Vanhusten kaltoinkohtelu yleistä

Valvira selvitti vanhusten kaltoinkohtelua sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä. Valviran kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä peräti 7 406 yksiköiden työntekijää. Kysely suunnattiin sekä julkisille että yksityisille palveluntuottajille. Suurin osa (93 %) kyselyyn vastanneista on havainnut jonkinlaista kaltoinkohtelua.

Työntekijöiden havainnot kaltoinkohtelutilanteista vaihtelevat samassakin yksikössä. Joku on havainnut yksikössään esim. päivittäin kovakouraisuutta hoitotoimenpiteissä, joku toinen taas ei koskaan.

Aineiston perusteella asukkaiden oikeus hyvään kohteluun ei toteutunut kaikissa yksiköissä.  25 % vastaajista oli havainnut, että karkeaa, epäasiallista tai lapsenomaista kieltä käytettiin päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Määräilyä, rankaisemista tai moittimista esiintyi yhtä usein 20 %:n vastaajista mukaan.

Kyselyyn vastanneista työntekijöistä 84 % kokee, että heillä on koulutuksen perusteella riittävät valmiudet kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja ehkäisemiseen. 55 % kyselyyn vastanneista kertoi tuntevansa alan eettiset ohjeet erittäin hyvin.   

Kiire ja resurssipula lisäävät kaltoinkohtelun riskiä

Kaltoinkohtelun riskiä näyttävät lisäävän kiire ja henkilöresurssien puute. Kun työntekijät kokevat vakituisen henkilökunnan määrän riittämättömäksi, esiintyy kaltoinkohtelutilanteita selkeästi (10–15 %) enemmän, kuin jos henkilökunnan määrä koetaan riittäväksi.  

Useimmiten kaltoinkohtelijaksi nimetään toinen työntekijä (73 % vastauksista) ja toinen asukas (54 % vastauksista).  29 % kysymykseen vastanneista nimesi tekijäksi ainoastaan työntekijän.

Ohjeet tai toimintamalli helpottavat kaltoinkohteluun puuttumista – toimintayksiköiden omavalvonnassa ja ilmoitusvelvollisuuden toteutumisessa kuitenkin puutteita

Yli puolet kyselyyn vastanneista (58 %) on sitä mieltä, että yksikössä puututaan kaltoinkohtelutapauksiin aina, kun niitä havaitaan. Mikäli toimintayksiköissä on kehitetty toimintamalli tai ohjeet havaittujen kaltoinkohtelutilanteiden varalta, näyttää puuttuminen olevan selkeästi tehokkaampaa. Tällöin 74 %:n mukaan kaltoinkohteluun puututaan aina.  Vastaajista 56 % kuitenkin ilmoitti, ettei yksikössä ole toimintamallia tai ohjeita kaltoinkohtelutilanteisiin puuttumiseksi, tai ettei vastaaja ollut sellaisista tietoinen.

Toimintayksikön omavalvontasuunnitelmaan tulee kirjata, miten asiakkaiden asianmukainen kohtelu varmistetaan ja miten kaltoinkohtelutilanteissa menetellään. Lähes puolet (48 %) vastaajista ei ollut tietoinen omavalvontasuunnitelmasta tai siitä, sisältyykö suunnitelmaan kaltoinkohtelua ehkäiseviä toimia/ohjeita. Omavalvontasuunnitelma kaltoinkohtelua koskevine ohjeineen löytyi useammin yksityisen kuin julkisen sektorin toimintayksiköistä. Valvontaviranomainen on edellyttänyt omavalvontasuunnitelmaa luvanvaraisilta (=yksityisiltä) toimintayksiköiltä pitempään (vuodesta 2012) kuin julkisilta (vuodesta 2015).

Monet työntekijät korostivat esimiehen ja johdon roolia. Kun työyksikössä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri ja työntekijät tietävät, että kaltoinkohteluun puututaan välittömästi, he uskaltavat ilmoittaa kaltoinkohtelusta esimiehelle ja puuttua siihen itsekin.

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ns. ilmoitusvelvollisuus (1.1.2016 alkaen): sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuudesta on keskusteltu yksiköissä vain reilun kolmanneksen (36 %) vastaajista mukaan. Vastaajista lähes puolet (43 %) ei osannut sanoa tai ei tiennyt, mistä ilmoitusvelvollisuudessa on kysymys.

Omavalvonnan ja ilmoitusvelvollisuuden toteutumisen ohella puutteita havaittiin laajasti mm. kaltoinkohtelun tunnistamisessa ja tilanteisiin puuttumisessa. Valvontaviranomaiset kiinnittävät palvelujen tuottajien ja kentällä toimivien työntekijöiden huomiota esille nousseisiin puutteisiin mm. informaatio-ohjauksella. Valvontatoimenpiteet kohdistetaan niihin yksiköihin, joissa on vastausten perusteella ilmennyt vakavaa kaltoinkohtelua.