toteaa Rytkönen. Kuntasektorin virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi päättyy tänään 31.3.2020, mutta sopimuksen ns. jälkivaikutuksella niiden määräykset ovat edelleen voimassa, kun uusista työehdoista yritetään yhä päästä sopuun. Poikkeusoloissa ei toteuteta työtaistelutoimia, koska koronaepidemian vuoksi on välttämätöntä, että kaikkien terveyden – ja sosiaalihuollon ammattilaisten osaaminen on nyt käytössä. Lisätietoa: Kunta-alan neuvottelijat pyytävät valtakunnansovittelijaa kutsumaan osapuolet sovitteluun
  22. HUSin lääkäri Jere Reijula kertoo podcastissaan työstään ja havainnoistaan koronapotilaiden osastolla Helsingissä. Podcastin kohderyhmä on ensisijaisesti alan ammattilaiset.
  23. Kaikki potilasvastaanotot, jotka eivät välttämättä vaadi fyysistä käyntiä, korvataan etävastaanotoilla. Muutoksella suojataan sekä potilaita että henkilöstöä koronavirusepidemian aikana, kertoo HUS tiedotteessaan. Etävastaanottoihin siirrytään kaikissa HUSin sairaaloissa ja yksiköissä. Samalla otetaan käyttöön potilaille tarkoitettu HUS Palvelubotti. Koronaepidemiatilanne aiheuttaa muutoksia HUSin vastaanottokäytäntöihin. Potilaiden palvelun turvaamiseksi sekä potilaiden ja henkilöstön suojaamiseksi otetaan käyttöön etävastaanotot. Toimitusjohtajan linjauksella kaikki potilasvastaanotot, jotka eivät välttämättä vaadi fyysistä käyntiä, korvataan etävastaanotoilla 27.3.2020 alkaen. Etävastaanotot otetaan käyttöön kaikissa HUSin sairaaloissa ja yksiköissä Hoitava yksikkö ilmoittaa potilaalle vastaanottoajan muuttumisesta etävastaanotoksi sekä ohjeistaa tarkemmin sen toteuttamistavasta. Etävastaanotto voidaan toteuttaa usealla tietoturvallisella tavalla. Myös puhelinvastaanottoa voidaan käyttää, jos se on potilaalle helpompi tai ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto. - Emme toivo potilaiden peruuttavan vastaanottoaikoja, vaan neuvomme odottamaan rauhassa yhteydenottoa meiltä, toteaa johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
  24. THL on avannut karttasovelluksen, johon on koottu tiedot laboratoriovarmistetuista COVID-19-tapauksista Suomessa. Sovelluksessa esitetään varmistetut tapaukset Suomessa sekä niiden ilmaantuvuus, eli tapausten määrä 100 000:ta asukasta kohden, sairaanhoitopiireittäin. Suomen tapausmääriä voi tarkastella näytteenottopäivän mukaan sekä tautitapausten kokonaiskertymänä. Lisäksi palvelusta löytyy tietoa tautitapauksista ikäryhmittäin sekä tapausten sukupuolijakauma. Karttasovelluksen tiedot perustuvat tartuntatautirekisterin tietoihin. Näytteenottopäivästä kuluu noin 2—4 päivää ennen kuin näyte on analysoitu, kirjattu ja tieto on päivittynyt tartuntatautirekisteriin. Karttasovelluksen tiedot päivitetään joka aamu klo 9.30. Nyt julkaistua sovellusta kehitetään jatkuvasti, ja siihen on tulossa lisää ominaisuuksia ja tietosisältöä jo lähiaikoina. Karttasovelluksen pohjana oleva data on haettavissa avoimen rajapinnan linkin kautta. THL:n julkaisema karttasovellus löytyy osoitteesta www.thl.fi/koronakartta
  25. Koronaviruksen leviäminen on herättänyt huolta hengityksensuojainten riittävyydestä Suomessa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kiertää ohjeita maskin ompelemiseen sekä ideoita viranomaisten auttamiseksi. Muotiala varoittaa omatekoisten hengityssuojainten puutteista tiedotteessaan. – Ihmisillä on vilpitön halu auttaa, ja on hienoa, miten vaikea aika hitsaa suomalaisia yhteen. Tässä on kuitenkin painettava hiukan jarrua, koska hengityksensuojaimille on tiukat vaatimukset ja standardit. Mikä tahansa maski ei yleensä suojaa viruksilta, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen. – Huoli tässä on, että ihmiset alkavat käyttää itse tekemiään suojuksia ja tuudittautuvat väärään turvallisuudentunteeseen. Itse tehty kangasmaski ei välttämättä suojaa lainkaan kantajaansa tai ympärillä olevia ihmisiä koronavirukselta. Suurimmilta pärskeiltä sen avulla toki voi välttyä, kuten myös huivia käyttämällä tai hihaan yskäisemällä, Auvinen sanoo. Mahdollisuuksia valmistaa selvitetään Toistaiseksi Suomessa suojavarusteet ovat riittäneet. Huoltovarmuuskeskus on avannut varastonsa terveydenhuollon ja viranomaisten käyttöön. Suomen Tekstiili & Muoti selvittää parhaillaan jäsenyritystensä kanssa suojainten valmistamisen tarvetta ja mahdollisuuksia Suomessa. – Haluamme varmistaa sen, että suojavarusteita on jatkossakin tarjolla. Ompelukapasiteettia Suomesta löytyy. Haastavampaa on se, valmistetaanko Suomessa sellaista kuitukangasmateriaalia, joka sopii hengityksensuojaimiin. Suomessa on kuitukangasteollisuutta, mutta ensin on varmistettava, että sen tuottama materiaali sopii myös kasvoille sijoitettavaan henkilönsuojaimeen, Anna-Kaisa Auvinen kertoo. Lue lisää Hengityksensuojaimien tulee olla vaatimusten mukaisia
×
×
  • Create New...