Päivystyskäynnin aikana iäkäs potilas voi parhaimmillaan kokea saavansa tarpeitaan vastaavaa apua, hyvää hoitoa ja huolenpitoa. Pahimmillaan potilas voi kokea jäävänsä yksin, epätietoisena, hätääntyneenä ja epämiellyttävästä olotilasta kärsivänä sivuosaan odottamaan. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan iäkkäiden päivystyspotilaiden kokema hoidon laatu on epätasaista ja sattumanvaraista.
Tutkimuksessa todettiin, että potilaiden näkökulmasta tärkeitä laadun osatekijöitä ovat hoidon saatavuus, käynnin tapahtumien ja lopputulosten mielekkyys, potilaan hyvinvointi käynnin aikana, toimiva vuorovaikutussuhde potilaan ja henkilökunnan välillä sekä potilaiden erilaisten tarpeiden tasapuolinen huomiointi. Se, vastasiko saatu hoito näitä laatukäsityksiä, vaihteli suuresti potilaasta ja päivystyskäyntikerrasta toiseen. Koettu hoidon laatu määräytyi päivystyksen tilanteen, toisten avuntarvitsijoiden lukumäärän, henkilökunnan toimintatapojen sekä sattuman perusteella.
Tutkimuksen mukaan iäkkäät potilaat hakeutuivat päivystykseen tilanteessa, jossa heillä käsityksensä mukaan ei ollut muuta vaihtoehtoa esimerkiksi oireiden sietämättömyyden, terveydentilaa koskevan huolen tai tutkimusten ja hoidon kiireellisyyden vuoksi. Päätöstä puolsivat tai jarruttivat käsitykset päivystykseen hakeutumisen vaihtoehdoista tai niiden puutteesta sekä luottamus tai epäluottamus tarpeita vastaavan avun saamiseen päivystyksestä. Läheisten ja hoitoalan ammattilaisten mielipiteillä oli päätöksenteossa keskeinen merkitys.
Tyypillinen päivystyskäynti ei edennyt tutkimusten ja hoidon muodostamana sujuvana jatkumona, vaan suuri osa päivystyksessä vietetystä ajasta kului odottamiseen. Haastateltavien kokemukset oireita lievittävästä hoidosta ja olotilan turvallisuudesta olivat hyvin vaihtelevia. Monet kärsivät janon ja nälän tunteista. Tiedonsaanti ja muu osallisuus omaan hoitoon koettiin tärkeäksi, mutta osallisuuden taso ei määräytynyt potilaan voimavarojen vaan päivystyksen tilanteen ja henkilökunnan ehdoilla.
Hoitohenkilöstöön luotetaan
Haastateltavat ilmaisivat suurta luottamusta päivystyksen henkilökunnan ammattitaitoon. Vuorovaikutuksesta henkilökunnan kanssa haastatelluilla oli sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Myönteisenä koettiin esimerkiksi henkilökunnan myötätuntoisuus, ystävällisyys ja potilaan tosissaan ottaminen, kielteisenä taas esimerkiksi kiinnostuksen puute, tylyys ja toiminnan liukuhihnamaisuus. Myös muilla päivystyksessä olleilla potilailla oli suuri merkitys iäkkäiden potilaiden kokemusten kannalta. Haastateltavat kokivat, että päivystyksen henkilökuntaresurssit olivat puutteelliset ja että haavoittuvaisimpien potilaiden erityistarpeiden huomiointi oli riittämätöntä. Haastateltavien maininnoissa nousi esiin myös tarve tehdä päivystyksen käytännöt ja eri potilaiden hoitoonpääsyn järjestyksen perusteet paremmin ymmärrettäviksi. Enemmistö haastatelluista kuitenkin koki käynnin lopputulosten vastanneen siihen avuntarpeeseen, jonka vuoksi päivystykseen oli hakeuduttu.
Tutkimuksessa haastateltiin 21 iäkästä (74-94v) henkilöä, jotka olivat käyneet Tampereen päivystyspoliklinikka Acutassa. Teemahaastatteluin kerätty aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin sisällönanalyysin ja jäsenkategoria-analyysin avulla.
LL Elina Myllärin väitös: Päivystyshoidon laatu iäkkäiden potilaiden kokemana
|
|
Recommended Comments
Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Vain jäsenet voivat kommentoida
Luo tunnus
Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!
Rekisteröi uusi tunnusKirjaudu sisään
Onko sinulla jo tunnus?
Kirjaudu sisään