Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Subcategorys
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 360 results

  1. Demin suosikkitubettaja Eerika Haikonen kertoo videolla opiskelustaan perustason ensihoitajaksi (lähihoitaja / ensihoito). 1:06 - 2:31 Pääsykokeet (lähihoitaja&ensihoito) 2:32 - 4:21 Mitä opiskelu sisältää (kurssit, kokeet jne) 4:22 - 7:49 Koulupäivien sisältö (käytännön harjoitukset, teoriatunnit) 7:50 - 10:18 Työharjoittelut (työharjoittelupaikat, mitä oppii/saa tehdä) 10:19 - 12:39 Ambulanssissa työskentely 12:40 - 13:48 Kenelle ensihoitotyö sopii
  2. Vuoden Suuhygienistiksi valittu Suvi Perälä saa kiitosta ansiokkaasta työstään Varsinais-Suomen eri kuntien ja kaupunkien sekä kuntayhtymien suun terveydenhuolloissa. Työuraan mahtuu myös työskentelyä yksityissektorilla erilaisissa tehtävissä asiakaspalvelusta vastaanottotyöhön sekä esimiestehtäviin. Suvi on toiminut suuhygienistinä vastaanotolla sekä osastonhoitajana Paimio-Sauvon kuntayhtymässä, suuhygienistinä Varsinaissuomen erityishuoltopiirin kehitysvammalaitoksessa, Turun kaupungilla suun terveydenhuollon ylihoitajana sekä palvelupäällikkönä sekä viimeisimpänä ODA-hankkeen projektipäällikkönä sekä asiantuntijana. Päivätyön ohella Suvi toimii hyvinvointialan yrittäjänä, ja hän on työuransa aikana kouluttautunut myös vyöhyketerapeutiksi. - Suvi on vienyt suuhygienistien mainetta ja osaamista valtakunnalliselle tasolle. Hän on edustanut suuhygienistejä ja luonut menestyksekkään uran kokonaisvaltaisten hyvinvointipalveluiden saralla, valintaa perusteltiin. Mittava koulutustausta Pomo, joka karkasi ikkunasta -blogia kirjoittavaa Vuoden Suuhygienistia kiinnostaa terveydenhuollossa tällä hetkellä sähköisten palvelujen kehittäminen ja erilaisten digitalisten palvelujen hyödyntäminen suun terveydenhuollossa. Erityisesti hän nauttii toimintaprosessien kehittämishankkeista, jossa suun terveydenhuollon edustajana ja hän voi tehdä yhteistyötä muiden terveydenhuollon osa-alueiden kanssa. Perälä innostuu uusista asioista, nauttii vaihtelevista päivistä työssä ja saa virtaa uusien asioiden opiskelusta. Lisäksi perhe ja ystävät tuovat iloa elämään joka päivä. Suvi Perälän opiskeluhistoria on mittava. Suuhygienistitutkinnon lisäksi hänellä on ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK terveydenedistämisen koulutusohjelmasta ja johtamisen erikoisammattitutkinto henkilöstöhallinnosta. Lisäksi Suvi on suorittanut opintoja terveydenhuollon tuotteistamisesta, Lean menetelmästä, työ- ja organisaatiopsykologiasta sekä työturvallisuudesta ja nyt työn alla ovat ravitsemusterapian opinnot. Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry ja Oral-B valitsivat Suvi Perälän Vuoden Suuhygienistiksi.
  3. Sähköinen resepti helpottaa reseptien uusintaa. Tämä kannustaa jatkamaan lääkehoitoa mutta voi lisätä lääkehaittoja, selviää VATT:n, Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja University of Pennsylvanian tutkijoiden tutkimuksesta. Sähköiset reseptit ovat yleistyneet useissa maissa. Suomessa sähköiset reseptit otettiin käyttöön vaiheittain vuodesta 2010 alkaen. Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus arvioi niiden vaikutuksia hyödyntämällä sähköisten reseptien vaiheittaista käyttöönottoa eri kunnissa. Sähköinen resepti helpottaa ja nopeuttaa uusintaa, eikä potilaan tarvitse välttämättä kohdata lääkäriä reseptiä uusittaessa. Uusinnan helpottuminen kannustaa lääkityksen jatkamiseen. Sähköisten lääkemääräysten tallentuminen valtakunnalliseen tietokantaan voi myös parantaa tiedonkulkua niin, että haitalliset ja tarpeettomat lääkitykset voidaan välttää. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että sähköisellä reseptillä voi olla jopa haitallisia vaikutuksia potilaiden terveyteen. Lääkkeiden väärinkäyttö saattaa jopa lisääntyä Tutkimuksessa tarkastellaan potilaita, joille määrättiin bentsodiatsepiinireseptejä vuosina 2007–2014. Sähköisen reseptin käyttöönotto perusterveydenhuollossa lisäsi bentsodiatsepiinien kulutusta nuoremmilla, alle 40-vuotiailla potilailla. Vaikutus syntyi uusituista resepteistä ja näkyi entistä suurempina annoksina. Bentsodiatsepiinit ovat yksi maailmanlaajuisesti käytetyimmistä psyykenlääkkeistä. Niitä käytetään yleisesti esimerkiksi ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöiden sekä unettomuuden hoidoissa, sillä ne ovat hoidollisesti tehokkaita. Bentsodiatsepiineihin liittyy kuitenkin paljon haittavaikutuksia kuten lääkeriippuvuuden ja sietokyvyn kehittyminen, vaikeat vieroitusoireet ja jopa kohonnut itsemurhariski. Pitkittynyt ja suuremmissa annoksissa tapahtuva käyttö lisäävät haittavaikutusten riskiä. Suomessa lähes 20 prosentilla väestöstä oli vuosien 2007–2014 aikana ainakin yksi bentsodiatsepiiniresepti. - Nuorempien potilaiden terveydessä ei havaittu paranemista, vaikka bentsodiatsepiinireseptejä uusittiin enemmän. Sähköisten reseptien käyttöönotto sitä vastoin lisäsi lääkkeiden väärinkäyttöön ja itsemurhayrityksiin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä tuntuvasti, lähes 20 prosenttia, kertoo VATT:n erikoistutkija Tanja Saxell. Nuoremmilla, alle 40-vuotialla potilailla on jo valmiiksi kohonnut riski lääkkeiden väärinkäyttöön ja mielenterveysongelmiin. Vanhempien potilaiden kohdalla ei havaittu vaikutuksia bentsodiatsepiinireseptien uusintaan tai terveyteen. Vanhemmat potilaat uusivat jo ennen sähköisen reseptin käyttöönottoa reseptejä nuoria enemmän. Reseptien uusimiskäytännöt tarkistettava? Tutkijat muistuttavat, että reseptien uusintaan ja lääkkeiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön tulisi kiinnittää huomioita laajemmin myös nuorempien aikuisten kohdalla. Potilaan kohtaaminen reseptiä uusittaessa on tärkeää, sillä ilman sitä riskit lääkehaitoista ja lääkkeiden liikakulutuksesta voivat lisääntyä. - On mahdollista, että sähköisiä reseptejä uusitaan jopa liian helposti. Tämä on ongelmallista erityisesti riippuvuutta ja muita haittoja aiheuttavien lääkkeiden tapauksessa, arvioi tutkija Liisa Laine University of Pennsylvaniasta.
  4. Lähes 200 hoitoalan asiantuntijaa kokoontui ammattikorkeakoululle Kemiin Pohjois-Suomen Hoitotiedepäiville 28.-29.3.2019. Päiville osallistui noin 200 hoitotyön ammattilaista eri puolilta maata. Mukana oli käytännön hoitotyötä tekeviä, hyvinvointisektorin esimiehiä ja johtajia, opettajia, opiskelijoita, tutkijoita, muissa alan kehittämistehtävissä toimivia ja kehittämisestä kiinnostuneita. Päivien teemaksi valittiin tänä vuonna monikulttuurisuus, jota käsiteltiin neljästä eri näkökulmasta: monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa, johtamisessa, tutkimuksessa ja käytännön hoitotyössä. Haasteen sijaan monikulttuurisuus halutaan nähdä voimavarana. Monikulttuurisuus hoitotyön koulutuksessa ja tutkimuksessa Omaltakin taustaltaan monikulttuurinen ja -kielinen Kristina Mikkonen on tutkinut väitöskirjassaan suomen kielen merkitystä kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden ammatilliselle kehittymiselle erityisesti kliinisessä harjoittelussa. Hänen tutkimuksensa mukaan ulkomaalaistaustaiset hoitotyön opiskelijat arvioivat suomalaisten ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöt ja –ilmapiirin paremmaksi kuin suomalaistaustaiset. Toisaalta kansainväliset opiskelijat ovat kokeneet kielteistä suhtautumista työharjoittelupaikoillaan. Suomen kielen taidoiltaan heikommat opiskelijat kokevat harjoittelupaikan ilmapiirin huonompana ja arvioivat, että heillä oli vähemmän mahdollisuuksia oppimiseen. – Kieli on portti kulttuuriin, ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka parantaa kummankin omaksumista. Jos kansainvälinen opiskelija lähetetään harjoittelemaan ilman minkäänlaista suomen kielen taitoa, lähetetään hänet epäonnistumaan. Ongelma on tiedostettu muun muassa Lapin ammattikorkeakoulussa, jossa muun kielisten opiskelijoiden suomen kielen opiskelu alkaa heti ensimmäisenä vuotena, ja ensimmäinen työharjoittelu käynnistyy myöhemmin kuin suomalaisopiskelijoilla. Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurisesti turvattu YTT Lydia Heikkilä on tutkinut saamelaisasiakkaiden kokemuksia hoitotyöstä. Saamelaiset ovat aina eläneet melko kosmopoliittisessa ympäristössä ja kulttuurin taju on siksi hyvin kehittynyt. – Me valtakulttuurin edustajat kasvamme helposti yksikulttuuriseen ajatteluun, vähemmistöt kasvavat jo lähtökohtaisesti monikulttuurisuuteen. Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteet ovat tärkeitä itsessään. Reflektointia voi opetella ja kokemuksiaan työstää. – Kulttuurisensitiivisyyteen kuulu myös toisen kuuleminen ja ymmärtäminen, monikulttuurisuuden käsitteessä se ei vielä ole mukana, Heikkilä havainnollistaa. Kulttuurinen kompetenssi hoitotyössä tarkoittaa, että ammattihenkilöstö tuntee ja ymmärtää asiakkaan kulttuurisen taustan. Kyseessä on jatkuva prosessi, joka perustuu sosiaaliseen oikeuteen ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Kulttuurista hoitotyötä varten on luotu omia kehitysmalleja. TtT Soili Vesterinen on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja. Alustuksen aiheena hänellä oli erilaisten kulttuurien kirjo terveydenhuollossa. –Jokainen osa kulttuuriaan, jonka ilmentymiä toistetaan tiedostamatta. Kulttuurit myös muuttuvat, ja alakulttuureja syntyy. Vesterisen mukaan muutos näkyy myös työ- ja organisaatiokulttuureissa. Vuosikymmenet ovat muokanneet muun muassa käsitystämme työstä. Organisaatiokulttuuri tuottaa kontekstin, jossa organisaation identiteetti todentuu. Nuoren sairaanhoitajan työidentiteettiin puolestaan vaikuttavat tarjolla olevat roolimallit. –Aito vuorovaikutus ja aito kohtaaminen tulevat haastamaan koulutuksen kehittämisen ja käytännön, Soili Vesterinen päättää. Lisämateriaaleja ja -sisältöjä Hoitotiedepäivien sisällöistä on koottu tiivistelmäkirja, joka on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: https://issuu.com/lapinamk/docs/d_1_2019_paloste_saarnio
  5. Ikäihmisten asumispalvelujen järjestämisen suurin ongelma on Kuntaliiton helmikuussa tekemän kyselyn mukaan työvoiman saatavuus. Näin arvioi 54 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Huoli näkyy tasaisesti kaikissa kuntakokoluokissa. Kyselyyn saatiin 215 vastausta, joista 180 tuli kunnista ja 35 kuntayhtymistä. Kaikkiaan vastauksia tuli 143 eri kunnasta. Useissa avovastauksissa esitettiin vahva huoli siitä, että hoitajamitoituksen kasvattaminen ympärivuorokautisessa asumispalvelussa jouduttaisiin toteuttamaan vähentämällä kotihoidon henkilöstöä. Pelkästään nykymitoituksen mukaista henkilöstöä on todella vaikea saada, kun ei ole sopivia työntekijöitä. Hirvittää ajatuskin, että tarvitsimme noin paljon lisää työntekijöitä, mikäli mitoitusta nostetaan, mistä tekijät löytyy? (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus) Tarvitaan uudenlaisia itsenäistä asumista ja palveluja yhdistäviä toimintamalleja, ei vain tehostettua palveluasumista. Mitoituskeskustelussa ei pidä jumittua tiettyyn suhdelukuun, vaan tarkastella asiaa joustavana, palvelutarpeen mukaan määrittyvänä lukuna. (Vastuukunnan sote-johtajan avovastaus) Kaksi kolmasosaa ikäihmisten palvelujen johtajista arvioi suurimmaksi ongelmaksi työvoiman saatavuuden. Avovastauksista käy ilmi, että erityisen vaikeaa on koulutetun sijaistyövoiman saaminen. Vastauksissa toistuvat maininnat työntekijöiden asenteista ja työhön sitoutumisen heikkoudesta sekä kriittiset kommentit alan koulutuksen nykytilasta. Vastaajat eivät näe tilanteen paranevan tulevaisuudessa. Hoitajamitoitus ja laatu eivät kulje käsikädessä. Jos asiakaslähtöisyys ja toimintatavat eivät ole kunnossa, ei hoitajamäärän lisääminen nosta palvelun laatua ikääntyneille. Hoitajien asenne hoitotyöhön on merkittävä asia laadun toteutumisessa. (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus) Kuntajohtajat ja talousjohtajat pitävät talouteen liittyviä ongelmia merkittävimpinä ikäihmisten asumispalveluissa. Kyselyyn osallistuneista talousjohtajista tätä mieltä on 60 prosenttia ja kuntajohtajista 47 prosenttia. Mikäli lakiin kirjoitetaan sitova hoitajamitoitus (ilman tapauskohtaista perusteharkintaa tai muuta joustomahdollisuutta), vaarana on, että palvelujen kehittäminen esim. digitalisaatiota hyväksi käyttäen pysähtyy / hidastuu merkittävästi. (Keskisuuren kaupungin johtajan avovastaus) Palvelujen saatavuuteen, tiloihin ja valvontaan liittyvät ongelmat näyttäytyvät kyselyssä huomattavasti vähäisempinä: vastaajista ainoastaan 4-5 prosenttia nimesi ne asumispalvelujen suurimmaksi ongelmaksi. Henkilöstömitoituksen nostaminen pahentaisi ongelmia entisestään Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta uutta hoitajaa kunnan tai kuntayhtymän tulisi rekrytoida, mikäli ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitajamitoitus nostettaisiin vähintään 0,7:ään ja kuinka suuret kustannukset mitoituksen nostaminen aiheuttaisi. Arvioitu hoitajien lisätarve olisi tämän kyselyn perusteella arvioiden lähes 4 500 hoitajaa. Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat henkilöstömitoituksen nostamisen aiheuttavan 181 miljoonan euron kustannukset. Saadut vastaukset on suhteutettu koko maan tasoon. - Kuntien ja kuntayhtymien arviot ovat alustavia, mutta ovat hyvin lähellä Kuntaliiton omia arvioita 0,7 henkilöstömitoituksen nostamisen edellyttämästä henkilöstön lisäyksestä, toteaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen. Hoitajamitoituksen kasvattaminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa herättää vastaajissa huolta siitä, mitä tapahtuu kotihoidossa alalla, jossa on huutava työvoimapula. Mistä löytyy hoitajia, vaikka rahaa löytyisi. Avohoidosta joudutaan siirtämään työntekijöitä, jos ympärivuorokautiseen hoitoon tulee lakisääteinen henkilöstömitoitus ja avohoidossa sellaista ei ole. Mennään täysin väärään suuntaan. Hoitajia ei nopealla aikataululla saada koulutettua tarvetta vastaavasti. (Pienen kunnan kunnanjohtajan avovastaus) Kyselytulokset ikäihmisten palveluista maaliskuussa 2019
  6. Lisää yhdenvertaisuutta, koulutusta ja resursseja – tätä vaativat kuusi järjestöä yhteisessä kannanotossaan paremman saattohoidon puolesta. Laadukas saattohoito on oikeus, joka kuuluu meille kaikille. Tästä viestii #saattohoitopakkaus. Suomi on hyvä ja tasa-arvoinen paikka syntyä, mutta ei kuolla. Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Saattohoito koskettaa meistä monia suoraan, sekä välillisesti esimerkiksi omaisten kautta. Usein laadukasta saattohoitoa ei kuitenkaan osata tai ymmärretä vaatia. – Nyt alan ammattilaiset ovat kuitenkin nostaneet epäkohtia esille, ja vaativat parempaa koulutusta saattohoitotyöhön, järjestöistä kerrotaan. Yhdenvertaisuuden ja resurssien puute kaihertavat suomalaista saattohoitoa. Suomessa saattohoito on pääpiirteittäin laadukasta, mutta sen saatavuus on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti, eikä saattohoitopaikkoja ole riittävästi kaikille niitä tarvitseville. Useilla sairaanhoitopiireillä ei ole tarjota riittäviä erityistason saattohoitopalveluita, ja näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Joka kolmas saattohoitopotilas tarvitsee erityistason saattohoitoa. Hyvää saattohoitoa tulee tarjota myös kotiin asti, ja kotihoidossakin on liikaa kuntakohtaista vaihtelua. Riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa, ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa vain 1,5 opintopisteen verran. Vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri, vaikka alan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tarve on ilmeinen. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä. Saattohoidon laadun ja saatavuuden kehittämiseksi järjestöt vaativat saattohoitoon lisää tietotaitoa, resursseja ja alueellista yhdenvertaisuutta. Näiden toteutuminen vaatii muutoksia sekä koulutussisältöihin että terveydenhuollon lainsäädäntöön. – Potilaan ja omaisten kohtaaminen inhimillisellä ja lämpimällä otteella yksilön tarpeet huomioiden edellyttää riittäviä resursseja, järjestöt toteavat. Järjestöt käyvät aiheesta keskustelua #saattohoitopakkaus-tunnisteen alla Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Tavoitteena on herättää kansalaiset, päättäjät ja alan ammattilaiset vaatimaan parempaa saattohoitoa – meille kaikille. – Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille syntyville vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, siksi #saattohoitopakkaus, järjestöt tiivistävät. Parempaa saattohoitoa vaatimassa Suomen Lääkäriliitto ry Tehy ry Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Suomen sairaanhoitajaliitto ry Suomen Terveydenhoitajaliitto ry Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
  7. Juuri julkaistun meta-analyysin mukaan C-vitamiini voi lyhentää tehohoidon kestoa kahdeksan prosenttia. Kontrolloiduissa tutkimuksissa C-vitamiini on laskenut verenpainetta sekä estänyt eteisvärinää ja kipuja, ja se on myös lyhentänyt flunssan kestoa. Alhaiset C-vitamiinitasot eivät ole harvinaisia sairaalapotilailla. Lisäksi C-vitamiinin tasot laskevat esimerkiksi infektioiden, kirurgian, ja palovammojen johdosta. Vaikka 0,1 grammaa päivässä ylläpitää normaalia C-vitamiinitasoa elimistössä terveillä ihmisillä, tarvitaan paljon suurempia annoksia, jopa neljä grammaa päivässä, jotta vakavasti sairaiden potilaiden veren C-vitamiinitaso saadaan kohotettua terveiden henkilöiden tasolle. Tämän johdosta C-vitamiinista saattaisi olla hyötyä tehohoitopotilaille. Dosentti Harri Hemilä on laatinut yhteenvedon tutkimuksista, joissa on selvitetty C-vitamiinin vaikutusta tehohoitopotilaille. Kahdessatoista tutkimuksessa, joissa oli yhteensä 1 766 potilasta, C-vitamiini lyhensi tehohoidon kestoa keskimäärin 8 %. – C-vitamiini on halpa ja turvallinen ravintoaine, joten sen merkitystä tehohoitopotilaille on aiheellista tutkia tarkemmin, Hemilä sanoo. Tutkimus on julkaistu Nutrients-lehdessä.
  8. Digitaalinen työnantajamielikuvaa luotaava palvelu Tunto tarjoaa mahdollisuuden tutustua muiden antamiin työnantaja-arviointeihin ja kannustaa työntekijöitä jakamaan kokemuksiaan työnantajista oman uransa eri vaiheilta. Palvelusta löytyy kattavasti myös yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksiä. Vastaavaa digitaalista työnantajamielikuviin liittyvää vertailupalvelua ei aiemmin ole ollut Suomessa: kokemukset ja mielikuvat mahdollisista työnantajayrityksistä ovat pohjautuneet työnhakijan oman verkoston kokemuksiin tai sosiaalisessa mediassa käytäviin keskusteluihin. Palvelun tavoitteena on edistää työelämän läpinäkyvyyttä ja vahvistaa positiivista muutosta – työntekijöiden on helpompi löytää osaamisensa lisäksi myös arvoihinsa sopiva työnantaja. Työnantajille palvelu on mahdollisuus saada kulttuurinsa sopivia työnhakijoita. – Tulevaisuuden työelämässä odotukset yrityksiä kohtaan muuttuvat ja läpinäkyvyydestä tulee välttämättömyys niin tuotteissa, palveluissa kuin työnantajien toiminnassa. Työntekijöiden odotuksiin tulee vastata, ja tieto sekä mielikuvat leviävät nykypäivänä nopeammin ja laajemmalle kuin koskaan. Myös kuluttajat ovat yhä tietoisempia ja vaativat yrityksiltä läpinäkyvyyttä. Tämä kaikki vaikuttaa yrityksen houkuttelevuuteen työnantajana, työnantajabrändien rakentamisen asiantuntija ja Tunto-palvelusta vastaava Sanna Koivuranta sanoo. Tunto-palvelussa arvionsa voivat antaa yrityksen nykyinen tai entinen työntekijä tai yrityksen muutoin tunteva henkilö. Palveluun rekisteröidytään, mutta käyttäjien arviot ja kommentit käsitellään ja julkaistaan anonyyminä. Lanseerausvaiheessa palvelusta löytyy kaikki suomalaiset yritykset, joiden henkilöstömäärä on yritystietopalvelun tietojen mukaan yli kaksikymmentä. Mukana on yritysten taloustiedot, henkilöstömäärä ja toimiala. Vertaisarviointeja työnantajista löytyy jo 60 suomalaisesta yrityksestä. Julkisen sektorin kunnat, kaupungit ja säätiöt ovat tulossa mukaan myöhemmin. www.tuntopalvelu.fi Jätä arvio Tuntoon ja voita kuukauden palkan arvoinen matka­lahjakortti Kun jätät arviosi Tuntoon vähintään yhdestä yrityksestä toukokuun loppuun mennessä, voit voittaa yhden kuukauden palkan arvoisen matkalahjakortin (arvo 3220 €, palkinnon arvo on laskettu Suomen mediaanipalkan mukaan). Lue lisää kilpailusta: https://www.tuntopalvelu.fi/artikkeli/9699
  9. Omaisten yhteydenottojen ja Vaasan kaupungin oman valvonnan tuloksena on huomattu erittäin vakava tilanne Mehiläisen Mainiokoti Isolahdessa. Kaupunki tekee asiasta tutkintapyynnön poliisille Aluehallintoviraston (AVI) ohjeen mukaisesti. AVI ja Vaasan kaupunki ovat tehneet 21.3.2019 tarkastuksen Mehiläisen Mainiokoti Isolahteen. Vaasan kaupunki sijoittaa Mainiokoti Isolahteen sairaanhoitajan varmistamaan lääkehoidon turvallisen toteuttamisen selvitystyön ajaksi. – Yhteydenotot omaisiin on aloitettu välittömästi Mainiokoti Isolahden taholta, kertoo Koti- ja laitoshoidon tulosaluejohtaja Leif Holmlund. 54 Vaasan kaupungin palveluasumisen asiakasta asuu Mehiläisen Mainiokoti Isolahdessa ostopalvelun kautta.
  10. Siun sote ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoito saivat valtakunnallisen Ihmisen parhaaksi -palkinnon tänä vuonna. Ensihoito on yhdessä koti- ja sairaanhoidon kanssa luonut uusia käytänteitä saattopotilaiden ensihoitoon ja ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Lisäksi ensihoito on kehittänyt yhden henkilön ensihoitoyksikön, joka hoitaa kiireettömiä ensihoidon tehtäviä. Hoitotyö on palveluammatti, jossa omalla asenteella on merkitystä. Lisäksi hoitotyössä lähtökohdat voivat olla hyvinkin erilaiset: Ensihoitajan tehtävänä on pitää ihminen hengissä, kun taas saattohoidossa pääpaino on potilaan olon helpottamisessa ja omaisten kuuntelemisessa. Ensihoito pystyy tukemaan potilaan omaa tahtoa tämän kotona ja näin auttaa saattohoitotyötä tekeviä hoitajia. – Uusi yhteistyö ja tavat tehdä tuovat mielekkyyttä meille kaikille hoitotyön tekijöille. Jokainen auttaa vuorollaan toista ja yhdessä mietimme keinoja, miten tehdä työtämme paremmin. Toisen ihmisen kunnioittaminen on lähtökohta sekä asiakastilanteissa että työyhteisön sisällä. Jokainen meistä on hyvä jossain. Yhdessä keksimme ratkaisut ongelmiin, palkinnon vastaanottanut ensihoitomestari Kari Törrönenkertoo. Niin ensihoidossa kuin yleensä hoitotyössä jokainen hoitaja haluaa tehdä työnsä hyvin ja kehittää alaa. Yleisölle hoitotyön ketjut eivät välttämättä näy, mutta ne tuntuvat. – Jokainen yksittäinen työntekijä on työnantajansa käyntikortti. Palvelun laatu on meidän jokaisen vastuulla. Jokainen yksittäinen työntekijä, mutta ennen kaikkea jokainen yksikkö on tärkeä osa turvallisuuden ketjua, Kari tuumaa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoidolla oli viime yhteensä noin 41 000 tehtävää. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut osana Siun sote –kuntayhtymää. – Palveluhenkisyys kuulostaa kliseeltä, mutta palvelualttiuden kyllä huomaa meistä kaikista. Asiakaskäynnillä ei mene yhtään enempää aikaa, jos on ystävällinen ja kohtelias. Aina kannattaa miettiä, miten toimisi, jos oma omainen, lapsi tai äiti olisi pulassa. Entäpä, jos itse olet hädässä eikä kukaan halua auttaa? Kari kysyy. Yhteistyöllä parempia palveluja Ensihoidon uudet toimintatavat ovat edistäneet väestön hyvinvointia ja terveyttä koko Pohjois-Karjalan maakunnassa sekä lisänneet eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä. – Annan kiitosta meidän henkilöstöllemme, joka on lähtenyt kiitettävän hyvin mukaan kehittämään uusia toimintamalleja. Tällaisen toiminnan avulla tuotamme entistä parempia palveluita maakunnan asukkaille ja tuemme ikäihmisten turvallista kotona asumista yhdessä pelastuslaitoksen ja Siun soten eri toimialueiden kanssa, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kiittelee. Ensihoidon tekemässä kehitystyössä on ollut kolme osa-aluetta: Potilaan saattohoidon tukeminen tämän kotiin, yhteistyö kotihoidon kanssa ja iäkkäiden kotona asumisen tukeminen sekä yhden hoitajan yksikön perustaminen kiireettömille tehtäville. Näin Siun soten ja pelastuslaitoksen asiakkaat kokevat kotona asumisen turvallisemmaksi. Ihmisen parhaaksi -palkinto Ihmisen parhaaksi -tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on edistänyt hoitotyötä ja ihmisten hyvinvointia. Palkinto jaetaan vuosittain sairaanhoitajapäivillä. Rahapalkinnon lahjoittavat Suomen Messusäätiö ja Sairaanhoitajaliiton omistama koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca. Tänä vuonna palkinto myönnettiin 12:nnen kerran.
  11. Valvira ja aluehallintovirastot tehneet alkuvuoden aikana useita ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä vanhusten hoivakoteihin. Tarkastuskäynneillä havaittu toistuvasti samanlaisia puutteita. Tarkastuskohteet on valittu riskien perusteella valvontaan tulleiden ilmoitusten ja muiden tietojen pohjalta. Tarkastuskohteet ja niistä tehdyt havainnot eivät siten anna kokonaiskuvaa hoivapalveluista. Suuri osa Suomen hoivapalveluyksiköistä toimii edelleen hyvin niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Aluehallintovirastot valvovat palveluntuottajien ja kuntien toimintaa alueillaan. Valtakunnallisesti toimivien palveluntuottajien valvonnan osalta aluehallintovirastot ja Valvira tekevät yhteistyötä. Valviralla on valvonnassaan ns. suuria sote-palveluntuottajia. Vanhusten hoivakotien ensisijainen valvontavastuu on kuitenkin kunnilla. Tarkastuksissa havaittuja puutteita Tämän vuoden alussa tehdyillä tarkastuskäynneillä osassa yksiköitä asiat ovat olleet pääosin kunnossa, mutta useissa toimintayksiköissä on havaittu asiakasturvallisuuden vaarantumista aiheuttavia epäkohtia. Tarkastuksilla havaitut puutteet ovat liittyneet muun muassa lääkitysturvallisuuden asianmukaisuuteen, omavalvontasuunnitelmiin, asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämiseen, terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, henkilöstön riittävyyteen suhteessa asiakkaiden palvelutarpeeseen sekä henkilökunnan tehtävien organisointiin. Niukka henkilöstömäärä on näkynyt siinä, etteivät hoitajat ole ehtineet huolehtia asiakkaiden perushoidosta riittävästi. Hoitajille on kuulunut tuki- ja muita tehtäviä, kuten ruoka- ja pyykkihuoltoon kuuluvia tehtäviä, erityisesti ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin. Asiakkaita ei oltu ehditty käyttää vessassa tai ylipäätään avustaa ylös vuoteesta päivän aikana. Ravitsemuksesta ei aina oltu huolehdittu riittävästi. Viriketoiminta on ollut vähäistä, eikä asiakkaiden kanssa ole ehditty ulkoilla. Lisäksi joissakin yksiköissä on ollut puutteita tilojen hygieniassa ja yleisessä siisteydessä. Lääkehoidon toteuttamisessa on tullut esiin useita asiakasturvallisuutta vaarantavia epäkohtia. Henkilökunnan lääkeluvissa ja lääkelupamenettelyissä oli puutteita, kirjallisia lääkelupia puuttui, eikä osaamista oltu varmistettu. Useissa yksiköissä myös lääkkeiden säilytys oli epäasianmukaista ja lääkkeitä säilytettiin lukottomissa kaapeissa. Sairaanhoidollisten palveluiden varmistamisessa on havaittu puutteita. Yksiköiden henkilökunnassa ei ole ollut riittävästi sairaanhoitajia suhteessa asiakkaiden palvelutarpeeseen. Lääkäripalveluiden osalta tilanne vaihteli suuresti yksiköiden välillä. Joissakin yksiköissä lääkäri käy säännöllisesti joka viikko, joissakin kolmen kuukauden välein. Saattohoitoa ei oltu huomioitu henkilöstön määrässä asianmukaisesti. Lisäksi henkilöstön saattohoidon osaamista ei aina oltu varmistettu koulutuksin. Lääkäripalveluiden puutteet voivat kuitenkin johtua myös muusta kuin palveluntarjoajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi kunnan antamasta ohjeistuksesta tai kunnan tekemästä lääkäripalveluja koskevasta sopimuksesta. Yksiköiden johtamisessa on ollut puutteita mm. vastuuhenkilön puuttuessa tai niin, että työpanos oli hankittu toisesta yksiköstä. Tarkastetuissa yksiköissä oli tapahtunut paljon vastuuhenkilön vaihdoksia. Vastuuhenkilöillä ei välttämättä ollut tietoa siitä, mitkä ovat hänen lainmukaiset vastuunsa yksikön toiminnasta ja sen asianmukaisuudesta. Toisaalta on käynyt ilmi, ettei vastuuhenkilöille oltu aina annettu käytännössä mahdollisuutta perehtyä tehtäväänsä riittävästi, eivätkä he olleet saaneet palvelujen tuottajalta riittävästi tukea tehtävänsä hoitamiseen. Työvuorolistoista saatiin tarkastuskäynneillä ristiriitaista tietoa. Työvuorolistoihin merkityt henkilöt eivät välttämättä työskennelleet yksikössä tai työvuorot itsessään olivat erilaiset, kuin mitä listalle oli merkitty. On ilmennyt myös, etteivät työntekijät uskaltaneet kertoa epäasianmukaisuuksista johdolle tai puuttua epäasianmukaiseen toimintaan työpaikkansa menettämisen pelossa. Tehtyjen tarkastusten perusteella voidaan todeta, että vanhustenhuollon palveluiden valvontaa tulee jatkaa suunnitelmallisesti, myös vanhusten kotiin annettavien palveluiden osalta. Valviran ja aluehallintovirastojen havaintojen mukaan valvonta on tuottanut tulosta ja palveluntuottajat ovat ryhtyneet tai ryhtymässä korjaustoimenpiteisiin.
  12. Esperi Caren toiminta on ollut suurennuslasin alla alkuvuonna. Nyt yhtiö aikoo käynnistää hoiva-avustajan koulutuksen alasta kiinnostuneille ja sille soveltuville. Hoiva-avustajan koulutuksen kautta voisi myös jatkaa oppisopimuksella koulutusta lähihoitajaksi, kertoo yhtiö tiedotteessaan. Esperi Care kertoo palkkaavansa satoja uusia työntekijöitä. Alalla on ollut työvoimapula jo pitkään, siksi Esperi Care haluaa käynnistää huhtikuussa hoiva-avustajan koulutusohjelman yhteistyössä ulkopuolisen koulutuksenjärjestäjän kanssa. "Osaamisen alennusmyynti" Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hanketta tuoreeltaan Twitterissä. – Nyt jotain rajaa Esperi! Aloititte sitten osaamisen alennusmyynnin! Hoiva-avustaja ei ole hoitotyön ammattilainen. Tällä manööverillä ei ratkaista osaamis- ja resurssivajetta ikäihmisten hoidossa! Hoiva-avustaja ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Ammattiliittojen huolena on ollut, että lähihoitajia oltaisiin valmiita korvaamaan hoiva-avustajilla. Esperi Care kokoaa Laaturyhmän Esperi Care aikoo myös koota laaturyhmän, johon kootaan hoitotyön asiantuntijoita. Esperi Care lupaa antaa ryhmän työskentelylle vapaat kädet tarkistaa ja arvioida Esperi Caren yksiköt ja tukea Esperi Carea laadunvalvontatyössä. Laaturyhmän johtopäätökset luvataan luovuttaa myös poliitikoille ja virkamiehille.
  13. Attendo on päättänyt keskeyttää tehostetun palveluasumisen toiminnan Siilinjärvellä sijaitsevan ikäihmisten hoivakoti Vänrikissä henkilöstöpulan takia. Järjestelystä on sovittu yhdessä Siilinjärven kunnan ja Kuopion kaupungin kanssa, joiden asumisyksiköihin tehostetun palveluasumisen asukkaat siirtyvät hallitusti. Hoivakodissa on lisäksi kevyemmän tuen tarpeessa olevia asukkaita, joiden osalta arki Vänrikissä jatkuu normaalisti. Attendo Vänrikissä on päällekkäisten sairauslomien ja sijaispulan vuoksi hankala henkilöstövaje. Attendo haluaa varmistaa jokaisen asukkaan turvallisen hoivan sekä henkilöstön kohtuullisen työkuorman, minkä vuoksi tehostetun palveluasumisen asukkaiden muuttojärjestelyyn on päädytty. Attendo keskeyttää ympärivuorokautisen hoivan toiminnan yksikössä toistaiseksi, kun asukkaiden muutot on saatu turvallisesti toteutettua. Muutot toteutetaan yhteistyössä Siilinjärven kunnan, Kuopion kaupungin ja valvovan viranomaisen kanssa niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asukkaille. Kevyemmän tuen tarpeessa olevat senioriasukkaat jäävät Vänrikkiin asumaan. Tehostetun palveluasumisen osalta toiminnan jatkamista arvioidaan huolellisesti yhdessä tilaaja-asiakkaiden ja lupaviranomaisen kanssa, kun yksikköön on saatu rekrytoitua riittävä määrä henkilöstöä. AVI odottaa selvitystä Itä-Suomen aluehallintovirasto on valvonut Attendo Vänrikki -toimintayksikköä Siilinjärven kunnan valvonnassaan havaitsemien epäkohtien perusteella. Itä-Suomen aluehallintovirasto pyysi 12.3.2019 Attendo Oy:n, Siilinjärven kunnan, Kuopion kaupungin ja Valviran edustajia keskustelemaan Attendo Oy:n Attendo Vänrikki toimintayksikön toimintaedellytyksistä turvata asiakas- ja potilasturvallisuus yksikön asukkaille. Palaverin päätteeksi Attendo Oy ilmoitti keskeyttävänsä toimintayksikön toiminnan. Siilinjärven kunnan, Kuopion kaupungin ja Attendo Oy:n tulee antaa aluehallintovirastolle ennen asukkaiden muuttojen aloitusta selvitys asukkaiden muuttoaikataulusta ja kuinka asukkaiden muutto toteutetaan asiakas- ja potilasturvallisesti. Aluehallintovirasto korostaa asiakas- ja potilasturvallissuutta yksikön keskeytyksessä ja asukkaiden siirroissa. Lisäksi Attendo Oy:n tulee antaa selvitys aluehallintovirastolle ja Siilinjärven kunnalle helmikuun tarkastuskäynnillä havaituista puutteista huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden seurannassa 18.3.2019 mennessä.
  14. Saksalaiset työnantajat ja ammattiliitot ovat sopineet, että hoitajat, palomiehet ja muut julkisen alan työntekijät saavat 8 prosentin palkankorotuksen. Palkat korotetaan kolmessa erässä 33 kuukauden kuluessa. Ammattiliitot vauhdittivat vaikeita neuvotteluja lakkovaroitusaalloilla. Prosenttikorotusten yhteydessä sovittiin, että jokaisen työntekijän tulisi saada vähintään 240 euron korotus. Tämä hyödyntää etenkin pienituloisia. Lisäksi osapuolet sopivat mm. nostavansa hoitajien peruspalkkaa 120 eurolla, jolla halutaan lisätä alan vetovoimaa. Tulevat prosenttikorotukset lasketaan täten uuden peruspalkan mukaan. Lähes miljoonaan työntekijään sovelletteva työehtosopimus on voimassa 33 kuukautta eli syyskuun 2021 loppuun. Korotusten kustannusvaikutus on noin 7 miljardia euroa. Asiasta kertoi mm zeit.de ja ammattiliitto Ver.di Muokattu klo 13:05: Otsikkoa täsmennetty
  15. Valvira on tehnyt keskeyttämispäätöksen Attendo Kirkkopuiston hoivakodin toiminnasta 28.2, kertoo yhtiö tiedotteessaan. Kaikkien 24 asukkaan arki Kirkkopuistossa jatkuu häiriöttä. Attendo vuokraa koko henkilöstön Oulunkaaren kuntayhtymän käyttöön ja jää tuottamaan ateria- ja tukipalveluja toistaiseksi. Oulunkaari vastaa toiminnan johtamisesta toistaiseksi. Attendo on saanut Valviran valvontapäätöksen ja tekee nyt huolellisen sisäisen selvityksen, minkä jälkeen antaa vastineen Valviralle. Attendo kertoo tekevänsä tiivistä yhteistyötä viranomaistahojen kanssa asioiden kuntoon saattamiseksi tavoitteenaan palauttaa toiminta Attendolle kevään kuluessa.
  16. Helsingin kotihoidon asiakkaat antoivat kotihoidon palveluille arvosanaksi 8,2/10. Verrattaessa edelliseen, vuonna 2016 tehtyyn tutkimukseen, yleisarvosana parani merkittävästi, aiemman arvosanan ollessa 8,05/10. Kaikissa tutkimuksessa kysytyissä arkipäivän askareissa kyselyyn vastanneet suoriutuivat itse hieman aiempaa paremmin. Vastaajista 79 % asuu mieluiten kotona. Reilusti yli puolet kyselyyn vastanneista oli yli 80 vuotiaita. Kotihoidon palveluiden lisäksi ikääntyneet tarvitsevat myös muuta apua Puolet vastaajista kertoi saavansa säännöllisesti apua kotihoidon työntekijöiden lisäksi omilta lapsiltaan. Joka viides asiakas kertoi, että ei saa apua muilta kuin kotihoidon työntekijöiltä. Näin oli myös vuonna 2016 toteutetussa kyselyssä. Kotihoidon työntekijät auttavat useimmin asiakkaita säännöllisesti lääkkeiden otossa sekä peseytymisessä. Kyselyn mukaan asiakkaat kaipaisivat nykyistä enemmän apua ulkoiluun, raskaisiin taloustöihin ja asiointiin kodin ulkopuolella. Vastaajista 22 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein. – Kyselyn avoimissa vastauksissa toivottiin usein siivous-, pyykinpesu- ja ruuanlaittoapua, mutta myös seurustelua ja apua yksinäisyyteen, kirjan lukemista sekä ajankohtaisten asioiden kertomista. Tämä on meidän kaikkien yhteinen haaste, Helsingin kotihoidon kehittämistä koordinoiva palvelualueen johtaja Arja Peiponen kiteyttää. Vastauksissa esiin nousseisiin aiheisiin saa neuvontaa ja ratkaisuja myös Seniori-infosta, jonka kautta löytyy tietoa Helsingin kaupungin lisäksi järjestöjen ja yritysten tapahtumista, harrastuksista ja palveluista. Seniori-infoon voi olla yhteydessä, puhelimitse 09 310 44556, sähköpostitse seniori-info@hel.fi sekä chatin kautta www.hel.fi/seniorit. Yhdeksän kymmenestä kotihoidon asiakaskyselyyn vastanneista kokee saavansa hyvää hoitoa, ja että työntekijät kohtelevat heitä ystävällisesti Vastaajat ovat tyytyväisiä ateriapalveluihin, sen sijaan toivottiin kauppapalveluiden tuotevalikoiman laajentamista. Lääkehoito, joka on pääsääntöisesti järjestetty kotihoidon järjestämän apteekin annosjakelun kautta, on toiminut vastaajien mielestä myös hyvin. Vain noin joka kolmas ilmoitti, että vastuuhoitaja käy heidän luonaan tarpeeksi usein. Asiakkaat pitivät erittäin tärkeänä, että heidän luonaan käy tuttu hoitaja. ”Vastuuhoitaja-malli tulee olemaan jatkossakin yksi kotihoidon kehittämiskohteista. Myös lääkäripalveluja, jotka ovat toimineet suhteellisen hyvin, on tarkoitus edelleen kehittää”, Arja Peiponen kertoo. Etähoitoa saaneista vastaajista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että etähoidon apu on aina tai usein riittävää. Yleisarvona etähoidolle asteikolla 4–10 oli 8,01. Kaikilla kotihoidon palvelualueilla Helsingissä etähoidon saama yleisarvosanan keskiarvo oli suunnilleen sama. Helsingin kotihoidon asiakastutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotihoidon asiakkaiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun. Toteutuksesta vastasi Feelback Group. Kysely toteutettiin 1.–19.10.2018. Tutkimusaineisto kerättiin paperilomakkeilla, joita jaettiin kotihoidon asiakkaille noin 7 000 kpl. Lomakkeiden lisäksi asiakkaille jaettiin myös palautuskuoret. Hyväksyttyjä vastauksia palautui yhteensä 2 412 kpl, vastausprosentin ollessa 35.
  17. Tehy, Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto esittävät huolensa ensihoitotyötä tekevien työturvallisuudesta. Järjestöt vaativat vastuuministeriöitä ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin alan työturvallisuuden kehittämiseksi. Väkivallan uhka ensihoitotehtävissä on lisääntynyt viime vuosina pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilastoinnin mukaan. Suomen Ensihoitoalan Liiton 2018 toteuttamaan kyselyyn vastanneista 377 ensihoitajasta yli 90 prosenttia kertoi kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita ja joka neljäs oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Kyselyssä nousi esiin myös ensihoitajien huoli siitä, ettei heitä kohdanneisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin suhtauduta aina riittävällä vakavuudella. Kokemukset uhka- ja väkivaltatilanteiden lisääntymisestä ovat erityisen valitettavia, sillä kaikkien ensihoidossa toimivien päämääränä on aina terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Lisääntyvät uhkatilanteet ovat yhteiskunnallinen ongelma, josta ensihoitotyötä tekevien lisäksi voi kärsiä myös autettava, mikäli annettu hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi. Järjestöt vaativat toimenpiteitä ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi. Tästä syystä järjestöt pitävät tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö käynnistävät yhteistyössä mahdollisimman pian ensihoidon ja ensivastetoiminnan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää uhka- ja väkivaltatilanteiden syntymistä sekä edistää alan turvallisuuskulttuuria. Uhkatilanteissa tärkeintä on ennakointi sekä kyky välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi parantamalla asiaan liittyvän koulutuksen yhtenäistä saatavuutta, resursointia sekä kiinnittämällä muilla tavoin valtakunnallista huomiota ensihoitotyötä tekevien henkilöiden uhkatilanteiden tunnistamiseen liittyvien valmiuksien parantamiseen. Järjestöt pitävät tärkeänä myös valtakunnallisia sitovia ohjeita henkilökohtaisten turvavarusteiden laatuun ja saatavuuteen sekä selkeämpiä, yhtenäisiä valtakunnallisia toimintamalleja jo tapahtuneiden uhkatilanteiden käsittelyyn eri organisaatioissa. Myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoitotyön yleisen kunnioituksen ja arvostuksen kannalta. Järjestöt vaativat siis lainsäätäjiä arvioimaan myös nykyistä rikoslakia siten, että työturvallisuuden heikkenemiseen vastattaisiin myös lainsäädännöllisin keinoin. Ongelma on maailmanlaajuinen ja siihen on muutamissa muissa maissa jo puututtu. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa säädettiin vuoden 2018 lopulla laki, joka tiukentaa ambulanssi- ja pelastushenkilöstöä kohtaan suunnatusta väkivallasta annettavia rangaistuksia.
  18. Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Kiinko Oy:n rahoittamassa selvityksessä kysyttiin Tehyn ja OAJ:n jäsenten näkemyksiä terveestä työtilasta ja kerättiin ehdotuksia työtilojen parannuksiin. Lähes kahdella kolmesta vastaajasta on huonoja kokemuksia työtilasta viimeisen kolmen vuoden ajalta. Viidesosa vastaajista kokee tilanteensa jopa erittäin huonona. Työtilaa haittaavat erityisesti puutteellinen ilmanvaihto, huono työergonomia, sisäilman epäpuhtaudet, epäsopiva lämpötila ja melu. Lisäksi ongelmiksi mainittiin ahtaus ja tilojen puute, epäsiisteys, hajut, vääränlainen valaistus, työtilan toimimattomuus sekä vaaratilanteet. – Tehyläiset kokivat sisäilmaongelmien lisäksi erityisesti huonon työergonomian ongelmalliseksi. Sosiaali- ja terveysalalla on paljon henkisen kuormituksen lisäksi fyysistä kuormitusta mm. potilaiden liikuttamisessa ja nostamisessa, sillä sopivia ja säädettäviä kalusteita ei ole riittävästi ja tilat ovat ahtaita, Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä. Ehdotuksia ongelmien ratkaisuun ovat mm. kiinteistönhuolto, avoin vuorovaikutus tilojen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä, säännölliset huoltotyöt, siivoussopimuksen päivittäminen ja tilojen käyttö niiden alkuperäiseen tarkoitukseen. Sisäilman puhdistamiseen ja ilmanvaihdon parantamiseen ei panosteta tarpeeksi. Vastaajat kokevat, että oireita ei oteta tosissaan – tiedetään, ketä asian kanssa lähestyä, mutta ongelman syytä ei välttämättä tutkita eikä asian etenemisestä viestitä. – Kyselyn tulokset eivät ole yllättäviä, sillä Tehyyn on vuosien varrella tullut paljon yhteydenottoja mm. sisäilmaongelmista ja näistä on viestitty eteenpäin. Nyt on vihdoin aika ottaa tosissaan nämä ongelmat myös kuntapäättäjien taholta, koska huono sisäilma sairastuttaa hoitohenkilökunnan lisäksi myös potilaat, Ojanperä sanoo. Koko raportti luettavissa tästä
  19. Ensihoitoyksikön henkilökunta joutui lauantaina Raumalla yllättävän tilanteen eteen, kun ambulanssissa potilaana ollut henkilö alkoi vastustaa hoitotoimenpiteitä mukanaan olleella veitsellä. Voimakkaasti päihteistä sekaisin ollut nuorimieshenkilö alkoi yllättäen huitoa linkkuveitsellä ensihoitajia. Asiasta kertoo Lounais-Suomen poliisilaitos. Työntekijät pääsivät pakoon aggressiivista henkilöä kadulle, jossa perään lähtenyt nuorimies kaatui ja menetti teräaseensa hallinnan. Ambulanssin työntekijät saivat teräaseen haltuunsa eikä aggressiivinen sekava nuorimies pystynyt jatkamaan hyökkäystään. Poliisipartio sai otettua epäillyn henkilön kiinni. Poliisin ei tarvinnut käyttää voimakeinoja kiinniottotilanteessa. Nuorimies otettiin kiinni ja häntä epäillään törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä sekä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen halluspitoon. Tekoon syylliseksi epäilty nuorimies on poliisille entuudestaan tuttu.
  20. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eivät saa tällä hetkellä tarpeeksi koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamisesta, ilmenee Diakissa tehdystä opinnäytetyöstä. Sairaanhoitaja Elina Partanen tutki opinnäytetyössään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkemyksiä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden kohtaamisesta. Opinnäytetyön mukaan koulutuksen puute näkyy esimerkiksi siinä, että suuri osa hoitotyön ammattilaisista olisi valmis tekemään hoitotyötä vastoin eettisiä ohjeita ja näyttöön perustuvaa tietoa. Tutkimuksen mukaan jopa 76 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa valmis työskentelemään asiakkaan kanssa hänen seksuaalisen suuntautumisensa muuttamiseksi toiseksi, jos asiakas näin toivoo. Vain 25 prosenttia vastaajista koki, että seksuaalisen suuntautumisen tietoinen muuttaminen on eettisesti arveluttavaa tai hoitovirhe. – Lähdemateriaalin ja tutkimustiedon mukaan hoitotyön ammattilaisten tulee kuitenkin pidättäytyä toteuttamasta edellä mainitun kaltaisia "hoitoja", Partanen huomauttaa. Tiedottaminen yhdenvertaisuusperiaatteesta heikkoa Opinnäytetyön mukaan hoitotyön ammattilaiset tiedostavat, että heillä on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia henkilöitä asiakkainaan ja tämä huomioidaan esimerkiksi sanavalinnoissa. Tiedottaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain noudattamisesta on silti heikkoa. Vastaajista 75 prosenttia ilmoitti, etteivät asiakkaat saa ennen palveluun hakeutumista tietoa yhdenvertaisuusperiaatteesta eli siitä, että palvelut ovat yhdenvertaisia kaikille riippumatta asiakkaan vähemmistötaustasta. – Väittäisin, että tämä tiedon tarve koskettaisi kaikkia vähemmistöjä. Tiedottaminen tarjoaisi myös oljenkorren, johon asiakas, potilas tai ammattilainenkin omassa työyhteisössään voisi vedota tilanteissa, joissa vähemmistöasemasta syntyy ongelmia. Partasen mukaan mahdollisena syynä tiedottamisen vähäisyyteen oli se, että ammattilaiset pitävät kohtaamisen eettisyyttä itsestäänselvyytenä. – Kuitenkin teoria- ja tutkimustieto tukee sitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja myös muut vähemmistöt kohtaavat syrjintää ja syrjiviä asenteita terveydenhuollossakin. Opinnäytetyön mukaan vastaajat kokivatkin tarvitsevansa lisää koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamisesta. Partasen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tulee kehittää ja työntekijöiden tietoutta lisätä, jotta eri vähemmistöihin kuuluvilla asiakkailla olisi turvallista asioida palveluissa ilman pelkoa syrjinnästä. – Tulee muistaa, että seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvät asiat eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan lainsäädännön takaamia oikeuksia, joita myös tieteellinen tutkimustieto tukee, Partanen kommentoi. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi valtakunnallinen Sinuiksi tuki- ja neuvontapalvelu. Diakin opinnäytetyö on luettavissa Theseuksesta.
  21. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston valvontatiedot johtivat tammikuussa Kristiinankaupungissa sijaitsevan Esperi Care Oy:n Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttämiseen. Tapaus herätti julkisen keskustelun vanhustenhoidon kokonaistilanteessa Suomessa. Keskustelu on edelleen aktiivista. Aktiivinen keskustelu on lisännyt myös aluehallintovirastoille tulevien kanteluiden ja epäkohtailmoitusten määrää. Vanhustenhuoltoa koskevien epäkohtailmoitusten määrä on kasvanut alkuvuoden aikana 134 % verrattuna vuoden 2018 tammi-helmikuussa vireille tulleisiin epäkohtailmoituksiin. Kanteluiden määrä on puolestaan kasvanut 146 % vuoden 2018 ensimmäisiin kuukausiin verrattuna. Lukuina tämä tarkoittaa 110 epäkohtailmoitusta ja 75 kantelua alkuvuoden aikana. Vanhustenhuollon valvontaan on aluehallintovirastoissa käytettävissä 10,23 henkilötyövuotta. Lisää aiheesta: Usein kysytyt kysymykset: vanhusten hoivapalvelujen valvonta
  22. Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki uusia linjauksia ensihoidon ilmailupalveluihin liittyvistä järjestelyistä, jotka koskevat lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoivaa FinnHEMS Oy:tä. Uudet linjaukset ovat tarpeen, koska aiemmin linjattu FinnHEMS Oy:n omistuksen keskittämissuunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja yhtiön pääomittaminen ei ole saanut muiden sairaanhoitopiirien hyväksyntää. FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan uusien linjausten mukaan valtio luovuttaisi FinnHEMS Oy:n tukikohtamenoihin noin 18 miljoonan euron osakevarallisuuden. Määrä on pienempi kuin aiemmin linjattu, koska omistusjärjestelyt eivät muutu. Lisärahan turvin voidaan peruskorjata kaksi olemassa olevaa lääkärihelikopterien tukikohtaa (Tampere ja Oulu) sekä rakentaa kaksi uutta tukikohtaa eduskunnan oikeusasiamiehen edellyttämällä tavalla Pohjanmaalle ja Kaakkois-Suomeen. Reformiministerityöryhmä on linjannut jo aiemmin 20.12.2018 paikkakunniksi Kouvolan ja Seinäjoen. Lisäksi valtio varaa kiireellisen suunnittelutyön toteuttamiseen enintään 500 000 euron osakevarallisuuden, jolla FinnHEMS Oy käynnistäisi suunnittelun ilmailupalvelun järjestämisestä omana tuotantona. Suunnitelman tulisi olla valmis 30.3.2019. Omaan tuotantoon liittyvät mahdolliset rahoitus- ja muut päätökset siirtyvät seuraavan hallituksen päätettäviksi. Talouspoliittinen ministerivaliokunta esittää, että osakkeiden siirtoon hankitaan eduskunnan suostumus vuoden 2019 ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä. Lisätalousarvion yhteydessä valtioneuvosto linjaa myös varojen käyttötarkoituksen ja kohteet (Seinäjoki ja Kouvola) edellä mainittuihin tukikohtainvestointeihin. Sosiaali- ja terveysministeriö
  23. Aluehallintovirastolta saamiensa valvontatietojen vuoksi Valvira päätti 24.1.2019 keskeyttää Kristiinankaupungissa sijaitsevan Esperi Care Oy:n Hoivakoti Ulrikan toiminnan välittömästi. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sai lyhyellä aikavälillä vakavia, välittömään asiakasturvallisuuteen viittaavia yhteydenottoja, jonka vuoksi Kristiinankaupungin kunta ja aluehallintovirasto kävivät toimintayksikössä tarkastuskäynnillä 22.-23.1.2019. Tarkastuskäynnillä havaitut epäkohdat liittyivät muun muassa riittämättömän hoitohenkilökunnan määrään suhteessa hoivan ja hoidon tarpeen arviointiin, puutteelliseen perushoitoon ja -hoivaan, lääkehoidon asianmukaisuuteen, asiakkaiden hoitoisuustietojen puutteellisuuteen sekä toimintayksikön lähiesimiestyöhön. Saatujen tietojen perusteella Valvira katsoo, ettei toimintayksikön toiminta vastaa sille myönnettyä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain mukaista lupaa ja asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, mikäli toimintaa jatketaan. Keskeyttäminen on voimassa, kunnes Valvira toisin päättää. Iltalehden mukaan Kristiinankaupungin kunta vastaa nyt toiminnasta ja suurin osa asiakkaista on edelleen toimintayksikössä. Yksikössä työskentelee nyt Esperin entisiä työntekijöitä, jotka ovat tehneet henkilöstövuokraussopimuksen kunnan kanssa ja kaupungin omia työntekijöitä.
  24. Punasolujen käyttö sairaaloissa on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, ja myös verta on vastaavasti kerätty joka vuosi edellisvuotta vähemmän. Viime vuonna laskeva trendi kuitenkin taittui, ja verta kerättiin sekä toimitettiin Suomen sairaaloihin hieman edellisvuotta enemmän. Kokoverta luovutettiin vuonna 2018 reilut 204 000 kertaa, noin 2000 pussia edellisvuotta enemmän. Koneellisten verihiutaleluovutusten määrä pysyi ennallaan noin 2600 luovutuksessa. – Verta kerättiin hieman edellisvuotta enemmän johtuen punasolujen käytön pienestä kasvusta sairaaloissa, kertoo verenluovutuksen johtaja Satu Pastila Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta. Potilaiden kannalta on tärkeää, että verivalmisteita on saatavilla Veripalvelusta jokaisena vuoden päivänä, sen hetken tarpeen mukaisesti. Veripalvelu viestii tämän vuoksi verenluovuttajille aktiivisesti veriryhmien päivittäisestä varastotilanteesta. Veripalvelu.fi:ssä on ajantasainen pisarabarometri, joka kertoo, minkä veriryhmän verenluovuttajia juuri nyt tarvitaan. Myös sosiaalisessa mediassa Veripalvelu viesti aktiivisesti verentarpeesta. – Verenluovutusten tasaisuus päivästä toiseen on ollut yksi toimintamme mittareista vuodesta 2010 lähtien. Vuosi 2018 oli verenluovutusten tasaisuuden näkökulmasta tämän vuosikymmenen paras. Tämän ansiosta verivalmisteiden tuotanto ja jakelu toimii tehokkaasti ja verivalmisteiden vanhenemisen riski on pieni, Pastila iloitsee. Verta luovuttavien määrä pysyi viime vuonna ennallaan. Edellisvuoden tapaan verta luovutti noin 119 000 eri henkilöä. Noin 15 000 heistä oli ensikertalaisia.
  25. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnistää valmistelun sosiaali- ja terveysalan osaajien koulutusmäärien lisäämiseksi. Suomen ikääntyessä ja vanhuspalveluiden kysynnän kasvaessa hoitajia tarvitaan nykyistä enemmän. Koulutusmäärät ovat kasvaneet runsaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä toisen asteen ammatillisessa, lähihoitajakoulutuksessa että ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajakoulutuksessa. Nousu koulutusmäärissä on ollut elintärkeää, sillä työvoimaa etenkin vanhuspalveluihin tarvitaan koko ajan lisää. Toisaalta hakijamäärät lähihoitajakoulutukseen ovat kuitenkin jo kääntyneet laskuun. – Meidän on varmistettava se, että ammattitaitoisia hoitajia on riittävästi. Käynnistän tiekartan valmistelun sote-alan koulutusmäärien lisäämiseksi. Vanhustemme hyvä hoiva ei saa jäädä hoitajien puutteesta kiinni, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen. Vanhustenhoidossa osaavan henkilöstön tarve painottuu erityisesti vanhusalaan erikoistuneisiin lähihoitajiin. Sijoittuminen lähihoitajakoulutuksen eri osaamisaloille on epätasaista, eikä vanhuspalveluihin, geriatriaan tai saattohoitoon erikoistuvia lähihoitajia saada tarpeeksi. Näillä aloilla työvoiman tarve myös kasvaa. Väestön ikääntyminen näkyy myös koulutustarpeissa. Tulevaisuudessa hoitoalalla korostuvat kliininen osaaminen, geriatria ja saattohoito sekä asiakaspalvelutaidot ja uudenlainen moniosaaminen. Opetusministeri lisää koulutusmääriä jo tänä vuonna – Nopeana toimenpiteenä lisäämme jo tänä vuonna 500 opiskelijavuotta toisen asteen lähihoitajakoulutukseen, erityispainotuksena vanhuspalvelut. Tämä lisäsuoritepäätöksellä tehtävä lisäys voidaan oppilaitoksissa käyttää sekä kokonaan uusien lähihoitajaopiskelijoiden ottamiseen, että tarvittaessa jo valmistuneiden lähihoitajien muunto- ja täydennyskoulutukseen. – Ammattikorkeakouluille lisäämme 5 miljoonaa euroa sairaanhoitajien koulutusmäärien nostamiseksi. Näillä toimilla pääsemme alkuun. Tiekartan avulla laadimme toimenpiteet koulutusmäärien kasvattamiseksi edelleen, opetusministeri toteaa. Sosiaali- ja terveysalan koulutusta on jo tällä kaudella tuettu korkeakouluille osoitetulla erityisavustuksella. Sote-alan hankkeita osaajapulaan vastaamiseksi, rahoitettiin yhteensä n. 6,5 miljoonalla eurolla. Tarvetta koulutusmäärien kasvattamiselle on kuitenkin edelleen myös korkeakouluissa. Tiekartan valmistelussa laaditaan toimenpiteet myös korkeasti koulutettujen sote-alan osaajien koulutusmäärien kasvattamiselle. Tehyn puheenjohtaja kommentoi asiaa tuoreeltaan Twitterissä:
×
×
  • Create New...