Jump to content
MAINOS

Pelastuslaitosten määräksi varmistui viisi


Hoitajat.net
 Jaa

Hallitus linjasi pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta reformiministerityöryhmässä käytyjen neuvotteluiden jälkeen. Pelastustoimen järjestämisestä Suomessa vastaavat jatkossa samat viisi yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävää maakuntaa, jotka vastaavat ensihoidon järjestämisestä. Tämä on edellytys pelastustoimen ja ensihoidon yhteistoimintajärjestelyille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on vuoden 2019 alusta alkaen viisi pelastuslaitosta. Päätös ei vaikuta paloasemien määrään ja pelastustoimi voi jatkossakin osallistua kiireellisen ensihoidon palvelujen tuottamiseen.

Pelastustoimen henkilöstö tulee olemaan järjestämisvastuussa olevan maakunnan palvelulaitoksen palveluksessa. Palvelulaitos vastaa palvelujen tuottamisesta kaikille alueensa maakunnille. Henkilöstö ja kalusto sijoitetaan, kuten nykyisinkin, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavassa laissa tarkoitettujen yhteistyöalueiden kaikkiin maakuntiin.

Linjauksen mukaisesti yhteistyöalueen maakunnat tekevät järjestämisvastuussa olevan maakunnan kanssa yhteistyösopimuksen neljän vuoden sopimuskausittain. Tuolloin sovitaan yhteistyöalueen maakunnille tuotettavan pelastustoimen palvelutasosta eli tavoitteista ja käytettävistä voimavaroista, mukaan lukien investoinnit ja henkilöstö. Sopimus mahdollistaa kunkin maakunnan erityistarpeiden huomioimisen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

Yhteistyösopimuksessa maakunnat sopivat, miten pelastustoimen palvelut rahoitetaan ja tuotetaan.

– On tärkeää, että tiivis kytkös pelastustoimen ja ensihoidon välillä on edelleen mahdollinen. Lisäksi on hyvä alleviivata, että järjestämisvastuun keskittäminen viidelle alueelle tulee nykyistä paremmin mahdollistamaan palvelujen kehittämisen ja koordinaation sekä kustannustehokkaan toiminnan, sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskinen kertoo.

Pelastustoimi säilyy lähipalveluna

Pelastuslaitoksia on tällä hetkellä 22. Viiden pelastuslaitoksen järjestelmä on riittävän suuri varmistamaan nykyistä taloudellisemman ja tehokkaamman resurssien käytön. Uudistuksen tavoitteena ei ole paloasemien määrän vähentäminen, vaan pelastustoimi on jatkossakin lähipalvelu.

– Kun pelastuslaitosten määrää viimeksi vähennettiin, palvelutaso tutkimusten mukaan parani. Samaa tavoitellaan myös nyt. Ihmisten turvallisuus ei tässä uudistuksessa heikkene. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus turvataan kaikkialla Suomessa ja maakuntien mahdollisuudet vaikuttaa oman alueen palvelujen tuottamiseen varmistetaan, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo.

Tavoitteena myös parantaa varautumista suuronnettomuuksiin

Kyse ei ole vain hallinnon uudistamisesta, vaan samalla uudistetaan pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja. Toimintamallien yhtenäistäminen näkyy esimerkiksi yrityksille paloturvallisuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistumisena koko maassa. Sisäministeriö ja pelastuslaitokset valmistelevat uudistusta yhdessä.

– Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan kykyä varautua nykyistä paremmin myös ennakoimattomiin uhkiin, harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa, Koskinen kertoo.

Lakiluonnoksen valmistelu jatkuu kesän ajan ja se lähtee lausuntokierrokselle elokuussa yhtä aikaa sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen kanssa. Lausuntoaika on kymmenen viikkoa. Tämän jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle. Pelastustoimen varsinaisen sisältölain eli pelastuslain uudistaminen alkaa myös syksyllä.

Lue lisää pelastustoimen uudistuksesta:
www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/pelastustoimen_uudistus

Lakiluonnos, joka nyt julkaistaan sisäministeriön virkamiesesityksenä: www.intermin.fi/download/68584_2016_06_29_HE_luonnos_laki_pelastustoimen_jarjestamisesta.pdf

Pelastuslinjaukset Alueuudistus.fi -verkkosivulla http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2969576/14.+SM+Pelastuslinjaukset+2016-06-29

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Lakiluonnoksen sivulla 8 kohdassa 3.1. todetaan yksiselitteisesti, että menojen kasvun hallitsemiseksi hallintoalueiden tulee olla nykyistä suurempia. Onko tämä jotenkin oikein todistettu vai onko se vain niin, että suuri on kaunista? Hallintokuluissa toki on mahdollista näin säästää, mikäli vain muutos toteutetaan oikein. Luulisi kuitenkin, että budjetin valvominen on vaikeampaa isoissa yksiköissä.

Lisäksi olen melko skeptinen sen suhteen, että päätoimisen pelastushenkilöstön määrää voitaisiin laskea lisäämällä vpk:n yksiköitä vasteisiin ilta- ja yöaikaan (Sivu 9, kohta 3.1.). Ainakin täälläpäin on jo nykyisellään paloasemia, joissa on vuorovahvuutta 2-3 niin voiko joku näyttää mulle sen supistamistarpeen, kun ykköslähdön höökiin on laittaa vain kuski ja esimies. Kyllä paloasemilla muutakin tehdään yöaikaan kuin kuolataan tyynyjä.

Siitä plussaa, että ensihoidon suhteen puhutaan nimenomaan palveluntuottajana toimimisesta. Järjestämis- ja valvontavastuu tulee olemaan selkeästi tulevilla sotealueilla. Ensihoitoyksiköiden sijoittaminen paloasemille on varmaan ihan toimiva ratkaisu juurikin näiden yhteistyöhyötyjen vuoksi.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

×
×
  • Luo uusi...