Jump to content

Suosituimmat


Suosituin sisältö

Showing content with the highest reputation since 22.01.2019 koko sivusto

  1. 4 points
    Veli Vitivalkoinen

    Osaatteko mitata verenpaineen manuaalisesti?

    Voitko kaivaa tähän lähteet. En oo vielä nähnyt sitä leikkuria tai päivystystä, missä mitattais verenpaineita manuaalisesti. Jos ei NIBP:n tarkkuus riitä, niin siirrytään arteriamittaukseen. Ehkä se Prisman Omron ei anna luotettavia tuloksia, mutta älä nyt vedä ilman lähteitä mutkia suoraks.
  2. 3 points
    Janne

    C1-kortti ensihoidossa

    On taas löydetty sellaisia ensihoidon "ongelmia", että minuakaan ei enää naurata, vaikka viestit vitseiltä kuulostavatkin.
  3. 2 points
    kahvikuppi_

    Attendo pyytää anteeksi virheitään

    Ihan näppärää että näistä selviää vaan anteeksi pyytämällä. "sori siitä, tehtiin vähän tymästi"
  4. 2 points
    Julma

    C1-kortti ensihoidossa

    Mitä Sen yksikön pitää myös päästä liikkumaan niiden akuuttihoidettavien potilaiden luokse, jolloin on ihan järkevää, että asiantuntijat pystyvät ajamaan autoa. Toki työnantajan on mahdollista palkata ajo-oikeudettomia hoitajia, mutta toiminnan sujuvuuden kannalta lienee helpompaa, ettei tartte työvuorolistoihin miettiä kuka saa ajaa autoa. Ja onhan se työturvallisuudenkin kannalta järkevää, ettei yhden ihmisen tarvi ajaa kymmentä tuntia suoraa valtatietä pitkin yhtä soittoa jos sattuu pari kolme pitkää kyytiä peräkkäin. Mä en vaan pysty näkemään ongelmana sitä, että työntekijät saa ilmaiseksi kuorkkikortin mitä voi hyödyntää myös vapailla haluamansa mukaan.
  5. 2 points
    Julma

    C1-kortti ensihoidossa

    Tämä ei johdu edunvalvonnan puutteesta vaan siitä, että Sprinter koritöineen ja varusteineen painaa sen verran, että sen kuljettamiseen vaaditaan kuorma-auton ajo-oikeus. Edunvalvonnan tehtävä on taasen huolehtia siitä, että b-kortilliset työntekijät saa käydä autokoulun työajalla ja että firma kuittaa laskun.
  6. 2 points
    Olaff

    Osaatteko mitata verenpaineen manuaalisesti?

    Yksittäiset lääkärit (kuten myös hoitajat ja monien muiden alojen ammattilaiset) vaativat milloin mitäkin haluavat, ilman että vaatimuksille olisi mitään kestäviä perusteita.
  7. 2 points
    Hoitajat.net

    Verenluovuttajille maksuttomia tatuointeja

    Veripalvelu ja Legacy Tattoo tarjoavat verenluovuttajille maksuttomia tatuointeja Helsingin Sanomatalossa lauantaina 2.2.2019 klo 9-16 #BloodTattoo-tapahtumassa. Eturivin tatuointitaiteilijat tekevät korvauksetta verenluovuttajien käsivarteen veriryhmän mukaisen tatuoinnin kuudesta mallivaihtoehdosta. Joka arkipäivä Suomessa tarvitaan keskimäärin 800 vapaaehtoista verenluovuttajaa. Monilla on virheellisiä käsityksiä verenluovuttamisesta, ja ne saattavat toimia vapaaehtoisuuden esteinä. Yksi yleisimmistä väärinkäsityksiä liittyy tatuointeihin ja siihen, etteivät tatuoidut ihmiset saisi luovuttaa verta. – Meiltä kysytään tatuoinneista ja niihin liittyvistä luovutusesteistä säännöllisesti. Meistä on tärkeää muistuttaa, että tatuointi ei ole pysyvä este potilaiden auttamiselle, kertoo Veripalvelun tiedottaja Iira Hartikainen. Tatuoinnin ottamisesta seuraa ainoastaan neljän kuukauden luovutuseste, jonka jälkeen henkilö voi luovuttaa verta normaalisti. Legacy Tattoon taiteilijat ovat suunnitelleet tapahtumaa varten tatuointeja, jotka toimivat elinikäisenä muistutuksena verenluovutuksen tärkeydestä. Tatuointi ihoon osoittaa vahvaa sitoutuneisuutta auttamiseen. – Tatuoinnit otetaan usein itselle merkityksellisistä asioista, ja verenluovutus on monelle sellainen. Näemme jo nyt sosiaalisessa mediassa jonkin verran verenluovuttajien ottamia veriryhmätatuointeja. Haluamme tällä tempauksella kiittää sitoutuneita verenluovuttajia, mutta myös toivottavasti innostaa uusia luovuttajia mukaan, Hartikainen kertoo. Mukaan on lupautunut myös joukko julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Tapahtuma-idean taustalla on mainostoimisto TBWA\Helsinki, joka tekee kampanjan ja tapahtuman ilmaiseksi Veripalvelulle. Korvauksetta tehtävät pro bono -kampanjat ovat osa mainostoimistojen imagotyötä. – Keräännymme säännöllisesti miettimään pro-aktiivisia luovia ideoita. Veripalvelu nousi aiheeksi yhdessä näistä iltapäivistä, ja sen lopputulemana syntyi tämä idea. Haluamme jättää positiivisen jäljen jälkeemme; vaikuttaa ja käyttää luovaa osaamistamme globaalien ja yhteiskunnallisten epäkohtien esille nostoon ja korjaamiseen”, kertoo TBWA:n osakas ja luova johtaja Jyrki Poutanen. Itse tapahtumassa ei järjestetä verenluovutusta, mutta tapahtumaan osallistuminen edellyttää, että henkilön tiedot löytyvät Veripalvelun verenluovuttajarekisteristä. Sitä varten mukaan tarvitaan henkilöllisyystodistus. Myös veriryhmä tarkistetaan paikan päällä. – Jos olet uusi luovuttaja, veriryhmätietosi löytyvät tietokannasta pääsääntöisesti kaksi päivää luovutuksen jälkeen, jatkaa Hartikainen. Tapahtuman ilmoittautuminen alkaa klo 9, ja tatuointeja tehdään kello 10 eteenpäin aina kello 16 saakka. Tapahtumassa ehditään tatuoida arviolta 20-50 henkilöä. Lue lisää ja katso tatuointimallit: veripalvelu.fi/bloodtattoo
  8. 1 point
    Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki uusia linjauksia ensihoidon ilmailupalveluihin liittyvistä järjestelyistä, jotka koskevat lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoivaa FinnHEMS Oy:tä. Uudet linjaukset ovat tarpeen, koska aiemmin linjattu FinnHEMS Oy:n omistuksen keskittämissuunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja yhtiön pääomittaminen ei ole saanut muiden sairaanhoitopiirien hyväksyntää. FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan uusien linjausten mukaan valtio luovuttaisi FinnHEMS Oy:n tukikohtamenoihin noin 18 miljoonan euron osakevarallisuuden. Määrä on pienempi kuin aiemmin linjattu, koska omistusjärjestelyt eivät muutu. Lisärahan turvin voidaan peruskorjata kaksi olemassa olevaa lääkärihelikopterien tukikohtaa (Tampere ja Oulu) sekä rakentaa kaksi uutta tukikohtaa eduskunnan oikeusasiamiehen edellyttämällä tavalla Pohjanmaalle ja Kaakkois-Suomeen. Reformiministerityöryhmä on linjannut jo aiemmin 20.12.2018 paikkakunniksi Kouvolan ja Seinäjoen. Lisäksi valtio varaa kiireellisen suunnittelutyön toteuttamiseen enintään 500 000 euron osakevarallisuuden, jolla FinnHEMS Oy käynnistäisi suunnittelun ilmailupalvelun järjestämisestä omana tuotantona. Suunnitelman tulisi olla valmis 30.3.2019. Omaan tuotantoon liittyvät mahdolliset rahoitus- ja muut päätökset siirtyvät seuraavan hallituksen päätettäviksi. Talouspoliittinen ministerivaliokunta esittää, että osakkeiden siirtoon hankitaan eduskunnan suostumus vuoden 2019 ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä. Lisätalousarvion yhteydessä valtioneuvosto linjaa myös varojen käyttötarkoituksen ja kohteet (Seinäjoki ja Kouvola) edellä mainittuihin tukikohtainvestointeihin. Sosiaali- ja terveysministeriö
  9. 1 point
    jupet

    Lisää miehiä alalle, kiitos!

    Oliskohan henkilökohtaisilla muillakin ominaisuuksilla vaikutusta kuin sillä minkä malliset pissavehkeet ja kromosomit löytyy? Olen ollut huomaavinani että oma-aloitteisuus, yleinen reippaus ja muut sosiaaliset taidot ja ominaisuudet vaikuttavat kamalan paljon työnsaantiin yms.
  10. 1 point
    Veli Vitivalkoinen

    C1-kortti ensihoidossa

    Silloin otetaan pihalta palokunnan Caddy. Jotain käyttöä niillekkin ja kortit riittää
  11. 1 point
    jupet

    C1-kortti ensihoidossa

    Toisinaan törmää jopa H+H autoihin. Niitäkin tarttis jonkun ajaa.
  12. 1 point
    Muistisairaanhoitaja

    Yksityisten hoivajättien palvelukodeissa vallitsee pelon ilmapiiri

    Minulla on useamman vuoden työkokemus sairaanhoitajana muistisairaita hoitavissa palvelukodeissa. Viime päivien uutisoinnit yksityissektorin hoivayksiköiden ongelmista eivät ole hämmästyttäneet minua ollenkaan. Uutisiin nostettu yritys ei ole ainoa, jonka olisi katsottava peiliin. Oikeastaan olen eniten hämmästynyt siitä, että ihmiset – sittenkin – tuntuvat välittävän siitä, miten vanhuksia ja muistisairaita Suomessa nykyään hoidetaan. Aluksi on kerrottava, että yksityisissä tehostettua palveluasumista tuottavissa yrityksissä jokainen työntekijä joutuu allekirjoittamaan sopimuksen vaitiolosta. Mitään, mikä voisi vahingoittaa yrityksen liiketoimintaa, ei saa kertoa. Ei edes kotona puolisolleen, ei edes asukkaiden omaisille, saati sitten julkisesti. Työntekijöitä ympäröi siis jonkinlainen pelon ilmapiiri. Jokainen työntekijä tietää, miten isoja nämä yritykset ovat ja millaisia summia niillä on käyttää mahdollisiin oikeusjuttuihin. Paljon enemmän kuin sillä alipalkatulla ja ylityöllistetyllä hoitajalla, joka ei edes tunne lainsäädäntöä niin hyvin, että tietäisi, mistä hän saa puhua ja keneen saa ottaa yhteyttä edes silloin, kun ihmishenget ovat vaarassa. Työurani alkutaipaleella olen nähnyt vuoteeseen hoidettavan vanhuksen, joka ei ollut kahteen viikkoon päässyt suihkuun, koska sen toteuttamiseen ei ollut tarvittavia apuvälineitä, eikä hoivajätti voinut ostaa niitä, koska ”rahaa ei ollut”. Vanhus kutisi kauttaaltaan, mutta ei voinut käyttää enää omia käsiään itsensä raapimiseen. Hän huusi kaiket päivät apua vuoteessaan ja pyysi huoneeseen tullessaan hoitajaa raapimaan häntä. Myöhemmin pääsin töihin paikkaan, jossa vanhuksia hoidettiin oikeasti hyvin. Olin valtavan helpottunut ja onnellinen voidessani antaa vanhuksille sitä hoivaa ja huolenpitoa, jota sairaanhoitajan etiikkani vaatii ja jonka he ansaitsevat. Sitten iso hoivajätti osti palvelukodin ja kaikki muuttui. Työn tekemisestä liian vähällä hoitajamäärällä tuli arkipäivää. Lisäksi ”hoitajiksi” palkattiin ihmisiä, joilla oli esimerkiksi lyhyt työkokemus henkilökohtaisena avustajana, muttei lainkaan hoitoalan koulutusta. Tämä siksi, että heille voidaan maksaa alinta mahdollista palkkaa. Lisäksi työvuorolistoihin alkoi ilmestyä työntekijöitä, joita ei oltu koskaan edes pyydetty työvuoroon. Kaikki tämä lisäsi entisestään hoitoalan koulutuksen saaneiden hoitajien työtä, sillä vastuu hoidosta ja esimerkiksi kaikkien lääkkeiden annosta jäi heille. Yksi hoitaja saattoi joutua työvuoronsa aikana huolehtimaan useammankin eri osaston ja yhteensä yli 30 ihmisen kaikesta lääkehoidosta – oman työnsä ohella tietenkin. Kaiken lisäksi kaikkien hoitajien, myös sairaanhoitajien, työhön kuului siivoamista, tiskaamista, pyykkäämistä aivan loputtomiin. Miettikää, mitä tarkoittaa hygieniankin kannalta, että samat hoitajat, jotka juuri tekivät alapesun asukkaalle, jonka vatsa oli toiminut vaippaan, hämmentävät ja tarjoilevat hetken kuluttua aamupuuroa. Aamupuuron syötettyään he tiskaavat astiat ja rientävät pesemään valtavan määrän lakana- ja vaatepyykkiä. Itse olen lähtenyt ottamaan myös verinäytteitä suoraan kakkapesuilta. Lähtiessäni sitten viemään näytteitä kaupungin laboratorioon olen samalla napannut osaston jätesäkit mukaan ja kiikuttanut ne keräysastioihin. Työnteko muuttui päivästä toiseen selviämiseksi. Että saisi kaikki aamuisin ylös vuoteestaan, vaipat vaihdettua ja puhtaat vaatteet päälle. Että saisi kaikki ruokittua. Että saisi aamupuuron syötettyä viimeisellekin edes puolta tuntia ennen lounasaikaa. Että saisi kaikille lääkkeet annettua. Työntekijät, jotka ennen hoitivat asukkaita rakkaudella ja lempeydellä, väsyivät. Asukkaat muuttuivat numeroiksi. He muuttuivat vertailuksi siitä, kuinka monta kukin työntekijä oli laittanut tänään. Niin, laittanut. Se tarkoittaa aamu- tai iltatoimien tekemistä. Minä olen laittanut yhdessä vuorossa kymmenenkin asukasta. Koska oli pakko. Näillä vanhuksilla on nimetkin, heillä on omat tarpeensa, tarinansa, tapansa. Mutta nyt heistä kaikista oli saatava samanlaisia, että heitä ehti ”laittaa” lyhyessä ajassa mahdollisimman monta. Arvatkaa mikä siihen auttaa, jos ei ole työntekijöitä, joilla on aikaa keskustella, maanitella, neuvotella, laulaa tai lohduttaa muistisairasta, jonka maailmaan kiire ei enää ulotu? Tai jos työtä tekevät ihmiset, joilla ei ole lainkaan hoitoalan koulutusta, eikä siis edes keinoja kohdata muistisairasta? Siihen auttavat psyykeen vaikuttavat lääkkeet. Hoitajat alkavat toivoa, että vähän jokaiselle saataisiin jotain, mikä pitäisi heidät aloillaan, hiljaa ja kiltisti. Että heistä tulisi nopeita laittaa. Ihmisistä. Lisäksi on alettava laskemaan, mitä on pakko tehdä ja mitä voi jättää tekemättä. Että ehtisi taas seuraavaan huoneeseen, seuraavaan ylös, vessaan, yöpuku pois, vaippa pois, alapesu, vaippa päälle, sukat, housut, paita- ruljanssiin. Ja tämä monta kertaa aamussa monen asukkaan kohdalla. Jollakin oli kyynärpää auennut, mutta haavataitosta ei ehtinyt vaihtaa, ehkä iltavuoro ehtii. Luoja tietää, mistä sekin haava oli tullut. Yhdellä oli pitkät kynnet, mutta nyt ei ehtinyt leikata. Yhdellä perusvoide lopussa, mutta nyt ei ehtinyt lähteä varastosta hakemaan uutta. Yhden hampaita en taaskaan saanut harjattua. Luoja tietää, milloin ne oikeasti on viimeksi harjattu. Vuodepotilaalla on päällään samat vaatteet kuin viikko sitten. Luoja tietää, milloin hänen korviensa taakse on viimeksi edes katsottu ja kuinka monta puhdasta taitosta tarvitaan pesemään viikkojen lika. Luoja tietää, ettei radio tai televisio korvaa ihmistä yksin huoneessaan makaavalle vanhukselle, vaikka huono omatunto saakin hoitajan päivästä toiseen painamaan kaukosäätimen ON-nappulaa. Luoja tietää, että se kaikkein väsynein hoitaja tai kaikkein nuorin ja ujoin sijainen, jonka ymmärrettävästi huolissaan oleva omainen haukkui äitinsä huonosta hoidosta, lukkiutuu vessaan itkemään pahaa oloaan edes 5 minuutiksi, vaikka oikeastaan sellaiseen ei olisi nyt aikaa, kun on niin paljon hoidettavia. Kun tietää, paljonko nämä vanhukset tästä hoidostaan maksavat, ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Silloinkaan ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun terveysjätti ilmoittaa, että tästä lähtien firma vaatii, että jokaiselle asukkaalle on tarjottava mahdollisuus ulkoilla. Millä ajalla, millä työvoimalla? Kenen jaksamisella? Firma vaatii paljon muutakin, mutta firma ei anna mitään. Olin itse useamman kerran sairaslomalla työuupumuksen ja keskivaikean masennuksen vuoksi. Sitten en enää jaksanut ollenkaan ja lopetin työt yrityksessä. Joskus näen yhä unia niistä vanhuksista, joista yritin parhaani mukaan pitää huolta. Usein mietin, miten he nyt voivat. Nyt uutisointeja lukiessani mietin, minkä vuoksi oikein väsytin itseni. Minkä vuoksi niin moni hoitaja yrittää voimiensa äärirajoilla tarjota palvelukotien asukkaille sitä hoivaa, joka heille on luvattu ja josta he maksavat? Minkä vuoksi yrityksellä, jonka omistajaporras tienaa miljoonia vuodessa, ei ole rahaa yhteen suihkulavettiin, ettei kenenkään tarvitsisi maata pesemättömänä vuoteessaan viikkokausia. Minkä vuoksi asukas, joka maksaa hoidostaan 5000 euroa kuussa, ei pääse aamupäivällä vessaan, vaikka on herännyt jo kuudelta, koska hoitajilla ei ole aikaa ja onhan sinulla se vaippa. Miten voivat nukkua yönsä nämä ihmiset, joiden miljoonat on otettu sairaiden kärsimyksestä ja hoitajien väsymyksestä?
  13. 1 point
    Lääkärihelikopterit saivat viime vuonna yhteensä 14 062 hälytystä. FinnHEMSin arvion mukaan 168 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Tiedot käyvät ilmi FinnHEMSin tehtävätietokannasta. Hälytysmäärissä tapahtui muutoksia erityisesti Vantaan ja Oulun tukikohdissa. Vantaalla hälytyksiä kirjattiin yli 500 vähemmän kuin edellisvuonna, mikä vastaa 18 prosentin pudotusta. Muutos johtuu hälytysohjeeseen tehdystä muutoksesta. – Kun ennen FinnHEMS hälytettiin tiettyjen hälytyskoodien osalta automaattisesti, nyt miehistö jää odottamaan lisätietoja ensivasteyksiköltä, joka on ehtinyt nopeasti kohteeseen. Päätös lähdöstä tehdään, kun ensihoitaja on varmistanut tilanteen paikan päällä. Siten vältetään tehtävät, joissa ei ole todellista tarvetta lääkäriyksikölle, kertoo Vantaan tukikohdan vt. vastuulääkäri Mikael Äyräs. Uuden käytännön myötä lääkärihelikopterin apu saadaan entistä tehokkaammin osoitettua niille, jotka sitä tutkitusti tarvitsevat. Oulussa hälytysmäärät kasvoivat edellisvuodesta 11 prosentilla. Kehitykseen vaikuttaa Oulun hätäkeskuksessa marraskuun lopussa käyttöönotettu uusi Erica-tietojärjestelmä, jonka myötä FinnHEMSin saamien hälytysten määrä 1,5-kertaistui ja peräti neljä viidestä hälytyksestä peruttiin. Kopterikyydit lisääntyivät erityisesti Kuopiossa Helikopterilla kuljetettavien potilaiden osuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 2018 yhteensä 435 eli keskimäärin lähes joka kymmenes FinnHEMSin kohtaama potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan. Kuopiossa kasvua edellisvuoteen oli lähes 30 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden aikana helikopterikyytien määrä on Kuopiossa lähes viisinkertaistunut. – Toimintatapoja on vuosien saatossa mukautettu potilaiden sekä koko ensihoidon tarpeiden suuntaisesti. Jos ennen kysyttiin, miksi potilasta kuljetetaan, nykyään kysymme: miksi emme kuljettaisi, jos potilas joka tapauksessa tarvitsee lääkäriä matkalla sairaalaan? Tietyissä tapauksissa helikopterilla voidaan saavuttaa maantiekuljetukseen verrattuna potilaan kannalta merkittävä aikahyöty. Samalla se vapauttaa ambulanssin takaisin hälytysvalmiuteen omalle alueelleen, sanoo Kuopion tukikohdan vastuulääkäri Pamela Hiltunen. Pohjoisella toiminta-alueella potilaita kuljetetaan suhteellisesti useammin kuin Etelä-Suomessa. Syynä ovat eteläistä Suomea pidemmät etäisyydet. Viime vuonna Rovaniemen helikopterilla kuljetettiin yli 30 prosenttia kohdatuista potilaista, Oulussa 16 ja Kuopiossa 14 prosenttia. Oulussa ja Kuopiossa osuudet olivat suurempia kuin koskaan aiemmin FinnHEMSin toiminnan aikana. FinnHEMS
  14. 1 point
    kahvikuppi_

    Merkonomista röntgenhoitajaksi?

    Siinä esivalintatehtävässä ei ole mitään merkitystä aikaisemmasta koulutustaustasta. Esivalintakokeessa on -ennakkomateriaaliin pohjautuva osio -suomen kielen osio -matematiikan osio -englannin kielen osio Ennakkomateriaaliin pohjautuva osio on yleensä joku terveysalan artikkelijulkaisu tms josta pitääs sitten referoida essee omien pohdintojen kera. Koulujen soveltuvuustesteissä kaikki ovat samalla lähtöviivalla. Liiketaloiden perustutkinnolla sulla on todella hyvät mahikset valmistumisen jälkeen päästä parin vuoden työkokemuksen jälkeen röntgenlaitefirmoille töihin. Ehdottomasti kannattaa hakea. En tiedä minne olet hakemassa mutta opinnot koostuu aika lähelle 60op perusopinnoista mitä kaikilla on (anatomia, enkku, ruotsi ja muu diipadaapa) Muuten opinnot menee sitten radiografian opiskeluun. Teoriat koostuu jokaisen modaliteetin osaamisesta (angiografia aka läpivalaisututkimukset, perusnatiivikuvantaminen, isootooppi, magneetti, tietokonetomografia, ultraääni jne..) Fysiikka on kutakuinkin ainakin pari kurssia, sitten säteilyturvallisuutta jne. Harkat siihen päälle, savoniassa oli muistaakseni 56 viikkoa pelkästään harjoittelua. Työkin on siistiä sisätyötä kun ei tarvia kun nappia painaa
  15. 1 point
    Hoitajat.net

    Kansanedustaja: Kaikista ei ole hoitajaksi

    Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuus- ja valintakokeet. Koulutuksen on annettava valmiudet hyvään ammattitaitoon jokaiselle hoitajalle ja sen on turvattava potilasturvallisuus. – Hyvin toteutetut pääsy- ja soveltuvuuskokeet edistävät onnistuneita opiskelijavalintoja: keskeytykset vähenevät, opinnot oikealla opintopolulla etenevät ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen, Sarkomaa pohtii. Viime hallituskaudella oppilaitoksilta poistettiin mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella. Muutoksen tultua voimaan vuonna 2015 se havaittiin pian toimimattomaksi. Muutos on johtanut kasvaviin ongelmiin työelämässä alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrän kasvaessa. Ongelmat ovat kärjistyneet myös oppilaitoksissa. – Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Tämä on riski potilasturvallisuudelle ja kuormittaa hoitoalan työyhteisöjä sekä alan oppilaitoksia. Palaute ja huoli opettajilta ja hoitoalan toimijoilta sekä kansalaisilta on ollut valtaisa, Sarkomaa sanoo. Tehy, Super, JHL, OAJ ja Akavan Sairaanhoitajat ovat vaatineet soveltuvuuskokeiden palautusta. – Heidän näkemyksensä on viisasta ottaa huomioon, Sarkomaa sanoo.
  16. 1 point
    Gila

    Voiko luottotiedoton saada hoitajan töitä?

    Työnantajalla on oikeus tarkistaa luottotiedot lain mukaisilla perusteilla esim. jos työ vaatii erityistä luottamusta. Voisin kuvitella, että vaikkapa työ, joka tehdään asiakkaan kotona (esim. kotihoito) saattaisi hyvinkin täyttää tämän määritelmän. Työnantajan pitäisi kuitenkin tästä ilmoittaa työnhakijalle. Joissain paikoissa ilmoituksissa lukeekin suoraan, että luottotiedot tarkistetaan. Paljon on myös paikkoja, joissa ei tarkisteta, joten sellaisiin paikkoihin hakeutumalla kyllä töitä pitäisi löytyä, jos muita esteitä ei ole. Omassa työpaikassa esim. ei tarkisteta keneltäkään hoitopuolen henkilöltä tietääkseni luottotietoja.
  17. 1 point
    Kuulilja

    Työhöntulotarkastus

    Sen arvioi työterveyslääkäri.
  18. 1 point
    Tuomari

    Verikokeet ja kuume

    https://hoitajat.net/säännöt/
  19. 1 point
    jupet

    Työhöntulotarkastus

    Kyllä voi joissain tilanteissa ja töissä. Monessa taas ei ole este. Riippuu kamalan paljon mitkä ongelmat ja mikä työ.
  20. 1 point
    jupet

    Ensihoito 30op

    Toisaalta moni amkki kuuluu todellisuudessa ottavan sinne 30op kurssille käytännössä täysin ilman ensihoidon kokemusta olevia hiljattain valmistuneita sairaanhoitajia (vaikka toki nettisivuilla kaikenlaisia pääsyvaatimuksia lukee) kun maksavia asiakkaita pitää saada kurssi täyteen... En taida tuntea kovinkaan montaa hoitajaa joka ei olisi mennyt ekaan työpaikkaansa hoitajaksi nimenomaan koulun penkiltä. Suurin osa ensihoidossa työskenetevistä jo paljon ennen valmistumista. Niinkuin varmaan tiedät AMK:sta valmistuvalla voi ihan helposti olla 3v aika lailla täysipäiväistä työkokemusta hoitoalalta joista puolitoista-kaksi vuotta SH sijaisena/perustason EH hommissa.
  21. 1 point
    Julma

    Novomix ja Novorapid

    Luulisin että 20 yksikköä novorapidia olisi laskenut sokerit alemmas. Ja toisaalta onko se nyt sitten kuinka hedelmällistä väitellä onko joku vahinko tapahtunut vai ei. Satunnaisia matalia ja korkeita arvoja tulee joskus ihan väkisin vaikka olisi kuinka hyvä hoitotasapaino.
  22. 1 point
    Julma

    Ensihoito 30op

    Luulen, että moni työnantaja painottaa enemmän työkokemusta ja muita ominaisuuksia henkilöstövalinnassa. Kumpiakaan en usko olevan kovin paljon kortistossa.
  23. 1 point
    jupet

    Toivottu vapaa -> palkaton vapaa

    Työnantajan on hyväksyttävä sairasloma silloin kun se on annettu asiallisesta lääketieteellisestä syystä ja sillä hyvä. Ei ole kovin montaa argumenttia millä ennalta sovittu toimenpide tai tutkimus ei kelpaisi, ETENKIN kun työnantajalle on annettu mahdollisuus etukäteen varautua asiaan.
  24. 1 point
    jupet

    Työhöntulotarkastus

    Nyt on kyllä aika uskomatonta paskaa. En siis toisin sanottuna usko. Jos tämä olisi totta niin liittoa varmaan kiinnostaisi...
  25. 1 point
    nor

    Hana täysillä

    Nippuside hanan ja raanan väliin. Aiheutti toki vähä kiroomista välillä, mutta eipähän juossu vesi.
This leaderboard is set to Helsinki/GMT+02:00
×