Jump to content
MAINOS

Tutkimus: Esimiehet huonosti perillä lähihoitajien tehtävänkuvasta


Hoitajat.net
 Jaa

Väitöksessä tutkittiin hoitohenkilökunnan välistä työnjakoa sairaalassa. Kuvituskuva: Shutterstock.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan esimiehet ovat huonommin perillä lähihoitajien tehtävistä kuin sairaanhoitajat ja kätilöt. Työaikaa käytetään usein tehtäviin, jotka eivät vaadi hoitotyön koulutusta.

Yliopistosairaalassa toteutettu kyselytutkimus osoitti, että lähihoitajat tekevät tehtäviä hoidon kaikilla osa-alueilla, mutta heillä on myös työtehtäviä, jotka eivät vaadi hoitotyön koulutusta, kuten tavaratilaukset ja hyllytystehtävät. Tutkimuksen mukaan lähihoitajien koulutukseen perustuva tehtäväkuva ei ole selvä heidän esimiehilleen.

Esimiehet arvioivat lähi- ja perushoitajien tekevän hoitoon liittyviä tehtäviä harvemmin kuin mitä lähi- ja perushoitajat toivat itse esille. Sitä vastoin sairaanhoitajat ja kätilöt arvioivat lähi-ja perushoitajien tekevän hoitoon liittyviä tehtäviä useammin kuin mitä lähi- ja perushoitajat itse vastasivat.

Tulosten perusteella lähihoitajat  tekevät varsin laajasti erilaisia tehtäviä nimikesuojattujen (lh.) ja laillistettujen ammattihenkilöiden (sh.) työn rajapinnalla. Yleisimmin tehdyt tehtävät kuuluvat kahteen hoitotyön osa-alueeseen: hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet sekä hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus. Harvemmin tehdyt tehtävät liittyvät lääkehoitoon: kotilääkityksen selvittäminen ja kirjaaminen, lääkkeiden jako tarjottimelle, lääkeinjektion pistäminen ihon alle tai lihakseen, lääkelistan päivittäminen ja lääkkeiden tilaaminen apteekista. Myös tehohoitotyöhön tai leikkaushoitotyöhön liittyvät tehtävät harvemmin  kuuluvat lähihoitajille. 

Onnistunut työnjako edellyttää hyvää johtamista

Työnjaon kehittämisen haasteet ja esteet liittyivät kaikkien vastaajien mielestä asenteisiin, ennakkoluuloihin, pelkoihin, tiedon puutteeseen sekä työnjaon häilyviin rajoihin ja epäselvyyteen.

Tutkijan mukaan työnjaon kehittäminen edellyttää, että esimiehet ovat tietoisia alaistensa tehtäväkuvista. Myös työntekijäryhmien on oltava selvillä toisensa tehtävistä, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä tai tehtäviä ei jää tekemättä. Tavoitteena on käyttää työntekijöiden koko osaaminen hyödyksi, koska koulutuksella hankittuja taitoja ei ole varaa hukata. Ei-hoidolliset tehtävät pitäisi siirtää pois hoitotyöntekijöiltä, jotta kukin työntekijäryhmä keskittyisi tehtäviin, joihin on saanut koulutuksensa perusteella osaamisen.

Onnistunut työnjako edellyttää kaikkien ammattiryhmien osaamisen arvostusta sekä hyvää johtamista ja valmiutta muuttaa entisiä toimintamalleja. Toimiva työnjako tuottaa tehokkuutta ja taloudellisuutta ja sitä kautta arvoa potilaille ja yhteiskunnalle.

Alle puolet työajasta potilaan luona

Tutkimukseen kuului myös kirjallisuuskatsaus. Se osoitti, että ammattinimikkeestä riippumatta hoitotyöntekijät käyttävät alle puolet työajastaan potilaan luona tapahtuvaan välittömään potilashoitoon. Kirjaamiseen kului noin viidennes työajasta ja henkilökohtaiseen aikaan hieman alle viidennes työajasta.

Väitös: TtM Päivi Lavander, Nimikesuojattujen ja laillistettujen ammattihenkilöiden työnjako yliopistosairaalan muuttuvassa toimintaympäristössä

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Olen huomannut, että on työpaikkoja, joissa ei lähihoitajat pääse tekemään kaikkea osaamaana. Tehtävät eivät vastaa vaativuudeltaan koulutusta ja näin ikäänkuin vähätellään lähärin koulutusta.

Sosiaalipuolelta löytyi tehtäviä, joissa pääsen todella näyttämään osaamiseni paremmin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Asun Tampereella ja olen lähihoitaja ystäviltäni kuullut useista kaupungin sekä yksityisten työpaikoista kuinka lähihoitajat eivät saa esim.jakaa lääkkeitä, tai vaikkapa katetroida koska sen koetaan kuuluvan vain sairaanhoitajan työnkuvaan.

Itse työskentelen lähihoitajana paikassa missä lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuva ei juurikaan eroa tosistaan muutoin kuin siinä että sh.hoitaa kanyyliin liittyvät asiat ja vastaa lääkkeistä ja niiden tilauksesta. Kaikki me teemme muuteen samaa työtä. Esimerkiksi kateroimme,ultraamme rakkoja,otamme ekg:tä,hoidamme haavoja,tarkistamme ja jaamme lääkkeitä. Osallistumme lääkärin kiertoon ja olemne vastuussa omista potilaistamme kokonaisvaltaisesti.

Itselle ei tulisi mieleenkään työskennellä sellaisessa paikassa jossa en voisi toteuttaa työtäni kaikessa siinä laajuudessaan mitä lähihoitajan ammattitutkinto minun sallii tehdä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Koko alalla epäselvää tehtävien kuvista. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan työt tulisi selkeämmin eroittaa toisistaan. Eihän rakennus insinöörikään kirvesmiehen töitä tee, eikä kirvesmies insinöörin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

1 tunti sitten, Vieras: työnkuvat kuntoon kirjoitti:

Koko alalla epäselvää tehtävien kuvista. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan työt tulisi selkeämmin eroittaa toisistaan. Eihän rakennus insinöörikään kirvesmiehen töitä tee, eikä kirvesmies insinöörin.

Siinä vähenee sairaanhoitajan vakanssit paljon monelta osastolta jos tuohon lähdetään. Sinänsä ymmärrän pointin, onhan toimenkuvissa aika paljon päällekkäisyyksiä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

11 tuntia sitten, Julma kirjoitti:

Siinä vähenee sairaanhoitajan vakanssit paljon monelta osastolta jos tuohon lähdetään. 

Tai lähihoitajan, riippuu paikasta. ESH:ssa mennään monessa paikkaa sh-painotteisesti.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lähihoitaja ei ESH:n kuulu, liian lääkepainotteista ko. tutkinnolle ja  kuormittaa liikaa vuorossa olevaa sairaanhoitajaa, joka saa hoitaa myös Lh:n lääkkeet. Näin on näppyläiset. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olen lähihoitaja ja minä näen asian samalla tavalla kun GONA. Olisi hankalaa olla itse lähihoitajana ESH:ssa.  Enemmän siellä sairaanahoitajia tarvitaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...