Jump to content
Ajankohtaista

Näkövamma ei ole este lähihoitajan ammatille


Hoitajat.net

Osa kilpailutehtävää oli myös työhaastattelu, jossa kilpailijat vakuuttivat lapsen äidin osaamisestaan. Kuva: Joel Virtanen, Skills Finland-

Lähihoitaja-opiskelijat Perttu Viitala ja Ville Numminen voittivat SM-kultaa lähihoitaja-sarjan Helsingin Messukeskuksessa 15.-18.5. järjestetyissä TaitajaPLUS-kilpailussa. Taitaja on Suomen suurin ammattitaitokilpailu. Kilpailun voitto todistaa, ettei näkövamma estä onnistumista lähihoitajan työssä.

Viitala ja Numminen, toisen vuoden lähihoitajaopiskelijat Keskuspuiston ammattiopistosta sairastavat molemmat Leberin tautia. Miehet liikkuvat paikasta toiseen sujuvasti ilman valkoista keppiä, vaikka heidät on luokiteltu sokeiksi. Vain harva on kuitenkaan täysin sokea. Äidiltä pojille periytyvä näköhermon rappeumatauti puhkeaa parikymppisenä ja ilmenee eri ihmisillä hyvin laajalla skaalalla. Sairaudessa sekä lähi- että kaukonäkö ovat sumeita.

Osa tautia sairastavista on täysin sokeita, osa taas hahmottaa esimerkiksi kerrostalon ikkunat, joku taas näkevät melko hyvinkin, miehet kertovat.

TaitajaPLUS finaaliin pääsy on todiste osaamisesta työmarkkinoilla

Opettajan ehdotuksesta Taitaja-kisoihin osallistuneet opiskelijat halusivat kartuttaa kokemusta sekä treenata uusia työskentelytapoja. Tuomareiden ja yleisön valvonnan alla toimiminen sparrasi paineen alla työskentelyyn.

Kilpailijoiden tehtävänä oli toteuttaa kotihoidossa olevan vaikeasti vammaisen lapsen toiminnallisuutta ylläpitävä vuodelepoasento sekä ohjeistaa apuvälineiden käyttämisessä lapsen äitiä. Kilpailuun kuului myös työhaastattelu.

Ennakkoluuloja näkövammaisia lähihoitajia kohtaan on valitettavasti olemassa. Miten sujuu potilastietojen luku? Entä lääkkeiden jakelu? Nuoret miehet ymmärtävät työnantajien huolen ja toteavat, että varmasti itsekin miettisivät samoja kysymyksiä palkatessaan näkövammaisia töihin.

Näiden miesten näkövammaisuutta ei ulkopuolinen huomaisi laisinkaan, ellei tarvitse lukea jotain pientä kirjoitusta.

Apuvälineillä siitä selviää, Numminen kertoo.

Nummisen kaulassa roikkuu suurennuslasi, jota hän tarvittaessa käyttää. Viitala käyttää puhelimessaan puhesynteesiohjelmaa (ääneenlukutoimintoa).

‒ Tekstiviestit voidaan sanella ja tietokoneruudun tekstin voi suurentaa, opiskelijat kertovat tekemättä sairaudestaan sen isompaa ongelmaa - itselleen.

Ongelma tuntuukin olevan ulkopuolella.

On todella harmillista, jos ei pääse näyttämään mitä oikeasti osaa ja miten hyvin pärjää. Jos cv:ssä kertoo olevansa heikkonäköinen, päätyy todennäköisesti mappi Ö:hön Numminen miettii.

Onneksi meriitti Taitaja-kisojen finaalipaikasta kertoo ammattilaisten osaamisesta.

En näe hyvää syytä olla ottamatta näkövammaista töihin, Viitala mainostaa. Olemme hyvin perehtyneitä asiaan. Ennen kaikkea ammattilaisia. Näkövammaisuus ei saisi määritellä ihmistä, koska työt sujuvat hyvin.

Kuuntele Keskuspuiston ammattiopiston haastattelu


OSALLISTU KESKUSTELUUN

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Lisää kommentti

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


Lisää luettavaa

×